Arvoisa puhemies! Suomen energiaomavaraisuus on ollut jo pitkään perussuomalaisten tavoitteena siten, että energia tuotetaan monipuoliseen tuotantokapasiteettiin perustuen. Energiapolitiikkamme tulee olla pitkäjänteistä ja määrätietoista. Tietojeni mukaan ette ole tuomassa Olkiluoto 4:n rakennusluvan jatkohakemusta eduskunnan käsittelyyn. Vakaa energiapolitiikka ja halpa energia on teollisuuden toiminta- ja kehittymismahdollisuuksille äärettömän tärkeää. Arvoisa pääministeri, onko Suomen energiaomavaraisuus hallituksen tavoitteissa, ja miten sen tavoitetaso on ylös kirjattu?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Edellinen eduskunta myönsi kaksi periaatepäätöstä uusille ydinvoimalaitoksille. Tämän jälkeen molemmat hankkeet ovat ajautuneet erityyppisiin haasteisiin, minkä johdosta molemmat luvanhaltijat, Fennovoima ja TVO, täydensivät hakemustaan tänä keväänä, tekivät hallitukselle täydentävän hakemuksen periaatepäätökseen.

Hallitus on tänään käsitellyt näitä kahta ja hyväksynyt Fennovoiman hakemuksen eli todennut, että Fennovoiman hakemus on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Käytännössä muutos edellisen hallituksen tekemään periaatepäätökseen on se, että tässä vaiheessa Fennovoima esitti uutta laitostoimittajan vaihtoehtoa, jota alkuperäisessä hakemuksessa ei ollut. Tämän lisäksi hallitus katsoi, että tämän luvan saamisen ehtona on se, tai itse asiassa seuraavan vaiheen onnistunut läpivienti eli rakentamislupahakemuksen läpivienti edellyttää sitä, että tässä hankkeessa on vähintään 60 prosentin kotimainen omistus siten kuin yritysostolaki asian määrittelee.

Mitä tulee toiseen hakemukseen eli TVO:n hakemukseen, joka oli siis erityyppinen, jossa ei esitetty muutoksia laitostoimittajavaihtoehtoihin vaan pyydettiin pitkää lisäaikaa tälle määräajalle jättää rakentamislupahakemus, tämä asia jäi valtioneuvoston käsittelyssä pöydälle.

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Kysymys liittyy energiaomavaraisuuteen. Kuten edustaja hyvin tietää, meidän tavoitteenamme on mahdollisimman laaja energiapaletti, joka pitää sisällään uusiutuvaa energiaa, kotimaista ja ulkomaista, se pitää sisällään fossiilista energiaa, se pitää sisällään myös ydinener-giaa. Tulemmeko koskaan pääsemään tilanteeseen, jossa Suomi on täysin energiaomavarainen eli tuottaa vain ja ainoastaan oman energian? Se on erittäin epätodennäköistä. Sen takia myös Euroopan unionin tasolla käytävä energiapolitiikka ja sen muovautuminen, sekä energialähteet että sitten ne verkot, joilla energiaa viedään eteenpäin, on erittäin tärkeä kysymys tulevaisuudelle.

Arvoisa puhemies! Edustaja Ben Zyskowicz tuli opposition linjalle ja esitti puun ja turpeen verotuksen laskemista vuoden 2012 tasolle. Kiitän tästä. Ydinvoima on hajottanut hallituksen toimintakyvyttömäksi, yhdessä muiden ongelmien kanssa — ydinvoima on kuitenkin avainkysymyksenä. Kykenettekö enää palauttamaan työtä tuottavan puun ja turpeen verotuksen esitetylle vuoden 2012 tasolle, ja onko teillä halua tehdä tämä?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Muodollisesti lienee kyse turpeen verotuksesta, ei turpeen ja puun verotuksesta, mutta turpeen verotukseen on sitten linkittynyt metsähakkeen syöttötariffi tavalla, joka edellisen hallituksen aikana tehtiin ja silloin aikanaan notifioitiin myös komissiolle. Hallitus on tämän riihen yhteydessä päättänyt peruuttaa sen turpeen veronkorotuksen, joka ensi vuodelle oli suunniteltu, mikä siis tarkoittaa sitä, että turpeen vero pysyy ennallaan eikä myöskään se metsähakkeen syöttötariffi sitten heikenny sen mukaisesti kuin oli ajateltu. Tämä perustuu siihen käsitykseen, että kivihiilen erittäin alhainen maailmanmarkkinahinta sekä alhainen päästöoikeuden hinta on johtanut siihen, että kivihiili on tällä hetkellä Suomessa suhteettoman kilpailukykyistä.

Arvoisa puhemies! Energiaomavaraisuuden kohentaminen ja puhtaan, päästöttömän energian lisääminen edellyttää massiivista panostamista päästöttömään, uusiutuvaan kotimaiseen energiaan, mutta myös ydinvoiman lisäkäyttöä. Tässä mielessä ministerin esittely äsken oli perusteltu ja oikea.

Arvoisa puhemies! Viime vaalikaudella hallitus päätti ja eduskunta päätti Suomen historian suurimmasta uusiutuvan energian edistämisohjelmasta. Tällä vaalikaudella piti tulla jatkotoimia, joilla rannikolla olevien noin 13 tai 14 suuren hiililaitoksen hiilen korvaamiseksi piti ryhtyä toimenpiteisiin uusiutuvilla energialähteillä. Hallitus on käytännössä toiminut toisin: sen sijaan että se olisi suosinut kotimaista, se on tehnyt nimenomaan hiilen entistä kilpailukykyisemmäksi heikentämällä puun tukea ja nostamalla turpeen verotusta. Nyt, arvoisa pääministeri, kun vihreät eivät ole enää hallituksessa, onko mahdollista, että hallitus peruu nuo päätökset, (Puhemies koputtaa) bioenergiaa syrjivät päätökset, ja ryhtyy toimenpiteisiin uusiutuvan energian käytön edistämiseksi?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen oli oikeassa kertoessaan, mitä viime vaalikaudella tehtiin: tehtiin merkittävä paketti. Tämä hallitus on jatkanut siltä pohjalta, ja edistys on ollut suurta. Kotimaisten energioitten ja uusiutuvan energian osuus Suomessa on lisääntynyt olennaisesti, ja olemme niitä harvoja EU-maita, jotka, nyt voi jo sanoa, tulevat täyttämään vuoden 2020 tavoitteet. Mutta myös ympäröivä maailma on muuttunut dramaattisesti. Yhdysvalloissa tapahtunut liuskekaasuvallankumous on käytännössä johtanut siihen, että kivihiilen maailmanmarkkinahinta on dramaattisesti laskenut. Ja tämä tarkoittaa sitä, että kivihiilen kilpailukyky kaikkialla Euroopassa ja monissa muissa maailman maissa on dramaattisesti noussut, ja totta kai se vaikuttaa myös Suomeen.

