Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa herra puhemies! Arvon edustajat! Ensi vuoden puolustusbudjetti on aiheena, ja tämän vuoden aikana, niin kuin edustajat hyvin tietävät, viemme puolustusvoimauudistuksen loppuun, ja se näkyy myös sitten ensi vuoden talousarviossa.

Hyvää tässä on kertoa edustajille se, että vaikka valtionhallinnon uudistukset eivät aina (Hälinää — Puhemies koputtaa) mene ihan nappiin, niin on todettava, että puolustusvoimauudistuksen osalta uudistus on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja toteutuu niin kuin on yhdessä sovittu. Hyvä näin, sillä kyseessä on iso ja tärkeä uudistus, jolla turvataan tulevaisuuden maanpuolustusta. Myös taloudellisesta näkökulmasta tämä uudistus menee niin kuin on suunniteltu ja se tulee tuomaan mukanaan ne säästöt, mitkä oli Puolustusvoimille tässä langetettu. Tämä kaikki on hyvää.

Se, mikä sen sijaan on vähän enemmän haasteellista, on se tosiasia, että edelleenkin etenkin materiaalihankintojen osalta budjetti jää auttamattomasti vajaaksi. Tämä on tietenkin myös edustajille tuttu haaste, ja tähän on myös sitten pyritty vastaamaan sillä parlamentaarisella selvityksellä, jota edustaja Kanerva on ansiokkaasti täällä yhdessä kollegoidensa kanssa vetänyt. Tämä työhän saatetaan nyt loppuun parin viikon kuluessa, ja ensimmäinen päivä lokakuuta olisi tarkoitus esitellä se työ, ja se sitten osaltaan on aika keskeinen ottaen huomioon tulevaisuuden.

Pari huomiota tämän ohella. Ensimmäinen liittyy siihen, niin kuin edustajat myös tietävät, että kehysriihessä on keväällä päätetty näistä aika huomattavista tehostamistoimista, jotka kohdistuvat kaikille hallinnonaloille. Puolustushallinnon osalta on huomattava, että tämä 0,5 prosentin tehostamisvelvoite ei ole koskenut Puolustusvoimia. Tämä johtuu siitä, että Puolustusvoimat on tehnyt huomattavan paljon enemmän kuin mikään muu hallinnonala ja niitä virkojakin on lakkautettu reilusti yli 2 000, mikä on erittäin suuri määrä. Näin ollen koettiin hallituksessa yhdessä, että tämä oli kohtuullinen ratkaisu, ja pidän sitä erittäin hyvänä näin puolustusministerin näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Tähän loppuun voitaneen todeta se, että maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemisen osalta tämä budjetti suhteessa siihen, mitä eduskunta viime vuoden lopussa päätti, on jäämässä vähän vajaaksi taas kerran. Tämä on tämä ikuinen järjestely, missä valtiovarainministeriö ei koskaan tapojensa mukaisesti ota mukaan pohjiin niitä määrärahoja, joita eduskunta on sinne lisännyt. Tämän te tietenkin tiedätte.

Sitten kriisinhallinnan osalta ensi vuoden budjetissa näkyy se, että muun muassa Afganistanin operaatio on päättymässä ainakin ISAFin muodossa ja sitten tämä Mission Resolute Support, joka luultavasti aloittaa toimintansa tässä ihan lähiaikoina, on mittaluokaltaan Suomenkin osalta huomattavan paljon pienempi kuin tämä ISAF-operaatio. Näin ollen se heijastuu etenkin noihin kriisinhallintarahoihin, jotka osittain ovat myös ulkoministeriön pääluokassa.

Kaiken kaikkiaan tämä kriisinhallintakokonaisuus on siis aika paljon pienempi kuin tänä vuonna. On tosin huomattava, että UNIFIL-operaation osalta ei ole vielä mitään lopullisia päätöksiä. Jos on niin, että UNIFIL-operaatiossa päätetään jatkaa, mikä omasta mielestäni voisi olla perusteltua, niin se edellyttää sitten taloudellisia ratkaisuja lisätalousarviopäätösten kautta, mutta siihen sitten palataan tarvittaessa.

Arvoisa puhemies! Tämä lyhyt johdanto tähän puolustusbudjettiin. — Kiitos.

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yleinen asevelvollisuus on maanpuolustuksemme a ja o, mutta ilman riittävää kertausharjoituskiertoa tämä hieno järjestelmä dementoituu. Viime vuodet on menty riskillä. Kymmeniä tuhansia taistelijoita on jätetty kouluttamatta. Viime vuonna toteutuneiden kertausharjoitusten määrä oli alle 5 000, tänä vuonna ehkä hitusen enemmän. Lähinnä vain avainhenkilöitä on pystytty kouluttamaan. Ensi vuonna ja sitä seuraavina vuosina määräksi on kaavailtu 18 000. Kysyn ministeriltä: Tullaanko tämä mielestäni vaatimaton tavoite ensi vuonna saavuttamaan? Entä mikä olisi mielestänne kertausharjoitusten todellinen tarve ottaen huomioon viime vuosien kouluttamattomuuden synnyttämän aukon reservin koulutustasossa, ottaen huomioon maailmanpoliittisen tilanteen ja toisaalta myös sen valitettavan tosiasian, että sodanajan reserviä romautetaan ensi vuoden alusta yli kolmanneksella?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On totta, että Puolustusvoimat ovat toteuttaneet ministeriön poliittista käskyä ja esimerkillisesti säästöjä hakeneet, ja tästä täytyy antaa tunnustus Puolustusvoimille. Me elämme aika haasteellista aikaa, ja kuten valiokunnan puheenjohtaja totesi, kertausharjoitusvuorokaudet ovat olleet hyvin vaatimattomalla tasolla, mutta ehkä suurin uhka tällä hetkellä on kuitenkin tässä materiaalisen varustamisen puolella. Meillä on uusia konsepteja, paikallisjoukkokonsepti muun muassa. Voiko ministeri nyt ihan rehellisesti vastata, kun vuodesta toiseen on siirtynyt esimerkiksi tämä alueellisten joukkojen varustaminen, nyt on paikallisjoukkokonsepti tulossa, onko tämä tilanne ministeriön hallinnassa ja missä tällä hetkellä oikeasti elämme tämän varustamisen osalta?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puolustusministeri tuossa kertoi Puolustusvoimien säästöistä, ja näinhän on todellakin tapahtunut, että silloin 2001 päätettiin, että Puolustusvoimien määrärahatasoa pysyvästi alennetaan. Puolustusvoimat on sen myötä sitten tehnyt tätä organisaatiomuutostaan, mikä olisi ollut tarpeen myös ilman tätä määrärahojen alentamista, koska miesikäluokathan vähenevät.

Mutta tällä hetkellä meidän pitää pohtia tulevaa. Puolustusvoimilla on suuria toiveita hankinnoissaan ja tarpeita, joita he ovat ilmaisseet erittäin kalliiden materiaalien osalta — Merivoimat, Ilmavoimat — ja se tulee olemaan seuraavan hallituksen linjaus, mitä tässä tehdään. Tämä on yksi syy, miksi itse katson, että tämän parlamentaarisen työryhmän, jonka ministeri mainitsi, ei tule tehdä linjanvetoja, vaan ne tulee tehdä hallitusohjelman laatimisen yhteydessä vaalien jälkeen, jolloin katsotaan se, mihin (Puhemies koputtaa) Puolustusvoimien rahat riittävät ja paljonko muu yhteiskunta tarvitsee tarpeittensa tyydyttämiseen.

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysymys ministerille: Naton uusi kumppanuusaloite. Siihen mukaan menolle Suomi on näyttänyt vihreää valoa. Tämä tietysti merkittävästi liittyy myöskin ensi vuoden ja seuraavien vuosien budjetteihin. En voi tietenkään vaiteliaisuusvelvollisuudesta johtuen enempää asiasta puhua, koska aika pian ovat poliisit perässä, mutta ehkä voisitte valottaa Suomen kansalle enemmän tätä.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusministerille kiitosta asioiden hyvästä hoidosta. Millä tavalla puolustusvoimauudistus on tarkoitus viedä maaliin, on ensimmäinen kysymykseni. Ja toivon teiltä, arvoisa ministeri, aktiivista työtä nyt myös kriisinhallintaveteraaniohjelman maaliin saattamiseksi, kuten myös veteraanirahojen palauttamiseksi sille tasolle kuin niiden kuuluu olla. Mutta kysymykseni, jonka haluan teille vielä esittää, koskee sitä, että Puolustusvoimien budjetissa on ensi vuodelle 10,3 miljoonan gäppi, joka johtuu lisäeläkevakuutuksista. Kysyn: millä tavalla tämä on tarkoitus kattaa, ettei sitä jouduta ottamaan Puolustusvoimien perustoiminnasta, maastovuorokausista taikka muusta?

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomen puolustaminen nojaa kolmeen perusfundamenttiin: yleiseen asevelvollisuuteen, sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja koko maan puolustukseen. Myös meidän puolustuspoliittinen budjettimme on nojannut kolmijakoon, jonka ovat muodostaneet materiaalit, henkilöstö ja toiminta. Kuitenkin nyt materiaaleista olemme joutuneet tinkimään. Kysyn ministeriltä: millä aikavälillä pääsemme tähän vanhaan kolmijakoon niin, että myös materiaalipuoli pystytään varmistamaan?

Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade herr talman! Försvarsmaktsreformen är en viktig och nödvändig reform och min uppfattning är att den har verkställts på ett bra sätt, men jag har ändå ett par frågor.

Herra puhemies! Puolustusvoimauudistus on viety aika onnistuneesti läpi. Kiitos siitä ministerille. Haluaisin kuitenkin vähän tietää, missä vaiheessa nyt on muun muassa näitten uusien poikkeusolojen joukkorakenne, sisältäen operatiiviset, alueelliset ja paikallisjoukot ja myös henkilöstön osalta sen, missä mennään. Sitten kysymyksenä vielä että tarkoitushan on ollut, että varusmieskoulutukseen pystytään lisäämään resursseja tämän uudistuksen myötä. Miten tässä on onnistuttu?

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjetissa luvataan, ja näin tapahtuukin erittäin laadukkaasti, että Puolustusvoimat pitävät tilannekuvaa ja varautuvat myös ennaltaehkäisyyn ja jopa alueloukkausten torjuntaan. Nyt Euroopan liepeillä on ollut paljon aktiivisempaa tällä hetkellä ja suomalaisittainkin turvallisuuden tilannekuva on siinä määrin virinnyt, että valppautta varmasti tarvitaan.

