Timo Juurikkala /vihr:

Arvoisa puhemies! Jos sopii, niin siirtyisimme perimmäisten kysymysten äärelle — en kuitenkaan tarkoita lähimmäisenrakkautta tässä kohtaa.

Nimittäin Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas on muun muassa eilen sanonut näin: jos ilmastopäästöille ei tehdä mitään, ihmiskunnan elinmahdollisuudet on menetetty 100—200 vuodessa. Kysymykseni koskeekin Suomen linjaa Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa. Jotta neuvottelujen onnistumisen mahdollisuudet paranisivat, tarvittaisiin aktiivisuutta ja edelläkävijyyttä monestakin suunnasta. Muut Pohjoismaat ovat jo selkeästi profiloituneet, joten Suomella olisi luonteva viitekehys. Tähän mennessä Suomen profiili on kuitenkin ollut matala. Kysyn ympäristöministeri Lehtomäeltä:

Aikooko Suomi ottaa edelläkävijän roolin Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa?

Ja hiukan täsmällisemmin vielä yksityiskohdan:

Aikooko Suomi voimakkaasti kannustaa EU:ta omaksumaan 30 prosentin päästöjen alennustavoitteen vuoteen 2020 mennessä?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Me olemme toimineet ja toimimme edelleen EU-jäsenmaana hyvin aktiivisesti näiden ilmastoneuvottelujen saattamiseksi kunnianhimoiseen ja kattavaan päätökseen. Vertailu muihin Pohjoismaihin on siinä mielessä epäreilua, että Ruotsi on EU:n puheenjohtajamaa ja Tanska on koko kokouksen puheenjohtajamaa. On tietenkin hankalaa heidän kanssaan valokiilassa kilpailla.

Meillä on myöskin tiettyjä sisältökysymyksiä erityisesti metsänieluihin liittyen, joissa olemme pyrkineet hyvin aktiivisesti eri EU-jäsenmaiden kanssa tekemään työtä. Samoin toivomme, että pystymme antamaan oman myönteisen panoksemme EU:n ja Venäjän ilmastonäkemysten lähentämiseksi. Tässä vaiheessa Euroopan unioni katsoo ja odottaa myös sitä, minkälaisia ovat muiden teollistuneiden maiden tarjoukset tai sitoumukset koskien aikaa vuoteen 2020 asti, ja ratkaisut EU:n siirtymisestä tiukempaan päästövähennystavoitteeseen tehdään sen jälkeen.