Täysistunnon pöytäkirja 84/2011 vp

PTK 84/2011 vp

84. MAANANTAINA 12. JOULUKUUTA 2011 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

2) Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle toiminnastaan 2011 valtiopäiville

 

Tuija Brax /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle toiminnastaan vuoden 2011 valtiopäiville. Mietintö on pitkä, kuten näette, ja asiantuntijoita on kuultu paljon. Nostan asiantuntijoista vain yhden esiin, koska käännyimme erikoisvaliokuntien neuvosten puoleen ja kerroimme, mitä aiomme tarkastaa. Erityiskiitos sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, joka tarttui tähän pyytämäämme mahdollisuuteen ja auttoi tarkastusvaliokuntaa omalta osaltaan tarkastuksemme kohteena olevissa asioissa. Aiomme jatkaa tätä metodia jatkossakin, koska niissä asiakirjoissa, kun tarkastusvaliokunta perustettiin, kyllä erikseen korostettiin yhteistyötä asiantuntijavaliokuntien kautta. Mielestäni tämä metodi on perusteltu, ja jos keksitään vielä parempia metodeita, niin otetaan nekin käyttöön.

Tällä kertaa tarkastusvaliokunta mietinnössään käsittelee laadukasta lainsäädäntöä, valtion tuottavuusohjelmaa, erityisesti palvelukeskushanketta osana sitä, poliisin ja syyttäjän tietojärjestelmiä, terveydenhuollon tietojärjestelmiä, terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta, vammais- ja vanhuspalveluita, VR:n konsernin omistajaohjausta sekä valtion talousarvion ja sitä koskevien säädösten noudattamista. Valiokunta on tälläkin kertaa yksimielinen ja esittää tässä vaiheessa vaalikautta kahta pontta eduskunnan hyväksyttäväksi tässä mietinnössään. Niistä toinen koskee lainvalmistelun laatua ja toinen oi-keus- ja sisäasiainhallinnon yhteistä tietojärjestelmää. Tämän lisäksi valiokunta, niin kuin kohta kuulette, aika vihaisesti tai varoittaen kiinnittää huomiota muutamiin asioihin, mutta katsottiin, että koska niissä on myös hallitusohjelmaan sisältyviä lupauksia korjata asioita, niin silloin on parempi, jos koripallotermi, arvoisa puhemies, sallitaan, tehdä nyt itsensä tässä vaiheessa vaaralliseksi mutta antaa mahdollisuus hallitukselle hyvän hallitusohjelmankin pohjalta korjata asiat, niin että tässä vaiheessa emme esittäneet monistakaan sinänsä ongelmallisiksi havaitsemistamme asioista pontta vaan jäämme kuulolle.

Ensin laadukkaasta lainsäädännöstä muutama sana. Eduskuntahan on tähän asiaan kiinnittänyt huomiota vuosien varrella pitkään. Ennen kaikkea on tietysti kysymys kansalaisten perusoikeudesta hyvään hallintoon ja muun muassa turhien oikeudenkäyntien välttämisestä, mutta tarkastusvaliokunnan näkövinkkelistä on tärkeätä tajuta, että kysymys on myös valtion varojen hoidosta ja hyvästä hallinnosta. Noin 80 prosenttia meidän tuloista ja menoista on sidottu vahvasti sisällöltään lakeihin. Lainsäädäntö on siis myös erittäin vahva ohjauskeino sen suhteen, miten veromarkkoja, tai -euroja nykyään ja ainakin toistaiseksi, käytetään. Tältä osin kysymys on siis myös valtion varojen viisaasta käytöstä.

Nostan yhden esimerkin, joka samalla on myös erittäin vakava perusoikeusongelma. Tarkastusvirasto on huomauttanut ja pitänyt erittäin huolestuttavana, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskeva asetus on erittäin tulkinnanvarainen ja se käytännössä johtaa siihen, että näitä palveluita, siis vammais- ja vanhuspalveluita, saavat ihmiset ovat keskenään aivan eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, miten tätä hyvin epäselvää asetusta kunnissa tulkitaan. Tältä osin hallitusohjelmaan sisältyy lupaus ja sosiaali- ja terveysministeriö myös valiokunnalle lupasi tätä asiaa parantaa, ja sen takia jäämme tässä asiassa niin sanotusti kuulolle.

