Valtioneuvoston oikeuskansleri Jaakko Jonkka
Arvoisa puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Oikeuskanslerin
kertomus vuodelta 2008 sisältää perinteiseen tapaan
kuvauksen Oikeuskanslerinviraston toiminnasta. Kertomuksen ulkoista
ilmettä on edellisiin vuosiin verrattuna jonkin verran
uudistettu. Tavoitteena on ollut luettavuuden parantaminen ja rakenteen
selkiyttäminen. Vuoden 2008 kertomukseen ei ehditty sisällyttää eduskunnan
perustuslakivaliokunnan toivomia ratkaisijoiden puheenvuoroja, mutta
kiinnitän huomiota siihen, että edellisvuoden
tapaan kertomuksen 4. lukuun on koottu eräitä oikeuskanslerin
ja apulaisoikeuskanslerin kannanottoja. Niitä voidaan tarkastella
myös aiheeseensa liittyvinä puheenvuoroina, joilla
on yleisempääkin merkitystä.
Nostan esille yhden esimerkin. Vaalirahoitusilmoitusten käsittelyä koskevasta
ratkaisusta löytyy laillisuusvalvonnallisesti merkityksellinen
ja yleistettävissä oleva seuraavanlainen havainto:
Jos halutaan pykälillä ohjata ihmisten käyttäytymistä,
pitää säännöksen olla
riittävän selvä ja yksiselitteisesti
velvoittava. Yhtä tärkeää on,
että velvoitteen noudattamista varten on toimiva ja uskottava
valvontajärjestelmä. Jos nämä edellytykset
puuttuvat, säännöksen tavoitteet vesittyvät.
Sama havainto ilmenee myös sivuilla 47—48 selostetussa
informaatio-ohjauksen toimivuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa
arvioivassa puheenvuorossani, jonka esitin eduskunnan tarkastusvaliokunnalle.
Laillisuusvalvontakokemus osoittaa, että kovan paikan tullen
suositusluontoinen ohjaus jää vaikutuksettomaksi,
varsinkin kun suositusten noudattamista on käytännössä täysin
mahdotonta valvoa.
Oikeuskanslerinvirastoon tulleiden kanteluiden määrä kasvoi
kertomusvuonna melkein kolmasosalla. Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että lisäys
olisi pysyvä. Ratkaisujen määrää on myös
saatu nostetuksi parin vuoden takaiseen verrattuna yli 30 prosentilla.
Puolet kanteluista ratkaistaan alle neljässä viikossa.
Todettakoon vielä, että vuonna 2008 tuli käsiteltäväksi
eräitä varsin laajoja ja paljon työtä vaativia
kanteluasioita, joista osa on edelleenkin tutkittavana.
Kanteluiden käsittely on kuitenkin vain osa Oikeuskanslerinviraston
tehtävistä. Niin sanotun yleisen laillisuusvalvonnan
ohella oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu myös tuomioistuimiin kohdistuva
erityisvalvonta, asianajajien valvonta sekä erittäin
merkityksellinen valtioneuvoston valvonta.
Tuomioistuinten erityisvalvonnasta todettakoon, että kertomusvuonna
tarkastettiin lähes 7 000 rangaistustuomiota.
Lisäksi Oikeuskanslerinvirastossa käsiteltiin
parisenkymmentä poliisin ja syyttäjien lähettämää tuomareita
koskevaa rikosilmoitusta sekä muutamia hovioikeuksien lähettämiä valvontailmoituksia.
Tämä tuomioistuinten erityisvalvonta on tärkeä ja
tehokas valvonnan muoto, mistä kertoo osaltaan sekin, että annetuista
huomautuksista lähes puolet tulee tältä sektorilta.
Asianajajien valvonnasta mainittakoon noin 100 käsiteltyä kantelua
sekä lähes 400:n Asianajajaliiton valvontalautakunnan
ratkaisun tarkastaminen. Yhdessä asiassa oikeuskansleri
haki kertomusvuonna valvontalautakunnan ratkaisuun muutosta Helsingin
hovioikeudessa.
Valtioneuvoston valvonnasta kertomuksessa on oma jaksonsa sivulta
21 alkavassa 2. luvussa, jossa selostetaan paitsi valvontamenettelyä myös tärkeimpiä
valvonnan
yhteydessä esitettyjä oikeuskanslerin kannanottoja.
Tärkein toimintamuoto valtioneuvoston valvonnassa on yleisistuntojen
esittelylistojen ennakkotarkastus. Kertomusvuonna tarkastettiin
yli 1 600 asian esittelylistat. Jonkinlaisen kuvan tähän
tehtävään sisältyvästä työmäärästä ja
sen merkityksestä saa, kun todetaan, että pahimmillaan
joka viidennessä listassa havaitaan korjaamista vaativia
puutteita tai virheitä. Oikeuskanslerinvirasto joutuu käymään
niiden tiimoilta toisinaan varsin perusteellisiakin keskusteluja
ministeriöiden edustajien kanssa, ennen kuin lista voidaan
ottaa yleisistunnossa käsiteltäväksi.
Kertomuksen tilasto-osassa lueteltujen kirjallisten lausuntojen
antamisen ohella käytännössä, voi
sanoa, jokapäiväisiä ovat olleet puhelin-
ja sähköpostineuvottelut ministeriöiden
edustajien kanssa. Osa valtioneuvoston valvonnassa esitetyistä kannanotoista
on kirjattu kertomuksen 2. lukuun, mutta erittäin suuri
osa tällaisesta työstä on näkymätöntä työtä,
jonka ainoa jälki on esittelylistan korjaus, mutta se oikeastaan
onkin tärkein asia koko ennakkovalvonnassa.
Jacob Söderman /sd:
Arvoisa puhemies! Minä olisin kiittänyt oikeuskansleria
tästä puheenvuorosta ja selvityksestä ja
erityisesti siitä, että tämä kertomus
on nyt uudistettu hänen aikaisemmin tekemiensä lupausten
mukaisesti. Sekin on erittäin hyvä asia, että tämä päätöksenteko
on virastossa nopeutunut.
Arvoisa puhemies! Minulla oli ajatus puhua tästä kertomuksesta,
mutta tämän viikon kiireiden vuoksi minä en
ole ehtinyt tähän tutustua, niin että minä olisin
pyytänyt tämän käsittelyn pöydälle
ensi viikon torstaiksi sen vuoksi, että viikon työtilanne
on, mikä se on.
Keskustelu pöydällepanosta päättyi.