Kimmo  Sasi  /kok(esittelypuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Meillä on nyt käsittelyssä ensi vuoden tuloverotuslaki ja myöskin tuloveroasteikot. Tällä ratkaistaan se, missä määrin kansalaiset maksavat veroja ensi vuoden aikana. Mielenkiintoista on se, että tällä kertaa tehdään poikkeuksellisen suuria muutoksia tuloverotukseen, mikä johtuu siitä, että hallitusohjelmassa päätettiin tuloverojärjestelmään tulevista merkittävistä muutoksista, jotka nyt tällä hallituksen esityksellä pannaan täytäntöön. (Hälinää — Puhemies koputtaa)

Lähtökohtana on tuloveroasteikoissa ollut se, että tehdään tuloveroasteikkoihin ansiotason nousua vastaavat muutokset tai inflaatiota vastaavat muutokset, ja tällä tavalla pidetään huolta siitä, että suhteellisesti katsottuna tuloverotus ei kiristy. Tämän lisäksi tällä kertaa on myöskin annettu täydentävä esitys, joka on hallituksen esitys 130, jossa tuloverolakiin tehdään vielä lisää muutoksia siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin ja poistumaprosenttia alennettaisiin. Sen lisäksi myöskin sitten progressiivisen tuloveroasteikon ylintä marginaaliveroprosenttia alennettaisiin 0,25 prosenttiyksikköä, koska työtulovähennyksen korotus menee pienituloisille ja keskituloisille. Suurituloisille tämä keventäminen tapahtuu asteikkoa alentamalla.

Tämä merkitsee sitä, että kaiken kaikkiaan tehdään suhteellisen suuria muutoksia tuloverotukseen. Kaiken kaikkiaan raamisopimuksen ehdotukset mukaan lukien tuloverotuksen yhteinen kevennysvaikutus on 520 miljoonaa euroa. Mutta kun siihen lisätään vielä sitten kunnallisverotuksen perusvähennys 200 miljoonaa ja työtulovähennys 200 miljoonaa, niin kaiken kaikkiaan tuloverotusta Kataisen ja Urpilaisen hallitus keventää ensi vuonna 920 miljoonaa euroa. Kuitenkin on erityisesti syytä todeta se, että tämä veronkevennys kohdistuu nimenomaan pienituloisille erityisesti nimenomaan tuon perusvähennyksen ja työtulovähennyksen ansiosta.

Tämän lisäksi toinen merkittävä seikka on se, että myöskin yhteisöverokantaa alennetaan. Hallitusohjelmassa jo päätettiin alentaa yhteisöverokantaa 26:sta 25 prosenttiyksikköön. Nyt raamisopimuksen seurauksena vielä kevennetään yhteisöveroa 0,5 prosenttiyksiköllä eli 24,5 prosenttiyksikköön.

Voidaan keskustella siitä, onko Suomessa yhteisöveroprosentti oikealla tasolla. Ehkä on syytä todeta, että OECD-maissa keskiarvo yhteisöverossa on tällä hetkellä 26,4 prosenttia. 15 vanhassa EU-maassa se on 26,6 prosenttia ja kaikissa EU-maissa keskimäärin 22,12 prosenttia, mikä johtuu siitä, että uusissa EU-jäsenmaissa on suhteellisen alhainen yhteisövero. Virossa muun muassa veroprosentti on 0. Siellä maksetaan veroa vasta siinä tilanteessa, kun yritykseltä otetaan tuloa omistajalle. Ehkä on syytä myöskin mainita se, että Ruotsissa yhteisövero on 26,3 prosenttia ja Saksassa 29,4, eli voi sanoa, että kilpailukyky meidän lähialueilla tällä uudella 24,5 prosenttiyksikön verokannalla on varsin hyvä, mutta kuitenkin nähdään se, että edelleen tuntuu olevan paineita yritysten osalta siihen, että voittoja pyritään siirtämään niihin maihin, joissa verotus on olennaisesti kevyempää. Valitettavasti meillä on jopa Euroopassa tällä hetkellä olemassa merkittävää verokilpailua, jonka osalta ehkä merkittävimpänä maana voin mainita Hollannin, joka pyrkii omaa verojärjestelmäänsä hyödyntämään.

Hallitusneuvotteluissa myöskin lähdettiin siitä, että kun listaamattomien yhtiöiden yhteisöveroprosentti putoaisi 26:sta 24,5 prosenttiyksikköön, niin vastaavasti pitää pyrkiä löytämään rahoitus tähän kevennykseen listaamattomien yhtiöitten verotuksen rakennetta kehittämällä. Tällöin lähdettiin siitä, että verovapaan osingon ylärajaa pudotetaan 90 000:sta 60 000 euroon. Voi sanoa, että tämä merkitsee sitä, että ne osakeyhtiön omistajat, joilla on hyvin pieniä tuloja, alle 60 000, hyötyvät tästä uudistuksesta. Sen sijaan jos omistajan tulo on 60 000—90 000:n välillä, niin veroprosentti nousee tällä tulovälillä varsin selvästi ja on yli 41 prosenttiyksikköä kaiken kaikkiaan.

Mitä tulee hallituksen esitykseen, niin siihen tehdään myöskin hallitusohjelman perusteella kaksi merkittävää rakenteellista muutosta. Ensinnäkin asuntovelkojen korkovähennystä rajoitetaan niin, että tuo rajoitus on 25 prosenttia vähennettävistä koroista vuodesta 2014 alkaen. Tämä muutos tehdään siten, että jo ensimmäisessä vaiheessa tuo leikkaus on 15 prosenttia, siitä vuoden kuluttua 20 ja sitten 3 vuoden kuluttua 25 prosenttia. Mistä syystä ensi vaiheessa se on jo 15 prosenttia? Syy siihen on yksinkertaisesti se, että nyt kun pääomaveroprosentti nousee 30:een ja myöskin vähennysoikeus nousee tätä kautta, tarkoitus on tuota nousevaa asuntovelkojen korkojen vähennysoikeutta vähentää nimenomaan tällä suhteellisen voimakkaalla korkovähennyksen leikkauksella jo alkuvaiheessa.

Myös kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 3 000:sta 2 000 euroon ja prosenttiosuutta pudotetaan 60:sta 45 prosenttiin. Kotitalousvähennys on osoittautunut erittäin toimivaksi. Se on lisännyt työllisyyttä ja myöskin vähentänyt oleellisesti harmaata taloutta. Uskon henkilökohtaisesti vilpittömästi, että näillä tukitasoilla tuo efekti toimii myöskin jatkossa ja ei synny ongelmia. Mutta tältä osin on varmasti syytä seurata, että jos kotitalousvähennyksen käyttö vähenee ja harmaa talous lisääntyy, siinä tilanteessa on varmaan syytä sitten arvioida näitä parametrejä ja niitten oikeellisuutta ja tältä osin sitten ehkä on syytä palata. Mutta itse olen aika vakuuttunut siitä, että näillä luvuilla päästään eteenpäin niin, että kotitalousvähennystä käytetään lähestulkoon yhtä paljon kuin aikaisemmin ja harmaata taloutta ei synny.

Sitten ehkä on syytä mainita vielä, että ensi vuonna on tarkoitus, että myöskin yliopistoille tai korkeakouluille tehdyt lahjoitukset ovat vielä vähennyskelpoisia vähintään 850 euron ja enintään 250 000 euron rahalahjoituksen osalta.

Sitten on myöskin syytä todeta tässä yhteydessä se, että muitakin muutoksia tähän hallituksen esitykseen tehdään. Yksi koskee pääomatulojen verotusta. Tältä osin tapahtuu merkittävä rakenteellinen muutos siitä syystä, että pääomaverotukseen tulee progressio. Se on lievä, mutta sillä on kuitenkin merkitystä. Eli kun tällä hetkellä pääomatulojen tuloveroprosentti on 28, se on tarkoitus nostaa 30:een, ja jos pääomatuloja on yli 50 000, tuossa tilanteessa tuo veroprosentti on 32. Täytyy sanoa, että talletusten lähdeveron osalta tuo prosentti on 30 kautta linjan riippumatta siitä, kuinka suuri tuo korkotulo kaiken kaikkiaan on, ja se johtuu siitä, että korkojen lähdeverotusjärjestelmä on erillinen ja sinne portaiden rakentaminen olisi ollut erityisen hankalaa.

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että uudistus on sillä tavalla tarkoituksenmukainen, että verotuksen painopiste muuttuu niin, että yhtiötä verotetaan vähemmän ja omistajaa verotetaan enemmän. Tietysti tällä on merkitystä, että silloin, kun yritystä verotetaan vähemmän, sinne yritykseen kertyy enemmän pääomia, yrityksestä tulee vahvempi ja sillä tavalla sen toimintakykyä myöskin kriisitilanteissa kyetään tällä tavalla merkittävästi turvaamaan. Mutta tärkeätä on se, että ketjussa ei tapahdu minkäänlaista veronkevennystä, vaan pääomatulojen verotuksen kiristäminen tältä osin sitten tasapainottaa tuota yhteisöveron kevennystä.

Sitten yksi asia, johonka vielä haluan, arvoisa puhemies, näin lopuksi kiinnittää huomiota, on yhteismetsät. Yhteismetsien osalta lähtökohtana on ollut se, että niitä on verotettu samalla tavalla kuin yhtiöitä aikaisemmin. Kun pääomatulo ja yhteisöverokannat eriytettiin vuonna 2006, niin silloin lähtökohdaksi omaksuttiin se, että yhteismetsän veroprosentti on sama kuin yhteisöjen veroprosentti eli 26 tähän asti. No, nyt sitten vero-osastolla oli syntynyt ajatus siitä, että nostetaan tuo yhteismetsien veroprosentti 30:een, ei katsotakaan sitä enää taloudelliseksi toimijaksi, yhteisöksi, vaan verrataan suoraan omistajaan. Tältä osin voidaan keskustella siitä, onko tämä tarkoituksenmukaista. Hallituksen piirissä sovittiin siitä, että metsätaloutta on syytä edistää siten, että pyritään kannustamaan yhteismetsien syntyyn, koska silloin metsätalouden harjoittaminen on tehokasta ja puun saanto on selvästi parempaa. Sitten vero-osastolla syntyi tilanne, jossa katsottiin, että tämä 28 prosenttiyksikön verokanta onkin tukea, vaikka aikaisemmin oli katsottu, että 26 ei ollut. Eli aika omituinen tilanne: verokantaa nostetaan ja yhtäkkiä katsotaan, että se onkin tukea, kun verokantaa nostetaan. Täytyy sanoa, että kun vero-osastolta kysyttiin, mitkä ne perusteet ovat, kukaan ei kyennyt vastaamaan tähän kysymykseen. Valiokunnan mietinnössä on hyvin johdonmukaisesti ja selkeästi perusteltu, mistä syystä tuo yhteismetsien 28 prosentin verokanta ei ole valtion tukea.

Totuus tässä on se, että kun hallituksen neuvottelussa vero-osasto joutuu tinkimään kannastaan, jonka mukaisesti yhteismetsien vero olisi nostettu 30:een, tämä on puhdasta kiukuttelua vero-osaston osalta. Täytyy sanoa, että tämä ei kyllä edusta kovin hyvää perinnettä valtiovarainministeriön osalta eikä myöskään kunnioitusta demokratiaa kohtaan.

Nyt on päädytty eduskunnassa siihen lopputulokseen, että de minimis -sääntöä ja tätä tukisääntöä pidetään yhden vuoden voimassa. Sinä aikana valtiovarainministeriöllä on mahdollisuus keskustella komission kanssa ja katsoa, onko tässä tukielementtejä olemassa. Jos on, asiaan palataan, jos ei ole, niin sen jälkeen tuo de minimis -sääntö vuoden kuluttua poistuu. Metsävähennyksen osalta on käyty samanlainen historia, mutta sen perusteisiin en mene sen tarkemmin.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen 2 mukaiset perussuomalaisten lakiehdotukset.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuloverolaki on laaja laki ollut aina, ja siinä on hallituksen esityksen sisällä paljon hyvää. Täytyy todeta niin kuin valiokunnan mietinnössäkin sanotaan, että näinä haasteellisina taloudellisina aikoina on kyetty parantamaan myös kaikkein pienituloisimpien perusturvaa. Siellä on perusvähennyksen nosto, ja työtulovähennyksen kautta on myös autettu kaikkein pienituloisimpia. Sitä kautta voidaan turvata heille ostovoimaa lisää. Tämä on tämän tuloverolain yksi keskeinen sisältö.

Monet kiinnittävät huomiota myös kotitalousvähennyksen pienennykseen. Täytyy muistaa realismi. Verohallinnon mukaan keskimäärin käytetty kotitalousvähennyksen määrä on 1 100 euroa — ei lähelläkään edes sitä kattoa, mitä nyt tässä tarjotaan.