Arvoisa ministeri, miten näette, vaatiiko Ukrainan ja siellä alueella oleva kriisi erityistä aktiivisuutta meiltä ja riittääkö tällä kohdalla tämä tavalliseen arkeen rakennettu budjetointi vai tarvitsisiko olla vielä enemmän hereillä?

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka olen ollut 50 vuotta erilaisissa väestönsuojelutehtävissä kotikylässäni Jyväskylässä, niin olen kyllä huolestunut siitä, että Puolustusvoimien budjettia vuosi toisensa jälkeen leikataan. Tänä vuonna puolustusministeriön budjetti oli 2,75 miljardia, josta Puolustusvoimien osuus oli 2,33 miljardia ja erilaiset hankinnat 470 miljoonaa. Nyt tätä hankintabudjettia on muistaakseni pudotettu 23 miljoonaa tästä vuodesta.

Minusta on hyvä, että Puolustusvoimilla on rahaa, saadaan laivat menemään merille, eli Merivoimat, sotilaat oppivat käyttäytymään meriolosuhteissa. Edelleen Hornetit pitäisi saada ilmaan, lisää uusia koneita ja niihin tarvittavat muut varustelut. Tästä pitää huolehtia.

Minä toivon, että kun ensi vuonna tehdään lisäbudjettia, niin huomioidaan se, että Puolustusvoimat nimenomaan tässä kansainvälisessä tilanteessa meidän kansalaisten mielestä tarvitsee lisäresursseja eikä niitä vähennetä.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Meillä on tapahtumassa parhaillaan turvallisuuspoliittisen toimintaympäristömme muutos, tämän ympäristömuutoksen lisäksi myös toimintatapojen muutos, johtuen paitsi Ukrainan sisäisistä myös Venäjän osoittamista sotilaallisista toimista, hybridisodankäynnin muodoista kohti Ukrainaa.

Kysyn, onko ministerin arvio se, että meidän puolustusvalmiutemme on riittävästi varautunut tässä toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten osalta niihin uhkiin, joita tämä muutos nykyhetkenä edustaa. Ja kysyn siihen liittyen, tuovatko Walesissa edellisviikolla tehdyt linjaukset tähän ikään kuin työkalupakkiin uusia välineitä Suomen oman puolustuksen kannalta.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimauudistuksen kautta tapahtuneiden säästöjen takia henkilöstö on ollut kaiken kaikkiaan aika kovassa paineessa jo pitemmän aikaa. Nyt olisin halunnut vielä varmistaa tämän rakennuslaitoksen osuutta, eli siellähän on rakennuslaitos tehnyt hyvää työtä esittämällä itse kehitysajatuksia, jotka sitten voisivat toimia tulostavoitteiden mukaisesti. Onko nyt nämä esitykset täydellisesti huomioitu, ja miten huolehditaan tämän uudistuksen yhteydessä — siellä on mukana myös henkilöstön vähennystavoitteita — tämän työyhteisön hyvinvoinnista?

Ari  Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn jälleen kerran rauhanturvaajien omasuojan ja turvavarusteiden sekä kaluston perään. Kun kuitenkin nykypäivän rauhanturvaustehtävät ovat entistä vaarallisempia ja vammautumisia tulee, niin onko nyt tässä budjetissa varauduttu jonkin lohkon alla semmoisilla varoilla, että nämä kuntoutukset saadaan vihdoin ja viimein pyörimään kunnolla?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Haglund, te olette tunnettu Nato-kannattaja ja melkeinpä Nato-intoilija. Teidän ministeriaikananne on tehty huomattavan kalliita asehankintoja. Esimerkiksi 2012, kun päätettiin tehdä ohjushankinta Yhdysvalloista, Pentagonin perustelumuistiossa ja itse asiassa DFA:n lehdistötiedotteessa todettiin, että tämä hankita vahvistaa Naton, Yhdysvaltain ja Suomen liittolaisuutta. (Ben Zyskowicz: Hyvä!) Onko näissä hankinnoissa, joita on tehty paljon muitakin, tai esimerkiksi Islannin ilmatilavalvontaan osallistumisessa, taustamuistiossa käytetty samaa perustelua?

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Puolustuskyvyn on oltava vahva ja vakaa, se on ihan selvä asia. Puolustuskykyyn liittyy myöskin huoltovarmuus, ja tässä budjettikirjassa lukee aivan oikein, että huoltovarmuuden ylläpitäminen pelkästään kansallisin toimenpitein ja voimavaroin on käytännössä mahdotonta. Näinhän se tietenkin on.

Mutta on myös erittäin paljon asioita, joita me voimme tehdä toisin ja joilla me voimme kotimaisin voimin ja toimin korvata tuontia. Yksi on energia, toinen on ruoka. Minkälainen keskusteluyhteys teillä on näissä huoltovarmuuskysymyksissä toisten toimijoiden kanssa? Nyt ne viestit, jotka huoltovarmuuden osalta ovat tulleet, ovat olleet sellaisia, että huoltovarmuusvarastoja vähennetään ja pienennetään ja muutetaan tapaa toimia. Ymmärrän senkin, se on ihan hyvä. Mutta onko varmaa, että nämä uudistukset eivät johda huonompaan ja heikompaan huoltovarmuuteen kuin mitä meillä on tapana ollut pitää ja joka on perusteltua pitää?

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maanpuolustuksemme perusteisiin kuuluu yleinen asevelvollisuus. Puolustusvoimien tavoitteena on saada lisää naisia asepalvelukseen. Lisää naisia tarvitaan myös kriisinhallintatehtäviin. Puolustusvoimat toteutti Pirkanmaalla kokeilun, jossa ikäluokan 19—20 naisille lähetettiin rekrytointikirje vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Kokeilu oli menestys: se tavoitti oikea-aikaisesti kokonaisen ikäluokan ja lisäsi motivoituneiden naishakijoiden määrää.

Olemme yhdessä puolustusvaliokunnan enemmistön kanssa jättäneet maaliskuussa hallitukselle toimenpidealoitteen rekrytointikirjekäytännön laajentamisesta koko maahan. Kysynkin: milloin naisille lähetettävä rekrytointikirje saadaan laajennettua koko maahan?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Arvon edustajat! Ensiksi tähän edustaja Niinistön kysymykseen kertausharjoituksista. Tosiaan, ensi vuonna tämä kertausharjoitusmäärä nousee huomattavasti tästä vuodesta ja viime vuodesta, ja hyvä näin. Tosin olen edustaja Niinistön kanssa samaa mieltä siitä, että määrä voisi olla vielä suurempi. Näillä resursseilla on tosin vaikea siihen päästä, siis näillä rahoilla. Ja uskon, että meidän yhteinen tavoitteemme on se, että jos Puolustusvoimat saa lisäresursseja, niin näitä tulisi lisätä entisestään. Sitä, onko se sitten 20 000 vai 25 000 vai joku muu, ei varmaan nyt tässä tarvitse lyödä lukkoon, mutta yhdyn siihen, että se 18 000 on aika minimi, se on ihan oikea havainto.

Mitä tulee näihin paikallisjoukkoihin ja niihin panostamiseen, mistä edustaja Reijonen kysyi, niin se on ihan hyvä huomio. Haasteena on osittain tämä sama resurssiasia: niin kauan kuin ne materiaali-investoinnit on vedetty minimiin, kaikki investoinnit, joita tehdään myös esimerkiksi Maavoimien osalta, ovat aika minimissä. Mutta kyllähän näihin panostetaan, ja kyllä tämä paikallisjoukkokonsepti, koko se konsepti ja se, mihin sitten panostetaan, on ihan vakava harjoitus, jossa on tarkoitus vahvistaa näitä ja myös tuoda sitten reserviläisille mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan, motivoitua ynnä muuta, ja se tietenkin edellyttää sitä, että silloin on myös sitten varustus ynnä muu kunnossa. Tämä on kyllä tarkoitus hoitaa, mutta on myönnettävä, että mahdollisimman pienin resurssein.

Mitä tulee tähän edustaja Lapintien puheenvuoroon siitä, mihin tämä parlamentaarinen selvitystyö päätyy, niin se on teidän oma asianne eduskunnassa, en puutu siihen. Se on teidän yhteisesti sovittavissa, missä muodossa sitten päätätte sen tehdä.

Mitä tulee näihin kumppanuusasioihin, niin en tiedä, mitkä poliisit juoksevat edustaja Yrttiahon perässä, mutta voin sen todeta, että tämä Nato-kumppanuus vastaa hyvin pitkälti sitä, mitä olemme avoimesti kertoneet, eli Suomi ja Ruotsi ovat pyrkineet siihen, että tämä Nato-kumppanuus säilyy suunnilleen nykyisellä tasollaan myös tämän ISAF-operaation jälkeen. Mielestäni nämä huippukokouksen päätökset vahvistavat sitä. Ne eivät muuta Suomen suhdetta Natoon minun mielestäni hirveästi suuntaan tai toiseen. Jos muuttaisivat, niin kertoisin, koska ihan niin kuin tässä jompikumpi edustaja totesi, olen avoimesti kannattanut Natoa, ja jos tämä nyt veisi Suomea lähemmäksi Natoa, niin varmasti uskaltaisin siitä myös kertoa teille. Mutta näin nyt vain ei ole.

Mitä tulee tähän henkilöstön jaksamiseen, mistä edustaja Peltonen kysyi, niin minun mielestäni tämä on erittäin tärkeä asia. Tosiasia on, että meidän henkilöstö on ollut kovilla, koska tämä uudistus on ollut tiivis, sitä on viety määrätietoisesti eteenpäin. Kiitos henkilöstön harppausten, tämä on onnistunut, siitä heille erittäin suuri kiitos. Ja on aivan oikein todeta, että koko meidän henkilöstö, niin rakennuslaitoksessa kuin etenkin Puolustusvoimissa, on tässä joutunut tekemään hyvin paljon, ja olen hyvin kiitollinen kaikesta siitä.

Rakennuslaitoksen osalta nämä uudistukset, joita on tehty Puolustusvoimien puolella, heijastuvat tietenkin rakennuslaitokseen ja sen toimintaan ja sen toimipisteisiin. Rakennuslaitoksen kohdallahan tehtiin semmoinen ratkaisu minun toimestani, jota he itse toivoivat, eli se, että heitä ei siirretty sinne Senaatti-kiinteistöihin vaan jätettiin omaksi toiminnakseen, ja ymmärtääkseni he ovat siihen tyytyväisiä. Minusta se oli oikea ja järkevä ratkaisu.

