Arvoisa puhemies! Jo viime viikolla Syyria-asiaa täällä istuntosalissa käsiteltiin, mutta tällä viikolla on tapahtunut paljon uutta. Yhdysvaltojen isku, jota pidettiin todennäköisenä viime viikolla, ei nyt ole näköpiirissä. Sen sijaan on tullut tämä uusi ajatus, jota Venäjä on vienyt eteenpäin Syyrian hallituksen kanssa, että nämä kemialliset aseet saataisiin siellä kontrolliin, ja olisin ensin kysynyt ministeri Tuomiojalta: Pitävätkö nämä lehtitiedot paikkansa, että pohjoismaiset ministerit ja te itse olette tässä olleet aktiivisia, ja onko ollut muita ajatuksia sitten jatkosta Pohjoismaiden ministerien kesken, jos Syyria tähän suostuu? Miten Pohjoismaat ja Suomi tähän voisivat osallistua, ja miten näette Suomen roolin sellaisessa operaatiossa, jossa Syyrialta saataisiin nämä kemialliset aseet kontrolliin?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Pohjoismaiden ulkoministerit, erityisesti Norjan, Ruotsin ja Suomen ministerit, ovat olleet koko ajan yhteydessä viime viikkojen aikana. Tarkoituksena on keskustella siitä, olisiko jotain, jolla tavoin voitaisiin Syyrian nimenomaan tähän kemiallisten aseiden käyttöön löytää joku ratkaisu, joka kestävällä tavalla sitten myöskin turvaisi tulevan rauhan mahdollisuudet. Tällöin sitten Pohjoismaiden ja Baltian ulkoministereiden videoneuvotteluissa päädyttiin siihen, että me käännymme yhden turvaneuvoston jäsenen puoleen, Venäjän puoleen, sillä toivomuksella, että he tekisivät oman aloitteensa turvaneuvostossa siitä, millä lailla tässä päästäisiin eteenpäin, ja me onnistuimme tässä yhteydenotossa kylläkin.

Tähän täytyy nyt heti tietysti sanoa, että eihän tämä ajatus, mitä nyt vakavasti kaikki turvaneuvoston jäsenet tutkivat, ole suinkaan jossain Pohjolassa tai missään muuallakaan keksitty, vaan monet ovat pohtineet eri puolilla, millä lailla tästä tilanteesta päästäisiin eteenpäin. Ikään kuin on ollut selvästi tilaus tälle ajatukselle, ja se on varmasti sillä tavoin kestävin kaikista vaihtoehdoista, että se myös onnistuessaan tarkoittaa sitä, että kemiallisia aseita ei enää Syyriassa ole eikä niitä kukaan voi sen jälkeen myöskään käyttää. Tätä nyt todella vakavasti selvitetään. Jos tullaan tilanteeseen, jossa YK tai kemiallisen aseen valvontajärjestö kääntyy Suomen puoleen ja pyytää käyttöönsä sitä osaamista ja asiantuntemusta, jota meillä sekä siviili- että sotilaspuolella on, niin on aivan selvää, että me suhtaudumme äärimmäisen vakavasti ja lähtökohtaisesti myönteisesti tällaiseen pyyntöön.

Puhemies! Olisin kysynyt vielä tästä kemiallisten aseiden käytön juridisesta puolesta. Nythän on tapahtunut sotarikos tai rikos kansainvälistä oikeutta vastaan, kun näitä aseita on käytetty. Kuka se sitten ikinä onkin, se toivottavasti selviää näissä YK:n tutkimuksissa — oliko Assadin hallinto, olivatko Assadin käsistä karanneet sotilasjohtajat, vai oliko oppositiollakin näitä ollut käytössään.