Niiden päätösten, jotka viime vaalikaudella edustaja Pekkarisen esittelystä tehtiin, tarkoituksena oli turvata kotimaisten polttoaineitten kilpailukyky yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa. Tämä ollaan onnistuttu pitämään näinäkin aikoina. Sen sijaan lauhdetuotannon puolella kiistatta kivihiili on korvannut jossakin määrin kotimaista, ja pitää toivoa, että kivihiilen maailmanmarkkinahinta lähtee nousuun, (Puhemies koputtaa) päästöoikeuden hinta lähtee nousuun, jolloin tämä tilanne korjautuu.

Arvoisa puhemies! Niitten toimien, jotka vuoden 2013 alusta tulivat voimaan, seurauksena puun tuki on vähentynyt 6 euroa megawattituntia kohti, ja samalla turpeen vero nousi 1,9:stä 4,9 euroon megawattituntia kohti. Nämä rasitteet kotimaiselle bioenergialle ovat tavattoman suuria. On totta, että kivihiilen maailmanmarkkinahinta on laskenut, mutta kun näin on käynyt, niin eikös päinvastoin olisi pitänyt lisätä kotimaisen bioener-gian tukea eikä iskeä kotimaista päähän? Mikä on ministerin vastaus tähän kysymykseen?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kuten hyvin tiedetään, hallituskauden alussa tehtiin valtiontalouden sopeuttamiseen liittyviä moninaisia päätöksiä, joihin varmaankin liittyi myös kysymys turpeen verotuksen silloisesta korottamisesta. On totta, että se tehtiin erilaisissa olosuhteissa, mutta silti kiinnittäisin tukien sijasta huomiota lopputulokseen. Eikö niin, edustaja Pekkarinen, että puuta ja suomalaista metsähaketta, metsäbiomassaa käytetään energiaan enemmän kuin koskaan ennen?

Arvoisa pääministeri! (Naurua) — Anteeksi. — Arvoisa puhemies! Totta kai käytetään enemmän, koska muualla kuin chp-tuotannossa ne toimet, mitä silloin päätettiin, ovat voimassa. Mutta chp-tuotannossa, siis yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, puu ja turve ovat menettäneet kilpailukyvyn.

Ja vielä kertaalleen: Me sovimme juuri teidän kanssanne, arvoisa ministeri Vapaavuori, jota kunnioitan monessa mielessä, että nimenomaan näissä rannikon kivihiililaitoksissa kivihiilen korvaamiseksi ryhdytään toimiin. Sanokaa yksi rannikon suuri kivihiililaitos, jonka kivihiilipolttoainetta nyt korvataan uusiutuvilla, kotimaisilla polttoaineilla. Turussa on, mutta se on monikattila, mutta kertokaa, mitä ovat ne muut. Vaasasta päätökset tehtiin jo edellisen hallituksen aikaan.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Inkoon kivihiilivoimala on päätetty sulkea, mikä vähentää kivihiilen käyttöä Suomessa dramaattisesti.

Haluan myös kiittää edustaja Pekkarista siitä, että hän tämän seurakunnan läsnä ollessa toteaa julkisesti, että puun käyttö energianlähteenä on Suomessa viime aikoina lisääntynyt. Tässä mielessä hallitusta ei kovin kovasti voi tästä asiasta soimata.

Arvoisa puhemies! Toisin kuin nykyinen hallitus ja vanha oppositio, vasemmisto vastustaa ydinvoiman lisärakentamista. Jos ajatellaan nyt tätä tänään valtioneuvostossa hyväksyttyä Fennovoima-hanketta, niin se on vielä tavallistakin heikompi, huonompi hanke. Nimittäin Fennovoima-hanke tehdään isolta osin veronmaksajien rahoilla, nimittäin Voimaosakeyhtiön osakkaista noin kolmasosa on kunnallisia energiayhtiöitä, noin viidesosa on siis suoraan kuntalaisten omistamien yhtiöiden rahoja. Samaan aikaan vielä useat yritykset pyrkivät eroon mutta ovat jollain tavalla panttivankeina tässä hankkeessa.

Nyt tarvitaan Suomeen työtä. Pitäisi synnyttää cleantech-aloille vientiyrityksiin työpaikkoja. Näitä ei voida synnyttää, jos ei ole tarvittavia pääomia referenssilaitoksille. Kun tässä ydinvoimapäätöksessä arvioidaan yhteiskunnallinen kokonaisetu, niin eikö yhteiskunnallinen kokonaisetu olisi nimenomaan se, että uusiutuvien kotimaisten kautta synnytetään työtä ja työtä myös (Puhemies koputtaa) teollisuuden vientialoille?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Nyt en esitä edustaja Pekkariselle kysymystä, mutta totean, että olen hänen kanssaan tismalleen samaa mieltä siitä, että voidaksemme saavuttaa keskeiset energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteemme meidän pitää merkittävästi lisätä kotimaista uusiutuvaa energiaa, mutta sen lisäksi tarvitsemme myös ydinvoimaa.

Edellinen eduskunta on periaatteellisen ratkaisun tehnyt siitä, onko se sallittua vai ei, ja määritellyt myös tason siinä elämäntilanteessa, että kaksi uutta voimalaa olisi oikea taso. Jokaisessa kunnallisessa sähköyhtiössä, joka on päättänyt hankkeeseen lähteä mukaan, nämä ratkaisut on tehty laillisesti ja demokraattisesti. Edustaja Arhinmäki, emme me voi diskriminoida kunnallisia sähköyhtiöitä verrattuna yksityisesti omistettuihin yhtiöihin. Ne tekevät, jokainen, ihan omia ratkaisujaan.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston tehtävä on arvioida yhteiskunnallinen kokonaisetu. Jos ajatellaan Olkiluoto 3 -hanketta, jonka hinta on kolminkertaistunut ja joka on myöhässä tämänhetkisten, varovien arvioiden mukaan kymmenen vuotta, niin onko yhteiskunnallinen kokonaisetu sitoa kuntien energiayhtiöt eli kuntalaisten rahat erittäin epävarmaan ydinvoimahankkeeseen, joka toteutuu aikaisintaan 10—15 vuoden kuluttua ja jonka kustannusarviot, jos vähääkään Olkiluoto 3:een vertaa, tulevat todennäköisesti kasvamaan? Eikö teillä paina ollenkaan päätöksenteossa se, että tässä tavallisten suomalaisten veronmaksajien rahat sidotaan kiinni epävarmaan ydinvoimaan ja samalla viedään mahdollisuuksia ja pääomia cleantech-teollisuuden uusilta hankkeilta, joilla saataisiin vientiä?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Energia ei ole joko—tai-kysymys. Tässä on kyse jättiläismäisestä taloudellisesta investoinnista, tässä on kyse pitkäjänteisestä investoinnista, ja tässä on kyse monesta työpaikasta, mihin edustaja Arhinmäki äsken viittasi. Ne ovat kaikki Suomen kokonaisedun mukaisia. Tässä on kyse myös siitä, että me lavennamme meidän energiapalettiamme. Ei ole kyse lyhytjänteisestä investoinnista vaan laitoksesta, joka rakennetaan 50—60 vuoden elinajalle. Se on Suomen etu kokonaisuudessaan, ja tämä päätös pohjautuu Suomen lakiin, suomalaiseen omistukseen ja suomalaiseen operaatioon.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Edustaja Arhinmäki nyt taisi vähän sotkea kaksi hanketta keskenään, kun hän ensin moitiskeli Olkiluoto 3:a, mistä sinänsä olen edustaja Arhinmäen kanssa samaa mieltä, että se on suomalaisessa teollisuushistoriassa erittäin surkea tarina, joka käytännössä on johtanut siihen, ettei TVO:n omistajilla tällä hetkellä ole edellytyksiä Olkiluoto 4:ää koskeviin investointipäätöksiin, mikä taas on johtanut lisäaikapyyntöön, jota taas sitten tässä en ole esittämässä. Ja kunnalliset sähköyhtiöt eivät siis ole tässä projektissa mukana vaan ovat siinä Fennovoiman hankkeessa — se on siis se toinen ydinvoimahanke. Että siinä mielessä nämä eivät kyllä liity toisiinsa.

