Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! "Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen." Tämä presidentti Juho Kusti Paasikiven sanonta pitää paikkansa myös tänä päivänä. Kansainvälisen talouskehityksen merkitys Suomelle on suuri. Pienenä vientiriippuvaisena ja avoimena taloutena emme pääse karkuun ulkoisia vaikutuksia. Tässä tilanteessa voimme vain keskittyä omien kotiläksyjemme mahdollisimman hyvään hoitamiseen ja samalla yhteistyössä hakea ratkaisua kansainväliseen tilanteeseen.

Kuluvan vuoden talouskasvuksi ennustetaan 1:tä prosenttia. Kasvu on pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Suhdannetilanteeseen nähden työmarkkinoiden tilanne säilyy yllättävänkin hyvänä. Tänä vuonna työttömyysasteen ennakoidaan alenevan edelleen ja vuosikeskiarvoksi ennustetaan 7,6:ta prosenttia.

Suomi euroalueen jäsenenä on lähitulevaisuudessa suurten haasteiden edessä. (Timo Soini: Ja maksujen!) Viime viikon esitykset pankkivalvonnan vahvistamiseksi luovat hyvin toimeenpantuna vakautta. Toivoa on, mutta varmuutta ei. Euroalueen tilanne on ongelmallinen, ja nopeaa ratkaisua ei valitettavasti ole odotettavissa. Tästä seuraa, että talouskasvu suuressa osassa Eurooppaa säilyy hitaana, ja lähiaikoina taantuman riskiäkään ei voida sulkea pois. Suomen vientiteollisuus ei siten merkittävässä määrin tule saamaan vetoapua Euroopasta lähivuosina.

Tapahtumat euroalueella ovat osoittaneet sen, että julkisen talouden rahoitusasemaan joudutaan väistämättä kiinnittämään erityistä huomiota. Tämä on välttämätöntä, jotta kansainvälisten rahoittajien usko maan kasvupotentiaaliin säilyy myös tulevaisuudessa. Tässä velkatilanteessa on tärkeää säilyttää Suomeen kohdistuva luottamus. On määrätietoisesti harjoitettava talouspolitiikkaa, joka tähtää julkisen talouden tervehdyttämiseen. Suomi on tässä tilanteessa valinnut toimintamallin, "Suomen mallin", joka yhdistää julkisen talouden sopeutustoimet, kasvupanostukset sekä rakenteelliset uudistukset. Kaikkia toimenpiteitä tarvitaan, jotta hyvinvointivaltion palvelujen, kuten koulun, vanhustenhuollon ja terveydenhuollon, tulevaisuus kyetään turvaamaan.

Arvoisa puhemies! Suomen mallin ensimmäinen pilari on julkisen talouden tervehdyttäminen. Hallitus on tiukasti sitoutunut velkaantumiskehityksen taittamiseen. (Timo Soini: 7 miljardia!) Velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen tullaan taittamaan tämän vaalikauden aikana. (Ben Zyskowicz: Hyvä!)

Otamme ensi vuonna uutta velkaa noin 7 miljardia euroa. (Ben Zyskowicz: Paha!) Iso laiva kääntyy hitaasti. Velanottokin on pysäytettävä vaihteittain. Äkkipysäytyksellä olisi arvaamattomat seuraukset. Jos sitä korttia heiluttelee, niin pitää myös avoimesti kertoa, mitä äkkipysähdys tarkoittaisi tavallisille suomalaisille: valtavia lisäleikkauksia. Tämä on fakta. Hallituksen tapa vaiheittain taittaa velkaantuminen pitää kaikki suomalaiset mukana kyydissä. (Pertti Virtanen: Näkis vaan, koska!)

Budjetin määrärahat ovat kokonaisuudessaan 54 miljardia euroa. Päätökset valtiontalouden sopeuttamiseksi vähentävät budjetin määrärahoja ensi vuonna nettomääräisesti noin 350 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti muutokset lisäävät valtion verotuloja nettomääräisesti vuositasolla 1,3 miljardia euroa. Julkisen talouden sopeutusta viedään siis määrätietoisesti eteenpäin.

Kunnat ovat mukana kantamassa vastuuta koko Suomen edusta. Kuntasäästöissä ei kuitenkaan ole kyse siitä, että valtio maksaisi kunnille aiempaa vähemmän rahaa. Valtio maksaa kunnille myös ensi vuonna tätä vuotta enemmän rahaa, kaikkiaan noin 180 miljoonaa euroa. Kyse on siitä, että sekä valtion että kuntien on kyettävä tekemään arvovalintoja. Säästöissä valtio laskee osuutta, jolla se osallistuu yleisesti palveluiden rahoitukseen. Valtionosuus laskee peruspalveluissa noin 31 prosenttiin ensi vuonna, kun se on tänä vuonna vajaan prosenttiyksikön suurempi.

Vaikeina aikoina kansalaisten keskinäinen luottamus on kullanarvoista. Yhteiset ponnistukset niin julkisen talouden sopeuttamiseksi, uusien työpaikkojen luomiseksi kuin rakenteidenkin uudistamiseksi on helpompi tehdä, kun luottamus on vahvaa. Luottamus edellyttää tunnetta oikeudenmukaisuuden toteutumisesta yhteiskunnassa.

Hallitus lisää verotuksen oikeudenmukaisuutta solidaarisuusveroilla. Valtion tuloveroasteikkoon lisätään väliaikaisesti uusi ylin tuloluokka ja suurten eläkkeiden ja perintöjen verotusta kiristetään. Haluan myös kiinnittää huomiota siihen, että tässä varsin haastavassa taloustilanteessa esitämme ensi vuodelle budjettia, joka on kokonaisuutena lievästi tuloeroja tasaava. Muutos ei ehkä ole dramaattinen, mutta suunta on selvä. Me uskomme eheään yhteiskuntaan.

Arvoisa puhemies! Uudet työpaikat ovat sidoksissa talouskasvuun. Ilman jälkimmäistä ei ole edellistä. Hallituksen budjetti tukee aktiivista kasvupolitiikkaa. Se on samalla Suomen mallin toinen pilari.

Me tiedämme, että pärjätäkseen suomalaisten yritysten on nostettava jalostusastettaan. Hallitus luo tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäämiseksi määräaikaisen verokannustimen tutkimus- ja kehitystoiminnalle.

Vaikeassa taloustilanteessa raha liikkuu hitaasti. Se vaikeuttaa yritysten rahoitusta, mikä johtaa suoraan investointien ja työpaikkojen vähenemiseen. Hallitus luo kasvuyrityksille määräaikaisen sijoittajan verokannustimen pääomasijoitusten lisäämiseksi.

Me tarvitsemme lisää investointeja. Niiden lisäämiseksi teollisuuden tuotannollisten investointien poisto-oikeus kaksinkertaistetaan määräaikaisesti. Vientiä tuemme uudistamalla viennin jälleenrahoitusta eli parantamalla viennin julkisen rahoituksen kilpailukykyä verrattuna keskeisiin kilpailijamaihimme.

Lisäksi jatkamme julkisten tietovarantojen avaamista. Ruokimme uutta kasvua vapauttamalla Ilmatieteen laitoksen reaaliaikaisten havaintojen tiedot maksuttomaan käyttöön. Tämä on jatkoa aiemmin tapahtuneelle Maanmittauslaitoksen tietovarantojen avaamiselle. Tulemme tulevaisuudessa jatkamaan samalla linjalla. Avoimen datan kentällä on valtavasti mahdollisuuksia, joita näillä ratkaisuilla haluamme vauhdittaa.

Rikkidirektiivin suhteen teemme sen, mitä nykyhallituksen tehtävissä on, eli aloitamme varautumisen. Tämä tapahtuu investoinneilla, kuten rikkipesureiden asentamisella, johon osoitetaan kaikkiaan 30 miljoonan euron avustusten myöntämisvaltuus. (Timo Soini: Ja miljardin vahinko!) Hallitus varautuu myös tekemään päätöksiä loppuvaalikaudeksi tarvittavista toimista suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi, ympäristöteknologian edistämiseksi sekä rikkidirektiivin aiheuttaman logistiikkakustannusten nousun hillitsemiseksi. Rikkidirektiiviprosessi kokonaisuudessaan näyttää meille konkreettisesti sen, kuinka tärkeää on hoitaa kansallinen edunvalvontamme. Nukahtaminen väärällä hetkellä saattaa maksaa maltaita.

Arvoisa puhemies! Hallituksen linjana on luottamuksen vahvistaminen panemalla toimeen sovittuja päätöksiä. Suomen mallin kolmas pilari on rakenteiden uudistaminen. Kaikki rakenteiden uudistustyö tähtää yhteen ja samaan maaliin eli työllisyysasteen nostamiseen. Mitä useampi suomalainen on työssä, sitä useampi maksaa myöskin veroja, joilla hyvinvointipalvelut rahoitetaan. Ensi vuoden budjetin sydämessä onkin vahva työlinja. Vain tekemällä työtä luodaan kasvua, jolla turvaamme hyvinvointipalvelut. Panostuksemme työlinjaan ovat mittavat ja monipuoliset.

Budjetissa otetaan nyt konkreettisesti käyttöön nuorten yhteiskuntatakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma. Nuorissa piilee valtava potentiaali, jota Suomella ei todellakaan ole varaa hukata, ei sen enempää inhimillisesti kuin kansantaloudellisestikaan. Yhteiskuntatakuun rahoitus on kokonaisuudessaan noin 60 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Pureudumme myös toiseen työttömyyden keskeiseen ongelmakohtaan eli pitkäaikaistyöttömyyteen. Toteutamme pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseksi kuntakokeilun. Ensi vuoden alusta lähtien aloitamme toimintaohjelman osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi.

Uusien työkalujen rinnalla vahvistamme myös tutumpia. Työllisyysmäärärahoja lisätään aktiivitoimien tarjoamiseksi yhteensä 32 miljoonalla eurolla. Suomi tarvitsee kaikki käsiparit töihin.

Maailman muutos on kouraissut myös Suomea monin paikoin. Elinkeinorakenteiden muuttaessa muotoaan on tärkeää kyetä rakentamaan yksilölle silta työstä toiseen työhön. Äkillisen rakennemuutoksen tukeen lisätään 10 miljoonan euron valtuus muun muassa vastaamaan varuskuntaverkon rakennemuutoksiin sekä uusien rakennemuutospaikkakuntien tukemiseen. (Mauri Pekkarinen: Se ei riitä mihinkään!)

Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaisuus ei ole vain hyvien aikojen arvo. Niukan taloudenpidon aikana pitää erityisellä huolella tehdä arvovalintoja eli valita tärkeimmät asiat. Hallitus on näin tehnyt. Olemme panostaneet poikkeuksellisen voimakkaasti nuorten työttömyyden torjuntaan edellä mainitsemallani nuorten yhteiskuntatakuulla.

Olemme myös vihdoin päättäneet kauan kaivatun vanhuspalvelulain säätämisestä. Parannamme yhteensä 150 miljoonalla eurolla ikäihmisten koti- ja laitoshoitoa. Myös hoitajamäärän alimitoitukselle asetetaan nollatoleranssi.

Erikseen vahvistamme omaishoitoa. Vanhuspalvelulain toteutus on hallitukselta vahva arvovalinta inhimillisen vanhuuden puolesta. Vanhuspalvelujen tila on ollut suomalaisen yhteiskunnan häpeäpilkku jo vuosikymmeniä. On korkea aika korjata se. Ihmiset ovat olleet myös tyytyväisiä vanhuspalvelulain säätämiseen, sen olen itsekin saanut huomata saamani palautteen muodossa. Nyt ollaan tyytyväisiä ja helpottuneita, että ikäihmisten asia vihdoin etenee.

Vanhuspalvelulain lisäksi budjetti sisältää muitakin oikeudenmukaisuutta vahvistavia toimia. Perusturvaetuuksiin tehdään aikaistettu, ylimääräinen indeksikorotus ensi vuoden alusta. (Juha Rehula: Missä lapsilisät?) Pienituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä ja kunnallisveron perusvähennystä. Taakkaa siirretään niiden harteille, jotka sen paremmin kestävät. Perheiden toimeentuloa puolestaan parannetaan poistamalla työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta. Tästäkin tavoitteesta on pitkään puhuttu, ja nyt se vihdoin toteutetaan.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvio on kasvun ja työllisyyden budjetti. Toteutamme vahvaa työlinjaa luodaksemme Suomeen uusia työpaikkoja. Työllä rahoitetaan hyvinvointi. Se on yksinkertainen yhtälö.

Hallitus toteuttaa Suomen mallia eli panee toimeen kasvu- ja työllisyyspanostuksia yhdistettynä rakenneuudistuksiin ja oikeudenmukaisesti kohdennettuihin sopeuttamistoimiin. Me tiedämme, että yksipuoliset toimet esimerkiksi sopeutuksessa uhkaisivat kasvua. Me tarvitsemme monipuolisia toimia. Siksi toisiaan täydentävät elementit ovatkin talouslinjamme keskiössä.

Oikeudenmukaisuuden vahvistaminen pitää suomalaiset yhdessä. Yhteiskuntamme on pidettävä ehyenä, koska vain ehyenä se on vahva. Työtä ja oikeudenmukaisuutta — niitä myös budjetti edistää.

Sampsa Kataja /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomuksella on yksi päämäärä ylitse muiden. Se on hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen myös tuleville sukupolville. Matkalla päämääräämme harha-askeleitten riski on todellinen, varsinkin näin vaalien lähestyessä. Moni tässäkin salissa haluaa unohtaa, että velkaannumme yhä 7 miljardin euron vuosivauhdilla. Moni haluaa kiertää vastuun ja syödä lastemme lautasilta. Me kokoomuslaiset kannamme vastuumme tänään. Tämä näkyy siinä, että olemme sitoutuneet yhteensä 5 miljardin euron sopeutustoimiin. Sopeutus tehdään sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla: Heikoimmassa asemassa olevilta ei leikata. Sen sijaan ne, joilla on mahdollisuus, ottavat kantaakseen suuremman taakan. Tämä on vastuullista markkinataloutta. Kataisen hallitus toimii kuten opettaa.

Arvoisa puhemies! Tehokkainta hyvinvointipalveluiden turvaa budjetissa tuovat sen merkittävät kasvupanostukset. Suomalainen yritteliäisyys ja työ ovat viime kädessä edellytys koko hyvinvointiyhteiskunnalle. Ilman työtä, yrittäjiä ja taloudellista toimeliaisuutta — sanalla sanoen talouskasvua — leikkaukset ja veronkorotukset ovat huutamista tuuleen. Mahtavaa, että tämä on nyt ymmärretty salin kaikilla laidoilla. Hyvää työtä, ministeri Häkämies!

Suomen elinehto on tulevaisuudessakin vienti ja sen mahdollistava korkea osaaminen. Siksi on oikein, että kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten vientirahoitusta lisätään. On oikein, että tutkimus- ja kehitystoiminnan kannustimilla vauhditetaan innovaatioita ja luodaan uusia nimenomaan korkean osaamisen työpaikkoja. On oikein, että kannustetaan suomalaisia rahoittamaan suomalaisia yrittäjiä ja yrityksiä. Pääomasijoittamisen verokannustimet ovat ilonaihe myös suurimmalle osalle meistä, jotka emme itse voi näitä sijoituksia tehdä. Me pääsemme kuitenkin nauttimaan kasvun hedelmistä.

Arvoisa puhemies! Maailma muuttuu nopeasti, ja hallitus on ilmoittanut olevansa valmis reagoimaan. Vaikka uusi kasvu ja uudet innovaatiot ovat mahdollisuus, jo olemassa olevasta hyvästäkin kannattaa pitää kiinni. Aina suomalainen kilpailukyky ei ole riittänyt. Yritykset ovat muuttaneet Suomesta, ja tehtaita on suljettu. Hallituksen on toimittava niin, etteivät työpaikat jatka pakoaan ulkomaille. Uusia investointeja tarvitaan. Yksi osoitus tarvittavasta reagointikyvystä on päätös lievittää rikkidirektiivistä aiheutuvia ongelmia suomalaiselle työllisyydelle. Toinen esimerkki on, kuinka äkillisen rakennemuutoksen alueista pidetään huolta.

Mutta Suomi ei voi pistää päätä pensaaseen, kun naapuri Ruotsi alentaa yhteisöveronsa alle Suomen tason. Meidän on pidettävä huoli siitä, että Suomi on kilpailukykyinen maa yrittää, investoida, työllistää ja jopa tehdä tulosta, joka lopulta koituu meidän kaikkien eduksi. (Timo Soini: Entäs se pankkiunioni Ruotsissa?) Suomella on oltava rohkeutta etsiä uusia polkuja kasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Näin on tehtävä viimeistään, kun hallitus kokoontuu puoliväliriiheensä. Suomalaisella duunarilla ei ole varaa odottaa. (Timo Soini: Se on totta!) Ruotsin esimerkki on vain jäävuoren huippu. Niin Virossa kuin Saksassakin on pystytty tarttumaan härkää sarvista. Voimme sorvata kaikenlaisia vähennyksiä ja tukia, jotka sinänsä ovat hyödyksi, mutta jos työpaikat jatkavat muuttoaan muualle, on meidän ryhdyttävä tositoimiin. Jos joku, niin kuuden puolueen laaja-alainen hallitus siihen varmasti kykenee. (Naurua — Välihuutoja) Oppositiollakin on toivottavasti tähän paljon annettavaa.

Arvoisa puhemies! Erityisen ylpeä kokoomuksen eduskuntaryhmä on siitä, että hallitus haluaa jokaisen suomalaisen nuoren mukaan tulevaisuutemme rakentamiseen. Tämä tapahtuu nuorten yhteiskuntatakuulla. Suomessa on 40 000 kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta — käytännössä voidaan puhua kokonaisesta ikäluokasta. Pienelläkin parannuksella olisi valtava vaikutus verotuloihin ja työurien pituuteen, puhumattakaan sen merkityksestä nuorelle itselleen. Tähän kannattaa käyttää kaikki mahdolliset voimavarat.

Nyt toteutettava yhteiskuntatakuu jatkaa tulevaisuusotetta, joka aloitettiin jo Perusopetus paremmaksi -ohjelman kautta, kun kokoomusministerien johdolla päätettiin lisätä tukiopetusta, kerhotunteja ja pienentää ryhmäkokoja. Tämä ohjelma jatkuu. Etsivään nuorisotyöhön esitetään siihenkin yhä lisää määrärahoja. Oppisopimuskoulutuksen uudistaminen on osa samaa tarinaa. Nuorisotakuun myötä jokaiselle nuorelle halutaan taata oikea polku työelämään tai sopivaan koulutukseen. Kataisen hallitus on ottanut tosissaan sen viestin, jonka ennen viime vaaleja esitimme. Nuorissa on tulevaisuus, myös meidän harmaantuvien tulevaisuus.

Arvoisa puhemies! Iloitsemme ministeri Risikon lempilapsen, vanhuspalvelulain, toteutumisesta. (Välihuutoja) Laki on kädenojennus niille sukupolville, jotka rakensivat hyvinvointiyhteiskunnan. He ansaitsevat arvokkaan vanhuuden.

Jokainen meistä haluaa viettää vanhuutensa omaistensa lähellä. Kaikki omaishoitajat tarvitsevat tukea jaksaakseen. Tälle tärkeälle ja arvokkaalle työlle annetaan tunnustusta myös talousarvioesityksessä. Vanhuspalvelulain sisällön suhteen järki on voittanut, ohjaava sana on nyt "laatu".

Arvoisa puhemies! Suurin osa meistä edustajista on jäseniä myös omien kuntiemme valtuustoissa. Vain puolet julkisesta taloudesta on valtion ohjauksessa, loppu päätetään kunnissa. Siksi Kataisen hallituksen hyvinvointipalvelujen turvaamisen päämäärän on oltava päämäärä myös kunnissa.

Tässä salissa on herättävä siihen, että monen kunnan veroprosentti voi olla lähivuosina 30 ja eläkemaksuissa odottaa vielä 3 prosentin lisäpaine. Jokainen ymmärtää, miltä tämä yhtälö näyttäisi palkkakuitissa. Viidessätoista vuodessa myös terveyspalvelujen tarve puolitoistakertaistuu ja sosiaalimenot tuplaantuvat. Kun työikäisen väestön osuus laskee, tulopohja romahtaa. Siksi kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa kaiken tukensa hallituksen kuntauudistukselle. Ministeri Virkkunen on tässäkin oikealla tiellä. (Välihuutoja — Timo Soini: Mikä se sisältö on?) Me emme saa antaa lyhytnäköisen politikoinnin estää kaikkien suomalaisten yhdenvertaisten hyvinvointipalvelujen toteutumista.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä budjetin painopisteet on valittu oikein. Tasapainotamme taloutta, rakennamme uutta kasvua ja panostamme nuoriin ja ikäihmisiin. Päämäärämme, hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen, edellyttää kuitenkin meiltä kaikilta rohkeutta tehdä yhä uusia päätöksiä, kun on niiden aika.

Matti Saarinen /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kansainvälinen taloustilanne on valitettavan synkkä ja epävarma. Tarvitsemme nyt vakautta ja luottamusta lisäävää aktiivista työ- ja yrittäjyyspolitiikkaa, jolla luodaan kasvua sekä työpaikkoja. Epävarmoinakin aikoina on kuitenkin pidettävä huolta yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta ja heikommassa asemassa olevista ihmisistä. Vaikka budjettiesitys on kuuden puolueen näkemysten yhteensovituksen tulos, noudattaa se erittäin hyvin sosialidemokraattien jo ennen vaaleja esittämiä linjauksia. (Naurua — Timo Soini: Lähes täydellisesti!) Työ ja oikeudenmukaisuus ovat vahvasti esillä.

Politiikkaa on tehtävä ajassa. Nyt näin tehdään luottamusta ja vakautta lisäten sekä vastuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta korostaen. Valitettavasti oppositio on valinnut toisen tyylin. Perussuomalaiset ja keskusta ovat keskittyneet pelkkään arvosteluun ilman, että niillä olisi mitään rakentavaa vaihtoehtoa. (Välihuutoja) Keskustalla näyttää olevan huono omatunto, kun se moittii hallitusta nyt asioista, joita se ei kyennyt korjaamaan tai ei halunnut korjata kahdeksanvuotisen pääministerikautensa aikana.

Sosialidemokraatit ovat kantaneet huolta nuorten syrjäytymisestä. Nyt hallitus toteuttaa yhden keskeisen vaalitavoitteemme eli nuorten yhteiskuntatakuun. Työikäisen väestön vähentyessä jokaisen nuoren pysyvä kiinnittyminen työmarkkinoille on entistäkin tärkeämpää. Me uskomme, että työ-, koulutus- tai harjoittelupaikan takaaminen kaikille on paras lääke nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Nuorten palkka-alen kaavailuista sanoudumme jyrkästi irti.

Pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseksi aloitettava kuntakokeilu ja osatyökykyisten työllistämisen edistämiseksi käynnistettävä toimintaohjelma ovat myös tärkeitä toimenpiteitä.

Budjettiesitys lisää työllisyysmäärärahoja sekä äkillisten rakennemuutospaikkakuntien tukea. Näiden kummankin osalta on hallituksen varauduttava lisäämään määrärahoja tarvittaessa kesken vuodenkin. Mahdollisesti heikkenevään työllisyyskehitykseen on reagoitava viipymättä.

Eduskuntavaalien tulos toi muutoksen myös verolinjaan. Uusi, maksukykyyn perustuva ja oikeudenmukaisuutta lisäävä linja jatkuu myös ensi vuonna. (Timo Soini: Arvonlisävero on tasavero!) Suuria ansiotuloja, eläkkeitä ja perintöjä verotetaan jatkossa nykyistä ankarammin. Pienituloisten verotusta puolestaan kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä.

Nyt toteutuu myös sosialidemokraattien pitkäaikainen tavoite, kun työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta poistetaan. Tavoitteemme mukaisesti myös perusturvaetuuksiin tehdään aikaistettu, ylimääräinen indeksikorotus. Näiden toimenpiteiden yhteistuloksena talousarvioesitys tasaa, pitkästä aikaa, tuloeroja — ei vielä mielestämme riittävästi, mutta suunta on oikea.

Sosialidemokraattien keskeinen tavoite budjettineuvotteluissa oli riittävien ja laadukkaiden vanhuspalveluiden turvaaminen. Työmme tuotti tulosta, ja ikäihmisten oikeus arvokkaaseen vanhuuteen turvataan. Ikäihmisten oikeudet siirtyvät uudelle aikakaudelle, kun vanhuspalvelulaki astuu voimaan ensi vuoden heinäkuun alusta. Lailla turvataan iäkkäälle henkilölle hänen tarpeidensa mukaiset palvelut. Samalla lisätään mittavasti resursseja niin omaishoitoon, kotipalveluihin kuin laitoshoitoonkin.

Vaikeassa taloustilanteessa sekä valtion että kuntien on kyettävä huolehtimaan ihmisten tarvitsemista peruspalveluista. Tämä on mahdollista kestävällä tavalla vain huolehtimalla samalla riittävistä kasvu- ja työllisyyspanostuksista. Tähän budjettiesitys antaa lisämahdollisuuksia myös kunnille. Valitettavasti kunnat joutuvat kuitenkin samanaikaisesti olemaan mukana julkisen talouden tasapainottamistalkoissa. Uskomme, että mahdolliset ja tulevat kuntauudistuskuviot tukevat kuntien mahdollisuuksia selviytyä haasteistaan nykyistä paremmin.

Arvoisa herra puhemies! Euroopan taloudellinen tilanne sekä eräiden euromaiden velkaongelmat varjostavat koko maailmantaloutta. Velkakriisin pitkittyminen ja laajeneminen on kasvattanut myös Suomen vastuita. (Timo Soini: Totta kai se pitkittyy, kun hoito on väärä!) Hallitus on kuitenkin kyennyt onnistuneesti rajaamaan Suomen ja veronmaksajien riskiä toisin kuin edellinen hallitus, jonka rahapussi oli ehdoitta auki.

Kansainvälistä ja Suomen taloutta koskevat ennusteet ovat edelleen valitettavan synkkiä ja epävarmoja. Keskeiset vientimaamme ovat vaikeuksissa. On tärkeätä, että budjettiesityksellä vahvistetaan yritysten kansainvälistä kilpailukykyä muun muassa seuraavin toimin: määräaikaisilla veroratkaisuilla tuetaan tutkimus- ja kehitystoimintaa, määräaikaisella investointien poisto-oikeuden kaksinkertaistamisella tuetaan investointeja, viennin rahoitusta vahvistetaan.

Tämän hallituksen toimesta on aiemmin päätetty alentaa yritysten maksamaa yhteisöveroa ja paljon energiaa käyttävän teollisuuden energiaveroja on kevennetty. Nyt on syytä malttiin. Ennen uusien toivomusten esittämistä on katsottava, miten tehdyt päätökset vaikuttavat.

Edellisen hallituksen aikana hyväksytty rikkidirektiivi astuu voimaan vuonna 2015. Tämä käsittämätön kansallisen edunvalvonnan epäonnistuminen lisää valitettavasti suomalaisten vientiyritysten kuljetuskustannuksia ja heikentää vientimme kilpailukykyä. Tämän torjumiseksi hallitus esittää avustusten myöntämistä laivoihin asennettaviin rikkipesureihin. Lisäksi hallitus varautuu uusiin tarvittaviin toimiin vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi. (Timo Soini: Miljardi tuli takkiin!)

Epävarma kansainvälinen tilanne edellyttää myös julkisen talouden hyvää hoitamista. Määrätietoisten kasvu- ja työllisyyspanosten lisäksi nyt jatketaan kevään kehyspäätösten mukaisia valtiontalouden sopeutustoimia. Nyt ei ole suurten lupausten aika, koska joudumme ottamaan edelleen syömävelkaa. Tärkeintä näissäkin olosuhteissa on turvata hyvinvointivaltiomme palvelut ja niiden rahoituspohja siten, että säilytämme edelleen kolmen A:n eli parhaan mahdollisen luottoluokituksen.

Arvoisa puhemies! Mitä tavallinen kansalainen sitten voi tehdä? Helsingin Sanomissa 7.9. tänä vuonna Sampo Pankin ekonomisti Juhana Brotherus toteaa: "Järkevä taloudenpito, jossa mitoitetaan tulot ja menot oikein, on viisainta, mitä voi tehdä. Ylivarovaisuuteen silti ei ole tarvetta. Ja kannattaa tietenkin olla valistunut äänestäjä, jotta näemme hyvää ja vastuullista talouspolitiikkaa."

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Samalla kun Suomen talouden tilasta tulee aina vain synkempiä uutisia, vaikuttaa hallitus talouspoliittisesti täysin halvaantuneelta. Tätä kuvaa hyvin se, että budjettiesityksen talouskasvua edistävät toimet on kopioitu lähes suoraan perussuomalaisten viime vuoden vaihtoehtobudjetista, (Eduskunnasta: Ohhoh! — Välihuutoja) jossa ehdotimme t&k-verotukea, poistojen korottamista ja panostuksia enkelirahoitukseen. Nyt nämä löytyvät lähes muuttumattomina hallituksen budjettiesityksestä. Olemme luonnollisesti tyytyväisiä siihen, että hallitus on kuunnellut perussuomalaisten järjen ääntä, ja tarjoammekin hallitukselle mieluusti lisää talouspoliittista apua. (Perussuomalaisten ryhmästä: Kannattaa kuunnella!)

Perussuomalaisten tuleva vaihtoehtobudjetti sisältää useita talouskasvua ja työllisyyttä edistäviä uudistuksia. Kasvupakettimme pitää sisällään alv:n alarajan tuntuvan korotuksen muodossa annettavan alv-huojennuksen, kotitalousvähennyksen korotuksen sekä työllistävien pk-yritysten Viron-mallin mukaisen yritysverotuksen. Perussuomalaiset toivovat, että hallitus ei tällä kertaa hukkaa kallista aikaa vaan toteuttaa ehdottamamme kasvupaketin heti ensi vuoden alusta lähtien. Kiireellistä olisi myös ryhtyä toimiin kaikenikäisten työllistymisen edistämiseksi.

Arvoisa puhemies! Selkärangaton hallitus sysää jälleen vaikeat päätökset kunnille leikatessaan näiden valtionosuuksia 125 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että Kataisen hallitus on leikannut kautensa aikana kuntien valtionosuuksia yhteensä yli 750 miljoonaa euroa. Käytännössä hallitus ajaa tässä huippusalaista 70 suurkunnan suunnitelmaansa viemällä kuntien rahat ja pakottamalla ne täten luopumaan itsenäisyydestään. Leikkaukset heikentävät peruspalveluja ja lisäävät tasaveroprosenttisten kunnallisverojen, taksojen ja maksujen nousupaineita. Kuntien peruspalveluja käyttävät eniten juuri pienituloiset, joten leikkaus kohdentuu raskaimmin heihin.

Perussuomalaiset ovat huolissaan kokoomusvetoisen hallituksen säästöpäätösten lyhytnäköisyydestä. Hallitus aikoo kylmästi jäädyttää lapsilisien indeksikorotukset, vaikka lapsilisät ovat monille, erityisesti pienituloisille, perheille tärkeä tulonlähde. Kauniit puheet perheiden hyvinvoinnin lisäämisestä ovat unohtuneet. Perussuomalaiset kehottavatkin hallitusta järkevämpään päätöksentekoon.

Tasa-arvoinen yhteiskunta on kaikkien etu. Perusterveydenhuollon lisäksi liikuntapalveluista huolehtimalla voidaan edistää kaikenikäisten terveyttä. Myös omaishoitoon ja veteraanien hyvinvointiin perussuomalaiset vaativat lisää resursseja. (Riitta Myller: Oletteko lukeneet budjetin?)

Hallitus jatkaa lyhytnäköistä säästämistään myös opetussektorilla. Hallitus on päättänyt kylmästi jäädyttää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusindeksin ja yliopistoindeksin. Hallitusohjelman korulauseet opetuksen laadun parantamisesta ja yliopistouudistuksen yhteydessä annetut lupaukset on siis unohdettu.

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole valmis tekemään tarvittavia investointeja perusväylänpitoon, puhumattakaan alempiasteisista teistä. Reilun 2 miljoonan euron lisäys perusväylänpitoon viime vuoteen verrattuna on suorastaan märkä rätti tienkäyttäjille. Tarve olisi lähempänä 100:aa miljoonaa. (Eduskunnasta: Mistä se otetaan?)

Hallitus panostaa harmaan talouden torjuntaan jälleen kerran riittämättömästi. Määrätietoisempi harmaan talouden kitkeminen tervehdyttäisi yritystoiminnan kenttää ja auttaisi rehellisiä suomalaisia yrittäjiä pärjäämään kilpailussa. (Ben Zyskowicz: Kuitenkin panostetaan enemmän kuin koskaan!)

Samanaikaisesti kun järjestäytynyt rikollisuus levittäytyy koko maahan, hallitus käytännössä heikentää poliisin mahdollisuuksia rikosten ennaltaehkäisyyn. Liikkuvan poliisin lakkauttamisesta saatavat säästöt ovat mitättömiä verrattuna niihin lisämenoihin, joita säästöstä aiheutuu. Mielestämme poliisin resursseja tulee lisätä siten, että poliisin toiminta kaduilla saadaan nykyistä näkyvämmäksi. Hyvä hallitus, rosvojen kuuluisi pelätä kaduilla eikä rehellisten ihmisten.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset katsovat huolestuneina Suomen kilpailukyvyn rapistumista. Kilpailukykyämme heikentää edelleen hallituksen päätös korottaa arvonlisäveroa 1 prosenttiyksiköllä. Arvonlisäveron korotus kiihdyttää väistämättä inflaatiota, joka taas nostaa palkankorotuspaineita seuraavaan työmarkkinakierrokseen. Tästä seuraava kustannustason nousu heikentää luonnollisesti vientisektorimme kilpailukykyä. Perussuomalaiset haluavat myös muistuttaa hallitusta siitä, että arvonlisäveron korotus heikentää ennen kaikkea yhteiskuntamme vähäosaisten asemaa. Perussuomalaisten mielestä ainakin ruoka ja lääkkeet olisi pitänyt jättää arvonlisäveron korotuksen ulkopuolelle. Vielä ennen vaaleja vasemmistopuolueet vastustivat yksituumaisesti tällaisten heikompiosaisia kohtuuttomasti kurittavien tasaverojen korottamisia. (Markku Rossi: Tervetuloa keskustan linjalle!)

Kilpailukykyämme ei myöskään edistä hallituksen päätös leikata kilometrikorvauksia. Leikkausten hyödyt valtiolle jäävät eri asiantuntija-arvioiden mukaan vain 7—8 miljoonaan euroon.

Kilpailukyvyttömän talouden lisäksi Kataisen hallitus on jättämässä seuraavalle hallitukselle lahjaksi velkaisen julkisen sektorin. Valtio ottaa jälleen 7 miljardia euroa lisää velkaa, joka nostaa valtionvelkamme jo 96 miljardiin euroon. Lisäksi hallituksen päätökset leikata kuntien valtionosuuksia ovat johtaneet kuntasektorin velkaongelmien pahenemiseen. Perussuomalaiset haluavat muistuttaa, että julkisen sektorin velka olisi noin 7 miljardia euroa alhaisempi, jos olisi toimittu niin kuin perussuomalaiset vaativat, ja kriisimaiden tukipaketteihin ei olisi koskaan osallistuttu.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tulee esittämään lähitulevaisuudessa tarkemmin oman paremman ja oikeudenmukaisemman budjettivaihtoehtonsa.

Kimmo Tiilikainen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus lupasi velkaantumisen taittumista; ensi vuonna otatte 7 miljardia lisää velkaa. Hallitus lupasi parempia palveluita; nyt te leikkaatte koulujen, terveyspalveluiden ja vanhustenhuollon rahoitusta miljarditolkulla. Te lupasitte tasa-arvoa ja alueellista oikeudenmukaisuutta; nyt te näivetätte suurta osaa Suomea keskittämisellä.

Arvoisa puhemies! 7 miljardin velkaantuminen vaatii miljardiluokan uudistuksia. Velkaa ei makseta kuin työtä tekemällä. Keskusta haluaa jokaiselle suomalaiselle mahdollisuuden tulevaisuuden rakentamiseen työllä. Byrokraattinen ryteikkö on raivattava. Lyhytaikaisenkin työn on oltava toimettomuutta kannattavampaa. Hallitus sen sijaan kiusaa työtä tekeviä kilometrikorvausten leikkauksilla. Heikennys kotitalousvähennykseen oli virhe, joka hävittää työtä ja siirtää tehtyä työtä harmaan talouden piiriin. Kokoomus on sen jo myöntänyt, mutta minkäs voitte? Urpilainen jyrää. (Naurua — Timo Soini: Jyrä tuli, rahat meni!)

Arvoisa puhemies! Toinen miljardiluokan kysymys on työurat. Nuorten on päästävä nopeammin töihin, ja jaksavien pitää tehdä työtä pidempään. Hallitus ei ole pystynyt toimiin, ja enää ette edes puhu työurista. Nuorten yhteiskuntatakuu sentään on hyvä asia. En valitettavasti kuitenkaan usko, että onnistutte siinä. Toistaiseksi olette karsineet tuhansia aloituspaikkoja ammatillisesta koulutuksesta ja ammattikorkeakouluista. Tuiki tärkeästä oppisopimuskoulutuksesta sentään puhutte, mutta numerot kertovat toista: leikkaukset yli 20 miljoonaa.

Arvoisa puhemies! Kolmas miljardiasia on uusi kasvu. Hallitus selittelee täällä hidasta talouskasvua ja heikkenevää työllisyyttä euroalueen kriisillä. Se ei ole koko totuus. Hallitus ei anna uuteen talouskasvuun edes siemeniä. Keskusta ja teidän omat selvitysmiehenne ovat ehdottaneet kymmeniä toimia yrittäjyyden lisäämiseksi. Vain muutamat niistä ovat kelvanneet. Te odotatte ihmettä maailmantaloudelta. Sitä ei tule, työhön on tartuttava itse. Uusiutuva energia, biotalous, puunjalostus, ruoka, kaivannaiset, matkailu, arktisen alueen investoinnit ovat tulevaisuuden toimialoja, jotka tuovat Suomelle uutta kasvua, työtä ja vientituloja.

Suomessa tehdystä työstä ja tuloksesta on verot maksettava Suomeen. Verovaroilla kerätyt terveydenhuollon miljardit valuvat nyt lääkärifirmojen maksuina ulkomaille ja vievät leivän suomalaisilta yrittäjiltä ja yrityksiltä. Keskustassa esitimme jo viime syksynä kiristystä korkokeinotteluun. Vasta julkinen kohu on pakottanut hallituksen liikahtamaan. Kuuntelisitte meitä ajoissa!

Miljardiluokan kysymys on myös vaihtotaseemme vaje. Suomeen tuodaan enemmän tavaraa ja palveluita kuin meiltä viedään. Tuonnista valtava osa on hiiltä ja öljyä. Niitä pitää nopeasti korvata kotimaisella uusiutuvalla energialla. Keskusta teki viime vaalikaudella huikean ja monipuolisen ohjelman uusiutuvan energian lisäämiseksi. Nykyhallitus heikentää uusiutuvan energian asemaa. Teidän politiikkanne on hiilenmustaa, valitettavasti. (Timo Soini: Hiilihankohallitus!)

Suomalainen ruoka hupenee ja uhkaa loppua. Viljelijät ovat kannattavuuskriisissä, mutta hallitus leikkaa sieltäkin. Viljelijöiden osuus ruuan kuluttajahinnasta on ennätyksellisen pieni ja kaupan osuus ennätyksellisen suuri. Tarvitsemme Reilun kaupan lain, joka takaa viljelijälle hänen työpanostaan vastaavan oikeudenmukaisen osuuden ruokakassin hinnasta. Missä viipyy Reilun kaupan laki? (Kari Rajamäki: Tämä hallitus sitä rupeaa selvittämään ja hoitamaan!)

Arvoisa puhemies! Miljardiluokan uudistuksia tarvitaan myös julkiselle puolelle. Terveydenhuollon tietojärjestelmiin keskusta esitti remonttia jo keväällä. Suomessa on alan osaamista, mutta jonkun pitäisi johtaa uudistusta. Keskusta haluaa, että lääkärit ja sairaanhoitajat hoitavat ihmisiä ja purkavat jonoja. Nyt yli puolet heidän ajastaan kuluu tietokoneitten kanssa turaamiseen. (Ben Zyskowicz: Ja se alkoi tämän hallituksen aikana?)

Me haluamme uudistaa ja kehittää terveyspalveluita. Ihmisten on päästävä lääkäriin. Terveyspalvelut hoitaisimme yhteistyöllä itsenäisten kuntien kesken maakunnittain. Muut palvelut pystytään järjestämään itsenäisissä kunnissa, kunhan elinvoimaa kehitetään. (Kari Rajamäki: Rääkkylän mallilla!)

Ministeri Urpilaisen edustamat sosialidemokraatit esittivät viime vaalikaudella, että kuntapalveluiden valtionosuuksia tulee korottaa 500 miljoonalla. Nyt kun teillä on valtaa, te viette kunnilta koko vaalikaudella 3,5 miljardia euroa.

Kuntauudistus, josta piti tulla tärkein uudistuksenne, ei tuo säästöjä. Sen sijaan suurkuntahankkeenne yrittää sulloa Suomen 70 suurkuntaan. Se merkitsee satoja näivettyviä taajamia. Kun julkiset palvelut on viety pois, ihmisten asiointi vähenee, pienyrityksiltä katoavat asiakkaat, yrityksiä kuolee ja kiinteistöjen arvot romahtavat. Soratie-Suomen lisäksi jo asvaltoidut taajamat ovat uhattuina.

Hallituksen käsitys uudistuksista on lakkauttaminen, hävittäminen, kylmä keskittäminen, jopa turvallisuuden kustannuksella — lappu luukulle ja laudat ikkunoihin. Haluatte lopettaa 250 kuntaa. Sen lisäksi jäljillenne jää kylmeneviä varuskuntia, lakkautettavia poliisiasemia, tyhjennettyjä kouluja ja näiden asioiden vuoksi pakkosiirrettyjä perheitä. Pääministeri Katainen, tämä ei ole uudistamista, se on toimivan yhteiskunnan hävittämistä. Keskusta ei hyväksy sitä.

Hallitus luikkii vastuustaan ja työntää ikävät leikkaukset kuntapäättäjien tehtäviksi. Keskustalla on onneksi lähes 8 000 kuntavaaliehdokasta, ja se on paljon. He ovat valmiina kehittämään omien lähikuntiensa palveluita ja kotikaupunkiensa elinvoimaa ja tekemään järkevää yhteistyötä! (Ben Zyskowicz: Onhan se paljon vähemmän kuin mitä teillä viimeksi oli!)

Arvoisa puhemies! Hallitus rankaisee perheitä jäädyttämällä lapsilisät ja kurjistamalla juuri perheiden tarvitsemia julkisia palveluita: päivähoitoa, koulua, terveydenhuoltoa. Me emme hyväksy leikkauksia lapsilta. Päinvastoin, keskusta haluaa auttaa vanhempia jaksamaan palauttamalla kunnallisen kotiavun lapsiperheille. Haluamme tukea myös omaishoitoa.

Arvoisa puhemies! Ministerit Urpilainen ja Katainen, te ette pysty maata pelastamaan, mutta suomalaiset ihmiset pystyvät. Poistakaa lamauttava byrokratia, älkää lisätkö sitä. Kannustakaa työhön, älkää vaikeuttako sitä. Älkää kahlitko yrittäjiä vaan antakaa heille tulevaisuudenuskoa. Älkää hylätkö lapsia vaan auttakaa vanhempia jaksamaan. Jokaiselle suomalaiselle on annettava mahdollisuus rakentaa tulevaisuuttaan.

Jari Myllykoski /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsitteillä oleva budjetti toteuttaa hallitusohjelmaa ja on talouden realiteetit huomioiden oikeansuuntainen mahdollistaen myös vasemmistoliitolle tärkeiden tavoitteiden toteuttamisen. Tämä budjetti osoittaa hallituksen omaavan kansallisen vastuun kantamisen lisäksi myös oikeudenmukaisuutta ja sosiaalisuutta siitäkin huolimatta, että valtiontalous on ahtaalla. Vasemmistolle on ollut luonnollista olla tämän hallituksen sosiaalinen ja oikeudenmukaisuutta korostava omatunto.

Vaikka on pakko tasapainottaa valtiontaloutta säästöillä ja veroilla, silti me vasemmistoliitossa olemme onnistuneet tuomaan hallituksen politiikkaan myös myönteisiä, pienempituloisia paremmin tukevia seikkoja. Hyvätuloiset osallistuvat talouden tasapainottamiseen suhteellisesti suuremmalla panoksella, kun valtion tuloveroasteikkoon lisätään väliaikaisesti uusi ylin tuloluokka yli 100 000 euroa ansaitseville. Uskon puheenjohtaja, ministeri Arhinmäen, joka tätä ensimmäisenä esitti, olevan tyytyväinen. Myös suurten eläkkeiden ja perintöjen verotusta kiristetään. Pienituloisten verotusta sen sijaan kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä.

Suomessa otetaan myös käyttöön pankkivero vuoden 2013 alusta lukien. Vasemmistoliitto korostaa, että Suomen tulee olla aloitteellinen ja aktiivinen sekä alusta pitäen mukana kehittämässä kaikkea arvopaperikauppaa mahdollisimman laajasti koskevaa transaktioveroa. (Perussuomalaisten ryhmästä: Yleiseurooppalainen vero!)

Arvoisa puhemies! Ei ole oikein, että keinottelijat bonuspalkkaisine apureineen, jotka aiheuttivat vuoden 2008 talousromahduksen, olisivat edelleenkin verotuksen ulkopuolella. Siksi transaktioveron säätäminen on perusteltua.

Oikeudenmukaisuutta tässä budjetissa lisää myös se, että työmarkkinatuen saamiseen eivät enää vaikuta puolison tulot. Muistammehan, että jo aiemmin työttömän perusturvaa korotettiin 120 eurolla kuukaudessa ja myös toimeentulotukea korotettiin. Toimeentulotukea uudistettiin niin, että työttömyysturvan aktiiviajan korotukset eivät enää pienennä toimeentulotukea. Työttömän työllistyessä työhönmenosta johtuvan tulojen nousun vuoksi tehtävää asumistuen tarkistusta lykätään nykyisen kolmen kuukauden sijasta kuuteen kuukauteen. Näillä tarkistuksilla pehmennetään pienten etuisuuksien jyrkkää tulovähennystä.

Hyvää on myös kokeiluna aloitettu niin sanottu työllistämisbonuskokeilu, jossa pitkäaikaistyötön saa työllistymisen jälkeen pitää yhden kuukauden ajan työmarkkinatukea. Nyt pienituloisten ostovoiman parantamiseksi aikaistetaan indeksitarkistusta vuodelta 2014 tehtäväksi osittain jo tammikuun alusta 2013. Myönteistä budjetissa on myös korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen korotus. Myös varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten päivärahaa korotetaan.

Me vasemmistoliitossa voimme olla tyytyväisiä siihen, että hallituksessa — ja nimenomaan hallituksessa yhdessä — päästiin yksimielisyyteen vanhuspalveluista. Tämä ei tullut keneltäkään yksittäiseltä ministeriltä, ei lempilapsi- eikä orpolapsiasetelmasta, vaan hallituksen hyvästä yhdessä tehdystä työstä. Hallituspuolueiden kesken oli toki erilaisia käsityksiä siitä, tulisiko henkilömitoitusta ohjata sitovilla luvuilla. Oleellisinta ja tärkeintä laissa on kuitenkin se, että lain mukaan ihmisille tulee oikeus tarvitsemiinsa palveluihin. Voimavarat jaetaan nyt tasapainoisesti kotihoidon, omaishoidon sekä ympärivuorokautisen laitoshoidon ja hoivan kesken. Kunnilla on vastuu siitä, että ikäihmiset saavat tarvitsemansa palvelut. Samalla hallitus panostaa merkittävästi lain toteuttamiseen. Näin ikäihmisten hoitoon saadaan noin 700 uutta työntekijää.

Arvoisa puhemies! Viime päivinä on nostettu esille se, miten ulkomaalaisomisteiset lääkärikeskukset kiertävät veroja: Veroparatiisiin rekisteröityneet sijoitusyhtiöt ostavat lainarahan turvin suomalaisen lääkärikeskuksen. Tämän jälkeen lääkärikeskus ei yrityksenä enää maksa veroja vaan antaa tulonsa konserniavustuksena emoyhtiölle, joka maksaa niillä velkojaan pois. Tällöin itse asiassa ulkomaalainen sijoitusyhtiö ostaa suomalaisen lääkärikeskuksen maksamattomilla veroilla.

Minä luulen, että tavallisia veronmaksajia tällainen röyhkeys ei ilahduta, ei alkuunkaan. On kohtalon ivaa, että Sitra on Suomessa panostanut yksityisen terveydenhuollon aseman laajentamiseen ja julkisten palveluiden syrjäyttämiseen. Tässä nähdään nyt konkreettisesti, mitä siitä seuraa. On selvää, että tällaista verokeinottelua ei pidä sallia. (Pertti Salolainen: Olen samaa mieltä!)

Yhtä tärkeää on, että Euroopassa päästään yritysverotuksessa sopimukseen mahdollisimman laajasta veropohjasta ja verotuksen minimitasosta. Muutoin on uhkana, että maat kilpailevat keskenään kohti nollaveroa. Se olisi hyvin hankalaa hyvinvointivaltioiden rahoituksen kannalta.

Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat! Vasemmiston panos tässä budjetissa näkyy erityisesti ja parhaiten tavoitteena oikeudenmukaisuudesta. Tätä ei ole tehty yksin, tämä budjetti ja sen sosiaalinen panos on tehty yhdessä koko hallituksen voimin.

Osmo Soininvaara /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva valtion budjetti on suhdanteita ajatellen tehty niin hyvin kuin nykytiedoilla on mahdollista. Budjetti on lievästi kiristävä, eli veroja korotetaan ja menoja leikataan. Sen vuoksi budjetissa on vähän ilonaiheita ja paljon ikävää. En puutu niihin tässä puheessa, vaan yritän hahmottaa, miten tulevaisuudessa budjettia voitaisiin tehdä iloisemmissa olosuhteissa.

Synkkien suhdannenäkymien oloissa budjetin pitäisi oikeastaan olla elvyttävä, mutta vain, jos pidemmällä aikavälillä näkymät olisivat valoisat. Elvytyksen nimissä olevia velkoja ei voida maksaa hyvinä aikoina takaisin, ellei hyviä aikoja tule. Jo työvoiman vähenemisen vuoksi reipasta talouskasvua ei nyt ole näkyvissä. Viime aikoina julkistetuissa talousennusteissa kasvuennusteita on vedetty reippaasti alaspäin. Euroopan velkakriisi on tulossa meille erittäin kalliiksi — ei siksi, että olemme joutuneet lainaamaan kriisimaille rahaa, sillä ne ovat pennosia tässä kurimuksessa. Euroopan talouden kiristyminen lisää työttömyyttä ja vähentää sitä kautta kansantuloamme kymmenillä miljardeilla euroilla. Se on se varsinainen tappio tässä asiassa.

Näkymien heikkeneminen voi tarkoittaa, ettei budjetin mukaisilla toimilla saada valtion velkaantumista pysäytetyksi. Tähän on suhtauduttava vakavasti, mutta heikkoa talouskehitystä ei pidä mennä heikentämään entisestään uusilla verojen korotuksilla ja uusilla menoleikkauksilla. Meidän on katsottava pitemmälle.

Varsinainen ongelmamme on niin sanotussa kestävyysvajeessa. Kestävyysvajeella tarkoitetaan sitä, että jos verot ja menotasot pidetään nykytasolla, miten julkisen sektorin rahat riittävät pitkällä aikavälillä, kun otetaan huomioon tiedossa olevat muutokset eri-ikäisten ihmisten määrässä, siis eläkeläisten määrän kasvu ja työvoiman väheneminen ja siirtolaisuus. Nämä laskelmat ovat Suomen osalta pahoja. Olemme varautuneet huonommin tulevaisuuteen kuin jopa Italia. Jos jatkamme näin, joudumme tulevaisuudessa leikkaamaan menoja ja korottamaan veroja ehkä noin 10 miljardilla eurolla. Se ei ole todellakaan hauskaa.

Ruotsilla ei ole kestävyysvajetta vaan itse asiassa pitkän aikavälin ylijäämä. Kun meillä on edessä menoleikkauksia ja verojen korotuksia, Ruotsilla on varaa verojen alentamiseen ja menojen lisäämiseen. Tähän on selityksenä Ruotsin korkeampi työllisyys.

Suomessa, verrattuna Ruotsiin, meiltä puuttuu töistä 150 000 ihmistä, jotka siis maksavat veroja, ja sen sijaan on 150 000 ihmistä tulonsiirtojen varassa. Tämän takia Ruotsissa on varaa palkata riittävästi hoitajia vanhainkoteihin ja hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan kehittää ja uusiin haasteisiin voidaan vastata. Ruotsissa mennään työelämään nuorempina, siirrytään eläkkeelle vanhempina ja ollaan siinä välissä enemmän töissä. Työtä muuten molemmissa maissa tehdään tunteina työikäistä kohden suunnilleen yhtä paljon, sillä vaikka ruotsalaisista on useampi töissä, he tekevät vastaavasti lyhyempää työaikaa. Tämä on oikeastaan kaikilla tavoin hyvä valinta.

Meidän on puututtava määrätietoisesti kestävyysvajeeseen nostamalla eri keinoin työllisyysastetta. Se tarkoittaa hankalia päätöksiä, mutta ellemme pysty niistä sopimaan, budjettien tekeminen seuraavien kymmenten vuosien aikana on yhtä tuskaa ja hyvinvointivaltion alasajoa.

Kaksi prosenttiyksikköä häviämme Ruotsille työllisyysasteessa jo sillä, että olemme erittäin huonoja työllistämään osatyökykyisiä. Vihreät ovat pitkään vaatineet palkan ja sosiaaliturvan parempaa yhteensovitusta, jotta saisimme osittaisen työpanoksen niiltä, jotka eivät pysty tarjoamaan sataprosenttista työpanosta. Suomessa keskitytään sen sijaan vahtimaan, että vaikkapa työkyvyttömyyseläkkeellä oleva kehitysvammainen ei nyt vain mene ansaitsemaan liikaa ja luvattomasti.

Lukion päättämisen ja korkeakouluopintojen alkamisen välissä meillä on kolme vuotta. Osa tästä johtuu asevelvollisuudesta, missä annamme Ruotsille kovin paljon tasoitusta, mutta merkittävänä syynä ovat korkeakoulujen sisäänpääsykäytännöt, jotka muistuttavat liikaa opiskelupaikan jonottamista. Nuorten on vaikea päästä töihin, koska lyhyiden työsuhteiden maailmassa työnantajien ei enää kannata investoida uuden työvoiman sisäänajoon. Tavalla tai toisella nuorten palkkaamisesta on tehtävä työnantajan silmissä houkuttelevampaa.

Siinä missä Suomessa toinen vanhemmista jää kotiin hoitamaan lastaan, Ruotsissa valitaan osapäivätyö ja osapäivähoito. Suomessakin tulee pienten lasten vanhemmille kehittää osa-aikatyöstä toimiva vaihtoehto. Osa-aikatyötä tekevä pysyy työelämän kehityksessä mukana, jolloin työura jatkuu paljon vankemmalla pohjalla lasten vartuttua. Ruotsissa hyvä huoltosuhde johtuu myös siitä, että Ruotsissa on paljon maahanmuuttajia ja maahanmuuttajien työllisyysaste on selvästi parempi kuin Suomessa.

Työttömyysjaksot ovat Suomessa pitkiä osittain työttömyysturvan rakenteesta johtuen. Yli tuhat nuorta aikuista vuosittain joutuu elinikäiselle — ja huom.: elinikäiselle — sairauseläkkeelle mielenterveysongelmien takia. Tätä ei voi enää katsoa passiivisesti sivusta. Viimeisen työnantajan vastuu sairauseläkkeiden maksamisesta haittaa huomattavasti 50 vuotta täyttäneiden työhönpääsyä. Sen lisäksi se karsii työpaikoilta ne, joiden terveyteen, ja siis erityisesti mielenterveyteen, sisältyy työhönottajan silmissä riskejä. (Tuija Brax: Juuri näin!) Kestävyysvajetta paikataan kaikkialla Euroopassa eläkeikää nostamalla. Näin tulee tehdä myös Suomessa, jotta eliniän piteneminen ei aiheuttaisi kohtuutonta maksutaakkaa työssä oleville.

