Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomella olisi mahdollisuus nousta puhtaan energian mahtimaaksi. Edellinen hallitus käynnisti toimet syöttötariffijärjestelmän aikaansaamisesta Suomeen. Järjestelmä on ollut voimassa viime keväästä, ja alalle kauan odotettujen investointien valmistelut ovat hyvässä vauhdissa. Kotimaiset investoinnit vauhdittavat myös suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukykyä. Erityinen odotus uusien vientituotteiden syntymisestä kohdistuu puun ja erilaisten biomassojen jalostamiseen energiaksi ja muiksi tuotteiksi. Suomesta löytyy korkeaa osaamista myös niin kutsutun kolmannen sukupolven liikennepolttoaineiden valmistuksessa.

Kataisen hallitus esittää pitkään voimassa olleen kiinteän sähkön tuotantotuen lopettamista ensi vuoden alusta. Tukea on maksettu syöttötariffijärjestelmän ulkopuolella olleesta uusiutuvan sähkön tuotannosta. Hallitus laskee saavansa leikkauksesta 4,5 miljoonan euron säästöt. Leikkaukset uusiutuvasta energiasta ovat lyhytnäköisiä. Sen sijaan, että investoitaisiin puhtaaseen kotimaiseen, suomalaisten rahat valuvat jatkossakin saastuttavaan, ulkomaalaiseen hiileen.

Suomen eduskunta hyväksyi viime syksynä uusiutuvan energian edistämistä koskevan kunnianhimoisen lainsäädännön pääministeri Matti Vanhasen hallituksen esityksestä. Uudistuksen keskeinen sisältö nojasi eduskunnan laajalla enemmistöllä hyväksyttyyn ilmasto- ja energia-strategiaan. Sen tiukka tavoite oli myös varmistaa Suomen EU:lle osoittamien velvoitteiden täyttäminen. Suomi on toimittanut EU:n komissiolle kansallisen toimintasuunnitelman siitä, miten Suomi toimii uusiutuvan energian nostamiseksi 28,5 prosentista 38 prosenttiin.

Tätä tavoitetta vasten on käsittämätöntä, että hallitus lähtee ensi töikseen leikkaamaan uusiutuvan energian edistämisen tukea. Hallitus perustelee menettelyään ohjelmassa päätöksillä leikata uusiutuvan energian rahoitusta 25 miljoonaa euroa ja myöntämisvaltuudesta 40 miljoonaa euroa vuodessa.

Osalle alan toimijoista on mahdollista siirtyä syöttötariffijärjestelmään. Monille pienimmistä se ei ole kuitenkaan mahdollista. Veronmaksajien kannalta syöttötariffiinkin oikeutettujen olisi tarkoituksenmukaisempaa jäädä kiinteän tuotantotuen piiriin, jos sellainen jatkuisi. Kaiken lisäksi syöttötariffijärjestelmää valmisteltaessa alan toimijoille tehtiin selväksi, että siirtyminen syöttötariffiin olisi mahdollisuus, ei kiinteän tuotantotuen lopettamisesta seuraava tosiasiallinen pakko. Hallituksen esitys, että 1.1.2009 jälkeen käyttöön otettu, kiinteää tuotantotukea saanut tuuli- tai biokaasuvoimalaitos voidaan ottaa syöttötariffijärjestelmän piiriin vielä vuoden 2012 maaliskuun loppuun mennessä, voi auttaa vain muutamaa alan toimijaa. Muutosesitys on tullut sähköntuottajille ja alan investoreille nopealla aikataululla ja yllätyksenä. Aivan erityisen suuri menetys hallituksen esitys on monille pienvesivoiman ja biokaasun tuottajille sekä ennen vuotta 2009 tuulivoimaa rakentaneille.

