Maria Tolppanen /ps:
Arvoisa puhemies! Suomi on markkinatalousmaa. Suomessa on perinteisesti
vapaa kilpailu, ja Suomessa voidaan ostaa ja myydä yrityksiä.
En ymmärrä, minkä takia taksiyritys on
sellainen, mitä ei voisi vapaasti ostaa ja myydä.
Taksiyritys voidaan myydä silloin, jos taksi on yhtiöitetty
eli jos siitä on tehty oikeushenkilö, toisin sanoen
osakeyhtiö, mutta jos taksiyrittäjä ei
ole tehnyt autostaan osakeyhtiötä, hän
ei saa myydä autoaan ja sen mukana lupaa seuraavalle ihmiselle.
Miksi ei?
Ymmärrän varsin hyvin sen, että halutaan
antaa etusija sellaisille, jotka ovat kauan tämmöistä taksilupaa
hakeneet, mutta tämä on markkinatalousmaa, meillä on
vapaa kilpailu. Jos me ajattelemme ihmistä, joka on vuosikaudet
ajanut taksia, omistanut sen taksin ja taksiluvan — se
on aika raakaa työtä ja tänä päivänä ansiot
ovat pudonneet todella paljon — se työ, mitä hän
on tehnyt, se yritys on samalla myöskin hänelle
hänen eläketurvansa aivan samalla tavalla kuin
muillakin pienyrittäjillä. Minkä takia
he eivät saa myydä vapaasti yritystään
eteenpäin? Siinä todellakin haetaan eläketurvaa
ja vapaata kilpailua, ja se, mikä tässä on
kummallista tässä esityksessä, on se,
että tämä taksilupa on yritysmuotona
huonompi näköjään kuin muut
yritykset. Meillä on toinen vähän samanlainen,
missä on tämmöinen ikään
kuin monopolisysteemi siellä taustalla, apteekkihomma,
mutta en ota siihen nyt kantaa.
Minun mielestäni taksilupa pitäisi pystyä myymään
vastaavalla tavalla kuin muutkin yritykset. Se, mikä tässä lakiehdotuksessa
on hyvää, on se, että jos tämmöinen
osakeyhtiömuotoinen yritys on luovutettu toiselle, niin
sitä täytyy jatkaa, koska meillähän
tämä taksiyrittäminen on jo sinänsä säännösteltyä.
Kuka tahansa ei voi ostaa ja ruveta vossikaksi ajamaan ajoja ja
tekemään siitä itselleen työpaikkaa,
mutta jos sen on onnistunut tekemään, niin silloin
vapaa kilpailu olkoon tässäkin asiassa.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppanen, jos oikein ymmärsin,
kannatti sitä, että takseilla olisi vielä nykyistä mallia vapaampi
kilpailu. Se on varmasti monessa mielessä ihan perusteltua
ja hyvä, olen sitä asiaa itsekin joskus pohtinut,
mutta ongelmaksi ehkä muodostuisi se, että tällaisessa
tilanteessa meillä maaseudulle mutta myös kaupunkeihin
tulisi runsaasti takseja sellaisille ajoille, joissa on runsaasti
ajoa. Tämä tarkoittaisi sitä, että ne
hiljaiset ajat, arkipäivät, jolloin ikäihmiset
tarvitsevat kuljetuksia esimerkiksi, taikka sitten hiljaiset viikonloput
maaseudulla, voisivat jäädä ilman taksia,
ja tällä ainakin on usein perusteltu sitä,
että halutaan tietyllä tavalla tämmöistä tarveharkintaa
taksiluvissa tänäkin päivänä pitää.
Ymmärrän sen logiikan, ja itse jopa kannatankin
sitä, että me pystymme turvaamaan niille taksiyrittäjille
tietyn toimeentulon, ja siihen vaaditaan sitä tietynlaista
rajoittamista, että aivan vapaasti takseja ei voi Suomenmaahan
tulla. Mutta olen edustaja Tolppasen kanssa kyllä samaa
mieltä siitä, että miksi ei voisi, jos
tuo kokonaismäärä on päätetty
jossain kunnassa 5:een tai 10:een, niin miksi ei tuon auton mukana
sitä lupaa voisi myydä toiselle henkilölle,
joka täyttää nuo kriteerit. Siinä mielessä olen
kyllä edustaja Tolppasen kanssa täysin samaa mieltä.
Maria Tolppanen /ps:
Arvoisa puhemies! Jotta ei tulisi väärinkäsityksiä,
niin juuri tätä tarkoitin, että kun on
säännöstelty se, kuinka monta taksilupaa
missäkin voi olla, niin sen jälkeen se on vapaa
kilpailu, kun se myydään se taksilupa. Se myydään
sille, joka siitä eniten maksaa, aivan normaalisti niin
kuin muutkin yritykset. Sitä nimenomaisesti tarkoitin,
missään nimessä en sitä, että maaseudulle
tulisi esimerkiksi liikaa takseja tai sitten joku kunta jäisi
täysin vaille taksia. Niin että samaa mieltä olemme.
Yleiskeskustelu päättyi.