Arvoisa puhemies! Jos pystymme nostamaan työllisyysasteen Ruotsin tasolle, niin me teemme seuraavia budjetteja olennaisesti iloisemmissa merkeissä, mutta työllisyysasteen nostokaan ei yksin riitä, ja se, mitä vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa sanottiin, on aivan totta: on myös välttämätöntä pitää huolta siitä, että kaikki maksavat veronsa rehellisesti ja yhtäläisin perustein. Verohallitus arvioi niin sanotuksi verovajeeksi 4—8 miljardia euroa vuodessa. Näin paljon meillä siis erilaisen filungin takia jää veroja saamatta. Ilman verovajetta tätä budjettia tehtäisiin aivan toisissa ja paljon iloisemmissa tunnelmissa.

Huomiota on kiinnitettävä toisaalta harmaaseen talouteen ja toisaalta kansainväliseen verosuunnitteluun. On kaikkien maiden yhteinen etu sulkea veroparatiisit, ei vain teollisuusmaiden vaan myös kehitysmaiden, sillä nyt rahaa virtaa myös kehitysmaista ulos laittoman ja sääntelemättömän pääoman takia paljon enemmän kuin ne saavat kehitysapua. Miksi veroparatiiseja ei saada nujerretuiksi tai ainakin eristetyiksi?

Mats Nylund /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! De flesta av oss skulle säkert önska att vi äntligen hade kunnat göra upp statsbudgeten så att vi bättre visste ens hur den närmaste framtiden kommer att se ut. Efter att budgeten har uppgjorts, har tyvärr ytterligare nedskrivningar av tillväxtprognoser gjorts, tyvärr. Hela världens tillväxtutsikter präglas av osäkerhet och är svagare än på länge.

För tillfället råder litet mindre panik på eurobörserna, tack vare ECB:s beslut och avgörandet i den tyska förvaltningsdomstolen, men vi kan ännu inte dra någon slutlig suck av lättnad. Vi ser dock element av den storleksordningen att dessa kan återställa marknadens förtroende för euroområdet. Samtidigt är det skäl att betona att ECB:s nya åtgärder kommer att förutsätta både att regeringarna godkänner stränga omstruktureringsprogram och en insats från den permanenta mekanismen. Riksdagen kommer alltså att fortsättningsvis behandla eventuella stödåtgärder.

Arvoisa puhemies! Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että budjettiehdotus on niin tasapainoinen kuin se kohtuudella voi olla, vaikka se sisältääkin kaikkien hallituspuolueiden kannalta vaikeita aineksia. RKP tuntee erityisesti huolta siitä, että verotus itse asiassa kiristyy sen vuoksi, että veroasteikkoihin ei tehdä inflaatiotarkistuksia. Verotuksen kiristyminen ei siis kohdistu pelkästään suurituloisiin ja suurten eläkkeiden saajiin. Budjettikuri on tiukka mutta jättää tilaa sekä eräille tervetulleille uudistuksille että yritysverotuksen tietyille tarkistuksille taloudellisen kasvun ja näin ollen valtiontalouden kohentamisen edistämiseksi.

Kuitenkin valtionvelka huolestuttaa. Ensi vuonna lainattavan 7 lisämiljardin myötä velka nousee lähemmäksi 100:aa miljardia. Emme voi vain jättää sitä lastemme ja lastenlastemme maksettavaksi hyvällä omallatunnolla. Parhaassa tapauksessa velasta voidaan selvitä riittävän taloudellisen kasvun turvin, mutta meillä ei ole mitään takeita kasvun riittävyydestä lähivuosina. Tämän vuoksi RKP:n puoluejohtaja onkin ehdottanut velkakaton asettamista lainsäädännössä.

Värderade talman! Kostnaderna för vård, omsorg och pensioner för de äldre tar år för år en allt större del av våra gemensamma resurser. Ju mindre åtgärder vi lyckas vidta för att stärka de offentliga finanserna, alltså åtgärder mot det så kallade hållbarhetsunderskottet, desto farligare är det nuvarande budgetunderskottet.

Regeringen måste enligt svenska riksdagsgruppen vid behov vara beredd att vidta strukturella åtgärder för att till exempel optimera skattestrukturen, höja pensionsåldern, göra arbetsmarknaden mer flexibel, rationalisera datasystemen och anpassa utbildningen till arbetskraftsbehovet. Det behövs nu beslut vid regeringens nästa rammangling och halvtidsutvärdering. Sveriges beslut att sänka företagsbeskattningen är ett aktuellt exempel på en utmaning för oss i den internationella konkurrensen i vårt närområde.

Arvoisa puhemies! Tiukoista budjettikehyksistä huolimatta hallituksen talousarvioesitys sisältää hyviä uutisia monille kansalaisryhmille. Yhtenä esimerkkinä on nuorisotakuu syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja toisena lisäpanostukset vanhustenhoitoon sisältäen omais- ja kotihoidon. Myös indeksikorotusten aikaistaminen ja työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen puolison tulojen osalta ovat sosiaalisesti merkittäviä tarkistuksia. Toivomme myös eräin työllisyysvaroin tehtävien kokeilujen tuottavan hyviä tuloksia.

Värderade talman! Goda nyheter är också de riktade åtgärder som är ägnade att främja den ekonomiska aktiviteten: skatteincitament för forskning och utveckling, ökade avskrivningar och skatteavdrag för produktiva investeringar, utvidgade exportfrämjande satsningar av Finnvera och större stöd och lån för forskning, utveckling och innovation.

Då de så kallade företagsstöden lätt utsätts för kritik, är det för svenska riksdagsgruppen viktigt att våga försvara satsningar som genererar ny produktion i nya branscher för att främja den framtida exporten och tillväxten. Det är viktigt att staten satsar, så att också företagen vågar satsa offensivt, också där har vi samma problem.

Jämfört med finansministeriets utgångspunkt lade regeringen i sin budgetmangling till en hel del anslag för goda ändamål som svenska riksdagsgruppens ministrar tog initiativ till eller aktivt medverkade till. Bland dem kan nämnas anslagen för oljebekämpningsberedskap, strukturomvandlingsstöd, sjöfarten, skärgårdstrafiken, veteranernas rehabilitering, de värnpliktigas dagpenningar, studerandes måltidsstöd, HPV-vaccineringen, demokrati och språkfrågor inklusive nationalspråksstrategin, och sametinget. Tillläggssatsningarna på äldrevården nämndes redan.

Arvoisa puhemies! Lisäksi olisi ollut muitakin yhtä tärkeitä kohteita, joihin rahat eivät nyt riittäneet. Valitamme sitä, että kehitysyhteistyömäärärahojen kehitys nyt pysähtyy.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa erityisesti ilmaista huolensa maatalouden tulevaisuudesta maassamme. Maatalousalan kannattavuus ja maanviljelijöiden tulotaso on huolestuttavan alhainen. Päinvastoin kuin toisinaan kuulee väitettävän, oman elintarviketuotannon merkitys kasvaa eikä pienene tulevaisuudessa. Suomella on edessään haaste maataloutemme etujen puolustamisessa neuvoteltaessa tulossa olevasta EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta. Mutta myös haaste voidaan tarpeen vaatiessa täydentää toimenpiteillä, joilla turvataan kotimainen elintarviketuotanto ja kuluttajien puhtaan, lähellä tuotetun ruuan saanti.

Värderade talman! Svenska riksdagsgruppen stöder regeringens förslag till statsbudget för nästa år och ser fram emot ytterligare förbättringar i riksdagsbehandlingen.

Jouko Jääskeläinen /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vuoden 2013 talousarviota viimeistellään arvaamattoman edessä. Kotimaiset ja ennen kaikkea kansainväliset talousnäkymät ennustavat parhaimmillaan vain heikkoa talouskasvua. Velkakriisi ja muut kielteiset ilmiöt uhkaavat kasvumme perusteita. Siksi joudumme kysymään, mistä saamme uusia eväitä tähän tilanteeseen.

Tietoteknologia on kiistämättä Suomen valtteja, ja siksi tässä tilanteessa tulee käyttää kaikki mahdollisuudet uusien innovaatioiden toteuttamiseen ja uusien yritysten perustamiseen. Vihreä, ekologinen talous on mahdollisuutemme, josta tulee pitää erityistä huolta. Pohjoisten ja arktisten alueiden kasvumahdollisuudet ovat yllättävän suuret, sen me monet tänä kesäkautena Oulussa käyneet olemme jälleen kuulleet. Kaivosteollisuuden ja muiden varsin perinteisten tuotannonalojen pitäminen suomalaisessa omistuksessa on varautumista tulevaisuuteen.

Valtion ja kuntien palveluiden tuotanto ei kuitenkaan odota tai katso talouskasvua, vaan se vaatii jatkuvaa aktiivista toimintaa. Kristillisdemokraattien keskeinen hallitustavoite, vanhuspalvelulaki, saa muotonsa vielä tämän istuntojakson aikana. Vaikka tässä vaiheessa ei tarkkaan mitoitukseen päästykään, on kuntien ja yksityisten palveluiden tuottajien huolehdittava hyvästä toiminnan tasosta. Valtionrahoituksen toteuttamisessa ilahduttavaa on paneutuminen myös omaishoidon ja kotihoidon tarpeisiin, ja valtion panostushan tuo samalla kuntien rahat mukaan. Tämä kaikki on kovin tarpeen meidän maassamme, jossa väestön ikärakenteen muutos on eräs maailman nopeimmista.

Arvoisa puhemies! Ennalta ehkäisevä työ on kunnissa pakko nostaa niin sosiaali- kuin terveydenhuollon asioissa kärkiteemaksi. Mutta riittääkö siihen enää voimavaroja, sitä voimme kysyä, kun arjen akuutit työn ja tuen tarpeet ovat niin tavattoman suuret. Tätä on syytä miettiä myös eri ministeriöissä, kun suuria toiminnan ja talouden lukuja katsotaan.

Tilanteessa, jossa yritykset vähentävät työvoimaansa, jäävät nuoret usein kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen onkin suuri huolenaihe, jota täällä monet ovat jo käsitelleet ja johon tämä hallitus on tarttunut päättäväisesti. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva nuorten yhteiskuntatakuu on paitsi tämän hallituksen myös KD:n tärkeimpiä hankkeita. Panostus yhteiskuntatakuuseen ei saa kuitenkaan merkitä sitä, että muista työllisyystoimista karsittaisiin. Kunnissa tarvitaan vahvaa opinto-ohjausta ja muita toimia, jotka helpottavat nuorten kouluttautumista ja työelämään pääsyä.

Kasvavan sukupolven syrjäytymistä voidaan hoitaa myös ennalta ehkäisevästi. Kotihoidon tuki ja muut vanhempien valinnanvapauden turvaavat pienten lasten hoitokeinot ovat erinomaisen hyödyllinen apuväline kuntien työkalupakissa. Kotihoidon tuen laajenemista ja vahvistumista toivomme myös kuntatasolla.

Arvoisa puhemies! Poliisitoiminnan tason turvaamiseen on osoitettu ensi vuodelle 12 miljoonan euron tasokorotus. Korotus on kehyspäätöksen mukainen ja välttämätön, mutta sen lisäksi tarvitaan vielä poliisin hallintorakenteisiin keskittyvää uudistusta poliisin pitkän aikavälin resurssien säilyttämiseksi. Rajavartiolaitoksen menoihin ehdotettu 2,4 miljoonan euron lisäys mahdollistaa 40 uuden rajavartijan — hyvin tarpeellisen rajavartijan — palkkauksen. Ottaen huomioon rajaliikenteen voimakkaan kasvun korotus voisi olla vieläkin suurempi. Turvallisuuden osalta esityksen puute on siinä, että turvallisuusverkon rahoitukseen ei ole osoitettu välttämätöntä rahoitusta. Tuve pitää saada käyttöön, jotta pystyisimme etenemään muiden rakenteellisten ja välttämättömien uudistusten kanssa.

Suomen kilpailukyvyn kannalta selvä puute esityksessä on raskaan liikenteen dieselveron palautusjärjestelmän viivästyminen. Suomi on maa, jossa kuljetusetäisyydet ovat pitkiä ja kuljetuskustannukset vastaavasti suuria. Meidän tulee toimia yhdessä sen puolesta, että koko maassa voidaan säilyttää tuottavaa teollisuutta ja työpaikkoja. Vielä ehkä maantiekuljetuksiakin suuremman ongelman muodostaa IMOn päätöksistä johtuva meriliikenteen kustannusten kasvu vuodesta 2015 alkaen. Rikkidirektiiviä ei voi parhaimmallakaan tahdolla sanoa oikeudenmukaiseksi. On toki kiitettävää, että hallitus tarttuu tähän ongelmaan osoittamalla määrärahoja rikkipesureiden asentamiseksi. Tämä 30 miljoonan satsaus ei kuitenkaan poista itse ongelmaa, vaan tarvitaan järeämpiäkin otteita suomalaisen vientiteollisuuden turvaamiseksi. Ehdotukset laivojen väylämaksujen alentamisesta tai jopa poistamisesta tulisi ottaa huomioon. Meidän tulee huomioida ja puolustaa omaa etuamme kaikissa kansainvälisissä sopimuksissa. On selvää, että jos Suomi on — ja kun se on — ympäristönhoidon mallimaa, ei se voi kuitenkaan olla maksuautomaatti.

Budjettimme 7 miljardin alijäämä merkitsee sitä, että joka kahdeksas valtion budjetin euro on velkaeuro. 50 prosentin rajan rikkominen velan suhteessa bruttokansantuotteeseen ei ole kaukana. Tässäkin suhteessa meidät on pelastanut vain yksityinen eläkerahastointi. Meidän pitää ryhtyä päättäväisempiin toimiin alijäämän vähentämiseksi.

Valtiontaloutta hoidettaessa tärkeitä eivät ole eri hallinnonalojen rajat ja määrärahoista kiinnipitäminen. On jatkuvasti etsittävä joustavia ja luovia kokonaisratkaisuja. Säästöjä voi löytää joka hallinnonalalta, mikäli siihen löytyy tahtoa. Hallintoa voi tehostaa, tietojärjestelmät voidaan saada toimimaan paremmin, julkiset hankinnat voidaan tehdä paremmin — ja kaikki tämä pienemmillä kustannuksilla. Myös niihin kysymysmerkkeihin, jotka koskevat valtion tukien turhakäyttöä, tulee tarttua. On esimerkiksi aika tarttua sellaisiin yritystukiin, jotka eivät luo uusia työpaikkoja tai johda uusiin innovaatioihin.

Arvoisa herra puhemies! Kun seuraamme uutisia Euroopasta ja maailmalta, on pakko todeta, että meidän on turha istua toimettomina odottaen, että ulkopuolelta tulisi ratkaisuja ongelmiimme. Suomi on selvinnyt tähän asti melko kuivin jaloin, koska olemme hoitaneet oman taloutemme hyvin, mutta meidän on pyrittävä hoitamaan asioita vieläkin paremmin. Vaikeana aikana hallitus ja myös koko eduskunta joutuvat kohtaamaan suuria haasteita. Tässä tilanteessa meidän tulee tehdä — meidän kaikkien — aivan kaikkemme pystyäksemme turvaamaan hyvinvoinnin kansalaisille myös tulevina vuosina.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ryhmäpuheenvuorojen käyttäjille mielestäni erittäin hyvistä puheenvuoroista. Jos jotain yhteistä yritin tuossa löytää kaikista ryhmäpuheenvuoroista, se on se, että jokaisessa puheenvuorossa kannettiin huolta julkisen talouden tervehdyttämisestä, ja mielestäni se on erittäin hyvä asia. Me kannamme vastuuta, me haluamme tehdä omat kotiläksymme hyvin, me haluamme huolehtia siitä, että Suomen hyvinvointivaltion rahoitus tulevaisuudessakin turvataan, ja sen takia olemme valmiita tekemään tänä päivänä vaikeitakin päätöksiä.

Velkaantuminen pitää tulevaisuudessa pysäyttää. Tämäkin ehkä oli tavalla tai toisella huomattavissa eri puheenvuoroista, mutta sen sijaan keinot jäivät varsin epäselviksi.

Perussuomalaiset arvostelivat omassa puheenvuorossaan lähes jokaista sopeuttamistoimenpidettä ja esittivät sen sijaan lukuisia menolisäyksiä erilaisiin kohteisiin, sinällänsä hyvin tärkeisiin ja ihan perusteltuihinkin kohteisiin, mutta jäi auki, millä perussuomalaiset tuon kaiken rahoittaisivat. Ottaisivatko perussuomalaiset lisää velkaa sen 7 miljardin päälle, jonka nyt ensi vuonna otamme uutta velkaa, vai leikkaisivatko perussuomalaiset jostain? Ne esitykset säästöistä jäivät kyllä kumisemaan tyhjyyttään perussuomalaisten vaihtoehdossa. (Timo Soini: EU:sta leikataan!) Jäin myös hieman ihmettelemään perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron toiseksi viimeistä virkettä, jossa viitataan siihen, että meidän julkisen sektorin velka olisi 7 miljardia alhaisempi, jos kriisimaiden tukipaketteihin ei olisi osallistuttu. (Susanna Huovinen: Uskomaton väite!) Tämä ei pidä paikkaansa. Toivon, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ruohonen-Lerner kertoo, mitä te tarkoitatte tällä väitteellä, (Matti Saarinen: Mihin se perustuu?) ettei anneta väärää todistusta.

Keskusta sen sijaan omassa puheenvuorossaan maalaa kuvan mielestäni erittäin synkästä isänmaasta, joka ei kyllä vastaa käsitystä Suomesta, (Välihuutoja keskustan ryhmästä) sitä kuvaa tästä isänmaasta, joka minulle on syntynyt, kun olen kiertänyt lähes joka puolella Suomea viimeisten kuukausien aikana. Kysyn vain, minkä vastuun keskusta itse ottaa tästä maalaamastaan synkkyydestä oltuaan kuitenkin kahdeksan vuotta pääministeripuolueena tässä maassa. Te viittaatte omassa puheenvuorossanne muun muassa siihen, että olette viime syksynä esittäneet kiristystä korkokeinotteluun. Minkä takia te ette kahdeksan vuoden aikana hoitaneet verokeinottelua ja muuttaneet yritysten korkovähennysoikeutta? Me olemme valmistelleet sitä hyvin määrätietoisesti ja olemme tuomassa tänä syksynä esityksen siitä: me puutumme verokeinotteluun. Miksi te ette tehneet sitä kahdeksan vuoden aikana? Miksi te nyt kritisoitte hallitusta siitä, että me olemme muutaman kuukauden myöhässä esityksemme kanssa? (Timo Soini: Vanhat puolueet torailee!) Tai miksi te nyt arvostelette sitä, että terveydenhuollon tietojärjestelmiä ei laitettu kuntoon, kun teillä itsellänne on ollut sosiaali- ja terveysministerin ja peruspalveluministerin salkku kahdeksan vuoden aikana? Eli eikö olisi reilua ja rehellistä myöskin itse kantaa vastuuta joko teoista tai tekemättä jättämisistä sen sijaan, että pelottelee, mustamaalaa ja luo sellaisia synkkiä kuvia tästä maasta, jotka eivät vastaa todellisuutta?

Arvoisa puhemies! Se, mistä olen erityisen iloinen ryhmäpuheenvuorojen osalta, on työn merkityksen korostaminen, koska se nousi lähes jokaisessa puheenvuorossa esille. Suomalaiset ovat tottuneet tekemään työtä, sisulla ja työllä tämä maa on rakennettu, ja sen takia on erittäin hyvä, että työn merkitystä myös jokaisessa poliittisessa ryhmässä arvostetaan.

Hallitus, niin kuin tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa jo totesinkin, panostaa työllisyyteen kahta eri kautta: Me panostamme talouskasvuun, jonka tarkoituksena on synnyttää uusia työpaikkoja. Toisaalta me myös tuemme työttömänä olevia ihmisiä parantamaan omaa koulutustaan tarjoamalla heille aktiivitoimia ja sitä kautta edesauttamalla heitä pääsemään takaisin työn syrjään kiinni.

Mutta sen ohella, että me tarvitsemme kasvutoimia, me tarvitsemme työllisyystoimia, me tarvitsemme talouden sopeuttamistoimia, jotta velkaantuminen pystytään tulevaisuudessa pysäyttämään, me tarvitsemme rohkeutta uudistua, koska meidän on pakko katsoa myöskin avoimin silmin niitä haasteita, jotka meillä tulevaisuudessa esimerkiksi väestön ikääntymisen kautta on edessä. Sen takia myöskin rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä. Ainakin itse toivon, että me löytäisimme tässä eduskunnassa sellaisen yhteistyön hengen, jolla me pystymme huolehtimaan siitä, että suomalainen hyvinvointivaltio on riittävän vahva vastaamaan myös niihin edessä oleviin haasteisiin.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pakko antaa tunnustusta oppositiolle. Ryhmäpuhujat olivat aivan oikeassa, kun vaativat panostuksia talouskasvuun. Hallituksen onkin jatkossakin otettava vastaan kaikki ne ajatukset ja esitykset, joilla talouskasvuun tähdätään. Takana täytyy olla ne ajat, jolloin hyvätkin reformit hylättiin siksi, että niitä esittivät poliittiset kilpailijat. Tähän ei Suomessa ole enää varaa.

On myös erinomaista, että hallitus on luvannut tuoda vielä lisätalousarvion, jossa esimerkiksi Ala-Pietilän ict-ryhmän kasvuesityksiin tartutaan. Hyvää on myös se, että ensi keväänä puolivälitarkastelussa hallitus keskittyy nimenomaan työllisyyteen ja kasvuun. Tällöin on lupa odottaa myös konkreettisia tekoja.

Arvoisa puhemies! Vaikka (Puhemies koputtaa) hallitus toteuttaa jo tässä budjetissa lukuisia kasvua ja työllisyyttä lisääviä toimenpiteitä... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Iso linjahan kulkee siinä, miten kansainvälinen talous kehittyy, ja jos meidän vientimme ei vedä, niin ei jakokulmaan kerry mitään jaettavaa. (Mauri Pekkarinen: Ei se viime vaalikaudella näin ollut!) Siellä on nytkin miinus 7 miljardia. Keskusta sai plus 8 miljardin taseen, jätti miinus 8 miljardin taseen, se siitä. Kaiken lisäksi puheenjohtaja Sipilä toteaa Helsingin Sanomissa, että valtio voisi ottaa pari miljardia lisää velkaa sen päälle, mitä hallitus on esittänyt.

Oppositio mässäilee Suomea uhkaavilla talous- ja työttömyysongelmilla, ja tätä pidän kyllä todella ikävänä ja suorastaan vastuuttomana.

Perussuomalaisten edustaja Ruohonen-Lerner tuki hallituksen linjaa joiltakin osin, ihan hyvä, mutta asioitahan hoidetaan hallituspuolueitten voimin. Kansa antoi perussuomalaisille erittäin vahvan mandaatin, mutta miten te käytätte sitä? Vain katsomosta huutelemiseen, ja se on kyllä sääli. (Timo Soini: Opposition halveksuntaa parlamentissa!)

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen esitti minulle kysymyksiä liittyen ryhmäpuheeseen ja siihen 7 miljardin euron summaan, jonka esitin. Se tarkoittaa sitä, että ERVV:n kriisimaille antamat lainat on laskettu mukaan julkisen sektorin Emu-velkaan, tämän lisäksi EVM:n pääomittaminen, ja lisäksi 1,44 miljardia euroa on käsittääkseni jo maksettu. Eli se on mennyttä rahaa, ja sen lisäksi Kreikalle on maksettu satoja miljoonia euroja. Siitä se koostuu.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusryhmien puheissa yritettiin etsiä sattumia sopasta. Kovin vähän on tuossa budjetissa kehuttavia asioita.

Sen sijaan haluan puhua suurista linjoista ja kysyä niistä valtiovarainministeriltä. Te puheessanne kyllä korostitte työtä, mutta valitettavasti budjetti ei kannusta työntekoon. Päinvastoin se vaikeuttaa työntekoa monella tavalla. Ette te ole tehneet elettäkään työn vastaanottamisen kannustamiseksi, kannustinloukkujen purkamiseksi. Ette te tee mitään työurien jatkamiseksi, ette te tee mitään yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi. Kaunista puhetta, mutta sille ei löydy katetta teidän päätöksistänne. Sen sijaan te leikkaatte kunnilta palveluiden rahoittamisesta, päivähoidon, koulun, terveyspalveluiden rahoittamisesta, monin verroin sen, minkä lupasitte kunnille lisää viime vaaleissa. Miten on lupaustenne laita, valtiovarainministeri?

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus vähentää velkaantumisvauhtia, mutta tiukinta kriteeristöä ei voida nyt pitää yllä eikä saavuttaa, koska maailmantalous ja Euroopan talous eivät kasva toivotulla vauhdilla. Tässä tilanteessa olisi kuitenkin järjetöntä Suomessa ryhtyä mittaviin veronkorotuksiin ja säästöihin. Ne tukahduttaisivat Suomessa tämän orastavan ja ehkä vähän hiipuvankin talouskasvun, ja lopulta pitäisi säästää lisää ja säästämisen takia säästää lisää. Seuraisi tuhon kierre. Tämä hallitus on ottanut oikean, tasapainoisen linjan, on luvannut reagoida tilanteeseen myös tulevaisuudessa ja kantaa siitä huolimatta huolta sosiaalisesta, oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta ja huolehtia vähempiosaisista. Hyvä linja!

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys siitä, pitäisikö nyt elvyttää, niin kuin keskustapuolueen puheenjohtaja sanoo, että otetaan 2 miljardia enemmän velkaa ja tietysti säästetään sitten vähemmän: se tavallaan olisi oikein, mutta semmoisessa tilanteessa, jossa koko muu Eurooppa sukeltaa lamaan, kyllä Suomen on aika vaikea vetää sitä rekeä omalla velanotollaan. Siitä saa lopputulokseksi vain sen velan eikä mitään muuta.

Mutta sen sijaan jos Euroopassa pystyttäisiin sopimaan suhdannepolitiikasta niin, että Euroopan kaikki vahvat maat ryhtyvät yhdessä ikään kuin elvyttämään, silloin se voisi toteutua, se voisi onnistua, ja tähän projektiin Suomen totta kai olisi sekä velvollisuus että erittäin järkevää osallistua. Mutta kyllä tässä Euroopan tilanteessa nyt, kun kaikki yrittävät kilvan säästää ja jotkut vielä yrittävät kannustaa niitä säästämään lisää, joilla se merkitsee vain työttömyyttä lisää mutta ei enää parempaa valtiontaloutta, tämä tulevaisuus näyttää aika huonolta koko Eurooppaa ajatellen.

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Budjetin tulopuolella on uusi pankkivero, hallitusohjelman mukainen pankkivero, joka otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta lähtien. Minä kysyn nyt valtiovarainministeriltä: millä tavalla tämä uusi pankkivero toteutetaan, ja onko valtiovarainministeriössä tutkittu, millä tavalla se tulee vaikuttamaan suomalaisten pankkien kilpailukykyyn verrattuna esimerkiksi Ruotsin ja muiden EU-maiden pankkien kilpailukykyyn?

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On hyvä olla numeroissa tarkka ja kielikuvissakin kohtuullinen. Jos ne eräät kielikuvat, joita täällä kuultiin, olisivat aivan totta, niin ei kai hallituksesta enää mitään vahinkoakaan kenellekään pystyisi olemaan.

Mutta vakavasti asiasta: Hyvinvointihan luodaan kodeissa, ja syrjäytymisen estäminen alkaa kodeista. Siinä mielessä koti on kuitenkin se paikka, jossa me kasvatamme, autamme, ohjaamme. Me joudumme nyt tavattoman paljon tekemään työtä syrjäytymistä vastaan, sen korjaamiseksi, mutta kannattaa käyttää tätä perusyksikköä, koteja, hyväksi. Siksi me hyvin paljon olemme puhuneet nimenomaan näitten kotien itse valitsemien hoitovaihtoehtojen puolesta, niin että kodeissa olisi aikaa lapsille. Annetaan kodeille aikaa kasvattaa, hoitaa, innostaa. Silloin me jaksamme paremmin myöskin työelämämme ja koko sen pitkän elämänuran, joka meillä itse kullakin on tehtävänä.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen, te sanoitte puheessanne, että "suhdannetilanteeseen nähden työmarkkinoiden tilanne säilyy yllättävänkin hyvänä". Kuitenkin työvoimatutkimuksen ennusteen mukaan käänne huonompaan tapahtuu jo loppuvuoden aikana ja oleellisesti huonompaan. Työnvälitystilastojen mukaan käänne on tapahtunut jo huhtikuussa, ja työnvälitystilastojen tiedot ovat siis mitattua todellisuutta, se on faktaa. Meillä on tällä hetkellä 274 000 työtöntä, ja laaja työttömyys on 350 000 henkeä. Nuorten työttömien määrä kasvaa, pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa, ja erityisesti kasvaa yli kaksi vuotta työttömänä olleitten määrä. Kuinka te voitte sanoa tässä tilanteessa, että työmarkkinoitten tilanne säilyy yllättävän hyvänä?

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mitä hallitus elvyttää? Hallitus elvyttää Espanjan pankkeja, niitä hallitus elvyttää. Espanjan pankeista talletuspako oli heinäkuussa 26 miljardia. Vielä ennen joulua tänne tulee Espanjan valtion apupyyntö. Ei mennä pohjaan muiden veloista.

Sitten ihmettelen sitä, miksei hallitus, kun alvia nosti, voinut jättää lääkkeitä ja ruokaa tämän korotuksen ulkopuolelle. Sairaita lyötiin vielä lääkekorvausten leikkaamisilla. Mikä leivässä ja lihassa sosialistia oikein riivaa, kun aina olette vastustaneet ruuan arvonlisäveron alempaa verokantaa? Mikä ihme siinä on?

Sitten EU-jäsenmaksuista vielä. Nettomaksuosuus on 700 miljoonaa. Miksi Suomi on lähes ainoa maa, joka ei ole hakenut EU-jäsenmaksuihinsa helpotusta? Iso-Britannia on hakenut, ja jopa Ruotsi on hakenut. Hakekaa nyt tekin!

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa Helsingin Sanomien jutussa viittasin tietojärjestelmien uudistamiseen. Meille on kerrottu asiantuntijoiden toimesta, että säästäisimme 2 miljardia euroa vuodessa, jos panostaisimme saman verran. Tämän nyt sanoo järkikin, että ilman muuta se kannattaa panostaa, vaikka velkarahalla, jos se seuraavana vuonna maksetaan takaisin.

Olen äärimmäisen huolestunut sen sijaan tästä syömävelasta. Otamme 7 miljardia euroa uutta velkaa, 19 miljoonaa joka ikinen päivä. Hallitusohjelmassa on kaksi keskeistä tavoitetta: siellä on velkaantumisasteen taittuminen, jonka valtiovarainministeri mainitsi, mutta siellä on myöskin valtiontalouden alijäämän puristamistavoite alle 1 prosenttiin bkt:stä eli noin 2 miljardiin. Tästä valtiovarainministeri ei maininnut mitään. Onko se edelleen teidän tavoitteenanne vai ei?

Jan Vapaavuori /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen taloudessa on kysymys itse asiassa varsin yksinkertaisesta asiasta. Viime hallituskaudella tapahtuneesta kansainvälisestä syvästä talouskriisistä johtuen Suomen talous on pysyvästi aika rajusti alijäämäinen. Kuten jokainen kunnon vastuullinen perheenäiti tietää, viime kädessä tulot ja menot pitää saattaa tasapainoon. Valtiontalouden tasolla se tarkoittaa toisaalta sitä, että meidän pitää sopeuttaa taloutta, korottaa veroja ja säästää menoista, ja tätä hallitus asteittain mutta määrätietoisesti tekee. Mutta vielä tärkeämpää on luoda edellytyksiä uudelle talouskasvulle, koska vain uuden talouskasvun kautta saadaan uusia työpaikkoja ja sitä kautta uusia verotuloja ja sitä kautta myös tarve sopeuttamiselle vähenee. Tässä budjettiesityksessä on paljon hyviä elementtejä uuden talouskasvun luomiseksi, mutta osaltani kannustaisin hallitusta lakkaamatta pohtimaan uusia ja uusia edellytyksiä, uusia tapoja luoda uutta talouskasvua, koska viime kädessä vain se luo edellytykset pitää hyvinvointiamme semmoisella tasolla, mitä toivomme.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän kolmen A:n hallituksen valtiovarainministeri Urpilainen totesi viisaasti ja vastuullisesti, että nyt ei ole aika talouden äkkijarrutuksen. Äkkijarrutuksesta seuraisi vain ketjukolari, josta tulisi paljon vahinkoja niin koko kansantaloudelle kuin sen yksittäisille kansalaisille.

En oikein vieläkään päässyt selville keskustan suuresta linjasta. Edustaja Tiilikainen vaati, että pitäisi puhua nimenomaan suuresta linjasta. Mikä on keskustan suuri linja? Ymmärsin teidän ryhmäpuheenvuorostanne, että nyt otetaan liikaa velkaa, ja kuten täällä useammassa puheenvuorossa on todettu, puolueenne puheenjohtaja on todennut, että pitäisi olla pari miljardia vielä lisää velkaa. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Minulle ei kyllä oikein tämä edustaja Sipilän äskeinen selitys käynyt, että kysymys olisi investoinneista — vielä lisää rahaa terveydenhuollon tietojärjestelmiin — kun näinä päivinä kaikki lehdet kirjoittavat nimenomaan siitä, että sinne on pistetty jo nyt aivan liikaa rahaa ja pitäisi saada nimenomaan järkiperäistettyä sitä vähemmällä rahalla.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos meidän asiantuntijamme sanovat, että me tuhlaamme 2 miljardia euroa vuodessa tehottomiin tietojärjestelmiin, niin totta kai, jos tämä on totta, meidän kannattaa satsata siihen yksi vuosi ja sen jälkeen nauttia niistä säästöistä siitä eteenpäin. Se on eri asia, jos asiantuntijoiden lausunnot eivät pidä paikkaansa.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärtääkseni se, mistä mediakin raportoi päivittäin, on se, että tällä hetkellä pistetään liikaa euroja, siis liikaa rahaa, tietojärjestelmiin, ja tämä rahapula ei ole tässä se ongelma, vaan se, että tätä asiaa ei tehdä oikealla tavalla. (Välihuutoja) Sen takia esimerkiksi Sitra on palkannut nytkin asiantuntijan Virosta, jossa asia on pystytty tekemään paljon pienemmällä rahalla. Sen takia en ymmärrä tätä logiikkaa, että tämä olisi kiinni siitä, että tarvittaisiin valtion rahaa, velkarahaa, tässä tilanteessa 2 miljardia, tämän asian hoitamiseen.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos näin on, niin hyvä. Teillä on kaikki valta pistää se pienemmällä rahalla kuntoon. Se on totta, että Viro on tehnyt sen 11 miljoonalla. En tiedä, vastaako se ihan näitä meidän tarpeitamme, mutta siitä vaan, otan tyydytyksellä vastaan, jos se tehdään vaikka 10 miljoonalla — mutta säästö on ilmeisesti 2 miljardia vuodessa. Teillä on kaikki valta tehdä tälle asialle jotakin. Olkaa hyvä!

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Keskusta tässä on arvostellut hallituksen säästöjä ja veronkiristyksiä, ja pistää vähän ihmettelemään, minkäslainen kirjanpito siellä teillä sitten oikein on. Taitaa olla kreikkalainen kirjanpito, siltä vähän vaikuttaa.

Mutta edustajat Soini ja Ruohonen-Lerner, kun te annatte ihmisten täällä ymmärtää ja yritätte meitä edustajatovereitakin sumuttaa, että me olisimme antaneet vastikkeetonta rahaa jonnekin Euroopan etelämaille, niin sehän ei pidä paikkaansa. Kuten tässä ministeri Urpilainen totesi ja kuten tästä budjettikirjasta käy selvästi ilmi, Suomi on mukana pelastamassa euroa sen vuoksi, että annamme sinne takauksia. Meillä on jopa vakuudetkin niihin. Mutta kaikkein olennaisinta on se, että annamme takauksia ja siellä on myös toteutunut sijoittajavastuu. Minusta on edesvastuutonta, että annatte ihmisten ymmärtää virheellistä tietoa, että muka suomalaista rahaa jaetaan vastikkeetta Eurooppaan. Onko sumuttaminen se teidän kunnallisvaalilinjanne?

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Tässä tämän vuoden ja tulevien vuosien talousarviossa on eräs yhtälö, jota en ymmärrä — vaikka jo 15-vuotiaana ratkoin kolmannen asteen yhtälöitä. Minä ja muut ymmärrämme sen, että valtio tulee vähentämään valtionosuuksia peruskunnille 631 miljoonaa vuodessa. Neljässä vuodessa se tekee noin 2,5 miljardia. Edelleen kehysriihessä maaliskuussa on sovittu, että kuntien valtionosuuksia vähennetään tämän lisäksi 875 miljoonaa. Eli yhteensä hallituskaudella 3,4 miljardia vähenevät kuntien valtionosuudet. Nyt hallitus kertoo, että kunnat saavat nykyistä enemmän, merkittävästi enemmän, valtionosuutta kuin mitä minä äsken kerroin. Miten tämä yhtälö voidaan toteuttaa? (Mauri Pekkarinen: Ei mitenkään!)

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen ohjelma noin puolitoista vuotta sitten rakentui voimakkaaseen kasvuun, jolla valtiontalous oli tarkoitus saattaa pitkällä jänteellä tasapainoon. Kun päätöksiä pitää tehdä ajallaan ja kun nyt tiedetään, että tämä kasvu ei toteudu, ei ole näköpiirissä, kansalaiset ja yritykset odottavat hallitukselta sellaisia signaaleja, jotka antavat luottamusta pitkälle ajalle, jolloin yritykset voivat investoida, kansalaiset kokevat olevansa turvassa, ihmiset ymmärtävät, että he voivat päästä lääkäriin, on koulutuspaikkoja ja muita. Arvoisa pääministeri, oletteko valmiit tarkistamaan tätä linjaa, joka ei ole toteutunut, ja tuomaan sen kaltaisia uusia strategioita, jotka lisäävät kansalaisten turvallisuutta ja saavat velan hallintaan?

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Ruohonen-Lerner syytti tai kiitti hallitusta ideoidensa kopioinnista. Se on sinänsä helppoa, koska perussuomalaisethan esittävät lisää rahaa kaikkiin hyviin asioihin ja vastustavat leikkauksia kaikista pahoista asioista. (Timo Soini: No se nyt vielä puuttuisi!) Me odotamme teidän varjobudjettianne. Silloin te olette sen edessä, että teidän pitää tehdä tasapainoinen kokonaisuus ja antaa vastauksia osaltanne siihen, miten Suomi saadaan kasvuun. Tämä teidän tyylinne on hyvää populismia, kaikille kaikkea, mutta se on erittäin huonoa Suomen ja isänmaan asioiden hoitoa.

Hallitus on aivan oikealla suunnalla. Velkaantuminen on saatava katkaistua, ja ennen kaikkea Suomeen on luotava kasvua. Nyt budjetista löytyvät kasvuelementit, t&k-vähennys ja vaikkapa poistojen tuplaus, ovat erinomaisia. Meidän täytyy pystyä saamaan vientimme vetämään ja velkaantuminen todellakin sen ansiosta katkeamaan, ja tähän me tarvitsemme sitä, että me korjaamme meidän kilpailukykyämme kuntoon, ja se onkin kaiken a ja o.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri erinomaisesti esitteli kansallisen selviytymisen täsmäohjukset, veropohjan turvaamisen ja kasvun ja osaamisen panostukset. Minusta on hyvin tärkeätä myös se, että sosiaalisesta turvallisuudesta tässä kriisissä huolehditaan: työttömien perheiden tukemisesta ja ylipäänsä siitä, että tulevaisuudenuskoa ja kansallista eheyttä varmistetaan.

Herra puhemies! Minusta on kuitenkin tärkeätä nyt kansallisesti myös yhdessä arvioida, myös parlamentaarisesti yhdessä hallituksen kanssa, mikä on Euroopan keskuspankin kautta syntyvä ja Suomen Pankin kautta syntyvä varjovelkaantuminen, ja on varmistettava, että me estämme talouden ja hyvinvoinnin rahoitukseen liittyvät uhkat. Tämä on minun mielestäni kyllä sellainen asia, joka tänä syksynä on myöskin hyvin vakavasti käytävä läpi.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eräs keino saada aikaiseksi säästöjä on toimintojen tehostaminen ja asioiden tekeminen järkevämmin. Yhtenä esimerkkinä on elinkeinopoliittiset tuet, kuntien ja valtion elinkeinopolitiikka, ylipäätään elinkeinoyhtiöiden toiminta. Koko tämä järjestelmä pitäisi läpivalaista, ja annankin hallitukselle toimeksiannon: ystävällisesti tehkää näin. Kuinka paljon rahaa laitetaan kiinni erilaisiin hankkeisiin, selvityksiin, konsulttitoimintaan, ja mitä pysyviä tuloksia tällä kaikella saadaan?

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Urpilainen aloitti esityksensä lainaamalla kokoomuslaista Paasikiveä. On ihan totta, että tässä budjetissa on kyllä kokoomuslaisia elementtejä: tasaverot nousevat ylös, julkisia terveydenhuoltopalveluja te painatte alas. Tämä tapahtuu kuntien valtionosuusleikkauksien myötä.

On puhuttu paljon irtisanomisista, jotka ovat aiheellinen huoli koko Suomessa. Moni yritys siirtää toimintojansa ulkomaille, mutta entäpä valtion omat toimet? Te tarjoatte kuntapäättäjille näkymää, jossa vuositasolla voidaan joutua irtisanomaan jopa 25 000 ihmistä — siis 25 000 keittäjää, opettajaa tai siivoojaa joiltakin kouluilta. Tämä on minusta aika näköalatonta politiikkaa.

Vielä kysyn ministeri Urpilaiselta kysymyksen: onko arvonlisävero tasavero? Te olette sanonut tässä salissa muutamaan otteeseen, että sitä ei tulla korottamaan, että ruuan ja lääkkeiden hinnat esimerkiksi eivät nousisi. (Puhemies koputtaa) Onko arvonlisävero tasavero, ministeri Urpilainen?

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä sydäntä lämmittää, että myös oppositio tukee monia hyviä hallituksen hankkeita, muun muassa sitä, että suurituloisia ja rikkaita verotetaan vähän enemmän. On myös hienoa, että tuette nyt tätä nuorisotakuuta, ja on hyvä, että tuette kasvupanoksia, näin äkkiseltään. Mutta ei tämä niin harmonista ole, kyllä täältä erojakin löytyy. Nimittäin ne erot tästä salista löytyvät siitä, että toiset puhuvat, toiset tekevät: oppositiolta tulee loruja, hallitukselta tulee tekoja. Viime hallituskaudella, edustaja Pekkarinen, te puhuitte suurituloisten ja rikkaiden verottamisesta. Ette tehnyt mitään. Nyt hallitus tekee.

Arvoisa puhemies! Yksi kohta tässä keskustelussa, mitä on viime viikkoina käyty, missä sanat ja teot kyllä ovat vähän ristiriidassa: olen ihmetellyt, kun valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi puhuu lisäsopeuttamisesta yksilöimättä sitä, mistä se otetaan, ja sitten samaan hengenvetoon puhuu veropohjan rapauttamisesta, lisäveronkevennyksistä, jotka johtaisivat lisävelan ottoon. Tähän olisi kiva saada selvennystä.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Otetaan nyt ensin nämä järjettömät potilasjärjestelmät ja nämä atk- ja it-asiat: Lääkäri on siellä potilasta varten. Hän ottaisi potilaan vastaan, sanelisi sanelukoneeseen niin kuin ennenkin, sihteeri kirjoittaisi puhtaaksi. Nyt lääkäri on konekirjoittaja ja netin näpelöitsijä ja jää puolet potilaista katsomatta ja hoitamatta. Tämä on aivan järjetöntä.

Sitten tästä taloudesta. Minä tiedän, että valtiovarainministeri Urpilainen ja pääministeri Katainen tietävät, mikä on total return swap, mutta näköjään osa sosialidemokraattista eduskuntaryhmää ei sitä tiedä. Me kaikki tiedämme, että näitä kaikkia velkoja ei tulla ikinä maksamaan takaisin.

Vielä vasemmistoliitolle: Lukekaa kunniameppinne Esko Seppäsen Emumunaus. Sieltä löytyy aika paljon totuutta. Vai oletteko te hänet jo hylänneet?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen syytti keskustaa synkkyyden lietsomisesta. Sitä se todellisuus kuitenkin on. Minusta mielikuvakikkailut 100 miljoonan vanhusrahoilla, samaan aikaan kun kunnilta on leikattu 800 miljoonaa palveluista, ovat vääristelyä. On varmasti kiva ajella kuntavaalien edellä roadshow’ta nuorten yhteiskuntatakuuseen tarkoitetuilla varoilla, samalla kun oppisopimuksesta leikataan yli 20 miljoonaa ja ammattikoulu- ja ammattikorkeakoulupaikkoja vähennetään. Minusta tämäkin on mielikuvakikkailua.

Ja puolustan perussuomalaisia siinä, että mielikuvakikkailua on sekin, jos sanotaan, ettei euroakaan etelän maille ole annettu. Jos lainaa tyhjätaskulle, lainapääoma voi jäädä saamatta takaisin ja takauksen voi joutua maksamaan. Tämän me olemme oppineet jo 90-luvulla. (Jouni Backman: Nyt on vakuudet, teillä ei ollut!)

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini tässä puhui aidanseipäistä, kun mieluummin minä puhuisin aidasta ja kokonaisuudesta, mutta ehkä te haluattekin harhauttaa ihmisiä ja puhutte sellaisista asioista, mitkä eivät ole olennaisia. Olennaista on kai se, haluatteko te pysyä eurossa, haluatteko te pysyä Euroopan unionissa. Itse asiassa te väitätte, että me emme halua, mutta se ei ole totta. Kyllä vasemmistoliitto haluaa pysyä eurossa sen vuoksi, että se on Suomen kansalaisille kaikkein paras ratkaisu. Minä en halua takaisin 90-luvun lamaa, jolloin olin työvoimapiirissä maksamassa palkkaturvaa konkurssiin menneiden firmojen työntekijöille. Sitä en halua takaisin, ja sen vuoksi vasemmistoliitto on mukana vaatimassa Euroopan unionissa sijoittajavastuuta, pörssiveroa, transaktioveroja, eli niiden ihmisten, jotka tästä hyötyvät ja vetävät voitot, myös pitää osallistua silloin, kun menee huonosti, mutta te puhutte jostain aivan muusta.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On pakko jatkaa tuosta, että jos talous on epävarma, niin kyllä täällä oppositionkin linja on hyvin epävarma. Perussuomalaiset eivät tiedä, ollako mukana eurossa vai ei, ja uusi keskustan puheenjohtaja ei oikein osaa sanoa, pitäisikö ottaa lisää velkaa vai vähemmän velkaantua.

Arvoisa puhemies! Historiallisen epävarmassa tilanteessa ensi vuoden talousarviota käsitellään, mutta lohdullista on se, että mitä paremmin tasapainotamme taloutemme, sen paremmin pärjäämme tulevissa tyrskyissä. Kyllä rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että hallituksellakin on paljon tehtävää, jotta hallitusohjelman kirjaus talouden tasapainottamisesta toteutuu, ja siihen kannustan hallitusta ja valtiovarainministeriä. Toisaalta työllisyyden osalta meillä on paljon tehtävää, ja toivon, että hallitus tekisi kaikki ne toimet, joita yrittäjyyden edistämiseksi hallitusohjelmaan on kirjattu.

Muistutan tässä yhteydessä — en ehkä ensimmäistä kertaa, mutta toivottavasti viimeistä kertaa joudun muistuttamaan — työnantajille aiheutuvista vanhemmuuden kustannuksista. Niistä on kolmannen kerran hallitusohjelmassa kirjaus, tämä on kolmas hallitus, joka lupaa tämän asian tehdä, (Puhemies koputtaa) ja vieläkään ei ole yhtään esitystä tullut, ja toivoisin, että... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Astrid Thors /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Jag har inte så mycket röst så jag ska försöka använda den sparsamt.

Regeringen gör mycket för ekonomisk tillväxt och innovation, men jag frågar ändå om man gör tillräckligt. Har vi tillräckligt med företag som vill växa, gör vi tillräckligt för att företagarna ska anställa den där första yttre anställda, till exempel en ung? Och vi skär i internationaliseringsbidragen, vi skär i bidrag som skulle hjälpa oss att marknadsföra våra fina cleantech-företag.

Arvoisa puhemies! Teemmekö todella riittävästi, niin että yrityksissä on halu kasvaa ja että yritykset palkkaavat sen ensimmäisen ulkopuolisen? Me teemme paljon tässä budjetissa, mutta tehdäänkö tältä osin riittävästi? Minä olen aika huolissani cleantech-panostuksesta. Ja kysymyksenä vielä: milloin pääsemme todelliseen keskusteluun työurien pidentämisestä? Niistä kuuluisista keväthangista on nyt melkein 3,5 vuotta.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituspuolueiden sanat ovat myös sanahelinää, ja uskon, että edustaja Kataja ei uskonut itsekään tähän ryhmäpuheeseen, niin hataralta se tuntui, kun hän pöntössä sitä julisti. Mikä on hyvinvointivaltio? Tietääkö hallitus, että hyvinvointivaltio jakautuu erittäin räikeästi tänä päivänä Suomessa? Tietääkö, mitä ajattelee yksinhuoltaja, sairas, pienituloinen tai syrjäytynyt esimerkiksi alvin korotuksesta? Hän ajattelee sitä, ostaako lääkkeitä vai ostaako leipää.

Täällä on puhuttu noususta. Suomi elää vain työllä, ja talouskasvu lähtee vain työstä. Nyt jos koskaan hallituksen tulisi tukea ennen kaikkea pk-yrityksiä, sillä tiedetään, että viimeisten vuosien aikana yksistään pk-yrittäjät ovat lisänneet työvoimaa ja etenkin alle viiden henkilön yritykset, joten teettekö myös tämän? Kyllä esimerkiksi kehitysavusta voitaisiin ottaa, se on runsaat miljardi euroa. Me kaikki kannatamme kehitysapua, mutta pitää entistä tarkemmin miettiä, mihinkä nämä yhteiset varamme laitetaan...

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Katainen, valtiovarainministeri Urpilainen, te puhutte sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Miten sitä toteutetaan samalla kun verotusta kiristetään ja esimerkiksi juuri ruuan ja lääkkeiden arvonlisäverotusta ei lasketa? Keskusta on vaatinut vaihtoehtobudjetissaan juuri päinvastaisia toimenpiteitä. Me alensimme elintarvikkeiden arvonlisäveroa aiemmin. Nyt pitäisi mennä Saksan tasolle, 7 prosenttiin, ja haluan todeta myös sen, että erityisesti terveysvaikutteisten kohdalla pitäisi uskaltaa mennä jopa täyteen nollaan, siis tehdä verotuksessa liikkeitä, jotka tulevat kansalaisia vastaan, edistävät kotimaista kulutusta ja luovat samalla myös niitä dynaamisia vaikutuksia. Se on yksi keino toteuttaa onnistunutta veropolitiikkaa.

Arvoisat ministerit, miksi te haluatte kurittaa kuntapalveluja leikkaamalla rahaa, valtionosuuksia? (Puhemies: Minuutti on täynnä!) Silloin leikataan tosiasiallisesti eikä... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minä olen hämilläni nyt keskustan linjasta. Te olette itse nostaneet ja itse vaatineet arvonlisäveron korotusta. Te ette tiedä, ottaako velkaa 2 miljardia vai ollako ottamatta. (Välihuutoja keskustan ryhmästä)

Puhemies! Jos on keskusta sekaisin, niin kyllä on perussuomalaisetkin. Täällä Timo Soini kritisoi arvonlisäveron korotusta, ja olette itse vastannut 27. päivä helmikuuta 2011 Kataisen kysymykseen, miten rahoitatte menolisäykset. Soini sanoo: "Arvonlisäveroon lisää korkeintaan prosentti. Se tekisi 750 miljoonaa". Ei tässä vielä kaikki. Soini, te sanotte Helsingin Sanomissa näin — erityisesti te kritisoitte bisnesenkeliasiaa — että mikä enkeli se sellainen on, joka rahaa tarvitsee, (Timo Soini: Kertokaa te!) mutta kuinka ollakaan, löydän täältä teidän vaihtoehtobudjetistanne esityksen juuri tästä bisnesenkelivähennyksestä, jota myös ryhmän puheenjohtaja kovasti omaksi saavutuksekseen kehui. Voisinko nyt todeta tällaisen keskustalaisen ja soinilaisen yhdistelmän: kuin itseänsä kritisoisi.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puhutaan nyt arvonlisäverokannoista ruuan ja lääkkeiden suhteen. Mikä niissä lihassa ja leivässä sosialisteja niin riivaa, (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) että niitä ei voida pistää alempaan arvonlisäverokantaan? Kysymys on siitä, että pitää olla alempia arvonlisäverokantoja. Te leikkaatte myös sairailta lääkekorvauksia. Mitä pahaa he ovat teille tehneet, että te kohdistatte nämä näihin? Pitää paikkansa, että ennen vaaleja sanoin, että kaikki pitää olla pöydällä, ja niin pitää olla kaikki pöydällä. Nyt te olette valinneet sen, ja siitä te vastaatte.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suoraan kysymykseen suora vastaus sosialidemokraattien puolelta: Meidän linjamme ruuan arvonlisävero -asiassa on ollut erilainen kuin perussuomalaisten ja keskustan, ja peruste on se, että me kohdistamme ne varat mieluummin suorina tulonsiirtoina eläkeläisille, pienituloisille, kuten tämä hallitus on tehnyt. Tämä on paljon tehokkaampi tapa varmistaa, että tuo ruuan alvin alennus ei mene hintoihin, ja toisaalta, että kaikki raha pystytään ohjaamaan sinne, mihin se kuuluu, elikkä kaikkein pienituloisimmille.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Elintarvikeketju on Suomelle elintärkeä. Meidän ei kannata ostaa ruokaa valuuttatuloilla, vaan meidän kannattaa tuottaa ruoka omassa maassa, omilla viljelijöillä, omana tuotantona, ja nimenomaan tätä kautta viljelijä hyötyy. Kyllä teillä vielä ennen näitä puheita Elintarvikeliitossa jokunen kannattaja on ollut lihanleikkaajissa ja teurastamoissa, mutta ei enää ole, jos ette ymmärrä suomalaista elintarviketeollisuutta puolustaa.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen nyt todella hämilläni, edustaja Soini. Te siis ennen vaaleja sanoitte toista ja vaalien jälkeen olette toista mieltä. (Välihuutoja) Tämä summa, 750 miljoonaa, sisältää kokonaan kaiken arvonlisäverokantojen nousun. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Tämä hallitus tekee historiaa siinä, että nyt aiennetaan kansaneläkeindeksin tarkistuksia, jotta kaikkein pienituloisimmille kompensoidaan tämä arvonlisäveron nousu. Näin ei tapahtunut aiemmin, edellisellä hallituskaudella. Nyt tapahtuu, koska sosialidemokraatit nimenomaan näin haluavat.

Edustaja Soini, on mukavaa, että on vähemmän loruja, enemmän tekoja, ja hienoa, että tämä hallitus toteuttaa solidaarista veropolitiikkaa, nosti pääomaveroa, nostaa solidaarisuusveroja, miljoonaperintöjen veroja. Verot maksukyvyn mukaan — se on meidän linjamme, ja me myös toteutamme sen, emme vain puhu.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä täytyy sanoa, että SDP:llä on hallitusasema mennyt aika nopeasti hattuun. Kun te olitte neljä vuotta — ja vasemmistoliitto kymmenen vuotta — oppositiossa tekemässä esityksiä, niin oliko se turhaa loruilua? Parlamentti on se, missä oppositio on yhtä arvokas kuin hallitus. Tuollaiset puheet ovat syvää kansanvallan halveksumista.

