Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä esitettyä lainsäädäntömuutosta. Esitys uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön kiinteän tuotantotuen leikkaamisesta — käytännössä pieniltä alan toimijoilta myös sen poistamisesta — vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun se on astunut voimaan, ei ole sellaista energiapolitiikkaa, joka on suotavaa. Se on hallitukselta erittäin lyhytnäköistä politiikkaa.

Tämä heikentää koko energiasektorin luottamusta Suomen uusiutuvan energian politiikkaan. Vaadittavien investointien ja muutosten toteutukset vaativat pitkäjänteistä ja luotettavaa toimintaa. Niille alan toimijoille, jotka ovat investoineet luottaessaan valtiovallan linjauksiin uusiutuvan energian tukipolitiikassa, esitys on toteutuessaan suuri pettymys. Myös taloudellisista vahingoista voi hallitukselle tulla vielä korvausvaatimuksia. Hallituksen jättämä vaihtoehto siirtyä syöttötariffijärjestelmään ei ole todellinen vaihtoehto kaikille toimijoille, etenkään pienimmille. Erityisen kohtalokas hallituksen esitys on pienvesivoimaloille ja ennen vuotta 2009 tuulivoimaa rakentaneille.

Keskisuurten maakunnallisten, paljon metsähaketta käyttävien energiayhtiöitten siirtyminen syöttötariffijärjestelmään ei sekään ole ongelmatonta. Paljon puupohjaisia polttoaineita käyttäville energiayhtiöille tukien muutoksien vaikutukset ovat vähintäänkin haastavia. Tuen pienenemisen lisäksi uudelleen suunnatut tuet, jotka suosivat hiiltä käyttäviä chp-laitoksia, todennäköisesti korottavat metsähakkeen hankintahintaa. Useat maakunnissa toimivat energiayhtiöt ovat lisänneet puupolttoaineiden käyttöä jopa 70 prosenttiin, joten turpeen osuus on jo jäänyt 30 prosenttiin.

Hallituksen esitys haiskahtaakin hiukan petokselta. Ensin on luotu tukijärjestelmä, johon luottaen alan toimijat ovat tehneet investointipäätöksensä. Tämän jälkeen vasta heinäkuun alussa voimaan tullutta metsähakesähkön syöttötariffia esitetään jo nyt leikattavaksi. Tätä voisi kutsua sinne tänne meneväksi energiapolitiikaksi. Hallitus siis rankaisee turpeen käytöstä nostamalla turpeen verotusta. Sen lisäksi hallitus ai-heuttaa tukipolitiikan muutoksella puupolttoaineen hinnannousun, ja kun samaan aikaan sen tukea leikataan, ovat korotuspaineet energian hintaan taas tältäkin osin kovat.

On muistettava, että loppulaskun maksaa aina kuluttaja. Eteläsavolaisen pikkukaupungin energiayhtiö on päätynyt laskelmissaan siihen, että yhteensä energian kuluttajilta joudutaan keräämään vuosittain noin 5 miljoonaa euroa hallituksen toimien seurauksena, ja nämä korotukset se joutuu viemään suurelta osin kaukolämmön hintaan. Se nostaa asumiskustannuksia edelleen.

Hallitus tavoittelee tällä esityksellään kymmenien miljoonien säästöjä, mutta todellisuudessa säästöt jäävät hyvin marginaalisiksi. Haitat ja kustannukset sen sijaan ovat moninkertaiset ja jäävät pitkäkestoisiksi.

Tämän johdosta ehdotankin, että lakiesitys hylätään.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Turusen tekemää hylkäysehdotusta.

Lakiluonnos on minulle ainakin käsittämätön. Energiapolitiikkamme näköalattomuus on uhka maamme kilpailukyvylle. Luonnoksessa todetaan, että kuulemisissa on tullut esille muutoksen yllätyksellisyys ja aikataulun nopeus. Tämä huispaushallitus on toden totta kyllä Pelle Peloton ryhtyessään tähän sinne tänne -politiikkaan, kuten edustaja Turunen sanoi.

