Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Osoitan kysymykseni ministeri Virkkuselle.
Ilmoititte viikko sitten, että olette antanut uutta
kuntakarttaa piirtävälle kunnallishallinnon rakennetyöryhmälle
kuukauden verran lisää aikaa, eli esitystänne
joudutaan odottelemaan yli presidentinvaalien toisen kierroksen.
Jo muutenkin liian kireäksi laadittu aikataulunne petti
jo heti alkuunsa. Tämä merkitsee sitä,
että aikaa kun-tien kuulemiselle jää entistäkin
vähemmän. Kuntaministeri Virkkunen, mistä nyt
kiikastaa? Haluaako kokoomus entisestään politisoida
kuntauudistusta ja antaa presidenttiehdokkaallenne kampanjarauhaa,
vai onko tehtävänne osoittautunut liian vaikeaksi,
kun kuntakentällä omakin väkenne on liittynyt
tuohon kuntakapinaan?
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Jo etukäteen oli tiedossa se, että aikataulu
tulee olemaan äärimmäisen haastava, koska
kyseessä on hyvin mittava työ. Työryhmä käy
läpi ne uudistukset, joita eri puolilla Suomea on tehty
kuluneiden kuuden vuoden aikana Paras-hankkeen tiimoilta, arvioi niiden
riittävyyttä tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen.
Tässä työssä lähdetään
hyvin aluekohtaisesta tarkastelusta eli lähdetään
alueiden omista lähtökohdista ja arvioidaan sitä,
miten parhaiten voitaisiin eri puolille Suomea muodostaa mahdollisimman
vahvoja ja elinvoimaisia kuntia.
Työ on arvioituakin vielä laajempi ja mittavampi,
ja sen johdosta pidin perusteltuna sitä, että annoin
työryhmälle vielä kuukauden jatkoajan
tuon työn valmistumiseen. Mutta kuntien kuulemisprosessiin
tämä ei sinänsä vaikuta, koska
alun perinkin tarkoitus oli, että tammi—helmikuussa
aloitetaan kuntien kuulemiskierros, tuo aluekierros, ja se käynnistyy
helmikuun alkupuolella. Koko kevään ajan kuulemme
kuntia, ja kaikki kunnat saavat antaa lausuntonsa ja kannanottonsa,
esittää omat näkemyksensä tuohon työryhmän
ehdotukseen, ja sen pohjalta hallitus loppukeväästä linjaa
jatkoa.
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen poukkoilu on nyt johtanut
siihen, että Paras-hankkeen aikana käynnistynyt hyvä uudistustyö on
pysähtynyt. Nyt monissa kunnissa vain odotetaan hallituksen
seuraavaa siirtoa ja mahdollisia pakkoliitoksia, joita ilman teidän
uusi kuntakarttanne ei voi millään toteutua. Olette
luvannut toteuttaa kuntauudistuksen tällä vaalikaudella,
mutta lisäksi tarvittaisiin uusi kuntalaki, uusi valtionosuuslaki
sekä sosiaali- ja terveydenhuollon perusuudistus, kokonaisuudistus.
Kaikissa näissä mittavissa hankkeissa työ ei ole
vielä edes alkanut. Ministeri Virkkunen, eikö olisi
viisaampaa keskeyttää hutilointi ja linjata kuntauudistus
uudelleen parlamentaariselta valmistelupohjalta, niin kuin esimerkiksi
puhemies Heinäluoma on esittänyt?
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! En tiedä, mihin tuo edustajan viittaama
poukkoilu liittyy, koska hallituksen kuntauudistus etenee aivan
niiden suunnitelmien ja suuntaviivojen mukaan, jotka hallitusohjelmassa
on linjattu ja jotka kesäkuussa hallituspuolueiden kesken
on sovittu, ja aivan sen aikataulun mukaisesti. Näin valmistelu
on koko ajan edennyt, eli siinä mielessä tässä ei
ole tapahtunut mitään linjamuutoksia. Alusta asti
on ollut selvää, ja sekin on hallitusohjelmassa
linjattu, että kuntauudistus muodostuu sekä tästä rakenneuudistuksesta
että rahoitusjärjestelmän uudistuksesta
ja kuntalain kokonaisuudistuksesta. Kaikkien näiden osalta
valmistelut ovat meneillään.