Mitä muuten vielä tulee näihin kunnallisiin sähköyhtiöihin, niin ei minulla ainakaan ole täällä valtioneuvoston jäsenenä pokeria mennä kertomaan, että kunnalliset sähköyhtiöt tekevät omasta tulokulmastaan vääriä tai huonoja päätöksiä. On myös hyvä huomata, että kun puhutte siitä, että joskus kymmenen vuoden päästä, niin kyllä, joka ikisessä ydinvoimahankkeessa on tismalleen samanlainen elinkaari: siitä, kun päätöksiä tehdään, mennee vähintään noin kymmenen vuotta ennen kuin ne varsinaisesti ryhtyvät tuottamaan sähköä.

Arvoisa herra puhemies! Teillä näyttää olevan hieman väljempää siellä hallituksen aitiossa kuin viimeksi. Kun Fennovoima-asia lähti aikanaan liikkeelle, niin yhteistyökumppani oli saksalainen E.ON. Tämä on hyvä muistaa. Vihreät Saksassa torppasivat E.ONin osanoton myös Suomessa, poliittisesti. Ja tämän tilalla on nyt sitten tämä Rosatom. Se on tämän asian niin kuin tausta, joka on hyvä myöntää. Olisivatko vihreät vielä teidän hallituksessanne, jos laitetoimittaja olisi E.ON? Kannattaisivatko he TVO:n lupaa tai Fortumin lupaa? Tuskinpa vain. Eli haluan kysyä pääministeri Stubbilta ja elinkeinoministeri Vapaavuorelta: olisiko teillä hallitus vielä kasassa ja toimintakykyinen, jos joku muu olisi laitetoimittaja kuin tämä E.ON? (Eduskunnasta: Rosatom!) — Rosatom. — Niin, ja vielä sitten se, että kun Rosatom on nyt mukamas aiheuttanut suomettumista, mitä se ei ole tehnyt, niin oliko se sitten saksoittumista, kun toimittaja oli E.ON?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Hallituksen toimintakykyyn liittyvät kysymykset kuulunevat pääministerin vastuualueelle, mutta haluan vain yleisesti todeta, että kyllä tämä on raskaana päivänä esittelevälle ministerille siinä mielessä iloinen tapahtuma, että minun on helppo olla samaa mieltä paitsi edustaja Pekkarisen myös edustaja Soinin kanssa.

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Haluan todeta edustaja Soinille, että hallitus on erittäin toimintakykyinen ja tällä hetkellä entistä trimmimmässä kunnossa. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Energiapolitiikka on pitkäjänteistä politiikkaa, ja sen pohjana pitäisi olla yli hallituskausien, yli oppositiopuoluerajojen ulottuva energiasopimus. Jos me katsomme aikaväliä kymmenestä kahteenkymmeneen vuoteen, niin meillä on mahdollista päästä ainakin sähkön suhteen omavaraisiksi lisäämällä merkittävästi bioenergian tuotantoa nyt tehtyjen päätösten lisäksi. Meillä on tällä aikavälillä myöskin mahdollisuudet luopua kivihiilen käytöstä energiatuotannossa kokonaan. Arvoisa pääministeri, oletteko valmiita toimimaan tällaisen yli puoluerajojen olevan energiasopimuksen eteen?

Toinen kysymys on elinkeinoministeri Vapaavuorelle. Hallitusohjelmassa on myöskin meitä piensähköntuottajia koskeva nettomittarointiselvitys. Haluan kysyä siitä: ovatko sen tavoitteet vielä voimassa, niin että myöskin pientuottajat pääsisivät osallistumaan osaltaan tähän sähköntuotantoon, vaikka sillä ei energiakysymyksiä ratkota?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni Suomi on tällä hetkellä niin vakavassa taloudellisessa tilanteessa, että mitä enemmän yhteistyötä me voimme tehdä yli puoluerajojen, sen parempi. Teillä, edustaja Sipilä, on ollut monta hyvää ehdotusta tästä, ja peräänkuulutan samaa asennetta myös perussuomalaiselta puolueelta ja muilta oppositiopuolueilta.

Mitä tulee, edustaja Sipilä, biotalouteen, niin kuten hyvin tiedätte, työ- ja elinkeinoministeriö on käytännössä määritellyt 2—3 kärkihanketta, joista biotalous on yksi ja cleantech on toinen. Se on ilman muuta selvää, että me jatkamme työtä tällä saralla. Se, että me nyt rakentaisimme yhteisen ikään kuin energiapoliittisen ohjelman Suomelle 20 vuotta eteenpäin: se on se työ, jota me päivittäin täällä eduskunnassa teemme.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Olen siis tänään myös edustaja Sipilän kanssa samaa mieltä. (Timo Soini: No tämähän menee hyvin!)

Viime kesän kieppeillä valtioneuvosto asetti ehdotuksestani parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean. Sen asettamisen tavoitteena oli nimenomaan se, että kun on kyse energiaratkaisuista, jotka ovat poikkeuksellisen pitkäjänteisiä, ja ympäristöstä, joka tarvitsisi lisää ennustettavuutta, niin halusin koota kaikki eduskunnassa edustettuina olevat ryhmät yhdessä pohtimaan energiapolitiikan kaikkein keskeisimpiä kysymyksiä. Tämä työ on aivan loppusuoralla, ja siinä yhteydessä tullaan asettamaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös tiettyjä tavoitteita esimerkiksi omavaraisuuden lisäämisen ja muun osalta. Työ on ollut erittäin hedelmällistä, erittäin rakentavaa ja yhteistyökykyistä, ja haluan nyt jo kiittää oppositioryhmiä tässä mukanaolosta. Sen tulokset valmistuvat aivan lähiaikoina.

Mitä tulee pientuotantoon, olen asettanut työryhmän muistaakseni tämän vuoden loppuun — vai oliko marraskuun loppuun — mennessä arvioimaan, (Puhemies koputtaa) miten voidaan poistaa niitä esteitä, jotka tällä tiellä ovat. Siellä on tiettyjä hankalia, varsinkin verotukseen liittyviä esteitä, mutta tahtotila on kova.