Sen sijaan se, missä emme jää enää odottamaan vaan asia on ponsitettu, on, että kun hallituksella on käynnissä niin sanottu Sujuvampaan lainvalmisteluun -hanke, niin vaadimme, että eduskunnalle kerrotaan, miten tosiasiassa sen työn puitteissa on muun muassa onnistuttu lisäämään lainvalmistelijoiden määrää sekä laatua, yhteistyökeinoja. Viime vaalikaudella selvitettiin lainvalmistelijoiden määrä ministeriöissä. Valitettavasti keskimäärin vain 9 prosenttia koko siitä väestä, joka on ministeriöissä töissä, tekee työkseen lainvalmistelua. Ratkaisu ei silloin ole, että täytyy palkata lisää ihmisiä. Ratkaisu on, että täytyy johtaa paremmin ja käyttää sitä asiantuntemusta, joka ministeriöissä on, laajemmin lainvalmisteluun. Tästä siis myös ponsi.

Tuottavuusohjelmasta valiokunta sanoo paljonkin, mutta koska tuottavuusohjelma on nyt ainakin nimensä osalta haudattu, kerron tässä yh-teydessä vain palkeisiin eli henkilöstöhallinnon palveluskeskuksiin liittyvistä merkittävistä ja ikävistä tarkastushavainnoistamme. Osa näistä palvelukeskuksista on kaikkea muuta kuin onnistuneita tuottavuushankkeita. Ne ovat aiheuttaneet päällekkäistä työtä, virheitä ja lisääntyneitä kustannuksia, kun niiden nojalla ja niiden avulla piti löytää säästöjä ja muun muassa niitten takia on jo henkilöstöä muualta leikattu. Tarkastusraportista kuulette enemmän, ja uskoisin, että tarkastusvaliokunnan jäsenet seuraavissa puheenvuoroissa palaavat tähän asiaan. Tämä kuuluu niihin asioihin, joittenka osalta valiokunta ei tule lepäämään. Nyt muun muassa Kieku-tietojärjestelmällä yritetään löytää ratkaisuja tähän asiaan, mutta katsotaan, miten tässä käy.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vaan kerron, että se toinen ponsi poliisin ja syyttäjien ja oikeuslaitoksen tietojärjestelmästä on välttämätön paitsi kansalaisten oikeusturvan ja rikollisten kiinnisaannin ja oikein tuomiolle saattamisen kannalta myös siksi, että edellinen eduskunta melkein viimeisinä töinään hyväksyi jättimäisen paketin esitutkinta- ja pakkokeinolaista, jonka toimeenpano siirrettiin vuoteen 2014 siksi, että tiedettiin, että nämä yhteiset tietojärjestelmät eivät valmistu aiemmin. No, nyt on käynyt ilmi, että sekin aikataulu on vaarassa, ja sen takia ponsi, koska on aivan käsittämätöntä, että poliisin toimintaedellytysten, syyttäjien toimintaedellytysten mutta myös kansalaisten oikeusturvan kannalta keskeinen laki ja sen voimaantulo saattavat vaarantua siksi, että nämä tietojärjestelmät eivät ole vielä alkuunkaan valmiit.

Arvoisa puhemies! Terveydenhuollon tietojärjestelmiin tulemme vielä palaamaan moneen kertaan. Tarkastusraportti ei ole mukavaa luettavaa tältä osin. Meillä e-reseptiä vieläkin vasta kokeillaan Turussa, kun esimerkiksi Tanskassa se on ollut jo onnistuneesti 20 vuotta käytössä.

Lopuksi: Meillä on ikäviä laillisuushavaintoja muutamasta ministeriöstä. Valiokunta katsoo, että tämän kaltaisia selviä laittomuuksia ei rahojen käytössä saisi olla. Kaikista ikävintä on, että siellä on yksi tilanne, joka on toistunut nyt toisena vuonna peräkkäin edellisenkin tarkastusvaliokunnan havainnon jälkeen.