Lasse Hautala /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kohdistan kysymykseni valtiovarainministeri
Urpilaiselle:
Te muun muassa olette puhemies Heinäluoman tavoin peräänkuuluttaneet
parlamentaarista valmistelua tai muidenkin puolueiden mukaanottoa
kuin yksinomaan hallituspuolueiden mukaanottoa tässä kuntauudistuksessa.
Mikä on tilanne, kun muun muassa pääministeri
Katainen ilmoitti, että hallitus jatkaa määrätietoisesti
hallitusohjelmaan kirjattua työtä? Eli tästä tulee
se johtopäätös, että hallituksessa
on kaksi erilaista linjaa.
Totesitte myös taannoin, että kuntasektorilla on
tarve uudistaa yhteiskunnan rakenteita, jotka toimivat terveen kehityksen
tulppina. Toimiiko se kuntien rajoja siirtämällä,
vai olisiko ratkaisu löydettävissä palveluiden
kehittämisestä ja uusien toimintalinjojen muodostamisesta?
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Suomi on hyvin mittavien haasteiden edessä,
ja yksi niistä on väestön ikääntyminen.
Meillä on seuraavan 20 vuoden aikana yli 600 000
suomalaista enemmän, jotka ovat täyttäneet
63 vuotta. Samassa aikajanassa meillä on jäämässä kuntasektorilta
eläkkeelle yli 300 000 työntekijää,
ja vielä samassa ajassa sosiaali- ja terveyshuollon palveluiden
tarve kasvaa 20—30 prosentilla. Jotta me voimme tämän
yhtälön ratkaista, niin meillä on käytännössä kolme vaihtoehtoa:
joko kunnat velkaantuvat hyvin voimakkaasti ja siirtävät
laskun tuleville sukupolville, tai kunnat nostavat merkittävässä määrin
veroja, tai kolmas vaihtoehto on tehdä kuntauudistus eli
uudistaa rakenteita sekä kuntarakenteita että myöskin
tapoja tuottaa palveluita. Ja näin ollen hallituksen valitsema
tie on tämä kolmas tie eli se, että me
uudistamme kuntarakennetta, uudistamme kuntien rahoitusjärjestelmää,
niin kuin ministeri Virkkunen totesi, ja uudistamme myöskin
kuntalakia. Tämä on hallituksen yhteinen kanta,
ja minun vilpitön toiveeni on ollut se, että myöskin
oppositio ja eduskunnan kaikki puolueet voisivat tähän
uudistukseen osallistua ja antaa tälle uudistukselle tukensa,
koska tässä on kansallisesta edusta kysymys.
Mari Kiviniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituksen kuntauudistuksen suurin ongelma
on se, että se ei perustu mihinkään tutkimukseen,
ei mihinkään selvitykseen siitä, että tällainen
malli, jota te ajatte, olisi paras tapa hoitaa palvelut ja sillä saataisiin
niitä säästöjä aikaan
ja sitä tehokkuutta aikaan, joka sinänsä on
perusteltua väestön ikääntymisen
vuoksi. Tämän tunnustavat kaikki tutkijat, kaikki
asiantuntijat. Hallitukselta puuttuu tämän myötä tästä uudistuksesta
kaikki.
Toinen suuri ongelma on se, että hallitus unohtaa täysin
sen paikallisen osaamisen ja asiantuntemuksen, ei kuuntele kuntalaisia,
ei kuuntele kuntapäättäjiä,
vaan yksin Helsingistä käsin on määräämässä kuntarajat,
piirtämässä ne uudelleen. Tällä tavalla
sanelemalla ja pakottamalla ei tule missään tapauksessa
hyvää tulosta. Hallitus unohtaa sen, että kunnat
ovat myöskin lähiyhteisö.