Olisin kysynyt tämän juridisen puolen kantavuudesta. Suomi on kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, ICC:n jäsen, ja kansainvälinen rikostuomioistuinhan voi kolmella tavalla käynnistää asiat: Ensinnäkin niin, että YK:n turvaneuvosto esittää, että siellä nämä asiat tutkitaan. Toinen on, että joku jäsenmaa, kuten esimerkiksi Suomi, esittää asian tutkittavaksi. Kolmas on, että kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä itse ottaa asian käsittelyyn. Kun on kysymys näin vakavasta rikoksesta kuin kemiallisten aseiden käytöstä, miten, ministeri, näette: millä tavalla tämä pitäisi tuolla kansainvälisessä rikostuomioistuimessa käsitellä?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Toissa viikolla Pohjoismaiden ja Baltian ulkoministereiden Syyrian tilanteesta hyväksymässä lausumassa, joka myös kirjeenä toimitettiin kaikille turvallisuusneuvoston jäsenille, on yhtenä elementtinä mukana se, että haluaisimme tämän kemiallisen aseen käytön tulevan kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkittavaksi. Tämä on myöskin ollut sen jälkeen EU:n keskusteluissa vahvasti esillä, ja tämä vastaa meidän perusnäkemystämme siitä, että tällaiseen rikokseen syyllistyneet on saatettava oikeudelliseen vastuuseen. Mutta silloin on myöskin tärkeätä, että noudatetaan oikeudellisia prosesseja, mitä kautta myöskin saadaan riidattomin selvyys syyllisyydestä eikä kohdisteta toimenpiteitä sellaisiin ihmisiin, jotka eivät ole siihen olleet osallisia.

Arvoisa herra puhemies! Syyrian kansanmurha ja ne sotatapahtumat ovat kauheita, ja sinne pitää antaa kaikki humanitaarinen apu, joka on mahdollista saada perille.

Kemiallisten aseiden käyttö on todellakin sotarikos, jolla pitää olla seuraus. Minun mielestäni Suomen hallituksen linja on tässä ollut viisas. Mutta mikä on sitten se vaihtoehto, jos mikään muu ei auta? Minkälaisen mallin se luo Iranille, Pohjois-Korealle ja tämmöisille vastaaville raaoille diktatuureille, joilla mahdollisesti on kemiallisia aseita, jos ei siitä jollain tavalla rangaista? Onko tämä sotilaallinen isku täysin poissuljettu teidän mielestänne?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! On tärkeää lähteä siitä tarjolla olevasta mahdollisuudesta ja sen tukemisesta, joka on kaikista vaihtoehdoista parhain tai joka tapauksessa vähiten huono, ja se on juuri eteneminen siten, että kemialliset aseet saatetaan kansainväliseen valvontaan ja saadaan tuhotuiksi ja samalla käynnistetään oikeudellinen prosessi. Ei ole mitään takeita siitä, että tämä onnistuu. Jos siinä ei onnistuta eikä turvallisuusneuvostossa päästä yksimielisyyteen jatkotoimista, niin sitten jäävät eri tahoille varmasti harkittavaksi jo esillä olleet erilaiset vaihtoehdot, jotka eivät kuitenkaan ole yksiselitteisesti, jos lainkaan, kansainvälisen oikeuden mukaisia.

Täytyy ehkä todeta, että vahva lähtökohta tälle aktiivisuudelle on se, että kaikki valtiot ovat tuominneet kemiallisen aseen käytön, ja kun kysymyksessä mainittiin Iran, niin täytyy muistaa, että Iran itse oli niitä valtioita, jotka Irakin kanssa sodassa joutuivat kemiallisen aseen käytön kohteeksi, eikä silläkään voi olla muuta kantaa kuin kemiallisen aseen käytön tuomitseminen.

Herra puhemies! Sotilaallisen iskun välttäminen on tärkeä tavoite, ja toivottavasti se onnistuu tällä poliittisella prosessilla, koska sen vaihtoehto kyllä sisältää suuria arvaamattomuuksia ja suuren katastrofinkin aineksia, jos niin kävisi. Toivottavasti tämä projekti nyt onnistuu.

Puolustusministeri on julkisuuteen antanut ymmärtää, että Suomella on oikein käytännöllisiäkin valmiuksia tarttua tähän kemiallisten aseiden kontrollityöhön sekä siihen hävittämistyöhönkin, jos sellaiseen päädytään, sellaiseen päästäisiinkin. Voisiko jompikumpi ministereistä, ulko- taikka puolustusministeri, hiukan valaista, mitä tämä Suomen valmius toimia tässä asiassa oikein tarkoittaa?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Tosiaan Suomella on tämäntyyppistä osaamista, mikä on hieno asia, ja jos ja kun kävisi niin hyvin, että nämä aseet saataisiin kansainvälisen yhteisön toimesta haltuun otettua, niin näkisin, että Suomen pitää vakavasti harkita, jos me pystymme sitten auttamaan tässä työssä. Tämä on siis lähinnä asiantuntijatyötä.

