Markus Mustajärvi /vr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite perustuu ennen kaikkea syrjimättömyyden periaatteeseen eli siihen, että vuokratyötä tekevillä olisi vuokratyökohteessa samat palkka- ja työsuhde-edut kuin käyttäjäyrityksen työntekijöillä ja että vuokratyön käyttöä yrityksissä lisäämällä ei siirretä yrittäjäriskiä enempää työntekijöitten kannettavaksi.

Lakiehdotuksessa taataan vuokratyöntekijöille takuupalkka sekä toimeksiannon mukaisessa vuokratyökohteessa että sen ulkopuolella, kun työntekijä on vuokratyöyrityksen työssä tai koulutuksessa. Määräaikaisten työsuhteitten käyttämistä vuokratyösuhteessa rajoitetaan erillisillä määräyksillä. Pääsäännöksi tulisi, että määräajaksi tai määrättyä työtä varten tehty työsopimus voidaan solmia määräaikaisena vain yhden kerran. Ehdotuksen mukaan määräaikaisena työsopimus voidaan solmia enintään 6 kuukauden pituiseksi ajaksi.

Aloitteessa ehdotetaan, että toimeksiannon mukaisessa työssä tunti- tai kuukausipalkka lasketaan vastaamaan käyttäjäyrityksen vastaavan työntekijän keskiansiotasoa. Aloitteen mukaan toimeksiannon ulkopuolisena aikana työntekijälle maksetaan palkka vuokrausyrityksessä sovellettavien palkkaehtojen mukaisesti. Sen lisäksi määrätään, että vuokratyöntekijälle maksetaan takuupalkka siltä ajalta, jolloin työntekijä ei ole sijoitettuna toimeksiannon mukaisesti johonkin käyttäjäyritykseen tai osallistu koulutukseen. Takuupalkka voisi kohota enintään 90 prosenttiin keskiansiosta kokonaista kalenterikuukautta kohden laskettuna.

Arvoisa puhemies! Vuokratyöntekijöiden merkityksestä ja määrästä kertovat tutkimukset ja selvitykset poikkeavat toisistaan hyvin paljon. Esimerkiksi Tilastokeskus on kerännyt tietoja vuokratyötä tekevistä työvoimatutkimuksessaan vuodesta 2008 lähtien, ja Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 vuokratyötä teki 23 000 työntekijää. Vuokratyöntekijöiden pieni määrä johtuu osittain siitä, että Tilastokeskuksen työvoimatutkimus kuvaa vain Suomessa pysyväisluonteisesti asuvan väestön työmarkkinoille osallistumista, työllisyyttä, työttömyyttä ja työaikaa. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan vuokratyöntekijöiden määrä oli lähes 100 000 vuonna 2008, mikä on 4,5 prosenttia palkansaajien määrästä. Vuokratyöntekijöiden määrä on peräti kolminkertainen Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen lukuihin verrattuna.

Suhteellisesti eniten vuokratyöntekijöitä toimii majoitus- ja ravitsemisalalla, kaupan alalla, teollisuudessa ja rakennusalalla. Suomessa toimi vuonna 2008 noin 1 400 henkilöstöpalveluyritystä. Yritysten määrä on kaksinkertaistunut, liikevaihdon määrä nelinkertaistunut ja henkilöstömäärä kolminkertaistunut 2000-luvulla.

Verohallinnon tilastojen mukaan riskiyritysten osuus henkilöstöpalvelualan yrityksissä on suurempi kuin koko yrityskentässä keskimäärin. Vuonna 2008 riskiyritykset muodostivat viidenneksen alan työllisyydestä ja liikevaihdosta. Tehtyjen työsuojelutarkastusten mukaan työsuojelun hallinta ja työpaikalla noudatettavien lakien tunteminen on ollut hyvin puutteellista. Tarkastusten mukaan lähes kaikista määräaikaisista työsopimuksista puuttui merkintä työsuhteen kestosta, ja se kuitenkin on työsopimuksen eräs perusasia. Vuoden 2009 tarkastuksissa puutteita on tullut enemmän esille ulkomaisten kuin suomalaisten yritysten osalta, ja tällä on, totta kai, kytkentä hallitusohjelmassakin vahvasti esiin tuotuun harmaan talouden torjuntaan.