Mitä tulee ruuan arvonlisäveroon, niin minkä takia vasemmisto ei voi ruokaa ja lääkkeitä antaa halvemmalla arvonlisäverokannalla kuin kaiken maailman himphamppujen myynnin?

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä nyt vähän häiritsee koko keskustelussa se, että otetaan irrallisia osia ja lähdetään tinkaamaan irrallisten osien kautta kokonaisuudesta. On todella mukava nähdä perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti, mitä se oikeasti pitää sitten sisällään, kunhan me näemme sen, (Timo Soini: Tule jonottamaan ovelle!) kuinka se on oikeudenmukainen ja kuinka se pitää sitten tasavertaisia lähtökohtia sisällään. Minä pahaa pelkään, että niitä ei tule sieltä löytymään, ei niitä löytynyt edellisestäkään. (Timo Soini: No, kyllähän se löytyy!)

Kun edustaja Soini opettaa lukemaan, niin ehkä teidän kannattaa lukea myös sitä, mitä Esko Seppänen on ollut tuottamassa, elikkä se ohjelma, jonka vasemmistoliitto on esittänyt siitä, miten tästä eurokriisistä selvitään, jossa myös vastuut menevät oikeudenmukaisesti. Se on tehty, se ohjelma on olemassa. Tehkää samanlainen, niin aletaan sitten keskustella sisällöstä sen jälkeen. Muun muassa Esko Seppänen oli tekemässä tätä.

Valtiovarainministeri  Jutta   Urpilainen

Arvoisa puhemies! Hyvin värikästä, mielenkiintoista keskustelua. Ehkä joihinkin kysymyksiin ainakaan tässä vaiheessa ei ole vielä saanut vastausta.

Perussuomalaisten osalta minulle on edelleenkin epäselvänä se, ottaisivatko perussuomalaiset lisää velkaa vai leikkaisivatko perussuomalaiset rahoittaakseen kaikki ne lukuisat parannusesitykset, joita te omassa ryhmäpuheenvuorossanne esititte.

Sama koskee keskustan linjauksia. Keskustan puheenjohtaja, edustaja Sipilä on yhdessä haastattelussa elokuussa esittänyt lisävelanottoa ja toisessa haastattelussa elokuussa paheksunut valtion 7 miljardin euron lisävelanottoa. Eli mikä on keskustan linja?

Edustaja Tiilikainen, ette kai te tosissanne väitä ja rehellisenä miehenä, että hallitus ei ole tehnyt mitään työnteon kannattavuuden parantamiseksi, työnteon vastaanottamisen parantamiseksi, työurien pidentämiseksi, niin kuin te omassa puheenvuorossanne totesitte? Te ette voi olla (Susanna Huovinen: Hämmästyttävä väite!) rehellisenä miehenä tuota mieltä, kun te tiedätte, että se ei pidä paikkansa. Hallitus on uudistamassa oppisopimuskoulutusta, hallitus ottaa käyttöön työttömän verokortin, hallitus on uudistamassa osa-aikaeläkettä, hallitus on uudistamassa työttömyysturvaa. Kaikilla näillä lukemattomilla keinoilla — voin luetella näitä vielä paljon lisää — me parannamme työnteon kannattavuutta, me pidennämme työuria, ja nämä ovat tärkeitä uudistuksia, joilla lisätään työntekoa Suomessa, koska se on tämän hallituksen tavoite. Me uskomme siihen, että mitä useampi ihminen tekee töitä, sen paremmin Suomella menee.

Edustaja Puumala, näin se vain on, että tämän hallituksen toimien johdosta tuloerot Suomessa kapenevat. Se on mielestäni hyvin tärkeä ja periaatteellinen linjaus, että vaikeina taloudellisina aikoina me joudumme nostamaan veroja mutta me pyrimme tekemään sen mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Me lisäämme verotuksen progressiivisuutta, sitä periaatetta, että verot maksetaan maksukyvyn mukaan. Koska me olemme joutuneet myöskin tekemään kompromisseja muun muassa arvonlisäveron osalta, niin me aikaistamme sosiaaliturvan indeksikorotukset jo ensi vuoden alkuun, jotka kompensoivat sosiaaliturvan saajille tuon arvonlisäveron korotuksen. (Pia Viitanen: Oikeudenmukaista!) Teemme tätäkin kautta oikeudenmukaisuuden tekoja, kuten myöskin sillä, että kevennämme pienituloisten ihmisten verotusta työtulovähennystä nostamalla ja kuntaveron perusvähennystä nostamalla sekä työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamisella puolison tulojen osalta. Eli tämä hallitus tekee, ei vain puhu.

Pääministeri  Jyrki  Katainen

Arvoisa herra puhemies! Tässä oli jokunen kysymys suoraan.

Olemmeko me valmiita tarkistamaan linjaa, kun tilanne on muuttumassa? No, sehän tiedetään, että hallitus katsoo jokaisen kehysriihen yhteydessä, onko tarvetta lisäsopeutukseen, mutta tämän lisäksi me katsomme myös, mitä voimme tehdä suomalaisen kilpailukyvyn ja erityisesti työpaikkakehityksen vahvistamiseksi. Työpaikkakehityshän on positiivinen silloin, jos yritykset investoivat Suomeen, jos yritykset ja yrittäjät haluavat kasvattaa toimintaansa ja jos työnteko on aina palkitsevaa.

Haluaisin erityisen maininnan, kiitoksen, antaa Osmo Soininvaaran puheenvuoron johdosta. Hän käsitteli erittäin positiivisella, analyyttisella tavalla kestävyysvajeproblematiikkaa. Se oli eteenpäin katsova puheenvuoro, ja siitä voisimme keskustella tänään ja vielä huomennakin enemmän koko porukan kanssa. Siinä olennainen kysymys on työurien pidentäminen: mitä me voisimme tehdä, jotta alkupäästä, erityisesti keskeltä ja loppupäästä voisimme saada lisää työvuosia ja lisää työtunteja. Työn tarjonta on tässä olennaista eli rakenteelliset uudistukset, joilla työn vastaanottaminen on kannattavampaa, ja toisaalta sitten myös se, että niitä semmoisia välivuosia tulisi mahdollisimman vähän. Näitä rakenneuudistuksia meidän pitää katsoa koko hallituksenkin porukalla.

Sitten kysyttiin, miten on mahdollista väittää, että politiikka on sosiaalisesti oikeudenmukaista, kun arvonlisäveroa nostetaan. Tässä on ajatuksena ensinnäkin se, että meidänhän pitää velkaantuminen taittaa. Se tarkoittaa sitä, että joitakin veroja nostetaan ja joitakin menoja leikataan. Velkaantumista ei saa taitettua ilman näitä toimenpiteitä. Samaan aikaan kun arvonlisäveroa nostetaan, osittain kilpailu pitää huolen siitä, että se ei mene hintoihin. Sitä silmällä pitäen, että se menee, me olemme tehneet täsmällisiä pienituloisimmille kohdennettuja keinoja, joita ovat perusvähennyksen kasvatus ja työtulovähennyksen kasvatus, eli pienituloisimmat työntekijät ja etuuksien varassa olevat ihmiset saavat kompensaation mahdollisesta hintojen noususta — siis mahdollisesta hintojen noususta — tätä kautta. Samalla me perimme lisää veroja tuontituotteista eli ulkomaisesta työstä. On aika vähän niitä maksuja ja veroja, joita maksavat ulkomaalaiset työstään Suomessa, ja arvonlisävero on yksi vero, jolla verotetaan tuontituotteita. Monet muut maksut ja verot kohdistuisivat pelkästään suomalaiseen kulutukseen ja suomalaiseen työntekoon.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetista löytyy ratkaisut. Siinä tulemme jälleen tarjoamaan talousapua hallitukselle, ja toivon mukaan hallitus myös tarttuu tähän apuun. Sen verran voin paljastaa jo tässä vaiheessa meidän varjobudjetistamme, että siinä meillä tulee olemaan nämä suurten yritysten yritystuet. Ne on todettu monissa tutkimuksissa tehottomiksi, joten niistä luopuisimme. (Välihuutoja) Samaten kehitysapu on yli miljardi euroa. Siitä saisimme säästettyä satoja miljoonia suomalaisten käyttöön. Lisäksi me palauttaisimme varallisuusveron, jota SDP oli poistamassa Suomen rikkaimmilta henkilöiltä. Lisäksi olemme tekemässä myös Kela-maksun palautuksen yksityiselle sektorille. Sitä kautta saataisiin miljardi.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus todella tekee mutta valitettavasti monta kertaa aivan eri asioita kuin mistä puhutte. Te olette todella tehneet, te olette tehneet historiallisen asian. Yksikään muu hallitus ei ole leikannut Suomen historiassa niin rajusti päivähoidon, koulun, terveyspalveluiden ja vanhuspalveluiden rahoituksesta kuntien valtionosuuksia kuin te, valtiovarainministeri Urpilainen ja hallituksenne.

Te olette tehneet paljon muutakin: Te jäädytitte lapsilisät — arvovalinta. Te jätitte pienimmät vanhempainetuudet jälkeen työttömyysturvasta — arvovalinta sekin. Edelleen te olette leikanneet koulutuksesta ja oppisopimuksista.

Mutta on joitain asioita, mitä ette ole tehneet. Te ette ole pitäneet kiinni vaalilupauksistanne. Vastoin lupauksianne olette tehneet nämä leikkaukset, vastoin lupauksianne (Puhemies: Minuutti on täynnä!) olette korottaneet arvonlisäveroa.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt voin ottaa itselleni syntiä siitä, että olen ollut tekemässä historian suurimpia kuntien valtionosuusleikkauksia, suurempia kuin tällä hetkellä. Se tapahtui keskustajohtoisen hallituksen jäljiltä vuonna 95. (Timo Soini: On kokemusta!) Silloin jouduttiin leikkaamaan 6 miljardia markkaa elikkä miljardi euroa kuntien valtionosuuksia. Mutta tuona aikana tehtiin oikeaa talouspolitiikkaa. Kunnat pystyivät tuona aikana ainoan kerran Suomen historiassa millään vaalikaudella alentamaan omaa veroprosenttiaan. Kunnat kartuttivat omia kassavarojaan ja maksoivat omia velkojaan pois. Miksi? Sen takia, että kiitos hallituksen talouspolitiikan silloin, työllisyystilanne koheni, kuntien verotulot kasvoivat. Tästä on kysymys tälläkin hetkellä. Hallituksen kokonaispolitiikka tähtää siihen, että kuntien taloustilanne kohenee kasvu—työllisyys-politiikan kautta. Ei pidä tuijottaa sen takia pelkästään kuntien valtionosuuksia, kun tarkastellaan kuntatalouden tilannetta.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tiilikainen aloitti ryhmäpuheensa moittimalla hallitusta 7 miljardin velkaantumisesta. Edustaja Sipilä aloitti puheenjohtajakautensa vaatimalla vielä 2 miljardia lisää. Edustaja Sipilä, minusta tässä on ristiriita, vaikka te täällä kerroitte, mihin tämä teidän lisänne, 2 miljardia, näiden 7 miljardin lisäksi olisi tullut käyttää.

En ole ainoa, jolle tämä keskustan oppositiopolitiikka on vaikea käsittää. Elokuussa kirjoitettiin seuraavaa: "Julkisuuden kautta keskusta on viime aikoina leimautunut puolueeksi, jonka ykköstavoite kuntavaaleissa on hallituksen ajaman kuntauudistuksen kaataminen ja nousu suurimmaksi puolueeksi. Asiat jäävät valtapyrkimysten jalkoihin." Toinen sitaatti: "Samaan aikaan kun hallituksen pääpuolueet nostavat esiin aivan olennaisen asian, vanhusten hoidon, monille ihmisille on jäänyt epäselväksi, mitä mieltä keskusta asiasta on." Kolmas sitaatti: "Keskusta tarvitsee selkeän vision, joka synnyttää toivoa, innostusta ja luottamusta. Hallituksen arvostelu on vain yksi osa oppositiopuolueen toimintaa. Pelkkä räksyttäjän rooli ei istu keskustalle." Jos aikaa olisi ollut, olisin kertonut, kuka näin kirjoitti...

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuinkahan monta kertaa se pitää tässä sanoa, että en missään tapauksessa ole ottamassa syömävelkaa? Totesin tuossa haastattelussa sen, että jos saavutetaan investoimalla 2 miljardin säästö vuosittain, niin silloin kannattaa tehdä se jopa velkarahalla. Näin olen oppinut yrittäjänä. En missään tapauksessa kannata syömävelan ottamista, vaan kannustan hallitusta noudattamaan omaa hallitusohjelmaansa, jossa lukee, että tällä vaalikaudella uudistetaan sote-tietojärjestelmät ja yhtenäistetään ne. Kannustan teitä tekemään hallitusohjelman mukaisesti näin ja sitä kautta hakemaan sieltä saavutettavat säästöt.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin vastaus äskeisiin sitaatteihin, onko ne lausunut joku kaunajournalisti tai keskustan leppymätön vihamies. Tuskin, ne on lausunut keskustan entinen puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki kirjoittaessaan elokuussa Suomenmaa-lehdessä.

Sitten, edustaja Sipilä, te ette esittänyt, että siitä noin 7 miljardista, joka oli uhkaamassa nousta ensi vuoden valtion velkaantumiseksi, arvovalintojen kautta säästettäisiin muualta ja laitettaisiin 2 miljardia sitten näihin tietotekniikkahankkeisiin, joilla uskoitte voitavan saavuttaa puhumianne säästöjä, vaan te esititte, että 2 miljardia voisi ja tulisi ottaa lisää velkaa sen lisäksi, mitä hallitus oli jo ottamassa, (Eduskunnasta: Syömävelkaa!) jotta tällä 2 miljardilla voitaisiin sitten investoida tähän hyvään tarkoitukseen, johon jo nyt muuten ollaan investoimassa ja ilmeisesti vähän liikaakin. Eli esititte 7 miljardin päälle vielä 2 miljardin lisävelkaantumista.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en ole ollut ennen tämmöisessä ympäristössä selittämässä näin moneen kertaan samaa asiaa. Sanoin, että jos saavutetaan vuosittain 2 miljardin säästöt, niin sehän on päivänselvää, että siihen kannattaisi investoida 2 miljardia, vaikka velkarahalla. Toivottavasti se voidaan tehdä 10 miljoonalla. En missään tapauksessa ole ottamassa lisää syömävelkaa. Kyllä tämä 19 miljoonaa euroa päivässä joka ikinen päivä, pyhänä ja arkena, on vastuun siirtämistä seuraaville sukupolville. Mutta investointeja kannattaa tehdä, jos niistä saadaan näin isot säästöt kuin asiantuntijat ovat kertoneet.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä menee vieläkin hämmentävämmäksi. Tämä on nyt ihan uskomaton päivä, mutta en minä voi muuta sanoa. Nimittäin täällä te nyt toteatte vain aivan selkeästi tässä artikkelissa, että voitaisiin ottaa pari miljardia lisää velkaa. Mainitsette esimerkkinä tietotekniikan järjestelmät, bioenergiatuet jnp. Mutta nyt minä menen kaikista eniten hämilleni: Onko teidän linjanne nyt sitten tämä edustaja, puheenjohtaja Sipilän lisää velkaantumista kannattava linja (Naurua — Välihuutoja) vai esimerkiksi edustaja Pekkarisen linja, koska hän keväällä tässä salissa sanoi, että pitää leikata kulutusta? Eli onko keskustan linja (Puhemies koputtaa) kulutusta leikkaava vai velkaa lisäävä? Olen hämilläni.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voi tietenkin olla, että keskustakollega puhuu epäselvästi, mutta on tietysti mahdollista, että vika on myös vastaanottajassa. (Naurua) Kyllä minä ymmärsin aivan selvästi, mitä edustaja Sipilä tässä tarkoitti.

Arvoisa herra puhemies! Ben Zyskowicz, arvostettu edustajakollega, teillä alkaa olla pientä järjen pilkahdusta Kreikka-tuessa ja myöskin edustaja Sasilla. Kysyisinkin pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä: onko piikki Kreikan kohdalla nyt kiinni, ja onko vasemmistoliitto ainoa, joka pitää sitä auki?

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei voi välttyä siltä, että koska median omistavat samat tahot kuin hallituksenkin, niin SDP on päässyt — sen takia, että on pettänyt oikeastaan kaikki vaalilupauksensa — liian helpolla. Nyt alkaa tämmöinen mahtipontisuus sitten näkyä opposition lähes kohtuuttomana syyttelynä.

Tampereella kyllä kävi sitten niin, että kun tuli tämä vanhustenpalvelulaki, niin Aamulehti meni vahingossa paljastamaan tämän SDP:n, mikä se oli, peruskoulun kaltaisen voiton, mitä valtiovarainministeri juhlisti, että Tampereella ja Pirkanmaalla on jo kaikissa paikoissa 0,6—0,7 hoitajaa, eli paljasti vahingossa tämän koko hallituksen juonen, että heikennetään vanhusten ja ikäihmisten hoitoa suomalaisissa laitoksissa, koska ainakin Pirkanmaalla on jo enemmän hoitajia kuin mitä täällä kehutaan ja sanotaan, että nyt tuli uusi hieno laki. Näin käyttäytyy tämä vastuunalainen lähes kaikki lupauksensa pettänyt hallituspuolue.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Tiilikainen moitti hallitusta siitä, että koulutuksesta viedään rahaa. Mutta hyvä edustaja, kun ikäluokat pienenevät, silloin on luonnollista, että myöskin rahaa on vähemmän käytettävissä. Tietenkin on niin, että koulut pyörivät erinomaisesti ilman oppilaita ja sairaalat pyörivät erinomaisesti ilman potilaita, mutta se ei ole vain järkevää. Tämä hallitus haluaa kohdentaa nyt tarkemmin nämä aloituspaikat ja koulutusalat, jotta emme sitten kouluttaisi nuoria työttömiksi. Siitä tässä on kysymys. Tämä hallitus myöskin parantaa ja uudistaa ammatillista koulutusta, ammattikorkeakoulutusta, parantaa perusopetusta, jakaa rahaa 10 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna perusopetuksen laatuun, ryhmäkokojen pienentämiseen.

Meillä on tietenkin paljon haastetta tässä koulutusjärjestelmässämme enenevässä määrin, mutta se, mihin meidän pitää nyt fokusoida, on se, että me keskitymme olennaiseen, ja se olennainen on se, että me keskitymme koulutuksen, opetuksen ja (Puhemies: Minuutti taitaa olla nyt mennyt!) tutkimuksen laatuun, laatuun ja laatuun.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tekisi mieli sanoa, että ei sovi kiusata kohtuuttomasti ensimmäisen kauden kansanedustajaa. Mielestäni edustaja Sipilä on aivan oikeassa. Silloin kun on mahdollista tehdä investointeja, joilla pystytään tulevaisuudessa vähentämään valtion menoja, ne investoinnit kannattaa tehdä. Meidän pitäisi itse asiassa jatkossa ottaa käyttöön sellaisia sääntöjä, joissa velkaa otetaankin vain investointeja varten. Syömävelkaa jatkossa ei pitäisi olla. Meidän pitäisi valtiontaloudessa jakaa — itse asiassa yritysten tapaan, kuten Sipilä hyvin tietää — erikseen tuloslaskelma ja tase, ja sillä tavalla pystyisimme erittelemään sen, mikä on syömävelkaa, (Puhemies: Minuutti on täynnä!) mikä on investointia tulevaisuuteen, ja… [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen teot keskittyvät etelän velkamaiden ja niitten pankkien tukemiseen (Ben Zyskowicz: Ja teidän puheet!) — ja veronmaksajien kurittamiseen, arvoisa Ben Zyskowicz. — Velkaa on lisätty Kreikalle yli 1 000 miljoonaa euroa, tälle kriisirahastolle on maksettu lähes 1,5 miljardia euroa, kaiken kaikkiaan näille Emu-maille, kun otetaan nämä takaukset huomioon, on annettu velkaa 7 000 miljoonaa euroa eli se potti, mitä nyt sitten ollaan lisäämässä kaiken kaikkiaan tätä velan määrää. Tämä kriisimaiden ja pankkien tuki merkitsee sitä, että kansalaisten verorasitusta arvonlisäveroja korottamalla ja muilla verojen nostoilla kasvatetaan ja peruspalveluja heikennetään. On huomattu esimerkiksi tämä, että 4 000 miljoonaa euroa ollaan nyt sitten leikkaamassa kansalaisten peruspalveluja (Puhemies: Minuutti on täynnä!) hallituskaudella. Miten… [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Stefan Wallin /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Politiikkahan on tekemistä, siitä on tämä keltainen kirja aika hyvä esimerkki. Se on myöskin Olof Palmen sanoin haluamista. Mutta samalla myöskin tarvitaan vaihtoehtoja. Politiikka on myöskin vaihtoehtojen esittämistä ja hakemista ja varsinkin toimivien, uskottavien vaihtoehtojen hakemista, ja se on yleensä opposition tehtävä. Mutta mitä tekevät perussuomalaiset? Kun lukee teidän ryhmäpuheenvuoroanne, niin vaikka hakemalla hakee, ei löydy ensimmäistäkään vaihtoehtoa tälle hallituksen esitykselle. Tässä punaisena lankana kulkee kaksi kirjainta, e ja i, "ei". Tämä on "EI-paperi", ja "eillä" ei yhteiskuntaa rakenneta, vaan nimenomaan toimivilla vaihtoehdoilla. Tässä lopussa kerrotaan lisäksi, että eduskuntaryhmä tulee esittämään lähitulevaisuudessa tarkemmin oman, paremman ja oikeudenmukaisemman budjettivaihtoehdon. Hyvä näin, mutta tämä olisi ollut näytön paikka, tämä avoin foorumi, tämä budjetin lähetekeskustelu. (Välihuutoja) Olisi ollut syytä tässä esittää vaihtoehtoja. Pikkasen kyllä (Puhemies: Minuutti on täynnä!) edustaja Ruohonen-Lerner raotti tätä taikarasian kantta... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! RKP:n saavutukset Puolustusvoimien määrärahojen romuttamisessa tiedetään, ja tästä on kansalaisilla syvä huoli.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti tulee. Tänään hallitus on täällä valtiovarainministerin johdolla esitellyt tämän budjetin. Nyt tämä lähtee valtiovarainvaliokuntaan, kuunnellaan asiantuntijoita. Kyllä se vaihtoehtobudjetti sieltä rakentuu, mutta ei se nyt voi rakentua siinä samassa ajassa, kun valtiovarainministeri puhuu ja täällä otetaan vastaan, puolessa tunnissa, ei edes RKP:ssä.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin hyvin paljon samaa mieltä pääministerin ja myöskin edustaja Wallinin kanssa, että pitäisi keskittyä nyt tulevaan ja analysoida niitä asioita, mitä tässä on tehty hyvin ja mitä voimme jatkossa tehdä vielä paremmin.

Tässä oli keskustan puolelta ennen kaikkea kritisointia siitä, että työllisyyttä millään tavalla ei tässä ole tuettu. Me olemme aika paljon keskustelleet ja analysoineet myös sitä, olisiko jokainen työpäivä kannustava ja järkevä. Tässä on tiettyjä elementtejä siihen suuntaan, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien kokeilu, jossa he saisivat kuukauden työmarkkinatuen, vaikka olisivat jo töissä, olisi joustoa, tai pienituloisten työntekijöiden verotuksen kevennys sen takia, että pienituloiselle jokainen euro tulisi enempi itselle. Nyt kysynkin hallitukselta: minkälaiselta näitten muutosten jälkeen näyttää se, kuinka lähellä oltaisiin jo sitä tilannetta, että jokainen työpäivä olisi järkevää ottaa vastaan?

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi haluan palata siihen edustaja Backmanin jo monta puheenvuoroa sitten nostamaan asiaan. Puhuitte eläkeläisten tulonsiirroista. Minulle kyllä tuoreimpana eläkeläisille kohdistuneena merkittävänä tulonsiirtona tulee mieleen edellisen hallituksen valmistelema takuueläke. Teidän hallitukseltanne vastaavia avauksia ei ole kuulunut.

Sitten vähän nuorempaan sukupolveen. Pääministeri sekä valtiovarainministeri, te molemmat olette halunneet korostaa sitä, että budjetti on arvovalintoja. Tästä olemme yhtä mieltä. Olemme varmasti yhtä mieltä myös siitä, että talouden ajat ovat tiukat ja joudumme tekemään ikäviäkin ratkaisuja. En ole kuitenkaan kummaltakaan teiltä ministereiltä kuullut perusteluja siihen, miksi te valitsitte juuri lapsilisät ja niiden indeksien jäädyttämisen leikkauskohteeksenne. Te olette monin tavoin minusta osoittaneet, että politiikkanne on tulevan sukupolven näkökulmasta melko näköalatonta. Nuoret perheet elävät tässä maassa tiukilla.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten pokka pitää eurokriisillä ratsastamisessa. On helppo väittää, että taloutemme olisi tasapainossa, jos olisimme laittaneet sen kuuluisan piikin kiinni. On kuitenkin rehellistä myös kertoa kansalaisille se, millainen lama ja julkisen talouden leikkauslista siitä olisi tullut, jos olisimme tätä teidän reseptiänne noudattaneet: Kreikan ero — 8 miljardia euroa bruttokansantuotteestamme; kriisimaiden irrottaminen eurosta ja ydineuron rakentaminen — yli 25 miljardia; euron totaalinen romahtaminen — vähintään viidesosa meidän bruttokansantuotteestamme pois. Tässä olisivat olleet sen teidän kansalle tuputtamanne tien hintalaput. Olisikin ollut hyvä tietää, mistä me sitten olisimme perussuomalaisten mielestä leikanneet, jos yksikin näistä teidän hyvinä pitämistänne vaihtoehdoista olisi toteutunut.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysyn, miten hallitus omalta osaltaan turvaa työmarkkinarauhan. Palkankorotusvaatimukset ovat perusteltuja tilanteessa, jossa tuloverotuksen inflaatiotarkistukset jätetään tekemättä, kilometrikorvauksia leikataan, alvia korotetaan. Miten hallitus turvaa työmarkkinarauhan, ja onko yrityksillämme varaa palkankorotuksiin?

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä, että budjetti sisältää arvovalintoja, ja se näkyy esimerkiksi niin, että nuorten yhteiskuntatakuuseen osoitetaan kokonaisuudessaan noin 60 miljoonaa, samoin että vanhuspalvelulaki saadaan ensi vuoden aikana voimaan. Myös ne kirjaukset budjettiesitykseen ovat sisältymässä, että huolehditaan siitä, että ei jäädä vain välttävään hoidon tasoon, vaan pyritään siihen hyvään ja mahdollisesti erinomaiseen tasoon, joka edellyttää mahdollisesti myös vielä lisäresursointia näihin palveluihin. Mutta se lienee silloin sitten ensi vuoden arvioinnin aikana tehtävä myös.

Se, mitä olisin mielelläni halunnut nähdä tässä budjetissa, on ennalta ehkäisevän työn painotukset, koska kunnissa erityisesti, kun ollaan vaikeissa tilanteissa, siitä säästetään. Nyt esimerkiksi lapsiin ja perheisiin kohdistuvat ennalta ehkäisevät toimenpiteet puuttuvat, ja sen pitäisi näkyä sillä tavalla, että kunnat (Puhemies koputtaa) pystyisivät sitä tekemään.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Urpilainen ehti jo keskustan kanssa hieman puhua vastuullisuudesta ja siitä, kuka teki mitäkin milläkin kaudella. Tiedättekö, kuka teki vastuullisesti työnsä? Se on suomalainen hoitaja, se on omaishoitaja, omainen, joka viikonloppuisin ja iltaisin menee sinne työvoimareserviin auttamaan siinä vanhustenhoidossa.

Te olette nyt, hallitus, linjanneet 0,5:een tämän hoitajamitoituksen. Miten se on mahdollista, kun Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa mitoitus 0,6—0,8 on hyvä, elikkä poljetteko te nyt ministeriön omat ohjeistukset alas? Mitä tapahtuu, kysyn, ministeri, teiltä sitä. Mitä tulette tekemään Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mitoituksille? Vieläkö niistä puhutaan? Entä sitten nämä kotihoidon suositukset, jotka ovat tulossa tänne lakiin? Mitä merkitystä on suosituksilla? Suosituksia ei tarvitse noudattaa.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä on sanottu ja todettu: valtio ottaa 7 miljardia velkaa ensi vuonna — saman verran kuin Suomi tuo energiaa — siis tuo energiaa — tähän maahan. Samaan aikaan me olemme huolissamme meidän vaihtotaseemme kehityksestä, miinusmerkistä siellä. Arvon hallitus, miksi te olette tehneet arvovalinnan siihen suuntaan, että annatte ja raivaatte tilaa kivihiilelle? Kivihiiltä tullaan tuomaan ensi talvena ennennäkemättömät määrät Suomeen. Samaan aikaan meillä energiaa on vaikka kuinka paljon omasta takaa. Miksi te ette tähän panosta? Se on kaikkein nopein tapa myöskin edistää vaihtotaseen vajeen kohentumista ja myöskin sitä, että sillä pystytään paikkaamaan niin työllisyyttä kuin myöskin sitä velkamäärää, jonka me joudumme ottamaan. Tämä on myöskin arvovalinta: omaa kotimaista puhdasta energiaa.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä on nyt tämän hallituksen toinen budjetti, ja nyt voidaan tietysti todeta jo, että tuo talouden tasapainottaminen tällä hallituksella ei onnistu. Se 1 prosentin tavoite koskien alijäämää kokonaistuotannosta ei tule toteutumaan. Ongelmallisinta tietysti tässä tilanteessa on se, että hallitukselta puuttuu talouden iso linja. Historia päättää sen, onko se oikea vai väärä, mutta se iso linja puuttuu. Se on tietysti harmi sen puoleen, että meidän, Suomen, vahvuus on ollut aina poliittinen ennustettavuus. On pystytty arvioimaan, mitä Suomessa tapahtuu. Me olemme olleet mielenkiintoinen investointikohde senkin takia.

Mutta meidän iso haaste on edelleen kestävyysvaje. Hallitus puhuu rakenteellisesta ratkaisusta: kunta, varuskunnat. Niissä ei ole mitään hintalappua ollut mukana. Niitä on hyvin vaikea tällä hetkellä hahmottaa. Kuitenkin kestävyysvaje on se, joka ratkaisee, kuinka me pystymme tulevaisuudessa palvelut turvaamaan, ja kestävyysvaje on myös se, (Puhemies: Minuutti on täynnä!) joka luottoluokittajia tällä hetkellä kiinnostaa.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä ihmetyttää nämä synkät puheenvuorot, tällaiset ylisynkät puheenvuorot tässä salissa. Jos nyt ajatellaan vaikka, että Suomi on rankattu Maailman talousfoorumin toimesta kolmanneksi kilpailukykyisimmäksi maaksi tällä hetkellä, emme ole voineet — ja tämä hallitus ei nyt ole voinut — aivan kaikessa epäonnistua, ja sen takia minusta on erittäin tärkeätä, että me pidämme huolen siitä, että Suomi selviää ja suomalaiset selviävät tässä tilanteessa, huolehtimalla siitä, että olemme rakentavasti mukana eurooppalaisessa politiikassa ratkaisemassa tätä eurooppalaista kriisiä, jotta kykenemme myöskin pitämään tämän kolmannen, ehkä saavuttamaan toisen tai ensimmäisen, sijan tässä kilpailukykyvertailussa. On myös erittäin tärkeätä, että me teemme näitä rakenteellisia uudistuksia ja että täsmäelvytetään silloin, kun esimerkiksi rakenteellisten uudistusten vuoksi (Puhemies koputtaa) työpaikkoja menetetään, kuten nyt tehdään tässä budjetissa.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Myllerille voi todeta, että nämä kilpailukykyvertailut kertovat ennen kaikkea menneestä ja edellisten hallitusten hyvistä teoista kilpailukyvyn eteen. Olen huolissani siitä, että tämä hallitus ei elä riittävästi ajassa ja ole tekemässä sellaisia uudistuksia, joilla saadaan aikaan talouskasvua, työllisyyttä ja parannetaan kilpailukykyä. Kun katsoo Ruotsia, niin siellä osataan elää ajassa, mutta hallitus nojaa vain hallitusneuvotteluiden tulokseen ja sitten kehysriiheen, josta on jo monta, monta kuukautta aikaa. Näillä toimenpiteillä ei tulla riittäviä tuloksia saamaan.

Tämän kasvun ja työllisyyden unohtamisen lisäksi toinen vakava valuvika on hallituksen toiminnassa se, että se katsoo vain Kehä kolmosen sisäistä Suomea, unohtaa koko muun maan, keskittää ja eriarvoistaa. Ja mitä valtiovarainministeri vastaa tähän kritiikkiin? Ei mitään. Hän vain vierittää syytä edellisille ja sitä edellisille hallituksille.

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Urpilainen siteerasi alussa Paasikiveä ja korosti tosiasiain tunnustamisen merkitystä.

Ensimmäinen tosiasia, mikä olisi ollut syytä tunnustaa, on se, että tänä vuonna työttömyys on ollut ripeässä kasvussa huhtikuusta lähtien. Kuitenkin te totesitte, että tänä vuonna työttömyysasteen ennakoidaan alenevan edelleen.

Toinen tosiasia, joka olisi pitänyt tunnustaa, on se, että hallitus ei ole lisäämässä työllisyysmäärärahoja. Puheessanne te toteatte: "Työllisyysmäärärahoja lisätään aktiivitoimien tarjoamiseksi yhteensä 32 miljoonalla eurolla." Kuitenkaan hallitus ei ole lisäämässä työllisyysmäärärahoja. Vuonna 2011 työ- ja elinkeinoministeriö käytti julkisiin työvoimapalveluihin 563 miljoonaa euroa. Vuodelle 2013 valtiovarainministeriö ehdottaa 545 miljoonaa euroa eli 20 miljoonaa vähemmän. (Puhemies koputtaa)

Tämä näistä tosiasioista ja niiden tunnustamisesta.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Edustaja Kiviniemelle tarvitsee sanoa, että näkemyksiä ja haasteita on pakko varmasti ottaa vastaan, mutta ei pidä unohtaa sitä, että Suomen kilpailukyky niin Pisa-tutkimuksissa kuin muissa ei kyllä ole pelkästään edellisen kahdeksan vuoden ajalta olevaa, jolloin keskustapuolue on ollut pääministeripuolueena. Se on ollut pitkään rakennettua yhteistä tekemistä tämän maan koulutusjärjestelmän puolesta. Minun mielestäni on oikeastaan inhottavaa kuulla se, että joku koettaa omia sen pelkästään itselleen syyttäen nykyistä hallitusta siitä, että me olemme romuttamassa sitä taikka jotenkin kyseenalaistamassa sitä toimintaa, mitä tässä maassa on saatu aikaiseksi.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Otan myöskin kantaa tähän kilpailukykyyn — ottamatta kantaa tämän hallituksen toimiin sen enempää kuin edellisenkään hallituksen toimiin — siihen tietoon, että Suomen kilpailukyky on heikentynyt ihan viime aikoina suhteessa esimerkiksi Viroon ja Ruotsiin. Virossa yrityksille on veromalli, jossa ei tarvitse maksaa yhteisöveroa silloin kun yrityksen voimavarat sijoitetaan yrityksen kasvuun eikä nosteta osinkoja. Ruotsissa on laskettu yhteisöveroa merkittävästi, mutta samaan aikaan kuitenkin on tukittu kansainvälisten yritysten verosuunnittelu — jos tämmöistä sanaa tässä yhteydessä voi käyttää, käyttäisin mieluummin sanaa "veronkiertomahdollisuuksia". Kysyisinkin ministeriltä: Nyt kun Suomen kilpailutilanne on olennaisesti muuttunut heikommaksi näihin naapurivaltioihin nähden, niin voiko Suomessa ajatella tämäntyyppisiä, Viron veromalliratkaisua ja yhteisöveron laskua, samalla kun tukitaan sitten kansainvälisten yritysten veronkiertomahdollisuuksia? Voiko näitä ajatella Suomessa?

Paula Lehtomäki /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus puhuu täällä suuria sanoja vastuullisesta budjetista, mutta ei tämä mikään vastuunkantajan budjetti ole. Tässä on tiettyjä hyviä juttuja, mutta kaikki ikävät säästöratkaisut hallitus sysää kuntien kontolle, kun valtio vetäytyy peruspalvelujen rahoituksesta, ja kaikki rakenteelliset ratkaisut hallitus sysää tulevaisuuteen. Tämä teidän Suomen mallinne kolmas pilari, kestävyysvajeeseen tarttuminen, suorastaan huutaa poissaolollaan tässä kirjassa, ja kun pääministerikin peräänkuuluttaa, että haluaisi puhua nimenomaan siitä asiasta, niin kovin vähän teidän allekirjoittamanne esitys antaa mitään syttöjä siihen keskusteluun.

Keskusta näkee isänmaan suurten mahdollisuuksien maana. Emme me synkistele, mutta hallituksen kapeakatseinen keskittämisvimma synkentää mieliä tuolla maakuntien Suomessa. Syksy pimenee maakuntien Suomessa, mutta pahinta on, että te haluatte sammuttaa sieltä myös valot.

Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu täällä paljastaa hyvin ainakin sen, ketkä tässä salissa katsovat eteenpäin ja keillä on katse siellä peruutuspeilissä. Perussuomalaiset haluavat, että tulevaisuudessakin lääkäri sanelee ja sihteeri kirjoittaa, mikä kuulostaa lähinnä 50-luvulta, ainakin tällaisen nuoren ihmisen korviin. Perussuomalaiset haluavat myös peruuttaa edellisille hallituskausille perumaan siellä tehtyjä päätöksiä, kun taas varapuheenjohtaja Saarikko täällä puhui tulevista sukupolvista, vaikka keskusta lähtee kuntavaaleihin vastustamalla lähtökohtaisesti kaikkia uudistuksia, mitä hallitus on tekemässä.

Tämä hallitus tekee sopeutustoimia ja toisaalta rakenteellisia uudistuksia mielessään se, että tulevat sukupolvet maksavat sekä tämän päivän virheistä että sen velan, jota edelleen valitettavasti joudumme ottamaan. Toivottavasti tulevina vuosina tehdään vastuullisia päätöksiä, jotta velkasuhde edelleen taittuu.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuullun ymmärtämisessä on edelleen puutteita. Edustaja Grahn-Laasonen, keskusta haluaa uudistaa terveyspalvelut, haluamme kehittää lähipalveluita, haluamme, että ihmiset kunnissa pääsevät rakentamaan kuntien elinvoimaa.

Pääministeri Katainen äsken puhui kolmesta isosta asiasta: työn vastaanoton ja tarjonnan helpottamisesta, työurien jatkamisesta, yrittäjyyteen satsaamisesta. Nostitte nämä kolme asiaa merkittäviksi tulevaisuusasioiksi. Ne kolme asiaa sattuvat olemaan keskustan ryhmäpuheen pääasiat. Kuuleeko kokoomus? Katainen häveliäisyyssyistä siteerasi Soininvaaraa.

Mutta yksi asia, pääministeri Katainen: tekoja puuttuu, ja sitä en ymmärrä, miten tähän kuvaan sopii se, että te haluatte näivettää suomalaisia maakuntia, kehyskuntia, reuna-alueita ja näiden yritystoimintaa (Puhemies: Minuutti täynnä!) omalla suurkuntahankkeella.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen menee mukaan tähän samaan keskustalaiseen ajatukseen siitä, että pienessä kunnassa elinkeinopolitiikkaa tehtäisiin paremmin. Se on väärin. Parhaisiin tuloksiin on elinkeinopolitiikassa päästy isommissa kokonaisuuksissa, kaupunkiseutujen yhteisissä elinkeinoyhtiöissä, tämä kannattaisi muistaa. Tiedän, että niissäkin kunnissa, joissa keskusta on mukana, monessa paikassa on toimittu näin.

Mitä tulee tähän, että hallitus haluaisi kuristaa maakuntia, maaseutua ja reuna-alueita: Ei pidä paikkaansa. Me olemme rakentamassa Suomea, jossa elämisen edellytykset ovat kaikkialla. Tällä hetkellä on vaihe, jossa kunnissa ja seuduilla haetaan parhaita ratkaisuja kunkin seudun tarpeista siihen, mikä on kullekin seudulle paras ratkaisu.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä annetaan ihan väärää kuvaa siitä, että nimenomaan se suuri kunta ratkaisisi ja olisi kaikkein paras. Kysymys on siitä, että kunnan pitää luoda edellytyksiä sille, että siellä on yritystoimintaa, ja sen yritystoiminnan määrä, sitä kautta syntyvä työpaikkojen määrä ja sitä kautta syntyvä verotulo on se, mikä pitää kunnan elinvoimaisena. Se ei ole missään suorassa suhteessa siihen, onko siellä kunnassa satatuhatta asukasta taikka vähemmän. Meillä on tästä monta esimerkkiä — otetaan nyt vaikka sitten ministeri Virkkusen kotikunta Jyväskylä, joka ei ole kovin kaukana siitä, että se joutuu tietynlaiseen talouden todelliseen kurimukseen. Eli ei se suuruus ole se valtti, vaan se, mitä siellä kunnassa tehdään, miten siellä elinkeinopolitiikkaa hoidetaan ja minkälainen kunta se on yrittäjien vetovoimaa ajatellen. Se on se kunnan tärkein tehtävä, luoda yrittämiselle edellytykset. Sitä kautta syntyy työpaikkoja. Siihen asukasluku ei ole se ratkaisu, niin kuin nyt hallitus kuvittelee.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen on muutamaan kertaan, varmaan kolmeen kertaan ainakin, peräänkuuluttanut, että tässä hallituksen ohjelmassa ei työurille tehdä mitään. Pitäisi nähdä se vähän laajempana kokonaisuutena ja ehkä lukea paremmin, sillä onhan siellä ihan selkeästi nuorisotakuu, pitkäaikaistyöttömät. Sen lisäksi tähänhän liittyy olennaisena osana se solmittu raamisopimus, jossa muun muassa työterveyshuollon kehittämisellä niitä työuria pidennetään. Tällä nuorisotakuulla yritetään saada ihmiset koulutettua, jotta he voivat ottaa sitä työtä vastaan ja ammattitaidolla sitä myöskin sitten tehdä. Sen lisäksi myös pitkäaikaistyöttömien kokeilussa suurin piirtein puolet pitkäaikaistyöttömistä tulee tämän kokeilun piiriin. Kyllä minä nyt kysyn ihan vilpittömästi: nämäkö toimet eivät ole sitten niitä, joilla niitä työuria pidennetään?

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen suurimpia ongelmia näyttää olevan se, että laajapohjaisen hallituksen on tehtävä kompromisseja, jotta hallitus ei hajoa, ja samalla keskittäminen jatkuu ja yhteiskunnan monimuotoisuus häviää. Tästä hallituksen linjasta kärsivät pienituloiset, eläkeläiset, pienyrittäjät ja maatalousyrittäjät — ja erikseen, vielä voimakkaammin, maaseudulla asuvat edellä mainitut henkilöt, jotka osallistuvat tämän maan elinvoimaisena säilyttämiseen. Onkin pakko kysyä: Miksi tämä hallitus, te ministerit, haluatte tuhota suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan? Onko kahdella vihreällä ministerillä niin ylivoimainen vaikutus muihin ministereihin, vai oletteko te kaikki vihreällä linjalla?

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on moni edustaja puhunut Suomen kilpailukyvyn kehittämisestä, mikä on erinomainen asia. Budjettiesityksessä on erilaisia toimenpiteitä yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi, kuten se, että tuotekehityksen palkkakustannuksia pystytään jatkossa vähentämään verotuksessa paremmin.

Kuitenkin toisin esiin sen, mitä edustaja Turunen tässä aikaisemmin sanoi: Tosiasia on se, että meidän täytyy katsoa myös, mitä naapurimaissa tapahtuu, ja että Viron yritysverokanta on selvästi Suomea alhaisempi eivätkä siellä yritykset maksa veroa lainkaan yritykseen jätettävistä voitoista. Ruotsissa taas yhteisöverokantaa alennettiin ihan äskettäin 2 prosenttiyksikköä. Kysyisin nyt valtiovarainministeriltä: millä mielellä katsotte tätä, mitä naapurimaissamme tapahtuu, ja onko mahdollista, että meillä Suomessa päätetään kokeilla samaa kuin Virossa, siis että yritykseen jätettyjä voittovaroja ei veroteta lainkaan?

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Signaalit ovat huolestuttavia. Nokia vähentää 3 700 työpaikkaa, NSN 400, ja saimme juuri Metsolta tiedon: 630. Tässä on syytä olla todella huolissaan kilpailukyvystä, ja tässä kohdin kun kysyttiin, onko meillä varaa palkankorotuksiin, niin ei ole. Suomi häviää ennen kaikkea kustannuskilpailukyvyssä, ja Suomi on viimeisten vuosien aikana juuri sillä saralla heikentänyt kilpailukykyänsä. Se menee tämän talon ulkopuolelle, miten meillä työnantaja- tai työntekijäjärjestöt tekevät sopimuksia. Siltä osin meillä on paikka pohtia, minkälaisiin palkankorotuksiin on varaa vai onko varaa, ja samalla myös pohtia, miten me pystymme yritysten sivukuluja vähentämään reilusti nykyisestä. Meillä ei ole mahdollisuuksia 3 prosentin työeläkemaksujen korotuksiin tulevina vuosina, vaan sen suunnan tulisi olla päinvastoin.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Wallinille sanoisin, että jos perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro hallitukselle on "Ei-paperi", niin hallituksen talousarvioesitys on "EU-paperi" perussuomalaisille. Nimittäin epäilen, että lisätalousarviossa tullaan näkemään EVM:n kaltaisia 1 440 miljoonan lisätalousarvioita, niin sanotun suomalaisen työn puolustuspaketteja. Tämä raha on poissa suomalaisen ruokakassista, sillä jostainhan sekin raha otetaan.

Lisäksi olisin halunnut sanoa, arvoisa valtiovarainministeri: Kolme mantraa, joita kuulee täällä eduskunnassa usein, on "julkisen talouden tervehdyttäminen", "kannamme vastuuta" ja "velkaantuminen tulee pysäyttää". Julkista taloutta ei tervehdytetä rikkidirektiivillä tai nykyisellä energiapolitiikalla. Hallitus kantaa kyllä vastuuta Kreikasta, Espanjasta ja jopa EU:n jäsenmaksujen aikataulussa maksamisesta. Tämäkö on sitä hallituksen vastuunkantoa?

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun me katsomme ensi vuoden budjettia tai tulevien vuosien haasteita, niin avainasemassa on työllisyys: työllisyys ja keinot sen parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Nuorisotyöttömyyteen hallitus vastaa nuorten yhteiskuntatakuulla, joka toivottavasti auttaa nuoria jatkossa paremmin sijoittautumaan työmarkkinoille ja sitä kautta yhteiskuntaan. Mutta lisää keinoja tarvitaan. Myös työttömyysjaksojen lyhentäminen on aivan äärimmäisen tärkeä toimenpide ja tavoite, ei pelkästään kaikkien työttömien kannalta vaan myös yrittäjien kannalta.

Vasemmistoliitto on pitkään pitänyt esillä mallia perustulosta, joka yhdistettynä verotuksen uudistuksiin mahdollistaisi sen, että pienenkin, lyhyenkin, työsuhteen vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Me kaikki tiedämme meidän nykyisen systeemimme. Kannustinloukkujen purkaminen on ensisijainen ehto sille, että me saamme työmarkkinat vetämään. Sitä kautta me saisimme yhä useamman ihmisen mukaan työntekoon ja myös mukaan rakentamaan itsellensä mielekästä elämää. Se jos mikä ehkäisee syrjäytymisvaaraa. Olisinkin kysynyt ministeri Urpilaiselta: oletteko te valmis ottamaan tämän vaihtoehdon työkalupakkiin pohtiessanne työllisyyttä?

Anne-Mari  Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos tällä laajapohjaisella hallituksella ei ole ideologista liimaa, niin tällä hallituksella on liimana aivan selvästi suomalainen työ ja talouskasvu. Siksi toivoisinkin, että tämä budjetti, joka on kasvun ja työllisyyden budjetti, saisi sille kuuluvan arvonsa. Te, jotka olette lukeneet Pekkarinen—Sutelaa, ymmärrätte hyvin, että "kasva tai kuole" on yksi kansantaloustieteen viljellyimmistä ja vihatuimmista sanapareista. Kuten näissä sanapareissa yleensä, tässäkin piilee vinha perä.

Minä olen erittäin hämmästynyt edustaja Tiilikaisen syyttelystä siitä, että työuria ei pidennetä. Kun meillä on 40 000 nuorta, jotka eivät ole työssä tai koulutuksessa, niin eikö nuorisotakuu juuri tähtää siihen? Minä haluan, että oppisopimusta kehitetään ja ne nuoret, joille ei pulpetissa istuminen sovi, löytäisivät sen oman väylänsä tässä yhteiskunnassa. (Välihuutoja) Myös yrityksiä, jotka kouluttavat näitä nuoria, pitää ehdottomasti tukea.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Virolainen, tehän leikkaatte juuri 20 miljoonaa oppisopimuskoulutuksesta. Voitte muistaa ensin korjata sen asian.

Mutta sitten tähän työurien pidentämiseen. Kun tässä valtiovarainministeri omassa puheenvuorossaan aika tavalla omahyväisesti kertoi, että kaikki on tehty ja nyt tulee paljon esityksiä, niin haluan muistuttaa siitä, että nehän ovat työmarkkinajärjestöjen omassa työurasopimuksessaan sopimia asioita, jotka tuodaan tänne sitten teidän postitoimistonne kautta käsiteltäviksi, ja haluaisin kyllä kysyä pääministeriltä: pidättekö te riittävinä niitä keinoja, joita te olette nyt tuomassa tänne? Olin kuulevinani hetki sitten teidän puheenvuorostanne, että teidän mielestänne rakenteellisia uudistuksia tarvittaisiin enemmänkin, ja haluaisin kuulla, pidättekö te riittävänä sitä, mitä Urpilainen pitää riittävänä.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vieläkin niistä arvomaailmoista. Täällä edustaja Rossi mainitsi tämän, ja myös minä haluan vielä kysyä siitä, että kun hallitus pienensi tuota turpeen ja maakaasun verotukea, niin se antaa mahdollisuuden siihen, että tuodaan kiinalaista kivihiiltä. Ensinnäkin kysyn pääministeriltä: onko tämä suomalaisen työn arvostusta? Ja toisaalta: kuinka tämä sopii yhteen vihreän energian lisäämisen kanssa?

Pääministeri  Jyrki  Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Kun on kuunnellut tätä debattia, niin se on ollut minun muistikuvissani — kun jonkun kerran nyt olen täälläkin ollut budjettidebattia kuuntelemassa — aika lailla poikkeuksellinen budjettikeskustelu ensimmäisen päivän budjettikeskusteluksi ihan siinä mielessä, että tästä keskustelusta on puuttunut talouspolitiikan suuri linjakeskustelu, täältä on puuttunut kasvukeinojen esittämiskeskustelu, sitten on puuttunut kilpailukyvyn parantamiskeskustelu. Perussuomalaisilla oli vähän yritystä siihen suuntaan, mutta aika vähän: sen sijaan te esititte esimerkiksi kevamaksun palauttamista yrityksille, joka on noin useiden satojen miljoonien heikennys niiden kilpailukykyyn. Selitykseksi ei kyllä nyt ihan rehellisesti sanottuna riitä se, että vasta nyt on saatu budjetti. Joka ikinen poliitikko on tiennyt — ainakin on pitänyt tietää — että tässä budjetissa toimeenpannaan kehysriihen päätöksiä. Kehysriihen kautta joka ikisellä kansanedustajalla ja puolueella on ollut tieto suuresta linjasta, ja nyt kukaan ei täällä halua sitä haastaa eikä tuoda omia vaihtoehtojaan esille. (Välihuutoja) Minä toivon, että huomisessa keskustelussa vähän parannetaan tätä otetta ja keskustellaan talouspolitiikan vaihtoehdoista, kun tänä päivänä sitä emme ole kuulleet.

Tässä keskustelussa on ollut totta kai paljon hyviäkin ajatuksia ja näin, mutta pääsääntöinen ajattelutapa on ollut se, että luetellaan kymmenen ongelmaa mutta ei yhtään vastausta. Nyt tarvitaan ratkaisuja eikä ongelmalistoja. Kyllä me kaikki jaamme kutakuinkin saman ongelmakäsityksen, mutta nyt tarvitaan ratkaisuja, ja niitä vain pitää uskaltaa tuoda, niitä ratkaisuja. Kun täällä on ollut semmoista puhetta, että kuritetaan jotakin, niin ei meistä kukaan halua kurittaa suomalaista ihmistä tai ulkomaalaista ihmistä, mutta kun taloutta sopeutetaan, niin silloin leikataan ja silloin nostetaan veroja — ei silloin ensi sijassa kuriteta ketään vaan silloin tehdään se, mikä on pakko tehdä. Mutta huomenna meillä on mahdollisuus tästäkin keskustella vielä lisää.

Ovatko rakenneuudistukset riittäviä? Me olemme valtiovarainministerin kanssa siitä aivan yhtä mieltä: eivät ole, mutta hyvään alkuun on päästy. Me, sanotaanko nyt, lievää suurempaa kannustusta tarjosimme työmarkkinajärjestöille, että he pääsivät heidän pöydissään olevissa asioissa eteenpäin, ja valtiovalta on tehnyt sitten omia toimiaan ja tulee vielä tekemään. Erityisesti työn tarjonnan puolella, työurien puolella, meillä on tosi iso haaste, samoiten kilpailukyvyn parantamisen puolella.

Lopetan, puhemies, siihen, että kuntauudistus ei ole mikään kuritusuudistus, vaan sillä nimenomaan pyritään siihen, (Sirkka-Liisa Anttila: Puhdasta valtapolitiikkaa!) että kunnalla olisi sen peruspalveluiden järjestämisenkin jälkeen rahaa aluepoliittiseen toimintaan, elinkeinopoliittiseen toimintaan, jotta koko Suomen varat ja osaaminen saadaan parempaan käyttöön ja saadaan työpaikkoja! Me tarvitsemme vahvempia paikallishallinnon yksiköitä aluepoliittisiksi toimijoiksi ja elinkeinopoliittisiksi toimijoiksi.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esittelypuheenvuoro alkoi Paasikiven siteerauksella "tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku". Niin pitäisi myös tehdä. Valtiovarainministeri totesi, että valtionosuudet kasvavat 180 miljoonaa, mutta jätti kertomatta sen tosiasian, että valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntiin ovat miinus 193 miljoonaa — se on se todellinen vaikutus — ja jätti myös kertomatta, mistä tämä valtionosuuden pieni kasvu johtuu. Siinä ovat asukasluvun muutokset, laskentatekijöiden muutokset, verovähennysten kompensointi. Ei todellista uutta rahaa ole.

Edustaja Zyskowicz, kun puhutaan verotaulukoiden indeksitarkistuksesta, monesti sanotte, että jos se jätetään tekemättä, verotus kiristyy, ja sitten kun se tehdään, sanotaan, että verotus pysyy ennallaan. Mutta jos tehdään valtionosuuksiin indeksitarkistukset, sanotte, että nyt valtionosuudet kasvavat, ja jos ne jätetään tekemättä...