Lakiluonnoksen toteutuessa lyödään myös ilmastopolitiikkaa korville. Ihmettelen suuresti, että vihreät istuvat hallituksessa, joka jatkaa silmää räpäyttämättä ikääntyneiden hiilivoimaloiden käyttöä vaarantaen uusien ja metsäenergiaa käyttävien voimalaitosten investoinnit. Tälläkö keinolla Suomi pyrkii toteuttamaan EU:n ilmastotavoitteita eli tavoitetta nostaa uusiutuvan energian käytön määrää lähemmäs sitä 38:aa prosenttia, mikä on tavoite? Ihan oikeasti haluaisin kysyä nyt vihreältä eduskuntaryhmältä — täällä heitä ei nyt paikalla ole: tämänkö te allekirjoitatte?

Energiapoliittisesti me olemme siirtymässä Kreikan tielle. Energian tuottaminen siellä, missä se kulutetaan, on meidän kaikkien etu: siis maakunnissa. Silloin aluetaloudellinen vaikutus on merkittävä, ja se pienentää myös hiilijalanjälkeä. Minun mielestäni hiiltä ja öljyä ei tuoteta Suomessa paikallisesti vaan tuodaan maahamme kalliilla.

Ei edellinenkään hallitus kyllä kaikkea mahdollista tehnyt uusiutuvan energian tukemiseksi asettaessaan alan toimijoille 100 kilowattitunnin syöttötariffirajan. Edellinen, keskustalainen elinkeinoministeri palveli suurteollisuutta rajoituksillaan, eli tervehdinkin ilolla keskustan vastalauseessa todettua, etteivät monet pienet energia-alan tuottajat voi siirtyä syöttötariffijärjestelmään. Näinhän se on. Hajautettu energiaratkaisuun pääsy vaikeutuu vain näillä toimin. Johan Esko Ahonkin hallitus totesi, että hajautetulla energiaratkaisulla voitaisiin luoda maahamme 12 000—15 000 uutta työpaikkaa maakuntiin, siis kotimaisia työpaikkoja, ja voisimme korvata metsähakkeella öljyntuontia.

Kysynpä vielä: Kuvittelemmeko tässä salissa, että hiilen ja öljyn hinta halpenee? Ja entä jos öljyn hintasääntely pettää taas kuin 1970-luvulla? Kyllä meillä myös energian suhteen täytyy pyrkiä huoltovarmuuteen. Tämä lakiluonnos on monta askelta kehityksestä taaksepäin. Maakunnallisilla toimijoilla on halua ja välineitä kehittää uusiutuvan energian käyttöä ja luoda uusia työpaikkoja.

Muistutan vielä, että meidän metsiemme energiavarat ovat hyvät. Tämän päivän uutisista kuulin, että Pohjois-Suomen metsän kasvu on neljä kertaa suurempi kuin hakkuut. Nämä säästöhakkuut tulisi käyttää hoitohakkuina. Oikea-aikainen korjuuhakkuu myös tuottaa parempaa materiaalia sekä kemialliselle että mekaaniselle puunjalostukselle, ja nyt kun polttoaineita tuodaan, Itämeren laivaliikenteen rikkirajoitukset tulevat nostamaan öljyn laivakuljetusten hintaa eli energian hintaa.

Kotimaisen energian käytöllä on myös vaikutusta laitevalmistajien kautta maamme elinkeinoelämään työllisyyttä lisäävästi viennin mahdollisuuksista puhumattakaan.

Arvoisa puhemies! Yksi kiintokuutio haketettavaa puuta on noin 2,4 kuutiota haketta, ja yksi hakekuutio vastaa sataa litraa öljyä, eli kiintokuutiohinta on 240 euroa oikein käytettynä nykyhinnoilla likimäärin laskettuna — korvaa tuontiöljyä siis.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on tullut sähköntuottajille ja voimalaitosinvestoijille nopealla aikataululla ja suurena yllätyksenä.