Keskustan ja perussuomalaisten vaihtoehtobudjeteissa on tuloveroasteikkoihin tuotu ylimääräinen lisä sinne, mutta keskustan oma malli esimerkiksi kiristää hallituksen esitykseen verrattuna jo sen tuloista ihmistä, joka tienaa noin 1 600 euroa kuukaudessa, jolloinka sanotaan, että keskusta kiristää pienituloisten työntekijöiden verotusta hallitusta huomattavasti enemmän.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama ajatus yritysverotuksen puolelta.

Mielestäni hallitus on tehnyt täysin oikean linjan, jossa yhteisöverotusta lasketaan 24,5 prosenttiin ja siltä osin verotetaan enemmän sitä osuutta, kun yrityksestä otetaan ulos rahaa osinkoina.

Ainut tapa, jolla yritys kasvaa, on se, että yrityksellä on vahva tase, ja mitä vähemmän yritys maksaa tuloksestaan yhteisöveroa ja sitä kautta jättää meillä verotuksen kannustimin taseeseensa, sitä paremmat mahdollisuudet myös yrityksellä on rahoittaa oma kasvunsa. Siltä osin hallituksen esitys tukee yritysten kasvupolitiikkaa. Toivoakseni joku päivä me pääsisimme yhteisöverotuksessa vieläkin matalampaan tasoon ja osin tarkastelemalla sitä, mitkä ovat meidän yritystuet kontra yhteisövero ja muu yrityksiin liittyvä verotus, ja sieltä kautta löytäisimme uusia malleja, joilla me tuemme kaikkia suomalaisia yrityksiä kasvussa.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset todellakin esittävät tähän verolakiin muutoksia, jotka ovat arvovalintoja. Tässä salissa tehdään muutoinkin arvovalintoja. Yksi arvovalinta on se, että ne, joilla paljon on, voisivat hieman myöskin yhteiseen pussiin antaa, eli viides porras sellaisille ihmisille, jotka tienaavat yli 100 000 euroa vuodessa, ja silloin tuon alarajan ylittävältä osalta vero olisi 36 prosenttia. Tämä edesauttaisi sitä, että saataisiin hyvätuloisilta tulonsiirtoja huonompituloisille. Samaten se, että yli 70 300 euroa vuodessa tienaavilta ihmisiltä marginaalivero korotettaisiin 30 prosentista 32 prosenttiin, toisi yhteiseen kassaan huomattavasti enemmän rahaa.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppanen viittasi hyvätuloisiin. Tässä esityksessä on myös pääomatuloveron korotus ja sen tuominen progressiiviseksi. Tässä on lähdetty siitä, että niille, jotka työtä tekevät, tehdään inflaatiotarkistuksia ja ansiotason tarkistuksia, mutta itsessään työn verotus ei kiristyisi millään tulotasolla. Suurempituloiset ihmiset otetaan mukaan... Tai sanotaan, että tässä katsotaan, että työntekoa ei tule mitenkään rangaista, mutta jos omaisuutta on, niin voi sanoa, että silloin on myös sitä suurempituloisen osuutta, ja sieltä paikallaan olevasta omaisuudesta pääomatuloa saadaan kerrytettyä entistä enemmän. Ongelmahan on ollut enemmänkin se, että tiettyjen alojen tulot on kierrätetty pääomatulojen kautta aikanaan eikä otettu ansiotulona, niin kuin olisi ollut aiheellista. Näistä veroerojen muutoksista ja niiden kikkailuista on erilaisia lausumia, ja sanotaan, että niihin on puututtu ja tullaan puuttumaan myös jatkossa.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me nimenomaisesti puhumme ansiotuloverosta. Eli silloin, jos ihminen tienaa palkkarahaa 100 000 euroa vuodessa, hänellä on myöskin mahdollisuus maksaa siitä hieman enemmän veroa kuin hän tällä hetkellä maksaa. Myös yli 70 000 tienaavat ihmiset ovat mielestäni hyvätuloisia.

Mutta sen lisäksi myöskin — täällä puhuttiin yrityksistä — me olemme kyllä sitä mieltä, että tuotannollisiin investointeihin pitäisi väliaikaisesti antaa vähän enemmän helpotuksia silloin, kun yritys on uusi ja yritys perustetaan. Meillä on aika paljon pelotteita uusille yrittäjille, pelotteita siitä, pystytäänkö se yritys todella panemaan pystyyn ja uskalletaanko sinne palkata se ensimmäinen vieras työntekijä — ja se toinen onkin vielä kovempi kysymys — ja sen takia me haluaisimme siihen vähän helpotuksia.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näiden veroratkaisujen oikeudenmukaisuuden voi arvioida vasta sitten, kun näkee sen, mitä ratkaisuja tehdään jo ensi keväänä. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, jos veikkaa niin, että arvonlisäveroa tullaan korottamaan ja siihen liittyen ansiotulojen progressiota hieman kiristämään hyvätuloisten luokissa. Semmoisen ratkaisun pystyy poliittisesti jollain lailla myymään kumpaankin suuntaan, oikealle ja vasemmalle, mutta arvonlisäverotuksen korotus on kyllä volyymiltaan sitten aivan jotain muuta.

Mutta ainakin kahteen asiaan olisi toivonut, että hallituksen puolelta olisi aivan eri lailla kiinnitetty huomiota. Toinen on omaishoidon tuen verovapaus. Kyllä se olisi ollut aika ottaa jo ihan tosissaan, kun tietää, minkälaista työtä omaishoitajat tekevät. Toinen on sitten huomattavasti vapaampi poisto-oikeus, joka olisi ollut kaikista paras kädenojennus pienyrityksille, niin että ne olisivat voineet kustannusrasitettaan jakaa mielekkäällä tavalla.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työnteon todellakin tulee aina olla kannattavampaa kuin työn tekemättä jättämisen. On tärkeää, että verotuksessa on voitu pitää se linja, että kannustetaan ihmisiä työntekoon ja ansiotulojen saamiseen. Toisaalta on ollut tärkeää myös löytää verotuksessa linja, jolla voidaan ohjata ihmisten käyttäytymistä ja kannustaa ihmisiä tekemään oikeanlaisia valintoja. Näiden veroratkaisujen haasteellisuus johtuu toki tästä tilanteesta, ja toisaalta uskon, että näillä pystytään tekemään pitkäjänteisiä ratkaisuja. Olen iloinen siitä, että kunnille ja seurakunnille kompensoidaan näistä veroratkaisuista koituvat muutokset tai veromenetykset, ja toisaalta olen iloinen myös siitä, että harmaan talouden torjuntaan panostetaan ja kotitalousvähennyksessä edelleen huomioidaan se, että kannustetaan todella yrittäjyyteen ja rehelliseen työntekoon.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On erittäin tärkeä huomio se, että tämä veroratkaisu, jota tässä budjetissa tehdään, kaiken kaikkiaan lisää — lisää — verotuksen progressiivisuutta. Se on hyvin tärkeä linjanveto, hyvin tärkeä arvovalinta, jonka tämä hallitus on tehnyt, ja tämä on ollut myös sosialidemokraattien toive, me olemme erittäin johdonmukaisesti jo ennen vaaleja kritisoineet sitä menoa, että tasaverot kasvavat, ja vaatineet, että verot enemmän maksukyvyn mukaan. Tässä me kuulimme myös asiantuntijoita, jotka vahvistivat, että kokonaisvaikutus on progressiota lisäävä tällä kokonaisuudella.

Kaiken kaikkiaan on hyvin tärkeää, että pääomavero nousee. Se on oikeudenmukaisuuskysymys. Sitä neljä vuotta muun muassa edustaja Pekkarinen vaati itse itseltään sitä toteuttamatta. Nyt se toteutuu, siihen tulee progressiivisuutta. Toinen on tietenkin tämä, että tuloveroasteikoihin tehdään verotusta kiristävät taulukkomuutokset mutta samaan aikaan painotetaan kuitenkin helpotuksia kaikkein pienituloisimmille, joilla tänä päivänä on kaiken kaikkiaan hyvin vaikeaa.

Kyllä minusta, arvoisa puhemies, jossain vaiheessa tulevaisuutta, kun miettii, voisi olla ihan paikallaan keskustella kaikkein suurituloisimpien verotuksen kiristämisestä entisestäänkin. Nyt on tärkeä huomata tässä vaiheessa, että teemme, niin kuin hallitusohjelma edellyttää, toteutamme ne linjanvedot, ja kaikkinensa juuri sillä, että pääomavero nousee, myös hyväosaiset osallistuvat tässä lamatalkoisiin.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus on todellakin tehnyt arvovalintoja, sillä hallitus kantaa huolta suomalaisista työpaikoista. Me olemme hyvin vientivetoinen valtio, puolet meidän hyvinvoinnistamme tulee yrityksistä, jotka kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla. Kun vertaamme, mikä meidän yhteisöverotasomme on suhteessa muihin Oecd-maihin tai EU-maihin, niin pärjäämme aika hyvin. Meillä on tietysti suuri kilpailija — tai suuri ja suuri, mutta kuitenkin kova kilpailija — tuossa Etelä-Viro, ja sinne on jo siirtynyt aika moniakin suomalaisia yrityksiä matalamman veron perässä. Luonnollisesti on porsaanreikiä, joita ovat korkojen vähennyskelpoisuuteen liittyvät, esimerkiksi case Mehiläinen on tuttu, ja siinä mielessä onkin hyvä, että valtiovarainministeri Urpilainen kiirehtii sen porsaanreiän tukkimista.

Kotitalousvähennys nostettiin esiin ja se, että kun sitä vähennetään, mikä mahtaa olla harmaan työn osuuden lisääntyminen. Toivonkin todella, että sitä seurataan, sillä se ei kuitenkaan ole ollut tarkoitus, että ryhdyttäisiin tekemään pimeästi, vaan että edelleen saataisiin sinne kotiin tuotua työtä sekä remonttien että hoito- ja hoivapalveluiden muodossa.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen puhui verotuksen progressiivisuudesta. Olen tainnut tässä salissa ääneen lausua, että ensi vuoden puolella tulen tutkailemaan, mitkä ovat mahdollisuudet ja paljonko se tulee maksamaan, että myös kunnallisvero laitettaisiin progressiiviseksi. Valtionverotuksessa tänä vuonna muistini mukaan alaraja on 15 600, jonka yli menevästä osuudesta verotusprosentti on 8. Jos kunnallisveron progressiivisuus otetaan käyttöön, vähennys voisi olla puolet tästä eli 7 800 euroa. Se tekee 650 euroa per kuukausi. Tällöin, kun semmoinen ikuinen murheenkryyni ainakin keskeisessä Suomessa ovat nämä omaishoitajien pienet palkkiot, ne tulisivat näin ollen puhtaana käteen. Jätän tämän nyt edustaja Viitasellekin pohdittavaksi. Tosissaan, en ole omassakaan ryhmässäni puhunut, mutta minusta kunnallisveron progressiivisuus tekisi oikeutta. Meidän puolueessammehan ajatus on, että verot ovat maksukyvyn mukaan, ja tämä palvelisi sitä asiaa erittäin hyvin. Pienituloiset jäisivät lähes verotta, ja mitä suuremmat tulot, sitä enemmän kunnan ja seurakunnan kassaan kilahtaisi euroja.

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tuupaiselle toteaisin, että kyllä kunnallisverotus on jo ansiotulovähennyksen kautta varsin vahvasti progressiivinen. Keskimääräinen maksettu kunnallisvero on noin 14 prosenttia. Kyllä tämä asia on jo hoidettu.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on oikein hienoa, että perussuomalaisilta tulee tärkeitä huomioita. Kuten tässä jo todettiin, kunnallisverossahan on jo progressiota, ja itse asiassa sen aikanaan hoiti Paavo Lipponen, niin että olemme tavallaan ottaneet jo etukäteen kopin tästä edustaja Tuupaisen mainiosta puheenvuorosta. Kyllä minä edelleenkin sitä pohdin, että meillä on paljon samantyyppistä ajattelua juuri siinä, että verot maksukyvyn mukaan. Se oli sosialidemokraattien johdonmukainen vaatimus ennen vaaleja, se oli johdonmukainen toteuttaminen myös tälle vaatimukselle. On hyvin tärkeää, että linja säilyy — edellisen hallituksen linjaa muutettiin tässä — ja siksi edelleenkin puhun siitä, että kun miettii sitä tulevaisuutta, niin eihän se ole tavatonta, eri maissa on käytössä näitä erilaisia solidaarisuusveroja ja kaikkein suurituloisimpien erityisiä osallistumisia lamatalkoisiin, ja siksi tämä on mielestäni tärkeä kysymys, jota pitää todellakin avoimesti pohtia.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvon puhemies! Olen ollut jo kymmenkunta vuotta tietoinen, että kunnallisvero on osittain progressiivinen. Esimerkiksi me eläkeläiset maksamme Suomessa kunnallisveroa keskimäärin 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin työssä käyvät. Tämä johtuu siitä, että työssä käyvä saa erilaisia verotuksen vähennyksiä, mutta me emme saa. Kyllä tämä progressiivisuus pitää paikkansa, mutta minun ideani on se, että mitä enemmän tuloja, sen enemmän myöskin kunnallisveroja.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näinhän kuntaverotus on, että mitä enemmän tuloja, sitä enemmän maksat prosentuaalisesti.