Pitää olla logiikka näissä asioissa.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri äsken peräänkuulutti vielä salissa ollessaan keskustelua talouden suurista linjoista. Keskusta omassa ryhmäpuheenvuorossaan avasi näitä miljardiluokan kysymyksiä meidän tulevaisuutemme kannalta. Ellemme onnistu työurien pidentämisessä, Suomella on huono tulevaisuus. Ellemme onnistu kannustavassa työvoimapolitiikassa niin, että työn tekeminen on aina kannattavaa, Suomella on huono tulevaisuus. Ellemme onnistu kannustamaan yrityksiä uuteen kasvuun ja työpaikkojen tarjoamiseen, Suomella on huono tulevaisuus. Ellemme onnistu kääntämään vaihtotasettamme satsaamalla uusiutuvaan energiaan, Suomella on huono tulevaisuus. Julkisella puolella tarvitsemme terveydenhuoltojärjestelmien uudistuksen. Tarvitsemme koko terveysuudistuksen, jotta suomalaiset pääsevät lääkäriin. Olemme esittäneet seitsemän miljardiluokan (Puhemies: Minuutti on täynnä!) kysymystä omassa puheenvuorossamme.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä tuli hieman jatkoa niihin alkupuheenvuoroihin, joissa ei ollut sitä luottamusta tulevaisuuteen, jota nyt ihmisille tulisi jakaa, vaan oli turvattomuutta kaduilla, suomalaisen ruuan loppumista ja lappu luukulle -pelottelua. Kuntarakenneuudistus on rakenneuudistus, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden turvaamiseksi. Nämä ovat niitä suuria rakenteellisia uudistuksia, joitten avulla tulevaisuudessakin voidaan turvata suomalaisille mahdollisimman hyvät, tasapuoliset palvelut ympäriinsä.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ajattelin ensin kysyä arvoisilta ministereiltä, tiedättekö, minkä Euroopan maan hallitus on parantanut perusturvaa yhtä paljon kuin te, mutta työmarkkinatuen tarveharkinnan poiston jälkeen se on ehkä vähän liian vaikea kysymys, ja niinpä ajattelinkin, että kysyn sen oppositiolta, joka aina tietää paremmin. Edustajat Tiilikainen ja Ruohonen-Lerner, kertokaa nyt, missä muussa Euroopan maassa tämän kriisin aikana työttömille on maksettu työttömyysturvaa 1 000 euroa vuodessa enemmän kuin aiemmin. Missä on se maa? Ja toiseksi, kun te viime syksynä piditte kovaa ääntä täällä, että hallituksella on huono arvovalinta, kun työmarkkinatuen tarveharkintaa ei poistettu, nyt se on poistettu. Ettekö te uskoneet silloin, että hallitus todellakin tekee sen, mitä lupaa?

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Taloustilanne on todella vaikea, ja helppoja, kivoja ratkaisuja ei tähän budjettiin tosiaankaan ole. Näissä olosuhteissa hallitus on koonnut tilanteeseen nähden hyvän talousarvioesityksen, joka tukee työtä ja oikeudenmukaisuutta.

Sen sijaan tätä keskustelua pitkään kuunnelleena täytyy sanoa, että opposition puheissa ei ole linjaa eikä oikein logiikkaakaan. Moititte säästöjä ja kasvavaa valtionvelkaa. Samalla ette kuitenkaan anna omia leikkauslistojanne, ette kerro, millä tavalla sitä valtionvelkaa saataisiin pienennettyä, vaan päinvastoin puheenvuoroissa kerrotaan, mitä kaikkea hyvää voitaisiin vielä antaa ihmisille tämän kaiken lisäksi. Eli kokonaisuus, tämä yhtälö, ei toimi, ja opposition vaihtoehto on täysin tyhjä.

Mielestäni hallitus on valinnut erittäin hyvän, maltillisen linjan alentaa asteittain valtionvelkaa. Tämä tukee myös sitä, että tavalliset suomalaiset ihmiset — lapsiperheet, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät — eivät joudu siihen kovaan tilanteeseen, mikä olisi, jos tätä velkaa lähdettäisiin äkkirysäyksellä alentamaan. (Puhemies koputtaa) Myös Suomen talouskasvulle on hyvin tärkeää, että kotimainen kulutuskysyntä jatkuu.

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri peräänkuulutti omassa puheenvuorossaan reiluutta ja rehellisyyttä oppositiopuolueilta. Mutta tämä sama kysymys voidaan esittää myöskin hallitukselle: Onko reilua ja rehellistä leikata lapsilisistä jättämällä indeksitarkistukset tekemättä, samalla toistaa niitä samoja virheitä, mitä tehtiin kokoomuksen ja SDP:n edellisessä yhteisessä hallituksessa? Onko reilua ja rehellistä leikata maataloudelta, joka on nyt jo kriisirajalla, rajalla, jonka alla vaarantuu koko suomalainen elintarviketuotanto? Onko reilua ja rehellistä vaatia kuntia järjestämään tiukasti normitetut palvelut laadukkaasti ja samalla leikata valtionosuuksia yli 800 miljoonaa euroa? Ja onko reilua ja rehellistä luvata nuorten yhteiskuntatakuu, työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka, ja samanaikaisesti leikata näistä jokaisesta kohdasta pois resursseja?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä pääministeri sanoi kerran debatin aikana sanan "aluepolitiikka", ja on totta, että näitä talousarvioesityksiä on arvioitava myös siltä pohjalta, miten niillä kaiken kaikkiaan kehitetään koko maata, mikä on hallituksen tahto rakentaa tasavertaiset mahdollisuudet kaikille suomalaisille koko maassa. Minusta tämä budjettiesitys tunnistaa kovin heikosti sen, että tämä maa pärjää ja kehittyy vain koko voimallaan. Yksi kuvaava asia on maakuntien kehittämisraha, jota tämä hallitus on nyt leikannut vuosi vuodelta; nyt otetaan taas pois kolmasosa tästä maakuntien kehittämisrahasta. Tällä rahalla on kuitenkin alueille hyvin merkittävä vipuvaikutus, se on kasvun elementti, ja näitä kasvun elementtejähän meidän pitäisi pyrkiä vahvistamaan. On tavattoman vaikeaa hyväksyä tätä maakuntien kehittämisrahan leikkausta. Mitä te oikein tavoittelette tämäntyyppisillä leikkauksilla, kun kasvua kuitenkin näille alueille pitäisi saada aikaiseksi?

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoroni perussuomalaisten ryhmänjohtaja Ruohonen-Lernerin puheen aikana, ja halusin kertoa osaltani, että kun täällä puhutaan perussuomalaisten varjobudjetista, se valmistuu syksyn mittaan. Minä toivon, että te hallituspuolueitten edustajat, kuusi eduskuntaryhmää, käytte hakemassa meidän varjobudjettimme ja tutustutte siihen, niin että tiedätte, mitä me olemme asiasta mieltä.

Sitten eräs pieni tarkennus. Täällä on puhuttu, että valtio ottaa velkaa ensi vuonna 7 miljardia euroa. Summa on merkittävästi suurempi: velan määrä on 20,7 miljardia euroa, josta käytetään vanhojen velkojen lyhennyksiin 13,7 miljardia euroa, eli nettovelanotto on juuri tämä 7 miljardia.

Sitten tästä EU:sta vielä sen verran, että 2011, 2012 ja 2013 maksamme EU:lle ja Euroopan kehitysrahastoon 5,7 miljardia euroa ja samanaikaisesti näinä kolmena vuonna saamme sieltä 3,7 miljardia euroa eli nettomaksuosuus on kolmessa vuodessa 2 miljardia (Puhemies: Minuutti on täynnä!) ja lisät päälle.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomihan tarvitsee teollisia menestystarinoita. Teollisuudesta ne työpaikat loppujen lopuksi nousevat.

Ruotsin pääministeri totesi äskettäin, että mitä öljy on Norjalle, sitä kaivokset ovat Ruotsille. Ja todella, niihin rakentunut jalostusteollisuus on ollut länsinaapurimme suuri menestys. Siellä ei vain puhuta tästä, vaan toteutetaan tätä strategiaa. Suomen läheisyyteen, Norrbotteniin, investoidaan yli 200 miljoonalla eurolla kuljetusreitteihin, jotta sieltä kaivetut malmit saadaan hyvin maailmanmarkkinoille, satamiin. LKAB tuottaa Ruotsille voittoa yli puolitoista miljardia euroa vuosittain.

Suomi tarvitsee vastaavia menestystarinoita, ja niitä todella on nousemassa meille, mutta se vaatii hallitukselta määrätietoista politiikkaa, investointeja näihin kuljetusreitteihin ja ratoihin. Pohjoisin rautatieyhteytemme tuonne Kolariin on sähköistettävä, jotta sieltä saadaan maailmanmarkkinoille malmit. Näillä investoinneilla (Puhemies: Minuutti on täynnä!) luodaan teollisia menestystarinoita.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Lintilä totesi omassa puheenvuorossaan, että hallituksella ei ole talouspolitiikan suurta linjaa. On tietenkin hyvin mielenkiintoista, että edustaja Lintilä on tätä mieltä, kun vajaa kuukausi sitten Kansainvälinen valuuttarahasto antoi ylistävät lausunnot Suomen hallituksen talouspolitiikan linjasta. Tämä oli yksi kansainvälisistä tunnustuksista, joita tämän hallituksen talouspoliittinen linja on saanut, näitä muitakin kyllä löytyy.

Se talouspolitiikan linja koostuu kolmesta osasta: Se koostuu velkaantumisen taittamisesta, joka edellyttää menoleikkauksia ja veronkorotuksia. Se koostuu kasvupanostuksista, ja hieman ihmettelen, mitä täällä sanotaan erityisesti keskustan suunnasta, muun muassa entinen pääministeri Kiviniemi sanoo ihan pokkana, että hallitus ei tee mitään talouskasvun tukemiseksi, kun tämä budjetti sisältää 300 miljoonaa euroa toimia talouskasvun tukemiseksi. Sen lisäksi hallitus tekee rakenteellisia uudistuksia.

Edustaja Vehviläinen, me emme todellakaan ole sitä mieltä, että kaikki rakenteelliset uudistukset Suomessa olisi tehty. Päinvastoin, me olemme kehysriihen yhteydessä hyväksyneet rakennepolitiikan toimia sisältävän kannanoton, joka pitää sisällään lähes jokaiselle ministeriön hallinnonalalle uudistuksia, joiden me uskomme olevan välttämättömiä, jotta me voimme vastata tähän kestävyysvajeeseen eli ikääntymisen haasteeseen ja toisaalta myöskin lisätä työllisyyttä Suomessa, saada uusia työpaikkoja, tarjota ihmisille työtä ja sitä kautta turvata hyvinvointivaltion rahoituksen.

Nyt on laitettu liikkeelle näitä uudistuksia. Osa niistä sisältyy tavalla tai toisella jo budjettiin. Työmarkkinajärjestöt ovat niistä kantaneet vastuuta, ne ovat olleet mukana sopimisen kulttuurissa, jota suuresti arvostan, se on jälleen palautettu suomalaiseen yhteiskuntaan. Mutta se ei riitä, meidän pitää tehdä enemmän, ja sen takia hallitus toimii koko ajan omalta osaltaan, viimeksi budjettiriihen yhteydessä kävi arvion läpi näistä rakenneuudistuksista ja totesi, että kehysriihi on se seuraava tarkastelukohta, jossa näihin asioihin uudelleen palataan.

Edustaja Saarikko syytti hallitusta tulevien sukupolvien huomiotta jättämisestä. Minusta tuo on kyllä, edustaja Saarikko, varsin kova väite, jos te katsotte, kuinka suuren historiallisen uudistuksen me tulemme ensi vuonna toteuttamaan nuorten yhteiskuntatakuun muodossa. Nämä nuoret ovat tulevaisuuden rakentajia. 60 miljoonaa euroa laitetaan lisää rahaa pelkästään yhteiskuntatakuun luomiseen. Sen lisäksi on nuorten aikuisten osaamisohjelmaa, osatyökykyisten työllistämisohjelmaa, pitkäaikaistyöttömien tukemista jne. Kaikissa näissäkin on nuoria ihmisiä, tulevien sukupolvien edustajia. Lapsilisien osalta: lapsilisien nykytasoa ei leikata, mutta siihen ei tehdä myöskään korotusta, eli lapsilisät tulevat säilymään nykytasolla seuraavat vuodet. (Sirkka-Liisa Anttila: Kulut nousevat!)

Arvoisa puhemies! Edustaja Yrttiaho viittasi työvoimapalveluihin. Työvoimapalveluihin on varattu ensi vuonna 60 miljoonaa euroa enemmän kuluvan vuoden talousarvioon nähden, se on tosiasia. Sille, että tekniseen kehykseen edellinen hallitus leikkasi työvoimapoliittisia määrärahoja, tämä hallitus ei voi mitään, mutta tekniseen kehykseen hallitus teki jo hallitusneuvotteluissa korotuksen, ja nyt olemme tässä yhteydessä ensi vuoden budjettiin jälleen korottamassa työllisyysmäärärahoja, ja se on tärkeää, koska me emme tiedä, miten työllisyys tässä epävarmassa tilanteessa kehittyy. Meillä on näköpiirissä, että pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat nousussa, ja sen takia on myöskin tärkeää esittää niihin toimenpiteitä.

Arvoisa puhemies! Olen itse kansanedustaja Keski-Pohjanmaalta, asun Kokkolassa. Minulle on hyvin tärkeä jo kotoa saatu lähtökohta, että koko Suomi pitää pitää asuttuna ja koko Suomesta pitää pitää huolta. Sen takia, edustaja Korhonen, uskon hyvin vahvasti siihen, että niin Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjois-Suomessa, Itä-Suomessa kuin Etelä-Suomessa olennaista on se, että meillä on yrityksiä, jotka haluavat työllistää, joihin syntyy uusia työpaikkoja. Siitä syntyy todellinen, aito elinvoima myöskin alueille. Tästä syystä tämänkaltaisilla toimilla, joita hallitus nyt tekee esimerkiksi pk-sektorin tukemiseksi, t&k-verovähennyksellä, sijoittajan verokannustimella, tuetaan myöskin yritystoimintaa alueilla ja maakunnissa, ja uskon, että se luo myös sitä todellista elinvoimaa, joka antaa meille edellytyksiä huolehtia koko Suomesta ja pitää huolta kaikkien suomalaisten palveluista.

Markus  Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Harmin paikka, että meikäläisen puheenvuoro sattuu aina siihen hetkeen, kun televisiointi on päättynyt, mutta ennen kuin ministerit lähtevät ulos, muistutan, että vaikka siellä on panostus nuorten yhteiskuntatakuuseen, 61 miljoonaa euroa plussaa, on myöskin leikkauksia. Lyhyen ajan sisällä lukiokoulutus miinus 37 miljoonaa, ammatillisen peruskoulutuksen leikkaus 49 miljoonaa, ammatillisen lisäkoulutuksen leikkaus 15 miljoonaa, oppisopimuskoulutuksen leikkaus 31 miljoonaa ja ammattikorkeakoulujen leikkaus 51 miljoonaa euroa, eli jo nämä luvut laskien tulee yli kaksinkertainen summa verrattuna siihen, mitä sanotaan nuorten yhteiskuntatakuuseen laitettavan.

Arvoisa puhemies! Valtion velkaantumisvauhti on äärimmäisen huolestuttava, sen tunnustavat varmaan kaikki. Valtio ottaa velkaa myös toisten vastuitten vuoksi. Juhannusviikolla tehtiin historiallinen ratkaisu, kun eduskunta päätti ottaa uutta velkaa 1,5 miljardia euroa, jotta voimme maksaa ensimmäisen osan eurooppalaisen pikavippifirman, Euroopan vakausmekanismin, pääomasta. Sen lisäksi valtio sitoutui 11 miljardin euron suuruisen vaadittaessa maksettavan pääoman maksamiseen. Tuo summa on viidesosa valtion vuosibudjetista.

Olemme edustaja Yrttiahon kanssa yrittäneet herättää sekä edustajakollegoita että tiedotusvälineitä huomaamaan, mitä hallitusohjelman talouslausekkeet tarkoittavat. Valtiontalouden heikentyessä hallitusohjelma velvoittaa uusiin leikkauksiin ja veronkorotuksiin, ja se on edessä viimeistään seuraavassa kehystarkastelussa vuodenvaihteen jälkeen. Taloudenkuva on juuri niin ankea kuin varoitimme, emme sillä rieku, mutta valitettavasti bruttokansantuote ei ole vieläkään kohonnut vuotta 2008 edeltäneelle tasolle ja on kääntymässä uudelleen laskuun.

Teollisuustuotannon määrä on syyskuusta 2011 lähtien ollut laskusuunnassa verrattuna edellisvuoteen. Viennin kehitys on heikentynyt, rakennustuotannon määrä on kääntynyt laskuun, ja työttömyys kasvaa. Tällaisessa taloustilanteessa olisi ollut viisasta pysyä visusti yhteisten talousvastuitten ulkopuolella, mutta nyt hallitus, ja valitettavasti vasemmisto sen mukana, marssii päinvastaiseen suuntaan kohti talouskurisopimusta, pankkiunionia ja Euroopan liittovaltiota.

Eurokriisin, valtion velkaantumisen, valtiontalouden tilan ja hallitusohjelman kohtalonyhteys kirkastuu lähikuukausien aikana. Hallitusneuvotteluissa kokoomus antoi toisten askarrella löyhien tekstiosien ja senttien kimpussa mutta laski itse eurot.

Kuntavaalien jälkeen alkaa tapahtua sekä kuntauudistuksessa että uusien leikkausten valmistelussa, enkä pitäisi ihmeenä, vaikka valtionomaisuutta alettaisiin myydä, jos markkinatilanne sen suinkin sallii. Solidiumin alle on laitettu aika monta yhtiötä täysin myyntivaltuuksin.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2013 talousarvioesityksessä on hyvää ja huonoa, mutta ongelma on siinä, että hyvät ja huonot puolet eivät ole yhteismitallisia. Vielä suurempi ongelma on se, että talouden isoa kuvaa ja esiin nousevia uhkia ei vieläkään oteta todesta. Jos perusta ei pidä, niin kohta voi sanoa, että Kataisen—Urpilaisen valtiolaiva purjehtii tukevasti köli vedenpinnan yläpuolella. Ei ole oikein jälkeäkään hallituksen talousanalyysissa tosiasioitten tunnistamisesta.

Sitten yksityiskohtaisempiin esityksiin. Ensinnäkin on huomattava, että jos inflaation tai indeksisidonnaisuuksien vuoksi valtion menot euromääräisesti kasvavat, ei se tee menoleikkauksia olemattomiksi, ja nythän on päätetty luopua esimerkiksi lapsilisien indeksitarkistuksista, ja se on selvä leikkaus, joka realisoituu salakavalasti. Nähtäväksi jää, vähennetäänkö aikaistettu indeksikorotus vuoden 2014 normaalista indeksikorotuksesta, se olisi loogista. Jos näin tehdään, niin siihen verrattuna lapsilisien indeksien jäädytyksellä on paljon suurempi merkitys ja valitettavasti huonompaan suuntaan.

Arvonlisäveron korotus tekee arvion mukaan kaikkinensa yli miljardi euroa. Kun tämän tasaveron korotuksen rinnalle ottaa vertailtavaksi niin sanotun solidaarisuusveron, suurten eläketulojen sekä lahja- ja perintäveron kiristämisen, pääomatulojen verotuksen tiukentamisen ja kotitalousvähennyksien pienentämisen, niin niiden yhteisvaikutus on alle puolet arvonlisäveron korottamisesta.

Yhtenä käsittämättömimmistä ratkaisuista me pidämme verosta vapaan kilometrikorvauksen pienentämistä. Sehän aiotaan tehdä kaksivaiheisesti: ensin pienennetään yleistä määrää 5 prosenttia vuoden 2013 alusta, ja seuraavan vuoden alusta leikattaisiin yli 15 000 kilometriä vuodessa ylittävää osuutta. Jos työnantaja maksaa työntekijälle pienemmän korvauksen, niin kuinka siinä valtion verotulot lisääntyvät? Tai hankkiiko työnantaja lisää autoja, kun työntekijä kieltäytyy käyttämästä omaansa? Entä sitten pienyrittäjien tilanne? Suurten yritysten tuet lisääntyvät ja kohdentuvat harvoille yrityksille, niin kuin olemme viime päivinä saaneet seurata, ja pieniä yrityksiä, yhden hengen mikroyrityksiä, rangaistaan tällä tavoin ja lisäksi rangaistaan pieniä yrityksiä varsinkin maaseutualueilla niin, että kuljetustuki on ajettu aivan minimiin, 30 miljoonasta 5 miljoonaan euroon, mikä sekin on täysin käsittämätöntä, kun tietää, kuinka eri tavalla toimitaan Ruotsissa, ja Ruotsin yritykset toimivat aivan samoilla markkinoilla kuin Suomen pienyrityksetkin. Kilometrikorvausten leikkaus kohdistuu valikoiden alueellisesti ja ammattikunnittain. Sen lisäksi se rankaisee juuri sitä, joka on aktiivinen ja hakee toimeentulonsa laajalla säteellä. Itse asiassa tämä talousarvioesityksen kohta on hallituksen työllisyyspolitiikan aktivointitavoitteelle päinvastainen. Hyvät kollegat, ainakin tämä epäkohta tulee korjata valiokuntakäsittelyssä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden budjetissa näkyy vahvasti työn ja oikeudenmukaisuuden arvojen korostaminen. Budjetissa on useita keinoja talouskasvun tukemiseksi ja toisaalta valtiontalouden tasapainottamiseksi. Näin turvataan hyvinvointivaltion rahoitus ja julkisen talouden kestävyys.

Olennaista on, että käytämme budjetin työkaluja oikeudenmukaisesti. On todella tärkeää, että näinä vaikeina aikoina tehdään sellaisia arvovalintoja ja sellaista politiikkaa, jotka tukevat kaikkien kansalaisten mahdollisuutta huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, ihmisiä tuetaan heidän erilaisissa elämäntilanteissaan. On tärkeää, että ihminen voi luottaa siihen, että hänestä pidetään huolta, yhteiskunnassa on turvaverkko eikä häntä jätetä yksin. Näin tämä hallitus budjetissaan tekee.

Meillä on useita satsauksia nuorten työllistymiseen ja pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseen. Budjetissa otetaan konkreettisesti käyttöön nuorten yhteiskuntatakuu ja nuorten aikuisten osallistumisohjelma. Pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseksi toteutetaan kuntakokeilu. Ensi vuoden alusta aloitetaan myös toimintaohjelma osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Työllisyysmäärärahoja lisätään aktivointiasteen nostamiseksi, työttömien ihmisten tilannetta helpotetaan poistamalla työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen perusteella sekä työttömän työllistyessä asumistuen tarkistus tehdään vasta puolen vuoden jälkeen.

Lukuisia parannuksia on siis luvassa sekä talouden ja työllisyyden että yksittäisen ihmisen näkökulmasta. On todellakin kaikkien etu, että ihminen voi hankkia elantonsa ensisijaisesti työllä, työtä tekemällä, ja käyttää sosiaaliturvaa tukenaan erilaisissa elämäntilanteissa. Siksi tarvitsemme satsauksia paitsi työllisyyteen myös toimiin, joilla parannetaan ihmisten mahdollisuuksia sovittaa yhteen työtä ja sosiaaliturvaa. Näin kannustetaan ihmisiä työn tekemiseen ja aktiivisuuteen ilman, että sosiaaliturvaa heti leikataan.

Jotta onnistumme työllisyystavoitteissa, on työllisyysmäärärahojen riittävyys ja suunnitelmallinen käyttö kunnissa turvattava. Samoin nuorten yhteiskuntatakuun jalkautuminen kuntiin on tärkeää, ja sitä työtä tällä hetkellä tehdään. Haluaisin kuitenkin myös muistuttaa, että nuorten syrjäytymisen ehkäisy lähtee jo äitiysneuvolasta, perheen tukemisesta kasvatusvastuussa, hyvästä varhaiskasvatuksesta ja tasa-arvoisesta, oppimiselle yksilöllistä tukea tarjoavasta peruskoulusta. Niissä luodaan eväät jatko-opintoihin ja työelämään. Siksi yhteiskuntatakuussa pitää muistaa myös sosiaali- ja terveyspuolen sekä peruskoulun ja oppilashuollon olennainen rooli.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden vahvistamisessa kasvuun vauhdittaminen on avainasemassa. Kevään kehysneuvotteluissa sovittiin 300 miljoonan euron kasvupaketista, johon kuuluvat esimerkiksi erilaiset verokannustimet tutkimus- ja kehittämistoimintaan, kasvuyrityksiin tehtäviin pääomasijoituksiin sekä teollisuuden tuotannollisten investointien lisääminen. Nämä uudistukset tulevat voimaan vuoden alusta. Finnveran rahoitusosuutta lisätään kasvuyrityksissä, ja uudelle viennin rahoitusohjelmalle on tarkoitus myöntää 3 miljardin euron valtiontakaukset. Lisäksi tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen esitetään Tekesin kautta yli 0,5 miljardia avustuksina ja lainoina. Nämä ovat hyviä panostuksia, joilla kasvuedellytyksiä vahvistetaan ja yritystoiminnan kilpailukykyä parannetaan.

On kuitenkin selvää, että me tarvitsemme myös euroalueen talouden elpymistä. Siksi hallituksen tulee jatkaa johdonmukaista ja vastuullista politiikkaansa euroalueen tilanteen vakauttamiseksi. Tämä on laaja, monipuolinen kokonaisuus, joka sisältää monia eri toimenpiteitä työllisyyden ja talouden vahvistamiseksi. Tämä luo yhteiskuntaan luottamusta ja hyvinvointia kansalaisille. Tämä on oikeudenmukainen linja ja antaa edellytyksiä hyvinvointivaltiolle ja kansalaisten tasa-arvoiselle mahdollisuudelle rakentaa omaa elämäänsä eteenpäin.

Pentti Kettunen /ps:

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys valtion vuoden 2013 talousarvioksi noudattaa sitä linjaa, jonka hallitus on jo aikaisemmin määritellyt valtiontalouden kehyksissä vuosille 2013—2016. Tämä talousarvioehdotuksen linja on hyvin kokoomuslainen linja, mikä tarkoittaa sitä, että pienempituloisilta, vähävaraisilta ja lapsiperheiltä leikataan ja suurituloisten annetaan porskuttaa niin kuin tähänkin saakka.

Tähän varmaankin sekä oikealta että vasemmalta sanotaan, että tuleehan ensi vuonna voimaan suurituloisille niin sanottu solidaarisuusvero. Tähän totean, että hallituksen esittämässä muodossa tämä vero on lähinnä symbolinen ja sama kuin sylkensä nielaisisi, ja ihmettelenkin, miten hallituksessa mukana oleva vasemmistoliitto on voinut tämän hyväksyä, kun samalla on kohdeltu todella kovalla kädellä maamme hiljaisia, heikko-osaisia ja pieneläkeläisiä, nämä mainitakseni. Perussuomalaisten ehdotus Wahlroos-veroksi on tähän hallituksen ehdotukseen verrattuna aivan ylivoimainen. Pieneläkeläiset saavat vain murusia, ja lapsiperheiltä riistetään leipä suusta, kun lapsilisiin ei tehdä ainakaan kahteen vuoteen indeksikorotuksia. Samaan aikaan arvonlisäveroa korotetaan prosenttiyksiköllä, mikä siirtyy suoraan kuluttajahintoihin ja palveluihin ja jopa osittain kertaantuu.

Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen on todella tuhoisaa. Kuvitteletteko te, hallitusrouvat ja -herrat, että kansa ei tätä ymmärrä? Minä väitän, että kansa ymmärtää. Te holvaatte rahaa ja annatte sitoumuksia eteläisen Euroopan hulttiovaltioiden pankkien ja pelimiesten pelastamiseksi, ja tämä on kaikki pois suomalaisilta, joiden asioita meidän pitäisi käsitykseni mukaan täällä eduskunnassa hoitaa. Eduskunnan ja sen kansanedustajien tärkein tehtävä on hoitaa Suomen ja suomalaisten asioita. Eivät pienen Suomen voimavarat riitä joka paikkaan, eikä niiden tarvitse riittääkään.

Herra puhemies! Jotta harvaan asutut alueet eivät lopullisesti tyhjentyisi, tulee hallituksen puuttua todellisiin kipukohtiin. Eräs todellinen kipukohta on kohtuuttoman korkeat moottoripolttonesteiden hinnat. Hallitus voi halutessaan niihin vaikuttaa. Tällä hetkellä markkinavoimat mellastavat estottomasti tällä saralla. Ehdotankin, että hallitus selvittää mahdollisuudet siirtyä bensiinien, dieselpolttoaineen ja lämmitysöljyn hinnoittelussa niin sanottuun yhtenäishintajärjestelmään. Tämä tarkoittaa sitä, että bensalitra maksaa saman euromäärän, tankattiinpa sitä Nuorgamissa tai Helsingissä. Toinen ehdotus, hyvä hallitus: puuttukaa sähkönsiirrosta perittäviin kohtuuttomuuksiin. Suomen kansa odottaa tässä asiassa pikaisia tekoja.

Herra puhemies! Me perussuomalaiset tulemme valmistamaan oman vaihtoehtoisen esityksemme valtion vuoden 2013 talousarvioksi, ja siinä yksityiskohtaisesti pureudumme niihin asioihin ja siihen linjaan, jotka me näemme tärkeäksi Suomen ja suomalaisten menestymisen kannalta lähivuosina ja pitemmälläkin aikavälillä.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Positiivisena ihmisenä haluaisin sanoa jotain kannustavaa ensi vuoden budjetista, mutta täytyy sanoa, että se ei yksinkertaisesti tahdo onnistua. Me edustajat saamme, jokainen, hätähuutoja eri puolilta maata eri elämäntilanteissa olevilta ihmisiltä. Mistä löytää ne kannustavat sanat, kun päällimmäisenä on tiedossa leikkauslistat kotimaassa ja EU:n kriisirahstojen kasvattaminen? Keskusta tunnistaa taloudellisen tilanteen vakavuuden. Maailmantalouden kasvun hidastuminen ja Suomen tulevaisuus asettavat valtiontaloudelle erityisiä haasteita. Suomi ei voi loputtomiin velkaantua Kataisen hallituksen 7 miljardin vuosivauhdilla. Vauhti tuntuu kiihtyvän. Se kokoomuksen vaalilupauksista.

Keskusta tekee jälleen vaihtoehtobudjetin. Viimekertaisessa vaihtoehdossamme valtio otti joka päivä vähintään miljoona euroa vähemmän velkaa kuin Kataisen hallitus. Suomi ei nytkään selviä talouden haasteista ilman talouden kasvua, byrokratian purkua, yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja. Ne onnistuvat, kun koko Suomen voimavarat otetaan käyttöön.

Hallituksen ajamasta suurkuntahankkeesta hyötyvät keskuskaupunkien ympärille rakentamaan hamuavat grynderit, kun rakennetaan tiet ja talot, koulut ja päiväkodit uudelleen. Ensin keskitetään päätöksenteko ja palvelut ja niiden perässä ihmiset pakotetaan muuttamaan. Asumiskustannukset nousevat joka puolella maata.

Jotta tämän hallituksen ideologian mukainen suurkuntahanke onnistuisi, hallitus kurjistaa kuntia rankalla kädellä. Se laittaa hallituksen talouspolitiikan epäonnistumiset lasten, nuorten, vanhusten ja perheiden maksettavaksi. Viime lamasta ja kuntapalvelujen leikkausten seurauksista eivät samat hallituspuolueet ole ottaneet opiksi yhtään — täällä edustaja Backman niin rinta rottingilla sanoi, että hän on tehnyt aikanaan vielä suuremmat leikkaukset. Kahdessa vuodessa hallitus on leikannut kuntapalveluista noin 800 miljoonaa euroa, ja ruoskaniskut jatkuvat — se SDP:n vaalilupauksista.

Palveluverkkoa ajetaan muutoinkin alas. Valtionhallinnon keskittäminen koskee niin Puolustusvoimia, Kelaa, poliisia, te-toimistoja, ulosottovirastoja, posteja, verotoimistoja kuin hovioikeuksiakin. Poliisihallinnon alimitoitettu rahoitus uhkaa viedä poliisit kasvukeskusten ulkopuolelta, hälytysajat pitenevät. Se lisää turvattomuutta.

Mutta Guggenheimiin rahat riittävät. Kun pääkaupunkiseutu Aalto-yliopistoineen saa lisää, maakunnista saneerataan ammattikorkeakouluverkostoa, vaarannetaan pienten lukioiden toimiminen, vähennetään ammattikoulun aloituspaikkoja, kansanopistojen rahoitusta ja lakkautetaan taidetoimikunnat. On varmasti kivaa jaella taiderahoja etelän eliitin kesken täällä ja ajella, kuten mainitsinkin jo, kuntavaalien alla roadshow’ta nuorten yhteiskuntatakuuseen tarkoitetuilla varoilla, samalla kun oppisopimuksestakin leikataan reilut 20 miljoonaa.

Arvoisa puhemies! Olen erittäin surullinen ja suhtaudun jopa pelonsekaisesti budjetissa suunniteltuihin maatalouteen kohdistuviin leikkauksiin ja niiden vaikutukseen maataloudessa työskenteleviin ihmisiin. Maatalouden leikkaukset ovat suhteellisesti kovimmat. Kansallisia tukia leikataan 33 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa 6,1 prosentin leikkausta. Viljelijöitä odottavat myös lomituksen leikkaukset, luopumistukijärjestelmän leikkaukset, MYEL-maksuosuuksien korotukset, ylimääräiset energiaverojen kiristykset, korkotukea heikennetään, neuvonnan rahoja leikataan. Näiden lisäksi viljelijöitä koskevat muillekin kohdentuvat leikkaukset.

Metsätalouden ja uusiutuvan energian leikkaukset vaarantavat uusiutuvan energian tavoitteeseen pääsyn ja nykyisen Kansallisen metsäohjelman toteutumisen. Järjestöavustusten kohdalta sattumalta juuri maaseudun järjestöt 4H ja Maa- ja kotitalousnaiset ovat merkittäviä häviäjiä.

Ihmettelen, miksi hallitus ei ymmärrä omavaraisuuden merkitystä. Eivätkö hälytyskellot jo soi, kun on tapahtunut historiallinen käänne ja lähes kaikissa suomalaisissa tuotteissa olemme menneet alle omavaraisuusasteen? Jos ajaudumme tilanteeseen, jossa ruoka tuodaan ulkomailta, olisi vaihtotaseemme 11 miljardia euroa pakkasella. Mielestäni alkuperämerkinnät on saatava pakollisiksi, Reilun kaupan laki voimaan pikaisesti ja uusien, kustannuksia lisäävien ehtojen määrääminen täytyy lopettaa, kunnes ruuan huoltovarmuus voidaan saada turvattua.

Arvoisa puhemies! Myös alempiasteinen tieverkkomme rapautuu, ja näin pilaamme kansallisomaisuuttamme. Välillä tuntuu, että tämä hallitus haluaa viedä mahdollisuuden asua ilman autoa kauempana taajamista tai ylipäätään mahdollisuuden asua kauempana taajamista. Mutta, arvoisa puhemies, jos luulette, että tämä hallitus saa meikäläiset muuttamaan periferiasta, se ei onnistu, vaikka katkaisisitte sähkötkin.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Pidempään täällä olleena edustajana tunsin jotenkin lämpimiä tuulahduksia kuunnellessani erityisesti edustaja Kettusen mutta jossain määrin myöskin edustaja Kalmarin puheenvuoroa. Lämmin tuulahdus tuolta vanhoilta hyviltä oppositioajoilta tulvahti mieleeni, mutta on pakko tunnustaa heikkoutensa siinä mielessä, että tuollaisten uhkakuvien maalaukseen en kyllä muista koskaan pystyneeni. Se on sitten toinen juttu, kuinka paljon niillä oli todellisuuden kanssa tekemistä.

Arvoisa puhemies! Hallitusta on syytetty köyhien kurittamisesta ankaralla kädellä. En nyt voi kuitenkaan olla tiedustelematta uudelleen samaa, mitä jo tuossa debatissa kysyin: missä muussa Euroopan maassa työttömille tässä tilanteessa on turvattu 1 000 euroa vuodessa lisää työttömyysturvaa? Jos sellainen löytyy, niin olen kovin tyytyväinen, mutta hieman epäilen.

Toisaalta hallitus, jonka ainoa etuuksiin kohdistuva leikkaus on lapsilisien indeksitarkistusten jäädyttäminen kahdeksi vuodeksi, ei minussa vielä kovin huolestuttavia tunteita herätä. Sillä indeksillä, jolla tässä nyt ensi vuoden alusta lapsilisiä olisi tarkistettu, se olisi ensimmäisen lapsen lapsilisään tainnut tarkoittaa 90 sentin leikkausta kuukaudessa. Ei se nyt ihan vielä köyhimpiä lapsiperheitä turmioon aja.

Arvoisa puhemies! Saattaisin löytää hallituksen tekemisistä niin paljon hyvää sanottavaa, että jätän sen nyt kokonaan ja keskityn yhteen asiaan, joka hallituksen pitäisi hoitaa, koska se on parhaillaan sitä hoitamassa. Kyse on lääkekorvauksista, lääkekorvausjärjestelmän uudistamisesta.

Tässä budjetissa päätettävä lääkekorvausten leikkaus, vaikka se sisältää maksukaton eli sen ylimmän summan, jonka lääkkeistä joutuu maksamaan, alentamisen, on hallitusohjelman vastainen. Hallitusohjelmassa on selkeästi todettu, että lääkekorvausjärjestelmä uudistetaan niin, että paljon lääkkeitä käyttävien maksuosuudet pienenevät ja vähän käyttävien kasvavat ja että samalla huolehditaan siitä, että erityisesti kaikkein pienituloisimmat pystyvät ostamaan jatkossakin itselleen lääkkeitä. Nyt se malli, jolla tämä leikkaus tehdään — leikkauksesta on kyse tässä budjetissa — ei tätä vaatimusta toteuta. Se tulee koskettamaan kovimmin enemmän sairastavia, ja toisaalta se koskettaa myöskin pienituloisia, ja se ei ole sitä, mitä me Säätytalolla sovimme.

Järjestelmää ollaan kuitenkin uudistamassa niin, että vuoden loppuun mennessä työryhmän pitäisi saada aikaan järjestelmä, jolla siihen hallitusohjelman mukaiseen ratkaisuun päästään. Pidän välttämättömänä, että hallitus huolehtii siitä, että näin myös tulee tapahtumaan, että tämä eduskunta saa käsiteltäväkseen sellaisen lääkekorvausjärjestelmän uudistamisen, joka oikeasti suuntautuu paljon sairastaville ja pitää huolen siitä, että köyhiä ei tässä asiassa sorreta vaan päinvastoin.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi työmarkkinatuen tarveharkinnan poistosta. Täällä todellakin viime syksynä tässä samassa budjettikeskustelussa suureen ääneen oppositio moitti hallituksen arvovalintoja siitä, että työmarkkinatuen tarveharkintaa ei poistettu. Sanoin silloin, että vasemmistoliitto tulee toimimaan hallituksessa sen puolesta, että se poistuu, ja nyt voimme todeta tuosta budjettikirjasta, että näin on myös tapahtunut. Pidän sitä erittäin merkittävässä määrin vasemmistoliiton ministereitten ansiona, samalla kun kiitän koko hallitusta tästä ratkaisusta.

Lars Erik Gästgivars /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Budjetin tekeminen kuuden puolueen voimin ei voi kuulua helpoimpiin tehtäviin, kun kaikkien pitäisi saada voileipänsä. Tämän vuoksi nähtäväksi jää, miten käy kovan tavoitteen kanssa, joka on budjetin saaminen tasapainoon hallituskauden aikana.

Nyt ei näytä hyvältä, kun lähestyy 100 miljardin laina ensi vuonna ja lisäksi meiltä puuttuu maallemme niin tuttu kiihdytin nimeltään devalvaatio, johon aina turvattiin, kun olimme hinnoitelleet itsemme ulos kansainvälisiltä markkinoilta. Kiitos, että tämä ase on haudattu — mutta mitä tilalle?

Juuri sen vuoksi, arvoisa puhemies, olen kovin huolestunut siitä, että jos ei teollisuutemme kustannuspaineen nousu lakkaa, niin lapsemme ja lapsenlapsemme saavat tyytyä kovin ohueen voikerrokseen leivän päällä, paljon ohuempaan kuin mihin minä olen tottunut.

Vientiteollisuus on maamme selkäranka. Ruotsi on maa, jonka kanssa vertailemme itseämme monessa asiassa. Kun seurataan heidän kymmenen viime vuoden politiikkaansa, tietääkseni ei ole yhtään päätöstä tai lainmuutosta, jonka vaikutusta Ruotsin kilpailukykyyn ei olisi punnittu. 40 tunnin työviikko, sairausloman yksi karenssipäivä, ei lomaltapaluurahoja — tämä näkyy Ruotsin hyvissä työllisyysluvuissa tänään. Kenenkään ei pidä luulla, että Suomen kaltainen maa selviää sillä, että pilkomme toisillemme puita. Meidän pitää luoda teollisuudellemme mahdollisuus toimia Suomessa ja lopettaa yritysten ulosliputus. Se tapahtuu ainoastaan, mikäli pystymme takaamaan yrityksillemme kilpailukykyisen maaperän.

Värderade talman! Det är företagens anställda som i sina skatter håller Finlands välfärd på fötter, och via exporten håller vi vår handelsbalans i skick.

Därför måste vi, värderade talman, snabbt svara på Sveriges beslut att sänka samfundsskatten från 26 procent till 22. Finland klarar inte av detta om inte vi följer efter Sverige.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Talousarvioesitys vuodelle 2013 perustuu keskeisiltä osin jo kevään 2012 kehyspäätöksen ehdotukseen sisältäen valtiontaloutta sopeuttavia sekä työllisyyttä ja talouskasvua vahvistavia toimia.

Talousarvio sisältää arvovalintoja, jotka mielestäni on todella hyvin kohdennettu. Näistä erityisesti mainitsen kolme: nuorten yhteiskuntatakuu, sen toteuttaminen, vanhuspalvelulain voimaansaattaminen ja omaishoidon tukipalvelujen kehittäminen sekä työllisyyden lisääminen, siihen kohdennetaan rahoitusta ja pitkäaikaistyöttömyyttä torjutaan.

Näen tärkeänä erityisesti sen, että lisärahoitusta ollaan saamassa vanhuspalveluihin. Näiden puolesta jo hallitusneuvotteluissa puolueemme taisteli. Pidän erityisen tärkeänä, että tämä kauan odotettu vanhuspalvelulaki saatiin nyt aikaiseksi, varsinkin näin taloudellisesti haastavana aikana. Siitä mielestäni hallituksella on täysi syy onnitella itseänsä.

Pidän myös tärkeänä, että talousarvioesitys sisältää kirjaukset siitä, että vanhuspalvelulain voimaantuloon mennessä valmistellaan kotihoidon laatusuositukset ja kehitetään hoidon laadun ja hoitoisuuden mittareita, ja vielä siitä, että ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan laatua parannetaan varmistamalla laatusuositusten toteutuminen. Eli paitsi rahoituksella myös näillä laatusuosituksilla tavoitteena on hyvän hoidon toteutuminen ja aikaansaaminen.

Omaishoito on merkittävässä osassa ikääntyneiden ihmisten palveluja järjestettäessä, ja toivottavaa on, että omaishoitajien tuen tarpeeseen vastataan myös riittävällä rahoituksella. Vanhuspalvelulain takaama tukipalvelujen lisääminen 10 miljoonan valtionosuudella on mielestäni sinällään merkittävä apu myös vanhusten omaishoitajille.

Vanhuspalvelulaki ei ole ainoastaan se, joka kattaa asiat, kun puhumme kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveyspalveluista. Nyt olisi mielestäni aika kiinnittää huomiota myös vammaisten palvelujen kehittämiseen. Monet lapset ja nuoret ja vammaiset, invalidisoituneet henkilöt ja heidän omaisensa kaipaisivat vastaavanlaista tukea kuin vanhuksetkin. Vammaisten omaishoitaja on usein työikäinen, jolloin omaishoito asettaa merkittävän haasteen työelämään osallistumisen kannalta. Vammaisten ihmisten omaishoitajien tukipalveluja ja jaksamisen edellytyksiä tulisi parantaa kiireesti ja luoda joustomahdollisuuksia suhteessa työelämään.

Arvoisa puhemies! Ryhmäpuheenvuorossamme nostettiin esille ja korostan sitä, että nuorten syrjäytyminen on todella suuri huolenaihe. Nyt hallitus on vastaamassa siihen nuorten yhteiskuntatakuulla. On hyvä, että talousarvioesityksessä on myös kohdennettu melkoinen raha hallitusohjelman toteuttamiseksi. Tämä kokonaisuudessaan tarkoittaa siis 60:tä miljoonaa vuoden 2013 aikana. Tietenkin syrjäytymisen estäminen ja työttömyyden torjuminen on laaja asia, ja se edellyttää paitsi rahaa myös monenlaisia toimenpiteitä. Nuoria on tuettava koulutuksen ja opinto-ohjauksen kautta, ja ennen kaikkea on todella saatava lisää uusia työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömyys on ongelma, johonka nyt talousarviossa ollaan kohdentamassa rahoitusta. Pitkäaikaistyöttömyys on sellainen asia, jota ei ole saatu laskuun monillakaan toimenpiteillä. Odotankin paljon työllistymisbonuskokeilulta, jossa pitkäaikaistyötön saa pitää yhden kuukauden työmarkkinatuen työllistymisen jälkeen. Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistäminen on välttämätöntä työllisyyden parantamiseksi, joten osatyökykyisten toimintaohjelma tulee vielä todella tarpeeseen.

Viimeisenä haluan nostaa esille huolestuttavan asian, nimenomaan perheiden selviämisen. Yhteiskunnalliset tukimuodot ovat vähenemässä, ja tämä näkyy lasten ja perheiden ongelmien kasaantumisena. Sen vuoksi pidän erityisen tärkeänä, että tästä eteenpäin — mikä nyt ei ehkä niin tässä talousarviossa näy — nähtäisiin ennalta ehkäisevien toimenpiteitten vahvistaminen perheitä ja lapsia ajatellen.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden budjettiehdotuksessa nuorten yhteiskuntatakuu korostuu yhtenä myönteisenä kehityshankkeena. Tarkoitus on tarjota kaikille 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille työttömille vastavalmistuneille työ- tai koulutuspaikka tai aktiivitoimenpide viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa.

Kuitenkin on huomattava, että tätä varten ei luoda sitovaa lainsäädäntöä eikä tähän varsinaisesti suunnata uutta rahoitusta, vaan kuntien peruspalvelumenoja, koulutus- ja työllisyysmenoja kohdennetaan uudestaan. Hallituksen päätökset vähentävät koulutuspaikkoja lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa, mikä merkittävästi vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen kohdennetaan 61 miljoonaa euroa, mutta lukiokoulutuksesta leikataan 37 miljoonaa euroa — kuten täällä edustaja Mustajärvi totesi — ammatillisesta peruskoulutuksesta leikataan 49 miljoonaa euroa, ammatillisesta lisäkoulutuksesta leikataan 15,5 miljoonaa euroa, oppisopimuskoulutuksesta leikataan 31 miljoonaa euroa, ammattikorkeakouluilta leikataan 51 miljoonaa euroa, vapaalta sivistystyöltä leikataan 11,5 miljoonaa euroa ja oppilaitosten perustamishankkeisiin tehdään 20,3 miljoonan euron vähennys. Lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen indeksikorotukset jäädytetään vuodelle 2013, mikä merkitsee 61 miljoonan euron säästöjä. Niin ikään yliopistoindeksi jäädytetään. Sen vaikutus yliopistoille on miinus 45 miljoonaa euroa. Kilpailu koulutuspaikoista tulee kiristymään äärimmilleen, se on päivänselvää.

Puhemies! Vuoden 2008 finanssikriisi johti työttömyyden rajuun nousuun. Syyskuussa 2009 tilastoituja työttömiä työnhakijoita oli enimmillään yli 300 000. Vuoden 2010 puolivälissä työttömyysluvut alkoivat pienentyä, mutta tämän vuoden huhtikuusta lähtien työttömyys on ollut ripeässä noususuunnassa, toisin kuin ministeri Urpilainen puheenvuorossaan totesi. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä on yli 50 000 henkilöä suurempi kuin kriisin edellä neljä vuotta aikaisemmin. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien ja erityisesti yli kaksi vuotta työttömänä olleiden lukumäärä on kasvanut. Työllisyystilanne on jälleen vaikeutumassa, ja samaan aikaan palkkaperusteista työllistämistä vähennetään ja julkisiin työvoimapalveluihin käytettäviä varoja edelleen leikataan 20 miljoonalla. Hallituksen lupaus nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisesta uhkaa jäädä jälleen lupaukseksi, ellei työllistämisvaroja merkittävästi lisätä ja koulutukseen esitettyjä leikkauksia peruta. Yli 40 000 nuoren kohtaloksi ei saa tulla toimeentulon kannalta näköalaton ja huonosti motivoiva palkaton työ.

Herra puhemies! Lupauksia on petetty ennenkin. Matti Vanhasen hallitus kirjasi vuoden 2005 budjettiin nuorten yhteiskuntatakuutavoitteen seuraavasti: "Tavoitteena on, että työvoimatoimistossa tai työvoiman palvelukeskuksessa laaditaan jokaiselle pitkäaikaistyöttömälle - - aktivointiohjelma ja alle 25-vuotiaille työttömille järjestetään koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen." Nämä lupaukset jäivät lunastamatta, ja nuorten aikapommi sai kasvussaan uutta vauhtia. Ei säädetty sitovaa lainsäädäntöä eikä kohdennettu uutta rahoitusta.

Eduskunnan vasenryhmä tulee tiukasti valvomaan hyvin konkreettisella tavalla hallituksen antaman nuorisotakuulupauksen toteuttamista.

Sari Sarkomaa /kok:

Kunnioitettu puhemies! Eduskunta käsittelee ensi vuoden talousarviota historiallisen epävarmoissa tunnelmissa, mutta ainakin itseäni lohduttaa kaksi asiaa, se tosiseikka, että ainakin kahdesta asiasta voimme olla varmoja: Mitä paremmin tasapainotamme taloutemme, sen paremmin Suomi, itsenäinen isänmaa, pärjää talouden tyrskyissä, ja pidän vastuuttomina niitä puheita, joita täältä oppositiosta tuli, että meidän pitäisi vielä enemmän ottaa velkaa ja syödä tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Toinen varma asia on se, että kaikki ne toimet, joita teemme uusien työpaikkojen syntymiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi, ovat kullanarvoisia, ja toivon, että niihin toimiin hallitus suurimman energiansa suuntaa, koska vain työllä voimme säilyttää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan, ja se on pääministeripuolue kokoomuksen keskeinen tavoite.

Arvoisa puhemies! Kolmanneksi haluan muistuttaa hallitusta siitä, että metropolipolitiikka on tärkeä osa maamme kasvupolitiikkaa. Globaalissa taloudessa metropoli, pääkaupunkiseutu, toimii koko Suomen talouden ja hyvinvoinnin veturina, ja siksi kannustan hallitusta aktiiviseen metropolipolitiikkaan.

Kannustan myös koko eduskuntaa, ennen kaikkea Kataisen hallitusta, koulutuksen laadun vaalimiseen, sillä sivistyksessä, osaamisessa ja koulutuksessa on ollut Suomen menestys aina ennen ja niin tulee olemaan myöskin tulevaisuudessa. Erityisesti haluan, että muistamme meidän korkeakoulujamme ja yliopistojamme ja huolehdimme todellakin siitä, että uudistetut yliopistot saavat riittävät toimintamahdollisuudet. Kun hallitus tulevina vuosina vielä kerää Suomen kasvun elementtejä, on viisasta pitää tässä kokonaisuudessa mukana meidän korkeakoulumme ja erityisesti tutkimuksen infrastruktuurin kehittäminen, jotta todella voimme turvata mahdollisuutemme tehdä maailmanluokan tutkimusta. Toivon myös, että valtiovarainministeri Urpilainen toisi pikaisesti eduskuntaan hallituksen esityksen, jossa vakinaistetaan luonnollisten henkilöiden tieteeseen ja taiteeseen tekemien lahjoitusten verokohtelu tekemällä ne pysyvästi verovapaiksi.

Kokoomukselle on erityisen tärkeää, että jokainen nuori pääsee koulutukseen ja sitä kautta sitten saa kiinni työn syrjästä ja omasta elämästään. Koulutus- ja yhteiskuntatakuulupauksien täyttäminen on varmasti haastavaa, niin kuin täällä on todettu, kun samaan aikaan koulutussektorille suunnataan isoja leikkauksia. Ikäluokkakehitys selittää osan, mutta myöskin osin olemme vaarassa siinä, että joudumme puuttumaan koulutuksen saatavuuteen ja laatuun, ja tätä asiaa on tarkkaan vahdittava. Valtiovarainvaliokunta on kehysmietinnössään tähän kiinnittänyt huomiota.

Kannustan hallitusta ripeisiin rakenteellisiin uudistuksiin koulutussektorilla, ja aivan erityisesti haluan kiinnittää huomiota ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin. Viime vaalikaudella päätettiin, että ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja suunnataan rohkeasti ja ripeästi ikäluokkakehityksen ja työvoimatarpeen mukaan, eli tämä tarkoittaa, että kasvukeskuksiin ja pääkaupunkiseudulle. Nyt tähän tarvitaan ripeää loppurutistusta. Me Helsingissä teemme kovasti töitä koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteutumiseksi, mutta me emme onnistu siinä, ellei tänne tule aloituspaikkoja. Helsinkiläiset nuoret ovat täysin epäoikeudenmukaisessa asemassa, kun aloituspaikkoja ei ole täällä, missä on nuoria, ja tähän täytyy saada loppurutistus.

Haluan myöskin muistuttaa ministeri Ihalaista erityisesti siitä, että yhteiskuntatakuun, koulutustakuun, täytyy myöskin koskea vammaisia nuoria ja siitä pitää tiukasti pitää kiinni.

Haluan myös kannustaa hallitusohjelman toteuttamisessa siihen, että oppisopimusta kehitetään aidosti nuorille sopivaksi, ja tässä tarvitaan ennakkoluulottomuutta joka taholla. Se ennakkoluulottomuus on koko Suomen parhaaksi.

Kaikkein tärkeintä on, arvoisa puhemies, se, että Suomessa on yrityksiä ja yritteliäisyyttä, jos ajatellaan sitä, mistä ne uudet työpaikat syntyvät. Voisin sanoa tässä "yrittäjyys, yrittäjyys ja yrittäjyys", ja niin sanonkin, ja perään heti totean sen, että olen pettynyt siihen, että hallitus ei vieläkään ole tehnyt esityksiä yrittäjyyden suurimman jarrun ja työelämän häpeätahran poistamisesta, ja tällä tarkoitan vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia. Tämä asia on ollut kolmen hallituksen ohjelmassa, ja toivon, että ensi vaalikaudella en tästä tässä puhujapöntössä puhu, jos tässä talossa olen puhumassa, ja että tämä lupaus nyt sitten lunastetaan.

Aivan lopuksi — kun katson, että aika rientää — haluan nostaa esille vielä yhden haasteen ensi vuoden talousarviossa, ja se on varhaiskasvatuksen tilanne. Olen pitkään tehnyt kansanedustajana työtä — samoin oma puolueeni — jotta varhaiskasvatus, päivähoito, siirtyisi opetus- ja kulttuuriministeriöön, ja nyt se on hallitusohjelmaan kirjattu, mutta näyttää siltä, että voimavarat eivät siirry. Iso huoli on siitä, miten Suomen tärkein virasto, Opetushallitus, voi toimia, tehdä varhaiskasvatuksen perusteet, jos voimavarat jäävät sosiaali- ja terveysministeriöön. Mielestäni tämä on sellainen asia, joka eduskunnan tulee korjata, jotta me saamme oikeasti tällä vaalikaudella hyvän päivähoitolain, varhaiskasvatuslain, jota on odotettu jo monta kymmentä vuotta. Suomen lapset ovat sen arvoisia.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomessa eletään vielä pitkään hitaan talouskasvun aikaa, ja tiukka taloustilanne tarkoittaa myös tiukkaa menokuria. Ensi vuoden budjettiesityksessään hallitus panee toimeen sekä kasvu- että työllisyyspanostuksia yhdistettynä rakenneuudistuksiin ja sopeuttamistoimiin, jotka on kohdennettu oikeudenmukaisesti. Heikohkoista talouden näkymistä huolimatta esitys pitää sisällään lukuisia keinoja edistää suomalaista työtä ja tasa-arvoa sekä oikeudenmukaisuutta. Esimerkiksi työllisyysmäärärahoja lisätään ensi vuonna 32 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Tavoitteena on pitää kiinni työttömien riittävästä aktivoinnista tilanteessa, jossa työllistyminen saattaa vaikeutua heikon taloustilanteen vuoksi. Olen saanut Satakunnasta ja erityisesti Raumalta tämän vuoden aikana runsaasti viestejä, joissa asiantuntijat ja kansalaiset ilmaisevat huolensa työllisyysmäärärahojen riittävyydestä. Olen asiasta edelleen huolissani. Hallitus on nyt ottanut tosissaan nämä viestit, mutta paljon on vielä tekemistä. Valmius määrärahojen lisäämiseen kesken vuotta tulee myös jatkossa olla.