Puhutaan hyvin suurista volyymeistä: Syyrialla lienee maailman kolmanneksi suurimmat varastot kemiallisia aseita. Ja se, missä mahdollisesti voitaisiin näitä tuhota — luultavasti enemmänkin siellä Syyrian maantieteellisessä päässä, ehkä ei Syyrian maaperällä mutta jossain lähettyvillä — on sitten toinen asia. Mutta Suomella ainakin on sitä analyysiosaamista ja muuta, jota voimme sitten harkita niin Verifinissä kuin Puolustusvoimien erikoisosastossa, jota voimme mahdollisesti harkita tarjottavaksi tämmöiseen työhön.

Arvoisa puhemies! Toistaiseksi ei ilmeisesti ole kiistattomia todisteita siitä, että Syyrian hallituksen joukot olisivat käyttäneet näitä aseita. Vai onko niin, että Suomen hallitukselle on toimitettu nyt sellaisia tietoja, joiden pohjalta voidaan pitää täysin selvänä, että Syyrian hallitus — ja vain Syyrian hallitus eivätkä kapinalliset — on käyttänyt näitä aseita?

Toinen kysymys on se, mitenkä tämä jatko tulisi hoitaa sitten YK:n turvaneuvostossa. Pitäisikö siellä esittää aivan kiistaton evidenssi siitä, kuka on käyttänyt näitä aseita?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Suomella ei ole sellaista omaa tiedustelu- tai muutakaan tietoa, jonka perusteella voitaisiin lopullisia johtopäätöksiä tehdä, mutta sen materiaalin perusteella, mitä me olemme nähneet ja mitä muillekin on aika laajasti kerrottu, erittäin vahva näyttö on olemassa. Mutta kun me korostamme oikeudellista vastuuta ja oikeudellista prosessia, niin tämän vahvan näytön pitäisi olla viime kädessä sitten riippumattoman tuomioistuimenkin vahvistettavissa. Näinhän tämä prosessi etenee.

Kun tämän Syyrian konfliktin aikana on esitetty aiemminkin väitteitä ja ilmeisesti myöskin, voin sanoa, näyttöjäkin siitä, että kemiallista asetta aiempaa pienemmässä mittakaavassa olisi käytetty, niin on tietysti tärkeää, että nämäkin kaikki tapaukset tutkitaan ja niihin syyllistyneet saatetaan vastuuseen.

Arvoisa puhemies! Tämä käänne, jossa Suomikin nyt ilmeisesti on ollut aktiivinen, että minkäänlaista sotilaallista iskua toivottavasti ei ole tulossa sinne Syyriaan, ja kemialliset aseethan ovat erittäin epäinhimillisiä käytettyinä — siinä mielessä on todella hyvä, että voidaan asiantuntija-apua antaa ja tällä tavalla edetä ja edetään rauhanomaisella tiellä. Myös EU:n tasolla toivon, ja näin varmasti onkin, että Suomi edelleen jatkaa tämän rauhanomaisen ratkaisun etsimistä.

Mutta siellä Syyriassa on myös suuri humanitäärinen hätä, ja sen vuoksi kysyisin: onko hallituksen piirissä pohdittu sitä, että Suomeen otettaisiin syyrialaisia pakolaisia enemmän kuin meidän pakolaiskiintiömme nyt ovat antamassa myöden, nimenomaan, että ojentaisimme auttavan kätemme ja olisimme aktiivisia?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tämä on sisäministerin toimialaa, eikä hän ole täällä tänään. Mutta sen voin kuitenkin todeta, että tänään hallituksessa lyhyesti todettiin, että me tulemme hallituksen neuvotteluissa palaamaan myös tähän kysymykseen, koska aivan ilmiselvästi kohdistuu perusteltuja toiveita ja odotuksia siihen, että meidän tulee tässäkin olla aktiivinen.

Arvoisa puhemies! Ulkoministeri Tuomioja, mainitsitte, että on tämmöisiä vahvoja todisteita olemassa.

