Säde  Tahvanainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kyse vapaan sivistystyön lain muuttamisesta siten, että vapaan sivistystyön lain piiriin voitaisiin ulottaa myöskin Snellman-korkeakoulu -niminen koulu, joka ei perinteisesti kyllä ole kuulunut tähän vapaan sivistystyön lain piiriin, mutta jonka rahoituksellinen asema nyt haluttaisiin tällä tavoin turvata. Snellman-korkeakoulu on saanut tähän mennessä harkinnanvaraista rahoitusta toimilupansa varassa. Se on järjestänyt muun muassa opettajankoulutusta steinerpedagogiikkaan perehtyneille opettajille. On tullut tilanne, jossa tällaisen harkinnanvaraisen avustamisen vuosittainen jatkaminen on tullut tarpeettomaksi ja Snellman-korkeakoulun asema pitäisi vakiinnuttaa.

Hallitus toi esityksen eduskuntaan, jossa vapaata sivistystyötä koskevaa lainsäädäntöä olisi avattu sillä tavoin, että tämän lain piiriin olisi erityisestä syystä voitu tuoda myöskin muita oppilaitoksia kuin pelkästään Snellman-korkeakoulu. Tuon momentin perusteella ja hallituksen esityksen perusteluiden mukaan ei ollut tarkoitus muita oppilaitoksia tässä vaiheessa ottaa lain piiriin kuin Snellman-korkeakoulu, mutta momenttimuoto, jonka hallitus oli esitykseensä kirjoittanut, olisi mahdollistanut tulevaisuudessa myöskin muiden oppilaitosten lain piiriin saattamisen.

Sivistysvaliokunta katsoi, että tämän tyyppinen lainmuutos ei sovellu vapaan sivistystyön lain piiriin, ja kavensi tätä pykälää siten, että se koskee vain Snellman-korkeakoulua. Tämä on erinomaisen hyvä asia. Nyt Snellman-korkeakoulun rahoitus tulee vakinaistettua vapaan sivistystyön lain momentin kautta, mutta sen muuhun asemaan ei tässä laissa kajottu.

Kuitenkin valiokunnassa käytiin laajasti keskustelua Snellman-korkeakoulun asemasta ja erityisesti steinerpedagogiikkaan liittyvästä opettajankoulutuksesta ja siitä, miten se soveltuu meidän tutkintojärjestelmäämme. Itse haluaisin tässä vaiheessa korostaa sitä asiaa, joka nousi keskusteluissa esille, että steinerpedagoginen opettajankoulutus Snellman-korkeakoulussa ei ole perinteistä opettajankoulutusta. Se ei siis anna yleistä opettajanpätevyyttä, vaan pätevyyden pelkästään opettaa steinerpedagogiikkaan erikoistuneissa kouluissa. Tällä tavoin haluan tuoda myöskin puhujakorokkeelta julki, että en tällä lainmuutoksella ole laajentamassa enkä halua, että laajennetaan, steinerpedagogiikan soveltamista meidän tutkintojärjestelmässämme.

Toki se tulevaisuudessa tarkoittaisi sitä, että muutoksia pitäisi tehdä myöskin muuhun lainsäädäntöön, jos maksullista koulutusjärjestelmää haluttaisiin laajentaa. Tämä maksullisuuskysymys on erittäin tärkeä kysymys, koska Snellman-korkeakoulu perii maksuja tutkinnoistaan ja siten sitä ei myöskään tämän lain nojalla voida suoraan rinnastaa meidän korkeakoulujärjestelmäämme eikä myöskään siihen, että opettajan pätevyyden saisi normaalin tutkintomenettelyn mukaisesti.

Snellman-korkeakoulu ei myöskään ole virallinen korkeakoulu, vaikka se virallisen korkeakoulun tai yksityisen yliopiston asemaa kuulemani mukaan on myöskin havitellut. Tällä vapaan sivistystyön lain momentilla taataan se, että Snellman-korkeakoulu saa rahoituksen ja se on tavallaan kansankorkeakoulu, josta saa vapaan sivistystyön tyyppistä ja sen mukaisen pätevyyden tuottavaa koulutusta, mutta ei tutkintoon johtavaa koulutusta.

Arvoisa puhemies! Tutkintojärjestelmän osalta on tulevaisuudessa pidettävä erittäin selkeästi erillään maksullinen pätevöittävä lisäkoulutus tai muu kansan sivistäminen ja tutkintoon johtava koulutusjärjestelmä. Ajoittain on käyty hyvin voimakastakin keskustelua siitä, että meille pitäisi saada yksityiset yliopistot, pitäisi saada maksullinen koulutusjärjestelmä takaisin, joka meillä aikanaan oli. Itse olen ehdottomasti sitä vastaan. Se on kaiken meidän tasa-arvoajattelumme ja myöskin yleisen kansansivistyksen vastainen ajattelumalli.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta sisältää siis yhden oppilaitoksen mukaan ottamisen tämän lain piiriin. Se on toisaalta mahdollista, koska vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa oppilaitos voi erityisestä syystä olla myös muu oppilaitos kuin laissa mainittu kansalaisopisto, kansanopisto, opintokeskus, liikunnan koulutuskeskus tai yliopisto jne., jotka siis ymmärretään vapaan sivistystyön koulutuspaikoiksi, koulutusyksiköiksi.