Arvoisa herra puhemies! Viime vaalikaudella päätettiin kahdesta uudesta ydinvoimalasta. Vihreät jäivät hallitukseen. Nyt toista näistä hankkeista ollaan hylkäämässä ja toinen on pienenemässä. Nyt vihreät lähtevät hallituksesta. Kai tässä joku logiikka on, mutta se logiikka on sen verran sumea, ettei se ainakaan minulle ole auennut. Vihreät vastustavat ydinvoimaa, vaikka kotimaisuusaste olisi 200 prosenttia. Siksi on yllättävää, että tässä hankkeessa, Fennovoimassa, vihreät ovat turvautuneet Venäjä-korttiin ja käyttäneet sitä, sanoisinko, hyvin julkeasti ja hyvin läpinäkyvästi poliittisen pelin välineenä. Ministeri Niinistö on kansainvälisillä foorumeilla syyttänyt tässä yhteydessä suomettumisesta ja Venäjän nöyristelystä. Se on kova ja väärä väite. Pääministeri Stubb, tähän saakka teitä on syytetty liiasta länsimielisyydestä. Mitä mieltä olette tästä suomettumiskeskustelusta?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Tämähän on hallituksen kyselytunti, ja siinä mielessä henkilökohtaiset mielipiteet kannattaa varmaan pitää ulkopuolella. Minä ymmärrän hyvin, että ydinvoimakysymys on erittäin herkkä asia monelle, varmasti meille kaikille tässä salissa. Yhtä herkkä asia on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Kun nämä kaksi kysymystä nivoo yhteen, niin joko voi synnyttää vaikeuksia meille kansallisesti tai kansainvälisesti tai sitten voi pyrkiä malttiin ja rauhallisuuteen. Itse olen oman poliittisen urani aikana puolustanut aina liberaalia demokratiaa, sosiaalista markkinataloutta ja Suomea osana länsimaisia instituutiota. Tätä taustaa vasten en pidä ainakaan itseäni suomettuneena ja pidän koko keskustelua vanhanaikaisena.

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz tietää hyvin sen, että vihreä eduskuntaryhmä on aina kaikissa äänestyksissä äänestänyt ydinvoimaa vastaan niin hallituksessa kuin oppositiossakin. Tiedätte hyvin myöskin sen, että vihreä eduskuntaryhmä neuvotteli hallitusohjelmaan kirjauksen siitä, että tämä hallitus ei rakenna lisäydinvoimaa vaan panostetaan nimenomaan kotimaiseen hajautettuun uusiutuvaan energiaan. (Hälinää)

Olen tulevana oppositiopuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajana iloinen siitä, että tämä kyselytunti aloitettiin keskustelulla siitä, miten energiaomavaraisuutta Suomessa voidaan lisätä, ja olen iloinen siitä, että tämä kysymys tuli nimenomaan oppositiosta. Fennovoima-hanketta perusteltiin aikoinaan sillä, että se vähentää meidän riippuvuuttamme Venäjästä, mutta nythän käy päinvastoin: tämä hanke nimenomaan lisää Suomen riippuvuutta Venäjästä. (Hälinää) Tämä on sääli, koska panostamalla uusiutuviin energiamuotoihin voisimme lisätä omavaraisuutta, voisimme myös lisätä energiatehokkuutta. Panostamalla tähän (Puhemies koputtaa) pientuotantoon, josta oli puhe, voisimme...

...lisätä työllisyyttä koko Suomessa. Kuinka hallitus aikoo näitä tavoitteita jatkossa edistää?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin useimpien kansainvälisten tilastokäytäntöjen mukaan ydinvoima lasketaan kotimaiseksi. Mutta kyllä tästä peruskysymyksestä olen edustaja Alanko-Kahiluodon kanssa jyrkästi eri mieltä. VTT:n selvitysten mukaan, joita tämän päätöksen pohjaksi teetettiin, todettiin selkeästi, että uudet ydinvoimalat, mikäli niitä Suomeen rakennetaan, nimenomaan korvaavat sähköntuontia. Kyllä Suomeen rakennettava uusi ydinvoimala, joka korvaa sähköntuontia, lisää meidän omavaraisuuttamme ja riippumattomuuttamme, ei toisinpäin.

Arvoisa puhemies! Nämä TVO:n OL 4:n jatkoajan hylkäämisen perusteet jäävät pikkusen epäselviksi, ja haluaisin huomauttaa, että tämä Olkiluoto 3:n viivästyminen ei ole ollut TVO:n syytä. Siellä on tehty erittäin vastuullista työtä turvallisen ydinvoiman eteen, ja myöhästymiseen johtaneet ongelmat ovat olleet toimittajan, eivät rakennuttajan puolella. Siellä on tehty myös paljon työtä jo OL 4:n eteen, esimerkiksi käytetyn polttoaineen loppusijoituksen osalta. Haluaisin kysyä ministeriltä: Miten on mahdollista, että kolmen tai neljän vuoden jatkoajan myöntäminen oli mahdotonta tällaiselle kansallisesti erittäin merkittävälle hankkeelle, jonka aikajänne on kuitenkin 60—80 vuotta? Onko tämä jatkoajan hyllyttäminen nyt kohtuullinen palkkio siitä vastuullisesta työstä, mitä Olkiluodossa on tehty turvallisen ydinvoiman eteen?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Ydinenergia on hyvin herkkä ja vakava asia, johon ymmärrettävästi suhtaudutaan monellakin tapaa tässä yhteiskunnassa. Sitä tärkeämpää on, että kaikissa ydinenergiaan liittyvissä kysymyksissä mennään kaikissa tapauksissa aivan niin kuin by the book, suomalaista oi-keusvaltio- ja laillisuusperiaatetta kunnioittaen, ydinenergialain mukaista prosessia kunnioit-taen. Silloin sentyyppiset kysymykset kuin mikä on kohtuullinen palkkio kenellekin mistäkin eivät yksinkertaisesti ole relevantteja. Me emme voi semmoiseen perustaa ydinenergiapäätöksiä Suomessa. Edustaja kysyi, olisiko ollut mahdollista myöntää kolmen tai neljän vuoden jatkoaika. Mahdollisesti juridisesti olisi saattanut olla, mikäli TVO olisi uskottavasti pystynyt osoittamaan, että sillä aikataululla he sitoutuvat tämän hankkeen eteenpäinviemiseen, mutta tätä TVO:n hallitus ei lukuisista pyynnöistämme huolimatta meille pystynyt tekemään.