Eli mihinkä tutkimukseen, valtiovarainministeri Urpilainen,
tämä teidän mukaanne perustuu, kun se
ei todellakaan perustu mihinkään tämä uudistus?
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Juuri tuota asennetta minä tarkoitan.
Minusta olisi niin mukavaa, että olisi se sama yhteistyön
henki, joka meillä oli suomalaisessa yhteiskunnassa muutama
viikko sitten, kun raamisopimus yhteiskuntaan synnytettiin, jolloin
pystyttiin katsomaan asioita yli puoluerajojen, yli niiden omien
puolue-etujen ja näkemään, mikä on
tämän kansakunnan yhteinen tarve ja tahtotila
ja etu, ja se on tämän kuntauudistuksen taustalla.
Yksinkertaisesti me emme selviä tulevaisuudessa, me emme
pysty järjestämään palveluita
tasavertaisesti, laadukkaasti kaikkialla Suomessa lompakon paksuudesta
tai postiosoitteesta riippumatta, jos me emme tee tätä kuntauudistusta.
Ja sen takia me toivomme, että myöskin oppositio
antaisi tälle kuntauudistukselle tukensa, olisi mukana
keskustelemassa siitä, mitkä ovat ne kuntien tehtävät
tulevaisuudessa, mistä kunnat vastaavat ja miten on tämä rahoitusjärjestelmä,
ja tähän myöskin kuntalaisilla ja kaikilla
suomalaisilla on mahdollisuus, kun tämä uudistus
viedään kenttäkierrokselle ensi talvena.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Keskusta kysymyksessään
koplasi kuntauudistuksen ja presidentinvaalit, aikamoinen poliittinen
innovaatio ja, sanoisin suoraan, silmänkääntötemppu.
Sen jälkeen jatkokysymyksessä edustaja Elsi Katainen
moitti yhtäältä siitä, että on
annettu lisäaikaa, ja toisaalta moitti siitä,
että nyt ollaan hutiloimassa eli kiirehtimässä liikaa. Tämä uudistus
on tarpeen, kun pyritään pitämään
huolta siitä, että kuntalaisten, kansalaisten peruspalveluista,
koulutuksesta, terveydenhuollosta, vanhustenhoidosta voitaisiin
mahdollisimman hyvin suoriutua kunnissa myös tulevina vuosina.
Ministeri Virkkunen, uudistus on mittava ja vaatii laajaa keskustelua
kuntakentän kanssa. Kuvailitte tuossa aikataulua tämän
kuulemisen ja hallituksen toimenpiteiden osalta. Olisin vielä kysynyt
teiltä realistista arviota kokonaisaikataulusta tässä prosessissa.
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Jos voin vielä täydentää siltä osin,
kun edustaja Kiviniemi kyseenalaisti sen, onko tieteellisesti todettu
sitä, että kuntaperusteinen järjestelmä olisi
lainkaan järkevä.
Hallituksen lähtökohtahan tässä nimenomaan kuntauudistuksessa
on se, että pidämme parhaana nimenomaan kuntapohjaista
järjestelmää Suomeen myös tulevaisuudessa,
mutta tiedostamme sen, että kuntarakennetta on uudistettava,
että voisimme tällä järjestelmällä jatkaa.
Tällä hetkellä kuntakenttä on
vielä liian pirstaleinen, kuten edustaja Kiviniemi ministerinä ollessaan usein
myös täältä totesi, ja haluamme
vauhdittaa rakenteiden uudistamista. Mutta totta kai tulevaisuuden
kannalta ratkaisevaksi muodostuu se, kuinka hyvin onnistumme sen
yhteydessä uudistamaan palvelun järjestämisen
tapoja niin, että Suomessa voidaan jatkossa entistä pienemmällä väestöllä pyörittää
tätä yhteiskuntaa
ja palveluita, kun tiedämme, että työikäinen
väki vähenee mutta palvelutarve kasvaa.