Rauhanturvaajien osalta tuli tärkeitä kysymyksiä edustaja Heinoselta ja Jaloselta. Tosiasia on, että nämä kuntoutusresurssithan eivät ole meidän budjetissamme, vaan ne ovat Valtiokonttorin ja STM:n heiniä, ja se on myönnettävä, että STM:n osalta pitää vielä saada vauhtia kinttuihin sen lainsäädäntötyön muuttamiseksi, joka on edellytyksenä sille, että varmasti voidaan taata kaikille oikeata kuntoutusta. Nykylainsäädäntö ei kaikilta osin ole kovin myötävaikuttava. Sen takia sitä nyt uudistetaan, se on ministeri Rädyn vastuulla. En nyt tässä salissa mene ministeri Rädyn asioihin, mutta on selvää, että minullakin on ainakin poliittinen tavoite edistää sitä, että se saadaan maaliin. Ja se on edellytys sille, että sitten nämä asiat voidaan hoitaa hyvin. Muilta osinhan tämä kriha-veteraaniohjelma — siltä osin kuin se on meidän hallinnonalamme asia — etenee ihan niin kuin on sovittu. Tämä on ehkä se tärkein osa, mutta se ei ole minun käsissäni, ikävä kyllä. Mutta olen vakuuttunut, että ministeri Räty näkee, että tämä on tärkeä kokonaisuus.

Mitä tulee tähän JASSM-hankintaan, niin JASSM-hankintaa ei tehty minun aikanani vaan edeltäjäni aikana. Minun tietääkseni tämmöisiä kirjauksia, mihin edustaja Mustajärvi viittaa, ei kyllä näistä muista asiakirjoista löydy. Mutta varmasti ihan hyvä havainto, minkä sieltä löysitte. (Markus Mustajärvi: Se on DFA:n lehdistötiedote!) — Joo-o.

No sitten, mitä tulee tähän Ukrainan kriisiin laajemmin ja miten se vaikuttaa meidän valmiuteemme ja puolustuskykyymme, niin minun käsitykseni on edelleen se, että Ukrainan kriisi ei aiheuta Suomelle akuuttia turvallisuusuhkaa, ja näin ollen en ole tästä asiasta huolestunut. Mutta tietenkin pidemmän päälle, kun puhutaan materiaali-investoinneista ynnä muista, on mielestäni hyvä silti huomata se tosiasia, että myös sotilaallinen voimankäyttö on edelleen eräiden maiden keinovalikoimassa, ja se kyllä tarkoittaa sitä, että myös siitä uskottavasta puolustuksesta on pidettävä pitkäjänteisesti kiinni. Sen takia tämä resurssiasia on huoli, joka on tärkeää vahvistaa. Ja siihen liittyy sitten edustaja Karin ja muiden kysymykset tästä kolmasosasta ja sen palauttamisesta.

Mitä tulee varusmieskoulutuksen resursseihin, joista edustaja Blomqvist kysyi, niin se on ihan oikea havainto, että niihin pitää panostaa, ja onneksi ensi vuonna, ihan niin kuin kertausharjoituksetkin (Puhemies koputtaa) lisääntyvät, myös nämä lisääntyvät suunnitelmien mukaan.

Huoltovarmuusasiat kuuluvat ministeri Ihalaiselle, mutta tietenkin me teemme näissä asioissa hyvää yhteistyötä. Voin palata siihen, jos aikaa on enemmän myöhemmin. — Kiitos.

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talvi- ja jatkosodissa desanttien eli tunnuksettomien tai väärissä asepuvussa Suomessa liikkuneiden vihollisten kohtalo oli pääsääntöisesti yksiselitteinen: kenttäoikeus ja teloitus. Edelleen tunnuksettomien sotilaiden käyttö sotilaallisessa operaatiossa rikkoo yleisesti hyväksyttyjä sodan lakeja. Siitä huolimatta, kuten viime aikoina olemme saaneet nähdä, Venäjän armeijan sotilaat, jopa kokonaiset yksiköt, ovat toimineet ilman tunnuksia Ukrainan valtion alueella. Kyseessä on osa Venäjän kehittämää uutta sodankäynnin tapaa, jossa sotaa käydään ilman sodanjulistusta. Kysyn ministeriltä — kysymys on toki poikkihallinnollinen: Miten puolustushallinto on huomioinut edellä olevan? Tullaanko tämä tunnukseton sodankäynti huomioimaan suomalaisessa sotilaskoulutuksessa?

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nato-maat allekirjoittivat Walesissa sopimuksen, jossa maat sitoutuivat siihen, etteivät jatkossa ainakaan laske puolustusbudjetin osuutta kansantuotteesta vaan pyrkivät vuosikymmenen kuluessa nostamaan osuuden 2 prosenttiin ja että pyrkivät käyttämään 20 prosenttia tästä budjetista kehittämiseen. Sopimuksesta ei siis tullut sitova vaan tavoitteellinen, kuten aiemminkin, mutta aiempaan ero oli juuri siinä, että kehittämiseen käytetään viidennes puolustusmäärärahoista.

Valtiot käyttävätkin puolustusrahansa hyvin eri tavalla. Osa Nato-maista täyttää ja osa ei täytä sopimuksen ehtoja. Suomi täyttää tuon kehittämistavoitteen siinä mielessä, että meillä pyritään käyttämään kolmannes rahoituksesta kalustohankintoihin. Viime vuosina juuri tämä kalustohankintojen osuus on laskenut ollen viime vuonna enää 26 prosenttia. Ensi vuoden kalustohankinnan osuuskaan ei tuo tähän parannusta. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: Onko mahdollista nostaa hankintojen osuutta tavoitteeseensa tai edes lähelle sitä, mikäli määrärahoja ei nosteta Puolustusvoimien esittämään tasoon lähimpien vuosien aikana? Ja mitä tämä Nato-maiden sopimus meille Suomelle merkitsee?

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä jo aikaisemmin keskusteltiin siitä, että naisille on nyt lähetetty kokeellisesti kutsukirjeitä kutsuntoihin ja tällä tavalla pyritty lisäämään myös naisten osuutta armeijan palveluksessa asevelvollisuuden suorittamisessa. Mutta tästä kutsuntaprosessista sinänsä haluaisin kysyä ministeriltä, millä tavalla sen kehittämistä on pohdittu, koska joillakin kutsunta-alueilla on kehitetty tätä prosessia sillä tavalla, että siellä on paikalla tässä tilanteessa lääkärin ja luottamushenkilöiden ja sotilasedustajien lisäksi myös opinto-ohjaaja tai sosiaalikuraattori tai joku, joka sitten voi auttaa näissä tilanteissa, kun ehkä se tie siellä armeijan polulla ei aukea sillä hetkellä ja suunnitelmat ovat vähän repaleiset. Onko tämmöisiä näkyvissä, ja pitäisikö tämä kirjata ihan sinne kutsuntalakiin?

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Näin Suomen ja Neuvostoliiton välirauhansopimuksen 70-vuotispäivänä on ehkä hyvä kiinnittää huomiota myös Suomen ja Venäjän väliseen naapuruussopimukseen. Siinä osapuolet vakuuttavat, että he eivät salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäyksen toista sopimuspuolta vastaan. Kysyn teiltä, herra puolustusministeri: Miten tämän sopimuksen artikloiden kanssa on sopusoinnussa se, että Suomi on sitoutunut Lissabonin sopimuksessa keskinäiseen sotilasapuun, jos jäsenmaita uhkaa tällainen hyökkäys? Selonteossa tämä tulkinta otettiin ja kirjattiin avunantovelvoitteeksi aivan sananmukaisesti. Miten tämä on sopusoinnussa tämän naapuruussopimuksen kanssa? Ja vielä: miten tämä vastikään solmittu isäntämaatukisopimus on sopusoinnussa tämän naapuruussopimuksen kanssa?

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Asevelvollisuuden yhtenä perustana pidetään sitä, että yleinen maanpuolustus on Suomen puolustuksen kulmakivi. Toinen merkittävä tehtävä varusmiespalveluksella on kansalaiskasvatus: pojista tehdään miehiä. Varusmiespalvelus kasvattaa fyysistä ja henkistä jaksamista. Itsensä voittamisen kokemus vahvistaa itsetuntoa ja kestävyyttä vaikeissakin tilanteissa, joita jokaisen elämään myös sisältyy.

Olisin tiedustellut ministeriltä siitä, kun varusmiespalveluksen keskeyttää noin 20—25 prosenttia aloittaneista eri tilastojen mukaan. Kuitenkin lähes 80 prosenttia miespuolisista käy asepalveluksen. Näitten keskeyttäneitten osalta suurin syy on mielenterveysongelmat ja tämmöiset muut diagnoosit, mutta kuitenkin itse näkisin myös, että osaltaan heikoin lenkki katkeaa tämän ensimmäisen viikon, kahden aikana. Siellähän suurimmat keskeytysprosentit tulevat. Kysynkin: miten me voimme uudistaa Puolustusvoimia siten, että myös nämä syrjäytymisriskissä olevat nuoret saisivat mahdollisuuden kasvattaa itsetuntoa armeijassa ja löytyisi niitä soveltuvia tehtäviä sinne?

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitos ministerille ja koko puolustushallinnolle siitä, että säästöt on nurisematta viety lävitse. Se ei ole aivan tavanomaista kaikilla hallintokunnilla. Hyvää tässä on muun muassa se, että kertausharjoitusvuorokausia ollaan nyt pystytty nostamaan.

Sitten näitä kysymyksiä ja huomioita materiaalibudjetista. Talousarviosta näkyy ja myös itse sanoitte muun muassa sanomalehti Pohjalaisessa tammikuussa, että rahapula uhkaa rapauttaa Suomen puolustuskykyä yhä enemmän, ja nyt tähän suuntaan ollaan menossa, kun määrärahat pienenevät. Miten näette, että tämä tilanne nyt on ihan tällä hetkellä esimerkiksi maamiinojen osalta? Ovatko nämä korvaavat asejärjestelmät jo kuinka pitkällä käytössä, ja miten tämä uskottavuus säilyy?

