Valto Koski /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Heti alkuun tälle levottomalle eduskunnalle ilmoitan, että mietintö on yksimielinen ja tätä varten ei tarvitse välttämättä jäädä kuuntelemaan puheenvuoroani.

Totean kuitenkin, että kysymyksessä on hallituksen esitys, jossa ehdotetaan muutettavaksi asumisperusteista sosiaaliturvalainsäädäntöä siten, että se vastaisi paremmin kansainvälistymisen sekä siihen liittyvän lisääntyneen liikkuvuuden sekä maahan- ja maastamuuton asettamia vaatimuksia. Muutoksen tarkoituksena on myös selkeyttää lainsäädäntöä ja saattaa lainsäädäntö vastaamaan uuden perustuslain vaatimuksia siten, että lainsäädännöstä ilmenisivät selvästi yksilöiden oikeuksien ja velvollisuuksien perusteet.

Asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 1573/1993, jäljempänä soveltamislaki, soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että työttömyysetuuksien sekä sairausvakuutusetuuksien soveltamisalasta säädettäisiin työttömyysturvalaissa ja sairausvakuutuslaissa. On syytä todeta, että nykyinen soveltamiskäytäntö sisällytettäisiin lakiin siten, että muuttajalla olisi oikeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, jos hänen Suomeen muuttoaan pidettäisiin vakinaisena. Muuton vakinaisuuden puolesta puhuvia... (Hälinää)

... seikkoja olisivat henkilön aikaisempi vakinainen asuminen Suomessa, suomalainen syntyperä tai asema pakolaisena tai kansalaisuudettomana henkilönä taikka perhe- tai muut siteet Suomeen. Ulkomailla tilapäisesti enintään vuoden oleskeleva henkilö olisi edelleen oikeutettu asumisperusteiseen sosiaaliturvaan. Jos henkilö oleskelisi toistuvasti ulkomailla, häneen voitaisiin soveltaa asumisperusteista sosiaaliturvalainsäädäntöä vain, jos hänen edelleen voidaan katsoa asuvan vakinaisesti Suomessa ja hänellä on kiinteät siteen Suomeen. Lakiin ehdotetaan myös sisällöllisiä muutoksia. Ulkomailla lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä tekeviin sovellettaisiin sosiaaliturvalainsäädäntöä suoraan lain nojalla eikä heiltä enää edellytettäisi hakemusta.

Sitten muutama sana valiokunnan kannanotoista. Yleisperusteluissa valiokunta toteaa, että puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä mietinnössä olevin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Valiokunta toteaa myös, että esitys selkeyttää asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamista. Uudistuksella laki saatetaan nykyistä paremmin vastaamaan kansainvälistymisen ja lisääntyneen liikkuvuuden asettamia vaatimuksia. Valiokunta toteaa, etteivät ehdotetut muutokset vaikuta henkilön oikeuteen saada julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja, sillä oikeus niihin ratkaistaan jatkossakin kotikuntalain, EY-säännösten ja sosiaaliturvasopimusten perusteella.

Valiokunnan kannanotoissa on erityisesti otettu kantaa opiskelijoiden asemaan, josta ihan muutama hajahuomio. Haluan todeta, että ehdotuksen lähtökohtana on, että opiskelun takia maahan tuleminen on luonteeltaan tilapäistä ja että opiskelijan sosiaaliturva opiskelun ajan säilyy yleensä hänen kotimaassaan. Suomeen tulevien opiskelijoiden pääseminen asumiseen perustuvan sosiaaliturvan piiriin ratkaistaan nykyisin sen mukaan, onko henkilö Suomessa asuva.

Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annettuun lakiin lisättäväksi ehdotettu 3 a §:n 3 momentti ei ole sopusoinnussa perustuslain 19 §:n 2 momentin kanssa. Perustuslakivaliokunnan kannan mukaan sääntelyllä olisi oltava hyväksyttävä peruste. Tätä kohtaa valiokunta on mietinnössään avannut ja kirjoittanut sen niin kuin perustuslakivaliokunta on edellyttänyt.

Asetusta sovelletaan myös opiskelijoihin. Asetukseen sovellettavaa lainsäädäntöä koskevat säännökset eli lain valintasäännökset eivät kuitenkaan koske työelämän ulkopuolella olevia opiskelijoita eivätkä määrää, minkä jäsenvaltion lainsäädännön alaisuuteen opiskelija kuuluu. Opiskelijan kuuluminen sosiaaliturvan piiriin ratkeaa siten kansallisen lainsäädännön mukaan.