Nyt kuitenkin näen, että Snellman-korkeakoulun ottaminen vapaan sivistystyön lain piiriin on ongelmallista. Tässähän on kysymys rahoituksen turvaamisesta Snellman-korkeakoululle. Näkemykseni on, että tämä tulisi käsitellä toisella tavalla, etsiä tämä rahoitus muualta kuin vapaan sivistystyön lain piiriin kuuluvasta rahoituksesta. Erityisesti perusteluna näen sen, että paitsi Snellman-korkeakoulusta, mistä tässä nyt on lähinnä kysymys, kysymys on myös opettajankoulutuksesta, ja näen, että tämä perinteinen yleissivistävä vapaan sivistystyön mukainen opetus ja toiminta ei tässä ole mukana. Muilla toimijatahoilla, jotka tämän lain piiriin kuuluvat, ei ole mahdollisuutta antaa opettajankoulutusta. Näin avattaisiin yhdelle yksikölle nimenomaan oikeus antaa opettajankoulutusta, joka meidän maassamme on korkeakoulutasoista, yliopistotasoista tai ammattikorkeakoulutasoista. Näin näen, että ei pitäisi meidän nykyistä opettajankoulutusrakennettamme tähän suuntaan muuttaa.

Siis esitetty lainmuutos toisi sivistyslain piiriin yksittäisen oppilaitoksen, joka ei täytä myöskään yhdenkään vapaan sivistystyön laissa nyt mainitun työmuodon edellytyksiä, erityisesti, koska vapaan sivistystyön lain 1 §:ssä korostuu vapaalle sivistystyölle ominainen tehtäväkokonaisuus. Snellman-korkeakoulun hyväksyminen lain piiriin toisi mukaan nyt sitten lähinnä peruskouluikäisten opettajankoulutusta antavan oppilaitoksen. Vaikkakaan sieltä valmistuvat eivät ole päteviä opettamaan muissa peruskouluissa kuin steinerpedagogiikan mukaisessa koulutuksessa, niin kuitenkin näen tämän ongelmalliseksi.

Tämä ennakkotapaus saattaisi avata vastaisuudessa mahdollisuuden monille muillekin yksittäisille oppilaitoksille, organisaatioille tai yhteisöille, jotka pyrkivät saamaan vapaan sivistystyön lain piiriin sellaistakin toimintaa, joka ei täytä vapaan sivistystyön tunnusmerkkiä. Esimerkiksi opettajankoulutus ei sisälly näihin tehtäviin ja on lain piiriin kuuluvilta kansanopistoilta nyt siis kielletty. Lainsäädäntöä ei tulisi sopeuttaa yksittäisiin tapauksiin, vaan luoda perusteet siihen, että kaikkia alan toimijoita tarkastellaan yhtäläisesti ja tasaveroisesti.

Valiokunta teki hallituksen esitykseen pykälämuutoksen, joka toisaalta rajaa, että tämä todella koskee Snellman-korkeakoulua. Lain 2 §:ään lisättiin valiokunnassa momentti: "Tätä lakia sovelletaan lisäksi Snellman-korkeakoulun ylläpitäjälle lain 4 §:n nojalla myönnetyn oppilaitoksen ylläpitämisluvan mukaiseen toimintaan." Tietysti kysymys on, toteutuuko tasaveroisuus, jos tulee muita tahoja, jotka haluaisivat vastaavanlaisesti sisällyttää tämän lain piiriin oman toimintansa. Silloin pykälää tulisi muuttaa niin, että siinä mainittaisiin muitakin kuin Snellman-korkeakoulu.

Esityksen mukaan kyseiselle oppilaitokselle maksettaisiin siis valtionosuus kansanopistoja koskevien säännösten mukaisesti, ja tämä on mielestäni nyt se yksi kohta, että tämä on siis rahoituslaki, ja vaikka sivistysvaliokunta teki lausuman, tällä emme mielestäni turvaa sitä, että rahoitus ei olisi poissa kansanopistojen perinteisen vapaan sivistystyön toiminnasta, käyttökustannuksista ja rahoituksesta. Tässä haluan kysyä, mikä merkitys lausumilla on. Täällä on joskus painotettu niitä kovinkin paljon eri esitysten yhteydessä, mutta on myös sanottu, että lausumilla ei pystytä turvaamaan sitä varsinaista tavoitetta, mikä sillä on. Eli tämä lausuma, että "Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että Snellman-korkeakoulun rahoitusperustan sisällyttäminen vapaan sivistystyön lainsäädäntöön ei vähennä kansalaisopistojen, kansanopistojen, opintokeskusten, liikunnan koulutuskeskusten ja kesäyliopistojen valtionrahoitusta", tietysti on oikean suuntainen. Tämä nimenomaan oma näkemyksenikin on, että Snellman-korkeakoulun opettajankoulutuksen rahoitus tulee käsitellä ulkopuolella tämän lain ja rahoituksen kaiken kaikkiaan.

Arvoisa puhemies! Mielestäni tässä on myös kysymyksenä se, että kun meillä on parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä — tähän asiantuntijalausunnoissakin viitattiin — miksi nyt tämä esitys täällä on käsittelyssä, kun tiedämme, että parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdotuksen pohjalta on olemassa valmistelutyöryhmä, jonka tehtävänä on tehdä ehdotuksensa vapaan sivistystyön tavoitteista, ohjauksesta ja rahoituksesta. Olisi mielestäni ollut tärkeää, että odotetaan myös tämän työryhmän esitysten valmistumista, ja näin voitaisiin olla oikeudenmukaisia nyt olemassa oleville vapaata sivistystyötä toteuttaville koulutusyksiköille. Tietenkin ymmärrän sen, että tässä perustelu löytyy siitä, että nyt tämä rahoitus on toteutunut harkinnanvaraisen avustuksen puitteissa ja sen aikamääreet ovat olemassa ja tarvitaan selkeä perusta, miten tulevaisuudessa tai nyt jo syksyllä mahdollisesti rahoitus toteutetaan.