Sitten Puolustusvoimien henkilöstöön. Henkilökunta vähenee vuoteen 2015 mennessä yli 2 100 henkilöllä, ja irtisanomisuhan alla on noin 500 henkilöä. Miten tämä on teidän nähdäksenne näkynyt henkilökunnan palvelusmotivaatiossa ja työhyvinvoinnissa?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvällä omallatunnolla voin todeta, että edustan tässä varmaan tämän eduskunnan isänmaallisinta ja puolustustahtoisinta eduskuntaryhmää: meidän ryhmän jäsenistä puolet on reservin upseereja ja puolet puolustusvaliokunnan jäseniä. (Naurua) Siihen liittyy sitten kysymys: eikö tässä eduskunnassa ole kuin kaksi kansanedustajaa, jotka enää puolustavat yksityistä maanomistajaa? Viittaan Rovajärven tilanteeseen Lapissa. Siellähän jo edellisen maakuntakaavoituskierroksen jälkeen on ollut käytännössä rakennuskielto, ja nyt kuuluu sitten Puolustusvoimien suunnasta ihan samaa, että Puolustusvoimat ei ole antamassa yhtään periksi näistä aikaisemmista tiukista linjauksistaan. Edes toimintaa kuvaavaa selvitystä sen suhteen, mikä on melutaso tulevina aikoina ja tällä hetkellä, ei ole saatu Puolustusvoimista. Tämä koskee paitsi Kemijärventien vartta, Hyypiön kylää myös Enijärven ja Majavan aluetta. Tämä on äärimmäisen arka asia, ja toivon kyllä, että ministeri paneutuisi tähän kysymykseen ja ongelmaan todella vakavasti.

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Niinistö ottikin tuossa hyvin jo esiin tämän sodankäynnin uhkakuvan muuttumisen. On totta, että on kybersotaa ja informaatiosotaa ja niiden merkitys on yhä suurempi näinä päivinä. Puhutaan niin sanotusta hybridisodankäynnistä, joka on näiden ja tunnuksettomien joukkojen käytön kombinaatio. Väistämättä tällaisissa tilanteissa tulee mieleen se, että tällaisen uhan torjumisessa kansalaisten oma käsityskyky tilanteesta ja tilannetaju korostuvat. Tarvitaan vapaaehtoista koulutusta ja vapaaehtoista toimintaa kentällä enemmän, jotta voidaan reagoida nopeammin tällaiseen uuteen tilanteeseen, jos ja kun tällainen aggressio syntyy.

Haluaisinkin tiedustella ministerin arviota siitä, millä tavoin esimerkiksi vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen edellytysten kehittäminen etenee muun muassa tässä hankkeessa, jossa muutetaan lakia, että reserviläiset voisivat toimia ammuntojen johtajina, kouluttajina, ja sitten siinä tapauksessa, että vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen toimintaan voitaisiin käyttää myös muita kuin Puolustusvoimien alueita myös sotilaallisissa harjoituksissa.

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Venäjä käy häikäilemätöntä sotaa Ukrainassa. Se on valloittanut itsenäisen valtion alueita ja liittänyt ja liittämässä niitä itseensä. Toki se kiistää nämä asiat. Sen lisäksi Venäjä käy häikäilemätöntä sotaa informaation suhteen. Voidaan puhua kybersodankäynnistä, niin kuin edustaja Kopra tuossa äsken mainitsi. Toki Venäjä kiistää tietysti tämänkin, sehän on ihan selvä asia.

Mutta tähän asiaan liittyen olen hieman huolissani Suomen valmiudesta tähän informaatiokybersodankäyntiin. Mitkä ovat valmiutemme? Mikä on rahoitus, mitä siihen satsataan? Tehdäänkö viranomaisyhteistyötä Suomessa? Ja sen lisäksi: mikä on kansainvälisen yhteistyön muoto — pohjoismainen yhteistyö, yhteistyö Nato-jäsenmaiden kanssa — ja mitä pitää jatkossa tehdä, jotta saadaan tältä osin Suomen tilanne hyvälle tasolle?

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Väitetään, että presidentti Putin olisi sanonut presidentti Porošenkolle, että Venäjä voi valloittaa Kiovan, Varsovan, Vilnan, Riikan ja Tallinnan kahdessa päivässä. Onko tämä arvio oikea? Kuvastaako se tavanomaisten joukkojen vahvuuksia tällä hetkellä itäisessä Euroopassa? Ruotsin puolustusvoimien komentaja on sanonut, että Ruotsi kykenee puolustautumaan seitsemän päivää. Mikä on Helsingin kestokyky tänä päivänä? Kuinka pitkään me selviydymme? Voitteko arvioida, ministeri Haglund, tätä?

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ruotsissa on käyty vaalit ja valta vaihtuu. Arvoisa ministeri, teillä on ymmärtääkseni ollut hyvä yhteistyö Ruotsin kolleganne Karin Enströmin kanssa. Kysyn mielipidettänne: onko hallituksen vaihdoksella merkitystä parhaillaan käynnissä olevalle Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön kehittämisprojektille? Ja voitteko samalla lyhyesti luonnehtia tämän työn tämänhetkistä tilannetta?

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tunnettu suomalainen parlamentaarikko ja kansainvälisesti arvostettu juristi Jacob Söderman on asettanut uuden Nato-isäntämaasopimuksen perustuslaillisuuden kyseenalaiseksi siksi, että se mahdollistaa Nato-joukkojen toiminnan alistamisen Nato-komentajille myös Suomessa. Me olemme vaatineet tämän sopimuksen käsittelyä eduskunnassa. Ulkoministeri Tuomioja osittain lupasi eduskuntakäsittelyä Ukraina-keskustelun aikana, mutta se lupaus näyttää kuihtuneen edustajille lähetetyksi kirjeeksi.

Miksi näin tärkeää asiaa ei tuoda eduskunnan käsittelyyn tänne saliin ja myöskin perusteelliseen käsittelyyn valiokunnissa? Kansanedustajat eivät ole vielä äidinkielellään saaneet tätä sopimuksen sisältöä, joka ratkaisevasti vaikuttaa moniin asioihin, muun muassa tähän edustaja Mustajärven esille nostamaan Rovajärven ja harjoitusalueiden asemaan.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ranska on toimittamassa Venäjälle kaksi erittäin tehokasta Mistral-luokan helikopteri- ja maihinnousualusta. Näistä toinen, Sevastopol-alus, tulisi operoimaan juuri Mustallamerellä. Kiitän Ranskaa siitä, että se lykkää maihinnousualusten toimitusaikaa. Mutta kysyn nyt arvoisalta ministeriltä, miten Suomi suhtautuu tähän asiaan, ja eikö Ranskalla tai muilla länsimailla olekaan samanlaista vientikieltoa maihin, jotka käyvät sotaa tai ovat konfliktin osapuolia?

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Materiaalihankintoihin on varattu noin karkeasti, suuruusluokkana, 500 miljoonaa euroa, hieman alle senkin. Rahalla saa noin karkeasti kolme Hornet-hävittäjää. No, meillä on tällä hetkellä kuutisenkymmentä Hornetia, mutta jokainen tietää, että päätös uusista on tehtävä vuosikymmenen loppuun mennessä, nähdäkseni. Kysymys ministerille: miten näette, että tällainen massiivisen iso hankinta pystytään tekemään, kun tällä hetkellä materiaalihankinnat ovat tällä tasolla? Mikä on se rahoitusmalli, mekanismi, jolla tämä kysymys ratkaistaan, vai joudummeko huomattavasti pienentämään lentokoneiden määrää ja ilmassa tapahtuvaa puolustusta?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täydennän vielä noita Rovajärven harjoitusaluetta koskevia kysymyksiä. Rovajärven aluehan on Länsi-Euroopan laajin sotaharjoitusalue. Siellä on testattu muun muassa miehittämättömiä ilma-aluksien laukaisualustoja ja itse aluksiakin, ja se harjoitusalue ulottuu Rovaniemeltä ihan Korvatunturille asti. Se on valtavan iso alue, ja myöskin tällä maa-alueella on varmaan semmoisia käyttötarpeita, joita ei kehdata vielä sanoa ääneen.

Yksinkertaisesti kysyn sitä, onko syy siihen, että yksityisen maanomistajan oikeuksia tallotaan noin räikeällä tavalla siinä, että tätä aluetta pantataan Nato-aseita, Nato-harjoituksia varten. Muuten minä en voi ymmärtää sitä, minkä takia Puolustusvoimat on niin tiukalla linjalla. Mitään uskottavia perusteita ei ole sanottu siihen, minkä takia näin tiukka linja pidetään.

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisen maanpuolustuksen eräs vahvuus on se, että viranomaiset toimivat yhdessä. Se ei ole pelkästään Puolustusvoimien tehtävä, vaan viranomaisyhteistyö toimii loistavasti. Samoin siviilimaailma tukee meidän maanpuolustusta loistavasti.

Eräs asia, joka kuuluu osittain arvoisan ministerin toimialaan, on tämä vapaaehtoistoiminta: reserviläiset, maakuntajoukot. Sen lisäksi meillä on vapaaehtoista pelastuspalvelua, täydennyspoliiseja, monia muita innokkaita vapaaehtoisjärjestöjä, jotka tekevät kadonneiden henkilöiden etsintää, ensiapua mutta myös harjoittelevat tätä reserviläistoimintaa, tätä, voi sanoa, kovaa toimintaa. Mutta se, mikä on ongelma: nämä eivät tee yhteistyötä. Saattaa olla, että samoja henkilöitä on eri instansseissa mukana, mutta yhteistyö on jotenkin kiellettyä. Mikä peikko tässä nyt nähdään? Eikös yhteistyötä voisi tehdä näiden järjestöjenkin välillä? Yhteistyöhän on voimaa. Miksi näiden välillä ei tehdä yhteistyötä? Se on kysymykseni.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Arvon edustajat! Pyrin vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, niitä tuli monta.

Edustaja Niinistö kysyi hybridisodankäynnistä ja vihreistä pienistä miehistä ynnä muista. Tämä on ihan oikea havainto, ja tosiasia on, että tämän Ukrainan kriisin haastehan on osittain juuri se, että ei ole julistettu sotaa eikä ole haluttu käydä sotaa perinteisin pelisäännöin, jos näin voidaan sanoa. Kyllä tähän on pakko varautua, tästä kysyi joku toinenkin edustaja, ja on ihan oikea havainto sekin, että Suomen pitää paremmin tähän varautua. Nähdäkseni kyllä tämä on asia, joka muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksessa ynnä muualla on kyllä esillä ja varmasti vielä enemmän tulevaisuudessa.

Mitä tulee sitten näihin resursseihin ja edellytyksiin nostaa puolustusbudjettia — myös sitten niin, että voisimme sitä materiaalihankintatasoa nostaa tarpeeksi korkealle, varsinkin sitä osuutta ilman lisämäärärahoja — niin nähdäkseni se ei ole mahdollista. En usko näin. Tämä on myös se syy, minkä takia sen parlamentaarisen työryhmän työ on tärkeätä.