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka tarkastusvaliokunta tulee tilanteeseen aina jälkikäteen ja tekee jälkikäteistarkastusta, niin en pidä kuitenkaan hyödyttömänä näitten asioitten läpikäymistä, mihin tässä mietinnössä on kiinnitetty huomiota. Mietinnönhän esitteli puheenjohtaja, edustaja Brax äärettömän hyvin ja tiivistetysti.

Pahiten tässä heti kärkeen pistää silmään se, että tuottavuusohjelma on nyt näyttänyt pitkälti, voisiko sanoa, karvansa, että monissa tilanteissa, kun on vain sokeasti toteutettu henkilöstövuo-sien vähennystä, siis tehty tavallaan kirjanpidollisia ratkaisuja, niin todellisuudessa asioitten hoitaminen on tullut veronmaksajille entistäkin kalliimmaksi. Ei tällaista hallintoa voi mitenkään hyväksyä saatikka kehua. Näistä pitää ottaa nopeasti opiksi ja ryhdyttävä miettimään, olkoon se miten vaikeata tahansa, minkälaista on julkisen hallinnon suunnalla oikea tuottavuus. Nythän puhutaankin jo vaikuttavuus- ja tuloksellisuusar-vioinneista. Laatutekijä on siellä tietysti ihan keskeinen. Tässä mielessä toivottavasti käänne parempaan tapahtuu nopeasti. Tässä on menty harhaan aika pitkään.

Tämä kehysbudjetointi on monessa mielessä hyvä, mutta kuka johtaa kokonaisuutta? Budjettikehykset rajaavat äärettömän hyvin valtion menojen enimmäismäärän. Sitten, kun budjettiriihessä jaetaan ministeriöitten kesken kiintiöitä, nämä budjettiraamit, -kehykset, alkavat kasvaa korkeussuuntaan muureiksi. Jokainen ministeriö pitää tämmöisellä, voisiko sanoa, valtio valtiossa -periaatteella kiinni niistä määrärahoista, joita ministeriölle on myönnetty, välittämättä yhtään mitään poikkihallinnollisuudesta. Silloin riski kasvaa, että syntyy itsekkäitä, yksipuolisia, kalliita ratkaisuja.

Joitakin asioita pitäisi voida nähdä nykyistä paremmin ja laajemmin poikkihallinnollisesti. Tällöin puhutaan esimerkiksi hallinnon niin kutsutuista tukipalveluista, ja tässä ajassa — ja veikkaan, että myös tulevaisuudessa — atk nostaa päätään entisestään, tietojärjestelmien hallinnat, niitten hinta ja niitten käyttö. Tässä yhteydessä kiinnitän huomiota poliisiin, syyttäjään, terveydenhuoltoon, mutta tämä on läpi koko hallinnon. Tämä on varmasti painopistealue.

Jotakin vielä tästä kokonaisuuden hallinnasta tai siitä, että sitä ei hallita. Kuten mietinnöstä käy ilmi, Oulu—Seinäjoki-ratahankkeesta, joka on siis se satojen miljoonien hanke, olisi voitu asiantuntijalausuntojen mukaan säästää 200 miljoonaa euroa, jos se olisi tehty avaimet käteen -kertavaltuudella mahdollisimman taloudellisella tavalla. Nämä ovat järkyttäviä toteamuksia. Tämmöisten päällä me täällä olemme sitten istuneet ja tällaisia ratkaisuja tehneet. Eihän näin pitänyt käydä.

Kuinka paljon tuottavuus on kärsinyt sitä kautta, että tuottavuusohjelman nimissä valvonta- ym. virkamieskuntaa on aika lailla yksisilmäisesti vähennetty? Nämä pienet palkkamenot ovat kirjautuneet säästöiksi, mutta kirjanpito ei kerro, kuinka suuri hintalappu on sillä, että on menetetty suuria tuloeriä, näin etenkin esimerkiksi Tullin ja verottajan suunnalla.

Herra puhemies! Vielä ihan lopuksi. Pelkästään tämmöinen laillisuuden ja kehyksissä pysymisen valvonta ei riitä. Kyllä meidän on voitava kehittää ja järkiperäistää toimintaa entistä paremmin siihen suuntaan, että päästään kiinni hinta—laatu-suhteisiin ja sitä kautta mahdollisimman taloudelliseen ja silti inhimilliseen toimintaan.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunnan mietinnössä on otettu esille keskeisiä huomioita tarkastusviraston vuoden 2010 vuosikertomuksesta.