Haluan myös ottaa esille vanhuspalvelulain uudistamisen, jonka aikaansaaminen on hallitukselta lähes historiallinen teko. Lailla parannetaan sekä koti-, omais- että ympärivuorokautista hoitoa. Ikäihmisten yhdenvertaisuus ja oikeus laadukkaaseen hoivaan varmistetaan, ja henkilöstömäärän alimitoitukselle asetetaan nollatoleranssi. Jos tämä ei toteudu, vähimmäismitoituksesta säädetään vielä erikseen asetuksella vuoden 2015 alussa. Vanhustenhuolto ja sen ongelmat saavat näin viimeinkin ansaitsemansa huomion. Arvokas vanhuus on turvattava jokaiselle, ja me olemme menossa parempaan suuntaan.

Etenkin viimeaikaisten ikävien perheisiin ja lapsiin liittyvien uutisten valossa olemme kaikki varmasti yhtä mieltä siitä, että vanhempia ja perheitä on tuettava kaikin mahdollisin keinoin. Hallituksen päätös tukea perheitä pidentämällä isyysvapaata 54 arkipäivään muita vanhempainvapaita vähentämättä on otettava ilolla vastaan. Uudistukseen kohdennetaan 0,3 miljoonaa euroa, ja sen tarkoitus on lisätä isyysvapaan käyttöä. Isyysrahaoikeus uudistuu myös siten, että sen voi pitää milloin tahansa ennen kuin lapsi täyttä kaksi vuotta, eikä isän oikeus isyysrahaan aikaisemman lapsen perusteella pääty, kun uusi isyysrahaoikeus alkaa. Isällä on näin aiempaa paremmat ja tasa-arvoisemmat mahdollisuudet olla läsnä lapsensa elämän alkuvaiheessa. Tavoitteena on lisätä perheiden hyvinvointia, sillä hyvinvoivien perheiden lapsista kasvaa hyvinvoivia aikuisia.

Hyvinvointia parannetaan lisäksi poistamalla työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta. Tähän osoitetaan budjetista 32 miljoonaa euroa. Nykytilanne on ollut ongelmallinen, sillä esimerkiksi kahden työttömän perheessä toisen työllistyminen on saattanut pienentää toisen tuloja. Lieventäminen yksinkertaistaa työttömyysturvajärjestelmäämme ja ehkäisee myös työttömyysturvan väärinkäyttöä.

Olen myös tyytyväinen, että uuden jäänmurtajan hankintaan osoitetaan ensi vuonna 27 miljoonaa euroa. Vuoteen 2015 mennessä hankkeen kokonaisvaltuus on 125 miljoonaa euroa, ja se sisältää myös öljyntorjuntakapasiteetin hankinnan. Merkittävä hanke toimii toivottavasti kaivattuna piristysruiskeena suomalaiselle telakkateollisuudelle aikana, jolloin teollisuudenala on ollut suurissa vaikeuksissa. Suomalaisen meriturvallisuuden kannalta on myös tärkeää, että hanke sisältää öljyntorjuntakapasiteetin parantamisen.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Eurooppa on kriisissä, ja tämä vaikuttaa kokonaisvaltaisesti valtion, kuntien ja yksittäisten kansalaisten selviytymiseen ja arkeen. Hallitus luottaa talouden pienoiseen kasvuun ja Suomen kansantalouden hyvän perustilan säilymiseen. Monet pankit ja analyytikot varoittavat kuitenkin lamasta, joka tulee olemaan haasteellinen, kun perinteiset vientimarkkinamme ovat samassa suossa.

Hallitus säästää kuntien valtionosuuksissa. On helppo sysätä vastuuta oman reviirin ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveydenhoidon kriisi on tosiasia, eikä se ratkea poppakonsteilla vaan pitkäjänteisellä työllä. Kriisitalo on korjattava perustuksista alkaen — pieni pintaremontti ei riitä.

Pitkällä tähtäimellä sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionosuudet voisi kohdentaa ja porrastaa. Suurimpien valtionosuuksien tulee kohdentua suoraan potilasta ja asiakasta koskettavaan työhön ja toimenpiteisiin. Hallinnolta valtionosuuksia puolestaan leikattaisiin tuntuvasti. Raha on paras konsultti vähentämään tehotonta ja päällekkäistä hallintoa. Tekeviä käsiä suosivat valtionosuuksien mitoitukset turvaisivat kansalaisillemme riittävät ja laadukkaat palvelut. Nykytilanteessa valtionosuuksien karsiminen monissa kunnissa kohdistuu juuri asiakastyötä tekeviin henkilöihin. Työntekijöitä on koko ajan liian vähän, ja työtaakka kasvaa yli sietokyvyn.

Arvoisa puhemies! Kriisin suurin uhkatekijä on työttömyysasteen nousu. Suomi on menettänyt ja menettää arvokkaita teollisia työpaikkoja, vientiteollisuuden työpaikkoja. Tilalle saatavat työpaikat eivät useinkaan ole kansantalouden kannalta niin kannattavia, vaikka yksittäisen ihmisen talouden ne voivatkin pelastaa. Yksi työpaikka korkean jalostusasteen tuotannossa tuo mukanaan työtä kolmelle muulle henkilölle. Palveluliiketoiminnassa ja kaupan työpaikoissa vaikutukset ovat huomattavasti pienemmät. Suomella ei ole varaa hävittää vähäisiä teollisia työpaikkoja globaalissa kilpailussa. Teollisuuden toimintaedellytykset Suomessa on turvattava. Hallituksen esityksessä ei näy uusia ulostuloja teollisuuden säilyttämiseen Suomessa, vaikka esimerkiksi rikkidirektiivi tulee olemaan konkreettinen iso lisäuhka.

Arvoisa puhemies! Työeläkeyhtiöiden ja sosiaalirahastojen vastuunkantoon tulee kiinnittää enemmän huomiota. Kotimaahan tehdyistä investoinneista pitää palkita. Maailmantalouden epävarmuus tuo sijoitusmarkkinoille haastetta. Eläkeyhtiöiden sijoitukset eivät ennenkään ole korkeatuottoisia olleet. Riskinottoa ei kriisin aikaan kannata kasvattaa eikä tukea.

Pörssiyhtiöiden valtionavut tuotekehitykseen ilman sijoittamisvelvollisuutta Suomeen ovat edesvastuuttomia. Jo vuosia Nokia ja metsäjätit jne. ovat kuitanneet valtiolta satojen miljoonien avustuksia, joiden hyöty on valunut lähes kokonaan ulkomaille ja pörssiyhtiöiden omistajien taskuun.

Elinkeinotoiminnan tukirahoituksessa tulee vaatia pysyviä tuloksia. Tuet tulee kohdentaa näihin toimenpiteisiin, investointien tukemiseen. Konsulttien ja projektien pyörittämisen työn tuloksina Suomessa syntyy kilometrikaupalla mappitavaraa vuosittain. Kehittämisavustukset käytetään pitkälti asiantuntijaorganisaatioiden työllistämiseen. Onko Suomella varaa satojen miljoonien työllistämistyöhön näissä elinkeinoelämän tukiorganisaatioissa? Mielestäni ei ole.

Valtion tulee kriisiaikana keskittyä enemmän perustehtäviinsä ja kehittämään kilpailukykyistä Suomea tehokkaasti. Tässä budjetissa ei suunnanmuutosta tehokkuuden vaatimuksien kehittämisessä tai hallinnossa valitettavasti ole nähtävissä.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! I budgeten finns många stora utgiftsposter och dit hör också de utgifter Finland kommer att förorsaka den finska industrin genom att acceptera sänkning av svavelutsläppen till 0,1 procent i Östersjön. Ingen kan vara emot denna miljöförbättring, men så länge det inte är klart hur kostnadsökningen ska kompenseras i väntan på att konkurrenskraftiga alternativ tas fram så skapar det stor oro.

Det är bra att det anslås sammanlagt 30 miljoner fram till 2015 för installation av ny miljöteknik, men medlen räcker enbart till en del av fartygen. Frågan är om det är ekonomiskt lönsamt att bygga om gamla fartyg, kanske det i en del fall är bättre att bygga nya. Det kan också ge arbetsplatser i Finland och det kan också vara värt att stödja. Men innan medlen överhuvudtaget kan användas för det här ändamålet måste EU-kommissionen ge sitt godkännande och det kräver snabba insatser av Finlands regering.

I regeringsförhandlingarna förra våren beslöts det att 20 miljoner skulle skäras ned inom sjöfarten fram till 2015, men helt klart var att denna inbesparing inte skulle få göras från det s.k. bemanningsstödet, ett stöd som ges för att sjöarbetsplatserna ska bli kvar i Finland. Stödet följer de regler EU uppsatt för att ge möjlighet för länder där lönerna är högre att fortsätta trafikera under en dyrare flagg. En arbetsgrupp funderar på hur inbesparingarna ska kunna göras utan att vi förlorar arbetsplatser, och det finns förslag till lösningar och hit hör en översyn av sjömanspensionslagen med syftet att höja pensionsåldern. Alla tre sjöfackförbunden och Rederierna i Finland är eniga om att denna utredning bör göras.

Ytterligare något ord om sjöfarten. I budgeten finns en stor utgift för en ny isbrytare. Det är nu viktigare än någonsin att den översyn av farledsavgifterna som tidigare efterlysts blir av. Om hela denna kostnad för den nya isbrytaren ska täckas med farledsavgifter i form av plattavgifter blir det mycket orättvist för dem som redan satsat på de högsta isklasserna 1A och 1A Super. Jag uppmanar därför utskottet att se på denna fråga, efterlysa farledsavgifter som också är anpassade, rättvisa och miljövänliga.

En utgift som helt klart är värd sitt pris är vaccineringen mot HPV, livmoderhalscancer och kondylom, av flickor som nu ska intas i det nationella vaccinationsprogrammet. På Åland har vi redan under två år med egna medel vaccinerat flickor i nionde klassen. Vi har goda erfarenheter, och det är glädjande att den nu erbjuds alla i Finland.

En annan sak som får kosta är biståndet. I förra årets budget sades det att biståndsprocenten skulle uppgå till 0,56 för att 2015 nå 0,7. Nu sägs det att under 2013 ska biståndet uppgå till 0,55 för att 2015 fortfarande uppgå till 0,7. En ekvation som är svår att förstå, hur man med en lägre procent uppnår samma mål på kortare tid.

Om Finland ska vinna en plats i säkerhetsrådet med sådant biståndsanslag är naturligtvis Finland att gratulera. De nordiska länderna, Danmark, Norge och Sverige, har redan uppnått detta mål, och framför allt konkurrentlandet Luxemburg. Någon har sagt att det viktigaste inte är att få en plats i säkerhetsrådet utan arbetet med att få oss dit, för så kan man influera arbetet. Jag hoppas att det stämmer, för annars hade det varit bättre att satsa alla pengar som nu satsats på kampanjarbetet direkt till bistånd till fattiga länder.

Slutligen vill jag beröra det som inte kostar något, nämligen den reform av självstyrelsesystemet som är nödvändig. Under justitieministeriets förvaltningsområde finns beskrivet alla de lagstiftningsarbeten som nu är aktuella, och där sägs följaktligen också att arbetet med att utreda behovet av att modernisera självstyrelsen fortsätter.

Vi vet alla att det här är en av de första självstyrelseordningarna som det internationella samfundet åstadkom, det var två parter som absolut inte litade på varandra, och det har därför väckt stort intresse i krisområden och till och med i krigsområden. Det har skapat en trygghet som en minoritet behöver, men vi tycker nu att det är dags att gå vidare. Vi litar på varandra.

Nu sitter en kommitté i riket och bereder den här frågan och en kommitté sitter i landskapet. Det är min förhoppning att man så snart som det bara är möjligt ska kunna sätta sig ned vid samma bord, för detta är en gemensam fråga. Statsminister Katainen, vill jag säga avslutningsvis, gav ett besked i går i Mariehamn att i början av nästa år, efter ett allt för långt uppehåll, så ska han kalla Finlands regering till en aftonskola kring åländska frågor. Det var mycket välkommet, och vid det mötet hoppas vi att de här frågorna ska behandlas.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on menestystarina, joka nojaa pitkälti työhön ja yrittämiseen. Ilman menestyviä yrityksiä ei meillä olisi työpaikkoja eikä myöskään verotuloja, joilla pitkälti katamme maamme hyvinvointipalvelut. Tämä tosiasia korostuu varsinkin näin taloudellisesti hankalina aikoina.

Maamme yrittäjiä tavatessa ja kuunnellessa voi helposti nähdä, kuinka tällä hetkellä aivan olennaista on vahvistaa yrittäjien uskoa heidän toimintaympäristönsä suotuisaan kehitykseen. Tämä tarkoittaa julkisen talouden tasapainottamista ja velkaantumisen katkaisemista. Tässä suhteessa budjetin perustavoite on oikea. Julkisen talouden sopeutus tulee kuitenkin tehdä tavalla, joka mahdollisimman vähän haittaa talouskasvua. Siksi erilaisia menonlisäyksiä ja veronkorotuksia tulee tehdä harkiten.

Kokoomuksen tavoitteiden mukaisesti ensi vuonna lisätään kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten viennin rahoitusta. Samoin tutkimus- ja kehitystoiminnan kannustimilla vauhditetaan innovaatiotoimintaa ja luodaan uusia korkean osaamisen työpaikkoja. Tähän ei kuitenkaan voida pysähtyä. On huolestuttavaa seurata, kuinka naapurimaamme Ruotsi alentaa yhteisöveronsa alle Suomen tason. Meidän onkin pidettävä huoli siitä, että myös Suomi on kilpailukykyinen maa yrittää, investoida, työllistää ja jopa tehdä tulosta. Hyvä ensiaskel tässä on ensi vuoden budjetissa oleva kannustin, jolla meitä suomalaisia houkutellaan rahoittamaan suomalaisia yrityksiä ja yrittäjiä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän toiveen mukaisesti on hallituksen kuitenkin löydettävä lisää uusia toimia kilpailukyvyn ylläpitämiseksi puoliväliriiheen mennessä.

Arvoisa puhemies! Yksi tällainen yrittäjyyttä edistävä täsmätoimi on aloittavien yrittäjien liiketoimintaosaamisen vahvistaminen. Maassamme tehdään tällä hetkellä erinomaista työtä pienten ja keskisuurten uusyritysten toiminnan vauhdittamiseksi. Näiden verkostojen ja neuvontapalveluiden vakinaistamiseksi olisi valtiovallan mielestäni panostettava edelleen.

Aivan erityinen haaste meillä on myös maamme nuorten saaminen yrittäjiksi. Ongelma ei niinkään ole se, etteikö halukkuutta löytyisi, mutta tieto ja keinot puuttuvat monelta. Kyse onkin ennen kaikkea kasvatuksellisesta epäkohdasta. Tällä hetkellä peruskouluistamme vain 20 prosenttia tekee jonkinlaista yhteistyötä yritysten kanssa. Lukioissa yhteistyö on vieläkin vähäisempää: vain 4 prosenttia tekee yhteistyötä työpaikkojen kanssa. Toiminta on usein satunnaista, eikä sitä ole riittävästi kytketty osaksi opiskelua ja opintoja. Oppilaiden ja opiskelijoiden mahdollisuudet tutustua työelämään vaihtelevat kouluittain ja paikkakunnittain.

Erityisen tärkeänä pidän nuorille suunnatun oppisopimuskoulutuksen vahvistamista ensi vuoden alusta kokeilulla, jonka tavoitteena on käytännön keinoin parantaa pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia palkata nuoria koulutukseen.

Sivistysvaliokunnan jäsenenä olen myös iloinen siitä, että budjetissa vahvistetaan jokaisen lapsen oikeutta hyvään ja laadukkaaseen perusopetukseen. Kokoomuksen aloittamien Pop-talkoiden mukaisesti esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä taiteen perusopetuksen laatua parannetaan muun muassa perusopetuksen ryhmäkokoa pienentämällä, kerhotoimintaa vakiinnuttamalla ja opiskelijahuoltoa vahvistamalla. Tärkeää on myös, että homekoulujen korjauksiin ja oppilaitosten perustamiskustannuksiin on budjetissa löytynyt lisärahaa.

Arvoisa puhemies! Eri tutkimuksissa esitettyjen tietojen mukaan lähes kolmannes Suomen väestöstä liikkuu terveytensä kannalta liian vähän ja fyysinen kunto on heikentynyt lähes kaikissa väestöryhmissä. Tämä on yksi aikamme suurimmista haasteista.

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että Veikkauksen tuotosta tuloutetaan ensi vuonna yhteensä 532 miljoonaa euroa jakosuhdelain mukaisille edunsaajille, tästä liikuntatoimelle 152 miljoonaa euroa, mikä on noin 5 miljoonaa enemmän kuin aiempana vuonna. Liikunta on ehdottomasti kustannustehokkain tapa lisätä kansalaistemme hyvinvointia — tästä meillä on runsaasti tietoa. Olennaista olisi nähdä liikunnan merkitys kaikissa elämänkaaren vaiheissa: kodeissa, neuvolassa, päiväkodissa, koulussa, armeijassa ja työpaikalla, ikäihmisten liikuttamista unohtamatta.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Vuoden 2013 kasvuennustetta on korjattu 0,2:n alennuksella — tämä siitä syystä, että ennusteissa on hitaan kasvun aikakausi, joka voi kestää jopa kymmenen vuotta. Hallitusohjelman mukaisesti on sovittu, että jos taloustilanne muuttuu, niin sopeutusta tehdään, elikkä nyt sitten säästöjä sekä veronkorotuksia. Uusia viime kevään kehysriihessä tehtyjen päätösten lisäksi ei ole tehty, vaan nyt toteutetaan ne viime keväänä sovitut niin verojen kiristykset kuin säästöjen tekemiset. Olen iloinen, että verojen puolella summa on suurempi, sillä se lisää oikeudenmukaisuutta, erityisesti kun otetaan mukaan solidaarisuusvero ja suurten perintöjen suurempi verotus. Näin myöskin pystytään kaventamaan tuloeroja niin viime vuonna tehdyllä budjetilla kuin tällä nykyisellä esityksellä.

Talouden tasapainottamiseksi ja palveluiden järjestämiseksi tarvitaan lisää kasvua, tarvitaan lisää työtä ja työpaikkoja. Tästä syystä ne hallituksen monet toimet, jotka on tänäänkin mainittu — yhteisöverojen alentaminen, kaksinkertainen poistovähennys, t&k-vähennys, sijoittajien verokannustin — ovat niitä pieniä keinoja yksittäisinä mutta toivottavasti yhdessä iso paketti, jolla suomalaista työtä saadaan lisää.

Vientirahoituksen uudet mahdollisuudet, jotka ovat nyt jo käsittelyssä, tuovat toivottavasti niitä suurempia satsauksia meidän vientiteollisuudellemme. Sen takia en ehkä ymmärrä sitä yritysveron alentamiskeskustelua, joka viime viikolla tässä salissa alkoi, sillä liian helppo ajatus on, että alentamalla kaikkia maksuja saadaan lisää työpaikkoja. Näinhän ei käynyt Kela-maksun poiston yhteydessä, ja sehän tiedettiin jo kokeiluista Pohjois-Suomessa. Nyt vain menetettiin 800 miljoonaa euroa tuloja valtiolta.

Iloinen olen siitä, että äkilliseen rakennemuutokseen lisätään satsauksia, sillä alue, jolla myöskin itse asun, on muistaakseni kohta jo viidettä kertaa rakennemuutosalueena. Tarvitaan myöskin muita, uudenlaisia kompensaatioita vientiteollisuuden logistiikan ylläpitämiseksi, sillä tämä rikkidirektiivi ei kompensoidu pelkästään pesureita laivoihin laittamalla, vaan on harkittava myöskin väylämaksujen alentamista ja muita toimenpiteitä.

Työttömyyden hoitoon lisätään varoja yli 100 miljoonaa niin, että pitkäaikaistyöttömien kuntakokeiluun tulee yli 30 miljoonaa ja nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen 60 miljoonaa euroa. Tämä on sitä sosiaalista omaatuntoa, sitä pienimmistä huolehtimista. Sitä samaa tarvitaan myös muilla sektoreilla, sillä heikompiosaisista huolehtiminen on sivistysvaltion perusta. Perusturvan korotus on tehty, ja nyt sitten tehdään aikaistettu indeksikorotus, jotta ostovoima heillä myös säilyy. Samalla tehdään perusvähennyksen sekä tulovähennyksen korotus.

Aivan uusi, ei ajatuksena mutta toteutuksena, on työttömyyskorvausten tarveharkinnasta luopuminen puolison tulojen osalta. Tämä on ollut iso kysymys jo muutaman hallituksen aikana, mutta nyt se saadaan toteutettua.

Oikeudenmukaisuutta ja heikommista huolehtimista on mielestäni uusi vanhuspalvelulaki, joka sekin tällä kaudella saadaan nyt siis konkreettisesti käytäntöön, ja siihen pystyttiin lisäämään budjettiriihessä vielä esitettyjen summien päälle 20 miljoonaa, joista mielestäni oikeudenmukaisesti toinen 10 miljoonaa jakaantuu omaishoidon puolelle ja toinen laitoshoidon puolelle. Tämä jos mikä on sosiaalista ja sosialidemokraattista politiikkaa.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Paatero on vielä paikalla, niin totean hänelle yritysverotuksesta sen verran, että Suomen kilpailutilanne on heikentynyt viime aikoina aika merkittävästi ja nimenomaan sillä tavalla, että ruotsalaiset ovat laskeneet yhteisöverokantaa yrityksiltä, mutta sitten samaan aikaan he ovat tukkineet kansainvälisten yritysten verokikkailua, jolla käytännössä eivät kansainväliset yritykset ole maksaneet Ruotsiin veroja.

Kyllä minä suosittelen myöskin Suomessa aika nopeisiin toimenpiteisiin ryhtymistä tämän suhteen, että Suomi pysyisi kilpailukykyisenä. Me voisimme laskea kyllä yhteisöveroa yrityksiltä ja samaan aikaan tehdä sitten sen rahoittamiseksi ne ratkaisut, että kansainväliset yritykset, jotka täällä toimivat, eivät voi tällä verosuunnittelulla tai — jos ihan suoraan sanotaan — veronkierrolla tehdä sitä, että ne myöskin toiminnoistaan tulouttavat voitot sitten jonnekin paratiisiyhtiöihin ja jättävät verot Suomessa maksamatta.

Yksi tämmöinen tapahan näillä yrityksillä on toimia niin, että ne lainaavat oman konsernin sisältä tältä veroparatiisiyhtiöltä, jonka pääkonttori toimii tuolla jossakin veroparatiisissa, rahaa reilusti korkeammalla korolla kuin mitä markkinakorko on — lainan vuosikorko voi olla 12 prosenttia. Ne voivat vähentää sitten suomalaisessa verotuksessa tämän järkyttävän suuren koron ja tällä tavalla saada sellaista veroetua, joka ei ole oikeudenmukaista. Ratkaisuksi tähän esitänkin sitä, että yritykset voisivat vähentää ainoastaan niitä korkoja, jotka ovat markkinakorkoja ja markkinakorkojen suuruisia korkoja, siitä huolimatta, vaikka ne ottaisivat sitten yli markkinakorkojen olevia lainoja.

Mutta, arvoisa puhemies, tähän budjettiin. Ihmettelen, miksi hallitus haluaa alv-korotuksen koskevan myös ruokaa ja lääkkeitä. Hallituspuolueet perustelevat alv:n korottamista sillä, että ne tekevät ylimääräisen indeksikorotuksen tiettyihin tukiin ja tällä tavalla kompensoisivat alv:n korotuksesta aiheutuvia kustannuksia näille ryhmille. Mutta nämä indeksikorotukset eivät kuitenkaan koske lapsilisiä ja opintotukea, eli lapsiperheillä ja opiskelijoilla hallitus haluaa korotuksen kuitenkin sitten täysimääräisesti maksattaa.

Hallituksen päätös jättää tuloverotuksen inflaatiotarkistus tekemättä tässä taloudellisessa tilanteessa ei mielestäni ole oikea ratkaisu. Ensi vuoden talouskasvu lepää lähes täysin kotimaisen kysynnän varassa, joten ainakin pieni- ja keskituloisille olisi inflaatiotarkistus kannattanut tehdä jo pelkästään talouskasvun tukemiseksi.

Muutama sana siitä, kuinka kriisimaiden tukipaketit ovat jo suoraan vaikuttaneet julkiseen talouteemme.

Emu-velkaa ovat suoraan lisänneet Kreikalle annettu 1 miljardin kahdenvälinen laina ja pysyvän tukimekanismin pääomittamiseksi maksettu 1,44 miljardia euroa. Suomi on ottanut sen velkana ulkomailta, maksaa siitä koron, maksaa joskus sen lainan myöskin takaisin, mutta itse tämä lainapääoma on annettu tämän pysyvän tukimekanismin pääomaksi. Tämän lisäksi kaikki ERVV:lle eli väliaikaiselle tukimekanismille antamamme takaukset lasketaan mukaan julkisen sektorin velkaamme, joka muun muassa määrittelee, milloin Suomi rikkoo euroalueen vakaus- ja kasvusopimuksen velkarajoja — velkaraja on 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Yhteensä tukipaketit ovat lisänneet julkisen sektorin velkaa noin 7 miljardia euroa — sen verran, mitä hallitus ottaa nyt tänä vuonna velkaa kattaakseen budjetin. Ja jos kaikki jo sovitut tukiohjelmat toteutetaan nykyisten suunnitelmien mukaan, ovat ne kasvattaneet sitä yli 14 miljardia. Samaan aikaan kun hallitus tarjoaa suomalaisille leikkauslistoja ja veronkiristyksiä, kehitysapuun riittää edelleen rahaa yli 1,1 miljardia. Se on todella suuri summa tässä taloudellisessa tilanteessa. Tämän lisäksi tulevina vuosina, jos hallitus pitää kiinni tavoitteestaan nostaa kehitysavun bruttokansantulo-osuus 0,7 prosenttiin, summa nousee 1,5 miljardiin euroon vuositasolla.

Otan vielä esille tässä yhteydessä EU:n jäsenmaksut. Ensi vuonna maksamme EU:lle yli 700 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä siltä saamme. Vaikka asiaa katsoisi mistä kulmasta hyvänsä, järjellisenä tällaista toimintaa ei voi mitenkään nähdä. Kaikki tietävät hyvin, että Iso-Britannia saa jäsenmaksuistaan alennusta, mutta niin saa moni muukin, esimerkiksi sellaiset maat kuin Ruotsi ja Saksa. Mutta Suomi ei saa alennusta, Suomi tyytyy maksajan osaan, tyytyy siihen osaan, että maksaa vielä toistenkin jäsenmaksut.

Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Mikä kuuluu lähes jokaisen suomalaisen äidin odotusaikaan? Saada tieto postissa odottavasta isosta paketista, jonka sisältö koskee tulevaa uutta perheenjäsentä. Äitiyspakkauksen vaatteita ja tavaroita tutkitaan usein koko perheen voimin miettien pian syntyvää vauvaa. Pakkausta pidetään erityisenä lahjana suomalaisille perheille. Se onkin harvinaisuus maailmassa, sillä ainoastaan Tallinnan kaupunki jakaa äideilleen äitiyspakkausta vastaavaa hoivapakkausta synnytyssairaalaan lähdettäessä. Suomi on siis ainutlaatuinen maa antaessaan äitiysavustusta, jonka suuri osa perheistä ottaa äitiyspakkauksen muodossa.

Arvoisa puhemies! Tästä pieneltä ja yksityiskohtaiselta kuulostavasta asiasta halusin käyttää puheenvuoron nyt tänä vuonna eduskunnan naisverkoston puheenjohtajana toimiessani. Haluamme tuoda eduskunnan naisverkoston työvaliokunnan talousarvioaloitteen tietoisuuteen. Olemme toivomassa, pyytämässä ja kannustamassa kaikkia edustajia tarttumaan tähän tärkeään aiheeseen, äitiyspakkaukseen, joka on Kelan tarjoama etuisuus pienen lapsen vanhemmille. Tavoitteenamme on, että tähän kyettäisiin jatkossa osoittamaan enemmän määrärahaa. Tämä on, niin kuin todettua, ehkä yksityiskohtaiselta kuulostava asia valtion isossa, miljardiluokan budjetissa, mutta sittenkin symbolisesti merkittävä, ehkä yksi merkittävimmistä konkreettisista osoituksista hyvinvointiyhteiskunnan olemassaolosta.

Äitiysavustusta on Suomessa jaettu rahana tai äitiyspakkauksina kaikille synnyttäville äideille vuodesta 48 lähtien eli ajoista sotavuosien jälkeen. Sillä on ollut siitä lähtien myös merkittävä rooli äitien ja lasten terveyden edistämisessä. Äitiysavustuksen kautta kaikki vastasyntyneet ja äidit on saatu terveydenhuollon piiriin. Yhä tänä päivänä, vuonna 2012, äitiyspakkauksella on erityisen suuri merkitys vähävaraisille perheille, joita maassamme on jatkuvasti enemmän lapsiperheköyhyyden kasvaessa hallituspohjasta riippumatta. Tämä avustus on siirretty aikanaan Kelan toimeenpantavaksi vuonna 94, jolloin sen suuruudeksi vahvistettiin 760 markkaa. Äitiysavustuksen rahamäärä on vuonna 2013 hallituksen esityksen mukaisesti tuo sama summa, mutta nyt euroissa 140. Sen suuruus on säilynyt euromääräisesti tismalleen samana vuodesta 2001 alkaen. Se ei siis ole kuulunut niihin moniin Kelan indeksiin sidottujen etuisuuksien piiriin. Äitiysavustuksen suuruus vahvistetaan määrärahojen mukaisesti erillisellä valtioneuvoston asetuksella. Se ei siis kuulu muuhun Kelan budjettiin.

Arvioidaan, että ensi vuonna äitiyspakkauksia tai äitiysavustuksia rahana annetaan 61 400 lapsesta — valtava määrä, siis kokonaiselle syntyvälle ikäluokalle. Näistä äitiysavustuksen lunastaa pakkauksena noin 70 prosenttia; ensisynnyttäjistä, jotka saavat siis ensimmäisen lapsen, 97 äitiä 100:sta haluaa tämän pakkauksen. Sen suosio on siis pysynyt varsin korkeana, ja vaikka sen etuisuuden arvo on Kelan kokonaissummassa varsin pieni, on sen merkitys kuitenkin todella suuri monessa perheessä.

Nämä äitiyspakkauksen tuotteet kilpailutetaan vuosittain. Sitä on tekemässä arvovaltainen raati, joka pohtii, mitä perheet tarvitsevat, ja aina kaikkea, varmasti vaatteiden väristä lähtien. Tämä kilpailutus on mahdollistanut pakkauksen sisällön säilymisen monipuolisena ja laadukkaana, vaikka hinnat ovat vuosien saatossa nousseet merkittävästi, kuten tiedämme kaikki elämisen kustannuksista Suomessa. Hankinnassa Kela kuitenkin pyrkii lähtökohtaisesti vahvistamaan sen, että tuotteet ovat turvallisia ja laadukkaita pienten lasten käyttöön ja että niiden valmistamisessa kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia. Myös ympäristöystävällisyys otetaan huomioon.

Sille, mistä valitun toimittajan tuotteet tulevat, ei voida antaa julkisessa hankinnassa edellä mainittua enempää merkitystä, kuten tunnetusti kilpailutuksen lainsäädäntö kulkee, mutta pakkauksen korkean laadun ylläpitäminen ja samalla tuotteiden kotimaisuus edellyttävät jatkossa väistämättä tuotteiden määrän karsimista tai entisestään laadun heikentämistä, jos tätä äitiysavustuksen määrää ei koroteta. Äitiyspakkauksena lunastetun avustuksen kustannuksiin lisätään siitä maksettava arvonlisävero, ja tuo muodostaa kokonaissumman vuosittaisessa budjetissa.

Jos äitiysavustuksen määrä olisi ollut siitä vuodesta 94 lähtien sidottu kuluttajahintaindeksiin, olisi sen todellinen arvo nyt 170 euroa. Hallituksen esityksessä mainitaan, että äitiyspakkauksen sisältöä tarkistetaan hinnannoususta johtuen — tämän kaikki ymmärrämme, miten paljon hinnat ovat nousseet, kuten todettua. Pakkauksessa olevien tuotteiden laadun ja kotimaisuuden kannalta, myös suomalaisen työllisyyden kannalta on tärkeää, että tähän eduskunnan liikkumavarassa voisimme sijoittaa nyt ensi vuoden budjettiin 2,1 miljoonaa euroa lisää rahaa ja korvata tämän gäpin, joka vuosien 1994 ja 2012 välissä on ehtinyt muodostua. Tämä on iso asia suomalaisille perheille.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! "Veni, vidi, vici" eli "Tulin, näin ja voitin", totesi Caesar lyhyessä tiedonannossaan senaatille Pontuksen kuninkaan voitosta. Samankaltaisessa hengessä kertoi jokin aika sitten valtiovarainministeri Urpilainen eduskunnalle neuvottelemistaan vakuuksista Suomen takaamille lainoille. Tällä kertaa kyse oli kuitenkin osatotuudesta, joita ministerit mielellään tuovat julki selostaessaan kansalaisille "hyviä päätöksiään". Suomen saamat vakuudet ovat olleet vain 40 prosenttia Suomen antamista takauksista, joten enin osa eli 60 prosenttia on annettu ilman vakuuksia. Palaan asiaan, kun takaukset realisoituvat. Muistutan kuitenkin, että jos ja kun Kreikka eroaa tai erotetaan eurosta, niin se jättää melko varmasti velkansa maksamatta. Tällöin Suomen antamat Kreikan takaukset, suuruudeltaan 5,4 miljardia euroa, lankeavat maksuun.

Arvoisa puhemies! Olen huolissani tästäkin asiasta, sillä velkaantuuhan Suomi jatkuvasti lisää. Ensi vuonna Suomi ottaa uutta lainaa 20,763 miljardia, josta käytetään 13,751 miljardia niin sanottujen vanhojen lainojen lyhennyksiin. Nettolainanotoksi jää siis 7 miljardia euroa. Ensi vuoden lopussa velan määrä on huikeat 96 miljardia euroa eli lähes 17 800 euroa per jokainen suomalainen. Vuodesta 2008 ensi vuoden loppuun mennessä valtionvelka kasvaa 78 prosenttia eli noin 42 miljardia euroa. Korkojakin maksetaan yli 1,8 miljardia euroa. Hälytyskellojen pitäisi soida myös hallituksessa, muutoin tipahdamme kolmen A:n joukosta kolmen K:n jengiin eli Kataisen konkurssikerhoon. Näin en toivoisi tapahtuvan.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvio suihkuttaa jälleen viileää vettä Suomen kuntapäättäjien ja kuntien taloudesta vastaavien virkamiesten niskaan. Ei riitä, että kuntien valtionosuuksia vähennetään hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2013—2015 vuosittain 631 miljoonaa eli yhteensä 2,524 miljardia; tämän lisäksi kehysriihessä 22.3. tänä vuonna päätettiin 875 miljoonan leikkauksista kunnille vuosina 2013—2015. Kuluvalla hallituskaudella jää kunnilta valtionosuuksia saamatta kaikkiaan 3,4 miljardia euroa. Tämäkö on se keino, jolla hallitus aikoo pakkonaittaa Suomen kuntia?

Kuntien lisäksi nykyhallitus kurittaa myös kuntien asukkaita. Kärsijöinä ovat muun muassa asuntovelalliset: Hallitus kaventaa verotuksen korkovähennystä tämän vuoden 15 prosentin lisäksi vielä tulevina kahtena vuonna 5 prosenttia eli yhteensä 25 prosenttia. Menettely vähentää asukkaiden halua ostaa oma asunto, ja siten sen vaikutus yltää myös uusien asuntojen rakentamiseen eli heikentää tältä osin maamme työllisyyttä. Eikä tässä vielä kaikki: ensi vuonna ei tehdä lapsilisiin indeksikorotuksia, leikataan sairausvakuutuksen lääkekorvausmenoja, minimoidaan omalla autolla matkatöitä tekevien kilometrikorvauksia jne.

Ei Euroopan unionin jäsenyyskään ole kansalaisille mikään ilonaihe. EU-jäsenyyttä perusteltiin aikoinaan sillä, että se parantaisi vientiä ja toisi Suomeen investointeja — katin kontit. Vientimme Eurooppaan on ollut koko 2000-luvun 30 prosentin luokkaa, eli se ei ole kasvanut EU:n jäsenyyden myötä. Sen sijaan vaihtotaseemme on heikentynyt vuoden 2002 reippaasta 12 miljardin ylijäämästä viime vuoden eli vuoden 2011 yli miljardin alijäämään. Sen sijaan nettomaksut Euroopan unionille ovat pysyneet jatkuvasti korkeina. Vuosina 2011—2013 ovat menot 5,789 miljardia euroa ja tulot EU:lta samaan aikaan 3,638 miljardia, eli kolmen vuoden nettomenot tulevat olemaan 2,121 miljardia euroa. Edustan edelleen näkemystä, että näillekin miljardeille olisi käyttöä koti-Suomessa.

Arvoisa puhemies! Aloitin puheenvuoroni latinalla; päätän sen myös latinalla toteamalla: "Dixi et animam levavi" eli "Olen puhunut ja mieltäni keventänyt".

Merja  Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! — Ei mitään vaivaa! — Elämme epävakaita aikoja, ja tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Tällaisessa tilanteessa talousarvion laatiminen on haasteellinen tehtävä. Hallitus on joutunut esityksessään tasapainoilemaan monien vastakkaistenkin intressien kanssa. Pitäisi päästä lyhentämään edellisen hallituksen tekemää valtavaa valtionvelkaa ja toisaalta pysäyttämään jo vuosikymmeniä jatkunut eriarvoistumiskehitys sekä korjaamaan kärjistyneet terveydenhuollon ja vanhustenhoidon puutteet. Lisäksi työllisyyden heikentyminen aiheuttaa suuria haasteita.

Kun otetaan huomioon kaikki edellä mainitut asiat, hallitus on onnistunut budjettiesityksessään suhteellisen hyvin, vaikka kaikki tavoitteet eivät kerralla toteudu. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että budjetti on kokonaisuutena lievästi tuloeroja tasoittava. Tämä tapahtuu toisaalta hyvätuloisten verotusta kiristämällä ja toisaalta pienituloisten toimeentuloa parantamalla, esimerkiksi työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamisella puolison tulojen osalta. Lisäksi arvonlisäveron korotusta kompensoidaan ylimääräisillä indeksikorotuksilla pienituloisille. Budjetti on myös lievästi elvyttävä, mikä on tässä tilanteessa erittäin perusteltua.

Erittäin iloinen olen myös siitä, että talousarviossa on varattu määräraha peruskoulun opetusryhmien koon pienentämiseen. Peruskoulu on tasa-arvoisen yhteiskunnan peruskallio. Peruskoulujen eriarvoistuminen on erittäin huolestuttava ilmiö yhteiskunnassamme. Tällä hetkellä erot oppimistuloksissa, esimerkiksi äidinkielessä, voivat olla samalla luokka-asteella olevilla oppilailla jopa 2,5 vuotta. Kyse ei ole suinkaan oppilaiden erilaisuudesta tai opetuksen laadusta, vaan koulujen toimintaympäristöjen ja olosuhteiden erilaisuudesta ja siitä, että koulut saavat rahaa pelkästään oppilasmäärien mukaan.

Tulevaisuudessa valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa rahoituksessa on huomioitava toimintaympäristöjen erityishaasteet, kuten esimerkiksi maahanmuuttajien osuus ja alueen työttömyysaste. Mitä enemmän lapset tarvitsevat tukea, sitä paremmat toimintaresurssit koululle on taattava. Nyt talousarvioon lisätyllä määrärahalla saadaan opetusryhmien kokoa pienennettyä. Tämä takaa sen, että opettajilla on mahdollisuus huomioida erilaisia oppilaita luokassa.

Peruskoulun johtava ajatus on aina ollut se, ettemme halua eriyttää lapsia peruskouluvaiheessa, ja siksi erityisluokkien ja -koulujen perustaminen ei ole kannatettava ajatus. Jokaisella suomalaisella lapsella tulee olla yhtäläinen oikeus laadukkaaseen opetukseen. Tällä hetkellä moni lapsi ja nuori syrjäytyy jo peruskoulun aikana. Meillä ei ole varaa menettää yhtään lapsistamme ja nuoristamme.

Peruskoulun resurssien lisäämisen lisäksi hallituksen käynnistämä nuorisotakuu onkin tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa erittäin tärkeä asia. Nuorisotakuun tavoitteena on, ettei yksikään nuori jää toimettomaksi yli kolmea kuukautta kestäväksi ajaksi, vaan jokaiselle löytyy mielekästä tekemistä joko opiskelun, työnteon tai vaikka työpajatoiminnan kautta. Tavoite ei varmaankaan toteudu välittömästi, sillä Suomessa on tälläkin hetkellä kymmeniätuhansia eräällä tavalla kadoksissa olevia nuoria. Toisin sanoen meillä ei ole tietoa siitä, mitä he tekevät. Heidän löytämisekseen ja aktivoimisekseen tarvitaan panostamista esimerkiksi etsivään nuorisotyöhön. Talousarvioon onkin varattu lisää rahaa tätä toimintaa varten. Lisäksi nuorten aikuisten osaamisohjelmalla järjestetään koulutusta ilman tutkintoa jääneille nuorille.

Arvoisa puhemies! Talousarviossa on lisätty työllisyysmäärärahoja. Mikäli työllisyystilanne edelleen heikkenee, nämä rahat eivät tule riittämään ja joudumme palaamaan asiaan lisätalousarvion yhteydessä. Talousarviossa on useita työllistymistä tukevia asioita: pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseksi käynnistyy kuntakokeilu, ja osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi on oma toimintaohjelmansa. Onneksi emme puhu enää tempputyöllistämisestä. Ymmärrämme, että jokaisen ihmisen yhteiskuntaan osallistuminen on tärkeä ja merkittävä asia, vaikka kaikki eivät pärjäisikään tavallisilla työmarkkinoilla. Tämä on suuri ajattelutavan muutos. Tämä on myös arvovalinta ja syrjäytymistä ehkäisevää työtä.

Olen kuitenkin huolissani ely-keskuksille myönnettävien tukityöllisyysrahojen riittävyydestä ja siitä, miten selkeät toimintaohjeet niiden jaosta työvoimaviranomaisilla on. Olen nimittäin saanut paljon palautetta järjestöiltä siitä, että heillä olisi tarjolla mielekästä työtä mutta työllisyysmäärärahojen loppumisen takia he eivät voi palkata ketään.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan ilolla todeta, että kauan kaivattu vanhuspalvelulaki saadaan voimaan ensi vuoden aikana. Ikäihmisemme ovat ansainneet mielekkään ja hyvän elämän asuinpaikasta, elämäntilanteesta tai varallisuudesta riippumatta. Vanhuspalvelulaki varmistaa tämän asian toteutumisen.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Mä mistä alkaisin?

54 miljardia on iso määrä rahaa, ja kun sitä silmäilee valtion talousarviokirjasta, herra puhemies, paljon tulee siitä mieleen, mutta kun hallituspuolueiden kansanedustajat ovat kertoneet omia toiveitaan, niin niillä ei ole juuri mitään tekemistä tämän budjettikirjan kanssa. On hyvin paljon esitetty juuri niitä näkökulmia, kuinka tulisi olla tai — kuten edellisessäkin puheenvuorossa — tähän tulee palata ja tulee lisätä jne. Hallitus on kuitenkin tehnyt oman kehysbudjettinsa, jonka perusteella, kuten pääministeri totesi aiemmin puheenvuorossaan, on myös tämä budjetin pohja laadittu. Tässä suhteessa on kyllä pakko todeta, että ei tällä budjetilla elvytetä, vaan tällä itse asiassa taannutetaan ja viedään Suomen kehitystä alaspäin.

Herra puhemies! Kataisen hallitus on ilman muuta Eurooppa-politiikan vanki. Siinä, kuinka siitä pääsee irti, tietysti annamme mielellämme hyviä neuvoja. Jossakin vaiheessa tietysti se avustaminen, joka on tämän talouspolitiikan linja, tulee tiensä päähän, ja tällöin hallituskin joutuu arvioimaan, mitä sitten Euroopassa tapahtuu. Toki me toivomme, että Euroopan taloustilanne lähtee selviämään, mutta edelleen se heijastuu niin voimakkaasti Suomeen ja Suomi on siinä mukana niin, että hallitus on todellakin tuon talouspolitiikan vanki. Me olemme tietyllä lailla kuin se lastu tuolla lainehilla, joka kulkee siten eteenpäin.

On masentavaa, että Suomen asioista loppujen lopuksi kuitenkin puhutaan varsin vähän. Eurooppa-politiikka on ollut päällimmäisenä, siihen liittyvät talouskysymykset. Nyt puhutaan kuntarakenteesta, mutta loppujen lopuksi taas niistä palveluista, joidenka puolesta kunnat työskentelevät, puhutaan aika lailla vähän. Hallitus itsekin tunnustaa sen, että kuntatalous tulee kiristymään, ja sehän johtaa ilman muuta siihen, että monet tärkeät palvelut alkaen päivähoidosta, terveydenhuollosta ja koulutuksesta tulevat supistumaan. Se näkyy aivan konkreettisesti joka ikisessä kunnassa.

Kun hallitus on laatinut itselleen suunnitelman, että nimenomaan kuntarakenteen muutos ja uudistus on hallituksen keskeisintä politiikkaa, on pakko kysyä, kuinka me sitten aiomme pärjätä niissä maakunnissa, jos niitä suurkuntia toteutetaan. Täällä istuu muun muassa edustaja Väätäinen Siilinjärven kunnasta, naapurikunnan puolelta. Mieli tekee kysyä sitä, kuinka Siilinjärvi ja Kuopio mahdollisesti — tai ne muut 10—13 kuntaa, jotka tietyssä karttaharjoituksessa on laitettu yhteen — tulevat pärjäämään, kun samalla kuitenkin valtionosuuksia leikataan merkittävästi. Hallituksen suunnitelmahan on, että miljarditasolla tullaan säästämään tulevaisuudessa rahaa, ja tämä on se ongelma, ja toivon kyllä, että hallituspuolueiden kansanedustajat erityisesti kokoomuksen suunnalla havahtuisivat huomaamaan, että jos tällä menolla mennään, niin palveluiden turvaaminen on käytännössä mahdotonta. Sitten joudutaan siihen tilanteeseen, jossa arvotaan, miltä alueelta lopetetaan terveyskeskus, miltä alueelta lukio, miltä alueelta joku muu palvelu tai koulu. Hallitus ei kerro sitä, että tämä kuntarakenneuudistus on samalla myös talousuudistus, jolla pyritään säästämään, ja tässä tämä ongelma tuleekin. Maakuntien keskuskunnat joutuvat äärimmäisen vaikeaan tilanteeseen, jos kuntauudistus toteutetaan niin sanotun karttaharjoituksen pohjalta ja samalla myös rahat tullaan viemään. Siinä on se suurin ristiriita. Hallintoa sinällänsä voidaan aina keventää, mutta pienissä kunnissa hyvin usein tilanne on se, että ei siellä ole juuri edes keventämistä. Suuremmissa kunnissa tuo hallinto taas on jo ihan omilla tasoillaan, sen tiedän ihan omasta kokemuksestakin.

Herra puhemies! Kuntauudistus on iso asia, joka säätelee myös tätä talousarviota ja tulevaa vuotta hyvin voimakkaasti. Tällä hetkellä, kun kuntien palveluita tullaan tuon talousarvioesityksen myötä, valtionosuuksien leikkauksen myötä vähentämään, on syytä myös todeta, että Kataisen hallitus ei jätä yksistään kuntia, voi sanoa, tietyntyyppisen leikkauksen kohteeksi, vaan myös maakuntien kehittämisrahaa ollaan leikkaamassa. Kun tälle vuodelle tuo määräraha oli vielä 15 miljoonaa ja vuonna 2011 tuo määräraha oli 32 miljoonaa, niin nyt ollaan esittämässä 10 miljoonan euron suuruista rahaa. Tällä viedään juuri sen kehityksen eväitä, jota eri puolilla maata eri maakunnissa on pystytty toteuttamaan hyvin paljon osaamisen ja innovaatiotoiminnan alueella. Siinäkin toteutetaan suuri virhe.

Herra puhemies! Budjetissa on paljon moitittavaa, mutta kun pääministeri toivoi, että puhutaan suurista linjoista näissä ensimmäisissä puheenvuoroissa, niin nämä pari kolme asiaa olen tässä halunnut ottaa esille.

Mika Kari /sd:

Arvoisa herra puhemies! Minulla olisi mielessäni ihan tavallisia asioita valtiontalouden tervehdyttämiseksi.

Kasvuun on panostettava sellaisilla keinoilla, joiden vaikutukset ovat välittömiä tai lähitulevaisuudessa tapahtuvia. Velan ottaminen on aina ankeaa, mutta viisas taloudenpitäjä ei pelkää ottaa lainaa silloin, kun korot ovat alhaiset ja investoinneista on odotettavissa hyötyjä. Suomen korkean luottoluokituksen ansiosta Suomen valtio saa nyt lainaa korolla, joka on inflaatiota matalampi. Tämä mahdollistaa investoinnit hyvinvointiin ja paremman yhteiskunnan rakentamiseen niin nuorille kuin ikäihmisille.

Vaikka menoja vähennetään ja veroja korotetaan, valtion budjetti on silti edelleen alijäämäinen, nyt 7 miljardia euroa. Oppositio voi, totta kai, roolinsa mukaisesti ehdotella budjettiin kaikenlaisia uusia menolisäyksiä. Olisi kuitenkin mielekästä, että menoesitykset olisivat sellaisia, jotka tulevaisuudessa lisäävät valtion tuloja ja/tai vähentävät valtion menoja. Meidän on tehtävä sellaista talous- ja sosiaalipolitiikkaa, että se vähentää julkisia menoja ja lisää tuloja. Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat syrjäytymisen ehkäisy, jolla säästetään tulevaisuuden menoja, ja panostaminen nuorisotyöllisyyteen, joka toisaalta tuottaa työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja. Se, että kaikki otetaan yhteiskuntaan mukaan, on paljon reilumpaa kuin se, että osan ihmisistä annetaan pudota yhteiskunnan ulkopuolelle. Se, että syrjäytymiseen ja nuorison työttömyyteen puututaan, on paitsi eettisesti oikein myös erittäin hyvää ja kestävää talouspolitiikkaa.

Arvoisa puhemies! Budjetin täytyy olla viesti ihmisille siitä, että he tietävät valtion pitävän huolta taloudesta. Silloin ihmiset uskaltavat myös luottaa omaan talouteensa. Talous perustuu luottamukselle. Jos valtio ei anna kansalaisilleen sitä signaalia, että aurinko nousee vielä huomennakin, moni voi tuntea pelkoa ja käpertyä kuoreensa. Jos kuluttajat eivät uskalla enää kuluttaa eivätkä yrittäjät yrittää, ei synny talouskasvua eikä synny myöskään verotuloja.

Usein tiukan budjetoinnin ja budjettikurin ajatellaan olevan varma tapa velkaantumisen hillitsemiseksi ja alijäämien vähentämiseksi. Näin se ei kuitenkaan aina elävässä elämässä mene. Jos vertaillaan viime vuosien budjetoituja ja toteutuneita alijäämiä, huomataan, että taloudellisen tulevaisuuden ennustaminen on äärimmäisen vaikeaa. Valtion verotuloja ei päätetä tässä salissa, vaan valtion tulot koostuvat niistä pienistä virroista, jotka kuljettavat suomalaisen työn tuloksia valtion kassaan. Jos yrittäjät palkkaavat uusia työntekijöitä, jos työntekijät siirtyvät uusiin työpaikkoihin, jos kuluttajat käyttävät palveluita, jos harjoitteluputkessa ollut nuori saa työpaikan, se kaikki lisää julkisen sektorin verotuloja. Tässä salissa voidaan lopulta antaa vain signaali. Lopulta tavalliset suomalaiset ihmiset päättävät, millaisiksi valtion tulot muodostuvat, mutta nyt se signaali on annettu. Tämä budjetti on kasvun ja työllisyyden budjetti, ja se valaa uskoa suomalaiseen talouskasvuun.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä nyt täytyy kehua hallitusta, alkuun: Positiivista budjettiesityksessä on, että siinä jonkin verran tuetaan uutta yritystoimintaa ja investointeja (Markku Rossi: Toisaalta viedään pois paljon!) ja että myös yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin vastaamista parannetaan. Olen iloinen myös siitä, että viennin rahoitusta vientiyrityksille ja alustoimituksille tuetaan. Nämä ovat ihan hyviä juttuja.

Yrityksille täytyy luoda tulevaisuus, muuten peli on menetetty. Pienyrittäjät kuitenkin kärsivät erityisesti kilometrikorvausten leikkaamisesta. Arvonlisäverojen korottaminen 1 prosentilla tulee varmasti heikentämään kilpailukykyä ja vauhdittaa inflaatiota. Kilometrikorvauksen leikkaaminen taas vähentää työnteon kannattavuutta. Maaseudulla auton käyttäminen on välttämätöntä, eihän siellä ole metroja eikä ole enää linja-autoja. Se tulee kalliiksi. Meilläkin esimerkiksi siellä on lähes 50 kilometriä työmatka. Se on näillä bensan hinnoilla hirmuinen kustannus.

Vaikka hallitusohjelmassa painotetaan työllisyyttä ja yrittäjyyttä, niin teot eivät ole läheskään riittäviä. Yritysten kasvua estäviä rasitteita on purettava enemmän. Sen sijaan, että hallitus haluaa maksaa Etelä-Euroopan lainoja, tulisi sen ymmärtää tukea oman maan yrittäjien tarvitsemaa velkarahoitusta uusille yrityksille. Ne eivät nimittäin käynnisty ilman tätä rahoitusta. Sehän on yksinkertainen asia. Esimerkiksi Keski-Suomessa — Wallinheimo tietää sen — jokainen firma, mikä siellä on, on laitettu velkarahalla suurin piirtein pystyyn. Ne rahat täytyy sijoittaa sinne omaan maakuntaan eikä Kreikkaan.

Uusia sekä vanhoja yrityksiä pitäisi verottaa vain siitä tuloksesta, mikä tulee, eikä ruveta sahaamaan niin kuin hullu puussa itseltään oksaa poikki. Valtion tulisi nykyistä paremmin tukea pk-yritysten kasvua, sillä viimeisen vuosikymmenen aikana käytännössä kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-sektorille, ja ennen kaikkea ne ovat pieniä, alle viiden henkilön yrityksiä. Nytkin tuli uutinen, että pörssiyhtiö laittaa kävelemään 630 äijää Suomesta, ja sitten jaetaan niitä osinkoja siellä keskenään miljoonia.

On järjenvastaista, että Suomen maksut EU-budjettiin nousevat ensi vuonna lähes 80 miljoonalla eurolla. Tähän hulluuteen olemme yhä sidottuja. Maksamme EU:lle ensi vuonna yli 700 miljoonaa euroa enemmän kuin siltä saamme. Suomi maksaa ensi vuoden EU-budjettiin ja Euroopan kehitysrahastoon melkein 2 miljardia euroa — se on 79 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2012 talousarviossa ja 126 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Samaan aikaan oman maan kansalaisten talous sen kun kiristyy. Vain nykyinen hallitus kykenee tekemään omalle maalleen näin vahingollisia päätöksiä, ja koska olemme jatkuvasti antajan puolella, ei tule kovinkaan suurena yllätyksenä se, että ensi vuonna Suomi saa EU:lta 11 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Tähän kansa halutaan totuttaa. Iloista antajaa EU rakastaa.

Suomi on yhä sidotumpi huonosti talouttaan hoitaneitten maiden velkojen takaajaksi. Yhteensä tukipaketit ovat lisänneet julkisen sektorin velkaa 7 miljardia. Olemme antaneet EU:lle rahaa enemmän kuin terveys kestää, ja samalla myös päätösvalta on mennyt sinne. EU ei anna koskaan sitä takaisin. Demokratia häviää byrokratiaan.

Arvoisa puhemies! Saanko vielä jatkaa?