Arvoisa herra puhemies! Kun 2010 arvioitiin yhteiskunnan kokonaisedun vuoksi kaksi uutta ydinvoimalupaa, niin iso kysymys on tietysti se, että mikä nyt on muuttunut tässä arviossa. Omavaraisuus äsken käytiin jo läpi — sitä halutaan sähkölle. Onko meidän teollisuudessa tapahtunut niin suuria muutoksia, että tämä tilanne olisi muuttunut? Onko meidän sähkön hinta-arviossa tulevaisuudessa tapahtunut niin suuria muutoksia, että me pärjäisimme nyt tästä eteenpäin sitten yhden muutetun ydinvoimaluvan kanssa? Mitkä ovat muuttuneet näistä asioista niin, että ei tullut kuin toinen?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Tämän prosessin yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriö teetti ydinenergialain edellyttämän energiatarveselvityksen, jossa todettiin, että sähkön tarve tulee jatkossa olemaan jonkin verran alemmalla tasolla kuin mitä 2010 arvioitiin, mutta johtuen siitä, että yhteiskunnan sähköistyminen kuitenkin jatkuvasti kasvaa, ei kuitenkaan olennaisesti alemmalla tasolla. Mikään keskeinen parametri ei ole muuttunut, eikä tästä voi vetää sellaista johtopäätöstä, että esimerkiksi yksi ydinvoimala olisi nyt oikea ratkaisu, kun se oli viime vaalikaudella kaksi. Nyt näitä päätöksiä tehtäessä se arviointikriteeri ei ollut se, montako ydinvoimalaa tähän maahan mahtuu, vaan kumpaakin hakemusta arvioitiin siitä tulokulmasta, mitä niissä kysyttiin. Toisessa kysyttiin sitä, onko mahdollista muuttaa laitosvaihtoehtoa sellaiseksi, mitä ei ollut esitetty alkuperäisessä prosessissa, ja toisessa pyydettiin merkittävää lisäaikaa antamatta minkäänlaista sitoumusta, että lisäaikakaan tuottaisi tulosta.

Arvoisa puhemies! Pidän tätä Fennovoiman periaatepäätöstä oikein hyvänä hallituksen taholta, mutta minua huolestuttaa hieman se, että suomalaisille, jotka seuraavat tätä keskustelua, voi tulla hiukan väärä kuva siitä, mitä tässä päätetään. Yksi niistä on se, mitä on väitetty, että tämä tulee lisäämään Suomen riippuvuutta Venäjästä. Eräs kysymys on tämä ydinpolttoaineen eli uraanin tuominen. Voisiko elinkeinoministeri selvittää hiukan, olemmeko tosiaan riippuvaisia Venäjästä tässä suhteessa vai onko myös muita mahdollisuuksia, mistä sitä raaka-ainetta voi saada?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Ainoa asia, mihin — ainakin minun tietääkseni — EU:n komissio on kiinnittänyt tämän prosessin aikana huomiota nimenomaan eurooppalaisen energiaturvallisuuden tulokulmasta, on se, ajaudutaanko tässä riippuvuuteen Venäjästä ydinpolttoaineen osalta. Tämän osalta vastaus on selvä. On hyvin todennäköistä, että Fennovoima tulisi käyttämään venäläistä ydinpolttoainetta, mutta sillä on tekniset valmiudet käyttää myös muualta tuotavaa ydinpolttoainetta. Myös Loviisan molemmissa ydinvoimaloissa tällä hetkellä käytetään venäläistä ydinpolttoainetta, mutta historian aikana on käytetty myös muun muassa englantilaista ja espanjalaista. Ja se on olennaista myös tämän Fennovoiman tapauksessa, että on tekniset mahdollisuudet käyttää myös muualta tuotavaa ydinpolttoainetta, ja siinä mielessä riippuvuus Venäjästä ei lisäänny.

Arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuori perustelee TVO:n luvan hylkäämistä sillä, että kyse on merkittävästä lisäajasta. Samanaikaisesti kuitenkin ministeri Stubb ja ministeri Vapaavuori kertovat, että tällaisessa ydinvoimahankkeessa on kyse ensin kymmenen vuoden rakentamisajasta ja sen jälkeen 60—70 vuoden investoinneista. Minä en nyt oikein ymmärrä. Eikö muutaman vuoden lisäaika suhteutettuna 60—70 vuoden investointiin ole kuitenkin kohtuuton hylkyperuste päätökselle? Satakuntalaisten puolesta vetoankin nyt ministeri Vapaavuoreen: Harkitkaa vielä tätä lisäaikaa. Ettehän te voi olla tosissanne, että haluatte hylätä projektin, jonka rakennusaikaisten vaikutusten Suomeen on arvioitu olevan jopa 30 000 henkilötyövuotta.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kysymys on meidän energiajärjestelmämme ohjattavuudesta ja ennustettavuudesta mitä suurimmassa määrin. Sen jälkeen kun valtioneuvosto antaa myönteisen ydinvoimaluvan, jonka eduskunta tarkistaa ja hyväksyy, käytännössä markkinoille tulee viesti siitä, että erittäin merkittävä ydinvoimalaitos on tulossa markkinoille, joka käytännössä blokkaa monia muita sähköntuottajia tekemästä omia investointeja, sekä muita ydinvoima-alalla toimivia että esimerkiksi myös uusiutuvan energian puolella toimivia. Siinä mielessä sellainen tilanne, jossa joku hanke on pysyvän epävarmuuden oloissa useita vuosia, ei ole mahdollinen.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri, kuvasitte, että tarvitsemme Suomessa laajan energiapaketin, ja näin se varmaan on. Myös ministeri Vapaavuoren työryhmä on tätä laajaa energiapakettia pohtinut, ja kiitos siitä ministeri Vapaavuorelle, että olen saanut olla mukana tässä työssä.

Energiaksi kai lasketaan myös biopolttoaineet, ja kuvasitte tässä mahdollisia Euroopan unionin päätöksiä niitten osalta. Kaksi kysymystä: Onko Euroopan unionista tulossa joitakin säädöksiä biopolttoaineita koskien? Toinen on pääministerille tai ministeri Vapaavuorelle, mutta ministeri Orpo, myös te tunnette varmasti kirjaimet LULUCF, eli se on maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskeva säädössuunnitelma. Oletteko ajamassa Suomen etua näissä Euroopan unionin neuvottelupöydissä, jotta emme saa metsätaloudellemme lisää säädösrasitteita, jotka ovat metsäperusteisen biotalouden este? (Timo Soini: Hyvä!)

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kuten tiedetään, EU on edellisen energia- ja ilmastopaketin yhteydessä asettanut liikenteen osalta 10 prosentin velvoitteen biopolttoaineille, mikä on ollut erinomaisen hyvä päätös. Suomessa se vielä kansallisesti tuplattiin, 20 prosenttiin, mikä on käytännössä johtanut tämän alan merkittävään edistykseen Suomessa. Nyt on uhkakuva siitä, että seuraavassa, vuoteen 2030 suunnatussa energia- ja ilmastopaketissa tällaista velvoitetta EU-tasolla ei ole, EU:n komissio ei ole sellaista esittänyt. Suomi on omalta osaltaan pyrkinyt kaikissa vaiheissa saamaan sen sinne mukaan, ja yritetään sitä vielä syksyn ajan.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Lyhyesti vastaus kuuluu, että kyllä, kyllä olen ajamassa Suomen etua. Tässä asiassa Suomella on oikeus kansalliseen metsäpolitiikkaan, ja meidän täytyy hyvin tarkkaan katsoa läpi EU:n tasolla tehtävä päätöksenteko, liittyy se sitten ilmastonsuojeluun tai metsienkäyttöön, ja valvoa suomalaisten etua, jotta voimme hyödyntää meidän metsiä ja samalla pitää huolta metsien kestävästä käytöstä.

