Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Lakiehdotus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta on, kuten sivistysvaliokunta mietinnössään toteaa, pääsääntöisesti tarpeellinen. Olen kuitenkin huolissani viittomakielen asemasta maassamme, se kun jo perustuslaissa määritellään vammaisuudesta johtuvaksi kielelliseksi oikeudeksi, ja minua harmittaa, ettei sen sivistyksellistä ja kulttuurista asemaa riittävästi nosteta esiin.

On totta, että viittomakielen käyttöön liittyy vamma, mutta sen merkitys on käyttäjälleen silti sama, kuten minkä kielen tahansa. Se on kommunikaation väline. Kuten YK:kin toteaa vielä meillä ratifioimatta olevassa vammaisia koskevassa sopimuksessa, viittomakieli katsotaan rinnastuvaksi puhuttuun kieleen ja valtioiden tulee tunnustaa viittomakielen käyttö ja tukea sitä. Hallitusohjelmaan on kirjattu mahdollinen viittomakielilaki, ja näenkin sen tarpeellisena, jotta Suomi voi toteuttaa YK:n tavoitteita.

Viittomakieli on luonnollinen kieli, ja sen voi oppia ensimmäisenä kielenään. Itse olen oppinut sen toisena kielenä, ja varsinkin minulle sen merkitys on nimenomaan sivistyksellinen ja kulttuurinen. Pystyn kommunikoimaan viittomakielellä, voin tehdä itseni ymmärretyksi kielen avulla.

Viittomakieliset voivat tuottaa kulttuuria, ja sivistyksellisesti näkyvintä meillä on muun muassa viittomakielinen luokanopettajakoulutus ja vaikkapa viittomakieliset uutiset.

On myös muistettava tukiviittomat, jotka lainataan suoraan viittomakielestä. Ne ovat helpottaneet monen oppijan arkea niin koulussa kuin päivähoidossa ja nimenomaan niitten erilaisten oppijoitten arkea. Ne ovat siis lisänneet kiistatta oppimista ja sivistystasoamme.

Ei pidä unohtaa myöskään taktiilisti viittovia eli kuurosokeita. Heille viittomakieli on erityisen tärkeää.

Viittomakielen tehtävien siirto Jyväskylän yliopistosta Kuurojen Liittoon ei siis ole ongelmaton, sillä asiasta on huolensa esittänyt myös Kuurojen Liitto. Sivistysvaliokunta toteaa mietinnössään: "Tarvittaessa tulee uudelleen harkita toimintojen siirtämistä Jyväskylän yliopistoon." Valiokunta ilmeisesti on todennut saman epäilyn, mitä itsekin koen: lokeroidaanko tässä viittomakieltä järjestöön, jonka merkitys lausunnon antajana voi jäädä vähemmän painavaksi kuin se yliopistolla olisi? Mielestäni nimenomaan sivistyksellisen ja kulttuurisen painoarvon tunnustaminen olisi voinut olla painavampi.

Kuten mietinnössä todetaan myös — kieli on oleellinen kansallisen identiteetin ja kulttuurin perusta — niin muistakaamme, että kyse on suomalaisesta viittomakielestä. Viittomakielet ovat kansallisia, eivät kansainvälisiä. Kyse on siis suomalaisen vähemmistön kielellisestä oikeudesta, ja henkilö, jolla on kieli, ei ole mykkä. Haluan muistuttaa tässä salissa istuvia, ettei kukaan meistä enää käyttäisi termiä "kuuromykkä".

Arvoisa puhemies! Tietenkin myös muita vähemmistökieliä eli saamea ja romania tulee tukea kuten viittomakieltä. Kielet ovat sivistyksen ja kulttuurin kehto.