Esitys sähkön kiinteän tuotantotuen lopettamisesta on nurinkurinen ja täysin väärä viesti myös uusiutuviin energialähteisiin investoijille. Kataisen hallitus on lähettänyt lausunnolle myös esityksen, jossa metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettavaa tuotantotukea alennettaisiin polttoturpeen veronkorotuksen vuoksi. Tämä toimi heikentää merkittävästi maakunnallisten voimalaitosten kannattavuutta, hidastaa tai estää kokonaan investointeja. Lisäksi jo päätetyt investoinnit on tehty jo kertaalleen luvatun tuen perusteella. Esimerkiksi Rovaniemellä jo päätetty 200 miljoonan euron investointi ja noin 200 työpaikkaa ovat nyt vaakalaudalla.

Hallitus on toimillaan tekemässä valtiosta epäluotettavan kumppanin toimissa uusiutuvan energian velvoitteiden täyttämiseksi. Toivottavasti hallitus vie päätökseen lupaamansa selvityksen nettomittaroinnista. Se toisi voimaan tultuaan piristysruiskeen erityisesti piensähköntuotantoon.

Keskustan eduskuntaryhmä ei voi hyväksyä nyt käsiteltävänä olevaa esitystä, ja esitän sen hylkäämistä talousvaliokunnan mietintöömme jättämän vastalauseen 1 perusteluin.

Eeva Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan Sipilän tekemää esitystä.

Suomessa on pyritty lisäämään uusiutuvan energian käyttöä. Suomi onkin sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin. Tämä olisi hyvä tavoite, ja se palvelisi kotimaista työtä ja turvaisi ympäristöä. Tämä olisi todella hyvä ratkaisu, mutta mitä ovatkaan nytten teot?

Jos tämän lisäksi metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettavaa tuotantotukea alennetaan polttoturpeen veronkorotuksen vuoksi, investoijien luottamus pitkäjänteiseen uusiutuvan energian tukipolitiikkaan horjuu todella pahasti. Yhtenä esimerkkinä on juuri se, mitä Sipiläkin äsken esitti, tämä Rovaniemelle suunnitteilla oleva Mustikkamaan voimalaitos. Tämä voi kaataa koko voimalaitoksen rakentamispäätöksen, ja tämä rakentamispäätöksen kaatuminen olisi valtava takapakki koko Lapin energiapuun käytölle. Mustikkamaan voimalaitoksen varaan on tehty ympäri Lappia jo todella paljon suunnitelmia pienpuun keräämisestä ja kuljettamisesta. Lappilaisille on tuotu takaisin uskoa puun käytölle. Onhan meiltä lopetettu näitä, esimerkiksi Kemijärven sellutehdas ja monta muutakin puupuolen asiaa on mennyt alaspäin. Nyt odotetaan, että jotain todella isompaa saataisiin aikaiseksi. Tämmöisiä kielteisiä ratkaisuja ei todellakaan toivota tällä hetkellä. Nyt tämä lappilaisten ja Oulun Energian yhteishanke on siis todella vaikeassa asemassa. Tietysti minä toivon, että Mustikkamaan hanke saataisiin liikkeelle tästä laista ja lausunnolle lähetetyistä esityksistä huolimatta.

Tämä kyseinen lakiesitys tuli esille hyvin nopealla aikataululla ja kaikille yllätyksenä. Ei kai tämä tosiaankaan voi olla kestävän suomalaisen kehityksen toimintamalli?

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus ei lopettanut Kemijärven sellutehdasta, sen teki ihan yksittäinen yritys.

Muutama sana näihin edellisiin puheenvuoroihin liittyen.

Totta on, että kaikille ei siirtotariffijärjestelmään hakeutuminen onnistu, se on aivan totta, mutta se mahdollistaa kuitenkin aika monelle toimijalle sen, että tuet jatkuvat jossain muodossa ja nimenomaan siirtotariffin muodossa.