Palaisin edustaja Tolppasen puheenvuoroon ja aloittavan pienen yrityksen ongelmatiikkaan. Ensinnäkin pienen yrityksen ongelmatiikka liittyy lähinnä siihen, että kun ensimmäinen työntekijä palkataan, tulevat eteen työlainsäädäntö ja erinäköiset työsopimukset, ja meillä on hyvin monipolviset ja monimutkaiset perusteet siellä, eli meillä pitäisi luoda joustoa ennen kaikkea sille puolelle. Mutta se, mikä oikeastaan on selkeämpi ongelma, on se, mistä saada rahoitusta, ja siinä kun on vähän rahaa, niin ne maksettavat ennakkoverot, ennen kuin edes tulosta on tehty, aiheuttavat tietenkin sen, että sitä rahaa ei sitten voi käyttää siihen liiketoiminnan pyörittämiseen.

Toinen asia, jonka nostaisin esille, on se, että kommandiittiyhtiössä pystytään tekemään toimintavaraus, mutta siinä vaiheessa, kun muutetaan esimerkiksi osakeyhtiöksi, joka on selkeästi parempi toimintamuoto, jossa pidetään perheen ja yrityksen varat erillään, niin osakeyhtiössä toimintavarauksen tekeminen ei ole mahdollista, ja mielestäni kannattaisi pohtia, pitäisikö toimintavaraus ottaa esimerkiksi osakeyhtiöissäkin käyttöön, jotta pystytään sitä kasvua rahoittamaan eikä makseta verottajalle yhteisöveroa.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän kuntaveroasiaan vielä palaisin. Täällä on todettu sen kuntaveron osittainen progressiivisuus, tai siis sanotaan, että se on progressiivinen, vaikka se on tasaveroluonteinen, kun kunta määrää tietyn prosentin. Mutta täytyy huomioida myös se, että esimerkiksi tässä hallituksen esityksessä juuri kuntaveron perusvähennystä nostetaan, mikä tarkoittaa, että kaikkein pienituloisimmat tulevat hyötymään juuri siitä. Vaikka kunta nostaisi sitä veroa itsessään ensi vuodelle, koska tiedetään, että kunnillakaan ei ole turhan paljon rahaa käytettävissä, siitä huolimatta nimenomaan pienituloinen hyötyy siitä perusvähennyksen nostosta. Mutta täytyy muistaa tässä koko verokeskustelussa ja tuloverokeskustelussa ylipäätään, miksi veroja kerätään. Ei niitä kiusanpäiten kerätä. Pääasia on se, että ne kerätään oikeudenmukaisesti ja veronmaksukyvyn mukaan, jotta niitä kaikkien puolueiden peräänkuuluttamia peruspalveluita saadaan rahoitettua. Sitten on tietysti se olennainen kysymys, mikä on sen oikeudenmukaisuus-sanan käsite, ja minä luulen, että tänä iltanakin tullaan siitä vielä keskustelemaan.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä kun tulivat nämä yhtiömuodot, niin minä kyllä mieluusti ottaisin nämä raja-aidat pois kommandiittiyhtiön ja osakeyhtiön väliltä sen takia, että meillä on kasvava ryhmä, itse itsensä työllistävät, jotka ovat ikään kuin yrityksiä, heidän on pakko perustaa pieniä yrityksiä. Heillä ei ole osakepääomaan rahaa, ja osakeyhtiö on aika raskas pyörittää pienellä yrityksellä, mutta sitten jos perustaa kommandiittiyhtiön, se on huomattavasti helpompi, tai sitten pelkästään toiminimen, ja sekin on huomattavasti helpompi, mutta ei sen takia pitäisi perustaa yhtiöitä, että voidaan verokikkailla. Kyllä samat vähennykset minusta pitäisi olla myöskin kommandiittiyhtiössä kuin osakeyhtiössäkin on. Se olisi tasapuolista, ja se auttaisi näinä aikoina ihmisiä työllistymään ja työllistämään itse itseään paremmin kuin nyt.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Tolppasen kanssa prikulleen samaa mieltä, että meillä on ihan turhaan olemassa erilaista verolainsäädäntöä kommandiittiyhtiössä ja osakeyhtiössä. Toisaalta näitä kahta yhtiötä kun lähtee perustamaan, ne ovat kummatkin yhtä helppoja tänä päivänä, ja osakeyhtiönkin pääoma on laskettu ihan inhimilliselle rajalle. Mutta toisaalta tavallisen yrittäjän näkökulmasta on selkeä virhe siinä, että meillä näiden kahden välillä on näinkin suuria eroja verotuksen suhteen.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sehän on hirvittävän tärkeää, että eläkkeensaajat eivät maksa enempää veroa kuin palkansaajat, ja tämä asia on myös erityisesti tiedostettu ja hoidossa, ja tämä eläketulovähennyshän on sitten se, joka eläkkeensaajapuolella kompensoi tätä palkansaajien vähennysjärjestelmää. Me olemme olleet hyvin tarkkoina tässä, sosialidemokraatit. Yhteen aikaan oli tiettyä veroeroa siellä, ja halusimme ja vaadimme ne korjatuiksi viime kauden alussa, ja uskon, että silloin opposition voimin saimme jopa joudutettua tiettyjä ratkaisuja näihin liittyen, koska olimme siinä tosi kovana, eli on tärkeä asia sinänsä, minkä edustaja Tuupainen otti esille.

Oikeastaan mainittakoon vielä yksi asia, että silloin aikanaan, kun näistä verolaeista käytiin lähetekeskustelua, oli kovasti perussuomalaisilla semmoinen näkemys, että tässä ollaan tasaveroa nyt lisäämässä, kun lisätään alkoholiveroa. Siitä tuli aika äänekäskin keskustelu täällä, että alkoholiveroa nyt kehdataan nostaa ja sitä kautta tasaveroa. Siitä haluan kiittää teitä, että olette nyt kuitenkin tässä vaiheessa, kun käsitellään palautekeskustelua, samaa mieltä kuin hallitus ja myös vaihtoehtobudjetissanne, eli siinä mielessä en moiti siitä, että olette samaa mieltä näiden verojen osalta kuin me olemme, nimittäin mielestäni se on kuitenkin ihan järkevä linjaus tässä taloudellisessa tilanteessa.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Tuupaisen tekemä esitys, että tämä perussuomalaisten jättämä vastalause otetaan tämän käsittelyn pohjaksi, on sen verran hyvä esitys, että kannatan Tuupaisen tekemää ehdotusta.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Kaikki tiedämme äskeisen kyselytunninkin perusteella sen, että talous on epävarmaa ja talouteen tullee muutoksia, myös verotukseen tullee muutoksia jo jossakin vaiheessa tätä vaalikautta, mutta täytyy muistaa, että tämä talousarvio tai tämä tuloverolaki on kuitenkin tehty parhaan tiedon mukaan, mitä silloin on ollut. Jos ja kun ajat muuttuvat, niin totta ihmeessä hallitus reagoi toisin kuin reagoi viime hallitus. Viime hallitushan sulki silmänsä 4 vuoden ajaksi koko talouskehitykseltä. Nähtiin, että kriisitietoisuutta ei ollut. Ongelmat lisääntyivät. Vaadimme, että talouteen tehdään muutoksia, mutta hallitus sanoi vaan, että ei kun mennään vanhan mukaan. Nykyinen hallitus hallitusohjelmaansa kirjasi jo tämän, että tarkastellaan näitä asioita paljon tiuhempaan tahtiin ja eletään ajassa. Tästä yksi sellainen hyvä esimerkki on raamisopimus, joka saatiin aikaan ja jonka mukaan myös tehtiin täydentävä esitys tähän tuloverolakiin. Selviä pelimerkkejä oli kuitenkin raamisopimuspöytään antaa, ja siellä tiedettiin, että nämä asiat eivät tule toteutumaan, jos sopimusta ei synny. Sopimus syntyi. Hallituksella oli valmiutta antaa eduskunnalle täydentävä esitys.

Tässä ovat monet pyytäneet ja vaatineet sitä, että otetaan suurituloiset mukaan. Samaa mieltä. Tähän tultaneen varmasti puuttumaan jossain vaiheessa. Ja olen aivan samaa mieltä, kun katsotaan euromääräisesti käteen jääviä tuloja, että suuremmilla tuloilla — edustaja Tolppanen taisi mainita täällä 100 000 euroa rajana, jopa 70 000 euroa — ihan varmasti, voidaan sanoa kansanedustajan palkoillakin, on varaa maksaa pikkusen enemmän veroja tässä tilanteessa kuin pienillä tuloilla. Se ei vaikuta meidän kulutuskäyttäytymiseemme lainkaan. Mutta heitetään pallo hallitukselle. Siellä on varmasti takaraivossa niitä elementtejä kaivattuina, mitä tehdään sitten, kun tulee vielä tiukemmat ajat.

Tässä täytyy miettiä, mikä ihme on keskustan linja: hallituksessa monet vuodet vastuussa. Nytten, kun tullaan oppositioon, aletaan huutaa sitä, että kiristetään rikkaitten verotusta ja laitetaan uusia luokkia tänne. Miksi ihmeessä te ette tehneet sitä silloin, kun te olitte vastuussa? Nyt on hyvä tulla huutamaan tänne sitten, etenkin vielä, kun olette kiristämässä hallitukseen verrattuna ihan keskituloisen verotusta ja vähän sen allekin olevan. Oikeasti en ymmärrä tätä keskustan verolinjaa, mutta se nyt ei liene mitään uutta.

Edustaja Mustajärvi maalaili täällä tulevaisuudenkuvia ja oli varma siitä, että arvonlisävero nousee. Se on se tasaverosuuntaus, jonka halusimme torpata vaaleissa ja jonka torppasimme myös hallitusohjelmaneuvotteluissa. Niin kuin sanoin, vaikka hallitus tarkastelee taloustilannetta varmasti tulevaisuudessa, niin itse en usko siihen, että arvonlisäveroprosenttia tullaan nostamaan, koska sillä jos jollain on kielteisiä vaikutuksia nimenomaan kaikkein pienituloisimpiin ja siitä on myös tutkimustulosta olemassa.

Täällä puhuttiin jo veroista veronmaksukyvyn mukaan. Se on hyvä linja ja tämänkin esityksen läpikäyvänä kohtana.

Kotitalousvähennyksestä sen verran vielä. Siitä on ennenkin puhuttu tässä salissa. Siinä on paljon hyvää. Ja täällä puhuttiin siitä, että toivon mukaan harmaa talous ei lisäänny. Toivon mukaan näin on, mutta siinä on yksi ongelma: kaikkein pienituloisimmat eivät pysty hyödyntämään kotitalousvähennystä, vaikka sille olisi tarvetta. Mietitään vaikka hoivapalvelun ostamista kotiin, jos kunta ei sitä hoida. Pienituloisella alkuun ei ole varaa sitä hankkia, ja sen jälkeen ei ole veroja, mistä vähentää. Tämä on se ongelma ja epäoikeudenmukaisuus tässä kotitalousvähennysjärjestelmässä. Sitä suuremmalla syyllä pitäisi heittää taas pallo hallituksen suuntaan, että siellä valmisteltaisiin ja mietittäisiin semmoista järjestelmää, millä kyettäisiin myös turvaamaan näiden kaikkein pienituloisimpien mahdollisuus päästä yhdenlaiseen palvelutarjontaan kuin kenties muutkin tulonsaajat, jotka kykenevät hyödyntämään kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennyksen historiaa muistellessa muistellaan, että siellä oli erilaisia kokeilumalleja ja tähän päädyttiin.

Listaamattomien osakeyhtiöiden osakkaiden saamien osinkojen verotuksen maksimikattoa tiputettiin 90 000:sta 60 000:een. Se on hyvä.