Olen edelleen sitä mieltä, että Suomen pitää leikata yksipuolisesti kehitysapu- ja maahanmuuttorahoituksesta, kunnes saadaan tämä oma talous kuntoon. Oma piha pitää hoitaa ensin. Nytkin laitetaan 1,1 miljardia kehitysapuun, ja siellä vaan poppaukot lihovat, ja täällä nämä satraapit omaa kilpeään kiillottavat sillä asialla. Sitten todella ne ihmiset, jotka tarvitsisivat apua, eivät hyödy mitään. — Aika taisi loppua?

No, tuosta rikkidirektiivistä sen verran, että sehän on semmoinen Suomelle, että se on semmoinen kettutyttöjen rikkidirektiivi. Nyt kun on Suomella jäänmurtajakustannukset ja tämmöiset, niin me emme hyppää, niin kuin Evilä ja Ollikainen hyppäävät, samalta lankulta, nyt me annamme Etelä-Euroopalle metrin siinä hyvitystä. Eihän tuo ole mistään kotoisin. Loppu.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa puhemies! Täytyy kehua edustaja Hakkaraisen puhetta siinä mielessä, että hän arvosti hallituksen talousarvioesityksen noinkin korkealle ja taisi siinä hieman kehaista myös meikäläisen maakuntatietämystä.

Mutta sitten puheeseen. Elämme edelleen epävarmuuden aikoja. Euroopan talous yskii velkakriisissä. Yhdysvalloissa kasvu on edelleen vaimeaa. Kasvutalouksissakin on havaittavissa hidastumisen merkkejä. Suomessa kasvu nojaa yksityisen sektorin kulutukseen. Kansainvälisen ja kansallisen talouden toimintaympäristö on siis suhteellisen kaukana poliittisesti myyvän talouspolitiikan harjoittamisesta. Silti hallitus tekee tässä talousarviossa kelpo suorituksen. Kaikkia ongelmia budjetti ei todellakaan ratkaise, mutta siihen sisältyvät satsaukset kasvuun ja työllisyyteen vahvistavat niin kansalaisten kuin ulkomaalaisten sijoittajienkin luottamusta Suomen talouteen. Se on näinä aikoina kova kansainvälinen saavutus.

Erityisen paljon kiitosta, arvoisa puhemies, hallitus ansaitsee yrityksille annettavista kasvukannusteista. Kestävyysvajeen supistamiseksi tarvitsemme paitsi uusia yrittäjiä myös enemmän tehoja irti nykyisen elinkeinoelämämme potentiaalista. Kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi suunnitellut t&k-verokannustimet, investointien lisäämiseen suunnitellut poisto-oikeuden määräaikaiset tuplaamiset sekä niin sanottu bisnesenkelikannustin ovat hyviä alkuaskeleita tällä tiellä. Ne eivät kuitenkaan missään nimessä riitä. Siksi kannustankin hallitusta katsomaan läpi vielä Stadighin, Elorannan ja Alahuhdan työryhmien suositukset Suomen taloudellisen dynamiikan lisäämiseksi.

Samaa voisi sanoa meidän elinkeinoelämällemme kalliin rikkidirektiivin torjuntaan jo esitetyistä keinoista. Olemassa oleviin aluksiin myönnettävä 30 miljoonan euron tuki rikkipesureiden asentamiseen on hyvä alku. Tarvitaan kuitenkin järeämpiä toimia sekä elinkeinoelämän tappioiden kompensoimiseksi että Suomen korkeiden liikenne- ja logistiikkakustannusten alentamiseksi. Elinkeinoelämän kilpailun kannalta oikeudenmukainen kompensaatiotapa olisikin yritysverotuksen alentaminen. Liikenne- ja logistiikkakustannuksissa akuuttihoitoa olisi satamainfrastruktuurin kehittäminen ja siirtyminen nykyistä suurempiin aluskokoihin. Myös toimilla, joilla alusten energiatehokkuutta voitaisiin lisätä, voitaisiin minimoida kohonneen polttoaineen hinnan vaikutukset.

Pidemmän päälle tarvitaan kuitenkin myös kaikki logistiikkaelinkeinon muodot, kattava logistiikan tehostamisohjelma ja siihen liittyvät julkisen ja yksityisen sektorin investoinnit. Tällaista Suomen kilpailukykyä kasvattavaa hanketta kaikkien poliittisten puolueiden tulisi olla avoimesti tukemassa.

Toinen, arvoisa puhemies, kiitosta ansaitseva kohta budjetissa on nuorten yhteiskuntatakuun eteneminen. Nuorten ohjauspalveluja vahvistetaan. Lisärahoitusta ohjataan OKM:ssä ammatilliseen koulutukseen ja etsivään nuorisotyöhön. Tämän ohella hallitus käynnistää nuorille aikuisille erillisen osaamisohjelman heidän työllistymisensä helpottamiseksi. Myös tehokkaaksi väyläksi havaitun oppisopimuskoulutuksen laajentamiselle kartoitetaan tietä. Nämä ovat kaikki asioita, joiden toteutumisesta myös oppositio voisi kaiken synkkyyden keskellä iloita.

Yksittäisistä parannuksista kannattaa mainita myös keliaakikoille myönnetyn ruokavaliokorvauksen korotus 23,6 euroon kuukaudessa. Askel on toki pieni ja riittämätön gluteenittoman ruokavalion aiheuttamien kustannusten kattamiseksi mutta tässä taloustilanteessa merkittävä ele hallitukselta.

Hyvää on myös, että äkillisten rakennemuutosten torjuntaan varattuja rahoja lisätään. Niitä tulee käyttää nyt valtion omilla varuskuntalakkautuksilla vaikeaan tilanteeseen ajautuvien seutukuntien, kuten Keuruun ja Jämsän, elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Molemmilla paikkakunnilla on eteenpäin menemisen halua. Sanomattakin on selvää, että nyt tarvitaan valtiolta suurta roolia oman osuutensa hoitamiseen.

Toki, arvoisa puhemies, budjettiin sisältyy myös muutamia huolia. Valtio velkaantuu edelleen 7 miljardia tulevana vuonna. Hallituksella tuleekin olla ensi kevään kehysriihessä jälleen valmiuksia lisäsopeutukseen, jotta velkaantumiskehitys saadaan kuriin.

Toinen huomio liittyy kilometrikorvauksien leikkaamiseen. Nyt tehtyä 2 sentin yleistä leikkausta on kansalaispalautteessa pidetty oikeudenmukaisena, kun taas paljon julkisuutta saanut ylikompensaation purkumalli ei kerää ystäviä. Ehdottaisinkin, että tässä asiassa hallitus käyttäisi riittävästi aikaa ja konsultoisi malleista erityisesti työmarkkinaosapuolia. Alun perin nykyiseen korvausmalliin on päädytty kolmikannassa, joten myös siinä esiintyvät epäkohdat tulisi käsitellä tässä samassa kokoonpanossa.

Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, tämä budjetti on hyvä kokonaisuus. Kaikkia ongelmia se ei toki poista, ja kohennettavaa löytyy useasta asiasta, mutta monissa kohdin se vie Suomea eteenpäin, ja se on paljon se näinä haastavina talouden aikoina.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan aloittaa sellaisella kokemuksella, kun olin elokuussa Itämeri-parlamentaarikkojen tapaamisessa Pietarissa. Siellä keskusteltiin monista asioista, jotka vaikuttavat Itämeren alueen kansalaisten ja kansallisvaltioiden asemaan, ja siellä syntyi yksimielisyys siitä, että nuorten asemaan näissä Itämeren maissa pitää voida nykyistä paremmin vaikuttaa. Olin tietenkin hyvin iloinen, puhemies, voidessani kertoa suomalaisesta tavasta, joka tässä budjetissa otetaan käyttöön, eli meidän yhteiskuntatakuustamme nuorille. Siellä kansainväliset kollegat kovasti kyselivät tuon kokouksen jälkeen ja tauoilla, mitä se tarkoittaa ja mitä oikeasti teemme nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja voiko pitää paikkansa, että todellakin tällainen malli on jo oikeasti olemassa, koska monet siellä kokouksessa ajattelivat, että se on jotain kaukaista utopiaa, joka vaatii vielä paljon, paljon ponnistuksia.

Puhemies! Tämän halusin kertoa siksi, että mielestäni meidän suomalaisten on syytä myös olla ylpeitä monista niistä malleista ja lainsäädäntöhankkeista, joita tässäkin talossa eteenpäin viedään. Kovin pettynyt tässä mielessä olin kyllä tämänpäiväiseen keskusteluumme ja debatointiimme täällä, jossa maalattiin hyvin synkkiä kuvia suomalaisesta tulevaisuudesta, meidän kansakuntamme tulevaisuudesta ja yksittäisten kansalaisten tulevaisuudesta. Se ei ole välttämättä järkevää: vaikka toki ymmärrän, että haasteetkin ovat todella suuret, ei pitäisi myöskään syyllistyä turhaan pelotteluun silloin, kun sellaiseen ei välttämättä ole aihetta. (Markku Rossi: Tämä on pientä verrattuna 90-luvun alkuun!)

Puhemies! Haluan puuttua tässä lyhyessä puheenvuorossani vain muutamaan seikkaan, nostaa ensinnäkin tuon nuorten yhteiskuntatakuun sille kuuluvalle paikalleen. Tämähän on asia, josta tässä salissa on puhuttu paljon jo aiemminkin. Valitettavasti vain se ei ole muuttunut samalla tavalla todeksi kuin nyt tämän hallituksen aikana tulee tapahtumaan, koska tässä työssähän on mukana hyvin laaja joukko eri viranomaisia. Tämä ei ole siis mikään pelkkä työhallinnon projekti, vaan tässä otetaan huomioon myöskin hyvin laajalla rintamalla sosiaaliviranomaiset ja pyritään ehkäisemään ennalta sitä nuorten syrjäytymistä.

Olin kyllä hieman surullinen, kun kuuntelin tänään tuossa debatissa keskustan ryhmänjohtajaa, joka totesi, että on niin kovin vähän hyviä asioita tässä budjetissa, joista voi puhua. Kyllä tämä, puhemies, oli varsin kolkkoa kuultavaa varmasti niille sadoille ja tuhansille vanhemmille, jotka ovat suru puserossa katsoneet oman nuorensa syrjäytymiskehitystä, miettineet, miten voisi auttaa, miten voisi tukea, jotta se oma nuori omasta elämänlangastaan saisi kiinni ja löytäisi jonkun paikan tässä yhteiskunnassa. Tähän tämä nuorten yhteiskuntatakuu nimenomaan tähtää, että kukaan ei tästä turvaverkosta pääsisi putoamaan, vaan voisimme riittävän ajoissa löytää niitä keinoja jokaisen nuoren auttamiseksi. Tähän ei valitettavasti aiempina vuosina ole ollut riittävää panostusta. Nyt tämä hallitus ottaa tämän asian tosissaan, ja useampi ministeri on hyvin sitoutunut viemään tätä asiaa eteenpäin.

Puhemies! Toisena asiana haluan todeta, että vaikka vanhuspalvelulaki aiheutti suuren keskustelun, joka oli erittäin tarpeellinenkin keskustelu — me olemme paljossa velkaa suomalaisille hyvinvointiyhteiskunnan rakentajille, ja meillä on suuria epäkohtia, jotka meidän tulee korjata — on kyllä selvää, että näiden päätösten jälkeen meidän on kiinnitettävä huomio myös niihin tulevaisuuden mummoihin ja pappoihin, siihen, millä tavalla tämä yhteiskunta pystyy huolehtimaan lapsista, aivan sieltä varhaislapsuudesta, varhaiskasvatuksesta asti, koska ilman tätä varhaista puuttumista ongelmat voivat sitten vaikuttaa nuoruusvaiheessa ja myöskin myöhemmällä iällä syrjäytymiskehitystä edistävästi. Meidän täytyy löytää keinoja riittävän ajoissa auttaa näitä lapsia ja perheitä, ja toivoisin, että tähän saisimme jatkossa enemmän huomiota.

Puhemies! Aivan loppuun totean, että mielestäni opposition vaihtoehdot eivät kyllä selkiytyneet. Yhtäältä oppositio vaatii menolisäyksiä tai säästöjen perumista ja toisaalta velkaantumisen pysäyttämistä. Tästä ei oikein ottanut selvää, kumpi asia oikein aiotaan opposition vaihtoehdossa toteuttaa, mutta ehkäpä se sitten selviää.

Lopuksi sanon vain, puhemies, valtiovarainministerin siteerauksen: "Oikeudenmukaisuus ei ole vain hyvien aikojen arvo."

Ville Vähämäki /ps:

Kunnioitettu puhemies! Toivottavasti en pelota ketään puheellani, mistä edustaja Huovinen tuossa äsken totesi. Ajat ovat kuitenkin vaikeat. Tänään konepajayhtiö Metso ilmoitti vähentävänsä jopa 630 henkeä tulevissa yt-neuvotteluissa.

Esitän väitteen: tämä hallitus ei tule saamaan velkasuhdetta laskemaan. Valtiontalouden kehyksissä vuosille 2013—2016 ennustettiin, että velkasuhde kääntyisi laskuun käyden enimmillään 45:ssä. Esitän muutamia pohdintoja tulevaisuuden talousnäkymistä ja niistä seikoista, joiden johdosta ajattelen, että velkasuhde tulee nousemaan jopa sinne 50:een asti.

Budjettikatsauksessa todetaan sivulla 5: "Talouskasvu hidastuu Suomessa nopeasti." Olen tästä asiasta täysin samaa mieltä. Talouskasvua heikentää ennen kaikkea heikkenevä taloustilanne sekä eläköitymisestä johtuva huoltosuhteen heikkeneminen. Kuitenkin näissä kehysten ennusteissa työllisyystilanteen on ennustettu kohenevan. Eli toisin sanoen siellä kehyksissä ennustettiin, että huoltosuhde kohenee, työllisyys kehittyy positiivisesti mutta samaan aikaan velkaantuminenkin vähenee. Nämä kaikki kehityskulut eivät todellakaan tule toteutumaan.

Taloustilanne on maailmalla sekä EU-alueella paljon huonompi kuin yleisesti luullaan. 2000-luvun alkupuolelta lähtien EU-valtiot loivat talouskasvunsa velanotolla. Edelleen tälläkin hetkellä valtiot velkaantuvat nopealla tahdilla. Meillä on siis käsissämme EU:n laajuinen velkaongelma yhä. Tämän velkaongelman takia julkisen talouden menoja on leikattava, ja tämä heikentää bkt:n kasvua. Missään maailmassa ei ole saatu talouskasvua aikaan samalla, kun julkisen talouden menoja on leikattu. Tämä on fakta.

Edelleen tässä budjettikatsauksessa on puolitettu bkt:n kasvuennuste suhteessa siihen, mitä näissä kehyksissä ennakoitiin. Toisin sanoen velkasuhde kasvaa huomattavasti nopeammin kuin on uskottu. Tässä budjettikatsauksessa velkasuhde on 47,2 vuonna 2013, kun se kehyksissä oli laitettu siihen 45:een noin suunnilleen.

Tilanne on kyllä hyvin huolestuttava valtion velkaantumisen osalta. On toki otettava huomioon se, että valtio voi omaa velkaansa sysätä kunnille leikkaamalla valtionosuuksia ja lisäämällä vastuita. Näin tämä hallitus ansiokkaasti kyllä tekeekin. Tätä voidaan tehdä niin kauan kuin kuntien velanmaksukykyä ei epäillä. Pienillä kunnilla tämä epäilys syntynee, jos velkaa on yli 3 000 euroa asukasta kohti. Toisaalta isot kunnat voinevat ottaa lähes kymppitonnin velkaa asukasta kohti ennen kuin tällaisia epäilyksiä velanottokyvystä esitetään.

Puhemies! Täytyy vain toivoa, että tämä, mitä esitin, ei ole se syy, miksi hallitus ajaa kuntaliitoksia. Pahoin kuitenkin pelkään — taisin siis pelottaa itseni tällä puheella.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensin lyhyt kommentti edustaja Huovisen puheenvuoroon, joka oli hyvä hallituspuolueen kansanedustajan puheenvuoro, yhteen kysymykseen tässä kommentti: tähän yhteiskuntatakuuseen ja sen positiiviseen kommentointiin: Se on tavoitteena erittäin hyvä ja kannatettava, uskon, että koko eduskunta on yksimielinen siitä. Mutta nyt jo tuolta kentältä on esitetty kommentteja, että siinä on paha ristiriita, kun samanaikaisesti erimuotoisia opiskelupaikkoja vähennetään ja myöskin oppisopimuksen resursseja leikataan. Elikkä juuri se käytännöllinen toiminta, mitä oppilaitoksissa tehdään, nyt on entistä vähemmän niittenkin nuorten käytettävissä.

Mutta sitten tähän suureen kuvaan ja suureen linjaan. On täysin ymmärrettävää, että hallitus joutuu toimimaan aika pitkälle ulkoa annettujen nuottien mukaan Euroopan talouskriisin osalta ja pyrkii löytämään ulospääsytietä Suomen kannalta. Täytyy sanoa niin, että vielä enemmän olisi toivonut rohkeutta niiden toimien osalta, joilla parannetaan talouden kasvuedellytyksiä. Siellä oli hyviäkin asioita, se pitää suoraan myöntää, Finnveran resurssien lisääminen esimerkiksi ja eräät muut kannustimet, mutta vieläkin rohkeampaa politiikkaa tarvitaan, koska me olemme poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, siis siihen, miten yritystoiminnan edellytyksiä, talouden kasvun edellytyksiä vieläkin vahvemmin vahvistettaisiin.

Jos tätä suurta kuvaa hakee, niin valitettavasti yksi hallituksen budjettiesityksen ja koko hallitusohjelman huolestuttava kuva on, että tämä hallitus näyttää jäävän historiaan kaikella tavalla kansallisen aluepolitiikan alasajajana. Kaikella tavalla, kaikki hallinnonalat huomioon ottaen tämä linja on ollut yhdensuuntainen, näin maakunnista katsottuna vääränsuuntainen, sillä monet ratkaisut kertautuvat.

Liikenneverkoston osalta on aivan käsittämätöntä, että yksityisteiden jo ennestään pientä rahoitusta edelleenkin romutetaan ja leikataan, vaikka kyse on Suomen kannalta tärkeimmästä yksittäisestä liikenneverkostosta, pisimmästä liikenneverkostosta, jonka varrella on paljon meidän positiivisen tulevaisuuden kannalta tärkeitä raaka-aineita.

Kuntapolitiikan osalta on syvä ristiriita siinä, että hallitus sanoo tavoittelevansa kaikkien kuntalaisten palvelujen turvaamista mutta samanaikaisesti hallitus toteuttaa jo nyt tässä vaiheessa ratkaisuja, joilla lisätään kuntien välisiä eroja. Tällä tarkoitan tätä kiinteistöveron irrottamista valtionosuustasausjärjestelmän piiristä. Se on täysin perusteeton mutta ideologisessa mielessä varmasti hallituksen tavoitteitten mukainen ratkaisu. Sitten on tämä valtionosuuksien ylimittainen leikkaaminen, joka kohdistuu myöskin niihin heikommassa taloudellisessa asemassa oleviin kuntiin, köyhiin kuntiin, joittenka mahdollisuudet tuottaa palveluita entisestään vaarantuvat. Ja sitten tämä teoreettinen karttaharjoitushanke on oma kokonaisuutensa, josta varmasti puhetta riittää myöhemminkin.

Koulutuspaikkojen leikkaus näyttää kohdistuvan lähinnä pienempiin oppilaitoksiin, jotka ovat maakuntakeskusten ulkopuolella, ja tämä suunta on myöskin tässä hallituksen linjan mukainen, siis negatiivisella tavalla.

Maa- ja metsätalouden osalta hallitus ei näytä tiedostavan sitä, että meillä olisi hyviä tulevaisuudennäkymiä meidän luonnonvarojen hyödyntämisessä. Meidän metsävarat kasvavat tällä hetkellä 100 miljoonaa kuutiota vuodessa, ja niitä hyödynnetään vain puolen osalta. Eli valtava taloudellinen potentiaali on meidän metsissämme.

Samoin on turvevarojen osalta, joita hyödynnetään tällä hetkellä vain vajaan prosentin verran hyödyntämiskelpoisesta turvealasta. Päinvastoin hallitus näyttää ajavan alas tätä turveteollisuuttakin, mikä on aivan kansallisen intressin vastainen ratkaisu.

Meillä on valtavan mittavat mineraalivarat. Sitten meillä on puhdas vesi, jolla on kysyntää maailmalla, ja sitten on tämä ruokakysymys: maailmalla ruuan kulutus kasvaa, ja meillä olisi todella suuret edellytykset turvata kotimaisen maataloudenkin toimintaedellytykset sitä kautta, ne myönteiset vaikutukset koko yhteiskuntaan, mutta oikein tahtoa ei tähän näytä valitettavasti olevan.

Eli jos peruslinjana sanoo, niin hallituksen budjettiesitys sisältää eräitä myönteisiä asioita yritystoiminnan osalta ja eräitä yksityiskohtia sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa, joita pitää kannattaa ja jotka pitää tunnustaa. Mutta sitten siellä on tämä suuri linja alueellisen eriarvoisuuden lisäämiseksi, joka paistaa läpi kaikkien ministeriöitten osalta, ja sitä missään tapauksessa en voi olla hyväksymässä eikä myöskään Suomen Keskusta.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Meillä on taloudellisesti haastavat ajat. Ensi vuoden budjetin laadintaan lyövät leimansa heikot ja epävarmat kasvunäkymät. Keinoja talouden tasapainottamiseksi ja alijäämän pienentämiseksi, kuten veronkorotuksia ja menoleikkauksia, on käytettävä harkiten ja viisaasti, ettei tukahduteta tätä mahdollista kasvua ja uusien työpaikkojen syntyä. Tiukat reunaehdot huomioon ottaen nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys vuoden 2013 budjetiksi on hyvä. Puheenvuoron lyhyyden vuoksi poimin vain aivan joitakin mielestäni huomionarvoisia kohtia siitä esityksestä.

Yksi ensi vuoden merkittävimpiä asioita on tietysti vanhuspalvelulain toteutuminen. Laki on yksi hartaimmin odotettuja, ja se parantaa sekä ympärivuorokautista laitoshoitoa että koti- ja omaishoitoa. Tähän palaamme tarkemmin välikysymyskeskustelun yhteydessä, joten en puhu siitä tässä yhteydessä enempää.

Sen sijaan toisesta asiasta, jota itse pidän todella merkittävänä koko väestöä ajatellen, haluan puhua hieman enemmän. Nimittäin tyttöjen papilloomavirusrokotteen saaminen ensi vuoden budjettiin on todella erityismaininnan arvoinen. Rokotteen puolesta on tehty työtä monta vuotta, ja nyt se sitten vihdoin on toteutumassa.

Papilloomavirusrokote suojaa tehokkaasti kohdunkaulan syövältä, joka on rintasyövän jälkeen maailman toiseksi yleisin naisten syöpä. Erityisesti nuorten naisten kohdunkaulan syöpä on yleistynyt selvästi viime vuosina. Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 180 naista ja kuolee 50—70 naista. Kaikki muut Pohjoismaat — ja suurin osa Euroopan maista — ovat rokottaneet nuoret tyttönsä. Suomi on jäljessä, vaikka terveydenhuollon ammattilaiset ovat vedonneet pitkään päättäjiin, että rokote pelastaisi tulevaisuudessa ihmishenkiä. Tieteellinen näyttö papilloomavirusrokotteen terveyshyödyistä on vankka.

Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että 12-vuotiaiden tyttöjen rokottaminen maksaisi alkuun noin 8 miljoonaa euroa ja myöhempinä vuosina noin 2 miljoonaa euroa. Pitkällä aikavälillä rokottaminen toisi merkittäviä säästöjä syövän ja sen esiasteiden hoitokuluissa.

Tällä hetkellä rokotteen saavat vain ne onnekkaat tytöt, joiden perheillä on varaa hintavaan rokotukseen — sen hinta on lähes 500 euroa. Mutta onneksi ensi vuonna tämä merkittävä eriarvoistava tekijä on poistumassa, ja voin sanoa, että oli jo aikakin.

Budjettiesitykseen sisältyy myös monia muita tärkeitä elementtejä, kuten pienituloisten ostovoimaa tukeva aikaistettu indeksikorotus, puolisoiden tulojen huomiotta jättäminen työmarkkinatuen tarveharkinnassa sekä pitkäaikaistyöttömien aktivointi kuntakokeilussa — tässä vain joitain mainintoja.

Toki esityksessä on jouduttu tinkimäänkin monista tärkeistä asioista. Näistä kannattaa mainita muun muassa niin sanotun tutkimus-evo-rahan leikkaus. Leikkaus vaikuttaa merkittävästi muun muassa yliopistosairaaloissa tehtävään lääketieteelliseen tutkimukseen. Jo useana peräkkäisenä vuonna ovat kliiniset lääketieteelliset tutkimukset vähentyneet Suomessa, mikä on todella huolestuttava asia. Tähän meidän on kiinnitettävä jatkossa vakavasti huomiota.

Arvoisa puhemies! Kaikesta huolimatta hallituksen budjettiesityksessä toteutuvat jälleen kerran meille sosialidemokraateille tärkeät asiat, tärkeät arvot: työ ja oikeudenmukaisuus. Toki esitykseen sisältyy myös monia kipeitä leikkauksia. Sitä ei voida täysin välttää, kun otetaan huomioon taloudellisesti vaikeat ajat. Lopputulos on kuitenkin varsin siedettävä, eli tämän kanssa pystyy hyvin elämään.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä puheenvuorojono näyttääkin menevän ennakoitua nopeammin, hyvä näin. — Aion puuttua kahteen asiakokonaisuuteen, ensimmäiseksi tähän taloudellisen kasvun näkymään.

Taannoin valtiovarainministeri aloitti esittelypuheenvuoronsa lainaten 60 vuotta sitten kirjoitettua kirjaa, Urho Kekkosen "Onko maallamme malttia vaurastua?". Se kirja on harvinaisen ajankohtainen. Siinä nähtiin se, että investoinneilla voidaan vauhdittaa talouskasvua merkittävästi, ja siinä erityisesti nähtiin Pohjois-Suomen kasvumahdollisuudet. Keskeiseen rooliin nousi valtio. Valtion perusinvestointien kautta pystyttiin teollistamaan Pohjois-Suomea, ja sitä kautta taloudellinen kasvuvaikutus myös koko maahan oli merkittävä.

Me elämme jossain määrin samantyyppistä aikaa. Pohjois-Suomen kasvumahdollisuudet ovat todella merkittävät. Esimerkiksi kaivosteollisuus, mekaaninen puu, matkailu, ruuantuotanto ja bioenergia ovat keskeisessä roolissa, mutta jotta se kasvupotentiaali pystytään täysimääräisesti hyödyntämään, se edellyttää sitä, että tietyt perusinvestoinnit saadaan aikaan, ja se edellyttää myös panostusta koulutukseen. Voi kysyä perustellusti, onko meillä malttia vaurastua, haluammeko ottaa ne kasvupotentiaalit vastaan, jotka meille tarjoutuvat.

Arvoisa puhemies! Toinen asiakokonaisuus, johon puutun, on kuntatalous. Valtiovarainministeri esittelypuheenvuorossaan sanoi, että kuntien valtionosuudet kasvavat 180 miljoonaa euroa. Se on euromääräisesti totta, mutta mitä se käytännössä merkitsee, mitä se sisältää? Se kasvu johtuu esimerkiksi väestönkasvusta ja siihen liittyvien tekijöiden muuttumisesta, ikärakenteen muuttumisesta; niiden vaikutus on yli 70 miljoonaa. On tullut lisää tehtäviä, valtionosuusperusteisia tehtäviä. Sitten siinä on myös verovähennysten kompensointia, eli todellista, uutta rahaa ei käytännössä ole. Pohjana on myös merkittävät indeksikorotukset. Valtiovarainministeri jätti mainitsematta, että tämän budjettikirjan peruspalvelubudjettiohjelman mukaan kunta—valtio-suhde muuttuu kuntien tappioksi 193 miljoonaa euroa, ja sehän on se todellisuus, joka näkyy kuntien kukkarossa. Pitää puhua niin kuin ne asiat ovat, ja kertoa se kokonaisuus.

Sitten on mielenkiintoinen asia nämä indeksikorotukset. Jos me käymme keskustelua verotaulukoista ja niihin liittyvistä indeksitarkistuksista, niin jos indeksitarkistukset tehdään, silloin todetaan, että verotus pysyy ennallaan, mutta jos indeksitarkistuksia ei tehtäisi, niin moni varsin isoäänisesti sanoo, että verotus kiristyy. Mutta jos kuntien valtionosuuksissa tehdään lain mukaiset indeksitarkistukset, niin todetaan, että nyt saavat kunnat lisää rahaa, vaikka sehän on kompensointi hintojen noususta. Ja sitten jos jätetään ne tekemättä, sanotaan, että nyt pysyvät valtionosuudet ennallaan. Miksi toisessa käytetään toista logiikkaa ja toisessa toista? Onko se vähän sitä tarpeenmukaista arviointia? Tässäkin voisi todeta sen, että nyt kun tämä tarveharkinta tästä työttömyysturvasta poistuu, niin ei tässäkään kannattaisi sitä tarveharkintaa nyt käyttää vaan puhua niin kuin se asiakokonaisuus on.

Arvoisa puhemies! Sitten lopuksi siitä, kun tähän liitetään monta kertaa se, että tällä suurkuntahankkeella eli jättikuntien muodostamisella saataisiin merkittävät säästöt aikaan — kokoomus vaaliohjelmassaan puhui 4 miljardista. Ne puheet ovat nyt muuttuneet, hiljentyneet. Osa on todennut, että eihän tämä mikään säästöhanke olekaan. Mikään tutkimus ei todista, että tällä saataisiin säästöjä. Kun katsomme — sinänsä perusteltuja — kuntaliitoksia Jyvässeudulla ja Hämeenlinnan seudulla, niin miksi nimenomaan Hämeenlinnan ja Jyväskylän talous on varsin suurissa vaikeuksissa? Eivät tuoneetkaan kuntaliitokset sitä auringonpaistetta, mitä ajateltiin. Eli pitää tarttua niihin palveluihin ja niihin sisältöihin.

Arvoisa puhemies! Aika on päättynyt, ja palaan asioihin seuraavassa vaiheessa.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksellä hallitus tähtää talouden kasvuedellytysten vahvistamiseen, työllisyysasteen nostamiseen, pienituloisten aseman parantamiseen sekä yritystoiminnan kansainvälisen kilpailukyvyn kohentamiseen.

Euroalueen tilanne aiheuttaa epävarmuutta Suomen taloudelle. Maailmantaloudessakin kasvu on hidasta. Suomessa taloudellinen epävarmuus on lisääntynyt. Ennustettu 1 prosentin kasvu on lähinnä kotimaisen kysynnän varassa. On paikallaan muistaa, että Suomi on tänä vuonna Maailman talousfoorumin, WEF:n, vertailussa kolmanneksi kilpailukykyisin maa. Ruotsi jää taakse, edellä ovat Sveitsi ja Singapore.

Haastavasta taloustilanteesta huolimatta hallitus toteuttaa monia tärkeitä parannuksia, kuten vanhuspalvelujen rahoituksen, poliisiuudistukseen satsaamisen — poiketen lööppien antamasta kuvasta — sekä Rajavartiolaitoksen panostukset. Työllisyyteen lisätään niin nuorten yhteiskuntatakuulla kuin yleisten työllisyysmäärärahojen nostolla sekä alueellisesti pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilulla ja äkillisen rakennemuutoksen tuella.

Sisäministeriö saa 67 miljoonan lisäyksen tähän vuoteen verrattuna. Lisäys johtuu etenkin Rajavartiolaitoksen alus- ja ilma-alusinvestoinneista, poliisin toimintamenojen lisäyksestä ja Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmäuudistuksesta. Poliisin määrärahoja lisätään 21 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna.

Demarit suhtautuvat kriittisesti liikkuvan poliisin lopettamiseen. Tarvitaan poliisihallinnosta riippumatonta arviota säästömahdollisuuksista. On perattava, voisiko Poliisihallitusta kaventaa. Perehdyin kyllä Paateron vetoomukseen, ja haluan varmistaa poliisin toimintakyvyn, mutta itse Poliisihallituksen paisumista vierastan.

Rajavartiolaitokselle tulee 39 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna. Rajavartiolaitos uusii ja huoltaa helikoptereita, mihin on menossa 24 miljoonaa. Osaan haetaan rahoitusta myös Euroopan unionilta. 52 miljoonaa ehdotetaan uuteen ulkovartiolaivaan, johon varoja saadaan myös Öljysuojarahastosta.

Rajaliikenteen kasvun vuoksi siihen ehdotetaan lisäystä 2,4 miljoonaa. Haasteita asettaa etenkin itärajan jatkuvasti kasvava henkilöliikenne ja turvallisuus suurimmilla kansainvälisillä rajanylityspaikoilla. Onnistumiseen tarvitaan rajanylityspaikkojen infran, liikenneväylien ja henkilöstön kehittämistä. Lisäksi pitää hankkia ulkorajavalvontaan tehokkaat tarkastuslaitteistot ja varautua häämöttävään EU:n ja Venäjän väliseen viisumivapauteen.

Arvoisa puhemies! Minun kelloni alkoi vasta nyt käydä täällä.

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan ensi vuodelle 69 miljoonan vähennystä. Syynä ovat lähinnä hallitusohjelman mukaiset säästöt Puolustusvoimien toimintamenoista ja puolustusmateriaalihankinnoista. Säästöt edellyttävät huomattavaa toiminnan sopeuttamista.

Puolustusvoimien uudistusta jatketaan tavoitteena huolehtia Suomen puolustuskyvystä ja saada pysyvät säästöt aikaiseksi. Toimintamenoihin kuitenkin ehdotetaan 71 miljoonan lisäystä johtuen palkkojen sopimustarkistuksista ja indeksi- ja kustannustasotarkistuksista. Puolustusmateriaalihankintoihin taas ehdotetaan 134 miljoonan euron vähennystä siihen, mitä tänä vuonna on budjetissa. Asevelvollisten koulutuksen laadusta ei tingitä, vaikka reserviläiskoulutusta, varusmiesten harjoitusmaastovuorokausia ja lento- ja alustoimintaa joudutaan supistamaan. Materiaalista suorituskykyä lähinnä ylläpidetään ja ajantasaistetaan huolehtien voimassa olevista sopimuksista ja sitoumuksista. Kiinteistöinvestoinneista säästetään muistaen kuitenkin terveysperusteisetkin kiinteistöinvestoinnit. Poikkeusolojen toiminnan tarpeet huomioidaan.

Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintamenoihin ehdotetaan 2 miljoonaa vähennystä aiemmin sovitusta. Muuhun kriisinhallintaan rahoitus tulee sisäministeriön ja ulkoministeriön puolelta. Suomalaisten viranomaisten yhteistyötä ja resurssien yhteiskäyttöä laajennetaan kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan perusteiden mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan lisäystä 273 miljoonaa. Lisätarve johtuu hallitusohjelmassa sovituista uudistuksista sekä sosiaaliturva- ja toimeentuloturvaetuuksien tarvearvioista. Pienituloisille perusturvaetuuksiin tehdään osittain aikaistettu indeksitarkistus jo ensi vuoden alusta, tähän menee arviolta 45 miljoonaa. Indeksitarkistusten aikaistaminen koskee eräitä Kelan perusetuuksia sekä toimeentulotukea. Perheiden toimeentulon parantamiseksi työmarkkinatuen tarveharkinta poistetaan puolison tulojen osalta. Tähän lisätään 31,9 miljoonaa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan, ikääntyneille turvataan ihmisarvoinen vanhuus ja mielenterveys- ja päihdepalveluihin satsataan.

Demarit olivat valmiita sitoutumaan korkeampaankin vanhustenhoidon laatuun, mutta kompromissi on tehtävä, kun yhdessä päätetään. On sovittu, että vanhusten asemaa niin kotona kuin laitoshoidossa edistetään. Tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön toimintakykyä ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluja.

Terveydenhuollon yksiköille lisätään lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen miljoona ensi vuodelle. Lisäystä annetaan Pohjois-Suomen sairaanhoitopiireille hammaslääkärien peruskoulutuksen hoitoharjoitteluun sekä Pirkanmaan ja Pohjois-Suomen sairaanhoitopiireille erikoishammaslääkärikoulutuksen kehittämiseen.

Voi sanoa, että kokonaisuudessaan olosuhteet huomioon ottaen budjetti on melko onnistunut.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Maailmantalouden tila on epävarma, esimerkiksi Euroopan keskuspankki on hiljattain synkentänyt arviotaan ensi vuoden talouskehityksestä ja OECD on povannut Saksan, Suomelle keskeisen vientimaan, taantumaa. Kuluttajat pelkäävät taloutensa puolesta. Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan suomalaisten kuluttajien luottamus on sukeltanut. Yhtä alhaalla se on ollut viimeksi vuoden 2008 finanssikriisin puhkeamisen aikaan. Edellä mainittu ja muu taloustieto viittaavat siihen, että Suomella on lähitulevaisuudessa edessään parhaimmillaankin vain vaimean kasvun aika, ellei sitten euroalue romahda.

Hallituksen ensi vuoden talousarvioesitys perustuu edellisvuosien tapaan vahvasti velanottoon, elämme yli varojemme. Esityksen mukaan Suomi ottaa velkaa 7 miljardia euroa. Valtionvelkamme on jo 96 miljardia euroa. Nämä lukemat ovat julkisuudessa jääneet vanhuspalvelulain mitoitusten ja kilometrikorvauksiin liittyvien desimaalilukujen varjoon. Valtion velkaantuminen on taitettava, sillä näin emme voi loputtomiin jatkaa. Todettava on, että taittuminen olisi saattanut jo tapahtua ja osa tästä lainataakasta olisi vältetty, jos olisi noudatettu perussuomalaisten vastuullista talouspolitiikkaa eli ei olisi lähdetty hassaamaan veromaksajien rahoja etelän helmaan lähetettyihin EU-tukipaketteihin.

Arvoisa puhemies! Velkapotin vastapainoksi tarvitaan säästöjä. Ne on kohdennettava asioihin, joita ilman Suomi ja suomalaiset tulevat toimeen ja jotka eivät tukahduta kasvun mahdollisuuksia. Säästämisen voimme aloittaa vaikka EU:n jäsenmaksuista, jotka muuten — yllätys yllätys — nousevat tänäkin vuonna. 718 miljoonaa euroa on se summa, jonka nettomaksamme ensi vuonna EU-kolhoosiin. On jo korkea aika lopettaa jäsenmaksujen maksaminen niiden EU-maiden puolesta, jotka ovat saaneet neuvoteltua itselleen jäsenmaksuhelpotuksia. On käsittämätöntä, että pieni Suomi joutuu maksamaan Isolle-Britannialle köyhäinapua ensi vuonna 106 miljoonaa euroa. Myös kehitysavusta voidaan leikata satoja miljoonia euroja. Lisäksi valtionkassaan saataisiin lisätuloja tukemalla nykyistä paremmin pk-yritysten toimintaa muun muassa alv:n alarajaa korottamalla. Kuluneen vuosikymmenen aikana lähes kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-sektorille alle viiden henkilön yrityksiin.

Kilometrikorvauksen leikkaaminen on lyhytnäköistä. Sillä on suomalaista työtä ja yrittäjyyttä rajoittavia kielteisiä vaikutuksia. Se tukahduttaa taloudellista toimeliaisuutta ja vähentää työnteon kannattavuutta. Moni työ edellyttää oman auton käyttöä, eikä joukkoliikenteen mahdollisuutta aina ole.

Arvoisa puhemies! Sotiemme veteraanit ansaitsevat mahdollisimman hyvät vanhuudenpäivät. Kotona pitää saada asua mahdollisimman pitkään. Veteraanilisän korottaminen oli hallitukselta oikea toimenpide, mutta veteraanien kuntoutusmäärärahat ovat edelleen vaatimattomalla tasolla. Nykytilanteessa vain puolet kuntoutukseen oikeutetuista saa jonkin kuntoutusjakson. Määrärahoja tarvitaan myös kotiin vietävien palveluiden kustantamiseen.

Vanhuspalvelulaista on puhuttu paljon, mutta vähemmän omaishoitajista, joiden tekemä työ vähentää oleellisesti laitoshoidon tarvetta. Omaishoito on yhteiskunnalle kustannustehokkain ja potilaalle inhimillisin hoitomuoto, siksi omaishoitoa on tuettava nykyistä enemmän. Omaishoitajat on saatettava keskenään tasa-arvoiseen asemaan asuinkunnasta riippumatta. Tällä hetkellä kunnat päättävät omaishoidon tuen myöntämisestä ja sen suuruudesta. Monen kunnan talous on tiukoilla ja on hallituksen budjettilinjausten takia ensi vuonna entistäkin tiukemmalla, jolloin eriarvoisuus korostuu. Omaishoidon tuki onkin siirrettävä Kelan kontolle.

Arvoisa puhemies! Paitsi että budjetissa kuihdutetaan ulkoista turvallisuutta pienentämällä puolustusmäärärahoja, osoittaa hallitus piittaamattomuutta sisäistä turvallisuutta kohtaan. Poliisin voimavaroja ei pidä heikentää tasosta, joka jo lähtökohtaisesti on liian alhainen. Liikkuvan poliisin lakkautussuunnitelmista on luovuttava. Jos jatkamme poliisin toimintaedellytyksiä supistavalla polulla, päädymme yhteiskuntaan, jossa vain rikkailla on varaa ostaa itselleen turvallisuutta.

Maanteiden huutava korjaustarve jatkuu ensi vuonna. Etenkin alempiasteisen tiestön on annettu rappeutua riittämättömän rahoituksen takia jo parinkymmenen vuoden ajan, ja linja näyttää jatkuvan. Perusväylänpitoon tarvitaan lisää rahaa, sillä tiestön huono kunto heikentää liikenneturvallisuutta. Hyvä tie- ja rataverkosto on myös perusedellytys kansalaisten tasa-arvon ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten varmistamiseksi kaikkialla maassamme. Tieverkko on maamme verisuonisto.

Arvoisa puhemies! Budjettiesityksessä näkyy selvästi ovella kolkuttelevien kuntavaalien vaikutus. Hallitus on talouspoliittisesti halvaantunut, kuten perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa oikein todettiin. Toivonkin, että budjettiesitystä saataisiin valiokuntakäsittelyssä vietyä kansakunnan tulevaisuuden kannalta kestävämpään suuntaan. Rakentavia korjausesityksiä ei tule ainakaan perussuomalaisilta puuttumaan.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Julmien tosiasioiden tunnistaminen on viisauden alku. On vaikea tietää, mihin menee, jos ei tiedä, mistä lähtee. Kun budjetti on ajateltu aikanaan velkaantumisen osalta kuitata kasvulla, on syytä pohtia, koska ilmeisesti mitään varasuunnitelmaakaan ei ole näköpiirissä. Kolmen vuoden kuluessa Suomi saavuttaa tällä velkaantumisasteella 60 prosentin tason bkt:stään, ja tämän jälkeen tilanne hankaloituu.

Budjetissa on ilmoitettu olevan kasvua tukevia tekijöitä noin 300 miljoonalla. Jos palataan 90-luvun lamaan, miten se tapettiin, niin kaksi devalvaatiota ei ole mahdollista, markan kellutus ei ole nyt mahdollista. Ollaan samassa valuutta-alueessa Saksan kanssa, Ruotsi voi devalvoida. Nokian ylösnousemus oli Suomen taloushistorian suurin menestystarina ja tulee pitkään olemaankin. Tehtiin avoir fiscal, joka kannusti yrityksiä kasvuun, verokanta putosi ehkä 45—55:stä 25:een, yritykset vaurastuivat, ja kasvu tuli mielekkääksi. Suomen väestörakenne oli kautta aikojen optimaalinen, suuret ikäluokat olivat parhaassa työntekoiässä. Se, että neuvostokauppa oli loppunut mutta vapaakauppa oli mahdollista Venäjän kanssa, antoi pk-sektorille aivan uusia mahdollisuuksia lähimarkkinoilla. Maailmanlaajuinen noususuhdanne alkoi vetää myös Suomea ylös suosta. Raaka-aineen hintasuhde valmiisiin vientituotteisiin suosi myös Suomen teollisuutta.

Jos näiden yhteisvaikutusta pohtii, on ehkä oikein arvioida, että voima kasvuun oli 10—20-kertainen verrattuna siihen, mitä se nyt esitetyssä budjetissa on. Lisäksi on huomattava, että itse asiassa velkaannutaan edelleen noin 7 miljardia, ja kun lasketaan vielä se riski, että korkotaso voi nousta, tarvittaisiin, jotta aikanaan päästäisiin ehkä 120 miljardin lainataakasta johonkin järkevään tasoon, 45—50 prosentin osuuteen, noin kymmenen vuotta, jolloin lyhennettäisiin velkaa 5 miljardilla ja lisäksi maksettaisiin 2—5 miljardia korkoa. Kun tähän lasketaan kestävyysvaje, tällä hetkellä ehkä 6—8 miljardia, on todellisuuden ja tämänhetkisen tilanteen välissä itse asiassa 15 miljardin ero. Miten suuri kasvu tarvittaisiin, jotta tämä voitaisiin järkevästi kattaa tulojen lisääntymisellä? Tarvittaisiin arvioni mukaan, jos valtionosuus on bkt:stä, niin kuin nytkin, noin 20—25 prosenttia, 60 miljardin kansantalouden kasvu, mikä tarkoittaisi tällä viidentoista vuoden jaksolla keskimäärin 3—5 prosenttia vuotuista kasvua. Kun tällä hetkellä Eurooppa kasvaa ehkä 1 ja 2 prosentin luokkaa ja kun itse asiassa ei ole pantu toimeen mitään niistä edellytyksistä, jotka edellisellä kerralla johtivat Suomen kasvu-uralle takaisin, herää kysymys, miten tästä aikanaan meinataan oikein selvitä.

Se, että hallituksen kasvunpuolella on mainittu tk-vähennys, tuotekehitysvähennys, joka kohdistuu 50—100 henkilöä työllistäville tuotannollisille yrityksille ja johon näyttää olevan budjetoitu 184 miljoonaa, tuntuu mahdottomalta, koska kun lasketaan Suomessa edellä mainittujen haarukoiden väliin sopivat tuotannolliset yritykset ja kun maksimihinta per yritys on 100 000 euroa vuodessa, ehkä parempi luku olisi 30—40 miljoonaa euroa. Kun kaksinkertaisilla poistoilla yritetään vaikuttaa kasvua lisäävästi, täytyy todeta, että ensiksi pitäisi olla tulosta, jotta poistot voitaisiin edes yksinkertaisena tehdä. Tänä aikana se tuottaa vaikeuksia monelle muulle toimialalle, paitsi alan parhaiten kannattaville. Näin ollen itse asiassa todennäköisesti kasvuun vaikuttavia eriä on alle 100 miljoonaa, ja kun edellisellä kerran lasketaan avoir fiscalin ym., devalvoitumisen, merkitys, niin todellisuudessa silloin lama tapettiin noin 20-kertaisella resurssien lisäämisellä, kasvua tukevilla toimenpiteillä.

Toivon mukaan olen väärässä, mutta kun olen keskustellut monen ekonomistin kanssa, he ovat tulleet, ikävä kyllä, samanlaisiin johtopäätöksiin.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus tunnustaa talousarvioesityksensä yleisperusteluissa, että "euroalueen tilanne on muodostumassa hyvin ongelmalliseksi". Perussuomalaiset ovat tämän tosiasian panneet merkille jo vuosia sitten. Olemme myös todenneet, että tekohengittämällä ei tilanne parane.

Hallituksen sinänsä hyväksyttävä, tärkeä tavoite säilyttää Suomen luottoluokitus nykyisellä tasolla voi vaarantua vain virheellisellä europolitiikalla, jossa Suomi ottaa isompia riskejä kuin valtiontalouden kannalta olisi järkevää. Myös hallituksen tavoite velkasuhteen kääntämisestä laskuun näyttää aika utopistiselta. Pelkona on, että ennen kuin vaalikausi loppuu, valtionvelka nousee yli 100 miljardiin.

Kun valtion tämänhetkisistä tuloista noin 85 prosenttia on veroja, on selvää, että veroilla ja veroluontoisilla maksuilla täytyy myös valtiontalouden tulopuolen tasapainotuksen pääosin tapahtua. Solidaarisuusvero, joka oli meidän vaihtoehtobudjetissamme, on oikeansuuntaista verokäytäntöä: verot tulojen mukaan. Mielestäni myös lapsilisien tulosidonnaisuutta tulisi harkita.

Säästötoimet tasapainottavat valtiontaloutta nopeammin, jos ne kohdistetaan oikein. EU-tukien ja vastuiden antaminen EU-maille tulee lopettaa. Vastuut voivat muuttua valtionvelaksi ja nopeastikin. Kehitysapua voidaan myös vähentää, ja apua saavien maiden kohteita tulee entisestään tarkistaa. Suomella ei ole taloudellisia velvoitteita osallistua erilaisiin ulkomaisiin sotilasoperaatioihin. Mikäli joukkoja jossain tarvitaan, maksajan täytyy olla tilaaja. Pakolaiskiintiöissä olisi tarkistamista huomattavasti pienempään suuntaan. Ja puoluetuen leikkauksista voitaisiin keskustella. Autoilulla on omat huviveronsa, miksei myöskin huviveneillä. Pienistäkin säästöistä tulee kertymää, ja ne tulisi ainakin kohdistaa oikeudenmukaisesti.

Nuorten yhteiskuntatakuuseen kohdistuva määräraha, joka sinänsä on kohtuullisen suuri, on oikea ja tukee myös perussuomalaisten esitystä kolmen kuukauden työllistämis- tai koulutuspaikkavelvollisuudesta. Omaishoidon tukipalveluihin varattu pieni määrärahalisäys on tervetullut. Samalla olisi tehtävä myös päätös omaishoidon siirtämisestä Kelan hoitoon niin, että omaishoito ei olisi kunnan harkinnanvaraisena toimintona.

Lääkekorvauksista säästäminen kohdistuu jälleen kerran kaikkein kipeimmin toimeentulon alarajoilla eläviin ihmisiin. On väärämielistä politiikkaa säästää sairailla. Muutenkin valtion kohdistamat valtionosuusleikkaukset, jotka kohdistuvat kuntien peruspalveluihin, aiheuttavat vähätuloisille ongelmia jopa tärkeimpien palveluiden saamiseen.

Arvoisa puhemies! Kotitalouksien jatkuva velan kasvu tuo niin valtion kuin kuntienkin talouteen tikittävän aikapommin. Maailmantalous, joka kulkee kriisistä toiseen, saattaa aiheuttaa hyvinkin äkkinäistä korkotason nousua, jolloin velanhoito saattaa aiheuttaa velalliselle suuria ongelmia. Hallituksen tulisi kuluttamistoiveissaan kuitenkin hillitä niin sanottua kerskakulutusta, johon monet ovat halpojen luottojen sokaisemina sortuneet. Kotitalousvähennyksen jatkaminen pienennetyllä prosentilla sen sijaan ei ole oikea signaali. Niin kuin jotkut hallituspuolueidenkin edustajat ovat julkisuudessa vastoin hallitusohjelmaansa esittäneet, kotitalousvähennyksen korottaminen aikaisemmalle tasolleen olisi tuonut lisää työtä ja vähentänyt harmaan talouden yrittäjiä.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Päivällä puhuttiin täällä keskustelussa paljon kilpailukyvystä, ja siksi aion keskittyä vain kahteen asiaan, jotka ovat Suomen kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeitä ja oleellisia tekijöitä tulevaisuudessa.

Ensimmäiseksi, en ole kuullut yhtäkään viestiä siitä, minkälaista työvoimatarvekartoitusta tehdään, minkälaiseen tarpeeseen Suomessa nuoria tänä päivänä koulutetaan. Siksi epäilykseni herää siitä, että hallituksella ei ole tarkkaa visiota siitä, minkälainen tulee olemaan Suomen työelämä, minkälaista teollisuutta meillä on, kuinka paljon näihin tarpeisiin työvoimaa on koulutettava, millä alueilla nämä koulutukset tapahtuvat ja mille alueille Suomessa koulutuspaikkoja jaetaan. Mehän tiedämme kaikki, että yritykset sijoittuvat sinne, missä on tarpeeksi työvoimaa, ja sinne, missä liikenneyhteydet toimivat. Nämä kaksi asiaa ovat tärkeimpiä asioita yritysten ja elinkeinoelämän miettiessä sijoituspaikkojansa. Siksi on oleellisen tärkeää, että meillä on tieto siitä, millä alueilla tarvitaan lisää työvoimaa tulevina vuosina.

Ennen kaikkea itse kannan tietysti huolta Pohjois-Suomen osalta. Meillä on muuhun Suomeen verrattuna, jopa Eurooppaan verrattuna, erityisen iso nuorisoikäluokka, johon ministeri ei ole reagoinut koulutuksen aloituspaikkajaossa, vaan paikat ovat alimitoitetut Pohjois-Suomen osalta. Viimeisin viesti kuului tänä päivänä esimerkiksi ministeriön asiantuntijoilta, että koulutuspaikkoja jaetaan lähinnä metropolialueille ja kasvukeskuksiin, mikä tarkoittaa sitä, että muille alueille, joilla on esimerkiksi kaivosteollisuutta, raskasta perusteollisuutta tai vastaavaa, koulutuspaikkoja ei suunnata tarpeellista määrää. Tästä kannan huolta, ja lähetän tämän puheeni kautta terveisiä myöskin ministeriöön, että nämä asiat siellä noteerattaisiin.

Toinen asia on liikenneyhteydet. Tänä päivänä meillä on suuri paine kasvattaa investointeja rautatieliikenteen puolelle. Ensi vuodelle budjetti antaa historiassaan ensimmäistä kertaa viestin siitä, että rautatielle panostetaan enemmän kuin perustienpitoon tai muuhun liikenneväylästöön. Tämä on toisaalta hyvä asia mutta lyö korville sitä "maakuntien kehittämisen Suomi" -ajatusta, jollaisen esimerkiksi Ruotsi on oivaltanut. Siellä infraa rakennetaan ympäri koko maan ja myös erityisesti pohjoiseen Ruotsiin. Tarkoituksena on tietysti se, että palvellaan teollisuutta, palvellaan kaivosteollisuutta, myöskin pohjoisilla Ruotsin alueilla. Toivoisin, että myöskin meillä olisi synkronissa pohjoisen Suomen, niin kuin on pohjoisen Ruotsin, liikenneyhteydet.

Me tiedämme, että teollisuudessa liikennöintikustannukset syövät kunkin yrityksen budjetista tuommoisen 7—8 prosentin luokkaa olevan osuuden, emme puhu siis ihan pienistä summista. Tähänhän tietysti sisältyvät kaikki kuljetukseen liittyvät kustannukset. Sen takia on tärkeää myös, että me katsomme erittäin tarkasti perustienpidon kustannuksia, niihin sijoitettavia määrärahoja, investointimäärärahoja valtion budjetista, mutta myös meriliikenteeseen sijoitettavia varoja ja niin ikään rautatieliikenteeseen sijoitettavia varoja. Olen erittäin hyvilläni siitä, että ministeri on käynnistänyt meristrategian laadinnan, joka tukee, sanoisinko, auttamattoman hyvin myöskin rautatieliikenteen kehittämistä, mutta tietysti myös perustienpitoa ja pääväylästön rakentamista.

Lähinnä sydäntä ovat tietysti itselläni Kahdeksaistie, joka kulkee rantaväylää pitkin ja jonka vierustalle ovat itse asiassa sijoittuneet suurimmat teollisuuslaitokset Suomessa. Se vaatii pikaista korjaamista. Niin ikään merikuljetusten — erityisesti nyt, kun väylämaksuja uudistetaan — ja merenkulun turvaaminen on erittäin tärkeää myöskin raskaalle perusteollisuudelle.