Yhtenä tavoitteena on, että lainvalmistelu olisi mahdollisimman laadukasta. Siksi myös lainsäädäntötyöhön osoitettujen resurssien pitäisi olla kohdallaan. Tarkastusvaliokunta hyväksyi kannanoton, jonka mukaan sujuvampaan lainvalmisteluun tähtäävän hankkeen käytännön vaikutuksia seurataan ja raportoidaan sen tuloksista eduskunnalle keväällä 2013. Kyseistä hanketta toteutetaan yhdessä Sitran kanssa, ja siinä korostetaan asioiden huolellista selvittämistä, valmistelun avoimuutta, sidosryhmien osallistumista, ministeriön virkamiesjohdon vastuuta ja oikea-aikaista poliittista päätöksentekoa.

Vuosittain eduskunnassa hyväksytään tuhansia sivuja säädöstekstejä — esimerkiksi vuonna 2009 hyväksyttiin 7 638 sivua ja vuonna 2010 sivuja oli 4 731 — joten huolellisella lainvalmistelulla on todella suuri merkitys.

Näitä oppeja, joita tässä sujuvampaan lainvalmisteluun tähtäävässä hankkeessa esitetään, voisivat jo kaikki lainsäädäntötyöhön osallistuvat tahot soveltaa omassa lainvalmistelutyössään, jotta ei syntyisi heikkotasoisia säädöksiä, jotka vaikeuttavat kohtuuttomasti tavallisten kansalaisten jokapäiväistä elämää.

Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnitti huomiota myös siihen, että eduskunnan valiokunnat voisivat omalta osaltaan "merkittävästi edistää paremman sääntelyn näkökulmaa kysymällä ja arvioimalla omalla toimialallaan sääntelyn ja lainsäädäntöpolitiikan kokonaisuutta sekä paremman sääntelyn periaatteiden toteutumista yksittäisissä esityksissä". Tässä on haastetta kaikille kansanedustajille omissa valiokunnissaan.

Arvoisa puhemies! Tarkastusvirasto otti kertomuksessaan esille ongelmat, jotka liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin erityisesti vanhus- ja vammaispalveluissa. On hämmästyttävää, että tilapäistä asiakkuutta ei ole määritelty yksiselitteisesti, joten asiakasmaksuissa on suuria eroja riippuen siitä, tulkitaanko asiakkaiden olevan tilapäisiä vai säännöllisiä. Myös säännöllisten asiakkaiden asiakasmaksuja vastaan saamien palvelujen määrät ovat vaihdelleet asuinkunnan mukaan. Tältä osin sääntelyä tulisi uudistaa ja selkeyttää nopeassa aikataulussa, jotta kansalaiset saisivat yhdenvertaista kohtelua osakseen.

Hallitusohjelmassa luvataan kehittää asiakasmaksujärjestelmää. Erilaiset maksukatot ovatkin olleet hyvin monimutkaisia. Nyt tavoitteena on luoda terveydenhuollon yhtenäinen maksukattojärjestelmä yhdistämällä kunnallisen terveydenhuollon maksukatto ja lakisääteisen sairausvakuutuksen lääkekustannusten enimmäisvuosi-omavastuuosuus. Myös kunnallisten asumispalveluiden määräytymisperusteita yhtenäistetään. Tarkastusvaliokunta korosti mietinnössään näiden toimenpiteiden välttämättömyyttä ja kiireellisyyttä kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisen vuoksi. Toivottavasti uudistuksessa voidaan yksinkertaistaa myös byrokratiaa ja siten helpottaa erityisesti vanhusten ja sairaiden kansalaisten jokapäiväistä elämää.