Esitys sähkön kiinteän tuotantotuen lopettamisesta on nurinkurinen ja täysin väärä myös uusiutuviin energialähteisiin investoiville. Hallitus on toimillaan tekemässä valtiosta epäluotettavan partnerin toimissa uusiutuvan energian velvoitteiden täyttämiseksi. Keskustan eduskuntaryhmä ei voi esitystä hyväksyä, ja tulemme esittämään sen hylkäämistä.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Totta on, kuten Sipilä tässä juuri äsken todisti, että näitä säästöjä perustellaan hallitusohjelman sovituilla säästötoimilla ja vielä etupainotteisesti, ja koska tähän syöttötariffijärjestelmään ei voida kohdistaa näitä hallitusohjelman mukaisia säästötoimia, niin niinpä hallitus esittää, että säästö toteutetaan poistamalla oikeus tähän kiinteään sähköntuotantotukeen. Totta on, se on myönnettävä, että tämä on ollut voimassa tosi vähän aikaa ja siitä voi tulla myöskin semmoinen kuva, että on hieman poukkoilevaa politiikkaa, mutta jostain näitä säästöjä joka tapauksessa täytyy löytää, ja tämä on se yksi konsti, ja henkilökohtaisesti en usko, että tällä nyt sitten biopolttoaineita tai uusiutuvia luonnonvaroja käyttävä energiateollisuus maanrakoon menee.

Talousvaliokuntahan on myöskin omassa kannanotossaan kritisoinut sitä, että tämä muutosesitys ja voimalaitosinvestointi ovat tulleet tuottajille nopealla aikataululla. No, yllätyksestä voidaan tietenkin olla vähän monta mieltä, onko se tullut yllätyksenä. Talousvaliokuntahan edellyttää edelleen omassa mietinnössään, että tätä asiaa seurataan, ja sen tukijärjestelmän toimivuudesta ja lisätavoitteiden täyttymisestä syksyllä 2012 saamme selvityksen, mikä on tietenkin erinomainen asia.

Mutta ehkä tätä syöttötariffi... Niin, sinnehän jää se mahdollisuus, että voi siirtyä syöttötariffiin kolmen kuukauden aikana, mikä on tietenkin erinomainen turva. (Mauri Pekkarinen: Ei jää kaikille!) — Edustaja Pekkarinen, en sanonut, että se jää kaikille, vaan totesin, että se on mahdollista. — Sitten kun puhutaan muutamalla sanalla esimerkiksi tuulivoimasta, taitaa olla niin, että tätä tukipolitiikkaa pahempi mörkö siellä on tällä hetkellä erittäin monimutkainen lupabyrokratia, jota ollaan toki tällä hetkellä purkamassa, ja se saattaa olla yhtenä suurempanakin tekijänä kuin tukipolitiikka siinä, että esimerkiksi se tuulivoimarakentaminen on jäljessä siitä aikataulusta, joka siellä pitäisi olla.

En pyydä hallitusta tästä nytten sen enempää tuomiolle vastaamaan, puhun ihan omissa nimissäni, että kyllähän tällaiset kiinteät tuet ovat toki ilman muuta siinä toiminnan alkuvaiheessa mille tahansa toiminnalle hyväksi, mutta kyllähän tässä pitäisi päästä aikaa myöten siihen, että se tulee sitten niin sanotusti omillaan toimeen. Tänne päin sitä puuhaa pitää kaiken kaikkiaan kehittää. Minä uskon, että nämä talousvaliokunnan kannanotot, joita me olemme ottaneet, että asiaa seurataan, ja sitten tämä siirtyminen syöttötariffijärjestelmään mahdollistavat toimijoitten toiminnan eteenpäinkin, niin että kyllä tästä eteenpäin päästään.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä sanoa, että surullisella mielellä on joutunut toteamaan tämän hallituksen esityksen. Tausta kaikelle sille, mitä nyt ollaan muuttamassa, itse asiassa on siinä suuressa uudistuksessa, joka viime vaalikauden aikana tehtiin. Eurooppa halusi olla muun maailman kärjessä, muuttaa päästöjänsä ja energiantuotannossaan, joka on ylivoimaisesti suurin päästöjen aiheuttaja — 80 prosenttia kaikista kasvihuonepäästöistä tulee energiantuotannosta — muuttaa energiapolitiikkaansa, teki kunnianhimoiset päätökset vähentää kasvihuonepäästöjä merkittävästi ja lisätä uusiutuvia energialähteitä. Euroopan unioni ei luottanut pelkästään siihen, että määrätään, että päästöjä ei saa tulla lisää vaan niitä pitää vähentää. Se ei tyytynyt sanomaan vain sitä, vaan se piti välttämättömänä sanoa myöskin sen, että uusiutuvia energialähteitä täytyy saada lisää, uusiutuvan osuuden täytyy selvästi kasvaa kaikesta energiantuotannosta.