Mitä tulee sitten tähän naisten osallistumiseen kutsuntoihin, mistä edustaja Vikman kysyi aikaisemmin, ennen taukoa, niin siinä aikomukseni on se, että me voisimme laajentaa sitä kokeilua juuri niin kuin edustaja Vikman toivoi. Se on ollut myös minun henkilökohtainen tavoitteeni.

Mitä tulee tähän ihan hyvään malliin, jonka mukaisesti opinto-ohjaajia ja muita sosiaalialan työntekijöitä ja muita on mukana näissä kutsunnoissa, niin sekin on hyvä malli, jonka edustaja Peltonen mainitsi, ja se osaltaan ennaltaehkäisee syrjintää, ja tämä hyvä ja sitä voisi soveltaa. Minä en ole ihan vakuuttunut siitä, että se nyt välttämättä lailla pitää säätää näin, mutta voidaan toki ottaa harkintaan. On varmasti myös muita, kevyempiä tapoja hoitaa se asia.

Edustaja Yrttiaho kysyi lähinnä kysymyksiä, jotka ovat ministeri Tuomiojan vastuulla, mutta lyhyesti voitaneen todeta se, että tämä isäntämaatukea koskeva pöytäkirjahan lähtee siitä, että jos Suomeen tulee joitain joukkoja meitä auttamaan, niin nehän tulevat Suomen pyynnöstä. Niitä ei siis tule tänne pyytämättä ja yllättäen, eikä myöskään se sopimus siis lähde siitä, että Suomen maaperää voidaan käyttää jotain kolmatta osapuolta vastaan konfliktissa tai kriisissä, jossa Suomi ei ole osapuolena. Sehän on se logiikka. Tätä on varmasti kyllä avattu minun mielestäni tarpeeksi, ja on myös huomattava, että itse pöytäkirja on nykyään julkinen pöytäkirja, joten sen voi Finlexistä käsittääkseni jo ladata ja tutustua, joten suosittelen sitä.

Edustaja Niikko ihan oikein tarttui näihin, jotka keskeyttävät palveluksen, ja tämä liittyy osittain tähän edustaja Peltosenkin kysymykseen. Näihin pitää tietenkin tarttua. Puolustusvoimilla ei sitten siinä vaiheessa, kun nuoret kotiutuvat, ole hyviä edellytyksiä puuttua, joten siellä paikan päällähän näihin pitää puuttua. Se, että keksittäisiin joku semmoinen malli, millä voisi jatkaa Puolustusvoimissa, jos ei kykene sitä normaalia palvelua suorittamaan, on ajatuksena ihan hyvä, mutta se ei ole kovin helppo toteuttaa. On muistettava, että aika moni näistä, jotka henkisesti esimerkiksi nyt voivat pahoin, ei itse koe kykenevänsä tähän, ja jos ollaan tultu siihen pisteeseen, niin en ole ihan vakuuttunut siitä, että Puolustusvoimat on sitten enää oikea paikka heille.

Tämä Rovajärven ongelmatiikka: On aivan selvää, että kaikissa meidän laajoissa harjoittelukohteissa syntyy aika ajoin tämmöistä vastakkainasettelua paikallisten asukkaiden ja Puolustusvoimien kanssa. Tässä on kyllä pyritty, niin kuin edustaja varmasti tietää, eri työryhmissä ja muissa käymään sitä vuoropuhelua, ja ministerinä olen ja myös edeltäjäni on yrittänyt kyllä kannustaa siihen, että löydetään niitä yhteisiä säveliä. Tässä ei kyllä kannata mitään salaliittoteorioita Natosta tai muista viljellä. Mutta on aivan selvää, että siellä on edelleen ja varmaan tulevaisuudessakin tiettyä painetta ja tiettyä vastakkainasettelua. Ministeriön tavoite on ehdottomasti se, että näihin löydetään yhteisiä ratkaisuja. Rovajärvihän on meille, meidän Puolustusvoimille ja meidän puolustuskyvylle, erittäin keskeinen paikka, eikä siitä voida luopua, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö paikallisten asukkaiden kanssa pitäisi etsiä niitä yhteisiä ratkaisuja.

Edustaja Tolvanen kysyi näistä kybersodankäynnin edellytyksistä. Mehän olemme tähän paneutuneet viime vuosina aika lailla, ja parempaan suuntaanhan tässä mennään. Mutta onhan tosiasia se, että moni muu maa panostaa paljon enemmän kuin me panostamme, ja sitten meidän lainsäädäntökin asettaa tiettyjä rajoituksia. Näitä asioita nyt parhaillaan työstetään, ja kyllä tässä pitkän päälle pitää enemmänkin tehdä, siitä olen vakuuttunut.

Edustaja Sasin hypoteettiseen kysymykseen siitä, miten kauan Suomi kykenee puolustamaan itseään, tietenkään ei ole mitään varmaa vastausta, kun emme kriisin laajuudesta tai luonteesta tiedä mitään, mutta meidän puolustuskykymme on kyllä huomattavan paljon paremmassa uskossa kuin monen muun naapurimaan, ottamatta kantaa naapurimaihin.

Lopuksi, arvoisa puhemies, näistä Horneteista. Tosiasia on, että siihen pitää löytää se erillisrahoitus, eihän sitä nyt millään muulla tavalla voida hoitaa. Se hintalappu jäänee johonkin semmoiseen 6—7 miljardiin euroon, ja se on sitten viimeistään eduskunnan asia heti vaalien jälkeen vuonna 2019 ja sen hallituksen, joka silloin reilun neljän vuoden päästä muodostetaan, asia ratkaista. Me tulemme ensi vaalikauden aikana ja jo nyt vielä tämän vaalikauden lopussa asettamaan työryhmän, joka lähtee valmistelemaan tätä asiaa, mutta ennen kuin tullaan siihen pisteeseen, että tiedetään, mitä ostetaan ja mihin hintaan, kestää vielä vuosia. Mutta iso ja haasteellinen asia Puolustusvoimille joka tapauksessa.

Sitten, arvoisa puhemies, lopuksi: edellisessä osiossa edustaja Heinonen kysyi tästä Millog-asiasta, ja siitä voin todeta, että valtiovarainministeriön lisäbudjettiesitykseen sisältyy se 10 miljoonaa, mikä meiltä uupuu, joten se asia hoitunee. — Kiitos.

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan vielä tästä Ruotsin kanssa tehtävästä yhteistyöstä, kun en äsken saanut vastausta. Yhteistyö on tervetullutta, vaikka se nyt rauhan aikaan rajoittuukin. Tähän mennessä ainakin laadukasta Ilmavoimien harjoitustoimintaa olemme saaneet aikaan. Viittaan etenkin näihin cross-border-harjoituksiin pohjoisessa. Toivottavasti tämän yhteistyön kautta voimme ajan mittaan hakea myös säästöjä esimerkiksi koordinoimalla materiaalihankintoja. Onko tällaisia konkreettisia synergiaetuja kenties jo näköpiirissä, ja voisiko sellaisia löytyä esimerkiksi Suomen ja Ruotsin merivoimien tulevista taistelualushankinnoista, joiden valmistelu on ymmärtääkseni käynnistettävä jo lähitulevaisuudessa?

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Te, herra puolustusministeri, olette julkisuudessa jo ottanut kantaa F-35-hävittäjien hankinnan puolesta, vaikka asiaa ei ole vielä missään virallisesti valmisteltu. Tämä hävittäjä asetettiin lentokieltoon viime kesänä nousukiidossa olleen koneen sytyttyä palamaan, ja tutkimukset siitä jatkuvat. Eivätkö tällaiset viestit herätä teissä tarvetta pohtia asioita uudelleen? Elokuussahan me puolustusvaliokunnan jäsenet saimme kutsun Yhdysvaltojen suurlähetystöön, jossa näitä koneita valmistava asejättiläinen Lockheed Martin järjesti markkinointitilaisuuden. Myöskin tuon mainitun yrityksen nettisivuilla Suomea pidetään potentiaalisena hankkijana. Missä todellisuudessa kulissien takana mennään?

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta. Olisin vielä jatkanut asiaa sen verran, että Varusmiesliitto on heinäkuussa ilmoittanut oman esityksensä siinä, että kutsuntoja uudistettaisiin niin, että asepalvelun keskeytykset lyhenisivät. Esimerkiksi Aamulehdessä 4.7. olleen uutisen mukaan heidän ajatuksenaan on se, että kutsuntatilaisuuden kestoa pidennettäisiin ja koko kutsuntaprosessista tulisi tehdä semmoinen monivaiheisempi niin, että sen osia toteutettaisiin vielä palveluksen kynnyksellä. Mielestäni tämmöinen esitys Varusmiesliitolta on hyvä, ja toivon, että ministeri ottaa siitä kopin ja tutkii asiaa.

Mutta itse kysymys liittyy Ottawan sopimuksen maamiinojen kieltämiseen ja tuhoamiseen. Kuinka paljon nyt näistä maamiinoista, jotka ovat varastossa, on nyt tuhottu, ja voitaisiinko tämä Ottawan sopimus harkita uudelleen, koska ymmärrän näin, että yksipuolisella irtautumisella siitä sopimuksesta voitaisiin kävellä toiseen suuntaan? Nykyinen tilanne tässä maamme rajojen lähellä kyllä antaisi meille edellytykset siihen, että harkittaisiin uudelleen näiden maamiinojen valmistamista ja varastointia ja myös niitten olemassa olevien maamiinojen säilyttämistä, jos niitä kaikkia ei ole vielä tuhottu.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Paitsi Nato-isäntämaasopimuksessa myöskin Lissabonin sopimuksessa on tiettyjä velvoitteita. Viimeksi, kun puolustusselonteko hyväksyttiin, sinnehän oli sisään kirjoitettuna maininnat siitä, että puretaan kansallisesta lainsäädännöstä kaikki esteet, jotka ovat olemassa tämän yhteistyön syventämiseksi ja velvoitteitten täyttämiseksi. Jäimme edustaja Yrttiahon kanssa siinä äänestyksessä kahden, ja meille oikein ilkuttiin ja naurettiin tässä salissa siitä, että meitä ei ollut kuin kaksi. Mutta sen jälkeen, kun on selvinnyt, mitä liittyy Nato-isäntämaasopimukseen, mitä liittyy turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon, niitä ilkkujia on ollut huomattavasti vähemmän.