Mutta vaikka valiokunnan lausuma tässä on ja on pyritty rajaamaan pykälässäkin Snellman-korkeakoulun asemaa, niin näen, että periaatteessa Snellman-korkeakoulua, jonka tehtävä on opettajankoulutus, ei tule sisällyttää vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin, vaan tulisi etsiä siihen toisenlainen ratkaisu. Erityisesti tämän opettajankoulutuksen ja kaiken kaikkiaan Suomessa opettajankoulutuksen laadun ja tuloksellisuuden kehittämisen ja tarpeen arvioinnin tulisi olla kokonaisvaltaista. Tässä nyt yksi koulu saa oman aseman. Tässä yhteydessä en ota kantaa siihen, minkälaista opetusta siellä annetaan ja onko se sitten korkeakoulutasoista jne.

Näillä perusteilla tulen tämän asian kakkoskäsittelyssä esittämään tämän lain hylkyä.

Irja  Tulonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Vihdoinkin Snellman-korkeakoululle saadaan rahoituslaki, joka turvaa steinerkoulun opettajien kelpoisuuden ja koulutuksen. Mehän olemme säätäneet täällä eduskunnassa lakeja, joilla mahdollistetaan steinerpedagoginen opetus Suomessa jopa lukioasteella. Sen tähden on aika hyvä asia, että nyt vihdoinkin myöskin opettajien koulutus steinerkouluun mahdollistetaan, kun tämä rahoituslaki tulee takaamaan sen, että jatkuvuus on oleva eikä tarvitse joka ainoan budjettikokouksen yhteydessä erikseen miettiä rahoitusta.

Tämä on rahoituslaki. Sivistysvaliokunta ei kuunnellut asiantuntijoita mitenkään puuttumalla sisältöön. Mielestäni se oli ihan oikea linjaus. Snellman-korkeakoulu sinänsä minun mielestäni olisi tarvinnut oman lakinsa, mutta ministeri on esittänyt, että se tulee todella tänne vapaan sivistystyön puolelle. Tietysti siinä on omat ongelmansa, jotka täällä ovat jo tulleet esille. En niitä toista.

Snellman-korkeakoulussahan on kannatusyhdistys, joka ylläpitää sitä. Se on tietysti yksi ongelma silloin, kun lakia säädetään. Sen tähden, kun on kyse kuitenkin ylläpitämisluvasta tässä laissa, sivistysvaliokunta joutui aika olennaisesti muuttamaan ministerin esitystä. En käy näitä pykäliä läpi, kaikki te ne sieltä näette, ja tätä on hyvin paljon muutettu. Sitä on muutettu siihen suuntaan, että tämän vapaan sivistystyön lain piiriin ei ole mahdollista päästä muiden oppilaitosten. Mielestäni se on silloin ihan oikein.

Ed. Rauhala täällä pelkäsi sitä, että tähän tulee sitten muitakin. Tämän lain piiriin, kun eduskunta sen hyväksyy, ei ole mahdollista tulla muiden. Tämä on nyt sivistysvaliokunnassa näin muutettu. Tietysti valiokunta halusi olla tarkka, ja kun ministeriöstä on luvattu, että vapaan sivistystyön puolella olevat rahoitettavat vapaan sivistystyön opistot, jotka on täällä ponnessa mainittu, eivät saa kärsiä tästä lakiesityksestä, vaan steinerkoulun opettajien koulutuksen Snellman-korkeakoulussa tulee saada oma rahoituksensa, niin tämä ponsi on hyvin tiukka. Luulen, että sivistysvaliokunta ja sivistys- ja tiedejaosto valtiovarain puolella tulevat seuraamaan, että tämä ponsi todella tulee toteutumaan.

Leena   Rauhala  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan ed. Tuloselle sanoa, että ei ehkä nyt ole pelosta kysymys vaan ihan tosiasioista. Tässä on periaatteellisesta lain muuttamisesta kysymys, koska näen, että todella vapaan sivistystyön sisältö ja tehtävä on ihan muuta kuin opettajankoulutus. Sen vuoksi näen, että sitä ei tähän olisi hyvä yhdistää. Tietenkin tässä on rahoituslaista kysymys, ja sivistysvaliokunnassakin jäi käsittelemättä sisällöllinen puoli. Ed. Tulonen sanoi, että tässä on nyt kysymys kelpoisuudesta, mutta nämä opettajat eivät ole kelpoisia todella peruskoulun opettajiksi muualla. Minusta olisi pitänyt selkeämmin tulla esille, että tässä on rajatusta asiasta kysymys. Edelleen kysyn vielä, onko vapaan sivistystyön lain sisältö nyt sellainen, että se estää sen, että jokin muu oppilaitos voisi kuulua tähän?

Riitta Korhonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin todeta ed. Rauhalalle, että kyllä on varmaankin näin, että tämän pedagogisen koulutuksen saaneet opettajat eivät olisi kelvollisia muihin oppilaitoksiin, mutta tilanne toimii myöskin toisin päin: Muihin oppilaitoksiin koulutetut opettajat eivät ole kelvollisia opettamaan steinerpedagogiikkaa, joka on aivan oma pedagogiikan lajinsa. Siinä lähestytään nuoren ja lapsen oppimista kokonaisvaltaisesti, joten minusta se linjaus on hyvä, jonka valiokunta oli ottanut, että ei mennä sisältökysymyksiin silloin, kun on kyse rahasta. Niiden oppilaitosten, jotka ovat saaneet virallisen aseman, opettajien koulutuksesta on kyllä myöskin huolehdittava.