Arvoisa puhemies! Valtion tuottavuusohjelmasta on luvattu luopua, ja tilalle on tulossa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma. Aika näyttää, merkitseekö nimenmuutos myös sitä, että lopultakin luovutaan useiden valtion virastojen ja laitosten toimintoja vahingoittaneesta henkilöstön leikkausohjelmasta. Tarkastusvaliokunta kiinnitti huomiota kestävän tuottavuuden tavoitteluun myös kuntataloudessa ja -toiminnassa, jossa pääosa julkisista palveluista tuotetaan. Mielestäni kaikissa julkisen sektorin työpaikoissa, joita ylläpidetään verovaroilla tai veronluonteisilla maksuilla, tulisi luopua poliittisin perustein tehdyistä virkanimityksistä. Se olisi todellinen tuottavuusteko, joka voitaisiin välittömästi toteuttaa valtakunnallisesti. Jos näin toimittaisiin, saataisiin julkiselle sektorille nykyistä enemmän osaavampaa henkilöstöä ja parempaa johtamista, joten työn tuottavuus myös paranisi automaattisesti julkisen sektorin työpaikoissa.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä on tarkastusvaliokunnan mietintö valtiontalouden toiminnasta valtiopäiville. Tarkastusvaliokunta on tehnyt hyvää työtä ja kiinnittänyt huomiota muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon sektorin lainsäädännön laadussa ilmenneisiin ongelmakohtiin. Huomiota on kiinnitetty muun muassa lakien tulkinnanvaraisuuteen, oikeudellisten velvoitteiden vaikuttavuuteen ja vaikutusarviointien käyttöön lainsäädän-tötyössä.

Vanhus- ja vammaispalveluissa suoritettujen tarkastusten perusteella huomio on kiinnittynyt asiakkaiden yhdenvertaiseen kohteluun. Tarkastusten mukaan muun muassa asiakasmaksuasetuksen soveltaminen ei ole yhdenmukaista eri kuntien välillä. Eroja ilmeni asiakkaiden saa-mien palvelujen määrissä ja palveluista maksetuissa hinnoissa. Tämä asettaa kansalaiset sosiaali- ja terveyspalveluiden edessä eriarvoiseen asemaan heidän asuinkuntansa mukaan.

Arvoisa puhemies! Asiakasmaksujärjestelmää tulee kehittää yhdenmukaisempaan ja läpinäkyvämpään suuntaan. Nykyisen pilkkonaisen ja monimutkaisen maksukattojärjestelmän uusiminen ja yhtenäistäminen olisi hyvin tärkeää jo tämän vaalikauden aikana. Nykyinen kolmen maksukaton järjestelmä on erityisesti ikäihmisille hankala. Suomessa terveydenhoidon asiakasmaksut ja maksukatot ovat korkeita verrattuna muihin EU-maihin. Sosiaali- ja terveyspalvelut pitää turvata kaikille tasa-arvoisesti tuloista riippumatta. Yhtenäistämisen toteuttamiseksi tarvitaan ennen kaikkea toimiva ja järjestelmään soveltuva tietojärjestelmä. Olen yhtä mieltä siitä, että asiakasmaksujärjestelmän pikainen modernisointi, yhdenmukaistaminen sekä läpinäkyvyyden lisääminen tulisi toteuttaa pikaisesti.

Arvoisa puhemies! Ihmisten välisen yhdenvertaisuuden toteutuminen tulisi ennen kaikkea ottaa huomioon tulevan vanhuspalvelulain valmistelussa. Pidän erityisen tärkeänä lain selkeyttä, jolloin tulkinnanvaraisuudelle ei jää tilaa. Myös lain pilkkomista tulisi välttää, ja lain tulisi löytyä kirjaimellisesti yksien kansien välistä.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomion tähän tarkastusvaliokunnan tuottavuusohjelmapohdintaan. Sehän vastaa aikaisempia, myös valtiovarainvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnankin, kannanottoja. Pitäisi todella pystyä etenemään nyt vaikuttavuusarvioiden puolelle, ja kieltämättä toivoisin — myöskin poliittisesta kokoonpanosta huolimatta — myös yli vaalikausien menevää tarkastelukykyä. Tässä suhteessa hallitus—oppositio-asetelmasta huolimatta olisi esimerkiksi nyt ollut oiva tilanne katsoa tätä henkilöstönvähennysohjelman soveltamista esimerkiksi hätäkeskusjärjestelmän osalta, josta oikeuskanslerikin viime keväänä teki havaintoja. Olisi tätä toimintakykyä voitu vähän purkaa, ehkä hallinto-oikeuksien osalta tehty samanlaisia kaavamaisia arvioita.

