Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron ihan siitä riemusta, että saliin tulee työturvallisuuslain muutosesitys, ylipäänsä, että salissa avautuu mahdollisuus puhua työturvallisuudesta. Tämän ikäluokan nuoruuteen kuului työturvallisuusajattelun erittäin voimakas läpimurto, väkevä muutos, työturvallisuusasioiden nouseminen agendalle. Sittemmin on ollut hiljaisempaa, ja nyt ilokseni havaitsen, että työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä tuodaan jälleen eduskunnan ison salin käsiteltäväksi, ja se on pelkästään hyvä asia.

Nimenomaan tämän lain kohdalla on syytä panna merkille se, että tässä lakiesityksessä on selvästi tiedostettu, tajuttu, ammatillisen rakenteen muutos. On myöskin huomioitu muuttuneet kuormitustekijät tämän päivän työelämässä. Eikä pahana saata pitää sitäkään, että tässä korostuu asian suhteen oma-aloitteisuus työpaikoilla. Sekään ei ole huono asia, että tämä ihan aidosti velvoittaa yhteistyöhön, yhteistyöhön työntekijöiden ja työnantajan kanssa. Ennakoivan työsuojelun käsite on tässä oikein hyvällä tavalla myöskin mukana, ja kun vapaaehtoistyö edes osittain tulee tämän lain soveltamisalaan, tästä lakiesityksestä on löydettävissä perin monta perin positiivista seikkaa, joita on ilolla tervehdittävä.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Laki työturvallisuudesta on erittäin merkittävä, ja käsi kädessä kulkiessaan työturvallisuuslaki ja työterveyshuoltolaki ovat niitä, joilla me voimme pitää huolta työpaikkojen hyvinvoinnista, ennen kaikkea työntekijöiden hyvinvoinnista, työhyvinvoinnista ja kokonaishyvinvoinnista.

Erittäin merkittävää on se, että uudessa laissa on otettu huomioon nimenomaan se, että työelämä on muuttunut. Työelämän vaaroja ja uhkia käsitellään aivan eri tavalla tässä. On huomioitu sellaisia asioita, joita ei nykyisessä, voimassa olevassa, työturvallisuuslaissa ole, eli ammattirakenne on muuttunut, työolosuhteet ovat muuttuneet. Erityisesti uusia asioita ovat väkivallan uhka ja yksintyöskentely, työn kuormittavuus sekä häirintä ja esimerkiksi epäasiallinen kohtelu työpaikoilla. Näillä tekijöillä on entistä merkittävämpi vaikutus työntekijöiden työhyvinvointiin ja laadullisesti työssäjaksamiseen jne.

Siinä mielessä on erittäin merkittävää, että tässä laissa on myöskin annettu vastuuta työnantajille, kun tiedetään, että työpaikat, työyhteisöt, ovat tänä päivänä aivan erilaisia kuin joskus aikaisemmin voimassa olevan lain valmisteluvaiheessa on ymmärretty, eli työnantajille on annettu vastuuta verkostoituvassa ja ennen kaikkea alihankintaketjuina työskentelevässä yritysmaailmassa. Työntekijöiden suojaaminen on erityisen merkittävää, korostan sitä vielä, yksintyöskentelyssä. Se on mietinnössä nostettu hyvin selkeästi esille.

Vielä se on tärkeää, että täällä joitakin asioita edellytetään, koska tämä on hyvin ongelmallista, nykypäivän haasteet, niin että alempitasoisia säädöksiä edellytetään vielä jatkossa. Erityisesti esimerkiksi väkivallan uhkaa ja yksintyöskentelyä koskevissa pykäläehdotuksissa on tätä. Häirintäkysymys ja työterveyshuolto työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohdalla on mietinnössä merkittävästi otettu esille.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva ehdotus uudeksi työturvallisuuslaiksi on varsin kattava. Se ottaa huomioon yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset niin tuotantorakenteen, ammattien kuin työtapojenkin osalta sekä myös työelämän muuttuneet olosuhteet. Tässä mielessä voi sanoa, että lakiehdotus on varsin hyvin valmisteltu ja sekä työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta että lausunnon antanut valiokunta ovat tähän hyvin myös mietinnössä paneutuneet.

Työturvallisuuslain soveltamisalahan on laaja. Se koskee myös kaikkia valtion virkamiehiä, myös eduskunnan virkamiehiä, samoin kuntien viranhaltijoita. On joitakin ryhmiä, jotka tässä jäävät tehtävän erityisluonteen vuoksi lainsäädännön soveltamisen ulkopuolelle, ja ne on lueteltu lakiehdotuksen 6 §:ssä.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta osaltaan antamassaan lausunnossa piti lakiehdotusta voimassa olevaa työturvallisuuslakia merkittävästi parempana. Se on selkeä ilmaisultaan, toisaalta se ottaa myös työnantajan ja yhtä lailla työntekijän velvollisuudet työympäristön ja työolojen turvallisen tason ylläpitämisessä ja kehittämisessä huomioon.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa puhemies! Totean vielä kohdasta "Työvoimapoliittisessa toimenpiteessä olevien työterveyshuolto", koska valiokunta on tähän kiinnittänyt huomiota jo aikaisemminkin, että työterveyshuoltolain 2 §:n muutosehdotus muuttaa voimassa olevaa lainsäädäntöä siten, että jatkossa työterveyshuoltolakia ei sovellettaisi työvoimapoliittisissa toimenpiteessä eli työharjoittelussa, työelämän valmennuksessa tai työkokeilussa oleviin henkilöihin, koska he eivät ole työ- ja virkasuhteessa.

Tätä ei ole millään tavalla perusteltu hallituksen esityksessä, ja tästä keskustelua käytiin valiokunnassa. Edelleen työ- ja tasa-arvoasiain valiokunta totesi viitaten työterveyshuoltolain uudistamisesta annettuun lausuntoon, että pitkäaikaistyöttömien työ- ja työllistymiskyvyn ylläpitäminen edellyttää saman tyyppisiä työkykyä ylläpitäviä, ehkäisevästi painottuneita palveluja kuin työterveyshuolto tarjoaa myös työsuhteessa oleville. Tämä on erittäin merkittävä asia.

Vielä totean sen, että on korostettava sitä, että tässä laissa tulee esille myös ennakoiva työsuojelunäkökulma eli työpaikoilla on laadittava toimintasuunnitelmat ja ohjelmat, joilla työkykyä ylläpidetään. Kun aikaisemmin sanoin, että on velvollisuuksia työnantajalle, niin on erittäin merkittävää, että tässä lakiehdotuksessa säädetään myös velvollisuuksia työntekijälle eli työntekijän on myös noudatettava työnantajan määräyksiä ja korostetaan työyhteisöllisyyden merkitystä. Sillä on varmasti työhyvinvointiin aivan merkittävä vaikutus.