Työvoiman vuokrausalalla tehtyjen verotarkastusten mukaan eniten puutteita on tullut esille rakennusalalla toimivien työvoiman vuokraajien osalta, erityisesti saneerauksiin liittyvissä purkutöissä. Tapauksissa on todettu pimeää palkanmaksua, kuittikauppaa ja myynnin salaamista.

Arvoisa puhemies! Vielä muutama havainto vuokratyöstä toimialoittain. Palvelualojen ammattiliitto PAM pitää työntekijän aseman kannalta ongelmallisina sellaisia työnsuhteita, joissa työntekijä kutsutaan vain tarvittaessa töihin niin sanotulla nollasopimuksella, sekä vuokratyötä, jossa epäkohtana nähdään ennen kaikkea vuokratyösuhteitten lyhyt kesto ja työntekijän työsuhdeturvan puuttuminen. Vuokratyöntekijöiden kohdalla lyhyitä määräaikaisuuksia ketjutetaan yleisesti ja ilman mitään erityistä perustetta.

Toinen suuri epäkohta on työntekijöiden jääminen työsuhteen kestoon perustuvien etujen ja muun muassa työterveyshuollon ulkopuolelle. Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO kiinnittää huomiota siihen, että yksityisillä sosiaali- ja terveyspalvelualoilla määräaikaiset työsopimukset ovat yleisiä. Liiton mukaan niitä käytetään myös väärin koeajan tarkoituksessa. ERTO näkee ydinongelmaksi vuokratyöntekijöitten työsuhdeturvan ja työsuhde-etuuksien saamiseen liittyvän eriarvoisuuden.

Vuokratyön käytön laajeneminen eri aloilla johtuu osittain eri syistä, mutta oleellista on se, että sekä työvoimaa vuokraavat yritykset että vuokratyövoimaa käyttävät yritykset voivat nykyisen lainsäädännön puitteissa siirtää huomattavan osan työsuhteesta johtuvista riskeistään vuokratyön käyttämisen kautta työntekijöitten kannettavaksi. Vuokratyötä käyttämällä yritykset tosiasiassa kiertävät työsuhdeturvaa ja yhteistoimintalain velvoitteita. Voimassa oleva laki ei myöskään anna vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen luottamushenkilölle oikeutta saada tietoa vuokratyöntekijöitten työsopimuksista.

Tällä lakiesityksellä, jos se toteutuisi, Suomessa siirryttäisiin kuta kuinkin samaan malliin mikä on Ruotsissa. Siellä ei kuitenkaan työmarkkinoilla ole ollut semmoisia ongelmia kuin Suomessa on ollut, ja kuitenkin Ruotsissakin vuokratyövoimaa vielä käytetään, mutta paljon rehellisemmin käyttöehdoin kuin Suomessa.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Mustajärven tekemä lakialoite on omaan kokemusperääni nojautuen myöskin erinomainen aloite. Siinä on tosi pitkälle meneviä johtopäätöksiä ja hakemisia, että mitä pitäisi tapahtua. Vuokratyövoiman osalta kiinnitän muutamaan asiaan huomiota.

Mustajärvi otti esille tuossa omassa puheessaan itsensä työllistäjät. Heistä on tulossa entistä isompi ryhmä, ja myöskin siellä on erinomaisia ongelmia täällä työsuhteen puolella — tai sehän ei ole työsuhde, vaan se on normaali yrityssuhde. Kaiken kaikkiaan vuokratyöntekijöitten asemaa tulee selkeästi parantaa. Hallitusohjelmassahan siihen myöskin löytyy eväitä, ja sitä työtä ollaan tekemässä.

Yhteen asiaan vielä, nollatyösopimukseen, jonka Mustajärvi myös nosti esille: Se on suurin piirtein vihonviimeistä, mitä työntekijälle voi tapahtua. Silloinhan sinä olet niin kuin kännykän varassa sen suhteen, että työnantaja suostuu kertomaan, että nyt niitä töitä on tai sitten niitä ei ole. Se on ihmisarvoa alentavaa.