On syytä huomata, että päätoimisesti ulkomailla opiskelevat henkilöt voivat Kansaneläkelaitoksen päätöksellä pysyä Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piirissä ulkomailla oleskelusta huolimatta, jos heillä on kiinteät siteet Suomeen. Tämä tältä opiskelijan asemaa koskevalta mietinnön osalta.

Sitten valiokunnassa käytiin aika pitkä keskustelu taiteilijan asemasta, josta valiokunnan mietintöön on kirjoitettu muun muassa seuraavaa:

"Soveltamisalalain mukaan oikeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaan on yleensä vain Suomessa vakituisesti asuvalla henkilöllä, joka pääasiassa myös oleskelee Suomessa. Oikeus sosiaaliturvaan yli vuoden ulkomailla oleskelevalla on vain laissa erikseen mainituilla henkilöryhmillä. Hallituksen esityksessä tällaisten henkilöiden määrää ehdotetaan vähennettäväksi.

- - Opetusministeriön asettama taiteilijoiden työllistämisedellytyksiä ja sosiaaliturvaa selvittänyt toimikunta (OPM 22:2000) on katsonut, että ulkomailla apurahan turvin työskenteleviä taiteilijoita voidaan pitää samassa asemassa olevina kuin apurahalla tieteellistä toimintaa harjoittavia henkilöitä. Toimikunnan näkemyksen mukaan soveltamisalalain 7 §:ää tulisi muuttaa siten, että sitä voidaan soveltaa taiteenharjoittajaan samoin edellytyksin kuin tällä hetkellä tieteenharjoittajaan. Asumisperusteista sosiaaliturvaa selvittänyt työryhmä (STM 2003:22) ei kuitenkaan ehdottanut taiteilijoiden sisällyttämistä soveltamisalalain 7 §:ään.

Apurahansaajien sosiaaliturvaa on edelleen selvitetty sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, joka on vastìkään jättänyt ehdotuksensa (STM 2004:9). Työryhmä on ehdottanut apurahansaajien työeläketurvan, työttömyysturvan, tapaturmaturvan sekä sairausvakuutuksen järjestämisen uudistamista. Ehdotuksesta annettavien lausuntojen perusteella on tarkoitus valmistella asiaa koskevat lainmuutokset. Työryhmä ei tosin ole ehdottanut soveltamisalalain muuttamista."

Tältä osin valiokunta toteaa, että taiteenharjoittajien voidaan sinänsä katsoa jonkin verran poikkeavan lain 7 §:ssä luetelluista henkilöstöryhmistä lähinnä siten, ettei taiteilijoilla yleensä ole selkeää työsopimukseen, koulutuspaikkaan, tutkimussuunnitelmaan tai -sopimukseen rinnastettavaa syytä oleskella maassa tiettyä ennalta sovittua tai määrättyä aikaa, vaan heillä on vapaampi mahdollisuus valita työskentelypaikkansa. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että soveltamisalalain muutostarvetta arvioidaan vielä uudelleen samassa yhteydessä, kun apurahansaajien sosiaaliturvaa koskevat muut lainmuutokset valmistellaan. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa, ja lausumaehdotus on valiokunnan mietinnössä.

Yksityiskohtaisiin perusteluihin valiokunnan mietintöön on kirjoitettu tarvittavat lainmuutosesitykset pykäläkohdittain. Valiokunta ehdottaa tästä syystä 4 momentin muuttamista siten, että kaikki ennen mainittujen lainkohtien voimaan tuloa annetut päätökset jäävät voimaan, vaikka henkilöt muutoksen jälkeen eivät olisi vakuutettuja.

Arvoisa puhemies! Valiokunta esittää tämän lakiesityksen hyväksymistä äsken mainituin ja mietintöön kirjoitetuin pykälämuutoksin.

Valiokunta esittää seuraavaa lausumaa: "Sosiaali- ja terveysvaliokunta edellyttää, että asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 7 §:n muutostarvetta apurahaa saavien taiteilijoiden osalta arvioidaan uudelleen samassa yhteydessä, kun apurahan saajien muut sosiaaliturvaa koskevat lakimuutokset valmistellaan."

Totean vielä lopuksi, että on erittäin tärkeätä, että eduskunta on saanut tämän lakiesityksen käsiteltäväkseen vielä kevätistuntokauden lopussa ja sillä tavoin voidaan tämän voimaantulo turvata, niin kuin lakiesitykseen on kirjoitettu.