Värderade talman! Ett av målen i energipolitiken har varit att minska beroendet av rysk energi och öka självförsörjningsgraden i energiförsörjningen. Dagens beslut om Fennovoima ökar behovet av rysk energi och minskar samtidigt de finländska investerarnas intresse för att i stor skala utöka utvecklandet av förnybar energi.

Lisääntyvä uusiutuva energia ja energiatehokkuus parantaisivat Suomen huoltovarmuutta ja loisivat kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Uusiutuvat energiateknologiat ovat globaalisesti voimakkaimmin kasvavia aloja. Tämän päivän päätös vaikeuttaa Suomen mahdollisuutta liittyä uusiutuvan energian alan globaaleihin edelläkävijöihin. (Mauri Pekkarinen: Me olemme jo!) Mitä hallitus aikoo tehdä tälle asialle?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Puheenvuoron alussa edustaja viittasi ruotsin kielellä riippuvuuteemme Venäjästä. On totta, että tällä hetkellä tuomme käytännössä katsoen kaiken maakaasun, käytännössä katsoen kaiken hiilen ja öljyn, mitä Suomessa kulutetaan, Venäjältä. Sen lisäksi on vuosien mittaan tuotu muun muassa sähköä. Se, että vielä yhteen ydinvoimalaitokseen tuotaisiin mahdollisesti ydinpolttoainetta, joka voidaan tuoda myös muualta, ei lisää meidän riippuvuuttamme Venäjästä. Se, että Suomeen rakennetaan uusia ydinvoimaloita, joilla korvataan tuontisähköä, ei lisää meidän riippuvuuttamme vaan vähentää sitä.

Mitä sitten taas energiatehokkuuteen ja cleantechiin tulee, tästä olen edustajan kanssa samaa mieltä. Energiatehokkuuteen panostaminen on kaikkein parasta energiapolitiikkaa, ja sitä pitää tehdä kaikissa oloissa riippumatta siitä, minkälaisia ilmastotavoitteita maailmalla tehdään, mistäpäin maailmaa mitäkin energiaa tuotetaan ja niin edelleen. Cleantech taas on ehkä kaikkein merkittävin kasvuala biotalouden ohella, joka voi tuoda Suomelle uutta kasvua, (Puhemies koputtaa) työllisyyttä. Tähän panostamme joka tapauksessa. Eivät nämä ole ristiriidassa keskenään.

Arvoisa puhemies! TVO haki viiden vuoden jatkoaikaa hankkeelle Olkiluoto 4, ja hallitushan olisi voinut päättää muustakin ajasta, lyhyemmästäkin ajasta. 2010 silloinen eduskunta päätti muistaakseni luvuilla 120—72 siitä, että OL 4 on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen hanke. Nyt, ministeri Vapaavuori, sanoitte, että TVO ei pysty sitovasti sitoutumaan minkäännäköiseen aikaan tässä. Mutta kun tämä hanke, Olkiluoto 3, on viivästynyt nimenomaan Arevan vuoksi, niin vaikka TVO:lla on talous kunnossa, ei voi edellyttää sitä, että on kaksi tämmöistä isoa, massiivista rakennushanketta päällekkäin, vaan ensin Olkiluoto 3 täytyy rakentaa loppuun ennen kuin aloitetaan 4:ää. Tätä aikataulusitoutumista TVO:n puolelta on ehkä hiukan kohtuutonta vaatia, koska kaikki on kiinni rakentajasta eli Arevasta. (Puhemies koputtaa) Pidättekö te tätä näkemystä oikeana?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Ydinenergialaki ei mahdollista sen pohtimista, mikä on jonkun yhtiön tulokulmasta kohtuullista.

Arvoisa herra puhemies! Nyt kun näyttää selvälle, että nelonen ei satakuntalaisten toiveista huolimatta ilmeisesti sitä siirtolupaa saanut, ja kun olen jotenkin aistinut, että ministeri Vapaavuoren päätöksenteossa ei ole pakkia, ne päätökset taitavat varmasti tässä jatkossa pitää, niin olisiko nyt hallituksen, tuon edustaja Arhinmäen esille tuomien puitteitten perusteella, luotava heti elementtejä, joilla cleantech-teollisuutta pystytään edistämään? Esimerkiksi yhteiskunnan julkisille hankinnoille erittäin pitkät poistoajat, niin että hankinta ei halvaannuta kuntatalouden lukuja. Luodaan sillä tavalla mahdollisuus ja tehdään siitä kiinnostava kunnille, että ne lähtevät näitä uusia prosesseja kehittämään ja ostamaan. Samaten, jos sen joku yksityinen toimija ostaa, tehdään järjestelmä, missä on sellaisia veroherkkuja, jotka korvaavat pitkälle ajalle investointien tuotosta maksettavaa veroa, (Puhemies koputtaa) ja sitä kautta tehdään siitä houkutteleva.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Jälleen vähän vaikeaa löytää yhteyttä alkuperäiseen kysymykseen. (Välihuutoja vasemmalta)

Hallitus on määritellyt kasvun kärjet tulevaisuudelle, jotka ovat biotalous, cleantech ja digitalisaatio. Ne ovat ne kolme sektoria, missä uskoaksemme on parhaat edellytykset maailmanluokan uusiin menestystarinoihin ja sen kokoluokan uuteen teollisuuteen ja vientiin, jolla on merkitystä Suomen tulevan kasvun kannalta.

Tätä teemme joka päivä, monissa eri ministeriöissä. Meillä on erittäin hyvin eteenpäin menevä cleantech, joka on kasvanut viime vuosina yli 10 prosenttia vuodessa, samaan aikaan kun koko maan bkt on ollut miinuksen puolella. Tämä työ tulee jatkumaan, eikä se nyt linkity tähän ydinvoimapäätökseen tavalla eikä toisella.

Arvoisa puhemies! Me olemme tämän viikon aikana puhuneet täällä työstä ja investoinneista ja myöskin sähkön puutteesta. Tänään valtioneuvosto on päättänyt antaa Fennovoimalle tarkennetun periaatepäätöksen. Pitää kysyä ministeriltä itseltään, oliko ministerillä missään vaiheessa harkinnassa, että myös toiselle hakijalle olisi annettu tarkennettu periaatepäätös, jossa olisi harkittu näitä asioita: markkinoita, aikaa ja muita. Kyllä ydinenergialaki olisi antanut mahdollisuuden myöskin siihen, että valtioneuvosto olisi määritellyt, mikä on se aika. Kysynkin: oliko tämä asia harkinnassa?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kyllä oli. Sitä harkittiin moneen otteeseen ja erittäin huolellisesti. Mutta on mahdoton ajatus, että valtioneuvosto lähtisi myöntämään sellaista määräaikaa, joka hakijan, yhtiön, oman ilmoituksen mukaisesti olisi aivan liian lyhyt mahdollistaakseen sen, että hanke lähtee käyntiin. Tässä oli kysymys siitä, että emme saaneet hakijalta riittävää vakuutta siitä, että annettava lisäaika aidosti johtaisi eteenpäin.