Ei minusta nyt ole mikään salaliittoteoria tämä Nato-yhteistyön syventäminen, ohjushankinnat, Islannin ilmatilan valvontaoperaatio, kaikki muu, mitä on tapahtunut, ottaen huomioon, että yhteistyön pohjana on tämä 57-kohtainen kumppanuusohjelma.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Ensin tähän Ruotsi-yhteistyöhön, johon en ehtinyt vastata. Se etenee hyvin. Mehän julkaisimme sen työsuunnitelman huhtikuussa, ja sen toimeenpano etenee ihan hyvin. Se, että pääsisimme kaikkiin niihin tavoitteisiin, joihin edustaja Niinistö viittaa, on ehdottomasti suotavaa ja toivottavaa, ja uskon, että pidemmän päälle tämä onnistuu, mutta kyllä se vie aikansa, eikä tähän nyt pidä myöskään kohdistaa liian suuria toiveita, varsinkaan lyhyellä aikavälillä. Sittenhän on niin, että Ruotsiin tulee uusi ministeri. Itse uskon, että tämä yhteistyö tulee jatkumaan hyvänä huolimatta siitä, että ministeri vaihtuu, joten en ole tästä asiasta huolestunut.

Edustaja Tolvanen kysyi vielä tästä vapaaehtoistoiminnasta ja yhteistyöstä sen kanssa. Viittasitte peikkoihin. Minä en ole niihin peikkoihin törmännyt, mutta jos te olette, niin voitte niitä peikkoja lähettää sinne ministeriöön, niin niihin tutustutaan. Näkisin asian ihan samalla tavalla kuin te, että tämmöisiä peikkoja ei pitäisi olla.

En tiedä, mistä edustaja Yrttiaho on saanut päähänsä, että olisin ottanut kantaa F-35:n puolesta, koska näin ei ole. Mutta palataan niihin hävittäjiin sitten myöhemmin. Se on varmaan seuraavan tai sitä seuraavan ministerin asia ottaa kantaa siihen, minkä tyyppistä hävittäjää sitten ostetaan, ja pitää katsoa, mitä silloin on markkinoilla.

Tämä Varusmiesliiton ajatus on ihan kiinnostava ja ihan varteenotettava. Voidaan siihen rauhassa tutustua, joskin se on osittain myös resurssikysymys, mutta samalla sillä voitaisiin kyllä saavuttaa hyviäkin tavoitteita, niin että se on kyllä ihan selvittämisen arvoinen asia.

Mitä tulee näihin Mistral-aluksiin, mihin viitattiin, niin siis Ranskahan keskeytti näiden alusten viennin sen takia, että alun perin sovittiin, että ei saa viedä uutta puolustusmateriaalia Venäjälle, siis tehdä uusia sopimuksia. Sittemmin Ranska totesi, että se näyttää sen verran huonolta, vaikka se olikin vanha sopimus, että jätti ne nyt ainakin toistaiseksi jäihin, ja varmasti ihan viisas päätös.

Näistä maamiinoista suurin osa, ehkä tällä hetkellä jo lähes 90 prosenttia, on tuhottu. Se on minun arvioni tämän päivän luvusta. Siis me olemme niissä luvuissa, että ne on käytännössä lähes kaikki tuhottu, joten niiden perään nyt ei enää kannata haikailla. Ymmärrän niitä, niin kuin olen sanonut aikaisemmin, jotka ovat sitä mieltä, että se ei välttämättä kaikilta osin ollut päätös, joka on kaikkien mieleen, ja ymmärrän niitäkin ajatuksia, mutta tämä on jo mennyttä aikaa. Nyt on vain hyväksyttävä se tosiasia, että tämmöinen päätös on tehty laajalla enemmistöllä ja... (Eduskunnasta: Siihen palataan vielä!) — No, varmasti näin, mutta joka tapauksessa on hyvä huomauta, että ne miinat on tuhottu ja korvattavat asejärjestelmät on hankittu.

Mitä tulee tähän Lissabonin sopimukseen, mihin viittaatte, edustaja Mustajärvi, niin se asia on SM:n koordinoinnissa, en mene niihin yksityiskohtiin. Mutta se salaliittoteoriakommenttini liittyi ensinnäkin siihen Rovajärveen: siellä ei kyllä ole mitään Nato-suunnitelmia, siltä osin voitte olla ihan rauhallinen. Sen sijaan tietenkin kansainvälinen toiminta myös meidän harjoitusalueellamme on tärkeätä, koska me voimme siellä meidän kumppaneidemme kanssa harjoitella. Mutta ei kannata maalata semmoista kuvaa, että meidän harjoitusalueemme olisivat jotenkin tärkeitä Nato-kumppanuuden tai jonkun muun takia, koska näin ei kummiskaan ole.

Kiitän hyvästä keskustelusta. — Kiitos.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Toki se 5 minuuttia käytetään ja vähän lisääkin, mutta katsotaan, milloin puhemies keskeyttää ajankäytön.

Arvoisa puhemies! Tästä puolustusministeri Haglundin vastauksesta. Hän ehti poistua, mutta sen verran jäin vielä pohtimaan sitä, en saanut vastausta siihen, voimmeko me yksipuolisesti vetäytyä tästä Ottawan sopimuksesta vain ilmoitusluontoisesti. Silloinhan meillä olisi mahdollisuus alkaa valmistaa maamiinoja uudelleen, milloin haluamme, ja varastoida niitä. Se on tehokas ja hyvä puolustusväline tällaisina aikoina, jolloin meidän puolustusmäärärahoja leikataan. Tilanne ei ole enää sama kuin silloin, kun päätökset tehtiin niitten poistamiseksi.

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla tässä salissa on paljon keskusteltu budjetin vaikutuksesta tavallisen veronmaksajan tai kunnan arkeen ja useasti on sanottu, että ostovoima ei tule juurikaan heikkenemään. Mielestäni kuitenkin tämän viikon keskustelun saldo on ollut, että veroa veron päälle ja läksyä läksyn päälle. Tämä hallitus kuristaa useita veronmaksajaryhmiä liikaa ja vie heiltä mielestäni luottamuksen tulevaisuuteen.

Ostovoima on yhä enemmän miinuksella tämän budjetin raameissa, vaikka muuta on annettu täällä ymmärtää. Veronmaksajain keskusliiton Iltalehden teettämän laskelman mukaan nelihenkisessä lapsiperheessä ostovoima vähenee lähes 500 euroa, lapsettoman pariskunnan perheessä noin 200 euroa. Lisäksi myös on arvioitu, että eläkeläisten ostovoima vähenee noin 44 euroa, joten jos me laskemme ja huomioimme kaikki ne vaikutukset, mitä erilaiset leikkaukset aiheuttavat tavallisen veronmaksajan talouteen, niin ostovoiman heikkeneminen on merkittävän suurta. Lisäksi jatkuvat yt-neuvottelut ja sopeuttamistoimet pudottavat yhä useamman sosiaalitoimen asiakkaaksi.

Arvoisa puhemies! Lisäksi tällä viikolla on myös puhuttu kuntien valtionosuuksien uudistuksesta, jossa ensi vuonna lähes 200 miljoonalla eurolla jälleen kuntien kukkaroita kevennetään. Toki ymmärtäisin sen, että vaikeina taloudellisina aikoina joudutaan menemään kuntien kukkarolle yhä enemmän, mutta jos kunnilta on jäänyt saamatta tai jää saamatta 2012—2017 noin 6,6 miljardia euroa, niin se väistämättä vaikeuttaa kunnan selviytymistä lakisääteisistä tehtävistä. Vastaavasti tulisi tarkastella lakisääteisten tehtävien määrää, mitkä olisivat sellaisia, joista voidaan helpottaa kuntien vastuuta.

Arvoisa puhemies! Paljon on myös puhuttu tällä viikolla siitä, että Suomen työllisyyden parantamiseksi me tarvitsemme järeitä toimenpiteitä. En kuitenkaan saanut tällä viikolla yhtään vastausta kysymykseeni siitä, miksi me samanaikaisesti, kun podemme työttömyyttä, haalimme tänne paljon ulkomaista työvoimaa. Veronumeron tultua pakolliseksi rakennusalalla kävi ilmi, että Suomessa työskentelee paljon luultua enemmän ulkomaalaisia työntekijöitä. Elokuun lopusta oleva tilasto kertoo, että rekisterissä oli 79 682 ulkomaalaista, joista 34 815 oli virolaisia. Yhteensä veronumerorekisterissä on nyt lähes 780 000 henkilöä, ja Uudellamaalla ulkomaalaisen työvoiman osuus on jo 35 prosenttia.

Ihmettelen sitä — kun välistä puhutaan siitä, että rakennusalalla on rakenteellista työttömyyttä — että eivät kuitenkaan edes hyvinä aikoina suomalaiset rakennusmiehet enää työllisty. Tämän ei pitäisi olla mitenkään ihmeellinen asia, koska ulkomailta tuleva työvoima pystyy työskentelemään täällä pienemmillä palkkatuloilla. Näinhän se ei saisi olla, mutta käytännössä se on näin. Esimerkiksi osa ulkomaalaisista työntekijöistä ei maksa lainkaan veroja Suomeen. Heidän osaltaan vuokratyöntekijöiden veromenettely ei koske aliurakointia tekevän ulkomaisen yrityksen työntekijöitä ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Elikkä käytännössä se tarkoittaa sitä, että ensimmäisen kuuden kuukauden aikana näiden työntekijöiden, jotka ovat jonkun muun kuin suomalaisen yrityksen kirjoilla, ei tarvitse maksaa veroja Suomeen. Ja kun me samanaikaisesti tiedämme, että Viron kaupparekisterissä on lähes 30 000 yhtiötä, jossa vastuuasemassa on henkilö tai yritys, jolla on suomalainen henkilö- tai yritystunnus, niin ei ole mitenkään yllättävää tehdä semmoista johtopäätöstä, että tällä tavalla laillisesti niin sanotusti kierretään veroja.

Arvoisa puhemies! Jatkan puhettani seuraavassa puheenvuorossa.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Keskityn vähän koulutuspolitiikan alueeseen tässä puheenvuorossa. Tässä ajassahan ei suuria siirtoja ole voitu tehdä, mutta on silloin tärkeintä tietenkin, että ne siirrot ovat täsmälleen oikeita ja harkittuja, ja tämä budjetti tuo opetukselle tärkeitä resursseja monella eri tavalla. Niistä kaikista pitää olla iloinen ja kiitollinen.