Edustaja Zyskowicz kysyi tämän prosessin osalta,
kuinka kuuleminen kuntien osalta etenee. Kun työryhmä saa
oman ehdotuksensa valmiiksi tammikuun lopussa, helmikuun puolivälissä käynnistyy
kuntakuulemiskierros ja silloin parinkymmenen aluekierroksen aikana
esitellään näitä vaihtoehtoja,
malleja, työryhmän ehdotuksia ja se käynnistää samalla
kuntien kuulemisen, mutta luonnollisesti kaikilta kunnilta pyydetään
viralliset lausunnot ja näkemykset ja kannanotot kevään
aikana näihin ehdotuksiin ja sen pohjalta hallitus linjaa
jatkoa. Tavoite on, että tuo rakennelaki olisi ensi syksynä eduskunnan
käsiteltävänä.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Ministeri Virkkunen pitää tavoitteena
sitä, että meillä on vahvoja ja elinvoimaisia
kuntia. Nythän meillä juuri on tehty paljon tutkimuksia,
joiden mukaan pienet kunnat pystyvät selviytymään
monista palveluista paremmin kuin suuret kunnat ja jopa 20 000
asukkaan kunnat ovat niitä tehokkaimpia. (Mauri Pekkarinen:
Kymmenentuhannen!) Meillähän on sellainen kuntarakenne,
joka on ihan hyvin toimiva, mutta sitten meillä on keskeinen
ongelma, jota vanhat valtapuolueet ovat ylläpitäneet,
ja se on poliittiset virkanimitykset lukuisissa kunnissa.
Vanhat puolueet ovat tottuneet jakamaan kaikki tärkeimmät,
keskeisimmät julkisen sektorin virat jäsenkirjojen
perusteella, ja nähdäkseni se olisi semmoinen
keskeinen ongelma, johon tässä kuntauudistuksessa
pitäisi puuttua. Nämä jäsenkirjanimitykset
kuntien virkoihin pitäisi kieltää. Kysynkin
arvoisalta ministeriltä: onko hän tiedostanut
tämän ongelman, mikä syntyy kuntajohtamiseen,
jos paras mahdollinen henkilö ei ole siellä tekemässä työtä,
vaan jäsenkirjan perusteella valittu henkilö tekee?
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Tuo edustajan esiin nostama asia on erittäin
tärkeä kuntien kannalta, se, että kunnat
myös jatkossa pystyisivät olemaan vetovoimaisia
työnantajia ja rekrytoimaan parhaat mahdolliset asiantuntijat
omaan palvelukseensa. Jatkossa kun työväkeä Suomessa
on ylipäätään entistä vähemmän,
on hyvin tärkeää se, että pystymme
kehittämään toimintatapoja ja -malleja.
On tärkeä, että kunnat saavat asiantuntevat,
hyvät henkilöt hoitamaan kuntien tehtäviä kaiken
kaikkiaan.
Tuo, mihin edustaja viittasi, että kuntien välisissä kustannuksissa
on isoja eroja, on aivan totta. Näihin kustannuseroihin
vaikuttavat hyvin monenlaiset asiat, ei pelkästään
se kunnan väkiluku, vaan myös yhdyskuntarakenne,
kaiken kaikkiaan väestörakenne, kunnan sijainti.
Kuntakoon sisälläkin, samankokoisilla kunnilla
voi olla huomattavia eroja omissa kustannusrakenteissaan, eli tärkeää on
myös se, miten asiat tehdään. Ehkä se
yksi suurin ongelma on kuitenkin se, että tällä hetkellä meillä ei
myöskään ole riittävän
kattavaa, yhtenäistä tietopohjaa, että voisimme
täysin luotettavasti monestikaan vertailla kuntien välisiä toimintaeroja.