Ihan viimeiseksi lopuksi: Olen pannut merkille, että hallitus ei ole sisällyttänyt budjettiinsa kuljetustukea, joka on erittäin merkityksellinen pohjoisen teollisuudelle. Toivon, että tähän hallitus puuttuisi ja ojentaisi — ihan samalla tavalla kuin Ruotsissa — auttavan kätensä myös yrityksille, jotka sijaitsevat kaukana markkinoista ja tarvitsevat sillä tavalla avustusta myöskin liikennöintiin ja kuljetukseen.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies, värderade talman! Oikeusministeriön hallinnonalan budjettiesityksen loppusumma on 869 miljoonaa euroa. Lisäys verrattuna kuluvan vuoden budjettiin on 36 miljoonaa euroa eli noin 4 prosenttia, kun jätetään huomiotta vuosittain paljon vaihtelevat vaalimenot. Lisäyksestä 21 miljoonaa euroa aiheutuu virkaehtosopimuksesta johtuvista palkkausmäärärahojen korotuksista, 6 miljoonaa euroa oikeuslaitoksen tietojärjestelmähankkeista, 4 miljoonaa euroa rikosvahinkokorvausmenojen ja 4 miljoonaa euroa arvonlisäveromenojen kasvusta.

Talousarvioesityksen loppusumma pitää sisällään myös hallitusohjelmasta johtuvia määrärahavähennyksiä noin 14 miljoonaa euroa, missä on lisävähennystä 5 miljoonaa euroa vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Keinoja näihin määrärahaleikkauksiin sopeutumiseksi ja myös pitkän aikavälin kehittämislinjoja etsitään asetetussa oikeusturvaohjelmaa valmistelevassa korkean tason neuvottelukunnassa sekä Rikosseuraamuslaitoksen sopeuttamisohjelmassa.

Budjettiesityksen 6,4 miljoonan euron määrärahan myötä saadaan täyteen vauhtiin hallinnonalan ehkä tärkein tuottavuushanke eli syyttäjien ja yleisten tuomioistuinten asianhallintajärjestelmän Aipan rakentaminen. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 34 miljoonaa euroa.

Talousrikollisuuden torjuntaan hallituksen harmaan talouden ohjelman puitteissa voidaan tuomioistuimille, syyttäjille ja ulosoton erityisperintään kohdentaa nykyisen 4,6 miljoonan euron sijasta 5,2 miljoonaa euroa vuonna 2013. Hallituksen budjettineuvotteluissa saatiin lisäksi sovittua 300 euron lisäys varattomien konkurssipesien pesänhoitajien palkkoihin, millä uskotaan saatavan konkurssipesiin liittyviä talousrikoksia nykyistä tehokkaammin esiin ja selvitettäväksi.

Värderade talman! Försöken med medling i vårdnadstvister med hjälp av ett sakkunnigbiträde, det så kallade Follo-försöket, kan fortsättas i elva tingsrätter. Ett anslag på 900 000 euro finns till förfogande för detta ändamål även 2013. Målen för den fortsatta utvecklingen fastställs utifrån erfarenheterna från försöket nu under hösten. Likaså kan skyndsam behandling av asylärendena vid förvaltningsdomstolarna fortsättningsvis tryggas genom ett anslag på 1 miljon euro som anvisats för detta ändamål.

Merkittävä edistysaskel ja vaikean monivuotisen neuvotteluprosessin tulos on teollis- ja tekijänoikeusasioiden eli niin sanottujen IPR-asioiden keskittäminen markkinaoikeuteen syyskuun alusta 2013 alkaen. Määrärahalisäys 367 000 euroa vastaa vuositasolla 1,1 miljoonan euron lisäystä. Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskevan lain soveltamisalaa laajennetaan yleisistä tuomioistuimista hallintotuomioistuimiin, erityistuomioistuimiin ja hallinnon muutoksenhakulautakuntiin.

Kansainvälistä suojelua hakevalle annettava yksilöllinen oikeusapu keskitetään sisäasiainministeriön hallinnonalalta valtion oikeusaputoimistoihin, mihin tarkoitukseen siirretään 2,3 miljoonan euron määräraha sisäasiainministeriön hallinnonalalta.

Ulosoton toimintakyky turvataan 1 miljoonan euron lisämäärärahalla tilanteessa, jossa ulosottoasioiden määrä on edelleen korkealla tasolla.

I fråga om brottsskadeersättningarna ingår det i budgeten en nivåförhöjning på nästan 4 miljoner euro. Under de senaste åren har antalet betalda ersättningar ökat och även nivån på ersättningarna har stigit betydligt. För att höja maximibeloppet för ersättningarna som betalas till vittnen för inkomstförslust från nuvarande 60 till 80 euroa har förslagsanslaget höjts med 0,5 miljoner euro.

Arvoisa puhemies! Tämä talousarvioesitys mahdollistaa tärkeitä edistysaskelia demokratia- ja kieliasioissa. Kansalaisten sähköisen osallistumisympäristön käyttöönottoon saatiin 125 000 euroa. Hallituksen budjettineuvottelussa saatiin myös sovittua ihmisoikeustoimintaohjelman toimeenpanoon, kansallisen kielistrategian ja demokratiaselonteon valmisteluun sekä demokratian tilaa koskevien indikaattoreiden kehittämiseen yhteensä 150 000 euron lisämääräraha. Saamelaiskäräjille voidaan osoittaa lisämääräraha ympäristökysymyksiä koskevan valmistelun tehostamiseen.

Rikosseuraamuslaitoksen laitoskantaa ja henkilöstömäärää supistetaan sopeuttamissuunnitelman mukaisesti. Haminan vankila lakkautetaan vuoden 2013 alusta. Vankiloiden peruskorjausohjelmaa jatketaan paljusellien poistamiseksi. Tähän liittyen Rikosseuraamuslaitoksen toimitilamenoihin esitetään 1,2 miljoonan euron lisäystä. Viimeisetkin paljusellit poistetaan majoituskäytöstä vuoden 2016 kuluessa.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos teet rikoksen, niin rikoksesta pitää seurata rangaistus. Vuonna 2008 Suomessa luovuttiin sakon muunnosta, ja se on johtanut siihen, että käytännössä varaton näpistelijä ei joudu enää tänä päivänä lainkaan vastuuseen, taikka jos joutuu, niin tuo rangaistus rasittaa vahvasti meidän oikeuslaitostamme. Nyt on valmisteilla lausuntokierroksella laki sakkopalvelusta, ja kysyisin ministeriltä: miten tämä asia on etenemässä, ja miten se saadaan voimaan? Ja toisaalta: Oletteko valmiit harkitsemaan lähestymiskiellon laajentamista koskemaan myös sellaisia henkilöitä, jotka säännöllisesti häiriköivät kaupoissa taikka ravintoloissa, niin että lähestymiskiellolla voisimme tehostaa tätä? Ja jos tuo sakkopalvelu ei ole riittävä, niin oletteko, ministeri, valmis palaamaan perinteiseen sakon muuntoon, joka olisi tehokas ja hyvä keino?

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaisesti on lähdetty tehoa hakemaan oikeuslaitoksen oikeusturvaohjelmalla. Ministeri mainitsi tuon oikeusturvaneuvottelukunnan, ja se hiukan laittaa mietteliääksi, kun siinä on puhtaasti sisältä haettu se kokoonpano: on tuomioistuinlaitoksen, syyttäjälaitoksen, ministeriön väkeä. Onko nyt riittävästi mietitty sitä, että haettaisiin kriittisiä ja uudistavia arvioita myös ulkopuolelta? Suomen tuomioistuinlaitoksen iso ongelma on se, että ei ole ehkä haettu tämmöistä tehokasta johtamista, ei ryhmitellä asioita niiden laadun mukaan, ei katsota sitä loppupäätä, millä ajalla, millä hinnalla ne kansalaiset saavat oikeutta, ja siellä on ne suurimmat ongelmat. Nyt tämä kansalaisnäkökulma näyttää ainakin tästä kokoonpanosta unohtuneen, toivottavasti ei sitten niistä suosituksista ja ehdotuksista, mitä sieltä aikanaan tulee. Toivon, että tätä toimialaa ja toimenpideohjelmaa lavennetaan siihen suuntaan, mitä hallitusohjelmassa haettiin, että juuri tästä asiakasnäkökulmasta saadaan enemmän tehoa oikeuslaitoksen työstä.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Konnunsuon vankila on lakkautettu vasta muutama vuosi sitten, ja sen työntekijöistä osa siirtyi työskentelemään Haminan vankilaan — heistä viimeinen taisi siirtyä sinne vasta vuosi sitten. Nyt hallitus taas on valitettavasti lakkauttamassa Haminan vankilan. Työntekijät perheineen joutuvat muuttamaan jälleen työn perässä toiselle paikkakunnalle. Rikosseuraamuslaitos on laatimassa pitkän aikajänteen toimitilastrategiaa tai toimitilavisiota, ja toivon todellakin, että siinä katsotaan pitkälle tulevaisuuteen ja voidaan noudattaa parempaa henkilöstöpolitiikkaa kuin mihin tuossa äsken viittasin.

Arvoisa ministeri, kysyisin, kun myös Pelson vankilan kohtalolla on aina silloin tällöin spekuloitu: onko tällä vaalikaudella tulossa muita vankilaratkaisuja kuin tuo Haminan avovankilan lakkautus, ja mikä on tuon toimitilavision suunnitelman aikataulu?

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vankiloiden tehtävä on paitsi panna rangaistuksia täytäntöön myös valmistaa vankia vapauteen ja rikoksettomaan elämään. Kaikkien suomalaisten etu on, että vangit ovat vapautuessaan yhteiskuntakelpoisia. Kaikki tiedämme, että useilla vangeilla on ongelmia päihteiden kanssa tai korkea riski uusia rikoksia. Nyt on jo hyviä kokemuksia siitä, että kuntoutusohjelmalla voidaan pienentää esimerkiksi seksuaalirikoksista tuomittujen uusiutumisriskiä. Arvoisa ministeri, kysynkin teiltä: ovatko nyt budjetissa vankien kuntoutukseen varatut rahat riittävät?

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Under justitieministeriets förvaltningsområde finns beskrivet alla de lagstiftningsarbeten som är aktuella nu, och då behovet av att modernisera Ålands självstyrelse, att det forsätter. Samhällsutvecklingen blir mångsidigare och mer internationell. Ålands självstyrelse har visserligen alltid varit något av det mest internationella Finland haft inom sin rättsstat, men trots det är det nu dags se hur Ålands självstyrelse utvecklas i jämförelse med andra autonoma områden. Och det finns en värdefull utredning redan från statsminister Lipponens tid.

På Åland är man redan övertygad om behovet av en modernisering, och nu sitter en grupp här i riket och en annan grupp sitter på Åland för att följa deras arbete. Och jag skulle vilja fråga minister Henriksson hur hon ser på fortsättningen av arbetet. Vilka utvecklingsmöjligheter finns det, och finns det en tidsplan för det fortsatta arbetet? Statsminister Katainen utlovade i går i Mariehamn en aftonskola i början av nästa år om denna och andra frågor.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Julkisuudessa ja myöskin useissa yhteydenotoissa on puututtu siihen, minkä tähden rangaistukset esimerkiksi pedofiili- ja insestitapauksissa ovat niin lieviä — ehdonalaisista muutamaan kuukauteen, harvemmin puhutaan vuosien mittaisista tuomioista — vaikka tämä asteikko mahdollistaa kovemmatkin rangaistukset, ja tämä juuri siksi, että lapsella tai nuorella, joka on joutunut tämän edellä mainitun rikoksen uhriksi, saattaa olla traumoja koko loppuiän. Kysyn: voiko oikeusministeri vaikuttaa ja tutkia, mitenkä tästä asiasta päästäisiin eteenpäin? Rangaistusten tosiaan tulisi olla huomattavasti kovemmat.

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua huolestuttaa hallinto-oikeuksien tilanne etenkin asemakaavoista tehtyjen valitusten käsittelyn osalta. Monet kaavahankkeet etenkin suuremmissa kaupungeissa viivästyvät jopa vuosilla, kun niistä jo yksittäinen kuntalainen voi valittaa hallinto-oikeuteen ja käsittely tuntuu kestävän. Esimerkiksi Helsingissä on jo aikaisemmin päätetty toteuttaa Kalasataman keskuksen hanke, jossa kyse on yhdestä asemakaavasta, joka on yli miljardin euron rakennushanke, vieläpä taloudellisesti varsin haastavana aikana, ja nyt tästä tehty valitus uhkaa viivyttää hanketta varsin pitkään. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä: onko hallinto-oikeuksien edellytyksiin käsitellä kaavavalituksia nyt panostettu, paranevatko ne? Toisaalta pyytäisin arvioimaan, tulisiko yksittäisen kaavavalittajan oikeuksia arvioida uudelleen esimerkiksi niin, että jonkinlainen maksu valituksesta perittäisiin, mikäli valitus ei tule hyväksytyksi.

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime viikolla puhuimme täällä salissa huolto- ja tapaamisriidoista ja tilanteista, joissa toinen vanhempi ei anna lapsen tavata toista vanhempaansa. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan liittyen oikeusministeriössä on kokeiltu niin sanottua Follo-mallia. Malli tarjoaa mahdollisuuden tehostaa sovittelupyrkimyksiä huoltoriidoissa. Tavoitteena on lasten aseman parantaminen oikeudenkäynnissä ja tutkinnassa. Kokeilussa on otettu asiantuntija-avustaja sovittelemaan lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevassa tuomioistuinkäsittelyssä. Kokeilusta saadut kokemukset ovat olleet lupaavia, ja toimintaa halutaan nyt myös laajentaa. Kysyisinkin ministeriltä: Millaiset resursoidut ja toiminnalliset edellytykset tuomioistuimilla on ottaa käyttöön tämä malli? Saamani palautteen mukaan tuomioistuimissa koetaan, että esimerkiksi toimintaan sopivien työtilojen löytyminen ei ole itsestään selvää ja asiaan olisi kaivattu perehdyttämistä enemmän. Onko tarvittaviin tiloihin ja osaamiseen varauduttu nyt myös budjetoinnissa?

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin oikeusministeriltä kysynyt, jatkuuko myös oikeusministeriön osalla tämä keskittämispolitiikka. Nythän Kouvolan hovioikeus ja hallinto-oikeus lakkautetaan, samoin Rovaniemen hallinto-oikeus. Monesta pienestä pitäjästä, missä on näitä käräjiä pidetty, ne keskitetään maakuntakeskuksiin. Tässä tulee tietenkin enemmän ajelua näillä syytetyillä ja asianosaisilla, mutta yhä enemmän siinä tulee tämmöisiä keskeytyneitä oikeudenkäyntejä, koska ei ole paikalla henkilöitä.

Kysyisin vielä sitten lisäksi tämän syyttäjän jutturuuhkan osalta: Koska nämä jutturuuhkat tulevat vähenemään? Onko tämä budjetti sen suuntainen, että tällä voidaan niitä jutturuuhkia vähentää?

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on käynyt ilmi, että vankiloita ollaan lakkauttamassa. Meillä Pohjois-Karjalassa on kaksi, on yksi avovankila ja yksi normaalivankila. Kysyisin ministeriltä: onko tämän eduskunta- ja hallituskauden aikana suunnitelmissa näiden vankiloiden kohdalle mitään?

Sitten toinen asia: Meillä omaisuusrikoksista tuomitaan ihmisiä, ja he vapautuvat sitten. Onko näiden seurantaan mietitty esimerkiksi joku sirujärjestelmä tähän, niin että nämä olisivat helpommin kontrolloitavissa ja myös nämä vangit ajattelisivat sen jälkeen, kun siviiliin pääsevät, että ovat tiukemmassa seurannassa senkin jälkeen, kun rikos on sovitettu?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kysymyksistä!

Edustaja Heinonen kysyi sakon muuntorangaistuksesta. Siinä tilanne on se, että todellakin meillä on suunnitteilla sakkopalvelu. Asia on edennyt niin, että lausuntojen yhteenvetoa ollaan nyt tekemässä, ja hyvää vauhtia tämä hanke etenee. Seuraavan vuoden elikkä vuoden 2013 aikana meillä on varmasti hallituksen esitys tästä myös tässä salissa. Mielestäni on erittäin hyvä, että me saamme ehdotuksen siitä, miten puututaan siihen tänä päivänä olemassa olevaan epäkohtaan, että on todellakin niin, että meillä on ihmisiä, jotka repimällä sakkolappunsa pääsevät liian helposti, ja näin ei voi olla tulevaisuudessa. Mutta sen takia tämä sakkopalveluajatus on hyvä.

Lähestymiskielto koskien kauppoja jne.: Tätä asiaa käsiteltiin hiukan sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmässä. Tällä hetkellä on suunnitteilla, että tämä asia selvitetään. Tässä vaiheessa on liian aikaista sanoa, mihin päädytään, mutta todellakin tilanne on hankala varsinkin sellaisten kauppojen ja kioskien osalta, joissa on vain yksi työntekijä paikalla.

Aikaisempi oikeusministeri Koskinen, nykyinen edustaja Koskinen, kysyi oikeusturvaohjelmasta. Kansalaisnäkökulmasta todellakin tilanne on se, että tässä pitää ottaa huomioon kansalaisnäkökulma. Oikeusturvanhan pitää olla sen kaltainen, että ihmiset kokevat, että meillä on toimiva, hyvä oikeuslaitos, johon voi luottaa ja jossa myös saadaan oikeutta. Nyt se kokoonpano on sellainen, että meillä on siellä edustusta korkeimmasta oikeudesta, korkeimmasta hallinto-oikeudesta, myös hovioikeuksista, mutta myös asianajajat ovat edustettuina jne. Tämä työryhmä tekee nyt pohjatyötä. Sitten tulee poliittiseen arviointiin, minkälaisia johtopäätöksiä tehdään tämän neuvottelukunnan tulosten perusteella, ja siihen varmasti palataan, ja siihen keskusteluun tarvitaan koko eduskunta mukaan ja tietysti myös kansalaiset.

Sitten tässä puhuttiin vankiloista. Todellakin Haminan vankila lakkautetaan. Se on avovankila, jossa on ollut noin 30 paikkaa, ja ne nyt lakkautetaan ensi vuoden alusta. Tällä hetkellä tilanne on vankilapuolella sellainen, että Rise tekee paljonkin työtä. Risellä on sopeuttamissuunnitelma. Heitä kohtaan kohdistuu aika lailla paineita, koska kehykset ovat pienenemässä. Vankiloitten tilaluokittelu on käynnissä, ja myös tämä toimitilaverkostoselvitys tehdään nyt yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Tämän luokittelun plus toimitilaverkostoselvityksen perusteella tehdään myös toimitilavisio. Vasta sen jälkeen on mahdollista sanoa, miltä tämän eduskuntakauden jälkeen meidän vankilaverkostomme näyttää. Mutta sen voin teille luvata, että tällä hallituskaudella ei lakkauteta muita vankiloita kuin nyt tämä Haminan avovankila.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosiaankin kansalaisten oikeusturva on ollut uhattuna tässä. Eri tuomioasteitten toiminta ei ole ollut tehokasta. Se on osin johtunut käräjäoikeuksien käsittelyvajauksesta, elikkä nämä esitutkinnat ovat olleet vaillinaisia, ja se on sitten ruuhkauttanut tietyllä tavalla hallinto-oikeutta. Ollaanko tässä pääsemässä eteenpäin?

Sitten täällä kyllä mainitaan nämä vanhentuneet tietotekniikat. Tämä on varmaan semmoinen alue, missä kaikilla valtionhallinnon alueilla täytyy pyrkiä parantamiseen ja tekniikan tehostamiseen. Mutta onko eri ministeriöitten kesken näissä yhteisiä hankkeita?

Sitten vielä Pelson vankilasta. Kun kumminkin pyritään paljuselleistä eroon ja Pelsolla ei ole paljusellejä ja saniteetti on todellakin tärkeä asia, se että päästään parempiin tiloihin, niin mikä on tämä Pelson tilanne sitten kokonaisuutena? Muistelen vain, että Rikosseuraamusviraston puolella nousivat eräänä vuonna jopa 18 prosenttia kiinteistön vuokrat, ja tässähän oli Senaatti-kiinteistöillä merkittävä rooli silloin. Onko Senaatti-kiinteistöt aiheuttamassa sitten tämän Pelson lakkauttamisen?

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan oikeusministeriön hallinnonalasta, en malta olla palaamatta tähän hallinto- ja hovioikeuksien lakkauttamiseen, jonka tässä edellä jo edustaja Pirttilahti otti esille. Nyt näyttää siltä, että tuon Kouvolan osalta käytettiin perusteena sitä, että se keskitetään Kuopioon, jotta saadaan oikeudellista osaamista keskitettyä. Nyt kuitenkin samalla perusteella olisi hallinto-oikeus pitänyt keskittää Rovaniemelle ja säästää siellä, koska meillä on Lapin yliopisto, hovioikeus, Trafi ja muitakin oikeudellisia yksiköitä ja tämä olisi ollut erinomainen mahdollisuus vahvistaa tämmöistä oikeusklusteriajattelua. Nämä yksiköt olivat Oulussa ja Rovaniemellä suurin piirtein samankokoisia, joten tämä kokokaan ei kyllä käy mielestäni perusteeksi sille, miksi juuri Rovaniemi lakkautetaan. Haluaisinkin kysyä arvoisalta ministeriltä: mikä oli se todellinen syy, miksi ei nyt tätä mahdollisuutta rakentaa Rovaniemelle tämmöinen oikeusklusteri haluttu käyttää?

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä: onko käytössä nykyään tämä sovittelumenetelmä, varsinkin nuorten kohdalla? Jos teko ei ole kovinkaan vakava, niin olisi varmaan hyvä, että mahdollinen uhri ja sitten tämä tekijä kohtaisivat ja nuorikin saisi enemmän osviittaa siitä, että hän on tehnyt väärin uhria kohtaan.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä sivistysyhteiskunnan ja -valtion yksi merkki on se, että ihmiset saavat oikeutta kohtuullisessa ajassa. On tietysti selvää, että kun meillä on tämä edellisen hallituksen jättämä valtava, valtava alijäämä, niin säästöjä kohdistuu tällekin pääluokalle. Onneksi kuitenkin tuottavuutta pyritään parantamaan ja oikeudenkäyntien kestoa pyritään lyhentämään osaltaan myös uudistamalla vanhentunutta tietotekniikkaa ja tehostamalla näitä tukipalveluja, niin kuin täällä jo mainittiin.

Yksi keskeinen tekijä on myös tässä nämä pikavipit. Jos käräjäoikeuksiin tulee vuosittain noin puoli miljoonaa keissiä, niin niistä 360 000 on näitä niin sanottuja summaarisia tapauksia, joista suurin osa koskee tätä perintää.

Arvoisa puhemies! Eduskunta kantoi huolta viime syksyn budjetissa Helsingin hallinto-oikeuden resursoinnista, koska se käsittelee turvapaikkahakemukset. Kysyn oikeusministeriltä: ovatko ne tässä budjetissa?

Sen lisäksi vielä kysyisin edustaja Männistön esille ottamaa asiaa. Ehkä sen ei tulisi olla niin, että kaikille tulisi näissä kaavavalituksissa maksu, vaan ehkä sellaisille valittajille, joita se ei henkilökohtaisesti koske, ja sillä saataisiin kitkettyä tämä niin sanottu turha valittaminen. Onko näitä kaavailuja olemassa, (Puhemies koputtaa) jotta voitaisiin… [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluu eräs vaikeimmin ratkaistavista kysymyksistä, nimittäin tämä ILO-sopimuksen ratifiointikiista. Siinähän on kyse isoista maanomistukseen ja -käyttöön liittyvistä eduista ja paikallisista ristiriidoista. Juuri ministeriön virkamiesryhmät ahkeroivat tämän asian parissa. Nyt on tilanne se, että saamelaiskäräjien enemmistö pystyy omia näkemyksiään ja, voi sanoa, etujaan ajamaan, koska valtio rahoittaa tuota toimintaa, aivan niin kuin kuuluukin rahoittaa, mutta muut paikalliset ihmiset joutuvat puolustamaan omia etujaan omilla varoillaan. Eikö oikeusvaltion tulisi toimia siten, että molemmat osapuolet ovat etujaan puolustaessaan tasavertaisessa asemassa? Budjetissa siis tulisi olla mielestäni määräraha myös tällaiseen tarkoitukseen Lapissa toimiville tahoille, erityisesti ajattelen Lapin kyläyhdistyksiä ja muita paikallisia yhteisöjä, jotka tässä kiistassa ovat toisena osapuolena. Vai kuinka on, ministeri Henriksson?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä budjetissa on tarkoitus osoittaa pesänhoitajille lisärahaa, ja pesänhoitajilla on kieltämättä hiukan ongelmallinen tai haastava maine siinä, että pesänhoitajat kyllä konkurssipesästä ottavat sen oman palkkionsa ensimmäisenä päältä ja monta kertaa on käynyt niin, että sitten varsinaisesti realisoinnit tapahtuvat merkittävästi alihintaan, niin että se pesä saadaan hoidettua mahdollisimman nopeasti. Tätä rahan osoitusta pesänhoitajille on perusteltu harmaan talouden torjunnalla. Mutta onko tämä kohde ministerin mielestä oikea, vai voitaisiinko tämäkin raha suunnata poliisille harmaan talouden torjuntaan?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Tässä tulee erittäin hyviä kysymyksiä. Jatketaan siitä, mihin aikaisemmin päädyttiin.

Edustaja Pekonen kysyi vankien kuntoutuksesta. Lyhyesti voin sanoa, että rahat eivät koskaan riitä mutta meillä on kuitenkin rahoja, jotta me pystymme Stop-ohjelmaa jatkamaan jne. Iso kysymys tulee olemaan se, miten me pääsemme yhteisymmärrykseen ja eteenpäin siinä mielessä, että myös vankien hoito ja hoiva siirrettäisiin STM:n hallinnonalan alle ja vangit olisivat osa normaalia terveydenhuoltoa. Se on kysymys, johon meidän pitää puuttua, ja keskustelut käydään STM:n kanssa.

Riksdagsledamot Nauclér frågade om Ålands självstyrelse och det arbete som utförs nu både här på fastlandet och på Åland. Det är ju så att vi nu först naturligtvis kommer att invänta den utredning och det arbete som den här parlamentariska gruppen gör, och efter det så blir det dags att utvärdera hur vi går framåt. I regeringsprogrammet finns det en klar skrivning om att vi ska utveckla Ålands självstyrelse, och jag ser fram emot att vi, också efter det att den här parlamentariska gruppen är färdig med sitt arbete, kan gå framåt i frågan. Jag tycker det var mycket bra att statsminister Katainen i går klart aviserade att det blir en aftonskola i början av nästa år i detta ärende och också andra Ålandsfrågor.

Puhemies! Edustaja Mäkipää kysyi rangaistuksista. Tietenkin tilanne on se, että meillä on riippumaton tuomioistuinlaitos, joka jokaisessa tapauksessa harkitsee, mikä on sopiva rangaistus. Mutta tässä on tehty merkittäviä uudistuksia, jotka muun muassa ovat vaikuttamassa siihen, että juuri lapsiin ja nuoriin kohdistuvista muun muassa seksuaalirikoksista tullaan rankaisemaan kovemmin, koska näitä rangaistusasteikkoja on myös tässä korotettu. Näköpiirissä on myös raiskausrikosten kokonaisuudistus, ja myös sen uudistuksen myötä varmasti tullaan puuttumaan tähän. Olen kanssanne yhtä huolestunut tästä tilanteesta.

Edustaja Männistölle hallinto-oikeuksista: Meidän on syytä myös tässä oikeusturvaohjelmassa ja oikeusturvaneuvottelukunnassa miettiä, millä tavalla valitetaan eteenpäin hallinto-oikeuksien päätöksistä. Meidän on myös syytä pohtia sitä, onko joku mekanismi, jolla me pääsisimme käsiksi niin kutsuttujen haittavalittajien kohteeseen, koska nämä ihmiset aiheuttavat erittäin paljon haittaa koko yhteiskunnalle ja prosessit pitkittyvät sen johdosta ja yhteiskunta kärsii kokonaisuudessaan.

Follo-kokeilu, edustaja Salonen, on ollut erittäin hyvä. Huoltajuusriidoissa tullaan ensi vuonna tekemään niin, että yhdessätoista käräjäoikeudessa on mahdollisuus käyttää sosiaalityöntekijää tai psykologia huoltajuusriidoissa. Sen tilan etsiminen on kyllä tuomioistuinlaitoksen oma tehtävä, ministeriö ei voi olla siinä määräämässä, missä tilassa nämä neuvottelut käydään. Mutta varmasti jokaisessa kunnassa löytyy myös hyviä tiloja. En voi uskoa, että niitä ei löytyisi, jos niitä etsitään.

Syyttäjien jutturuuhka: Syyttäjillä on tilanne tällä hetkellä hieman parempi kuin aikaisemmin, ja syyttäjät ovat myös pystyneet panostamaan siihen, mitä hallitus on tahtonut, elikkä talousrikosasioihin. Se tietää sitä, että yli vuoden pituisia juttuja on tällä hetkellä vähemmän kuin aikaisemmin. Se on ollut myös hallituksen tahto. Mutta se on toisaalta tarkoittanut sitä, että ne asiat, joissa käsittelyaika on 6—12 kuukautta, ovat sitten lisääntyneet. Tässä meillä on tietty ongelma, mutta me olemme halunneet panostaa näihin talousrikosasioihin.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime kaudella keskustelimme hyvin paljon vankiloitten ylikuormitustilanteesta, ja yhdeksi keinoksi ylikuormituksen vähentämiseksi otettiin käyttöön avorangaistuksen valvonta pantavalvonnalla. Nyt sitten kysyisin ministeriltä: minkä verran meillä on vankeja tässä pantavalvonnassa, ja minkälaisia säästöjä tai helpotuksia vankiloitten tilanteeseen tästä on syntynyt, kun suurella innolla ja odotuksella tähän päädyttiin? Itse kovasti sitä silloin epäilin, mutta nyt olen kiinnostunut kuulemaan, mikä on tulos tästäkin päätöksestä.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän vankilaverkkoon. Nehän ovat erittäin suuria kysymyksiä ainakin näitten vankiloitten sijaintipaikkakunnille, ja palaan nimenomaan tuohon Pelsoon. Edellinen hallitushan päätti, että Pelson peruskorjaus aloitetaan kesällä 2010. Maaliskuussa 2011 ministeri Brax vakuutti, että tämä luvattu peruskorjaus toteutetaan viimeistään kesällä 2011, mutta vieläkään mitään remontteja ei ole aloitettu, ja huhut kertovat, että Rikosseuraamusvirastossa mietitään myös Pelson kohtaloa. Minun on pakko kysyä arvostamaltani ministeriltä, kuinka voi olla mahdollista, että Rikosseuraamusvirasto ei kuitenkaan toteuta tämän eduskunnan tahtoa näissä kysymyksissä, tunnustetaan ikään kuin, että Rikosseuraamusvirasto on ikään kuin valtio valtiossa. Mikä tämä poliittinen ohjaus Rikosseuraamusviraston suuntaan oikein on?

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Osana tämän harmaan talouden torjuntaa yhteensä 5,2 miljoonaa euroa rahaa, mikä on 0,6 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna, ohjataan tuomioistuimille, syyttäjille ja ulosottolaitoksille. Todella ilolla tervehdin tätä lisääntynyttä summaa. Mutta kun tämä harmaa talous on niin käsittämättömän laaja ilmiö kaiken kaikkiaan, niin kysyn arvoisalta ministeriltä: mitä tällä 0,6 miljoonan lisäyksellä sitten näillä edellä kuvatuilla tahoilla — tuomioistuimet, syyttäjät ja ulosottolaitokset — saadaan aikaiseksi?

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Viime talvena tässä salissa kerroin kokemuksistani, kun toimin Kemijärven käräjäoikeudessa tuomariharjoittelussa tuomarin tehtävissä ja salista lähti tuomittuina rattijuoppoja ja muita rangaistuja henkilöitä nauraen ulos. Heidät oli tuomittu ehdonalaiseen vankeuteen, ja he nauroivat vain, että eipä tullut mitään. No, toin silloin esityksen siitä, että voisimme tehdä tällaisen rangaistuksen välimuodon ehdollisen ja ehdottoman vankeusrangaistuksen väliin.

Sain sitten keväällä kuulla tyytyväisenä, että ministeri Henriksson oli tehnyt esityksen tästä asiasta eteenpäin. Ja nyt sitten odotankin mielenkiinnolla, onko — mahdollisesti jo tähän ensi vuoden talousarvioon — jatkossa miten varauduttu siihen, että tätä hommaa päästään kokeilemaan, kehittämään, koska tällä kuitenkin tulisi jatkossa olemaan huomattava ennalta ehkäisevä vaikutus, etteivät ihmiset joutuisi vankilaan enää, kun he tietäisivät, mitä tämä kokeilukäynti vankilassa on.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy kiittää siitä lisäyksestä, joka on tulossa harmaan talouden torjuntaan myöskin tänne oikeuslaitosten puolelle syyttäjille ja ulosottoon, sillä ei riitä, että lisätään pelkästään siellä verotuksen ja tarkastuksen osalla.

Kysymys, kun hallinto- ja hovioikeus sieltä Kouvolasta nyt siirtyy Kuopioon sen jälkeen, kun myöskin hätäkeskus on päätetty siirtää sieltä pois: Onko tehty alueellisten vaikutusten selvitystä, kun tiedetään, että tämä kyseinen alue on ollut rakennemuutoksen kohteena aika usean vuoden ajan ja nyt sitten valtiovallan toimesta lisätään työttömyyttä kuitenkin kymmenillä työntekijöillä samanaikaisesti? Vai oliko perusteena ainoastaan kilometrit Helsingistä eikä mikään toiminnallinen syy?

Huoli Haminan vankilasta koskee — sen lisäksi, että on työttömät ihmiset — myöskin sitten Haminan vanhoja valleja, joita tämä työsiirtola on ylläpitänyt ja kunnostanut. Tiedän, että asia kuuluu Museovirastolle, mutta onko näistä käyty minkäänlaista keskustelua, mitenkä sitä puolta sitten hoidetaan?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kävin eilen Jyväskylän velkaneuvontapisteessä, jonka rahoitus sinänsä kuuluu TEMille, mutta aivan kuten edustaja Lindtman tässä kertoi, syyt siihen, että sinne velkaneuvontaan tai maksuhäiriökierteeseen joudutaan, ovat usein pikavipeissä. Pikavippien pelisäännöt ovat aika lailla retuperällä, ja itse olisin toivonut, että olisimme voineet kieltää koko pikavippien olemassaolon. Nyt kun kuitenkin lainsäädäntöön on tulossa uudistuksia, pyytäisin, eikö voitaisi sopia niin, että pikavipit pitäisi lunastaa paikan päällä, jolloin ihan oikeasti voitaisiin todentaa sen luotonottajan luottokelpoisuus. Tällä hetkellä markkinointi on erittäin aggressiivista: tulee sähköposteja, posteja, tekstareita niille henkilöille, jotka ovat pikavippejä joskus ottaneet, ja markkinointi voi olla tätä rataa, että "älä lopeta vapun juhlimista kesken, ota meiltä pikavippi" — saattaa tulla vapunpäivänä tällainen viesti. Minun mielestäni tämä on aivan kohtuutonta markkinointia. Samoin perintätoimistot, joista tänä aamuna uutisissa tuli, (Puhemies koputtaa) toimivat erittäin aggressiivisesti, ja monesti siinä menee ylimääräisiä...

Saanko vielä puhua?

Oikeusministeri  Anna-Maja  Henriksson

Arvoisa puhemies! Ensin vankiloista. Siis vankilatilojen toimitilavisiota ollaan tekemässä Risessä, sitä ei ole minulle vielä esitetty. Se tullaan tekemään nyt vuoden 2013 aikana, ja sen jälkeen, kun se on valmis, on aika vetää johtopäätökset siitä, millä tavalla tästä eteenpäin. Sen takia on tänään ja tässä nyt mahdotonta sanoa, mikä on esimerkiksi Pelson vankilan tilanne vuoden 2016 jälkeen elikkä seuraavalla hallituskaudella. Mutta aivan selvää on se, että me tarvitsemme tässä hyvässä maassa myös vankiloita — valitettavasti me tarvitsemme niitä — ja niiden pitää olla sellaisia, että ne täyttävät tietyt minimivaatimukset ja että ne on myös sijoitettu tässä maassa niin, että ne sopeutuvat ja soveltuvat siihen tarkoitukseen, mihin niitä tarvitaan. Sen takia tällä hetkellä meidän ykköspriorisointimme on, että saadaan paljusellit pois, ja sen takia panostetaan nyt Hämeenlinnan peruskorjaukseen ja Helsingin vankilan peruskorjaukseen, ja vuonna 2016 meillä pitäisi olla se tilanne, että paljusellejä ei enää ole. Jos me pääsemme siihen, niin saamme olla hyvin tyytyväisiä. Tämä tästä vankilatilanteesta.

Sitten hallinto- ja hovioikeusuudistuksesta. Se esitys tulee tänne eduskuntaan ilmeisesti nyt lokakuussa, ja silloin on aika keskustella perusteellisesti siitä, minkä takia juuri näin, minkä takia Rovaniemen hallinto-oikeus ja Oulun hallinto-oikeus yhdistetään niin ja sijoitetaan Ouluun. Siihen on olemassa hyvät perustelut, nyt on liian vähän aikaa käydä ne läpi. Samaten Kouvola— Kuopio-akseli: Kouvolan ja Kuopion hovioikeudet yhdistetään, myös hallinto-oikeudet, sijoituspaikkana Kuopio, mutta palveluthan jäävät Kouvolaan. Sama asia pätee myös Rovaniemeen. Myös hallinto-oikeus tulee tulevaisuudessa tekemään käyntejä Rovaniemellä ja Lapissa, kun sille on tarvetta.

Edustaja Elomaa kysyi sovittelusta. Sovittelu on erittäin hyvä menetelmä ja varsinkin nuorten parissa, ja kyllä juu, sitä käytetään. Sovittelua pitääkin käyttää juuri näille nuorille ja juuri sellaisten rikosten osalta, joihin sovittelu sopii. On erittäin hyvä, että otitte myös tämän asian esille.

Pikavipit: Edelleen tilanne on se, että hallituksen esitys on nyt täällä eduskunnassa. Hallitus on esittänyt, että säädetään korko- ja kulukatto, ja se on mielestäni hyvä esitys. Ja se esitys voi kyllä käytännössä myös tarkoittaa sitä, että sitten sen jälkeen ei ole paljon mainostamista. Silloin päästään myös tästä markkinointiongelmasta.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ministeriä siitä, että otatte vakavasti tämän näpistely- ja kauppojen turvallisuusongelman ja olette valmis siinä ryhtymään toimenpiteisiin.

On varmasti ihan paikallaan, että tässä salissa kannetaan suurta huolta vangeista ja heidän oloistaan. Mutta kyllä minä toivoisin, että tässä salissa kannettaisiin vielä suurempaa huolta uhreista, oikeuskäsittelyistä, esimerkiksi kun lapsia, lasten seksuaalirikoksia ja raiskauksia käsitellään, ja toisaalta toivoisin, että, arvoisa ministeri, veisitte aktiivisesti eteenpäin myös sitä, että laajennettaisiin entisestään vapautuvien vankien vaarallisuusarviointeja. Tänä päivänä meillä valitettavasti pääsee sellaisia ihmisiä vapaaksi, joiden paikka ei ole suomalaisessa tavallisessa arjessa.

Arvoisa puhemies! Kysyisin myös: oletteko, ministeri, valmis pohtimaan myös sitä, että lasten raiskauksissa, insesteissä ja tämäntyyppisissä rikoksissa edelleen pidentäisimme tuota rikoksen vanhentumis- taikka syytteen nostamisaikaa? Nyt näyttää siltä, että tuo 28 vuottakaan ei ole riittävä. Usein nämä tulevat ilmi vasta uhrin ollessa keski-iässä. Toivoisin, että ottaisitte tämänkin asian vakavasti.

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön ja sisäministeriön yhteistyötä on tiivistetty muun muassa näiden sisäisen turvallisuuden ohjelmien kautta, ja nyt myös tässä oikeusturvaohjelmassa haetaan toimivampaa ketjutyötä poliisin, syyttäjien ja oikeuslaitoksen välillä. Nyt poliisin uudistamisessa näkyy unohtuvan aika totaalisesti tämä kansalaisnäkökulma, kansalaisen turvallisuus. Siellä poliisiasemaverkossakin haetaan nyt tämmöisiä byrokraattisia kilometri- ja henkilölukumääräkriteereitä, jotka ovat todellisuudelle vieraita Suomen kaltaisessa maassa, jossa on osaksi tiiviisti asuttua aluetta mutta suuri osa harvaan asuttua aluetta, ja aluerakenne pitäisi ottaa huomioon tämmöisiä uudistuksia tehtäessä.

Toivoisin vahvasti, että näistä monipuoluehallitusten periaatteista poiketen oikeusministeri ja oikeusministeriö vahvasti olisivat mukana myös tätä poliisin toimintaa uudistettaessa, tuotaisiin sitä kansalaisnäkökulmaa ja turvallisuus-, oikeudenmukaisuusnäkökulmaa mukaan siihen ja haettaisiin myös ulkopuolista asiantuntemusta, ettei kovin putkinäköisesti poliisi itse ratkaisisi, minkälaisia hallintomalleja haluaa rakentaa. Kansalaisten odotukset ovat syystäkin siinä, että oikeus toteutuu ja heidän turvallisuudestaan huolehditaan kautta maan (Puhemies koputtaa) tehokkaasti ja hyvin.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin ministeriltä kysynyt sellaista asiaa, että kun meille nyt muodostuu jatkossa aika mielenkiintoinen tilanne siitä, kun meille tulee valvontaa esimerkiksi nyt rahoituslaitoksille EU:sta ja meillä on myöskin sitä kotimaista ja Suomi noudattaa ne bis in idem -periaatetta — elikkä samasta asiasta ei rangaista kahteen kertaan — ja EU:lta on tulossa myöskin hallinnollisia sanktioita esimerkiksi nyt rahoituslaitosten valvonnasta ja myös sakkoja laitoksille ja yksityishenkilöille, niin rajaako se meidän kansallisen oikeuslaitoksemme toimintaa, jos pidetään tästä oikeusperiaatteesta kiinni sitten, että joiltain osin ei voida sitten kansallisesti tuomita.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat Männistö ja Lindtman ottivat esille hallinto-oikeuksien ruuhkatilanteen ja sen, että monet tärkeät yhteiskunnalliset hankkeet saattavat venyä jopa vuosia, kun prosessin eri vaiheista pystytään valittamaan. Ymmärrän, että oikeusvaltiossa pitää olla mahdollisuus oikeussuojaan, mutta meillä on tiettyjä ongelmatilanteita myös tässä. Kansalaiset ovat ottaneet yhteyttä, että pitäisikö olla joku kynnysraha siihen, että lähtee valittamaan, pienikin kynnysraha, joka sitten ehkä turhia valituksia karsisi. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä: mitä mieltä olette tällaisesta ideasta?

Toinen asia liittyy ehkä osittain myös toiseen hallinnonalaan, nimittäin etenkin näihin kaivosprosesseihin, joissa joudutaan paljon suorittamaan asukkaiden ja kansalaisten kuulemistilaisuuksia: nyt on tullut ongelmaksi se, että kun joudutaan hakemaan monia lupia, niin niitä tilaisuuksia joudutaan järjestämään jopa neljä viisi kappaletta, ja tämä ei ole ongelma pelkästään luvan hakijoille vaan myös näille alueen asukkaille, jotka joutuvat monta kertaa tulemaan kokoon. Kysynkin: voitaisiinko tälle asialle tehdä jotain?

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erinomaista, että, ministeri Henriksson, olette puuttumassa näihin haittavalituksiin kaavoituksen yhteydessä. Yksi asia on tietenkin se, kuinka monia valituksia etenee edelleen hallinto-oikeuksista ylempiin oikeusasteisiin, mutta tosiaan tätä nykytilaa, jossa valittaminen on yksityishenkilölle täysin maksutonta, pitäisi tarkastella. Itse ajattelen jotenkin niin, että mikäli valittaja tähtää vain tämän hankkeen viivyttämiseen ja sitten tämä valitus hylätään, niin siinä tilanteessa voitaisiin periä tältä valittajalta kenties jonkinlainen maksu, etenkin silloin, kun kaavassa on kyse merkittävistä taloudellisista intresseistä. Esimerkkinä tästä on jo aikaisemmin mainitsemani Kalasataman keskus, joka on tosiaan miljardin investointi. Jos ajatellaan, että nyt sen rakentaminen viivästyy vaikkapa puolellatoista vuodella valitusten johdosta, niin maltillisellakin, 5 prosentin pääomakustannuksella pelkästään tämän valituksen kustannukset ovat tälle toteuttajalle 50—75 miljoonaa euroa, ja näin ei voi olla.

Toisaalta voitaisiin miettiä sitä, että mikäli valittajia on vain yksi jotain kaavaa koskien, niin pitäisikö sitten tällaista valittamista ylipäätään sallia.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi otti aikaisemmin esiin Rovaniemen klusteriajattelun. Haluan todeta, että vaikka oikeusministerin esityksessä nyt Rovaniemi jää tässä hallinto-oikeusasiassa vähän menettäjäpuolelle, niin me sosialidemokraatit olemme kyllä vahvasti sitoutuneet siihen, että Rovaniemellä oikeustieteellistä koulutusta järjestetään, ja olemme kyllä sitä mieltä, että Lapin yliopistosta valmistuvat juristit kelpaavat muuhunkin kuin lumenluontiin. Tämän haluan todeta selvästi meidän sosialidemokraattien puolesta.

Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin vielä huomiota edustaja Mäkipään esille ottamaan asiaan lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten ja raiskausrikosten rangaistuksista. Nythän ongelma on se, että erityisesti joissakin lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa tuomio on liian lyhyt, että pääsisi mukaan Stop-ohjelmaan. Koska se vaatii tietyn ajan niin sanottua istumista kiven sisässä, niin nyt moni sellainen, josta voi sanoa, että olisi todella avun tarpeessa ja olisi hyvä, että pääsisi tämmöiseen ohjelmaan, ei sinne pääse, koska tuomio on liian lyhyt. (Puhemies koputtaa)

Sitten kysyn vielä Helsingin hallinto-oikeus- ja turvapaikka-asiasta Onko se budjetissa vai ei?

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vankilat olisivat varmaan puolillaan, jos alkoholi ja huumeet olisivat poissa. Elikkä kysyisin ministeriltä: ovatko vangeille tehtävät vieroitushoidot purreet hyvin, ja olisiko niissä kehittämisen varaa?

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan vielä äsken esittämääni näkökulmaan koskien Lapin erityiskiistaa. Nimittäin siinä on erittäin olennaisesti kysymys siitä, että säilyy paikallisen väestön luottamus yhteiskunnan oikeudenmukaiseen kohteluun ja oikeudenmukaiseen tapaan hoitaa vaikeita juridisia kysymyksiä. Siinä on mitä suurimmassa määrin kysymys myös kansalaisten oikeusturvasta. Kun me Lapin kansanedustajat olemme saaneet viestejä paikallisen ristiriidan vakavuudesta, miten syvä se on, niin sitä ei voi olla täällä eduskunnan salissakin ääneen sanomatta. Tässä suhteessa vetoan kyllä ministeriin, että hän paneutuisi tässä asiassa tilanteeseen niin, että molemmilla osapuolilla — siinä on selkeästi syntynyt ristiriitatilanne — säilyy luottamus siihen, että tässä toimitaan oikeudenmukaisesti ja pyritään oikeudenmukaiseen ratkaisuun, jossa sitten myöskin taloudellisesti toinen osapuoli saa jotakin tukea valtiolta omien asioittensa ajamiseen. Ellei sitä saa, tilanne on tasapainoton siellä. Tämän haluan vielä tarkentaa äskeiseen käyttämääni puheenvuoroon.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pyydän ministeriltä anteeksi, jos kuuntelin avauspuheenvuoroanne huonosti, mutta kun tässä 2013-budjetissa tuomioistuinlaitoksen rakenteellista uudistusta jatketaan, niin en todellakaan muista, sanoitteko siitä tai avasitteko sitä. Toivon, että muutamalla sanalla avaisitte sitä. Jos se on kertausta, pyydän anteeksi, mutta joka tapauksessa haluaisin kuulla siitä.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perinteiset luotottajat osallistuvat sovitteluun asiallisesti, ja velkajärjestely yleensä hoituu, mutta uudemmat pikavippifirmat ja kulutusluotottajat eivät näin toimi, ja monesti neuvottelua tällaisten firmojen kanssa oikeastaan ei kannata tehdä. Velkaneuvontayksiköt toivoivat, että heillä olisi lakisääteisesti lakimies jokaisessa yksikössä niin, että vältyttäisiin turhilta ulosotoilta ja konkursseilta.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Aloitetaan helpommasta päästä, kunhan saan nämä paperit nyt järjestykseen. Elikkä hallinto-oikeudessa on nämä määrärahat turvapaikka-asioitten käsittelyyn. Miljoona euroa on myös ensi vuoden budjetissa. (Antti Lindtman: Hyvä, hallitus!) — Hyvä, hallitus, joo.

Sitten edustaja Rundgren kysyi ILO-sopimuksesta. Se on tärkeä asia, ja hallitusohjelman mukaan tällä hallituskaudella pyritään siihen, että tämä sopimus voitaisiin ratifioida. Olette ihan oikeassa siinä, että kaikkia osapuolia pitää kohdella oikeudenmukaisesti, ja nimenomaan siitä on myös tässä kysymys. On meidän asiamme löytää nyt ratkaisu tähän tilanteeseen. Ei ole hyvä, että tämä tilanne jatkuu ratkaisemattomana, mutta eri asia on sitten se, että saamelaiskäräjillä on erikoisasema myös lainsäädännön perusteella, ne edustavat Suomen ainoata alkuperäiskansaa, ja onkin oikeudenmukaista, että saamelaiskäräjille annetaan sellaisia voimavaroja, että he pystyvät myös omia etujaan valvomaan. (Simo Rundgrenin välihuuto) Se ei tarkoita sitä, että toisia saamelaisia sorrettaisiin. Päinvastoin me haluamme, että me pääsemme hyvään ratkaisuun, ja se on tässä kaikkein tärkeintä.

Edustaja Väätäinen kysyi valvontarangaistuksista, tästä niin kutsutusta pantarangaistuksesta. Saamieni tietojen mukaan on noin 130 tapausta, joissa on tuomittu valvontarangaistukseen, tällä hetkellä noin 30 vankia on täytäntöönpanovaiheessa, mutta tietysti edelleen me tiedämme liian vähän. Voidaan sanoa, että on osoittautunut, että se on hyvin ankara rangaistus, että se vaatii tuomitulta paljon, koska pitää seurata tiettyä ohjelmaa, ja sen takia kaikki eivät pärjää, ja sen takia jotkut joutuvat sitten vankilaan, jos he eivät pysty tätä täyttämään. Mutta olemme vasta alkutaipaleella, ja Ruotsissa on hyviä kokemuksia, siellä tämä on toiminut hyvin, ja luulen, että jonkun vuoden kuluttua se täällä meilläkin toimii.

Mitä on saatu 0,6 miljoonan lisäyksellä harmaan talouden torjuntaan? Totta kai siinä tavoitteena on se, että oikeudenkäyntien kestoa pystytään lyhentämään, ja niin kuin sanoin, syyttäjäpuolella se jo näkyy, syyttäjien osalta on pystytty panostamaan siihen. Sen takia se, että saadaan 600 000 euroa lisää, on tietysti hyvä asia, koska koko ketjun pitää toimia, niin poliisin, syyttäjän kuin tuomioistuimen. Jotta me pääsemme hyvään lopputulokseen, pitää panostaa näihin kaikkiin, ja poliisihan saa myös oman osuutensa, se on myös suurin piirtein 5 miljoonaa euroa. Elikkä se on erittäin hyvä hanke kaiken kaikkiaan.

Edustaja Maijala kysyi ehdottoman osuuden liittämisestä ehdolliseen rangaistukseen. Se on työryhmävaiheessa tällä hetkellä, ja olen itse sitä mieltä, että tätä ajatusta pitää kehittää, ja sen takia se viesti on myös ministeriössä mennyt eteenpäin. Minä toivon, että se tulee ensi vuoden aikana tännekin taloon.

Edustaja Koskinen puhui poliisiuudistuksesta ja kansalaisnäkökulmasta turvallisuudessa. Totta kai tässä pitää nähdä myöskin koko ketju. Toisaalta on tietysti niin, että ministeri Räsänen vastaa poliisitoiminnasta, mutta on tietysti tärkeätä, että meillä yhteistyö toimii, ja jotta poliisi, syyttäjä ja tuomioistuin -ketju toimisi hyvin myös tulevaisuudessa, tähän pitää myös kiinnittää huomiota juuri kansalaisnäkökulmasta.

Edustaja Heinonen kysyi vaarallisuusarvioinneista. Tilanne on se, että nyt on harkinnan alla se, että myös vaarallisten rikoksentekijöiden, ei ainoastaan murhaan syyllistyneiden vaan myös törkeisiin väkivaltarikoksiin ja seksuaalirikoksiin syyllistyneiden, osalta tehtäisiin vaarallisuusarviointi, se on harkinnassa tällä hetkellä.

Edustaja Turunen kysyi EU:sta ja siitä, että jos samasta asiasta ei voida rangaista kahteen kertaan, mitä se tarkoittaa. Se on erittäin tärkeä periaate meillä, ne bis in idem — ei samasta asiasta saada tuomita kahteen kertaan — mutta juuri sen takia olemme erittäin valppaita Suomen osalta, kun ollaan neuvottelemassa EU:ssa erilaisista lainsäädäntöhankkeista, jotta tällainen tilanne ei pääse tapahtumaan, ja se on meille tavallaan tämmöinen pyhä sääntö. Aina kun on syytä, nostetaan tämä asia esille.

Edustaja Lohi kysyi kynnysrahasta valituksille. Henkilökohtaisesti en kannata sellaista. Meidän oikeusjärjestelmämme pitää olla sellainen, että se on oikeudenmukainen, että jokaisella riippumatta taloudellisesta tilanteesta on mahdollista saada oikeutta.

Mitä vielä? Velkaneuvontalakimies: Velkaneuvonta kuuluu oikeastaan ministeri Ihalaiselle, mutta tässäkin meidän olisi syytä miettiä sitä, pitäisikö velkaneuvonnan siirtyä oikeusaputoimistoille tulevaisuudessa. Silloinhan myös lakimiesasia järjestyisi siinä samalla.

Nyt en muista muita kysymyksiä, mutta kiitoksia erittäin hyvistä kysymyksistä, ja tästä on hyvä jatkaa.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Me emme ole tällä hetkellä pienessä taloudellisessa notkahduksessa vaan taantumassa. Suomen valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa holtittomasti. Meidän täytyykin miettiä Suomen talouden perusta rakenteellisesti uudelleen. Kasvua pitäisi saada, ja pitäisi miettiä, miten vähemmällä saadaan enemmän aikaiseksi. Suomen talouden kasvu on tällä hetkellä niin maltillista, että pelkkään uskoon kasvun suhteen ei voi tuudittautua, vaan kasvun eteen tulee tehdä oikeasti töitä.

Valtiovarainministeriö arvioi, että ensi vuonna tulee viennin hidas kasvu, siksipä valtion tulisikin antaa kunnon sysäys viennin ja yritystoiminnan vauhdittamiseksi. Korkeat teollisuuden kustannukset esimerkiksi energiaveropolitiikan ja nyt kaavaillun rikkidirektiivin osalta eivät auta vientiä eivätkä Suomen investointiongelmaa.

Seuraavalle vaalikaudelle hallitus jättää jälkeensä roimasti velkaantuneen Suomen ja velkaongelmaiset kunnat. Hallitus leikkaa jälleen kuntien valtionosuuksia yhteensä 125 miljoonalla eurolla. Leikkaukset heikentävät kuntien peruspalveluja ja lisäävät tasaprosenttisten kunnallisverojen taksojen ja maksujen nostopaineita. Hallituksen toimenpiteet osuvatkin kipeimmin pienituloisiin, jotka käyttävät eniten kuntien peruspalveluja. Mitä arvonlisäveron korotukseen tulee, perussuomalaisten mielestä ainakin ruoka ja lääkkeet olisi pitänyt jättää korotuksen ulkopuolelle.