Sitten vielä lopuksi tässä muutama sana asuntolainojen korkovähennyksestä. Siitä on tullut aika paljon palautetta jossain vaiheessa, että hävytöntä, kun ihmisellä on asuntolainaa, niin häntä rangaistaan. Pitkään on puhuttu omistusasumisen ja vuokra-asumisen yhdenvertaisuudesta. Jos oikein tarkkoja ollaan, taloustalkoisiin osallistutaan nyt tätäkin kautta. Jos lainan määrä on noin 100 000 euroa, niin vuosivaikutus on 135 euroa vuodessa. Enkä usko, että yksikään menee asuntokaupoille tai pankkiin sillä mielellä, että laskee valmiiksi, mikä on korkovähennyksen määrä. Täytyy muistaa, että se on kuitenkin aina plussaa siihen.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on vielä puhuttu paljon näistä yhteismetsistä, metsävähennyksestä ja de minimis -tuesta. On hyvä, että se vihdoin saadaan selvitettyä. Pykälästä tehtiin väliaikainen, koska vuonna 2008 mietintö vaati, että viime hallitus sen selvittää, mikä on sen kohtalo, de minimis -tuen ja metsävähennysten osuus tässä. Mitään ei tapahtunut. Useita vuosia aikaa — jälleen hommat jäivät tekemättä.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Paasio syytti edellistä hallitusta laman hoidosta, ja vaikka nyt olemme samassa hallituksessa, niin täytyy kyllä edellistä hallitusta sen verran puolustaa, että tuo hallitus eli kyllä ajassa. Me aloitimme edellisen hallituksen aikana elvytyksen ensimmäisenä Euroopassa ja pystyimme estämään massatyöttömyyden. Jos vertaamme esimerkiksi siihen, mitä tapahtui bruttokansantuotteessa verrattuna 90-luvun lamaan: Syöksyimme erittäin jyrkästi. Mitä tapahtui samaan aikaan työttömyydessä? Työttömyys kasvoi, mutta ei suinkaan sellaisessa määrässä kuin tuo bkt:n syöksy olisi pahimmillaan voinut tarkoittaa. Ilman elvytystä olisi tilanne ollut karu ja kylmä, ainakin karumpi ja kylmempi kuin tuon onnistuneen elvytyspolitiikan ansiosta, jota silloin keskusta ja kokoomus tekivät.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka on ehkä turha kovin paljoa sinne taaksepäin katsella, niin kyllä tässä nyt kuitenkin se tosiasia täytyy sanoa siitä edellisen hallituksen linjasta, mihin täällä viitattiin, että komissio, OECD, useat talousoppineet olivat sitä mieltä, että kun yhdeksän veroeuroa kymmenestä meni veroelvytykseen ja sitä kautta tehtiin valtion tuloihin pysyviä vajeita — siitähän nyt seurauksena on tämä 8 miljardin alijäämä — niin se ei ollut oikea tapa. Se ei ollut esimerkiksi työpaikkojen synnyttämisessä se tehokkain tapa, koska totta kai ihmisillä siinä tilanteessa meni myös sukanvarteen niitä veronkevennyksiä, varsinkin niitä, joita hyväosaisimmille annettiin aivan turhaan. Eli ikään kuin turhaa velkaa tehtiin tällä tavalla. Tehokkaampaa olisi ollut tehdä täsmätoimia, rakentaa, pistää talouden rattaita tätä kautta liikkeelle. Tästä oli aika paljonkin linjakeskustelua silloin viime kaudella, ei pelkästään opposition haasteen toimesta, vaan ihan siis useiden talousoppineidenkin linjan mukaisesti.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on mielenkiintoista huomata, kun viittasin edelliseen hallitukseen, että se koira älähtää juuri nimenomaan siitä hallituspuolueesta, johon en välttämättä viitannut. Mutta ehkä jokainen ottaa omaan piikkiinsä asiat.

Tässä täytyy muistaa nimenomaan se, mitä edustaja Viitanen sanoi. Palataan pikkuisen taaksepäin. Viime hallitus teki esityksen veronalennuksista, ja kun talous alkoi näyttää heikkenemistä, kysyttiin, missä ovat elvytystoimet. Ne toimet, jotka oli tehty jo ennalta: sanottiin, että nämä ovat niitä elvytystoimia, kun ei meillä ole varaa tehdä mitään muuta, ja ne olivat niitä veronalennuksia, ja niitä tehtiin velkarahalla. Ei mitään järkeä, ei siinä tilanteessa, eikä myöskään, vaikka se tilanne olisi tiedostettu tarkemmin.

Tämä on, edustaja Heinonen, se historia. Nämä olivat niitä selityksiä. Valtiovarainvaliokunnassa kuultiin asiantuntijoita. Useampi totesi: näillä toimilla, joihin hallitus viittaa ja sanoo, että nämä ovat elvyttäviä, ei ole mitään tekemistä todellisen elvytyksen kanssa.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin esitän, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen 1 mukaiset lakiehdotukset.

Mielenkiintoista oli kuunnella edustaja Paasion puheenvuoroa, kuinka hän naulaa kiinni sosialidemokraattien linjaa, että alv:tä ei tulla nostamaan. Jotenkin tuntuu, että älkää kaivako itseänne enää syvempään monttuun, koska keväällä sieltä on vaikeampi nousta sitten.

Keskusta on tehnyt varsin kattavan vaihtoehtoisen esityksen tämän tuloveron osalta, ja käyn lyhyesti sitä läpi.

Meillä vaaleissa yksi meidän prioriteettiasioita oli omaishoidon tuki ja sen verovapaus. Kuten on useampaan kertaan tullut esille, niin vielä vaalien aikana kaikki puolueet olivat valmiit siihen, että se olisi verovapaa. Sitä ei kuitenkaan ole tullut, ja meillä on siitä esitys, että omaishoitajien tuesta tehdään verovapaata.

Kotitalousvähennys: Siinä me hyväksymme hallituksen linjan tason tiputtamisesta, mutta vähennysprosentit me säilyttäisimme nykyisellään. Kyllä se nimenomaan on sen harmaan talouden estäminen, joka tässä on se keskeinen tekijä, mutta toki tunnustan nämä taloustilanteet, niin että tätä tasoa voidaan jonkin verran tarkistaa.

Asuntolainojen korkovähennyksestä on käyty paljon keskustelua, ja sinällänsä tämä vähennys, 15 prosenttia, on hyväksyttävä, mutta keskusta lähtee siitä, että tämän jälkeen tulisi tehdä arvio siitä, minkälainen sen vaikutus on ollut niin asunto- kuin lainamarkkinoillekin. Esitämme, että tässä vaiheessa leikataan se 15 prosenttia, mutta sen jälkeen ei tule sitä jatkoa, jota hallitus esittää.

Ansiotulojen verotuksesta tässä on käytetty muutamia puheenvuoroja ja on huudettu sosialidemokraattien puolelta, että varakkaita tulee verottaa enemmän ansiotuloissa, ja keskustalla on sensisältöinen esitys. Tässä tuli myös arvostelua siitä, että keskusta kiristäisi suhteessa hallituksen esitykseen keskituloisten verotusta. Tuossa nopeasti laskettuna hallituksen esitys keventäisi 2 000 euron palkkatuloa noin 292 euroa vuodessa ja keskustan esitys 260 euroa, niin että se on tuollainen puolitoista euroa kuukaudessa, niin että ei siinä nyt valtava ero ole.

Mutta se ero, mikä siinä on keskustan ja hallituksen esityksen välillä, on se, että hallitus antaa suurimmat veronkevennykset suurituloisille. Eli 90 000 euron vuositulolla te annatte 500 euroa veronkevennystä. Tässä on selkeä ero keskustan linjaan. Keskustahan tuo kaksi uutta veroluokkaa: ensimmäinen 34 prosentin veroluokka 68 200 euron tulotasolle ja toinen 160 000 euron tulotasolle. Eli keskusta on aidosti kiristämässä kyllä sitten suurituloisten verotusta.

Me olemme erittäin huolestuneita keskustassa tilanteesta, joka nyt aiheutuu, kun yhteisöveroa lasketaan mutta pääomavero nousee ja henkilöyhtiöt jäävät tästä kärsimään. Me olemme omassa mallissamme tuomassa esitystä siitä, että elinkeinotoiminnan ja maatalouden pääomatulo-osuudesta laskettaisiin 90 prosenttia veronalaiseksi. Tämä olisi selkä huojennus näille yhtiöille, jotka nyt eivät tässä hallituksen esityksessä tule saamaan verotuksellista hyötyä yhteisöveron laskusta.

Tässä edustaja Paasio jo aiemmin puhui keskustelusta, jota de minimis -tuesta verojaostossa käytiin. Kun olen ollut edellisellä kaudella ja oikeastaan vielä sitäkin edellisellä kaudella verojaostossa, niin kyllä itse koen, että suurin syy siinä, että viime kaudella tämä jäi selvittämättä, on se, että meidän valtiovarainministeriön vero-osasto on sellainen, että meillä ei ole sellaista valtiovarainministeriä ollut, joka siitä olisi niskalenkkiä saanut. Näin oli viime kaudella, ja näin on valitettavasti nyt tälläkin kaudella. Keskusta ei hyväksy sitä, että metsävähennys olisi valtiontukea, ja siitä olemme tehneet omat esitykset, samaten kuin Kemera-tuet tulee pitää verottomina myös jatkossa.

Me tulemme esittämään myös korotettuja poisto-oikeuksia investointeja vauhdittamaan rajoitetulle ajalle, vuosille 2012—2015.

Kaikkinensa suuri asia, mikä tulisi hallituksen mitä pikimmiten tehdä, on yritysverotuksen kokonaisuudistus ja sen tarve. Meillä on selkeästi useitakin kohtia, joissa me tarvitsisimme uudistusta, esimerkiksi innovaatiovähennysten osalta, riskirahoittamisen osalta ja viime aikoinakin paljon julkisuudessa olleen rajattoman korkovähennysoikeuden osalta. On käsittämätöntä, että tätä asiaa ei ole saatu vielä tukittua. Meillä on selkeä ongelma rajoittamattoman korkovähennyksen osalta monikansallisten yhtiöitten osalta ja myös siirtohinnoittelun osalta. Toivon, että näitten osalta hallitus tulee tuomaan esitykset mahdollisimman pian, koska näissä kohdissa Suomen valtio menettää rahaa satoja miljoonia tällä hetkellä.

Herra puhemies! Varsinaisessa käsittelyssä sitten pykäläkohtaiset esitykset.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Ettei totuus unohtuisi, kannatan edustaja Lintilän esitystä, jonka mukaan käsittelyn pohjaksi on otettava vastalauseen 1 mukaiset lakiehdotukset.

Haluan kiinnittää muutamiin mietinnön kohtiin ja hallituksen esityksen kohtiin huomiota.

Ensinnäkin tämä omaishoidon tuen verovapausasia: Toivoisin, että hallitus ryhtyisi tässä toimenpiteisiin. Tämä on ollut liian monta vuotta keskustelun kohteena, ja kun otetaan huomioon, että omaishoito on työtä, joka säästää yhteiskunnan varoja laitoshoidon tarpeen vähentymisen kautta, niin tällaisenakin aikana mielestäni on täysin oikeutettua ja tärkeää edistää omaishoidon lisääntymistä ja omaishoitajien työtä.

Kotitalousvähennyksestä haluaisin todeta, että pitää paikkansa, että läheskään tuo 3 000 euron enimmäisvähennys ei ole ollut keskimäärin käytössä. Sen takia emme olekaan vastalauseessamme puuttuneet tähän vähennyksen ylärajan alentamiseen 3 000 eurosta 2 000 euroon, mutta sen sijaan pidämme aikamoisena riskinä sitä, että näitä vähennysprosentteja niin yrittäjän työkorvauksen kuin myöskin palkatun työntekijän kohdalla ollaan nyt alentamassa merkittävästi. Pelkäänpä vain, että tämä kyllä osaltaan on lisäämässä harmaata taloutta. En ole ollenkaan niin optimistinen kuin edustaja Sasi täällä oli. Uskon todellakin, että tästä on huonompia seurauksia kuin nyt luullaankaan. Nuo prosentit kannattaisi pitää ennallaan.

Sitten haluan kiinnittää huomiota tähän de minimis -säännöksen soveltamiseen: metsävähennykseen ja tähän yhteismetsän tuloveroprosentin ja pääomatulon veroprosentin eroon. Sinänsä on ansiokasta, että hallitus esityksessään, vaikkakin eriytti yhteismetsän tuloveroprosentin yhteisöverokannasta, säilytti kuitenkin kahden—neljän prosenttiyksikön eron tuossa yhteismetsän tuloveroprosentissa verrattuna pääomatulon tuloveroprosentteihin. Mutta sitten tämä de minimis -säännöksen soveltaminen metsävähennykseen ja verokantaeroon kyllä lyö korvalle aika pahasti tätä sinänsä tavoiteltavaa yhteismetsien määrän kasvattamista.