On myös huomattava se, että pienet kunnat yleensä järjestävät
vähempää palveluvalikoimaa kuin suuremmat
kunnat, joilla on isompi kehitystehtävä myös
omalla alueellaan.
Jouni Backman /sd:
Arvoisa puhemies! Hallitus jatkaa määrätietoisesti
kahden edellisen hallituksen kuntauudistuslinjaa. Niissä hallituksissa keskustan
nykyinen puheenjohtaja, edustaja Kiviniemi oli kuntaministerinä ja
pääministerinä. 2007 tässä salissa
hyväksytty laki, niin sanottu Paras-laki, ottaa lähtökohdaksi
ehjän kuntarakenteen ja vahvat kunnat. Lain 4 § kertoo
keinona kuntaliitokset, myös kunnan osaliitokset. Tuon
voimassa olevan lain 5 § kertoo lähtökohdaksi
työssäkäyntialueet. Tämä keskustan
johdolla tehty linjaus, joka on saavuttanut laajan yhteisymmärryksen
niin tässä salissa kuin myöskin Kuntaliiton
hallituksessa, joka on yksimielisesti ollut tällä linjalla,
on se pohja, jolla jatketaan myös nykyisessä hallitusohjelmassa.
Kysyn varmuuden vuoksi kuntaministeriltä: onko tähän kahden
aiemman hallituksen peruslinjaukseen näiltä osin
tämä hallitus suunnittelemassa jotain muutosta,
vai jatketaanko tällä linjalla?
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Tuo elinvoimaisen, vahvan peruskunnan idea
sinänsähän on ollut useita vuosia jo
meillä lainsäädännön
pohjana. Tuosta Paras-hankkeen alusta asti se on tuotu myös
kuntajakolakiin, kuntajaon kehittämisen tavoitteisiin,
ja itse asiassa nuo pykälässä olevat tavoitteet
ja määritelmät on aukikirjoitettu myös tuohon
hallitusohjelmaan, ja hallitus haluaa tältä osin
olla vauhdittamassa sitä kehitystä, mikä Paras-hankkeen
aikana jo alkoi, eli kokoamassa entistä vahvemmaksi kuntarakenteita,
jotta voimme varmistaa palveluiden järjestämisen
myös tulevaisuudessa.
Tapani Tölli /kesk:
Arvoisa puhemies! Olemme samaa mieltä tästä perusasetelmasta
eli väestörakenteen muutoksen, rahojen ehtymisen, palvelutarpeen
kasvun ja uhkaavan työvoimapulan vaikutuksesta uudistukseen.
Uudistus sinänsä on välttämätön,
mutta olemme selkeästi eri mieltä keinoista. Ei
tämä kuntauudistus voi olla pelkkää mekaniikkaa.
Kunnat ovat ihmisten yhteisö. Täytyy ottaa hyvin
laajasti huomioon, mistä tässä on kysymys.
Nyt, ministeri Virkkunen, te teetätte tällaista
mekaanista kuntarakennekarttaa ja sen tuotte, että tämä ratkaisee.
Mikään tutkimus, selvitys tai analyysi ei osoita,
että näin olisi. Päinvastoin, tässä pitää olla
useita ratkaisuvaihtoehtoja. Mitkä ovat ne tutkimukset
ja selvitykset, joihin teidän näkemyksenne perustuu?
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Nyt edustaja Töllillä on
väärä käsitys, jos teidän
käsityksenne on, että hallitus teettää mekaanista
kuntakarttaa. Tästä ei suinkaan ole kyse, vaan
hyvin alueiden omista lähtökohdista käsin
arvioidaan kunkin alueen, kunkin kunnan tämänhetkistä tilannetta,
tulevaisuuden kehitystä. Yhdistetään
siihen talouden kehitys alueella: miten väestörakenne
tulee vaikuttamaan kunkin kunnan palvelutarpeeseen. Arvioidaan asumisen,
yhdyskuntarakenteen kehittyminen. Katsotaan se, miten ihmiset luontaisesti
tuolla alueella käyvät tänä päivänä työssä,
asioivat, millainen on ihmisten luontainen talousalue, miten palveluiden
järjestäminen nyt on siellä järjestetty
ja mitä uudistuksia vielä siltä osin täytyisi
tehdä.