Irja  Tulonen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rauhala, en puhunut kelpoisuudesta vaan puhuin toimiluvan antamisesta. Minusta on aika tärkeä asia silloin, kun koulutetaan opettajia, että on toimilupa, kun me olemme kuitenkin hyväksyneet tämmöisen koulutusjärjestelmän, ja siitä on nimenomaan nyt tässä laissa kyse. Sen tähden muutimme juuri näitä pykäliä, että laki selkeyttää tilannetta ja nimenomaan muita oppilaitoksia ei ilman tämän lain muutosta pääse tämän lain piiriin.

Matti  Väistö  /kesk:

Arvoisa puhemies! Lakiehdotuksessa esitetään Snellman-korkeakoulua koskevan rahoitusperustan sisällyttämistä vapaan sivistystyön lainsäädäntöön. Sivistysvaliokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota siihen, että vastaavasti nyt lain piirissä olevien kansanopistojen ja muiden oppilaitosten rahoitusasema heikkenee. Mielestäni valiokunnan lausumaehdotus on mitä tärkein. Me kaikki tiedämme, että jo nyt vapaa sivistystyö on kärsinyt rahoituksen niukkuudesta. Tällä lakiehdotuksella tilanne uhkaa heiketä.

Samalla mielestäni luodaan nopealla aikataululla uutta toimintamallia. Minä näen koko asian tässä yhteydessä ja tällä aikataululla ja irrallisena käsiteltynä varsin ongelmalliseksi.

Olen ymmärtänyt, että rahoitus nykyisen mallin pohjalta harkinnanvaraisena rahoituksena on sittenkin toiminut kohtuullisesti, ja olisi ollut varmaan paikallaan perusteellisempi ja laajempi kokonaisuuden selvittäminen, jossa myös rahoitukselliset asiat olisivat olleet paremmin esillä.

Tapio  Karjalainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti yhdyn siihen erittelyyn, minkä ed. Tahvanainen puheenvuorossaan esityksestä kävi läpi. Mutta samalla yhdyn myös, tunnustan sen, moniin niihin epäileviin perusteisiin, mitkä ed. Rauhala esitti puheenvuorossaan hylkäykselle.

En päädy kyllä hylkäykseen, mutta totean sen, että kyseessä on iso periaatteellinen ratkaisu. Tässä legalisoidaan peruskoululle rinnakkainen järjestelmä tai sen viimeiset osaset. Nyt pitää vain toivoa, että kyseessä ei ole päänavaus eikä tätä käytetä avauksena tuohon suuntaan toisissa oloissa ja toisilla voimasuhteilla. Kaiken kaikkiaan kuitenkin liityn niihin hyväuskoisiin, jotka uskovat, että valiokunnan muovaamassa muodossa tämä esitys nuo uhkat torjuu.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Karjalainen sanoi oikeastaan sen, mitä tässä itse vielä haluan korostaa, että kysymys on siitä, että tämä on peruskoululle rinnakkaisen järjestelyn legalisointi; näyttää ainakin tässä vaiheessa siltä, että tämä näin on. Mielelläni olisin nähnyt, että olisi otettu syvällisempi käsittely ja pitempi aikataulu, että olisi keskusteltu tästä laajemmin, vaikka on perusteltu, että tämä on rahoituslaki. Mutta rahoitusjärjestelmä olisi edellyttänyt sisällöllisen keskustelun joka tapauksessa, kun on kysymys näin suuresta periaatteellisesta asiasta. Silloin esimerkiksi voisi ajatella, että Snellman-korkeakoululla olisi täydennys-, jatko- ja lisäkoulutusta, mutta tässä luodaan tällainen perusopettajankoulutuksen rakenne. Voimmeko nyt ajatella, ettei tule muita vastaavia, vaikka ed. Tulonen sanoi, että tällä turvataan juuri, ettei mitään vastaavaa tule? Mutta mitä se merkitsee oikeudenmukaisuutta ajatellen, että yhdelle koululle, yhdelle yksikölle, annetaan tämänlainen asema?

Säde  Tahvanainen /sd:

Arvoisa puhemies! Haluaisin täsmentää tätä rahoitusasiaa. Valiokunnan käsittelyn aikana selvitettiin se, miten tämä harkinnanvarainen avustus tällä hetkellä on myönnetty ja miten rahoituksen osalta tullaan tässä käyttäytymään. Hallitus on jo siirtänyt osan harkinnanvaraisista avustuksista vapaan sivistyksen työn momentille, ja näin ollen siellä on jo rahaa, ja tähän ei laitettu pontta niiden rahojen siirtämisestä. Mutta tämä edellytys, että tämä ei saa heikentää muitten asemaa, tarkoittaa sitä, että sinne on lisättävä vielä rahaa, jos nämä eivät riitä, tai toisena vaihtoehtona Snellman-korkeakoulun koulutusta on supistettava.

Sitten luokanopettajan kelpoisuudesta. Ed. Korhonen sanoi, ettei luokanopettaja olisi pätevä steinerkoulun opettaja. Muodollisesti hän tulee olemaan pätevä. Kaikkien opettajaselvitysten mukaan näin on. Mutta se, onko opettaja perehtynyt tähän pedagogiikkaan, on tietenkin eri asia, ja on koulun tehtävä valita opettajansa, millaisia opettajia otetaan vastaan, mutta virkoihin steinerkoulussa myöskin luokanopettajankoulutuksen saaneet ovat muodollisesti päteviä.