Kaiken kaikkiaan tällä vuokratyösaralla pitää päästä ripeästi liikkeelle ja ripeästi eteenpäin. Senpä vuoksi kaikki tähän suuntaan tähtäävät toimenpiteet ovat kannatettavia.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite, joka salissa on, on ihan hyvä. On hyvä keskustella sellaisista asioista, jotka muuttavat meidän tapaa tehdä työtä. Tässä edustaja Kärnä viittasi itsensä työllistäviin, toiset puhuvat pakkoyrittäjyydestä. Varmasti siellä pieni joukko on tätä niin sanottua pakkoyrittäjyyttäkin, mutta hyvin paljon on niitä, jotka tekevät sen myös omana valintanaan ja haluavat työllistää itsensä ja toimivat siinä sitten täysin vapaastakin tahdosta.

Itse asiassa Euroopan unionissahan vuokratyöntekijöiden asemaan on myös puututtu. Vuokratyödirektiivihän on ollut eduskunnassa käsittelyssä, ja sen tarkoitus ja tavoite on nimenomaan parantaa vuokratyöntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Jos oikein muistan, niin tämän lain piti tulla voimaan jo tässä joulukuun alkupuolella, mutta jos oikein ymmärsin, niin asia on edelleen täällä eduskunnan käsittelyssä. Toivotaan, että se täältä eteenpäin saadaan ja nuo muutokset voimaan.

Nämä esityksethän, jotka EU:sta ovat tulossa, kohentavat meidän vuokratyöntekijöiden työehtoja nimenomaan. Lakimuutoksen jälkeen vuokratyöntekijöitä käyttävien yritysten tulee kohdella vuokratyöntekijöitä täysin samalla tavalla kuin varsinaisia työntekijöitä. Toisaalta siinä uudistuksessa ja lakikokonaisuudessa huolehditaan myös siitä, että työsopimuslain muutoksilla vuokratyöntekijöiden työaika- ja työolot ja palkat eivät voi enää olla tulevaisuudessa, vuodenvaihteen jälkeen, erilaiset kuin vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen varsinaisilla työntekijöillä. Myös se tulee tässä EU:sta tulevassa vuokratyödirektiivissä huomioon otetuksi, että näille vuokratyöyrityksen kautta yritykseen töihin tuleville pitää tiedottaa sellaisissa tilanteissa, kun yhtiössä tulee auki työpaikkoja. Se parantaa myös sitä mahdollisuutta, että tehtävää vuokrayrityksen kautta hoitanut pääsee, toivottavasti, vaikkapa vakinaiseenkin työsuhteeseen. Lisäksi yritysten on myös tarjottava vuokratyöntekijöille mahdollisuus työsuhde-etuihin kuuluviin palveluihin, kuten kuljetusjärjestelyihin ja ruokapalveluihin. Eli kyllä tässä toimenpiteitä on tulossa myös EU:n ja hallituksenkin toimesta.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, haluan kuitenkin todeta sen, että tässä on kovin kriittisesti puhuttu vuokratyötä tarjoavista yrityksistä. Itse olen jonkin verran heidänkin toimintaansa seurannut ja sellaisia ihmisiäkin tavannut, ja tuttavapiiriinikin kuuluu, jotka tekevät työtä vuokratyöyhtiöiden kautta. Heistäkin kaikki ovat valinneet sen vaihtoehdon ja menneet töihin sinne. Totta kai osa toivoo, että sen kautta löytyisi säännöllinen ja pitkäaikaisempi työsuhde, mutta moni, muun muassa opiskelija ja sellaista työvaihtelua hakeva, on valinnut ihan omasta tahdostaan tuon vuokratyöyrityksen omaksi työnantajakseen. Kun olen keskustellut esimerkiksi heidän loma-eduistaan ja muista, niin ainakin vanhassa Varamiespalvelussa eli VMP:ssä näitä asioita on hoidettu varsin mallikkaasti ja vastuullisesti, ja pidän sitä erittäin hyvänä.

Arvoisa puhemies! Tässä oikeastaan ajatukseni tähän.