Vähän ennen budjettiriihtä vierailin itse tuolla Jämsänkoskella Mäntykallion koululla, missä opetusohjelmia on yhdistelty suuremmiksi tänä syksynä säästöjen takia. Ahtaus luokissa oli järkyttävää katsottavaa. Näin sen omin silmin ja sain myös oppilailta vetoomuskirjeitä opetusryhmien pienentämiseksi mukaani. Oppilaat totesivat, ettei opettajalla ole enää aikaa auttaa silloin, kun apua tarvitaan, ja meteliä luokassa syntyy helposti. Tätä ajatellen voi olla todella iloinen siitä, että saimme ryhmäkokorahoja budjettiin ja että ne saatiin valtiovarainministerin ja opetusministerin johdolla sinne laitettua. Siitä suuri kiitos, johon yhtyy varmasti koko koulun väki. Nyt kunnat voivat hakea edelleen rahaa opetusryhmien pienentämiseen ja turvata paremman opetuksen jokaiselle lapselle.

Toinen ilahduttava asia oli rahoituksen lisääminen erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Tämä tulee näkymään muun muassa koulunkäyntiavustajien lisäämisenä, mikä on erittäin tärkeä asia lapselle, joka tarvitsee yksilöllistä ja tehostetumpaa tukea oppimiseen. Avustajalla on tässä suuri merkitys. Opettaja voi samalla rauhoittaa opetusta muun ryhmän kanssa, kun avustaja ohjatusti tukee yksittäisen oppilaan työtä.

Arvoisa puhemies! Suomalainen peruskoulu on ollut arvostettu ja kehuttu kansainvälisesti. Kuitenkin, jotta pysymme kehityksessä mukana, on nähtävä koulutus investointina tulevaisuutta varten eikä pelkkänä menoeränä. Siksi on tärkeää, että budjetissa huomioitiin myös digitaalisuuden vaatimukset opetuksessa. Tässä olemme vielä hyvin alkutaipaleella, mutta jostakin on aloitettava, ja silloin tarvitaan resursseja. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset eivät ole enää kovin kaukana, ja siksikin on toimittava.

Myös korkeakoulujen osalta voi olla tyytyväinen, koska rahoitusta lisätään korvaamalla indeksileikkaus kompensaatiorahalla. Näin saadaan kokonaisrahoitusta lisättyä. Samoin pääomittamiseen varaudutaan edelleen valtion vastinerahalla. Yliopistojen rahoitus lisääntyy 17 miljoonaa ja ammattikorkeakoulujen ilman kunnan rahoitusosuuden siirtoa 3 miljoonaa euroa vuoteen 2014 verrattuna. Aalto-yliopistolta puretaan ylimääräistä lisärahoitusta muiden yliopistojen hyväksi.

Arvoisa puhemies! Joitakin huomioita myös muille sektoreille, eli katse ja puhe kääntyvät tuonne Keski-Suomeen. Meillä on siellä toivottavasti toteutumassa tämä hyvin paljon odotettu ja toivottu investointi Äänekosken biotuotetehtaan rakentamispäätöksessä, ja tietenkin näillä hankkeilla on uskomattoman suuri säteilyvaikutus pitkälle ympäristöön maakunnassa ja ulkopuolella. Keski-Suomessa odotamme tietysti myös valtiolta toimenpiteitä muun muassa tiestön rakentamisessa, mistä täällä on jo ollut puhettakin. Tehdashanke tarvitsee mahdollisuuden toteutua realistisesti toimivassa ympäristössä, ja tähän hallitus on jo varautunutkin lisäbudjettia ajatellen.

Samoin tiestön osalta ensi vuonna käytetään 68 miljoonaa kokonaan uusiin hankkeisiin, suunniteltujen hankkeiden aikaistamiseen tai perusväylänpitoon. Ja näistä myös Keski-Suomi saa onneksi osansa kantatien 77 osakunnostuksen myötä. Lisäksi tämän vuoden lisäbudjetissa uusia hankkeita on yhteensä 48 miljoonan euron edestä. Nämä toimenpiteethän edistävät myös työllisyyttä.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus hakee, niin kuin kaikki me muutkin haemme, ratkaisuja siihen, millä saamme talouttamme nousuun ja nykyistä talouden syöksykierrettä katkaistua ja oikaistua sen taas kasvun tielle. Pitää esittää perusteltu kysymys: onko tämä budjetti sellainen, joka tuon tavoitteen toteuttaa, ja saadaanko tarvittava nousu ja muutos aikaan? Mielestäni ei, ja siksi ihmettelenkin sitä, miksi ei niitä keskustankin esittämiä monia monia yksityiskohtaisia ja konkreettisia esityksiä ole huomioon otettu.

Myöskin ristiriita oli aika erikoinen eilen, kun pääministeri Stubb totesi, että keskusta ja sen puheenjohtaja, edustaja Sipilä, ovat moneen otteeseen esittäneet konkreettisia toimenpiteitä ja ne ovat hyviä ja ne pitää ottaa hallituksessa myöskin esille ja valmistelun alle, ja toisaalta samaisen kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, edustaja Zyskowicz, käski ja pyysi napauttamaan Sipilää polveen, koska tämä ei ole tuonut yhtään konkreettista esitystä tässä keskustelussa ja talouspolitiikkaan mukanaan. Aika erikoista: pääministeri sanoo, että on hyviä ja konkreettisia esityksiä tuotu, ja ryhmän varapuheenjohtaja sanoo, että ei ole tuotu. Tämä osoittaa sitä niin kokoomuksen kuin koko hallituksenkin erikoista toimintamallia, jossa yritetään vähän joka suuntaan huiskia ja lopputulos on sitten se, että ei saada oikein mitään todellista aikaan.

Puhemies! Yhdestä asiasta me olemme olleet tässä koko viikon aikana keskusteluissa yhtä mieltä, ja se on se, että erilaisia normeja yhteiskunnasta pitää purkaa. Niitä ei ole kukaan tehnyt tänne tahallaan eikä tarkoituksella. Ne ovat ajan saatossa syntyneet, ja nyt on tultu siihen pisteeseen, että niitä on pakko purkaa. Ne estävät, hidastavat meidän yrityselämämme, elinkeinoelämämme investointeja. Miljardiluokan investoinnit tällä hetkelläkin odottavat hallintoviranomaisten ratkaisuja ja päätöksiä. Näin ei voi olla.

Lehtitietojen mukaan oli laskettu, että EU-jäsenyyden aikana on erilaisia asetuksia, direktiivejä ja päätöksiä, jotka koskettavat Suomea, tehty yhteensä 44 547 kappaletta, järkyttävä määrä, ja nämä kaikki on pitänyt tavalla ja toisella myöskin meillä omaan säädöspohjaamme ja lainsäädäntöömme saada aikaiseksi. Nyt on otettava asento, jossa katsotaan kansalaisen, yrityksen, yrittäjän kannalta näitä asioita eikä hallinnon näkökulmasta niin kuin tähän asti ollaan, valitettavasti, vähän jokaisella taholla tehty.

Puhemies! Muutama yksityiskohta.

Energia-asiat ovat olleet myöskin voimakkaasti esillä, mutta edelleenkään hallitus ei ole saanut sellaisia ratkaisuja aikaan, millä voisimme parantaa vaihtotasettamme, kauppatasettamme ja samalla ilmaston vaikutuksia, myönteisiä sellaisia, saada aikaiseksi. Edelleen me tuomme 8—8,5 miljardilla eurolla ulkomailta energiaa, kun me voisimme tuottaa sitä omista kotimaisista lähteistämme. Suunnanmuutosta tarvitaan nykyisestä fossiilitaloudesta kohti biotaloutta, ja energia on siinä yksi merkittävä asia.

Samoin me haluamme riippuvuutta Venäjästä ja muista merkittävistä tuontilähteistä pienentää, huoltovarmuuttamme kasvattaa, ja kotimaisen energian edistäminen on siinä erittäin nopea toimenpide ja vaikuttava toimenpide.

Sama on ruuan osalta. Ruokaa tuodaan tähän maahan joka vuosi — eli jokainen tunti tähän maahan tulee 450 000 eurolla ruokaa — yhteensä 4,5 miljardilla ja viedään samaan aikaan vain 1,5 miljardilla, joka nyt tuon Venäjän kriisin takia vielä vähenee. Tässäkin on sellainen yhtälö, joka meidän pitää ratkaista ja joka osoittaa myöskin sen, että tämä hallitus ei ole toiminut suomalaisen ruuantuotannon osalta niin kuin se on halunnut ja niin kuin se on luvannut. Siksi tähänkin tarvitaan merkittävä muutos.

Ja kun täällä ministeri Orpo totesi, että meillä on valoisa tulevaisuus ruuantuotannossa, se varmasti sitä on, mutta nykypäivän pitää myöskin olla kannattava suomalaiselle alkutuotannolle, suomalaiselle viljelijälle. Muuten meillä ei sitä valoisaa tulevaisuutta ole ja meillä ei ole niitä uusia nuoria tekijöitä sinne eikä uusia investointeja.

Puhemies! Lopuksi liikennepolitiikasta: Liikennepolitiikassa ja budjetissa on nyt tehty monia sellaisia asioita, jotka ovat vastoin liikennepoliittista selontekoa. Selonteossa linjataan, että 100 miljoonaa tarvitaan lisää — siis lisää — perusväylänpitoon. Nyt sitä vähennetään edelleen ja tässäkin budjetissa yli 70 miljoonalla. Yksityistiemäärärahat pudotetaan lähestulkoon nollille ja samaan aikaan puhutaan biotalouden edistämisestä ja suomalaisten luonnonvarojen kestävän käytön lisäämisestä. Nämä ovat puheita, jotka ovat täysin ristiriidassa keskenään, ja siksi tähän liikennepolitiikkaan ja erityisesti pienempien teiden ja alempiasteisen tiestön ja yksityis-teiden kuntoon pitää kiinnittää aivan toisenlaista huomiota kuin mitä tässä budjetissa on tehty.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan muutama kommentti päiväjärjestyksen listalla oleviin lakiesityksiin.

Ensinnäkin nyt tuo lakiesitys HE 140, joka pitää sisällään näitä maatalouden tukijärjestelmiä: Kyseessä on tällainen puitelaki, erittäin monimutkainen lakiesitys kaiken kaikkiaan, joka kyllä maatiloille saa aikaan taas jälleen lisää byrokratiaa. Mutta sen osalta kaksi, kolme huomiota.

Ensinnäkin siellä puhutaan myös tällaisesta aktiiviviljelijän määritelmästä. Nämä aktiiviviljelijän määritelmäthän ovat koko alan rakennekehityksen, kilpailukyvyn ja eri tukien kohdentumisen sekä myös maatalouspolitiikan oikeudenmukaisuuden näkökulmasta äärettömän tärkeät. Aiemminhan näissä eri tukijärjestelmissä on muun muassa ikärajojen perusteella suhteellisen tehokkaasti suljettu pois muun muassa eläkkeelle jääneet viljelijät ja sitten ohjattu näitä tuotantoresursseja aktiivituotantoon sekä nuorille viljelijöille, ja jotain tämän tyyppistä joka tapauksessa tarvitaan myös tässä uudessa lakiesityksessä.