Riitta  Korhonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä on juuri korostettu sitä, kuinka sen pedagogisen koulutuksen saaneet eivät olisi muodollisestikaan päteviä normaaliin peruskouluun. Kun olen seurannut läheltä yhden pienen pojan koulunkäyntiä steinerkoulussa jo kuusi vuotta, niin minä näen, että se pedagogiikka, mitä siellä noudatetaan — on hyvä tietysti, että peruskoulunopettajammekin ovat muodollisesti päteviä — vaatii erityiskoulutuksen, koska siellä lähestytään ihmistä aivan toisella tavalla, kokonaisvaltaisesti. Voisi sanoa, että sen pedagogiikan kautta ratkaistaisiin monia erityisopetuksemme tarpeita. Siksi tekisi aika hyvää, jos myös normaalissa opettajankoulutuksessa vähän avattaisiin sitä pedagogiikan lajia.

Irja Tulonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä opettajakansanedustajat varmasti hyvin voimakkaasti puolustavat meidän hyvää peruskouluamme. Se on ihan oikein. Mutta itse ajattelen kyllä vähän laajemmin tätä yhteiskuntaa ja aikoinaan olen ollut hyvinkin tiukasti sivistysvaliokunnassa tekemässä lakiesitystä ja lakimuutosta steinerpedagogiikan laajentamisen mahdollistamisesta. Kun olen tutustunut tähän kouluun, ollut siellä yhden päivän katsomassa, millä lailla siellä opetetaan, en voi sanoa, että se olisi mitenkään mitätön järjestelmä meidän peruskoulujärjestelmämme rinnalla.

Toteaisin vain, että emmehän me nyt tässä yhteydessä enää voi puuttua näihin asioihin. Ne on päätetty noin viisi vuotta sitten. Nyt vain tietysti, kun järkevästi olemme linjassa, päätämme siitä, että nämä steinerkoulut, jotka olemme päättäneet, ja steinerlukio, saavat sellaisia opettajia, jotka ovat korkeatasoisia, jotka saavat steinerpedagogisen Snellman-korkeakoulun tutkinnon. Mielestäni tämä on järkevä ja ainoa oikea tapa. Nyt me olemme siinä pisteessä, ja toivon, että tämä laki tämän mahdollistaa.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Korhonen toi esiin juuri sen, mikä jäi tämän hallituksen esityksen ulkopuolelle: sisällön, mitä pienet lapset siellä saavat ja minkälaisia heistä tulee. Tämänhän me jätimme ulkopuolelle, ja siitä ei keskusteltu, ja niin emme mielestäni voi tässäkään sitä tehdä.

Mutta sen haluan vielä tuoda esiin, että peruskoulun sisällä meillä on erilaisia suuntia, meillä on montessori- ym. opettajankoulutusta ja opettajia, jotka ovat saaneet täydennys-, jatko- ja lisäkoulutusta määrättyyn erityisosaamiseen, ja on todella myös tuloksellisuutta nähtävissä, aivan vastaavasti varmasti tämänkin koulutuksen sisällä. Minä toivoisin, että tässä olisi ollut sellainen koulutusrakenne, että peruskoulutus toteutuu niin kuin meillä muillakin opettajien koulutuksessa ja sitten steinerkouluun niin kuin montessoriin aikovat käyvät lisätäydennyskoulutuksen muualla. Rakenne on tämän opettajankoulutuksen kohdalla aivan erilainen kuin muiden opettajien, joilla on myös erityisosaamista, koulutuksessa.

Tapio  Karjalainen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Korhonen sanoi puheenvuoronsa lopussa sen, minkä minäkin haluan tässä toistaa. Meidän opettajankoulutuksemme pitää olla sillä tavalla valveutunutta, että se ottaa erilaisia pedagogiikkoja huomioon. Sen täytyy olla sillä tavalla avara. Erilaisia pedagogiikkoja pitää pystyä kokeilemaan ja soveltamaankin peruskoulun sisällä. Sen sijaan pedagogiikkojen varaan ei pidä rinnakkaisia koulujärjestelmiä luoda. Tässä sen lisäksi on kysymys muistakin perusteista, arvofilosofiasta.

Säde  Tahvanainen /sd:

Arvoisa puhemies! Haluaisin myöskin yhtyä edustajien Karjalaisen ja Rauhalan keskusteluun siitä, että pitäisi luokanopettajankoulutus ja yleensä perusopettajankoulutus pitää selkeänä järjestelmänä ja antaa muita pedagogisia taitoja lisäkoulutuksella ja täydennyskoulutuksella. Sen vuoksi olen halunnut korostaa, että tietenkin kuka tahansa voi perustaa tietyllä tavalla oppilaitoksia ja yksityisinä pitää niitä yllä, mutta koulutus ei saa missään nimessä olla mitään muodollista pätevyyttä antavaa, tutkintoon johtavaa, koska se on maksullista toimintaa, sitä ei valvota ja se on ihan toisen tyyppistä kuin meidän normaali yliopistollinen opettajankoulutuksemme. En tässä väheksy suinkaan steinerpedagogiikkaa, siihen en ota kantaa, mutta otan kantaa niihin muotoihin, millä tavalla yleisesti ottaen meillä koulutetaan ihmisiä ja minkälaisen järjestelmän puitteissa halutaan yhteiskuntaa kehittää.

Pekka  Nousiainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Minusta viimeiset käytetyt puheenvuorot ovat olleet juuri sen sisältöisiä, mitä minäkin tästä ajattelin. Opettajien koulutuksessa tulisi olla tilaa kasvatustieteellisissä tiedekunnissa ja opettajanvalmistuslaitoksissa sillä tavalla, että jos halutaan steinerpedagogiikkaa sisällyttää tutkintoon, se on mahdollista valinnan mukaan, mutta täydennys- ja lisäkoulutus pidettäisiin erillään. On myös ilmeistä tässä, että vapaan sivistystyön rahoitus kuitenkin rupeaa kärsimään ja nämä järjestelmät menevät sekaisin. Kyllä tämä evästys olisi hyvä ollut valiokunnalle olla ennakkoon. Minusta tässä nyt ollaan menossa väärille teille, jos tämä mietintö hyväksytään puhtaasti tällaisenaan.