Olen edustaja Kallin kanssa samaa mieltä siitä, että meillä on tämän sähköntuotantokapasiteetin osalta ongelmia ottaen huomioon myös sen, että meiltä on poistunut paljon sähköntuotantokapasiteettia ja sitä poistuu jatkossakin lisää. Mutta pelkään pahoin, että jos olisimme myöntämässä lisäaikaa hankkeelle, joka on erittäin epävarma, joka käytännössä johtaisi monien muitten hankkeitten kaatumiseen, niin tämä ongelma saattaisi vain korostua.

Arvoisa herra puhemies! Palautetaanpas nyt mieliin, minkä takia meillä energiapolitiikkaa yleensä tehdään: perusteollisuus on turvattava, työpaikat on turvattava, talouskasvua, hyvinvointia on saatava aikaan, sitä, millä me maksamme meidän vanhusten palvelut, lasten koulut. Tästähän tässä on kysymys.

Ja kun puhutaan näistä riippuvuuksista, Venäjästä ja muualta, niin pitäisikö nyt sitten vihreiden ja RKP:n mielestä vähentää kaasun ostoa Venäjältä tai öljyn ostoa Venäjältä, jotta se riippuvuus vähenisi? Eihän meidän kannata tällä lailla ajatella, vaan sillä lailla yhteiskunnan kokonaisetua, mistä suomalainen työ, yrittäminen ja hyvinvointi lähtevät. Eikä se ole poissuljettua — jos joku epäilee, että täällä tulee energiaomavaraisuuden ylitys — että me voimme viedä energiaa. Mehän voimme viedä sitä energiaa ja myydä sitä ulkomaille, (Välihuutoja) emmekö voikin? (Eduskunnasta: Ja mitä ydinjätteelle tehdään?)

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Viimeisen viiden vuoden aikana kaikesta Suomessa kulutetusta sähköstä, vähän vuodesta riippuen, 12—20 prosenttia on tuotu maahan, vähän eri aikoina eri puolilta. Tällä hetkellä tuodaan lähinnä Ruotsista, jonkun verran Norjasta. Joitain vuosia sitten tuotiin pitkälti Venäjältä. Tavoitteemme on vähentää tätä riippuvuuttamme. Sen takia tarvitsemme lisää sähköntuotantokapasiteettia Suomeen, jotta emme olisi riippuvaisia sähkön tuonnista. Mutta samaan hengenvetoon pitää sanoa, että Suomessa on varsin laaja yhteiskunnallinen yhteisymmärrys ja yksimielisyys siitä, että emme tuota sähköntuotantokapasiteettia emmekä varsinkaan ydinvoimaa pysyväisluontoiseen vientiin.

Arvoisa puhemies! Suomeen tuodaan juuri tällä hetkellä kahden Fennovoiman kokoisen ydinvoimalaitoksen verran sähköä ulkomailta. Venäjältä tuodaan melkein yhden Fennovoiman laitoksen verran juuri tällä hetkellä. Kun uusiutuvia lisätään ja sitten Fennovoima saa aikanaan tämän laitoksensa käyntiin, niin käytännössä sillä korvataan muun muassa Venäjän ydinvoimaloista tällä hetkellä meille tuotava sähkö. Sen lisäksi sillä korvataan Venäjältä meille tuotava hiili. Meillä käytetään sähköntuotantoon puolentoista Fennovoiman verran nimenomaan venäläistä hiiltä. (Timo Soini: Koksia!) Väite siitä, että tämä ratkaisu jotenkin olisi sitoutumista Venäjään: Päinvastoin, voidaan osoittaa, että tällä korvataan Venäjältä tuotavaa sähköä ja Venäjältä tuotavaa hiiltä, Venäjältä tuotavaa maakaasua. Tässä mielessä tämä on mielestäni (Puhemies koputtaa) isänmaallinen ratkaisu. (Ben Zyskowicz: Edustaja Pekkarisen paras puheenvuoro tällä vaalikaudella!)

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Nyt edustaja Pekkarinen perusteli tämän asian paljon paremmin kuin mitä itse olisin osannut. Asia on juuri näin.

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini kysyi, kannattavatko vihreät tuontiriippuvuuden vähentämistä Venäjän kaasusta ja öljystä. Vastaus on: kyllä kannatamme, kannatamme sitä, että satsaamme kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, jolla voidaan vähentää tuontiriippuvuutta kaikista ilmansuunnista ja kaikista energianlähteistä. Edustaja Pekkarinen puolestaan hyvin tietää, että huomattava osa Suomessa käytettävästä kivihiilestä menee lämmöntuotantoon, ja siinä ei Fennovoima tai muukaan ydinvoimala auta tuon taivaallista.

Mutta on erittäin hyvä, että ministeri Vapaavuori on tässä salissa myöntänyt avoimesti, että ydinvoimainvestoinnit vähentävät halukkuutta investoida muuhun tuotantoon, mukaan lukien kotimainen energia. Tämä on erittäin tärkeä huomio, jossa edellisen hallituksen ministeri aikanaan kursaili. On hyvä, että nykyinen ministeri on tässä suorapuheisempi.

Mutta kun, ministeri Vapaavuori, te viittasitte Euroopan komission kantoihin, oletteko tutustunut Euroopan parlamentin vastikään, tänään, tulleeseen kantaan, jossa parlamentti kehottaa EU-jäsenmaita keskeyttämään kaikki (Puhemies koputtaa) energiasektoria koskevat hankkeet Venäjän kanssa?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Toivon nyt edustaja Tynkkyseltä ymmärrystä sille, että tänään en ole ehtinyt selvittämään, mitä Euroopan parlamentti on lausunut.

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on jo todettu, Suomen kauppatase on tällä hetkellä alijäämäinen. Suuri syy siihen on sähköntuonti, ja siitä syystä jotakin on tehtävä ja meidän on saatava sähkön omavaraisuus. No, siinä hallituksessa, jossa vihreät olivat ahkerasti mukana ja jatkoivat, tosiaan kaksi isoa myllyä hyväksyttiin. Nyt te pienennätte tätä niin, että rakennetaan vain yksi pieni mylly. Jää valtava gäppi siinä suhteessa. Mistä sitä sähköä tuotetaan, mikä on se vastaus? Onko näin, että seuraavan eduskunnan aikana meidän täytyy järjestää uusi kierros uusista ydinvoimahankkeista, joilla sitten täytetään se puuttuva sähkön osuus?