Hallituspuolueet minusta ovat päätyneet tässä valtiovarainvaliokunnan mietintötekstissään varsin omituiseen lopputulokseen, kun esitetään tämmöistä yhden vuoden tarkasteluaikaa vuoden 2012 loppuun asti. Tuona aikana kuitenkin metsävähennys ja verokantaero katsottaisiin de minimis -sääntelyn piiriin kuuluvaksi, ja hallituspuolueet sitten sanovat, että valtiovarainministeriön tulee varmistaa asian oikeustila EU:n komission kanssa vuoden 2012 aikana niin, että tieto on käytettävissä, ennen kuin vaatimus metsävähennyksestä on esitettävä vuoden 2012 verotuksessa, ja sanovat myöskin saman asian tuon verokantaeron osalta. Ensiksi tässä mietinnössä todetaan, että metsävähennys ei missään tapauksessa ole de minimis -sääntelyyn piiriin kuuluva eikä tämä verokantaero, mutta sitten kuitenkin ne säädetään de minimis -sääntelyn piiriin kuuluvaksi vuoden 2012 loppuun.

Epäilenpä tätä aikataulua. EU:n komissio ei ole saadun kokemuksen mukaan yhdessä vuodessa ehtinyt selvittää kantaansa juuri mihinkään asiaan. Täten aikataulu mitä todennäköisimmin pettää tälläkin kertaa. On myös tosiasia, että EU:n komissio...

Tämä ei ole etukäteen pyydetty puheenvuoro.

Tämä on istunnossa pyydetty. Turha meidän on tietysti kiistellä, mutta perustuslakivaliokunnan kannanoton mukaan...

Jaha. No, minä voin jatkaa sitten.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on heitelty aika paljon nyt siitä, kuka on milloinkin ollut oppositiossa ja kuka on ollut hallitusvastuussa, lähinnä keskustan ja sosialidemokraattien välillä. Minä kääntäisin katsettani vähän kauemmaksi, tuonne 90-luvun puoleenväliin, jos historiaan mennään. Silloin maassa oli lama. Silloin hallituksessa pääministerivastuussa olivat sosialidemokraatit ja oli Lipponen, ja heti sen jälkeen oli keskusta ja oli Aho. Silloin tuli tällaisia asioita kuin että lapsilisiä leikattiin, opintotukea alennettiin, sen lisäksi taitettu indeksi astui voimaan, niin että minä en nyt valitettavasti voi teille kummallekaan hirveän hyvää arvosanaa antaa siitä, miten tätä maata on hoidettu. Mutta toivottavasti me saamme nytten tehtyä tästä paremman maan, kun mennään eteenpäin.

Edustaja Viitaselle voin kertoa, että perussuomalaiset eivät todellakaan ole vieläkään tasaveron kannalla. Emme hyväksy sitä sellaisenaan. Kyllä me tuloveroja mieluummin, ja... (Pia Viitasen välihuuto) — Keskusta on, joo. Onkin hyvä, että olemme samoilla linjoilla. Ajattelin vaan ottaa sen sen takia esille.

Sen verran tästä kotitalousvähennyksestä, että kun sanotaan, että Verohallinnon tietojen mukaan noin 1 100 euroa on saajaa kohden saatu tätä vähennystä, se tarkoittaa sitä, että jotkut ovat saaneet 25 euroa ja jotkut ovat saaneet täydet 3 000 euroa tai aviopari 6 000 euroa, ja varmasti siinä vaiheessa, kun on perusparannustöitä tehty omakotitaloihin, vanhoihin rintamamiestaloihin, se on sieltä tullut. Mutta se on erittäin surullista tässä, mistä edustaja Paasio sanoi, että hoiva- ja hoitotöihin vanhuksilla ei ole varaa. Täällä kerrotaan, että vain 3 prosenttia on mennyt tuohon suuntaan, elikkä siellä tosiaankin toivottaisiin hallitukselle töitä, että vanhukset voisivat käyttää näitä palveluita enemmän. En ymmärrä hallituksen laskutapaa tässäkään asiassa, kun sanotaan, että jos tätä kotitalousvähennystä lasketaan, ja sitä on kuitenkin käytetty noin vähän, se lisäisi valtion tuloja 150 miljoonaa euroa. Miten niin, jos ei sitä ole kerran käytetty? Mutta se, minkä tämä tekisi: tämä antaisi niille rakennusmiehille, tämä antaisi eläkeläisille mahdollisuuden korjauttaa rintamamiestalojaan, vanhoja omakotitalojaan, siellä ne kylpyhuoneet kuntoon taikka sitten kerrostaloasuntojen kylppärit kuntoon, kun saisi sen koko 3 000:n vähennyksen.

Mistä saataisiin sitten rahoja tälle maalle? Yksi asia on se, että laitetaan vuokrakatto, joka tarkoittaisi sitä, että silloin vuokrat eivät olisi niin korkeita, niin että ei tarvitsisi maksaa niin paljon asumistukea. Tällä hetkellä meidän asumistukemme ei valitettavasti niinkään auta niitä ihmisiä, jotka asuvat siinä asunnossa, paitsi tietenkin sen verran, että he saavat sen asunnon. Mutta mihin ne rahat menevät? Ne menevät gryndereiden taskuun ja asuntokeinottelijoitten taskuun. Sinne ne valuvat. Ja tämä asia pitäisi nähdä, siihen pitäisi pystyä puuttumaan.

Sitten vielä toinen juttu: Eläkekatto on asia, mitä voitaisiin myöskin harkita tässä maassa pelkästään sen takia, että ei kukaan pysty eläkkeellä ollessaankaan euroja syömään ja käärinliinassa ei ole taskuja. Meillä on todella suuria eläkkeitä. Nämä ovat vaikeita asioita. On ehkä hyvä, että täällä on näin vähän nytten istujia, kun tämmöisen asian otan esille. Saattaisi olla, että tässä tulisi kuuma, kun sanoin tämän asian ääneen.

Omaishoidon palkat pitäisi ehdottomasti saada täysin verottomiksi, samaten tulonsiirrot, toimeentulotuki, työmarkkinatuki ja tämän kaltaiset tuet, sen takia, että eihän ole mitään järkeä siinä, että annetaan oikealla kädellä ja viedään vasemmalla kädellä pois. Nämä ihmiset, jotka saavat näitä tukia, eivät säästä niitä rahoja sukanvarteen. He vievät ne kauppaan. Kyllä ne sieltäkin tulevat takaisin valtiolle ihan näitten tasaverojen myötä. Silloin ihmisillä olisi rahaa enemmän maksaa niitä tasaveroja, mitä tällä hetkellä on tulossa.

Ja sitten, mistä vielä ajattelin sanoa: olisin todellakin toivonut, että täällä olisi ollut jonkinlainen maininta varallisuusveron palauttamisesta. Se on taas niitä asioita, jotka ovat arvovalintoja tässä salissa. Toivotaan, että pääsemme tasa-arvoisempaan Suomeen ainakin tulevaisuudessa, tulotasa-arvoisempaan.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tolppanen, te varmasti kuitenkin kohtuullisen hyvin muistatte vielä Lipposen hallituksen ajan. Sehän kävi niin päin, että ensin oli porvarihallitus, joka teki aika hurjaa politiikkaa, ja nimenomaan Paavo Lipposen aikana sitten korjattiin näitä jälkiä, synnytettiin valtavan paljon työpaikkoja, sitä kautta uutta kasvua. Sitä kautta myös silloin paikattiin taloutta, koska olisi ollut täysin vastuutonta siinä tilanteessa jättää talous rempalleen. (Mauri Pekkarinen: Ei ole historioitsijaksi kyllä tästä puhujasta!) — Kyllä minä uskon, Pekkarinen, että me ihan samojen historiankirjojen sivujen sisään mahdumme. Ei tässä varmasti siitä ole tulkintaerimielisyyttä. Varmaan nämä työpaikkojen syntymiset ja muut kaikki pystytään historiankirjasta helposti tarkistamaan, kuinka silloin kävikään. Näin päin siinä todellakin silloin kävi, ja se oli hyvin tärkeää työtä. — Jos silloin olisi jatkettu tällaisella linjalla, jossa taloutta ei olisi tasapainotettu, niin sitten tie olisi varmasti ollut se Kreikan tie, ja nyt me emme ole missään Kreikan tiellä, kiitos järkevän taloudenpidon yhdistettynä järkevään työllisyyden hoitoon ja samaan saikaan kuitenkin siihen perusasiaan, että huolehditaan peruspalveluista.

Puhemies! Tähän äskeiseen puheenvuoroon haluaisin vielä sen verran sanoa, kun viittasitte näihin taitetun indeksin asioihin ja muihin ongelmiin, että minä olisin todellakin toivonut, arvoisa edustaja Tolppanen, että perussuomalaisten omassa vaihtoehtobudjetissa olisitte sitten esittäneet näiden asioiden korjausta. Nythän hallitus aivan oikein on kirjannut, että asia selvitetään, miten kehitystä saataisiin oikeudenmukaisemmaksi. Tätä varten tehdään selvitystä parhaillaan eli on ryhdytty toimeen. Mutta jos te kerran kritisoitte tätä, niin mahduttakaa nyt hyvänen aika näitä esityksiä myös omaan vaihtoehtobudjettiinne, kun tosiasiassa te ette esitä niitä asioita tässä, ette myöskään sitä eläkekattoa esimerkiksi kaikkinensa.

Puhemies! Ihan lyhyesti: Noissa aiemmissa debattipuheenvuoroissani puhuin jo tästä tärkeästä periaatteesta, verot maksukyvyn mukaan ja ei tasaverokehitykselle, ja siitä, että progressio lisääntyy. Ne ovat niitä tärkeitä periaatteita, en ala niitä tässä toistaa. Ihan mukavaa, että edustaja Pekkarinen tuli myös saliin, sillä meille tärkeä asia, tietenkin yhteinen tavoitteemme, pääomaveron nosto, toteutuu nyt. Se on erittäin hyvä ja tärkeä askel siihen suuntaan, että hyväosaiset saadaan lamatalkoisiin. Olen tässä oikein tosissani. Tämä oli sosialidemokraateille kynnyskysymys, että hallitukseen lähtömme edellyttää tietenkin verotuksellista oikeudenmukaisuutta ja sitä, että pääomaveroa nostetaan. Ja tulipa siihen myös tämä progressiivisuus mukaan sitten kuvioon.

Kaiken kaikkiaan tästä arvonlisäverosta haluaisin sen verran sanoa, kun täällä jo edustaja Kiviranta kertoi etukäteen sen korotuksen tulevan, että tämä ei ole meidän kantamme, tämä ei ole hallitusohjelman kanta. — Anteeksi, nyt pyydän anteeksi, ei ollut Kiviranta, vaan oli Mustajärvi, niinkö, joka sanoi tästä arvonlisäverosta. Mutta joka tapauksessa mielestäni taisi kyllä Kivirantakin siihen viitata edellisessä puheenvuorossaan. — Joka tapauksessa, puhemies... (Vasemmalta: Edustaja Kivijärvi!) [Puhuja naurahtaa.] — No niin, selvä, sovitaan näin. — Mutta nyt asiaan. Eli se tärkein, mitä halusin sanoa tästä arvonlisäverosta, on se, että nimenomaan, vaikka se kuuluu keskustan tavoitteisiin, se ei kuulu meidän tavoitteisiimme. Eli tästä on nyt kysymys.

Kaiken kaikkiaanhan, vielä sen verran tähän keskustan verolinjaan viitaten, teillä todellakin oli neljä vuotta aikaa tehdä toisenlaista veropolitiikkaa. Kun täällä edustaja Lintilä kunniakkaasti esitteli keskustan vaihtoehdon, kävi näitä teidän esityksiänne läpi, niin se tietenkin on hämmästyttävää, aivan kuten edustaja Paasio sanoi, kuinka ihmeessä sitten voi olla niin, että sen neljä vuotta te teitte täysin toisenlaista veropolitiikkaa, kun te nyt sitten hetkessä, kun vaihtui hallituspuoli oppositiopuoleksi, teette täysin toisenlaista veropolitiikkaa. Se tässä on se hämmästyttävin piirre. (Pekkarinen: Me laskimme ruuan arvonlisäveroa!) — Meillä on ollut tästäkin monenlaista näkemystä. Nimittäin tässäkin arvo-valinnan olisi voinut tehdä toisin. Eli se 500 miljoonaa, mikä pistettiin ruuan arvonlisäveron alentamiseen kohdennettuna perusvähennyksen nostona kaikkein pienituloisimmille, esimerkiksi juuri eläkkeensaajille, olisi tuonut eläkkeensaajan käteen noin 30—40 euroa kuukaudessa, kun taas tämä ratkaisu, silloisenkin hallituksen oman esityksen perusteluista luimme, tuo noin 4 euroa kuukaudessa. Eli näistä oli kysymys. (Välihuutoja) — On mielenkiintoista tämä vuorovaikutteinen puhe täällä puhujakorokkeella.