Kieltämättä toivon, että eduskunnassakin kiinnitetään huomiota tähän tullikysymykseen. Valitettavasti SDP:n pyrkimys ei nyt valtiovarainvaliokunnan budjetinkäsittelyn yhteydessä tämän Tullin aseman parantamiseksi vielä edennyt, mutta on tehty tämä havainto siitä, että Tullin tehtävät koko ajan kasvavat turvallisuuden ja rajaliikenteen sujuvuuden vaatimuksesta ja toisaalta sen voimavaroja ja henkilöstöpuolta ei riittävällä tavalla tarkastella. Tulli on vähän isännätön ja emännätön järjestelmä. Se ei ole sisäasiainministeriön, poliisin, Rajavartioston tiiviistä yhteistyöstä huolimatta samassa kehässä, ja nyt olisi erittäin tärkeätä, että tullivalvonnan toimintakykyä ihan kasvavan Venäjän-liikenteenkin takia jatkossa paremmin tarkasteltaisiin.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Tullin asemasta ja näistä huolista itse asiassa valiokunnan mietinnöstä löytyykin havaintoja. Mutta näihin eri toiveisiin kaksi asiaa.

Ensinnäkin tarkastusvaliokunta hyvin pitkälle samalla tavalla kuin perustuslakivaliokuntakin on nimenomaan päivänpolitiikasta irrallaan lähtökohtaisestikin ja perustaa — tämä on meille kunnia-asia — ja pystyy aina ankkuroimaan arvionsa tutkimuksiin, selvityksiin, asiantuntijakuulemisiin ja ainakin tähän asti yksimielisiin mietintöihin, mutta ehkä viime vaalikaudesta uutuutena ja poiketen, mihin puheessanikin viittasin, vielä enemmän myös yhteistyöhön substanssivaliokuntien kanssa.

Kerran vielä jankuttamasta päästyäkin esitän pyynnön, että substanssivaliokunnat voivat olla aktiivisia muun muassa edustaja Rajamäen mainitsemissa asioissa, että katsoisivat, että näistä ja näistä syistä tarkastusvaliokunnan olisi hyvä puuttua, ja me taas vastaavasti jatkossakin kerromme substanssivaliokunnille, mihin asioihin ainakin aiomme seuraavissa kertomuksissamme puuttua, jotta substanssivaliokunnat voivat antaa kontribuutionsa. Mutta voi siis myös suoraan tämänkaltaisia aloitteita antaa, niin kuin edustaja Rajamäki kertoi. Otan niitä toki myös näin suoraan eduskuntakeskusteluista ylös.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! On syytä todeta, että Tulliin liittyvät asiat kuuluvat valtiovarainvaliokunnalle ja valtiovarainvaliokunta tekee siltä osin päätökset. Mitä tulee verojen keräämiseen, myöskin tulliverojen keräämiseen, kannattaa kyllä miettiä, millä tavalla ne kaikkein tehokkaimmin tehdään. Verot ovat kuitenkin yksi tuloluokka, ja jos ajatellaan, että meillä verotuksen puolella on erittäin tehokkaasti järjestetty veronperintä, niin pitäisikö tässä yhteydessä tehostaa tätä toimintaa olennaisesti ja sillä tavalla saada selkeitä tehokkuushyötyjä.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunnan rooli varmasti on siinä, että se pystyy tai sillä olisi voimavaraa tarkastella yli hallintorajojen ja yli ministeriöiden sektorirajojen laajemmalla ulottuvuudella myös ajallisesti asioita. Mutta, kuten edustaja Sasi, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, juuri totesi, valtiovarainvaliokunta kyllä pyrkii budjettivallan käyttäjänä tekemään paitsi ajassa myös tulevaisuuteen liittyviä tarkasteluja ja päätöksiä. Eli tältä osin konkreettisissa asioissa valtiovarainvaliokunta kyllä varsin itsellisesti ja vastuullisesti pyrkii tietysti taloutta ja eri asioita ja sektoreita, eri ministeriöitä viemään eteenpäin, ja on aika heikkoa, jos se joutuu huutamaan tarkastusvaliokuntaa apuun konkreettisissa budjettiasioissa.

Keskustelu päättyi.