Riitta  Korhonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Minusta tuo lakiesitys sellaisena kuin se on tuotu ja niillä täydennyksillä, mitä sivistysvaliokunnassa on saatu aikaiseksi, on hyvä. Kun tässä ei sisällöstä haluta keskustella, toteaisin vaan näin, että minä en pidä pahana, että maassa on erilaisia oppilaitoksia, jotka toteuttavat erilaista pedagogiikkaa. Jos niitten tulokset ovat hyviä ja niistä valmistuneet lapset ja nuoret ovat hyviä, yhteiskuntakelpoisia ihmisiä, minusta ei pitäisi mennä jonkin pedagogiikan lajin mukaan arvuuttamaan oppilaitoksia tai erilaisista oppilaitoksista valmistuvia opettajia. Tässä on kyse vähän saman tyyppisestä arvuuttelusta kuin tuossa käytiin keskustelua jo kyselytunnilla, eli minusta kaikenlaisten kukkien, jotka tuovat lisäarvoa, lisätietoa ja lisäosaamista tähän maahan, tulee antaa kukkia. On sitten taas budjetinteon asia laittaa niin paljon rahaa, että se, mitä on reunaehdoksi pantu, myöskin toteutuu.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Niin kuin puheenvuoroissa on tullut esille, kyllähän tässä esityksessä on tietenkin vaarojakin olemassa. Tämä on tietynlainen kompromissi, mihin nyt on päädytty. Meidän pitää tietenkin varoa sellaisia järjestelmiä, jotka johtavat meillä yksityiskoulujärjestelmän muodostumiseen. Sehän on jo pystytty osoittamaan, että tämä yhteiskunnan ylläpitämä, kaikille tarjolla oleva koulutusjärjestelmä on maailman paras järjestelmä. Sen takia sitä ei pitäisi vaarantaa sillä, että me teemme sellaisia kilpailevia järjestelmiä, jotka kuitenkin yhteiskunta maksaa.

Leena   Rauhala  /kd:

Arvoisa puhemies! Snellman-korkeakoulun asemaa siis lujitetaan. Tietysti se laajuus, mikä siellä on nyt tällä hetkellä, on omansa. Mutta asiantuntijakuulemisen ja erilaisten keskustelujen myötä on myös tullut esille, että Snellman-korkeakoululla, niin kuin kaikella koulutuksella, on tavoitteensa kehittyä ja laajentua. Nyt me olemme myös sen kysymyksen edessä, mitä tämä tarkoittaa, jos siellä on tavoitteena myös laajentaa. Tämän kysymyksen esitän erityisesti siitä syystä, että olemme sivistysvaliokunnassa, voi sanoa, hyvin kriittisesti keskustelleet koko opettajankoulutuksen sisällöistä, tavoitteista ja resursseista. Siellä jos missä on kipeä tarve saada resursseja lisää ja kehittää koko meidän opettajankoulutustamme. Nyt kun tuodaan tämä ehdotus, näen sen ristiriitaisena, että me lähdemme resursoimaan tätä, vaikkakaan se ei tule opettajankoulutusrahoituksesta, mutta kuitenkin valtion rahoituksesta. Olisin halunnut priorisoida koko meidän opettajankoulutusjärjestelmäämme siihen suuntaan, mitä edustajat Karjalainen ja Tahvanainenkin erittäin hyvin toivat esille.

Säde Tahvanainen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Korhonen korosti sitä, että kaikkien kukkien pitää antaa kukkia. Olen samaa mieltä siinä mielessä, että peruskoulun sisällä pitää tietenkin olla mahdollisuuksia monenlaisiin eriyttämistoimiinkin ja myös mahdollisuus vähän painotettuihin pedagogiikkoihin sillä tavalla, ettei pidä tietenkään olla sinisilmäinen, että kaikelta sulkee silmänsä. Mutta se, että luodaan erillisiä koulutusjärjestelmiä, on sitten asia erikseen.

Snellman-korkeakoulun ylläpitämä steinerpedagoginen opetus olisi mahdollista tavallaan myöskin varmasti tuoda meidän normaaliin opettajankoulutusjärjestelmäämme sisään tavallaan jatkokoulutuksena jne., mutta tätä tämä kansankorkeakoulu ei ole tahtonut, vaan havittelee päinvastoin itsenäistä yliopistoasemaa. Tämä on nimenomaan ratkaiseva tekijä tässä, että halutaan erillinen, oma linja, yksityinen koulu, jolla koulutetaan opettajia. Sitä vastustan. Nyt tällä lailla vain turvataan rahoituksellinen asema eikä tämä ole muodollista opettajankoulutusta antavaa opetusta.

Tapio  Karjalainen /sd:

Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoron sanoakseni sen, minkä ed. Tahvanainen erittäin selkeästi äsken sanoi. Totean kyllä lisäksi sen, että kun olen näitä mielipiteitä koulutuksen tavoitteista ja järjestelyistä esitellyt, olen puhunut koko ajan siitä koulutuksesta, jonka yhteiskunta maksaa. Siis yhteiskunnan ei pidä hajottaa resurssejaan. Me tässäkin salissa hyvin usein joudumme valittamaan sitä, miten kouluilta puuttuu resursseja. Se, mitä yhteiskunta haluaa satsata, menköön yhtenäiseen peruskouluun.