Rinnan tämän EU:ssa tapahtuneen valmistelun me Suomessa teimme omaa valmistelutyötä ja teimme omat ilmasto- ja energiastrategiat. Noissa strategioissa me valmistauduimme ihan siihen samaan, mitä unionikin meiltä edellytti. Me sovimme siitä, että uusiutuvan osuus nostetaan siitä 28,5:stä sinne 38,40 prosenttiin. Jotta siihen päästäisiin Suomenkin oloissa, se ei onnistu komentamalla, vaan tarvittiin toimia, joilla julkinen valta sekä verotuksellisin toimin että suorin tuin, syöttötariffijärjestelmin ja suorien investointitukien avulla pyrki saamaan erilaiset uusiutuvat energialähteet mahdollisimman nopeasti käyttöön.

Eduskunta käsitteli asiat täällä viime syksynä, 2010 syksyllä, ja suurella yksituumaisuudella hyväksyi kaiken tämän: uusiutuvan lisäämisen ja myöskin ne tukitoimet, joilla tästä kaikesta haluttiin tehdä totta. Eduskunta hyväksyi jopa lait siinä muodossa, että niissä laeissa sanotaan näin, että jos nämä tukimuodot eivät riitä siihen, että näitten tukien avulla saadaan uusiutuvien määrä nousemaan tavoitteeksi asetettuun, niin lakia pitää niitten tukimuotojen osalta parantaa, lisätä tukimuotoja niin, että varmistetaan tie siihen uusiutuvien energialähteitten määrän lisäämiseen, mikä laissa oli tavoitteeksi annettu, mistä Suomi oli antanut sitoumuksen Euroopan unionille, viime kädessä koko maailman yhteisölle. Näin täällä eduskunnassa sovittiin. Totta kai, vice versa, myös toisinpäin, jos näyttää siltä matkan varrella kohti 2020:tä, että noilla tukimuodoilla alkaa uusiutuvaa tulla "liian paljon" veronmaksajien varoilla, niin siinä tapauksessa tukimuotoja pitää siitä edespäin olevassa ajassa sitten muuttaa, heikentää.

Nyt kuitenkaan tässä ei ole tämmöisestä tilanteesta kysymys, päinvastoin, niin kuin Kärnä oikein tässä edellä kertoi, esimerkiksi tuulienergian rakentamisessa on niin paljon osoittautunut erilaisia esteitä tulevan taipaleelle vastaan, että päinvastoin ollaan vähän mieluummin jäljessä näitten ensimmäisten kuukausien aikana siitä startista, mille uralle pitäisi päästä.

Kaikkea tätä taustaa vasten se seikka, että hallitus nyt sitten yhdeltä, kylläkin aika pieneltä osalta mutta periaatteelliselta ja tärkeältä osalta lähtee ja heikentää julkisen vallan tukia, tässä tapauksessa verotukea, joka on hallinnollisesti selkeä ja yksinkertainen, on todella huono viesti. Se on uusiutuvan energian investoreitten kannalta huono viesti. Luottamus hallitukseen ja valtiovaltaan sopimuskumppanina vähintäänkin horjuu näiden toimien seurauksena, ja kun kaiken lisäksi tiedetään, että hallitus valmistelee myös syöttötariffijärjestelmän muuttamista eräin osin — palataan siihen myöhemmin — niin tämä kokonaisviesti investoreille on todella kaiken kaikkinensa erittäin, erittäin huono.

On totta, pitää paikkansa, että vuoden 2009 alussa, kun tämän valmistelun käynnistin, siinä tilanteessa haluttiin antaa viesti esimerkiksi tuulivoimainvestoijille, että älkää jääkö odottamaan syöttötariffijärjestelmää, jos teillä on mahdollisuus ja halu investoida, saatte siihen investointituen ja myöhemmin voitte siirtyä syöttötariffijärjestelmään, kunhan maksatte tämän saamanne investointituen takaisin. Tämä oli välttämätöntä tehdä sen takia, että jos ei näin olisi päätetty, niin tuulivoimaan investoinnit olisivat pysähtyneet pitkäksi aikaa, ja tätä pysähtyneisyyttä ei haluttu ja siitä syystä haluttiin tällainen siirtymäkauden järjestely saada aikaan.