Ottaen huomioon, että julkisuudessa olevien tietojen perusteella tämä raketti on tunnistamaton, ei ole tämmöinen sotilasvalmisteinen teollinen raketti tai ohjus, mitä Syyrian armeijalla on käytössä, ja sitten on tämä motiivi, että minkä takia Syyrian hallitus olisi just silloin, kun Damaskokseen ovat tulleet YK:n asetarkastajat, käyttänyt tämmöistä hyvin raakavalmisteista pönttöä siellä: Onko teillä tästä jotain tietoa enemmän kuin on tullut julkisista lähteistä tietoon? Carla Del Ponte, joka on YK:n asetarkastajien johtaja, ilmoitti toukokuussa, että on vahvaa näyttöä siitä, että Syyrian kapinalliset ovat käyttäneet sariinia. Onko tuomittu millään tavalla tätä sariinia, jos kapinalliset ovat käyttäneet? Onko tästä toukokuun tapauksesta mitään tietoa?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Jos nyt julkisuudella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, mitä löytyy netistä, niin täytyy suhtautua siihen kyllä äärimmäisellä varovaisuudella. Siellä esitetään aivan mielikuvituksellisia väitteitä suuntaan ja toiseen, jotenka pelkästään sen varassa ei voi muodostaa kyllä mitään varmaa kantaa. Ja sen vuoksi juuri se, että korostamme normaaleja oikeudellisia prosesseja, joissa näyttöjen pitää olla vahvat, on tärkeää koko kansainvälisen oikeusjärjestelmän tulevaisuudelle ja uskottavuudelle.

Kuten jo edellisessä vastauksessa totesin, niin kaikkien väitteiden tutkiminen on tärkeä asia. Mutta jos se lähtee nyt liikkeelle näistä elokuun 21. päivän tapahtumista, niin sekin on oikea alku. Pöydällä on nyt se vaihtoehto, että saadaan Syyrian hallituksen hallussa olevat kemialliset aseet kokonaan hävitettyä. Tämä on siis se tärkeä tavoite, mutta se ei poista näitä muita.

Sitten vielä näistä näytöistä: Mehän odotamme nyt, että ensi viikon ehkä heti alussakin saadaan tuloksia näistä YK:n lähettämistä näytteistä. Siitä ei vielä selviä syyllisyyskysymyksiä, mutta siitä selviää kyllä sitten vähintäänkin epäsuorasti sellaisia asioita, jotka voivat joko tukea tai kumota aikaisempia käsityksiä ja väitteitä.

Arvoisa puhemies! EU:ssa ulkoministerit saivat kuitenkin yhteisen lausuman aikaiseksi, että on tarpeen selkeä ja voimakas vastatoimi, mikä näin tehdään, mutta sen jälkeen tulkinnat ovat ehkä vaihdelleet eri maissa siitä, mitä tuo tarkoittaa. Sen takia haluaisin kysyä ulkoministeriltä vielä: Onko siellä yhteistä linjaa löytymässä, kun ilmeisesti yhteydenpito on jatkuvaa? Mutta niin kuin äskeisessäkin kysymyksessä niin myös tiedon saanti Syyrian tilanteesta, sieltä sisältä, näyttäytyy eri lailla eri kontaktipintojen kautta, joten mitä kontaktipintoja EU:ssa ja Suomessa on näissä käytetty? Ovatko hallituksen tiedot ainoat, joita saadaan, vai kuinka paljon nimenomaan kansalaisyhteiskunnan kautta tällä hetkellä hallituksella on mahdollisuus saada tietoja? Lehdistö kirjoittaa, että nyt jo kunnon tiedon saanti on hyvin vaikeaa. Ihan kokeneetkin sotakirjeenvaihtajat jo kertovat, että alkaa olemaan tilanne niin paha ja kuuma, että he eivät enää siellä uskalla ja voi toimia. Onko meillä oikea tilanneanalyysi?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tämä kysymys on erittäin hyvä, koska tietoa on saatavissa kyllä mutta ei ole täydellistä tietoa eikä ole varmaa tietoa ja tähän tietoon kuuluu myöskin erittäin paljon varmasti aivan tarkoituksellista disinformaatiotakin. Me tietysti koetamme käyttää kaikkia käytössämme olevia kanavia. Joillakin EU-mailla muuten on edelleen diplomaattiset edustustotkin Damaskoksessa, mutta tietysti heidänkin mahdollisuutensa saada luotettavaa tietoa ovat hyvin rajoitetut. Totta kai medialla on tässä myöskin erittäin tärkeä osuutensa. Kaikki käytettävissä oleva tieto on yritettävä sitten kokonaisuutena analysoida ja erottaa se, mitä siitä on luotettavaa ja mikä on epäluotettavaa ja mitä tietoa jatkossa tarvitaan lisää.