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ilmeisesti myöskään arvosta Suomen tiestön merkitystä elinkeinoelämällemme sekä liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle. Reilun 2 miljoonan euron lisäys perusväylänpitoon ei ole lähelläkään todellista tarvetta, joka olisi vähimmässä määrin noin 100 miljoonaa. Mitä huonompaan kuntoon tiet ja sillat päästetään, sitä kalliimpaa niiden korjaaminen tulee olemaan. Sitä ennen liikenneturvallisuus heikkenee ja matka-ajat pitenevät, mikä tarkoittaa suurempia matkakustannuksia ja päästöjä. Myös yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen tarkoitetut rahoituksen leikkaukset tulevat aiheuttamaan omat ongelmansa myös teollisuudelle. Esimerkiksi meillä Pohjois-Karjalassa tämä tulee aiheuttamaan ongelmia raaka-ainehuollon kautta ja myös maa- ja metsätalouteen.

Eli näin ollen, arvoisa puhemies, tämä tästä alkulähteenä.

Antti Lindtman /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä budjettiesitys on selkeästi työn ja oikeudenmukaisuuden — ja voisi sanoa, että tämän päivän keskustelujen jälkeen ennen muuta tekojen — budjetti.

Nostan muutaman asian esille. Paljon on puhetta riittänyt viime vuosina siitä, että meidän pitää ottaa nollatoleranssi nuorisotyöttömyyteen. Nyt hallitus tekee sen. 1.1.2013 alkaen tässä maassa on nollatoleranssi nuorisotyöttömyyteen, kun nuorisotakuu tulee voimaan. Tähän liittyen hallitus on tehnyt jo aikaisemmin, hallitusneuvotteluissa, päätöksiä 60 miljoonan satsauksesta, ja nyt sitten budjetin satsaukset yhteensä, lisäsatsaukset nuorisotakuuseen sekä nuorten aikuisten osaamisohjelmaan, ovat yhteensä noin 110 miljoonaa euroa joka vuosi.

Ja mistä se raha otetaan? Hallitus edistää oikeudenmukaisuutta kutsumalla rikkaat ja suurituloiset mukaan talkoisiin — siis ei ainoastaan puhumalla siitä, niin kuin jotkut tässä salissa tekevät, vaan konkreettisesti ottamalla mukaan. Näin ollen näillä solidaarisuusveroilla eli yli 100 000 euroa tienaavien lisäveroluokalla, suurten eläkkeiden lisäveroluokalla sekä yli miljoonan euron perintöjä koskevilla veroilla kerätään itse asiassa tismalleen sama summa kuin mikä nyt käytetään vuositasolla nuorisotakuuseen, eli 110 miljoonaa euroa. Hallitus siis ottaa rikkailta ja suurituloisilta vähän enemmän ja antaa nuorille työtä ja koulutusta. Sanoisin, että melko sosiaalidemokraattista politiikkaa, jolle on olemassa kansan tuki. Kyllä kansa tietää, edustaja Kivelä.

Nostan toisen asian esimerkiksi siitä, miten hallitus toimii, kun edessä on tiukat ajat. On voinut herätä tässä salissa jollekin kysymys, söikö SDP vaalilupauksensa, kun yleinen arvonlisäverokanta nousi 1 prosentilla. No, käydäänpä läpi. Meidän keskeinen viestimme oli se, että me olemme valmiita kantamaan vastuuta, toisin kuin eräät puolueet tässä salissa, menemään hallitukseen ja kantamaan vastuuta ja laittamaan — me olemme valmiit laittamaan — tämän maan talouden kuntoon, mutta yhdellä ehdolla: sillä ehdolla, että sitä ei tehdä niiden kustannuksella, jotka kaikkein vähiten ovat syyllisiä tämän talouskriisiksi muuttuneen finanssikriisin syntyyn.

Nyt kun me jouduimme sen tosiasian eteen, että joudumme tekemään lisäsopeutuksia, niin ei voinut välttää keskustelua arvonlisäverosta. Tämä ratkaisu piti tehdä niin, että tämä periaate, että me emme maksata tätä pienituloisilla, toteutuu. Ja miten se toteutuu? Se toteutuu niin, että vaikka arvonlisäveroa joudutaan nyt 1 prosenttiyksiköllä nostamaan, yleistä arvonlisäverokantaa, niin me kompensoimme sen niille, jotka ovat kaikkein vähiten syyllisiä tämän kriisin syntyyn. Me aikaistamme ensi vuonna perusturvaetuuksiin tehtävää indeksikorotusta, eli se tulee vuoden etukäteen, eli tulee ylimääräinen indeksikorotus 0,7 prosenttiyksikköä — siis jo etukäteen aikaistamme, vaikka hinnat eivät nousisikaan. Tämä koskee erityisesti perusetuuksien kanssa eläviä, kaikkein heikoimmassa asemassa olevia — joiden etuuksia muuten paransimme enemmän kuin perussuomalaiset vaaleissa vaativat, siis hallitus paransi heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa enemmän kuin perussuomalaiset vaaleissa vaativat. Näin me siis korvaamme sen kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.

No, sen lisäksi pienituloisille palkansaajille nostamme työtulovähennystä, ja näin kompensoimme alvin korotuksen. Myöskin kunnallisveron perusvähennys nousee, mikä koskee erityisesti pieni- ja keskituloisia eläkkeensaajia. Näin ollen, vaikka myös ruuassa arvonlisävero nousee 1 prosentin, tilanne on se, että pienituloisille tämä kompensoidaan, mutta niille etelähelsinkiläisille rouville, jotka Stockmannilta ostavat baguettea ja parmankinkkua, ei kompensoida, niin kuin te haluaisitte. Samaan aikaan te puhutte kerskakulutuksen hillitsemisestä, mutta samaan aikaan te haluatte tukea etelähelsinkiläisten rouvien parmankinkkuostoksia Stockmannilla, (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä) mistä suurin osa menisi perussuomalaisten mallissa.

Eli tässä muutama esimerkki siitä, miten sanat ja teot hallituksen budjettiesityksessä kohtaavat ja miten työn ja oikeudenmukaisuuden linja menee eteenpäin. Kaikki eivät ole aina sitä, miltä näyttävät, ja ainakaan niin kuin perussuomalaiset puhuvat.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! En puutu yksityiskohtaisesti budjetin numeroihin, sillä niistä voimme keskustella tarkemmin, vaan puutun lyhyesti suurempiin linjakysymyksiin siksi, että budjetin tulee sisältää minun mielestäni varoja varsinkin Suomessa pysyvien alojen, kuten maa- ja metsätalouden sekä niitten liitännäisteollisuutta harjoittavien laitosten, tuotantoedellytyksiin.

Ymmärtääksemme paremmin tulevaa kertaan hivenen historiaa, miksi velkatilanteemme on nyt katastrofaalinen ja miksi kauppataseemme on negatiivinen. Talousarviota siteeraten: "- - Suomen talous kärsii pitkittyvästä hitaan kasvun vaiheesta ja tuotantorakenteen muutoksen epäsuotuisista vaikutuksista samalla, kun väestön ikääntyminen heikentää enenevästi talouden kasvun edellytyksiä ja lisää julkisen talouden menoja."

Haluan toistaa tämän saman mutta hieman eri tulkinnan valossa. Talouspolitiikassa myös Euroopan koko unionin alueella tehdyt virheet eli velkaelvytys, liian matalat korot ja pitkät laina-ajat ovat niitä syitä, joiden vuoksi olemme ajautuneet ylituotantolamaan. Kansaa on houkuteltu helpolla rahalla kuluttamaan ja investoimaan velaksi. Pitkät laina-ajat ja pienet korot ovat sokaisseet monia ihmisiä ostamaan esimerkiksi kalliita asuntoja. Kotitalouksien velkataakka on reilusti yli 120 miljardia euroa.

Budjettikirjan mukaan velkataakka kasvaa 7 miljardilla, jolloin velan määrä on 96 miljardia ja budjetin loppusumma nousee 54 miljardiin euroon. Velkaelvytyksellä on ylläpidetty kuvitteellista kulutusvarallisuutta. Kuten sanoin, pitkien laina-aikojen sokaisemina on hankittu kalliimpia asuntoja, mihin kenenkään varallisuus ja talouden vakaus ei yllä.

Kulutuskysyntää on tyydytetty lisäämällä tuotantokapasiteettia. Amerikasta alkanut lama alkoi tuntua nopeimmin maissa, joissa oli investoitu tuottamattomiin seiniin ja joissa finanssikriisistä alkaneen verotarpeen ja verokertymän kuilu alkoi kasvaa nopeasti. Se on tyrehdyttänyt kulutuksen ja täyttää tuotantolaitosten varastot mutta on myös tyhjentänyt pankit. On investoitu siis tuottamattomiin seiniin, joiden aiheuttama rahoitustaakka on kaatunut Euroopan unionin kautta Suomenkin vastattavaksi.

Euroopan kysyntä on romahtanut. Esimerkiksi meidän sahateollisuudellamme on noin 5 miljoonan kuution suuruinen kapasiteetti pysähdyksissä, siis meidän omaa metsäteollisuuden, sahateollisuuden, tuotantoa. Liian suuriksi kohonneiden tuotantokustannusten ja kulutuskysynnän hiipumisen seurauksena meillä jää erittäin monille teollisen tuotannon aloille kapasiteettia vaille käyttöä. Nykyisten huippuunsa kehitettyjen tuotantolaitosten tekniikka vanhenee muutamassa vuodessa kilpailukyvyttömäksi. Siitä muodostuu kallis tuotantoon kelpaamaton hukkainvestointi.

On perin juurin kummallista, että suuret ikäluokat ovat keskustelussa aina joku uhka, suuret ikäluokat kouluissa, työssä, eläköitymässä ja eläkkeellä. Mieluummin haluaisin keskustella, kuten Ruotsissa on keskusteltu, jäljellä olevasta työ- ja toimintakyvystä. Mutta ei, tämä hallitus näköjään ratsastaa ikääntymisen uhkakuvilla, mikä on näköalatonta. Toivon todella, että vuoden 2013 alusta toteutettava toimintaohjelma osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi toteutetaan ja sen tulokset analysoidaan perusteellisesti.

Työllisyysmäärärahojen lisäyksestä kiitos hallitukselle, hätäaputöitä varmasti tässä tilanteessa tarvitaan. Tekemätöntä työtä maailmassa ja Suomessa riittää.

Kuntatalouden näkymät lienee arvioitu yläkanttiin. Julkinen talous ui syvässä lamassa koko Euroopassa. Minä pelkään, että tämän budjetin verotulojen kasvu on arvioitu yläkanttiin. Se on paljon matalampi todellisuudessa, ja kuntatalouksien velkaantuminen tulee vain jatkumaan. Niinhän talousarviossa lukee: "Kuntatalouden velkaantuminen jatkuu." Valtiota houkutellaan edelleen koko ajan matalalla korolla kuten kuntiakin.

Taas sitaatti: "Euro-alueen - - talouskasvu on pysähtynyt ja kääntyy lievään taantumaan v. 2012." 1 prosentin kasvuennuste on minimaalinen ja pelottavakin, kun sen sanotaan perustuvan kotimaisiin investointeihin. Mihin, hyvä hallitus, kotimaa tai Eurooppa, matalan kasvun alue, investoi? Suomessa toivoisin, että me edes rakentaisimme julkiset rakennukset terveiksi hirsirakennuksiksi, sisäilmaongelmaa kun tuntuu riittävän.

Venäjän talous on kasvanut, koska öljyn hinta on pysynyt suhteellisen korkeana. Tästä voimme päätellä, että energia on edelleen kriittinen tuotannontekijä. Meidän on voimakkaasti panostettava kotimaiseen ja uusiutuvaan energiaan, tuuleen, turpeeseen ja puuhun. Paikallinen energiantuotanto lisää kansantalouden tulosta eikä karkaa Kiinaan.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Onko Suomella mahdollisuuksia olla tavoitteiden mukaan osaavin kansa vuoteen 2020 mennessä? Talousarviota silmäiltyäni rohkenen epäillä tämän hienon tavoitteen toteutumista menojen ja tulojen puitteissa. Euroalueen kriisimaiden jatkuva tukeminen laittaa kapuloita rattaisiin oman valtiomme kehitykselle, koska budjetissa on luonnollisesti huomioitava tukipakettien mukanaan tuomat riskitekijät. Suomellakaan ei ole varaa velkautua loputtomiin.

Hallituksen tavoitteet alle 29-vuotiaiden nuorten suhteen ovat opiskelu-, harjoittelu- ja työpaikkojen osalta hyviä. Nuorten syrjäytymisen ongelma on onneksi havaittu hallituksenkin leirissä. Tämä budjetti ei kuitenkaan tuo tosiasiallista ratkaisua nuoriin liittyviin ongelmiin, koska valtaosa nuorista jää edelleen tukitoimien ulkopuolelle. Yleinen oletus on, että nuoret jaksavat opiskella ja tehdä töitä tarmokkaasti, jos muut elämän osa-alueet ovat kunnossa. Nuorten työurien käynnistymistä tulee edistää kaikin mahdollisin keinoin. Hallituksen veropolitiikka ja yrittäjyyteen suhtautuminen eivät kuitenkaan ole omiaan tukemaan ylipäätään työllistymistä, ja tämä iskee erityisen kovasti nuoriin, joille työkokemusta ei ole vielä ehtinyt karttua.

Pieniä ja keskisuuria yrityksiä tulisi tukea juuri veropolitiikan keinoin, ja niiden kynnystä palkata työvoimaa pitäisi madaltaa. Hallitus sen sijaan kampittaa verotuksellaan pienyrittäjää. Kilometrikorvausuudistus puolestaan puraisee lukuisia kansalaisia, jotka joutuvat elinkeinonsa puolesta ajamaan pitkiä matkoja. Tämä uudistus ei todellakaan tue työntekoa. Arvonlisäveron korottaminen kouraisee pahiten juuri pienituloisia kansalaisia. Elämän välttämättömät hyödykkeet, kuten ruoka ja lääkkeet, kallistuvat entisestään ja nielevät yhä suuremman siivun vähävaraisten kansalaisten kukkaroista. Tämä ei paranna kansan hyvinvointia, vaan heikentää sitä. Kaikki tämäkö, jotta voimme autuaasti rahoittaa Etelä-Euroopan pitoja? Missä hallituksen raja menee, ja onko sitä ollenkaan?

Varsinaissuomalaisena kansanedustajana en voi olla ottamatta kantaa Kasitiehen. Laadin jo viime vuonna talousarvioaloitteen Kasitien laajentamisen aloittamiseksi, mutta — yllätys yllätys — tuloksetta. Ministeri Kyllösen tuoreet kommentit eivät lupaa hyvää tälle yhdelle Varsinais-Suomen keskeisimmistä kehittämishankkeista.

Olimme, muutamat edustajat, eilen tutustumassa Uuteenkaupunkiin. Sinne on tulossa iso soijatehdas ja autofirma. Autotehdas saa Mersun tilauksen, nimittäin tekee Mersuja ensi vuonna. Tämä tarkoittaa hyvin suurta työllisyysasteen nousemista Uudessakaupungissa ja yrittäjyyden suhteen valoisia aikoja. Mutta jos Kasitie ei ole kunnossa, se on suuri miinus, ja sen takia vetoankin varsinkin varsinaissuomalaisiin kollegoihini — joita ei nyt tällä hetkellä täällä näy — ja muihinkin, että on korkea aika laittaa Kasitien kohdalla asiat kuntoon ja että varat siihen löytyvät.

Vammaiset, vanhukset, lapsiperheet, omaishoitajat, terveyspalvelujen saatavuus, veteraanien kotihoito ja kuntoutus — ovatko näiden ryhmien asiat hyvinvointivaltion tasolla? Mielestäni eivät tänä päivänä Suomessa. Perussuomalaisten varjobudjetti huomioi edellä mainitut ryhmät hallituksen budjettia paremmin.

Aivan lopuksi: olen huolissani myös hallituksen maatalouspolitiikasta, koska terveytemme kannalta puhdas kotimainen ruokatuotanto on ehdottoman tärkeää.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka Suomi saa vielä toistaiseksi hyvän luottoluokituksen ansiosta edullista lainaa, on 7 miljardin lisävelka totinen paikka. Rahat tulisi investoida päämäärätietoisesti kasvuelementteihin, yrittäjyyden edistämiseen, työpaikkojen luomiseen, infrastruktuuriin, viennin edistämiseen, uusiutuvan energian tuotantoon ja nuoriin. Valitettavasti "päämäärätietoinen" on huono sana kuvaamaan hallituksen talousarvioesityksen sisältöä.

Olen huolestunut hallituksen linjasta, jolla keinotekoisesti erotetaan nuorten yhteiskuntatakuu muista perhe-, koulutus- ja elinkeinopoliittisista toimenpiteistä. Se on politiikkaa, jossa ensin nipistetään oppisopimuskoulutuksesta, 4H-toiminnasta ja opiskelupaikkojen aloitusmääristä, sitten kiikutetaan säästettyjä rahoja yhteiskuntatakuun momentille. Näin tehdään, vaikka me kaikki taatusti tiedämme, minkälainen käytännön syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen pääsemisellä voi nuorelle olla. Jos hallitus ei peräänny, yksin Etelä-Savon ammattiopisto menettää 156 oppisopimuspaikkaa, mikä on yli 30 prosentin leikkaus. Kärsijöinä ovat auttamatta myös alueen yritykset.

Toinen asia, joka yhteiskuntatakuussa häiritsee, on se, että hallitus kuvittelee saavansa syrjäytymisen kuriin suuntaamalla toimenpiteitään koulunsa jo päättäneisiin nuoriin. Tärkeää ja välttämätöntä sekin, mutta missä on apu perheille, jotka sitä tarvitsevat? Koulutus- ja työllistämistoimenpiteillä on 18 ikävuoden jälkeen tutkitusti heikko tuottavuusaste verrattuna varhaiskasvatus- ja peruskouluiässä tehtyihin investointeihin. Riskiin syrjäytyä myöhemmällä iällä vaikuttaa ennen kaikkea se, saako lapsi tukea identiteettinsä kehittymiseen ja ovatko kasvuympäristö sekä suhteet vanhempiin turvalliset.

Suomalaislapsista 20 prosenttia altistuu perheväkivallalle joko itse kokijoina tai näkijöinä. Perheväkivalta on biologisten syiden jälkeen suurin lasten mielenterveysongelmien aiheuttaja. Apu tulee viedä koteihin. Keskusta haluaakin palauttaa lapsiperheille suunnatun tuen vähintään sille tasolle, mitä se oli ennen 90-luvun lamaa. Vaadimme korvamerkittyä 20 miljoonan euron määrärahaa perheiden kunnalliseen kotiapuun sekä valtakunnallisen huostaanottojen vähentämisohjelman aloittamista. Emme keskustassa hyväksy myöskään lapsilisien indeksijäädytyksiä.

Arvoisa puhemies! Elinkeinoelämämme kaipaa kannustimia, ei rankaisutoimenpiteitä, jotka vaikeuttavat entisestään erityisesti haja-asutusalueilla asuvien toimeentulon hankkimista. Näitä rankaisutoimenpiteitä on nyt tosin riittänyt jonoon asti.

Yksityistiemäärärahojen leikkaaminen 5 miljoonalla eurolla on kova isku syrjäseuduille. Momentin käytössä on tulevana vuonna 8 miljoonaa, mikä tarkoittaa avustusta vain noin 300 parannuskohteeseen. Keskustan valtakaudella määrärahat olivat vielä 23 miljoonaa euroa, mikä mahdollisti 1 000 tiekohteen parannustyöt.

Valtiovarainministeriön halu selvittää joukkoliikenteen ja julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistämistä harvaan asutuilla alueilla kuulostaa puolestaan sinänsä positiiviselta. Mietin vain, missä aikataulussa tätä selvitystä mahdollisesti tehdään.

Mitä Etelä-Savoon tulee, Savonlinnan ohitustien kolmas vaihe ja Juva—Mikkeli-tiehanke eivät näy budjetissa. Varkaus—Savonlinna-lentoliikennetuki on puolestaan jälleen pudotettu miljoonaan euroon ja valtionavun maksimi 50 prosenttiin.

Laajakaistatukea pienennetään, mikä ei sekään ole järin hyvä kannustin, etenkin kun koko Suomi olisi tarkoitus saada nopean laajakaistayhteyden piiriin vuoden 2015 loppuun mennessä.

Kaavaillut leikkaukset kilometrikorvauksiin ovat tässä kyllä eräänlainen jäävuoren huippu. Esimerkiksi maatalouslomittajilla korvaus tulee vain yhdestä edestakaisesta matkasta ja käyntejä kertyy kuitenkin vähintään kaksi. Olen jo kuullut puheita, että lomittajat saattavat siirtyä toisille aloille. Maatalousyrittäjähän ei nykyiselläkään systeemillä ole aina voinut pitää lomiaan toiveidensa mukaan, saati sitten tulevaisuudessa.

Maatalouspuolelta pitää vielä sanoa, että kasvaneet tuotantokustannukset kylvävät alalle ahdinkoa jo riittämiin, ja mitenkä hallitus sitten kuvittelee, että puhdas ja kotimainen ruoka löytää tiensä enää kaupan hyllyille, kun leikkaatte yli 30 miljoonalla eurolla kansallista tukea, romutatte luopumistuki- ja lomitusjärjestelmää sekä heikennätte vielä maatalousyrittäjien sosiaaliturvaa? Sanonpa vain, että seuraavalla hallituksella on edessään pitkä työsarka sinipunan töppäilyjä korjatessa, jollei kotimaisen ruuan arvostus ala näkyä elinkeino- ja maaseutupolitiikassamme heti. Yksittäisille yrittäjille näiden virheiden hintalappu on kohtuuttoman kova.

Arvoisa puhemies! Keskustan edustajat ulkoasiainvaliokunnassa pitävät huolestuttavana kehitystä, joka heikentää Suomen läsnäoloa maailmalla. Kehyskauden vuoden 2016 loppuun mennessä Suomen edustustoja aiotaan vähentää yhteensä 15.

Jos me haluamme olla saajapuolella, täytyy meidän toisaalta myös antaa. Ulkoministeriön pääluokassa kehitysyhteistyöhön kohdistettavat määrärahat putoavat, eikä ole myöskään hyvä suunta se, että edes mainintaa tuosta tavoitevuodesta 2015, kehysmäärärahatason nostamisesta 0,7 prosenttiin bkt:stä, ei budjetista löydy.

Siviilikriisinhallinnasta puhutaan paljon, mutta resurssit nousevat 0 prosenttia, sotilaallisen kriisinhallinnan resurssit plus 26 prosenttia. Siellä varataan yli 20 miljoonaa mahdollisia operaatioita varten. Kiinnostaisi tietää, mitä siellä on suunniteltu. Onko Libanonin johtovastuita — viime keväänä ei vielä pidetty kovinkaan todennäköisenä — siellä kirjoittamattomana sisällä?

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Euroopan ja koko maailman talouskehitystä leimaa suuri epävarmuus. Suomi avoimena ja pienenä taloutena on mukana kansainvälisen talouden heilahteluissa. Nyt käsittelyssä oleva hallituksen talousarvioesitys kertoo tästä karua kieltään. Suomihan velkaantuu 7 miljardin euron vuosivauhdilla. Tämän lisäksi Suomen haasteena on pitkän aikavälin kestävyysvaje. Näin ei voi pitkään jatkua. Suomen on pyrittävä kaikin mahdollisin keinoin pitämään kotipesä kunnossa. Tämän vuoksi on erinomainen asia, että pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on tehnyt näissä oloissa rohkeita päätöksiä valtiontalouden tasapainottamiseksi sitoutumalla yhteensä 5 miljardin euron sopeuttamistoimiin, käynnistämällä lukuisia välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia sekä ryhtymällä toimiin työurien pidentämiseksi.

Olen tyytyväinen, että tiukasta tilanteesta huolimatta hallitus on pystynyt turvaamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentulon. Vanhusten kotihoidon ja omaisten tukipalveluitten parantamiseen varatut rahat menevät oikeaan osoitteeseen samoin kuin varusmiesten päivärahojen korotus 2 miljoonalla eurolla. Erityisen iloinen olen sotaveteraanien kuntoutusmäärärahojen 4 miljoonan euron ja veteraanilisän 3,3 miljoonan euron korotuksista. Kunniakansalaisemme ovat ne kyllä ansainneet.

Arvoisa puhemies! Suomen kannalta on tärkeää, että parannetaan yritysten kilpailukykyä ja vahvistetaan talouskasvua ja työllisyyttä. Vain menestyvä yritys luo työpaikkoja. Tämän vuoksi meidän on huolehdittava, että Suomessa kannattaa yrittää, investoida ja työllistää. Talouskasvu ja työllisyyden lisääminen ovat ainut kestävä tie turvata suomalaisten hyvinvointipalvelut.

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu täysimääräisenä heti vuoden alussa. Esimerkiksi tavoite parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen on selkeä osoitus siitä, että hallitus on ryhtynyt tositoimiin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Suomessa on 40 000 kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa kouluttamatonta nuorta. Koulutus on ensisijainen keino estää syrjäytymistä. Sen sijaan ihmettelen kyllä opetusministeriön logiikkaa vähentää toisen asteen koulutuspaikkoja sieltä, missä nuorisotyöttömyys on kaikista suurinta ja missä on vaikeinta päästä toisen asteen koulutukseen. Näin on tapahtumassa muun muassa Oulun seudulla.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Talouden epävarmuuden aika on jatkunut jo niin kauan, että siitä on tullut uusi normaalin ajan mittapuu. Ensimmäistä finanssipaniikkia seurasi vain lyhyt elpyminen, minkä jälkeen Euroopan valtioiden velkaantuminen käynnisti uuden kriisikierroksen, ja ellei valtion velkoja saada hallintaan, kiertyvät ongelmat taas pankkikriisiksi.

Vaaroja voi listata lisää. Kiinan ja Intian talouskasvun hidastuminen vie pohjan pois kehittyvien maiden vedolta. Lähi-idän ja Iranin kriisit ja viime päivien uutisten pohjalta myös Kiinan ja Japanin suhteiden kiristyminen voivat syöstä talouden äkkijyrkkään pudotukseen. Kansainvälisen talouden uhkakuvat ovat toinen toistaan vakavampia. Eikä kyse ole vain etäisistä uhista. Metsäteollisuus on jo karsinut tuotantoaan, Nokia leikkaa voimakkaasti kotimaan toimintojaan, ja nyt näyttää kysynnän lasku ulottuvan jo perusmetalliteollisuuteenkin.

Kansainvälisen talouden ongelmat eivät poista kotimaisten päättäjien vastuuta. Päinvastoin, nyt on harkittava tarkkaan niitä toimia, joilla Suomen talous ja suomalaisten työllisyys saadaan turvattua yli vaikeimpien aikojen. Haasteet ovat kovia, ja varmoja oikeita vastauksia on vaikea esittää. Melkoisella varmuudella voi kuitenkin kartoittaa ilmeiset virheratkaisut. Tällaisena virheenä voi pitää julkisen talouden äkkijarrutusta. Jos innostumme leikkaamaan menoja tai kiristämään veroja nyt jo päätetystä, nitistämme kotimaisen kysynnän samaan aikaan viennin taantumisen kanssa.

Talouspolitiikan linjasta ei tietenkään pidä tehdä mitään taloustieteen oppikiistaa. Ei ole tarpeen uskoa finanssipoliittisen elvytyksen tehoon. Kysymys on vain siitä, ettei pidä puuttua talouden automaattisten vakauttajien toimintaan. Kysymys on siitä, ettei pidä ihan tosissaan ottaa puheita growsteritystä eli budjettileikkausten positiivisesta vaikutuksesta.

Arvoisa puhemies! Valtio auttaa talouden ongelmista selviämisessä antamalla yritysten ja kotitalouksien toiminnalle selkeät puitteet ja ennustettavan toimintaympäristön. Se tarkoittaa, että pidämme kiinni viime keväänä sovituista talousarviokehyksistä ja vahvistamme ne hyväksymällä nyt käsittelyssä olevan budjettiesityksen.

Valtiovarainministeri Urpilaisen budjettiesityksessä on paljon kiittämisen arvoista. Tiukkaan linjaan on saatu sovitettua oikeudenmukaisuutta. Pienituloisille tärkeitä perusturvaetuuksien indeksikorotuksia aikaistetaan ja työmarkkinatuen tarveharkinta poistetaan puolison tulojen osalta. Lisäksi työttömien asumistukea ei leikata heti kolmen kuukauden kuluttua työn saannista. Vielä edellä olevaa tärkeämpää on, että nuorista pidetään huolta. Yhteiskuntatakuu astuu voimaan 2013, ja kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille taataan työ- tai koulutuspaikka tai muu aktiivitoimenpide kolmen kuukauden kuluessa. Erillisellä osaamisohjelmalla vähennetään koulutusvajetta 20—29-vuotiaiden keskuudessa. 20 vuoden takaisista virheistä on opittu. Nuoria ei jätetä heitteille. Kaiken kaikkiaan edellä mainittuihin oikeudenmukaisuustoimiin käytetään 165 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Pohjois-Suomen kannalta erityisen kiitoksen saa budjetin panostus kasvuun tähtääviin yrityksiin. Yritykset saavat verokannusteen, tukea t&k-toimintaan ja lisää Finnvera-rahoitusta. Pohjoisessa Suomessa on rikkautta sekä osaavassa väessä että sen luonnonvaroissa. Pohjois-Suomi on kasvun kynnyksellä, ja se tarvitsee tukea, erityisesti sen nuori väestö tarvitsee tukea, ettei taantuma hyydytä pohjoisen nousua.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun tässä on koko päivän kuunnellut hallituspuolueiden kansanedustajien vakuutteluita, niin yhtäältä tulee mieleen se Yhdysvaltain presidentti Richard Milhous Nixonin kuuluisa valkopyykkipesupuhe Watergate-skandaalin yhteydessä. Nixonhan vakuutti, että ei ole mitään valkopyykin pesun tarvetta Valkoisessa talossa. Se puhe oli täynnänsä sitä vakuuttelua. Tai yhtä lailla muistamme raamatullisesti, kuinka opetuslapsi vakuutti uskollisuuttaan mestarille ja juuri tämä opetuslapsi paljastui jänishousuksi sitten tositilanteessa. Jotakin samaa vakuuttelua on ollut havaittavissa hallituspuolueiden kansanedustajien puheissa: vakuutetaan lujasti sellaista, mihin ei pohjimmiltaan oikein itsekään jakseta uskoa.

Meistä jokainen on tullut tähän taloon kansan valitsemana niiden toiveiden kautta, että voisimme olla jakamassa jotain hyvää äänestäjillemme, heidän taustaryhmilleen, omaan maakuntaamme jne. Kenellä siihen on mahdollisuus, kakkua todella on kiva jakaa. Mutta peruskysymys on: pitää olla, mitä jakaa. Tarvitsemme siis yhtä lailla kakun tekijöitä, kakun kasvattajia. Talouden pyörien on pyörittävä.

Nyt ajankohtaiset viestit eivät kerro hyvää. Lomautukset lisääntyvät. Pelätään suuresti lomautusten muuttumista irtisanomisiksi. Nyt jos koskaan tarvitaan elvyttäviä stimulansseja, ja siinä kotimarkkinat ovat avainasemassa. Ja kyllä hallitus tämän on oivaltanut. Siis kaikin keinoin on panostettava ihmisen omatoimisuuden tukemiseen, sillä uudet työpaikat syntyvät miltei yksinomaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, ja näin ollen yrittäjyyden edellytyksiä, yrittäjänä toimimista ei saa vaikeuttaa.

Erityisesti vasemmistosta on tänään kuulunut niitä Nixonin tyyppisiä vakuutteluita alvin korottelun ympärillä. Alvin korotusta vasemmiston suunnalta on vähätelty. Se on yhtäältä helppo ja mielikuvitukseton ratkaisu, ja se on epäoikeudenmukainen, sillä se kurittaa nimenomaan heikoimmassa asemassa olevia, joilla jokainen roponen menee välttämättömään elämiseen. Ja kuten päivällä jo puhuttiin, olisi ollut oikeudenmukaista edes lääkkeet ja ruoka, elintarvikkeet, rajata alvin korotuksen ulkopuolelle. Sanalla sanoen: kansan kurjistaminen jatkuu ja syvenee.

Kilometrikorvauksen leikkausasiassa on vain häviäjiä. Viime kädessä valtiokin on häviäjänä. Sen kassaan tulee jatkossa kilahtamaan entistä vähemmän, vaikka toiveet olisivat toisaalla. Voi olla, että se antaa pikaisen, hetkellisen, vuoden kaksi kestävän, piristysruiskeen autokauppaan, kun yritykset alkuvaiheessa — millä yrityksillä on siihen varaa — ostavat työsuhdeautoja, mutta sitten tämäkin toive hupenee.

Ja yhä edelleen, kuten vuosi sittenkin, on välitettävä niitä pettyneitä toiveita, joita yliopistomaailmasta kuuluu, kun yliopistomaailma on murroksessa, on toteutettu mittava yliopistouudistus ja sitten viedäänkin matto alta, ensin puolikkaalla indeksileikkauksella ja nyt kokonaisella indeksileikkauksella.

Olli Immonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen tuoreessa valtion talousarvioesityksessä on kyse Suomen kaikkien aikojen suurimmasta budjetista. Suomen valtio tulee kuluttamaan ensi vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin maamme historiassa. Vuoden 2008 lopussa Suomella oli velkaa vähän yli 54 miljardia euroa, kun taas ensi vuoden loppuun mennessä velan määrä kasvaa jo noin 96 miljardiin euroon. Vuonna 2008 Suomen velka oli 33,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun vuonna 2011 osuus oli jo 48,6 prosenttia. Vuonna 2009 yhdysvaltalainen televisiokanava CNBC suhteutti eri valtioiden ulkomaisen velan kyseisten maiden kokonaistuotteeseen. Suomella ulkomaista velkaa oli peräti 116 prosenttia vuotuisen kokonaistuotannon arvosta. Suomi sijoittui tuolloin 13. sijalle eniten velkaantuneiden maiden vertailussa.

Arvoisa puhemies! Kataisen hallitus jatkaa samalla velkaantumisen tiellä kuin maamme aiemmat hallitukset. Valtiojohtoa ei näytä yhtään huolettavan se, että lasku tämän päivän mässäilystä ja yli varojen elämisestä tulee kaatumaan tulevien sukupolvien maksettavaksi. Velkojen takaisinmaksua ei tule ainakaan helpottamaan edessämme oleva suuri eläkepommi ja syrjäytyneiden nuorten armeija. Myöskään uutta Nokiaa ei ole näköpiirissämme. Nyt olisi jo korkea aika varautua tulevaan ja laittaa stoppi holtittomalle velkaantumiskehitykselle.

Suomessa erityisesti perinteiset vasemmistopuolueet ja vuoron perään oppositiossa istuneet puolueet ovat esittäneet aina välillä väitteitä, joiden mukaan suomalaista hyvinvointivaltiota oltaisiin ajamassa alas. Nämä väitteet eivät kuitenkaan pidä paikkansa. Suomalaista hyvinvointivaltiota ei ole suinkaan ajettu alas vaan sen sijaan paisutettu jatkuvasti. Julkisen sektorin osuus, veroaste ja julkiset menot eivät ole pienentyneet vaan päinvastoin kasvaneet viimeisten vuosikymmenien aikana.

Ylivelkaantuminen on yhdistetty yleensä erityisesti sosialidemokraattien johtamiin valtioihin. Lähes samalla tavalla ylivelkaantumiskehitystä ovat olleet Suomessa tukemassa suurista puolueista kuitenkin myös kokoomus ja keskusta. Sosiaalidemokraattinen politiikka näyttääkin olevan pesiytynyt vahvasti sekä Suomen poliittisen kentän vasemmalle että myös niin sanotulle oikealle laidalle.

Suomen hurjasta velkaantumiskehityksestä huolimatta päättäjillä näyttää riittävän halua jakaa rahaa jopa Suomen omien rajojen ulkopuolelle, muun muassa kehitysavun ja erilaisten ilmastotukien muodossa. Kyseiset rahahanat tulisi laittaa välittömästi kiinni vähintään siihen asti, kunnes Suomen valtion oma talous saadaan tasapainoon ja velkaantuminen hallintaan. Valitettavasti tulee kestämään kuitenkin vielä pitkään, ennen kuin velalla turmeltu Suomen kansantalous saadaan käännettyä taas paremmalle tolalle.

Arvoisa herra puhemies! Suomi elää tällä hetkellä yli varojensa. Tästä syystä en tule tekemään ainoatakaan omaa henkilökohtaista talousarvioaloitetta, joka lisäisi valtion menoja. Sen sijaan tulen tekemään aloitteita, jotka läpi mennessään toisivat säästöjä valtion menoihin.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vuoden 2013 budjetti tulee olemaan budjetti, johon Euroopan unionin talous vaikuttaa eniten niistä, mihin se tähän mennessä on vaikuttanut. Euroopan unionin talous tulee pienentämään meidän kansallisia toimintamahdollisuuksiamme, ja tuntuu siltä, että kun kevään kehysriihessä näitä budjetin linjauksia tuotiin esille, niin sen jälkeen budjetissa ei ole oikeastaan mitään uutta yllättävää tullut. Voikin sanoa, että hallitus on jähmettänyt itsensä Euroopan alle ja jäänyt odottamaan maailmantalouden kasvua, jota näillä näkymin tuskin tulee tapahtumaan.

Ensi vuoden budjetin osalta on realiteetti se, että Suomi tulee velkaantumaan lisää. Mutta olennaista on se, että mihin tämä otettava velka käytetään. Mielestäni se tulisi kohdentaa välttämättömiin investointeihin ja investointeihin, jotka erityisesti palvelisivat tätä yhteiskuntaa viennin saralla.

Hyvää budjettiesityksessä on se, että muun muassa Finnveran rahoitusvaltuuksia ollaan lisäämässä, mutta myös Tekesin myöntövaltuuksiin ja erityisesti vientiin yrityksille tulisi antaa lisää voimavaroja. Kotimaisen energian hyödyntämistä tulisi lisätä ja käyttää näitä velkarahoja sen eteenpäinviemisiin.

Tänään täällä hallituspuolueet ovat monissa eri yhteyksissä korostaneet tämän ensi vuoden budjetin oikeudenmukaisuutta. Tästä voidaan olla myös toista mieltä. Ruuan ja lääkkeiden kallistuminen tulisi jättää tekemättä sen johdosta, että se tulee kohdistumaan erityisesti ihmisiin, jotka joutuvat omista tuloistaan käyttämään suhteessa suuremman osan näihin.

Myös lapsilisien indeksitarkistukset tulevat vaikuttamaan perheiden hyvinvointiin, ja tarpeellista tällaisena taloudellisesti tiukkana aikana olisi ollut se, että lapsiperheiden kotiapu olisi otettu yhden ohjelman aiheeksi.

Nuorten yhteiskuntatakuu on hyvä asia. Työ-, koulutus- tai harjoittelupaikan lupaaminen nuorelle on tärkeää. Mutta tuntuu siltä, että mahtaako tämä toteutua suunnitellussa muodossa, koska opetus- ja kulttuuriministeriön osalta on valtionosuuksia jäädytetty, ammattikorkeakoulupaikoista vähennetään 2 300 paikkaa ja oppisopimuskoulutuksesta yli 20 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi kesällä oman strategiansa. Siellä on määritelty toiminta-ajatukseksi: turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille. Kun katsoo tätä budjettiesitystä, niin tuntuu siltä, että nämä strategiatavoitteet tuskin onnistuvat.

Kotimaisesta tukipaketista ollaan vähentämässä noin 33 miljoonaa euroa elikkä Etelä-Suomen kansallisesta tuesta ja pohjoisesta tuesta. Myös Makeran pääomittaminen jää tekemättä, joten investointirahoitus tulee hiipumaan.

Tiemäärärahat ovat täällä puhuttaneet monia, ja niitä tullaan pienentämään niin, että yksityisteihin on käytettävissä ensi vuonna vain 8 miljoonaa euroa. Lisäksi kun huomioimme sen, että kunnat joutuvat omista taloudellisista syistään johtuen karsimaan yksityistieavustuksia, niin tiepääoma tulee heikkenemään ja korjausvelka tulee kasvamaan.

Kunnat kokevat ensi vuonna kovia. Kuntien valtionosuuksia tullaan leikkaamaan yhteensä 806 miljoonaa euroa. Ja se on vääjäämätön totuus, että se tulee vaikuttamaan kunnallisten peruspalvelujen tuottamiseen.

Liikenneinvestoinneista vielä sen verran, että isot investoinnit jäävät tykkänään tekemättä, ainoastaan täällä eteläisessä Suomessa niitä on tulossa. Rautatieverkostoa parannetaan niiden suunnitelmien mukaan, mitkä on jo aikaisemminkin toteutettu.

Mutta työllisyyden kannalta on huolestuttavaa se, että kilometrikorvauksia tullaan leikkaamaan, ja se on suuri haitta erityisesti maaseutualueille. Olisi ollut oikeudenmukaisempaa ja tasapuolisempaa, että esimerkiksi johtoportaan autoetuihin ja hulppeisiin asuntoetuihin olisi kiinnitetty myöskin huomiota, kun kerran kilometrikorvauksia ryhdytään leikkaamaan.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Jätän oppositiolle suosiolla tämän budjetin moittimisen tai epäkohtien etsimisen, ja ansiokkaasti he sitä päivän mittaan ovat myöskin suorittaneet. Keskityn siis hyviin asioihin, joita tästä budjettiesityksestä löytyy runsaasti.

Puhutaan ensin työstä ja työllisyyden edistämisestä. Nuorten yhteiskuntatakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma käynnistyy vuodenvaihteessa. Pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilu alkaa, joka päättyy vuonna 2015. Puolet pitkäaikaistyöttömistä tulee sen piiriin, ja osatyökykyisten työllistyminen myöskin on esillä. Työllisyysmäärärahoja lisätään aktivointiasteen nostamiseksi se 32 miljoonaa euroa ja äkillisen rakennemuutoksen tukeen lisätään 10 miljoonan valtuutuslisä.

Sitten muutama sana oikeudenmukaisuudesta.

Vanhuspalvelulaki astuu voimaan 1.7., ja se on erinomainen asia, että sen vihdoin viimein saamme aikaiseksi, ja siinähän parannetaan sekä koti-, omais- että ympärivuorokautista hoitoa.

Perusturvaetuuksiin tehdään 0,7 prosentin indeksikorotus. Työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta poistetaan. Sehän on ollut aika raakea se leikkuri, joka alkoi 1 704 eurosta, ja jos puoliso ansaitsi vähän yli 3 000 euroa, niin käytännössä työmarkkinatuki oli silloin nolla.

Verotuksen oikeudenmukaisuutta lisätään poistamalla työmarkkinatuen tarveharkinta. — Anteeksi, sanoin sen jo toisen kerran, mutta se on niin hyvä asia, että se kannattaakin toistaa.

Solidaarisuusveroilla oikeudenmukaisuutta lisätään, ja kokonaisuudessaan tämä budjetti on lievästi tuloeroja pienentävä.

Kasvuun tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan lisäämiseksi tuodaan määräaikainen verokannustin tutkimus- ja kehitystoiminnalle sekä pääomasijoitusten lisäämiseksi sijoittajan verokannustin, ja investointien lisäämiseksi teollisuuden tuotannollisten investointien poisto-oikeus kaksinkertaistetaan, määräaikaisesti tosin. Ja vähäisimpänä en pidä myöskään tätä julkisten tietovarantojen avaamista. Eli tällä ruokitaan myöskin sitä uutta kasvua, tällä kertaa Ilmatieteen laitoksen osalta.

Edelleen muutama sana kasvukannustimista ja kasvun vauhdittamisesta. Finnveran vienninrahoitusohjelmalle on tarkoitus myöntää 3 miljardin euron valtiontakaukset — äärimmäisen hyvä asia — ja hallitus tulee osoittamaan viennin jälleenrahoitusmallin mukaiseen rahoitustoimintaan vientiyrityksille ja alustoimituksille 940 miljoonaa euroa, uuden jäänmurtajan hankintaan ensi vuodelle 27 miljoonaa. Tärkeänä asiana tuon meriliikenteen lisääntymisen osalta pidän myöskin sitä, että öljyntorjuntavalmiuden ylläpitoon tehdään pieniä tasokorotuksia, kuten myös Hylkeen peruskorjauksen suunnitteluun myönnetään 0,5 miljoonaa, ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen Tekesin kautta myönnetään 428 miljoonaa euroa avustuksina ja 109 miljoonaa euroa lainoina.

Tähän rikkipesuriasiaan hallitus on osoittamassa 30 miljoonaa, ja kaiken kaikkiaan se seikkailu ei kyllä hurraata kestä. En lähde tällä kertaa nyt sen syvemmälle siihen.

Mutta vähäisimpänä ei suinkaan sitten täällä myöskään ole uuden kasvun ja uusien työpaikkojen luominen ict-alalla. Eli hallitus valmistautuu aloittamaan vuoden 2012 kolmannessa lisätalousarviossa ict-työryhmän esitysten mukaisia toimia.

Mielestäni näihin kohtiin sopii äärimmäisen huonosti — koska tämä raamisopimus on yksi osa myöskin ensi vuoden budjettia — Elinkeinoelämän keskusliiton venkoilu koulutuspäivien osalta ja niistä sopimisessa. Luulisi Elinkeinoelämän keskusliiton ymmärtävän, että koulutus on lähes ainoa, millä Suomi pystyy tekemään asioita. Koulutuksen avulla suomalaiset pystyvät tekemään sellaisia asioita, joita muut eivät osaa, ja luulisi myöskin Elinkeinoelämän keskusliitossa laitettavan sellainen hattu päähän, että tästä kolmen päivän koulutusoikeudesta päästään yhteisymmärrykseen, koska siinä ei ymmärrykseni mukaan isoja riitoja ole. Lähinnä se on ilmeisesti ihan ideologista kiistaa, mikä siellä on.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee uuden teollisen tarinan. Nokia ei ole enää se, josta tässä maassa isoilla otsikoilla kirjoitetaan. Me tarvitsemme samaa henkeä, minkä Ruotsin pääministeri Reinfeldt sanoi, kun hän totesi, että se, mitä öljy on Norjalle, kaivokset ovat Ruotsille. Hän ei tietenkään tarkoittanut pelkästään sitä, että ne malmit, joita maasta kaivetaan, yksistään ovat se rikkaus, vaan siihen liittyvä jatkojalostus, joka Ruotsissa on sitten raudan pelletöinnin jälkeen johtanut terästehtaisiin ja huippuna tietysti maailmaa valloittaneeseen autoteollisuuteen. Suomi tarvitsee jotakin tämäntyyppistä uutta teollista tarinaa ja teollisuusstrategiaa.

Valitettavasti tämä hallitus ei ole pystynyt näyttämään tietä Nokian jälkeiseen maailmaan Suomessa — palaan tähän vielä myöhemmin. Totean, että se on keskittynyt nyt näitten yhteiskunnallisten organisaatioitten uudelleenjärjestelyyn, huippuna tämä kuntaremonttihanke, jossa jälleen kerran samanaikaisesti, kun pidetään yllä tätä epävarmuutta, vähennetään niitä panoksia, joilla kunnat joutuvat tuottamaan meidän täällä säätämiemme lakien mukaiset palvelut ihmisille. En tähän mene syvemmälle, koska täällä monissa, etenkin keskustan edustajien, puheenvuoroissa on valaistu tätä ongelmatiikkaa hyvin syvästi.

Totean vain elinkeinopolitiikasta jälleen kuntatasollakin erään asian, kun täällä on pääministeri tänä päivänä sanonut, että pienet kunnat eivät pysty hoitamaan tehokkaasti elinkeinopolitiikkaa. Otan esimerkiksi oman seutukuntani Tunturi-Lapin. Siinä on neljä itsenäistä kuntaa tällä hetkellä: Enontekiö, Kittilä, Muonio ja Kolari. Tällä seutukunnalla menee lähes parhaiten Suomen seutukunnista. Siellä jokainen kunta on omalla elinkeinopoliittisella aktiivisuudellaan pystynyt luomaan jonkin merkittävän teollisuuslaitoksen. Pääasiassa ne ovat matkailuteollisuuteen liittyviä laitoksia: Levi Kittilässä, Ylläs Kolarissa, Olos Muoniossa, Kilpisjärvi ja muut matkailutoiminnat Enontekiöllä. Jos tuolla alueella olisi ollut yksi kunta, niin olen aika varma siitä, että siellä olisi vain yksi tällainen teollinen matkailukeskittymä. Siis se pienuus on tuonut lisää resursseja koko kansantalouteen. Ne ovat merkittäviä ulkomaanvaluutan tuojia, kaikki nämä mainitsemani kohteet.

Matkailun osalta on suuria uhkapilviä logistiikkaan liittyen. Esimerkiksi Finnairin uudet aikataulut vievät pohjaa pois ulkomaanmatkailuun valmistautuneilta yrityksiltä, ja tässä tullaankin Lapin matkailuyritysten kanssa voimakkaasti vaikuttamaan Finnairiin, että tällaista katastrofia ei pääsisi siellä tapahtumaan. Tämä on myöskin ministeri Hautalan asia siinä mielessä, että valtion omistajaohjausta on nyt Finnairissa käytettävä tässä asiassa.

Sitten kaivosteollisuus ja siihen liittyvä jalostus. Lappi ja Pohjois-Suomi, Itä-Suomi ovat siinä pisteessä, että kaivosprojektien johtajat totesivat, että lähivuosina — itse ajattelisin tässä kymmentä, viittätoista vuotta — siellä on mahdollisuus syntyä 5 000 uutta työpaikkaa kaivoksiin, ja tässä ei ole vielä otettu huomioon niitä jalostuslaitoksia, joita siellä välttämättä joudutaan myös rakentamaan, jos järkevästi tämä homma hoidetaan. Mutta mitä tekee hallitus? Opetusministeriön sektorilla tapahtuu leikkaus koulutuspuolelle eikä missään nimessä sellaista koulutuksen kohdentamista näille alueille Pohjois- ja Itä-Suomeen, jota siellä tarvittaisiin, jotta pystyttäisiin nämä työpaikat täyttämään.

Tässä on tapahduttava ajatustavan muutos. Tähän saakka Suomen historiassa on aina nuoriso valunut pohjoisesta etelään koulutuspaikoille ja sitten jäänyt tänne työhön, mutta kun nyt meillä ei ole täällä tätä Nokian tarinaa, vaan meillä on nyt nämä matkailu- ja kaivostarinat tuolla Itä- ja Pohjois-Suomessa, kulkusuunnan on oltava toinen. Elikkä täältä on myöskin päädyttävä siihen, että opiskelijoitakin tulee lähelle noita työpaikkoja ja siellä sitten pystytään saamaan peruskoulutus niihin ja toimimaan noissa vaativissa tehtävissä tässä uudessa teollisessa tarinassa, joka Suomessa on nyt puhkeamassa kukkaan.

Me olemme ehdottomasti Pohjois- ja Itä-Suomessa sitä mieltä, että (Puhemies koputtaa) ympäristöasioissa on oltava nollatoleranssi, mutta me emme ole sitä mieltä, että meidän paniikissa on suljettava kaikki nämä (Puhemies koputtaa) kaivokset, ne, joista pääministeri Reinfeldt totesi, että mitä öljy on Norjalle, sitä kaivokset ja siihen liittyvä jalostus ovat Ruotsille.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Lämmin ja kunnioittava kiitos!

Arvoisa puhemies! Tällaisessa budjettiesityksessä ja budjettikokonaisuudessa on monia isoja kysymyksiä: kuinka talouden kasvua saadaan aikaiseksi, kuinka kysyntää saadaan parannettua, kuinka menoja saadaan hillittyä, kuinka alueellista tasapainoa rakennetaan jnp. jnp. Talousarvioesitys vastaa monilta osin myönteisesti myös näihin kysymyksiin, mutta haluan nostaa esille muutamia suuria talousarvioesityksen ongelmia.

Ensinnäkin me tarvitsemme talouden kasvua, ja tässä tarkastelussa me emme saa jättää huomioimatta luonnonvarojemme valtavia mahdollisuuksia, biotalouden huikeita resurssejamme, uusiutuvan energian mahdollisuuksiamme turve mukaan lukien, mineraalivarantojamme, metsää ja maatalouttamme.

Olen hyvin hämmästyneenä seurannut, kuinka tämä hallitus on määrätietoisesti ajanut suomalaisen maatalouden kannattavuutta alaspäin kaikissa tekemissään talousratkaisuissa, niin myös tässä talousarvioesityksessä. Näyttää siltä, että hallitus ei ymmärrä sitä, että suomalainen maatalous työllistää 300 000 suomalaista, metsätalous lisäksi noin 100 000 suomalaista. Elintarviketalous on Suomen suurin tuontia korvaava kotimarkkinasektori. Meidän vuosittainen ruokalaskumme on reilu 14 miljardia, siitä tuontiruuan osuus on reilu 3 miljardia. Nämä luvut osoittavat sen, että meidän pitää kaikin tavoin pyrkiä huolehtimaan siitä, että suomalaiset ruuantuottajat ja suomalainen maatalous kykenevät toimimaan kannattavasti.

On onnetonta, että talousarvioesityksessä huolimatta siitä, että maatalouden kannattavuus on kovaa vauhtia rapautumassa kustannusten noustessa ja tuottajahintojen polkiessa paikallaan, hallitus haluaa toteuttaa maatalouden kansallisten tukien ylisuuret leikkaukset ja jättää auki maatalouden investointien rahoitustuen. Samalla hallitus haluaa leikata viljelijöitten sosiaaliturvaa ja karsii lomitusjärjestelmää tilanteessa, jossa nimenomaan viljelijöiden jaksaminen on rajulla koetuksella. Budjettiesitys kohtelee viljelijöitä erityisen kovakouraisesti, tuloja alennetaan, kustannuksia nostetaan, ja lisäksi viljelijäkotitaloudet joutuvat muiden kotitalouksien tavoin muidenkin verojen ja maksujen korotusten maksajiksi.

Eduskunta on käsitellyt Suomen kansallisen ruokastrategian, johon hallitus on sitoutunut. Strategian tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen elintarviketuotannon arvo vuoteen 2030 mennessä. Budjettiesitys ei vastaa näihin tavoitteisiin, ja siksi maa- ja metsätalouden pääluokka vaatii ehdottomasti vastuullista parantamista. Maatalouden tilanne vaatii nopeita parannustoimenpiteitä niin talousarviotasolla kuin myös muualla, kuten muun muassa markkinoitten toimivuuteen.

Arvoisa puhemies! Muutama sana kunnista. On pakko todeta, että hallituksen leikkaukset kuntien talouteen ovat rajuja. Kahdessa vuodessa hallitus on leikannut kuntapalveluista yli 800 miljoonaa euroa. Ensi vuonna budjettikirjan mukaan valtion toimenpiteitten vaikutus kuntien ja kuntayhtymien talouteen on yli 190 miljoonaa euroa kiristävä. Valtionosuuksien leikkaus kokonaisuutena on hyvin voimakas. Valtionosuusprosentti eli valtionosuus kuntien rahoituksesta on laskenut vuoden 2011 yli 34 prosentista ensi vuoden vajaaseen 31 prosenttiin. Tämä on uskomatonta kuntien rahoitusaseman heikentämistä.

On selvää, että hallituksen rajut leikkaukset kiristävät vääjäämättä kunnallisverotusta, heikentävät kunnallisten palvelujen laatua ja kiihdyttävät kuntakentän velkaantumista. Hallituksen leikkaukset kohdistuvat kaikkein kipeimmin heikompiosaisiin eli lapsiperheisiin, vanhuksiin, sairaisiin, eli siis niihin, jotka eniten tarvitsevat kuntapalveluita. Hallituksen julkinen viesti on tältä osin hyvin hämmentävä. Pääministerin suullakin puhutaan siitä, että kuntapalvelut turvataan, mutta samaan aikaan tehdään kaikki mahdollinen, että kuntien edellytykset järjestää tarvittavat terveydenhuoltopalvelut, vanhuspalvelut jne. vaikeutuvat kaikin tavoin — tämä siis sen lisäksi, että hallituksen kuntauudistus on sekoittanut pahoin kuntakentän.

Aivan loppuun, puhemies: Olen hyvin hämmentynyt siitä, että myös maakuntien kehittämisrahaa halutaan leikata. Sitä leikataan nyt kolmannekseen tämänvuotisesta, ja kun tiedetään, kuinka suuri merkitys maakuntien kehittämisrahalla on maakuntien kehittämistoimenpiteisiin, maakuntien kasvuedellytysten luomiseen, niin on vain todettava, että toivon mukaan tässä eduskuntakäsittelyssä myös maakuntien kehittämisrahaan vielä puututaan myönteisesti.