Aivan kuin edustaja Kärnä tuossa äsken sanoi, osa niistä toimijoista, joilta nyt otetaan tämä sähköntuotantotuki — 6,9 senttiä tai 4,2 senttiä — pois, osa näistä investoreista on sellaisia, että ne voivat ilmoittautua nyt maaliskuun loppuun mennessä syöttötariffijärjestelmään ja niille ei käy tässä mielessä mitenkään. Valtion kannalta itse asiassa on edullisempaa, että ne eivät mene sinne syöttötariffijärjestelmään vaan pysyisivät tässä nykyisessä sähköntuotantotuessa. Osa voi tämän kuitenkin tehdä, niille on tarjottu siihen mahdollisuus, ja hyvä niin. Mutta kaikki eivät voi. Tietty pienvoimantuotanto, tietty pienempi metsähakkeella tapahtuva sähköntuotanto eivät sitä voi tehdä, ja näiden kohdalla käy niin, että valtio totisesti osoittautuu sellaiseksi sopimusrikkojaksi, joka... — En oikein tiedä, mikä on se lopputulos, jos tästä asiasta nämä toimijat nostavat oikeusprosesseja valtiovallan suuntaan. Luulen, että ne eivät ole aivan hampaattomia siinä prosessissa, jonka ne tässä mielessä käynnistäisivät.

Arvoisa puhemies! Tähän tapaan pohdiskelen tätä. Viime vuonna, 2010, maksettiin muistaakseni vähän yli 15 miljoonaa euroa yhteensä muistaakseni 50—60 toimijalle. Ne ovat monet aika pieniä toimijoita. Nyt arvioidaan, että kuitenkin niin monet ovat siirtyneet tai siirtymässä syöttötariffiin, että valtion kassan kannalta se hyvä elikkä verotuen väheneminen olisi noin 5 miljoonaa tai 4,9 miljoonaa euroa. Rahallisesti, oli luku kumpi tahansa, se ei ole kovin suuri asia. Enemmänkin kysymys on periaatteellisesti semmoisen lupauksen, joka on annettu, lunastamatta jättämisestä, ja vielä, kun se tapahtuu nimenomaan niin, että siinä isketään päähän sitä välttämättömyyttä, ilmastokysymyksen kannalta välttämättömyyttä, energian kotimaisuuden kannalta välttämättömyyttä, uusiutuvaa energiaa, niin se kaiken kaikkinensa on todella huono ratkaisu, ja me tulemme esittämään tätä asiaa sitten aikanaan hylkyyn, kun sen toisen käsittelyn aika koittaa.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosiasia on, että valtiomme on velkaantunut huimasti. Meidän on pakko leikata jostain. Tämä 25 miljoonaa -vaihtoehto voi olla jossain muussa kipeämmässä kohteessa. Haluaako edustaja Pekkarinen leikata sen vanhuksilta, sairailta, lapsilta, vai haluaako edustaja Pekkarinen tukea mieluummin tuulivoimaloita esimerkiksi? Kumpi on veronmaksajan edun mukaista tässä tiukassa taloustilanteessa?

Vaikeita päätöksiä joudutaan tekemään. Silloin meidän tehtävämme on asettautua veronmaksajan silmin katsomaan, mistä me leikkaamme. Mieluummin leikkaamme tässä kohdin uusiutuvan energian tuesta kuin ihmisten palveluista.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lauslahti, se voi mennä juuri tällä tavalla kuin te kuvasitte tiettyyn määrään asti. Voi ihan hyvinkin olla sillä tavalla, että se perheenisä, joka on metsäsektorilla töissä, joka tuottaa sitä raaka-ainetta, kotimaista raaka-ainetta, menettää työpaikan, hän menettää työpaikan ja se työ siirtyy sille kivihiilikaivoksen työntekijälle siellä Etelä-Afrikassa tai Puolassa, joka sieltä kaivaa sen kivihiilen, näkee suuren vaivan, kenties loukkaantuukin siinä, ja sitten se kivihiili kärrätään sieltä tänne Suomeen, täällä poltetaan ja täällä aiheutetaan päästöjä ilmakehään, mistä me joudumme sitten, edustaja Lauslahti, verolle. Meitä rangaistaan siitä. Ne samaisen sairaan hoitoon tarvittavat rahat me joudumme maksamaan päästökauppajärjestelmän ansiosta kuitenkin tuonne muualle. Tämä on hölmö ratkaisu, lyhyesti.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa, että yhdyn kaikkeen siihen, mitä edustaja Pekkarinen noissa omissa puheenvuoroissaan esitti. Erityisesti tämä viimeinen puheenvuoro suorastaan liikutti tehokkuudellaan.