Tässä nyt ehkä oikeastaan vielä muutama täydennys niihin, mitä jo aiemmissa puheenvuoroissani kaiken kaikkiaan sanoin.

Ehkä yksi asia vielä keskustan vaihtoehtobudjettiin liittyen: Omaishoidon tuki on äärimmäisen tärkeä asia, ja on äärimmäisen tärkeä asia, että nyt hallitusohjelmassa linjataan, että tehdään kehittämisohjelma omaishoitoon liittyen, ja että linjataan, että selvitetään tämä verokysymys myös. Siitähän edellisen hallituksen aikana äänestettiin viime joulukuussa tässä salissa, ja silloin keskusta vastusti sitä verotuksen korjaamista, mutta nyt on sitten hyvä, että se täällä vastalauseessa on. Ehkä se osaltaan antaa myös terveisiä hallitukselle päin, että hallitusohjelman mukaisesti tähän selvitystyöhön on hyvä lähteä.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitaselle: Kyllä tässä tämä hallitus jatkaa samaa väärää veropolitiikkaa kuin edellinenkin hallitus. Kuntien yhteisövero-osuuden tosiasiallinen supistuminen tämänvuotisesta ja yhteisöveron alentaminen vähentävät kuntien rahoitusta noin 330 miljoonalla. Samaan aikaan kun-tien tehtävät ja palelujen tarpeet kasvavat.

Edustaja Tuupainen nosti tärkeän asian esille. Kuntaveron progressiivisuuden lisääminen on perusteltua ja kannatettavaa, mutta suuri epäkohta on pääomatuloilla elävien kuntaverokohtelu, tämä vapaamatkustajuus. Pääomatuloilla elävät käyttävät kuntien palveluja, hoidattavat terveytensä, kouluttavat lapsensa osallistumatta kuntaveron kautta yhteisiin kustannuksiin. Pääomatulot hallitus pitää jatkossakin kokonaan kuntaverosta vapaina. Jos pääomatuloista maksettaisiin muiden tulojen tapaan kunnallisveroa, olisivat kunnat vuonna 2009 saaneet 1,4 miljardia enemmän tuloja Palkansaajien tutkimuslaitoksen laskelmien mukaan. Siinäpä olisi uutta veropohjaa kiristyvään kuntatalouteen ja myöskin askel oikeudenmukaiseen suuntaan.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Vielä edustaja Viitaselle ja Paasiolle tästä arvonlisäverosta: Minä ymmärrän, että te vielä tänä syksynä pidätte tämän kantanne, mutta kyllä teille kokoomus heti presidentinvaalien jälkeen ensi keväänä ilmoittaa siitä, että arvonlisäveroa tullaan korottamaan, kun hallitusohjelman talouslausekkeet laukeavat ja kehyksiä tuossa kevättalvesta tarkistellaan. En oikein ymmärrä, miten muuten valtion velkaantuminen saataisiin edes jollain lailla kuriin. Minä itse en kannata arvonlisäveron korottamista, mutta realiteetti on kyllä se, että jos ajatellaan, mistä nopeasti ja päättäjälle kuitenkin helpolla tavalla — varsinkin jos on päättäjä sieltä salin oikealta laidalta — saadaan lisää verotuloja valtionkassaan, niin kyllä vastaus on tämä arvonlisäveron korottaminen.

Mutta kun on verrattu tätä aikaa, mahdollista tulevaa talousahdinkoa ja viimeistä talouslamaa, niin EVA:n Analyysissä Mika Malirannan suulla kerrottiin aika mielenkiintoisia tietoja. Tässä analyysissä otsikko oli "Suuri kuoppa — Suomen hyvät työllisyysluvut kätkevät tuottavuuden romahduksen", ja tässä arviossa ydin on se, että pitkähkön nousukauden aikana yritykset saivat vahvistettua taseitaan niin, että viime laman aikana ne halusivat talousepävarmuudesta huolimatta pitää työvoimastaan kiinni, mutta nyt jatkossa kynnys potkia työvoimaa pois on paljon matalampi, taseet ovat heikompia, ja varmasti ollaan menossa huonompia ja epävakaampia aikoja kohti, eli hyvin todennäköistä on, että kynnys tehdä lisää työttömiä on huomattavan paljon matalampi kuin aiemmin.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärvi jatkoi vielä tästä arvonlisäverosta ja viittasi siihen, että edustajat oikealla etenkin ovat sitä mieltä, että tulisi korottaa. Olisi mielenkiintoista kuulla, mikä on, edustajat vasemmalla täällä, teidän ehdotuksenne sitten, mihin tässä päädytään. Uskon, että olemme teidän kanssanne samaa mieltä ainakin siitä, että arvonlisäverokorotuksiin ei tule lähteä vaan vaihtoehtoja täytyy löytää muualta.

Edustaja Yrttiaho puhui tässä kuntien yhteisövero-osuudesta, ja täytyy muistaa, että ilman hallitusohjelman kirjausta kuntien korotettu yhteisövero-osuus olisi poistunut kokonaan. Nyt hallitusohjelmaan kirjattiin vielä se, että sitä korotettua osuutta jatketaan, toki hieman alemmalla prosenttiosuudella kuin aiemmin, mutta joka tapauksessa sitä jatketaan, ja kunnille kompensoidaan nämä veromenetykset.

Edustaja Tolppanen täällä kysyi, miten on mahdollista, jos kotitalousvähennystä ei nyt edes käytetä maksimaalisesti, että tällä ratkaisulla se tuottaisi jotakin. Se on siten mahdollista, että kun verovähennyksiä vähennetään, niin valtion kassaan jää entistä enemmän rahaa. Näin se toimii. Ylipäätään meillä on aivan liikaa verovähennyksiä, ja ne syövät veropohjaa kassasta vähän turhankin paljon, ja näiden verovähennysten perkaamiseen pitäisi keskittyä. Viime kaudellahan tarkastusvaliokunta teki hienon selvityksen asiasta: paljonko ylipäätään verovähennyksiä on, mihin ne kohdistuvat ja miten niitä kenties sitten pitäisi kohdella sen jälkeen.

Edustaja Lintilä viittasi täällä omaishoidon verovapauteen, ja tästä omaishoidon verovapaudesta on puhuttu myös viime kausi. Varmasti joka ikinen budjettivuosi tämä on tuotu esille, tätä on kysytty, mutta keskusta ei tehnyt asialle yhtään mitään ollessaan hallituksessa. Nyt sentään Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu, että asia selvitetään, ja tämä omaishoidon verokohtelu selvitetään osana muuta omaishoidon selvitystä, jossa on myös muita elementtejä: katsotaan, ovatko omaishoitajat yhdenvertaisessa asemassa laajasti eri kunnissa ja myös muuten.

De minimiksestä vielä edustaja Lintilälle sen verran, kun hän syytti, että valtiovarainministereistä ei ole ollut vero-osaston suitsijoiksi. Annetaan tällä kertaa edes valtiovarainministeri Urpilaiselle mahdollisuus katsoa, josko tästä tulisi jotakin.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt voinen käyttää perustuslain mukaista puheoikeuttani rauhassa, koska puheenvuoro on pyydetty nyt salissa ja vieläpä tämän oikean asian kohdalla. Edellinenkin oli pyydetty salissa mutta hätiköiden suullisella kyselytunnilla.

Puhuin täällä de minimis -sääntelyn soveltamisesta metsävähennykseen ja yhteismetsän verokantaeroon suhteessa pääomatulon verokantaan. Mielestäni hallitus ottaa ainakin metsänomistajien kannalta, yhteismetsien kannalta, aika suuren riskin, kun se hallituspuolueitten voimin on nyt sitten päättämässä, että tätä kummallista de minimis -säännöstä tuloverolain 124 c §:ssä pidetään voimassa vuoden 2012 loppuun ja tässä ajassa oletetaan selviävän EU:n komission kannan näihin kysymyksiin.

EU:n komissio ei saatujen kokemuksien mukaan yhdessä vuodessa ole ehtinyt selvittää kantaansa juuri mihinkään Suomen kysymään asiaan, ja tässäkin epäilen aikataulun pettävän. EU:n komissio löytää myös yleensä valtion tukea, ja jollei se löydä valtion tukea heti, niin se löytää ainakin paljon kysymyksiä, joita kysytään eri vaiheissa. Pelkään, että metsävähennys voi kaiken kaikkiaankin olla vaarassa siitä huolimatta, että se on luonnollinen vähennys ja puuston hankintamenon vähentämistä ja osa Suomen yleistä verojärjestelmää sillä tavalla. Suomen valtiovarainministeriön virkakunnassa on merkittävää vastustusta metsävähennyksen suhteen, mitä en kyllä ollenkaan ymmärrä.

Sitten haluan sanoa pari sanaa muitten yritysmuotojen kuin yhteisöjen huomioon ottamisesta näissä verotusta keventävissä järjestelyissä. Yhteisöverokanta, joka siis koskee osakeyhtiöitä ja osuuskuntia, alenee ensi vuoden alusta 26:sta 24,5 prosenttiin, mutta muut yritysmuodot eivät saa kaipaamaansa helpotusta. Toki tiedän sen, että työtulovähennys koskee kyllä yritystulon ansiotulo-osuutta, mutta nimenomaan pääomatulon verokannan korotus on varsin ankara, ja se kourii myös monia yksityisiä liikkeen- ja ammatinharjoittajia, henkilöyhtiöitten ja kommandiittiyhtiöitten osakkaita, maa- ja metsätalouden harjoittajia. Mielestäni hallituksen pitäisi valmistella esitys, jossa myös nämä pienyrittäjien tyypilliset yrittämismuodot otettaisiin huomioon ja ne saisivat oman ansaitsemansa veronkevennyksen. Tähän löytyy hyvä tekninen malli osinkoverotuksesta, ja sehän on ollut täällä jo salikeskusteluissa aikaisemminkin esillä. Esimerkiksi 90 prosenttia tuosta yritystulon pääomatulon osuudesta voisi olla veronalaista ja 10 prosenttia verovapaata, jolloin suurin piirtein nykyiset tosiasialliset veroprosentit säilyisivät.

Sitten haluan vielä sanoa, että korotettujen poisto-oikeuksien käyttöönotosta elinkeinotoiminnan verotuksessa on saatu ihan myönteisiä kokemuksia 1990-luvun alkupuolen lamassa, ja nyt sitten tämän parin vuoden korotettujen poisto-oikeuksien kausi oli myöskin pääministeri Matti Vanhasen hallituksen aikana pari kolme vuotta sitten. Toivoisin, että tähänkin yritystoiminnan innostamistapaan vielä voitaisiin mennä aivan lähiaikoina.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Oikeastaan pyysin alun perin tämän puheenvuoron ikään kuin vastauspuheenvuoroksi sinne vasemmistoryhmille päin. Edustaja Paasio kyllä osaltaan jo kaiken olennaisen hyvin ilmaisi. Nimittäin on hyvin tärkeää nähdä, että nyt nämä veronkevennykset, mitkä tulevat kaikkein pienituloisimpien hyväksi, nimenomaan kompensoidaan kunnille, nimenomaan kompensoidaan kunnille, niin että siitä ei kannata huolta kantaa, etteikö näin tapahtuisi. Ja on todella myös tärkeää huomata se, että tämä hallitus nyt sitten jatkaa tätä korotettua yhteisöveroa tai nostaa sitä kuntien hyväksi.

Viime vaalien alla, kun käytiin vaalipaneeleja ja kysyttiin, pitäisikö tätä kuntien hyväksi korotettua yhteisöveroa vielä jatkaa, silloinhan muun muassa keskustan Mari Kiviniemi oli sitä mieltä, että ei pitäisi. Se olisi tietenkin ollut kuntien osalta ikävää, jos näin olisi käynyt. Prosentti tässä vähän laski, mutta kuitenkin jatketaan sitä itse toimenpidettä, joka on hyvin tärkeä.