Riitta Korhonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tuosta olen kyllä hieman eri mieltä. Varmasti yhteiskunnan pitää satsata ja meillä on olemassa koulutusjärjestelmä, josta jostakin syystä todetaan, että jo maan sisällä peruskoulujärjestelmämme eriarvoistuu ja siellä on erilaista opetuksellista osaamista, jota kautta voitaisiin todeta, että ehkä tämä maailman paras, tässä kiiltokuvassa nyt maailman parhaalta tuntuva, opettajankoulutusjärjestelmä ei sinällään ehkä olekaan onnistunut, ja siinä on todella varmaankin kehittämisen varaa. Minusta on hyvä, että tämän Snellman-korkeakoulun harkinnanvarainen rahoitus saadaan kuntoon, koska eihän missään voida mitään työtä kehittää, jos joka vuosi täytyy ihmetellä, mistä siihen saadaan rahat. Minusta tämä lakiesitys ja mietintö on paikallaan, ja toivon, että se todella menee läpi sellaisenaan.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Käyty keskustelu on minusta osoittanut sen, että lakiehdotus on vähintäänkin ongelmallinen. Tässä tehdään hyvin suuri periaatteellinen ratkaisu ja linjanveto. En pidä sitä oikeana tapana ratkaista meidän koulutuskysymyksiämme ja opettajankoulutuskysymystämme. Me kaikki tiedämme, että meillä yhteiskunnan rahoittama peruskoulutusjärjestelmä, joka sinällään toimii kohtuullisen hyvin, kärsii kuitenkin kaiken aikaa voimavarojen vähyydestä, ja erityisesti opettajien tarvitsema lisä- ja täydennyskoulutus on sarka, joka on jäänyt paljolti monissa kunnissa kyntämättä nimenomaan rahojen niukkuuden vuoksi.

Koen niin, että kyllä meidän pitää pitkäjänteisempiä ratkaisuja kyetä tekemään ja kohdentamaan rahoitusta sillä tavoin, että se on laajasti hyväksyttyä. Eritoten kun miettii sitten, mistä nämä rahat, jotka tähän otetaan, ovat pois, niin se lisää tätä ongelmallisuutta koko vapaan sivistystyön osalta.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä korostaa sitä, että meidän, sanotaanko nyt yhtenäisen tai virallisen peruskoulumme sisällöstä ja tavoitteista on todellinen huoli. Toivoisin, että se, mihin meidän kaikilla lapsillamme ja nuorillamme on mahdollisuus, peruskoulu, olisi meillä ykkönen ja se olisi se sisällöllisesti kaikkein parasta opetusta, hyvää oppimisympäristöä ja hyvien opettajien turvallista opetusta antava yksikkö. Olen voinut ymmärtää väärin ed. Korhosen. Steinerpedagogiikan myötä oleva opetus on varmasti hyvää, mutta haluan, että sitä pidettäisiin tavoitteena, että peruskouluun, johon jokaisella lapsella on mahdollisuus — steinerkouluun ei kuitenkaan valtaosa lapsista mene, vaan pieni osa, ja nyt sen opetus on ollut tietysti maksullista — saadaan lisää resursseja ja laatua ja tuloksellisuutta. Olen ymmärtänyt, että steinerpedagogiikan mukaisen opetuksen saaneet eivät kuitenkaan ole osoittaneet näyttävästi parempia ylioppilastutkintoja ja tuloksia. Siitä pitäisi ehkä saada tutkimusta lisää, miten on.

Antero  Kekkonen  /sd:

Herra puhemies! Ehkä minäkin olen käsittänyt vähän väärin ed. Korhosta, mutta sitten olemme ed. Rauhalan kanssa käsittäneet samalla tavalla väärin. Kuuntelin mielenkiinnolla ed. Rauhalan puheenvuoroa, jossa hän kommentoi ed. Korhosta. Minullekin jäi vähän ed. Korhosen ajattelussa avoimia kohtia. Ymmärsin, että hän totesi puheenvuorossansa, että peruskoulu on eriarvoistunut ja sinne on tullut monen kaltaisia pulmia. En ymmärrä sellaista logiikkaa, että tällaisen kehityksen jälkeen tilanne paranisi, jos pirstotaan meidän koulutusjärjestelmäämme. Minulle se ei oikein aukea.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Olen eri mieltä ed. Korhosen kanssa siitä, että koulujen eriarvoistuminen johtuu siitä, että meillä on hyvä yhteiskunnan ylläpitämä koulujärjestelmä. Ei se kyllä siitä johdu, vaan muuttoliike ja alueiden eriarvoistuminen on usein sellainen syy, joka vie koululta pois resursseja, ja se alkaa näkyä sillä alueella sillä tavalla, että koulut ovat tasoltaan erilaisia kuin jossakin muualla. Tämä mielestäni johtuu yleisemmin valtakunnassa harjoitetusta politiikasta. Minusta Opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala oli hyvin tätä asiaa analysoinut, ja hän oli juuri päätynyt tämän tyyppisiin huomioihin, mistä johtuvat koulujen väliset erot, eli muuttoliike on yksi pahin syy tähän.

Riitta  Korhonen /kok:

Arvoisa puhemies! Minä väittäisin, että täällä halutaan erityisesti tahallisesti ymmärtää väärin, mutta meillä on tietysti tämä kuullun ja luullun ymmärtäminen yksi koulutuslaji.