Ihan muutama hajahuomio tähän lakiesitykseen.

Ensinnäkin tätä lakiesitystä nyt perustellaan hallitusohjelmalla, ja tässä yhteydessä pitää sanoa kyllä tällä tavalla, että mitään järkevää syytä tälle lakiesitykselle siis ei ole, siis tälle lakiesitykselle, jolla muun muassa valtion luottamusta sopimuskumppanina kyseenalaistetaan merkittävällä tavalla.

Edellisellä vaalikaudella rakennettiin, kuten tässä eri puheenvuoroissa on todettu, erittäin kova kotimaisen uusiutuvan energian kokonaispaketti. Sillä piti vastata ilmastohaasteeseen. Sen piti olla merkittävä uuden yrittäjyyden liikkeellesysääjä, merkittävä uusien työpaikkojen luoja, siis uuden yrittäjyyden luoja, uusien työpaikkojen luoja, joilla niitä tarvittavia palveluita, vanhuspalveluita ynnä muita, myös pystytään Suomessa sitten toteuttamaan.

Muistan hyvin, että viime vaalikaudella, kun näitä energiapakettikeskusteluja käytiin, niin myös tämän mittavan paketin, ennen kaikkea rahoituspaketin, pysyvyyttä pelättiin erityisesti siinä tilanteessa, jos hallituspohja jossakin vaiheessa vaihtuu. Erityisen voimallisesti kotimaisen uusiutuvan energian kehittämispakettia ja sen pysyvyyttä arvioitiin uusien ydinvoimalupakeskustelujen yhteydessä. Muun muassa itse olen näköjään kesäkuussa 2010 tässä salissa eri keskusteluissa todennut muun muassa sen, että ydinvoimakeskustelujenkin ja uusien lupien osalta on erittäin tärkeää, että selkeästi linjataan, että hallitus ja hallitukset toteuttavat uusiutuvan energian velvoitepaketin edellyttämät lainsäädäntöhankkeet ja tekevät sitovat päätökset koko paketin tarvitsemasta rahoituksesta.

Nämä kirjaukset olivat muun muassa itselleni äärettömän tärkeitä muun muassa siinä vaiheessa, kun pääministeri Kiviniemen hallituksen hallitusohjelmaa kirjattiin. Muistan erittäin hyvin, että useissa yhteyksissä erityisesti kokoomusministerit totesivat, että sovittu energiapaketti pidetään, sovitut rahoituskuviot hoidetaan ja ne pidetään, ja erityisesti tätä vakuutusta ja vakuuttamista tehtiin siinä vaiheessa, kun uusien ydinvoimalupien käsittely oli vielä edessä.

Kun minulla on nyt edessä tämä lakiesitys, joka sinällään nyt on kohtuullisen pieni kokonaisvaikutuksiltaan, minä tunnen itseni totaalisesti huijatuksi. Kyllä minä tässä nyt kiinnitän ja suuntaan katsetta entisen hallituksen kokoomusministereihin. Monissa eri yhteyksissä luvattiin, että tämä kotimaisen uusiutuvan energian paketti viedään eteenpäin, rahoitus turvataan, tapahtui mitä tahansa. Nyt ollaan tässä tilanteessa.

Loppukaneettina, arvoisa puhemies: tämän lakiesityksen edessä olen äärettömän pettynyt.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian käytössä ja raaka-aineitten hankinnassa pitää ottaa huomioon kaikki ne toimenpiteet, mitä kyseisellä sektorilla tehdään. Tänä päivänä esimerkiksi Rovaniemen Energian ja Oulun Energian toimitusjohtajat ovat laittaneet julkisuuteen tiedotteen, jossa kertovat, että metsäenergian varaan suunnitellut investoinnit ovat vaarassa.