Kaiken kaikkiaan, puhemies, minusta kuitenkin kokonaisuutena mennään hyvään suuntaan. Verotuksella on pakko turvata fiskaaliset tavoitteet varsinkin näinä aikoina, mutta silloin, kun se linja säilyy siten, että se punainen lanka siellä on oikeudenmukaisuus, niin se on ihan oikea linja. Ja muutenkin, jos pidämme esimerkiksi talouspolitiikassa mielessämme nämä täälläkin vierailleen Stiglitzin, talousnobelistin, näkemykset siitä, miten ja millä periaatteella tätä taloutta tulee tulevaisuudessa hoitaa, niin uskon, että tästä päästään eteenpäin.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Edustaja Viitaselle ja Paasiolle: On hyvin harhaanjohtavaa vertailla viime vuoden ja tämän vuoden valtionosuuksien määriä kunnille. Pitää puhua valtion suhteellisesta osuudesta kuntien rahoituksessa. Se on oleellinen asia, jota pitää verrata, koska tehtävät muuttuvat ja ovat erilaisia eri verovuosina. Valtion osuus kuntien rahoituksesta tosiasiassa supistuu, mutta sitä yritetään peitellä esittämällä tilanteen parantamiseksi se, että kustannustason nousua korvataan osittain valtionosuuksien indeksikorotuksilla ja veromuutosten kunnille aiheuttamaa tulojen vähenemistä korvataan. Se on tietysti kyllä kiistaton tosiasia, mutta tämä valtionosuus kuntien rahoituksesta supistuu, ja se on oleellista huomata.

Tässä kun olen seurannut hallituksen propagandaa veropolitiikan osalta — jopa kuntaverotuksen kiristäminen on esitetty harhaanjohtavasti tilanteen parantamiseksi — niin tätä argumentaatiota olen kyllä ihan kurkkuani myöten täynnä. Jokainen teistä, joka kunnissa laatii budjetteja, on laatinut budjettia ensi vuodelle, tietää todellisen tilanteen.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Yrittäjiä pitää kannustaa yrittämiseen ja sitä pitää tehdä myöskin verotuksen keinoin. Ja meillä kyllä verojärjestelmässä pienyrittäjiä kannustetaan varsin vahvasti yrittämiseen. Listaamattoman osakeyhtiön tuloverotus on 24,5 prosenttia, ja sen jälkeen, jos tulot ovat alle 60 000, niin osakkeenomistaja saa osingot verovapaasti, joten voi sanoa, että tämä kyllä ehdottomasti kannustaa yrittämiseen ja on edullinen järjestelmä.

No, nyt on sitten syntynyt keskustelua toiminimistä, avoimista yhtiöistä, kommandiittiyhtiöistä, mutta näittenkin osalta täytyy sanoa, että kun yrittäjä voi siellä jakaa tulonsa, sekä pääomatulonsa että ansiotulonsa, ja sitten voi tehdä myöskin vähennyksiä, niin tilanne on kyllä kohtalaisen edullinen. Ja jos verrataan palkansaajaan tätä yrittäjää, niin sanoisin, että usein hän on paremmassa asemassa kuin palkansaaja. Eli siinä suhteessa siitä, että tehdään kauhean keinotekoisia järjestelyjä veroetuuksien saamiseksi, en ole erityisen innostunut, varsinkin, kun pitäisi muistaa tässä tilanteessa se, että on erityisen tärkeätä miettiä, millä tavalla saadaan verotuloja lisää kaiken kaikkiaan, ei vain yrittää miettiä, mitä kevennyksiä voidaan tehdä, vaan sitä veropohjaa pitäisi laajentaa. Ja on jouduttu tekemään aika ikäviäkin ratkaisuja, niin että tässä suhteessa on tärkeätä se, että ei pyritä löytämään ratkaisuja, joilla sitä veropohjaa kevennettäisiin.

No, mikä on sitten aika suuri ongelma kohtapuoliin, on se, että jos meillä pääomavero on 30 tai 32 ja yhteisöverokanta on 24,5, niin tämä alkaa vähitellen johtaa kyllä verosuunnitteluun eli alkaa kannattaa se, että pääomat jätetään yritykseen. Kun aikaisemmin meillä oli avoin fiskaalijärjestelmä, niin jokaisen kannatti omistaa omaisuutta suoraan, mutta kohta ollaan tilanteessa, jossa kannattaa omaisuus keskittää osakeyhtiöön, jättää se osakeyhtiöön, ja silloin tietysti pääsee alemmalla verotuksella. Sitten kun sen ottaa sieltä itselleen, niin verotus on huomattavasti korkeampaa. Tämmöisiä säästöpossuja saattaa kohta alkaa ilmestyä. Eli tässä suhteessa täytyy sanoa, että tämmöinen verojärjestelmä, joka eriytyy, ei ole yhdenmukainen ja siihen kyllä syntyy vähitellen ongelmia. Minä luulen, että me olemme jonkinlaisen suuremman veroremontin edessä vielä joskus 10 vuoden kuluessa.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Muutamia kommentteja ja korjauksia.

Edustaja Yrttiaholle: Valtionosuudet faktisesti ovat noin 400 miljoonaa euroa suuremmat ensi vuonna kuin ne tänä vuonna ovat. Yhteisövero-osuus, josta edustaja Viitanen sanoi, seuraavana vuonna on 5 prosenttia normaalia suurempi, ja se edellinen korotus oli 10 prosenttia. Se johtui siitä tilanteesta, että kun elimme lama-aikoja, niin tällä tavalla edellinen hallitus tuli kuntia vastaan. Ja nyt tilanteessa, jossa kuntien verotulot ovat kuitenkin paremmalla tolalla kuin ne olivat silloin pahimpana aikana, johon yhteisöveron korotus tuli, on siltä osin perusteltua, että sitä niin sanottua ylimääräistä osuutta otetaan myös pois ja leikataan hallitusti alaspäin ja palataan normaalitilanteeseen.

Yleisesti ottaen on todettava, että nyt käsillä olevat verotuksen ratkaisut ensinnäkin kannustavat yrityksiä kasvuun ja toisekseen ne myös kannustavat työntekoon, koska työnteon verotusta ei kiristetä. Kokonaisuudessaan nyt annetut ratkaisut ovat täysin oikeansuuntaisia.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ehkä kumminkin on syytä pikkasen korjata Lauslahdenkin viestiä. Miljoonat, joihinka viittaatte, varmaan pitävät paikkansa. Mutta se totuus, mikä kannattaa ja pitää pöytäkirjaan merkitä, on se, että nämä nelivuotistarkistukset ja vuosittaiset indeksitarkistukset ovat niitä lakisääteisiä toimia, joihinka jokaisella kunnalla on oikeus. Se ei ole joku sellainen erityinen lisä, joka annetaan ikään kuin jotenkin valtion hyvänä päätöksenä. Ei hallitus ole muuttanut lakeja niin, että nyt annetaan tämmöinen nelivuotistarkistus. Nämä lait ovat iät ajat olleet voimassa. Taisin olla silloin sisäministeri, kuntaministeri, kun nämä ensimmäisen kerran nykymuodossaan tulivat käyttöön otetuiksi, ja siitä lähtien ne ovat olleet. Ei näin mielestäni voi sanoa. Reaalisesti kuitenkin noin 250 miljoonalla eurolla kuntien valtionosuuksissa siihen odotusarvoon nähden, mikä niillä oli, niihin lakeihin nojautuen, mitkä voimassa olivat ja ovat, pudotusta tässä tapahtuu.

Mitä tulee vielä sitten edustaja Sasin täällä tapahtuvaan pohdiskeluun tästä eriyttämisestä, se oli iso uudistus vuonna 91. Silloin oli lama, Suomi oli pääomaköyhä maa. Senkään vertaa tänne ei pääomia tullut, mitä siinä tilanteessa tarvittiin. Silloin suoritettiin tämä iso yhteisö- ja pääomaverouudistus, jossa kaikki yhteisö- ja pääomaverokannat yhtenäistettiin ja eriytettiin muista veroista. Ne olivat siihen tilanteeseen erinomaisen hyvä ratkaisu, ja ne toimivat pitkän aikaa todella hyvin ja oikein ja verotuotto kasvoi, mutta näissä oloissa tämänsuuntaiset toimet sinänsä ovat oikeita. Nyt kuitenkin käy niin, että pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla oikeastaan päinvastoin monet verot kiristyvät, ja se on se moitteen sija, minkä ainakin minä näen siinä kokonaisuudessa, mitä hallituksen esityksiin liittyy.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lauslahdelle vielä tästä kuntataloudesta: Minulla on tässä kädessäni valtiovarainministeriön Budjettikatsaus 2012 lokakuulta. Täällä on sivulla 22 pääotsikko Kuntatalous heikkenee 2012, ja suora lainaus täältä tekstistä: "Budjettiesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan kokonaisuudessaan heikentävän kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2011 verrattuna nettomääräisesti 448 milj. eurolla." Ja täällä todetaan vielä lisää: "Vuonna 2012 kuntatalouden arvioidaan heikkenevän. Kuntien verotulojen kasvu alenee johtuen sekä hallitusohjelman verolinjauksista että veropohjien kasvun hidastumisesta." Minusta tämä on aika selvää tekstiä. Tämä on sitten valtiovarainministeriön budjettikatsaus.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Tosiasia on kuitenkin se, että nimellisesti ensi vuonna valtionosuudet ovat 400 miljoonaa euroa suuremmat. Se sisältää kustannustenjaon tarkastukset. Se sisältää indeksikorotuksia. Toisaalta, okei, myönnän sen, että se sisältää myös verotuksen kautta tulevia kompensaatioeriä, mutta faktisesti se on kuitenkin suurempi, ja varsinkin kun me tarkastelemme tilannetta, jossa valtio on voimakkaasti velkaantunut ja kuntien velkaantumisaste on hyvin paljon vähäisempää verrattuna valtioon, voidaan kysyä, haluammeko elää kunnissa jossain unelmamaailmassa, jossa valtio samaan aikaan velkaantuu vauhdilla. Tässä on kysymys myös siitä, miten me hallitusti kustannuksiakin hallitsemme siellä, missä niitä aiheutetaan.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Niin kauan kuin muistan, tästä asiasta on käyty julkista keskustelua Kuntaliitto vastaan valtiovarainministeriö tai valtio. Mutta jos sitten tarkemmin katsoo kunnissa olevaa tuottavuuskehitystä, voi havaita, että hyvin samankaltaisissa oloissa toimivilla kunnilla, joissa väestöpohjatkin ovat lähes yhtä suuria, erot voivat olla kymmenen prosenttia kustannuksista. Kun kunnilla on järjestämisvastuu ja kunnilla on verottamisoikeus, niin tuottavuus riippuu siitä, kuinka kunnan johto arvioi, mitä kannattaa tehdä. Tästä puolesta muun muassa valtiosihteeri Raimo Sailas totesi, että Suomessa kuntataloudessa tapahtuu tuottavuuden kehitystä vasta silloin, kun valtio pitää valtionosuuksia riittävän tiukilla. Muuten kunnat lähtevät siihen, että vaativat vain valtionosuutta lisättäväksi tai seuraavassa vaiheessa yleistä veronkantoa kiristettäväksi. Tämän kuntasektorin kokonaisuudistukseen varmaan liittyy tämäkin asia. Tekisi mieli vaatia, että valtion tulisi julkistaa kuntien väliset tuottavuuserot, jolloin kuntaihmiset joutuisivat katsomaan välillä itsekin peiliin.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Varmaan ne tuottavuuserotkin on hyvä julkistaa, mihin tässä edustaja Lehti kiinnittää huomiota. Minä haluan kuitenkin huomauttaa, että Suomen Kuntaliitto julkistaa tarkat tilastot siitä, kuinka paljon maksaa joka ikisessä Suomen kunnassa erilaisten palveluiden tuottaminen. Siinähän muuten mielenkiintoista onkin se, liittyen täällä kyselytunnilla käytyyn keskusteluun, ettei suinkaan joku kuntakoko ole se pääsääntöisesti asiaa selittävä tekijä. Itse asiassa kuntakoon mukaan, kun se on luokiteltu — toivon, että käytte katsomassa — noin 20 000 asukkaan kuntien kategoria on se, jossa tehdään nämä palvelut halvemmin kuin missään muualla Suomessa. Näin on tilastojen mukaan.

Mutta edustaja Lauslahdelle vielä. Nimellisesti varmaan valtionosuudet ovatkin, niin kuin te tässä sanotte, mutta vielä kertaalleen: kuntien nelivuotistarkistuksen logiikkahan kulkee niin, että kun kolme vuotta sitten on syntynyt tietty määrä kustannuksia, niistä ei makseta silloin. Kun kaksi vuotta sitten on syntynyt tietty määrä kustannuksia, niistä ei makseta silloin. Kun vuosi sitten on syntynyt tiettyjä kustannuksia, niistä ei makseta kaikkia silloin. Laki määrää, että kerran neljässä vuodessa nämä tietyntyyppisten kustannusten nousut korvataan kunnille. Nyt sattui tälle vuodelle se aika, jolloin nämä piti korvata. Tämä ei ole mitään ylimääräistä hyvää tai lisää. Päinvastoin, kun hallitus leikkaa sen 620—630 miljoonaa euroa, niin siitä osa on ihan aitoa leikkausta.

Ville Vähämäki /ps:

Kunnioitettu puhemies! Kommentoin lyhyesti tätä ehdotusta, vastalausetta, jota edustaja Tuupainen täällä esitti Mölsän kannattamana.