Steinerkoulut ja -lukiot ovat rinnakkaisia oppilaitoksia peruskoulujärjestelmällemme. Olisi käsittämätöntä, jos näiden rinnakkaisiksi hyväksyttyjen oppilaitosten opettajankoulutusta ei mietinnön mukaan turvattaisi. Nyt on kyse puhtaasta rahoituslaista, on kyse siitä, että vakinainen rahavirta on luotettavampi kuin harkinnanvarainen. Harkinnanvaraiset rahat on sijoitettu tähän, niin kuin ed. Tahvanainen itsekin totesi. Siitä syystä minusta tämä käyty keskustelu on käsittämätöntä, koska meillä on olemassa jo koulutusjärjestelmässä steinerkoulut ja steinerlukiot, ja nyt tässä ikään kuin haluttaisiinkin lähteä murtamaan jo hyväksyttyä asiaa.

Minusta oppilaita ja pieniä ihmisiä ei pidä käsitellä tutkintotuotteina. Kyse on siitä, että he saavat kasvatusta hyviksi ihmisiksi, hyviksi yhteiskunnan jäseniksi, hyviksi lähimmäisiksi toisilleen, ja siinä eivät steinerkoulut ole yhtään sen huonompia oppilaitoksia kuin meidän peruskoulummekaan, toisin kuin täällä on haluttu antaa ymmärtää.

Säde  Tahvanainen /sd:

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä ed. Korhoselle huomauttaa, että emme me täällä tätä rahoitusta ole vastustamassa vaan sitä, että luodaan meille rinnakkaiskoulujärjestelmä, maksullinen koulujärjestelmä, että yleensä tutkintoon johtavasta koulutuksessta tehdään maksullista. Se on se perusperiaate, josta tässä keskustellaan.

Sitten haluaisin huomauttaa myöskin ed. Väistölle, joka sanoi, että näin ei tule ratkaista tätä asiaa tällä lailla, nimenomaan siitä, että kun kunnissa olette keskustalaiset tekemässä useimmiten yhdessä kokoomuksen kanssa rinta rinnan päätöksiä steinerkoulujen perustamisesta, niin muistakaa silloin, että sellaisia ei perusteta, koska se tuo ongelmia sitten opettajankoulutukseen ja muualle, jos te ette halua olla tätä nyt hyväksymässä. Tämän huomautuksen haluan tuoda esille, että tässä todella on kyse rahoituslaista, siitä, että on erillistä koulutusta, ei tutkintoon johtavaa koulutusta, joka ei anna muodollista pätevyyttä peruskoulun puolella. Muutoin saa tietenkin toimia sen mukaan kuin koulutuksellisia tarpeita on olemassa.

Leena  Rauhala  /kd:

Arvoisa puhemies! Kuullun ymmärtämisestä lienee kysymys. Omassa puheenvuorossani, ed. Korhonen, halusin sanoa sitä, että ei itselläni ole riittävästi ainakaan tietoja steinerpedagogiikan mukaisesta koulutuksesta ja muusta erilaisesta, jos verrataan montessoriin ym., miten lapset ovat kasvunsa eri vaiheissa edenneet. En missään tapauksessa tarkoita sitä, että tätä mitataan jollakin ylioppilastutkinnolla, vaan se, miten elämässä selviää kaiken kaikkiaan, on varmasti meidän kaikkien huoli tässä eriarvoistuvassa koulujärjestelmässä. Enemmän huoleni oli tosiaan, että me luomme sellaista hyvää koulujärjestelmää, mikä meidän peruskoulumme on kaiken kaikkiaan, että eriarvoistumista ei pääse tapahtumaan ja kaikilla on mahdollisuus saada hyvää opetusta. Silloin kysymykseni on, eikö Snellman-korkeakoulussa voitaisi ajatella painopisteeksi jatko-, täydennys-, ja lisäkoulutusta, ja tämä peruskoulutus, opettajankoulutus, tapahtuisi yleisesti kaikille, niin kuin montessoriopettajien koulutuksessa ym. tehdään. Tämä oli se minun ydinajatukseni.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Keskustelussa useat sivistysvaliokunnan jäsenet ovat kritisoineet hyvin voimakkaasti tätä lakiehdotusta, jossa heidän nimensä on kuitenkin alla. Minä olen lähtenyt siitä ajattelusta, jonka ensimmäisessä puheenvuorossa totesin, että kun vapaan sivistystyön rahoituksessa on niukkuutta muutoinkin — senhän valiokuntakin on mietintöönsä kirjannut — niin tämä lisää osaltaan rahoitusongelmaa. Sinänsä on hyvä, että valiokunta on jättänyt tähän lausumaehdotuksen, joka toivon mukaan otetaan sitten vakavasti. Tässä salissahan on keskusteltu viime päivinä myös siitä, mitä merkitystä näillä lausumilla on. Mielestäni hallituksen tulee eduskunnan tahto ottaa huomioon tässä ja myös muissa asioissa.

Mitä ed. Tahvanaisen käyttämään puheenvuoroon steinerkoulujen perustamisesta tulee, minulle tämä sinällään on Pohjois-Karjalan mitassakin aika lailla vieras asia. En ole sillä tavoin ollut tässä edistämässä, mutta en myöskään vastustamassa, ja olen kokenut, että aika vähän Pohjois-Karjalan kunnissa myöskään keskustalaiset ovat olleet tässä asiassa edistämässä tai vastustamassa niiden koulujen perustamista. Minulle olisi hyvin tärkeää, että yhteiskunnan ylläpitämä koulujärjestelmä saataisiin tasavertaisesti kaikkien ulottuville ja kaikilla sijainnista, asuinpaikasta ja syntyperästä, taustasta riippumatta olisi edellytykset saada kunnollinen, hyvä koulutus ja hyvät eväät elämään.