Sitten näistä uusiutuvista energiamuodoista haluan nostaa vielä esille tuulivoiman, jonka suurin ongelma taitaa olla lupamenettely tällä hetkellä, ei niinkään mikään valtion tukimenettely. Kun tätä kiinteää tuotantotukea tässä ollaan lopettamassa hallituksen esityksen mukaisesti, niin kyllähän se niin on, että myöskin tukipolitiikan pitää tietenkin olla alkuvaiheessa matkassa mukana, mutta jos toiminta perustuu pelkästään valtion tukiin eikä itsekannattavaan toimintaan, niin se ei todellakaan voi olla oikea menettelytapa.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Lyhyt kommentti edustaja Kärnälle: Kyllä kuitenkin on sanottava, että tämä energiapolitiikka on poukkoilevaa. Ja mitä tulee tuohon tuulienergiaan, niin nyt on jo nähtävissä se, että tämä ei tule rakentumaan Suomessa siinä vauhdissa, missä sitä on suunniteltu. Se, mikä minusta on siinä pöyristyttävää, on se, että kun meillä on mahdollisuus tuottaa kotimaisesti tätä hajautettua energiaa, me emme pyri voimakkaammin niihin ratkaisuihin. Kuulemisissa esiin tulleet asiat nimenomaan muutosten yllätyksellisyydestä ja muutoksen nopeudesta minusta pitää hallituksen ottaa huomioon. Muuten tämä on energiapoliittisesti turmion tie.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnälle täytyy sanoa se, että kun puhut, että mikään liiketoiminta ei saa perustua tukiin, niin se on kyllä totta, mutta toisaalta valtiovalta kyllä tukitoiminnoillaan ja verotuksella ohjaa tiettyjä liiketoimia toimimaan tietyllä tavalla, ja energiapolitiikka varmastikin on yksi niitä aloja, joita valtiovalta ohjaa. Jos rakennetaan tukisysteemi, itse asiassa yhdessä elinkeinotoimijoitten kanssa, ja kun se on saatu valmiiksi ja elinkeinoalalla toimijat ovat investoineet — nämä ovat pitkävaikutteisia asioita, siellä on miljoonien investoinnit tehty — ja kun tämän jälkeen, kun nämä on tehty, yhtäkkiä ilmoitetaan, että nyt romutetaan systeemi, niin se ei ole oikein. Siinä tulee jatkossa olemaan semmoisia ongelmia, että valtio on sopimuskumppanina epäluotettava ja sitten vaikeutuu, jos nyt puhutaan esimerkiksi energia-alasta, valtion ohjaavuus.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä siitä, että mikään liiketoiminta ei voi perustua ikuisesti tukeen. Oikea tapa, miten tämä olisi pitänyt Suomessakin tehdä, on tämmöinen Saksan mallinen syöttötariffijärjestelmä, jossa kuluttaja maksaa suoraan käytetyn sähkön kulutuksen perusteella sen uusiutuvan energian osuuden. Suomessa se ei onnistunut, ja me rakensimme järjestelmän, jossa se maksetaan suoraan valtion budjetista. Nyt kun tehdään jotakin, niin siinä pitäisi olla pitkäjänteisyyttä ja investoijien pitäisi pystyä luottamaan siihen, että tämä järjestelmä pysyy pystyssä.

Kaj Turunen /ps:

Edustaja Sipilälle täytyy sanoa, että keskusta oli viime vaalikaudella hallituksessa, ja kun Saksassa on toiminnassa tämä järjestelmä ja se ei onnistunut Suomessa, niin oliko tämä nyt sitten teknillinen asia vai pelkästään semmoinen asia, että keskustapuolue ja lähinnä ministeri valmisteli tätä asiaa Suomessa? Se ei kuitenkaan sitten onnistunut Suomessa, ja te pidätte hyvänä järjestelmänä tätä Saksan järjestelmää mutta toteatte vain, että se ei onnistunut Suomessa. Epäonnistuiko se sen takia, että meillä oli keskustapuolueelta elinkeinoministeri?

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä totesi tuossa äsken sen, mikä tuli sitten myöskin muutamassa opposition puheenvuorossa esille, että kuluttaja maksaa kaiken. Nyt he ovat samalla tavalla edistämässä sitä, että kuluttaja maksaa kaiken. Se on vähän kummallista puhetta. Siis kannattaa minun mielestäni päättää se, millä tavalla tässä asiassa edetään.