Jos minä oikein nopeasti katsoen ymmärrän, niin jos tässä lakiesityksessä aktiiviviljelijälle ei tehdä mitään kansallisia tarkennuksia, niin ilmeisesti käytännössä lähes jokainen suomalainen peltoa hallitseva ja viljelevä henkilö täyttää aktiiviviljelijän määritelmän iästä tai eläkkeellä olosta huolimatta, ja se ei missään tapauksessa voi tämän alan kehityksen kannalta olla järkevä suuntaus. Eli sitä ilman muuta on valiokuntakäsittelyssä arvioitava.

Sama on sitten niin sanottu ekologinen ala. Jos minä oikein taas ymmärrän, niin tämä ekologisen alan suomalainen määritelmä lyödään lukkoon nyt tässä lakiluonnoksessa, ja minusta se näyttää vähän pakkokesannointijärjestelmältä, joten sitäkin on syytä kyllä tuossa valiokuntakäsittelyssä tarkkaan arvioida.

Puhemies! Toinen lakiesitys, josta muutama kommentti. Tämä paljon puhuttu kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki, kansankielellä Kemera, HE 138 näiltä valtiopäiviltä. Tällä kestävän metsätalouden tukijärjestelmällähän on erittäin suuri merkitys metsänomistajien aktivoimisessa metsien aktiiviseen ja kestävään hoitoon ja käyttöön. Tällä uudistuksella on ihan selkeästi pyritty yksinkertaistamaan tukiehtoja, keventämään järjestelmään liittyvää hallinnollista työtä sekä lisäämään tukien vaikuttavuutta. Minä uskoisin sillä tavalla, että näihin tavoitteisiin aika hyvin tällä esityksellä on myös päästy. On erittäin hyvä, että lakiesityksessä myös panostetaan taimikoitten ja nuorten metsien hoitoon. Monella tavalla tämä uusi tukimalli on perusteltu ja kannustaa tekemään nuoren metsän hoitotyöt aivan oikea-aikaisesti.

Sen sijaan lakiesityksen EU:n valtiontukisääntöjen edellyttämä ennakkohakemusvelvoite taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon hankkeelle tulee lisäämään epäilemättä hallintoa ja heikentämään näiden työlajien houkuttelevuutta. Ennakkohakemusjärjestelmästä on luotava mahdollisimman joustava, ja siinä on hyödynnettävä mahdollisimman pitkälle olemassa olevia tietojärjestelmiä ja sähköisiä palvelujärjestelmiä. Suomen metsäkeskuksen metsään.fi-järjestelmästä on luotava ehdottomasti aito metsänomistajan palveluportaali, jossa muun muassa kyseisten tukien haku on voitava tehdä yhdellä napin painalluksella. Byrokratian purkutalkoot tulee ottaa tännekin. Hallinnolla ei saa luoda esteitä järkevälle ja sujuvalle toiminnalle.

On myös huomattava, että esitetty tukijärjestelmä heikentää olennaisesti Pohjois-Suomessa myönnettäviä tukia. Onkin hyvä, että tukijärjestelmässä on säilytetty mahdollisuus tukien eriyttämiseen alueittain metsätaloudellisten olosuhteitten mukaan. Pohjoisen Suomen heikoimmat olosuhteet ja investointien pitkä takaisinmaksuaika tulee ottaa huomioon tukitasojen ja tukiehtojen määrittelyssä.

Ja aivan lopuksi, puhemies: Tämän esityksen mukaan nyt voimassa olevien lakien mukaista rahoitusta olisi haettava viimeistään 20.3.2015 ja rahoitus myönnetään viimeistään 30.6.2015. Esitetty uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki saatettaisiin voimaan sen jälkeen, kun Euroopan yhteisön komissio on sen hyväksynyt, kuitenkin ilmeisesti aikaisintaan 1.7.2015. Uuden lain mukaisia hankkeita koskevia tukia voitaisiin hakea vasta lain voimaantulon jälkeen. Koska jatkossa kaikkia työlajeja koskee ennakkohakemusvelvoite ennen työn aloittamista, tämä tarkoittaisi, että metsänhoitotöiden, erityisesti taimikoiden ja nuorten metsien hoidon, toteuttamiseen tulisi keväällä ja kesällä 2015 useamman kuukauden katkos. On aivan välttämätöntä, että tämä siirtymäsäännös muutetaan niin, että tämä epäkohta korjataan.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Jatkan aikaisempaa puheenvuoroani.

Suomen talous on supistumassa jo kolmatta vuotta peräkkäin, kohta neljäs alkaa, ja kuitenkaan osa Suomessa työtä tekevistä ulkomaalaisista työntekijöistä ei maksa veroa meille lainkaan. Mielestäni tämä on yksi asia, mihin me voimme vaikuttaa, vaikka meillä on vapaa liikkuvuus Eta- ja euroalueella Euroopassa. Me voisimme nimittäin pitää huolen siitä, että nämä 80 000 työntekijää ovat myös päteviä. Nimittäin meillä on mahdollisuus halutessamme rajoittaa ulkomaalaisen työvoiman saapumista Suomeen pätevyysvaatimuksia kiristämällä.

Mielestäni on ihan aiheellista, että Suomessa on esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla erilaisia ammattiryhmiä, jotka eivät voi työskennellä ilman muodollista pätevyyttä. Minkä tähden siis osin täysin kouluttamattomat ja epäpätevät ulkomaalaiset saavat rakentaa talomme? Tämän kysyn siksi, koska rakennusvirheet ovat huomattavasti lisääntyneet viime vuosina. Rakennusteollisuuden mukaan omaperusteisen asuntotuotannon takuuvirhekustannukset ovat enemmän kuin tuplaantuneet vuodesta 2005 vuoteen 2010.

Virheiden suuresta määrästä huolimatta Suomessa ei ole vieläkään käytössä toimivia keinoja rakennusvirheiden ennalta ehkäisemiseksi ja niiden ajoissa havaitsemiseksi. Esimerkiksi omassa kunnassani olen peräänkuuluttanut videoituja tarkastuspöytäkirjoja, jotka olisivat oiva keino dokumentoida piiloon jäävät rakenteet. Ne lisäisivät myös rakentamisen vastuullisuutta ja huolellisuutta. Koulutusta vailla olevat työntekijät eivät useinkaan paranna rakentamisen laatua, jos ei siihen jonkunnäköisiä säädöksiä lisää tehdä.

Arvoisa puhemies! Lisäksi rakennusalalla erityisesti palkan polkeminen on helppoa sen vuoksi, koska verottajalla ei ole oikeutta ilmoittaa mahdollisesta alipalkkaepäilystä työsuojeluviranomaiselle. Alipalkkauksen kriminalisointi olisi mielestäni tehokkaampaa kuin tutkia sitä vain työsyrjintänä. Lisäksi myös työaikakirjanpidon puuttumisen mahdollistaminen ilman rangaistusta, kuten laiminlyöntimaksua, polkee palkkatasoa erityisesti ulkomaalaisten osalta ja sitä kautta koko rakennusalalla.

Arvoisa puhemies! Pian hyväksyttävä budjetti tuo varmasti esiin erilaisia näkökulmia, joita ei voi ilman äänestystä hyväksyä. Meidän tulisi tässä budjetissa nähdä myös oikeudenmukaisuus siltä osin, että me emme heikennä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien elintasoa liian paljon. Me perussuomalaiset tulemme esittämään joitain esityksiä ja toivomme, että hallitus joiltain osin antaisi niitä lisämäärärahoja sitten joulurahoina, kun sen aika tulee. — Kiitos.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Tämän budjettikeskustelun yksi havainto on myöskin se, että todennäköisesti käy nyt niin, että me pystymme vihdoin viimein korjaamaan hallituksen alkukaudellaan tekemän virheen. Hallitus nosti turpeen verotusta, joka on liitetty myöskin puuenergian verotukseen, millä selvästi heikennettiin kotimaisten uusiutuvien luonnonvarojen kilpailukykyä fossiilisiin nähden. Tässä keskustelussa on nimittäin edustaja Zyskowicz, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, sanonut, että hän kannattaa, että tuo vero muutetaan, että turpeen verotus korjataan niin, että kilpailukyky säilyy. Kun päähallituspuolueen ryhmän varapuheenjohtaja sanoo näin, niin kyllä me voimme silloin olettaa ja odottaa ja myös edellyttää, että näin myöskin hallitus toimii. Ei kai päähallituspuolueen ryhmä voi olla toista mieltä kuin hallitus. Silloinhan hallitus ei nauti eduskunnan ja ryhmänsä luottamusta.

Elikkä toivoa on. Edustaja Zyskowicz on koko ajan tätä ennen tällä vaalikaudella, aina, vastustanut suomalaisen uusiutuvan luonnonvaran ja energian kilpailukyvyn kohentamista. Hän on tullut järkiinsä, ja hän on tehnyt tällaisen esityksen täällä, ja tämän me hyvin varmasti muistamme.

Puhemies! Toinen asia, joka liittyy maatalouteen, on se, että nyt vihdoin viimein ministeri Orpo täällä totesi, että maatalouden hallinnonalalta on leikattu merkittävässä määrin tällä vaalikaudella, hänen sanojensa mukaan 210 miljoonaa, jotka ovat suoraan pois viljelijän viivan alle jäävästä osuudesta eli kannattavuudesta. Nyt hän sen tunnusti ja tunnisti — hyvä niin. Keskusta on esittänyt jo pitkään tätä samansuuruista lukua.

Toinen asia on se, että yleensä ei oteta huomioon, että maatalouden harjoittajia koskevat myös muiden hallinnonalojen leikkaukset, veropuolella aivan erityisesti, ympäristöpuolella ja myöskin sosiaali- ja terveydenhuollon alalla ja vaikkapa lomitusten osalta, joita nyt uhkaa ja joihin esitetään 5 miljoonan leikkaus. Sen lisäksi käydään keskustelua valtiontukisuuntaviivoista ja on annettu siinä jo ensimmäinen naru periksi komissiolle. En pidä ollenkaan hyvänä, että näin tehdään. Meidän pitää jämäkästi olla oman sosiaaliturvamme tukemisen puolella eikä antaa EU:n ryhtyä määräilemään kansallisia päätöksiä.