Eli hyvin monipuolisesti arvioidaan kunnan tulevaisuutta ja
tilannetta jokaisen alueen omista lähtökohdista,
ja sen pohjalta työryhmä tekee ehdotuksia siitä,
miten rakenteita vielä pitäisi alueella uudistaa
niin, että saataisiin entistä vahvempi ja elinvoimainen
kunta, joka pystyisi jatkossa järjestämään
palvelut alueellaan, kehittämään omaa
aluettaan ja joka olisi sellainen kunta, jossa asukkaat voisivat
demokraattisesti vaikuttaa valtuuston kautta oman kuntansa asioihin.
Osmo Soininvaara /vihr:
Arvoisa puhemies! Minäkin olen välillä ajatellut,
että olisi hyvä ottaa oppositio mukaan näihin
keskusteluihin, mutta kun kuuntelee näitä puheenvuoroja täällä,
niin en ole siitä nyt niin varma enää.
(Naurua)
Meillä on suuria ongelmia kaupunkiseuduilla ei ainoastaan
kunnallisten palvelujen järjestämisestä vaan
nimenomaan yhdyskuntarakenteen järjestämisestä ja
segregaatiosta ja muusta sellaisesta, ja se vaatii joitakin toimenpiteitä.
Kyllä minä uskoisin, että myös
siellä keskustassa kannattaisi miettiä, mitä kaupunkiseuduille
tapahtuu, jos ne jakautuvat rikkaitten lähiökuntiin
ja köyhien lähiökuntiin sen sijaan, että muodostettaisiin
eheitä yhdyskuntia.
Kun aikanaan osuuskauppaliike oli melkein menossa konkurssiin
60-luvulla, siellä tehtiin suuri rakenneuudistus ja mentiin
semmoisiin huomattavasti suurempiin yksiköihin, ja nythän meillä on
melkein ongelmana se, että osuuskauppaliike valtaa koko
kaupan, koska se tuli paljon vahvemmaksi tällä tavalla.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Näinkö oli? Taisin olla siinä lopussa
mukana. — Ministeri Virkkunen.
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Puhemies! En sinänsä vastaa kauppakysymyksistä,
mutta ehkä tähän kuntarakenteeseen liittyen:
Edustaja Soininvaara toi esille juuri sen, että eri puolilla
maata ongelmat ovat vähän erityyppisiä,
ja kyllä maaseutumaisilla harvaan asutuilla alueilla yhä suurempi
ongelma tulee olemaan se, miten voimme varmistaa sen, että kaikki
ihmiset saavat jatkossa palvelut, kun väestö ikääntyy
ja työikäinen väki vähenee alueella.
Se vaatii voimien kokoamista niin, että kaikki ihmiset
voivat asua jatkossakin turvallisin mielin omissa kodeissaan ja
voivat luottaa siihen, että saavat palvelut.
Kaupunkiseudulla sen sijaan yhä polttavampi kysymys
on juuri maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteinen
suunnittelu. Paras-hankkeen aikana tuotiin nimenomaan kaupunkiseutusuunnitelmat
ja tehtiin näitä, mutta on todettu, että keinot
olivat riittämättömät tämän
osalta. Silloin kun kunnilla on oma kaavoitusoikeus ja verotusoikeus
kaupunkiseudun alueella, se usein aiheuttaa kyllä sitä,
että syntyy myös kuntien välistä epätervettäkin
kilpailua verotuspohjasta ja välttämättä ei
seudun kannalta päästä tarkoituksenmukaisiin,
parhaisiin ratkaisuihin. Tältä osin kaupunkiseudut
ovat kyllä keskeisessä roolissa, kun tätä kuntauudistusta
viedään eteenpäin.