Toiseksi olisin kysynyt sitä, että kun meillä on ollut Loviisassa kaksi venäläisrakenteista ydinvoimalaa, niin onko niitten osalta ollut painostamisvaikutuksia tai jotakin muuta sellaista, joka olisi aiheuttanut selkeätä riippuvuutta Venäjästä ja Venäjän harjoittamasta politiikasta. Mielenkiintoista oli se, kun vihreät sanoivat, että kaasuriippuvuutta Venäjästä täytyy vähentää, koska siinä se riippuvuus on täydellinen. Neuvoteltiinko tästä asiasta vihreitten kanssa, jotta tässä poliittisessa tilanteessa tuota riippuvuutta voitaisiin vähentää ja kaasuntuontia Venäjältä olennaisesti vähentää? (Puhemies koputtaa) Muistan Satu Hassin tärkeän opin meille...

...atomivoima on rauhan voimaa, kunnes se tuodaan... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Nyt kaikkiin kysymyksiin ei ehdi vastata, mutta kahteen.

Ymmärrän tämän herkkyyden Venäjään liit-tyen, varsinkin tässä kansainvälispoliittisessa tilanteessa, ymmärrän sen oikein hyvin, mutta meidän pitää muistaa, että näitä hankkeita tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin. Meidän pitää muistaa, että olemme tehneet Venäjän ja Neuvostoliiton kanssa yhteistyötä tällä alalla niin kauan kuin ydinvoimaloita Suomessa on ollut. Ja pitää muistaa, että tänä aikana meillä ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia, ei minkäänlaisia painostusyrityksiä siitä huolimatta, että maailma ympärillä on muuttunut ja jopa naapurin koko talousjärjestelmä on romahtanut.

Mitä ensimmäiseen kysymykseen tulee, on selvää, että meidän järjestelmämme on rakennettu sen olettamuksen varaan, että tulee kaksi uutta ydinvoimalaa. Nyt voi olla niin, että ei tule. Pitää muistaa, että TVO:n lupa on silti vielä voimassa. Ensi kesään mennessä he voivat miettiä, hakevatko rakennuslupaa, ja on sekin mahdollista, että Fennovoiman hanke ei toteudu, vaikka he luvan saavatkin.

Joka tapauksessa on selvää, että ensi vaalikauden alussa meidän pitää miettiä, miten täytetään se gäppi, se vaje, mikä tästä nyt mahdollisesti syntyy. Mutta pitää myös muistaa tämä ydinvoimaloitten kaari, se, että kuitenkin on kysymys semmoisesta vajeesta (Puhemies koputtaa), joka on aktualisoitumassa vasta noin kymmenen vuoden päästä. Tämä on asia, joka on seuraavan hallituksen pöydällä aivan varmasti.

Arvoisa puhemies! Vihreitten ja vasemmistoliiton energiapolitiikan uskottavuus on täysi nolla. Te vastustatte ydinvoimaa, te vastustatte turvetta ja te vastustatte vesivoimaa, ja osa teistä vastustaa myös tuulivoimaa.

Herra puhemies! Minä haluan kiittää ministeri Vapaavuorta ja hallituksen enemmistöä. Tämä tämänpäiväinen Fennovoima-päätös oli erittäin tärkeä ja merkittävä paitsi energiapoliittisesti myös aluepoliittisesti ja työllisyyspoliittisesti.

Sitten varsinaiseen kysymykseen. Kun hallitus antaa tämän vuoden lopulla ensi vuoden talousarvion täydennysesityksen, niin onko tähän täydennysesitykseen tulossa puuhakkeen tuen ja turpeen verotuksen palauttaminen vuoden 2012 tasolle? Täällä tiistain keskusteluissa muun muassa kokoomuksen vahvat vaikuttajat edustaja Zyskowicz ja Sasi tulivat vahvasti tukemaan keskustan ja lähes muun opposition esitystä. (Välihuutoja) Nyt olisi aika hankkia työpaikkoja ja vähentää kivihiiliriippuvaisuutta yhdellä ainoalla päätöksellä, jonka voitte vielä tuoda (Puhemies koputtaa) lähiviikkojen aikana tänne eduskuntaan.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! En ryhdy tietenkään ennustamaan, mitä budjetin täydennyksessä mahdollisesti on, varsinkaan kun kysymys on pitkälti verolainsäädännöstä, joka kuuluu ministeri Rinteen vastuualueelle, mutta omalta osaltani totean, että ei minulla mitään sellaista esitystä vastaan olisi.

Arvoisa herra puhemies! Yksi tämän ydinvoimapäätöksen taustalla oleva tekijähän on ollut tämä, että halutaan turvata kohtuuhintainen energia. Sen takia muun muassa meidän kaupunkimme, Kouvolan kaupunki, on lähtenyt mukaan tähän Fennovoima-hankkeeseen. Tämä kohtuuhintainen energia on tärkeää paitsi teollisuudelle ja kunnille myös kotitalouksille. Ja kun tätä sähköenergian hintaa kuitenkin ollaan tämän hallituksen toimesta nostamassa, niin ei voida välttämättä puhua enää pienituloisten kohdalla mistään kohtuuhintaisuudesta. Kysynkin valtiovarainministeri Rinteeltä: miten te perustelette energiaverotuksen kiristämisen pienituloisille, koska suuri osa näistä rahoista, yhä suurempi osa, menee sähkölaskujen maksamiseen?

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu energiariippuvuudesta Venäjästä. Tervehdin ilolla niitä uutisia, että LNG-terminaalit rakennetaan, koska ne vähentävät riippuvuutta Venäjästä. Nämä tekevät myös sen, että meillä on pohja, millä voidaan kehittää biokaasuja ja biokaasutaloutta. Mitä te teette biokaasuenergialle, sille, että se lähtee kasvamaan kunnolla, koska tämä LNG-terminaalihan aukaisee portteja?

Ja edelleen, palataan ensimmäiseen kysymykseen, täällä tuli jo toisinto aikaisemmin: kysyttiin vakaan ja pitkäjänteisen energiapolitiikan perään. Oletteko te kykeneviä tekemään ne vaadittavat isot päätökset, että isot, naftisti sata vuotta vaikuttavat päätökset tulevat eduskunnan käsittelyyn?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Mitä LNG:hen tulee, on totta, että meillä on vireillä kolmenkin merkittävän kotimaisen LNG-terminaalin merkittävä tukeminen valtion varoista. En ole ihan varma, ymmärsinkö edustajan kysymystä oikein, mutta kerron kuitenkin, mitä ydinenergialaki asiasta sanoo. Ydinenergialaki kertoo, että ydinvoimaloissa on kysymys valtioneuvoston periaatepäätöksistä — on kysymys valtioneuvoston periaatepäätöksistä — ja sen jälkeen myönteinen päätös on asetettava eduskunnan tarkistettavaksi. Tässä ajattelutapa on se, että myönteisissä tapauksissa sen hankkeen legitimiteetti edellyttää, että myös eduskunta sen siunaa. Kielteisissä tapauksissa tällaista tarvetta ei ole.