Tämähän pohjautuu lakialoitteisiin 22, 25 sekä 26 sisältäen vastalauseen muutosehdotukset 1. lakiehdotukseen. Tässä on kyseessä taulukkomuutos: neljäs askelma yli 70 300 ansaitseville, siis 30:stä 32:een nousu, sekä uusi askelma yli 100 000 ansaitseville, asteikkomuutos 36:een.

2. lakiehdotuksessa esitämme uutta 23 §:ää, säätiöiden ja yhdistysten yli 100 000:n pääomatuloille 15:n kanta. Sitten edelleen samassa muutosehdotuksessa esitämme kotitalousvähennyksen osalta pykälämuutokset 127 a sekä 127 b poistettaviksi. 124 §:ään yhteisön ja yhteisetuuden kanta, 26, ennallaan. Yleishyödyllisille yhteisöille kanta 15, kuten 23 §:ssä jo tuli mainittua.

124 c §:stä haluan mainita sen, että tämä kyseinen asia on yhteismetsän de minimis -sääntö. Tätä metsävähennystä ei kyllä missään nimessä pidä tulkita de minimis -tueksi. Tämähän on puuston hankinnasta tehtävä vähennys, ja näin ollen se ei kyllä de minimis -tukea ole.

Tässä tämä näin lyhyesti.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kuntien velkaantuminen on tikittävä aikapommi. Erilaisten vähennysten kautta, kuntaverosta tehtävien vähennysten kautta, on kasvanut niiden osuus, jotka eivät maksa kuntaveroa lainkaan, ja todellinen kuntaveroprosentti käytännössä on jotain 12—13, vaikka se paperilla on 20:n tietämissä. Sen vuoksi tämä on yksi osatekijä. Tiedämme, että kunnat ovat niin ahtaalla, että eivät tule selviämään velvoitteistaan. Näin ollen kuntauudistus on välttämätön, mutta sitä ei saa toteuttaa kiireellä tai pakolla. Jos se toteutetaan kiireellä ja pakolla, niin jälki tulee olemaan sen mukaista. On lähdettävä rohkeasti asialinjalle, laajapohjaiseen keskusteluun parlamentaariselta pohjalta kuntauudistamisessa. Puhemies Heinäluoman avaus oli hyvä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lehdelle ihan lyhyesti vielä näistä kunnallisista palveluista, niiden järjestämisestä ja kustannusrakenteesta: Tiedän edustaja Lehden kyllä varmasti talousmieheksi ja tilastomieheksi ja yrittäjäksi, ja näistä asioista hänellä on varmasti kohtuupaljon näyttöä. Mutta kyllä näistä kuntien eroista on käytössä sille, joka haluaa perehtyä, aika paljon tilastoaineistoa työkaluksi arvioida oman kunnan asemaa suhteessa muihin saman tyyppisiin kuntiin.

Itse kun omassa kotikaupungissani toimin tarkastuslautakunnan puheenjohtajana, uskallan sanoa, että sen aikaa, minkä olen ollut nykyisessä kotikunnassani kunnallispolitiikassa mukana, minä olen varmasti yksi valtuutettu, joka on muistuttanut velkaantumisen vaaroista kaikkein eniten. Kuitenkin se pitää suhteuttaa aina siihen ainutlaatuiseen toimintaympäristöön, mikä missäkin kunnassa on. Me ainakin tähän asti vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta olemme halunneet maksaa siitä, että meillä on toisen asteen ammatillista koulutusta paikkakunnalla ja meillä on kohtuullisen tasokas sairaala Lapponia siellä. Se on meiltä se arvovalinta, että me olemme olleet valmiit maksamaan niistä palveluista vähän enemmän kuin maksetaan jossain muualla ja tinkimään jostain muusta sitten.

Mutta kun tällä kehityssuunnalla valtio- ja kuntasuhdetta ei ole vieläkään vakautettu niin, että kuntien päättäjät pystyisivät arvioimaan edes oman kunnan tilanteen kahden vuoden päähän, niin siinä tilanteessa tämä tilanne alkaa muodostua jo kestämättömäksi, ja voi olla, että näistäkin palveluista joudutaan jatkossa tinkimään.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Olen hieman hämmentynyt edustaja Kivelän puheenvuoron jälkeen. En ole ihan varma, tarkoittiko hän sitä, että kuntaverosta tehtävät vähennykset tulee lakkauttaa, koska sen ymmärrän, että kuntaveron tuotto realistisesti on alhaisempi vähennysten kautta. Mutta täällä on perussuomalaisten taholta edustaja Kauko Tuupainen tänään vaatinut progressiivisuutta kuntaveroon, ja siitä on puhuttu, että ne elementit tulevat nimenomaan vähennysten kautta tänä päivänä, se koskee kaikkein pienituloisimpia, jotka saavat vapautusta tätä kautta kuntaveron maksamisesta, koska kuntavero on kuitenkin tasaluontoinen vero. Kun kunnille kompensoidaan eri tekojen aiheuttamista menetyksistä, niin mietin vaan äskeisen puheenvuoron jälkeen todella, esittikö edustaja Kivelä, että kuntaverosta tehtävistä vähennyksistä luovutaan.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En missään tapauksessa. Mutta todellisuudessa kunnat tulevat entistä riippuvaisemmiksi valtion rahoituksesta, kun oma veropohja heikkenee. Juuri sanoin, että 12—13 prosenttia on todellisuutta käytännössä kunnallisissa veroprosenteissa monessakin ta-pauksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien talouden suunnittelu vaikeutuu, jos valtion politiikka on ailahtelevaa ja vaikeasti ennakoitavaa. Ehdottomasti vähennykset ovat kohdallaan, koska ne koskettavat erityisesti kaikkein pienituloisimpia ja tulottomia, heikoimmassa asemassa olevia. Ne ovat osa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Mutta samaan hengenveroon, edustaja Paasio: meillä on paljon vapaamatkustajia, jotka eivät käytännössä maksa kunnallisveroa — juuri nämä pääomaverokikkailijat ynnä muut — mutta käyttävät ahnaasti palveluita.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Missä verotetaan, se on se peruskysymys. Tällä hetkellä me elämme vähän niin kuin harhatodellisuudessa. Edustaja Kivelä totesi, että kunnissa on tikittävä velkapommi. Väittäisin, että se on toisin päin: valtiolla on tikittävä velkapommi. Valtionvelka on nimittäin noin 80 miljardia euroa. Kun me vertaamme kuntien velkaan, joka on 11—12 miljardia euroa, on meidän syytä samaan aikaan pohtia, onko tämä oikea tapa veropoliittisestikin, koska kun eräällä tavalla kunnissa tämä velka on pienempi, valtio velkaantuu kuntien puolesta, eräällä tavalla se velka on siirrettyä velkaa pois silmistä. (Kimmo Kivelä pyytää vastauspuheenvuoroa)

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mustajärvi totesi asioita, joita ehkä on vähän syvällisemmin syytä penkoa. Täällä entinen ministeri totesi, että on luotu järjestelmä, jossa Kuntaliitto luovuttaa keskimääräisiä kustannuksia, esimerkiksi päivähoito on tyypillinen, jossa kuntien välisiä eroja on, mutta ei kovin paljoa. Mutta sitten kun niitä alkaa käydä komponentti komponentilta läpi, niin huomaa, että on niitä kuitenkin, mutta niillä on taipumus samassa yksikössä tasata toisensa. Jotkut ovat ratkaisseet ruokahuollon toisella tavalla, kiinteistökustannukset, lämmön talteenotto — onko sitä — millä tavoin talonmiespalvelut hoidetaan jne. Silloin havaitaan, että yksittäisten komponenttien ero voi olla 50 prosenttia suuntaan tai toiseen, mutta kokonaiskustannuksissa on ehkä vain 10 prosentin suuruinen ero, minkä johdosta kunnallisihmisten kannattaa kyllä katsoa omassa kunnassaan aika tarkkaan nämä asiat läpi ja pyrkiä hakemaan niitä parhaita ratkaisuja, koska valtio kuitenkin todennäköisesti normittaa tämän valtionavun keskimääräisen kunnan mukaan.

Sekin, onko veroa käytetty investointeihin, jotka ovat käyttömenoja lisääviä, vai tuottavuutta parantaviin investointeihin, vaikuttaa olennaisesti siihen, miten kunta aikanaan selviää veronmaksusta, ettei joudu sellaiseen tilanteeseen, jossa muun muassa Espoo on joutunut myymään koko energiayhtiönsä saadakseen oman kuntataloutensa tasapainotetuksi, mutta vastaavasti sitten kuntalaiset maksavat energian hinnassa ylimääräistä.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Siitä olemme kyllä täsmälleen samaa mieltä, että nimenomaan kaikenlainen verokikkailu on torjuttava ja kaiken kaikkiaan harmaata taloutta on torjuttava. Siksi olen sitä mieltä, että tämä hallituksen linjaus harmaan talouden suhteen on hyvin merkittävä. On ennennäkemätöntä, että pistetään selkeästi näissä taloudellisissa rajoissa 20 miljoonaa euroa lisää harmaan talouden torjuntaan, mutta se omalta osaltaan kyllä sitten tuottaakin niitä verotuloja meille jatkossa lisää. Meillä on konkreettisesti jo panostuksia eri valvoville viranomaisille tullut lisää, ja nyt nämä näkyvissä olevat verotunnistetiedot esimerkiksi rakennustyömailla tulevat pakollisiksi. Sitä koskevaa lakiahan täällä jo käsittelimmekin.

Sitten mielestäni on äärimmäisen tärkeä linjanveto valtiovarainministeri Urpilaiselta, joka välittömästi totesi, että tämä tällainen terveysalan kansainvälisten pörssiyhtiöiden ikään kuin verokikkailu tukitaan, että käytännössä ei ole eettisesti eikä moraalisesti millään tavalla oikein, että jokin firma, joka saa veronmaksajien tukea oman voittonsa tuottamiseen, kierrättää veroparatiisien kanssa tulojaan ja välttyy näin suurilta veronmaksuilta. Siis tämä on tärkeää. Ehdottomasti nämä aukot täytyy paikata.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Sanon edustaja Viitaselle, että tässä asiassa olemme samaa mieltä. Perussuomalaisille tärkeä kysymys on harmaan talouden torjunta. Mutta hallitus sahaa omaa oksaansa siinä, että samanaikaisesti poliisien määrärahoja pienennetään. Tämä on mahdoton yhtälö: poliisien määrärahojen vähentäminen ja harmaan talouden torjunta.

Edustaja Lauslahdelle sanon tässä yhteydessä, että on totta, että kuntakentän velkaantuminen on pienempää, ihan eri tasolla kuin valtion velkaantuminen, mutta se on silti tikittävä aikapommi. Tarkoitan sillä sitä, että kuntien velat ovat kasvaneet räjähdysmäisesti lyhyehköllä ajalla, plus sitten sitä, että kunnat tulevat entistä riippuvaisemmiksi valtiosta, koska kuntien kestävyyskyky heikkenee ja mahdollisuus saada muita lisätuloja on rajoitettua.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! On pakko ottaa viimeinen puheenvuoro tässä kohdin, koska kuntien taloustilanne velkaantumisen näkökulmasta ei ole missään nimessä räjähdysmäisesti heikentynyt. Esimerkiksi viime kesänä kuntien velkaantuminen tipahti miljardilla eli aivan toiseen suuntaan, joten väitteesi ei kyllä pidä paikkansa. Mitään räjähdysmäistä velkaantumiskehitystä ei ole tapahtunut.

Herättäisin tässä kuitenkin lopuksi pohdinnan siitä, pitäisikö rahoituksen ja palvelujen tuotannon olla samassa paikassa tulevaisuudessa suuremmissa peruskunnissa. Miksi meillä on yleensä raskas valtionosuusjärjestelmä, jossa pikkuriikkisen tarkasti kohdennetaan erinäköisiä eriä ja sitten palautellaan ja laitetaan edestakaisin? Kuntalaisen ja kansalaisen näkökulmasta olisi selvää, että palvelujen rahoitus on siellä, missä palvelujen tuotanto. Se tarkoittaisi tietenkin sitä, että valtion verotusta tulisi keventää siltä osin kuin rahoitusvastuuta siirrettäisiin kuntiin lisää.

Kimmo  Kivelä  /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lauslahdelle sanon, että te katsotte tätä kysymystä keskimäärin hyvin. "Hiukset tulessa, varpaat jäässä" tarkoittaa keskimäärin hyvin. Mutta kuntakohtaiset erot ovat niin suuria. Niiden kuntien osuus kasvaa jatkuvasti, jotka ottavat syömävelkaa eli käyttömenojaan rahoittavat entistä enemmän velanotolla.