Edustaja Mattilalle haluan edelleenkäsin todeta sen, että tuulivoima — se on totta — on jäljessä tavoitteistaan huomattavasti, mutta suurimpana kantona kaskessa, johon tällä hetkellä hihat on myöskin kääritty, on se, että lupamenettely on erittäin monimutkainen, ja kun sieltä vähintään kuudelta toimijalta pitää saada lupa rakentaa se tuulivoimala, niin ne etenevät yksi kerrallaan, ja se on väärin. Niiden pitää edetä kaikkien yhtä aikaa, ja tässä asiassa, kuten totesin, hihat on kääritty.

Pirkko  Mattila  /ps:

Arvoisa puhemies! Elämme kylmässä maassa. Kun on pakkanen, niin tuuli tyyntyy, vesi hyytyy, mutta tulitikku syttyy. Ei tuulienergiasta ole operatiiviseksi energiaksi, kyllä se näin vain on. Ja edelleen minä muistutan: tämän päivän uutisissa sanottiin, että Pohjois-Suomen metsien kasvu on neljä kertaa enemmän kuin hakkuut, eli meillä on käytössä metsäenergiaa ja metsävaroja. En ymmärrä, miksi näitä ei hyödynnetä. (Susanna Huovisen välihuuto) Saksan malli olisi todella minullekin kelvannut. Tässä täytyy kyllä vähän ihmetellä ministeri Pekkarisen otteita edellisellä kaudella, koska häntä edellisessä hallituksessa oli Esko Aho, joka on laskenut myöskin näitä hajautetun energian hyviä puolia, mutta se ei vain ole toteutunut.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tuohon Saksan malliseen syöttötariffijärjestelmään: sitä toki Pekkarinenkin ajoi viime kaudella, mutta se kaatui perustuslakikysymyksiin, elikkä sen muotoisena sitä ei Suomessa saatu läpi, ja sen seurauksena sitten tultiin tähän valtion budjetista maksettavaan syöttötariffiin. Jos me haluamme tämmöisiä isoja muutoksia aikaiseksi, niin kyllä se tarvitsee ainakin sen ensimmäisen kymmenen vuotta tämän tyyppisiä toimenpiteitä kuin nyt Suomessa on tehty.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnä totesi niin, että kyllähän se niin on, että loppupelissä kuluttaja aina maksaa. Mutta tässä tapauksessa, tässä nimenomaisessa tapauksessa, kuluttaja maksaa reilusti enemmän kuin oli puhetta, koska tätä tukijärjestelmää, joka oli rakennettu viime kaudella ja sitä edelliselläkin kaudella, on pitkään rakennettu. Se on laskettu myös energia-alalla toimijoiden kanssa yhdessä, ja he ovat luottaneet siihen, että tässä valtiolla on tietty tukipotti erilaisille tuotantomalleille. Teollisuus on investoinut sen mukaan. Nyt kun se yhtäkkiä leikataan pois — se on vasta tämän vuoden heinäkuun alussa tullut voimaan, ja nyt se leikataan pois — niin nämä investoinnit maksaa joku joka tapauksessa, ja se on kuluttaja.

Niin kuin minä sanoin tuossa omassa puheenvuorossani, eteläsavolaisessa kaupungissa, joka on keskikokoinen suomalainen kaupunki, paikallinen energiayhtiö näitten hallituksen toimien takia joutuu 5 miljoonaa euroa laskuttamaan kuluttajilta, ja käytännössä se tapahtuu energiayhtiöissä niin, että se sisällytetään kaukolämmön hintaan. Sen maksavat sitten kaukolämmön käyttäjät eli tavalliset ihmiset kerrostaloissa ja omakotitaloissa. Tästä on kysymys, että kuluttaja maksaa kuitenkin aina lopussa. Mutta tässä on hyvä mahdollisuus, että jos tämä lakiesitys nyt hylättäisiin, niin kuluttaja voisi maksaa pikkusen vähemmän.