Meillä ei ainakaan pohjoisen vinkkelistä katsottuna nämä investoinnit ole ihan mitä tahansa. Kyseessä on esimerkiksi Rovaniemellä Mustikkamaa-investointi, ja se on Rovaniemen kaupungin historian suurin investointi, yli 200 miljoonaa euroa, jolla olisi alueellisesti tavattoman suuret työllisyysvaikutukset. Vastaavan tyyppisiä hankkeita on liikkeellä paljon, jotka on tehty niin laskien, että on oletettu, että tietyt peruslinjaukset pitävät ja voi olettaa, että eri tukimuodot eivät sitten oleellisesti laske. Valitettavasti on käynyt niin, että esimerkiksi tämän Mustikkamaa-hankkeen vaarantaa sekä metsähakkeen tuki suhteessa turpeen veroratkaisuun että myös se, mitä pienpuun energiatuessa tapahtuu, kuinka se muuttuu aiempaan Kemera-ratkaisuun liittyen.

Yksiselitteisesti nämä merkittävien yhtiöitten toimitusjohtajat toteavat, että näiden muutosten yhteisvaikutuksena metsähakkeella tuotetun sähkön ja ympäristöystävällisen kaukolämmön kilpailukyky heikkenee merkittävästi. Erityisesti se heikkenee Pohjois-Suomessa, kun siellä harvennuspuun osuus on lähes 70 prosenttia käytetystä metsäenergiasta.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun tuota salista poistunutta edustaja Pekkarista kuunteli, niin väistämättä heräsi mielessäni kysymys, kuka sitä oikeastaan täällä saarnamies onkaan: minkä lahjakkuuden saarnastuolit ovat Pekkarisessa menettäneetkään.

Joka tapauksessa alfa et omega, a ja o, on siinä, että energiakysymyksissä on välttämätöntä ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys. Sen vuoksi on järjetöntä, että tällainen ratkaisu esitetään tehtäväksi vain muutama kuukausi sen voimaanastumisen jälkeen. Se on todella lyhytnäköistä politiikkaa. Se, että meillä on houkuttelevuutta luonnonmukaisen energian tuottamisessa, on myös kilpailutekijä. Yrityksille ovat imagokysymykset äärimmäisen tärkeitä. Mikäli yritys profiloituu sellaisena, että se tuottaa tuotteensa energialla, joka on ympäristöystävällistä, se on kilpailuvaltti myös kansainvälisesti. Jos Suomi on energiakysymyksissä luonnonmukainen, niin se houkuttelee myös ulkomaisia yrityksiä Suomeen.

On totta, niin kuin edustaja Kärnä sanoi, että on myös byrokratiaa liikaa vaihtoehtoisten energiakysymysten käytäntöön saattamisessa. Siihen on puututtava.

Perussuomalaisten ryhmä tulee toisessa käsittelyssä esittämään tämän lain hylkäämistä.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä nyt käsiteltävänä oleva lakiehdotus antaa erittäin negatiivisen viestin alan toimijoille. Nyt päätettävänä olevan leikkauksen lisäksi Kataisen hallitus on lähettänyt lausunnolle esityksen, jossa metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettavaa tuotantotukea alennettaisiin polttoturpeen veronkorotuksen vuoksi. Edustaja Mustajärvi viittasi Rovaniemen laitokseen. Siellä on tosiaan 200 miljoonan euron investointi, 200 pysyvää työpaikkaa ja 40 miljoonaa euroa vuosittaista tuloa alueen metsänomistajille vaarantumassa. Nyt erityisesti taloudellisesti epävarmoina aikoina hallitus ei saisi omilla toimenpiteillään aiheuttaa epävarmuutta alan toimijoiden piirissä, vaan pitäisi määrätietoisesti edetä näitä asetettuja tavoitteita kohti. Pelisääntöjä ei saisi muuttaa kesken pelin.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! 25 miljoonaa on paljon rahaa, siitä ei päästä yhtään mihinkään, mutta kyllähän tässä nyt sitten, kun kokonaismääriä budjetista katsotaan — en sano, että oppositio on tehnyt kärpäsestä härkäsen — kyllä minun mielestäni hallitus on siinä, että ne tehdään nyt vaalikauden aikana etupainotteisesti, jotta se tervehtyminen pääsee sitten kunnolla alkamaan, tehnyt oikeata politiikkaa, kun niitä säästöjä jostain pitää etsiä. Kun näitä säästöjä haetaan, niin olen samaa mieltä edustaja Lauslahden kanssa, että olisiko ne pitänyt lasten ja vanhusten suusta ottaa. Kyllä minun täytyy edustaja Pekkariselle todeta, että hieman kaukana oltiin kotoa, kun mentiin Etelä-Afrikan kivihiilikaivoksille.