Kimmo  Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Meillä on hallituksen esitys, jolla pyritään täydentämään vuonna 98 solmittua niin sanottua Rooman sopimusta kansainvälisestä rikostuomioistuimesta, ja tällä hallituksen esityksellä nyt sitten ollaan menossa mukaan sopimukseen, joka koskee erivapauksia ja erioikeuksia liittyen tähän Rooman sopimukseen, joka on nyt prosessina käynnissä.

Arvoisa puhemies! Tämä niin sanottu Rooman sopimus kansainvälisestä rikostuomioistuimesta on yksi merkittävimmistä saavutuksista viimeisten vuosikymmenten aikana, kun me puhumme globalisaatiosta, puhumme universaaleista ihmisoikeuksista, puhumme maailmanlaajuisesta hallinnan kehittämisestä. Tässä ollaan ottamassa se historiallinen askel, että kun Haagin kansainvälinen tuomioistuin on voinut tuomita, myöskin sovitella, valtioiden välisiä kiistoja, ensi kerran ihmiskunnassa nyt on luotu järjestelmä, jossa voidaan myöskin yksilö saattaa kansainvälisen tuomioistuimen tuomittavaksi, voidaan käynnistää kansainvälinen syyteprosessi ja viime kädessä myöskin saattaa yksilö tuomittavaksi. Silloin on kyse tietysti kaikkein merkittävimmistä rikoksista ihmisyyttä vastaan, kaikkein pahimmista sotarikoksista, kansanmurhista, tämän tyyppisistä ilmiöistä.

Tässä Rooman sopimuksessa on tietysti lähtökohtana se, että tämä kansainvälinen rikostuomioistuin on kansallista tuomioistuinkäytäntöä täydentävää, ei sitä korvaavaa, mutta olennaisinta on tietysti tunnistaa se, että perustavaa laatua olevat ihmisoikeudet ovat universaaleja ja yksilö rikkoessaan niitä julmimmalla mahdollisella tavalla voidaan asettaa myöskin kansainvälisesti vastuuseen, ja sen takia tämä prosessi on tärkeä. Tähän mennessä jo yli 90 maata on liittynyt tähän Rooman sopimukseen mukaan, ja nyt sitten tällä erioikeuksia ja -vapauksia koskevalla sopimuksella pyritään täydentämään tuota varsinaista Rooman sopimuksen perussäännöstöä niin, että se tulee myöskin operatiiviseksi kansallisella tasolla. Tämä täydentävä sopimusjärjestely on myöskin jo käynnistynyt. 54 valtiota on tähän sitoutunut jo mukaan, ja se on astunut voimaan. Siinä mielessä nyt Suomessa ollaan liikkeellä, ja kun eduskunta toivon mukaisesti tulee hyväksymään tämän hallituksen esityksen, niin Suomikin voi tähän täydentävään sopimustekstiin liittyä mukaan.

Arvoisa puhemies! Tästä Rooman sopimuksesta joutuu vielä tietysti toteamaan sen olennaisen seikan, että siitä huolimatta, että lähes satakunta valtiota on liittynyt siihen jo mukaan ja se nauttii yleismaailmallista tukea, valitettavasti keskeisin suurvalta Yhdysvallat on suhtautunut pidättyvästi, jopa kielteisesti, tähän Rooman prosessiin, ja ehkä sitäkin suuremmalla syyllä on tärkeätä, että me eduskunnassa ja Suomessa tiedostamme tämän prosessin merkityksen. Tämä järjestelmä tulee toimivaksi vasta siinä vaiheessa, kun siihen saadaan mukaan tietysti kaikki valtiot, ja tietysti kaikkein keskeisintä on saada suurimmat ja merkittävimmät valtiot tähän mukaan.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Toistamatta sitä, mitä ed. Kiljunen sanoi, haluan kiinnittää myös osaltani huomiota siihen tosiasiaan, että Yhdysvallat on tämän kansainvälistä rikostuomioistuinta koskevan kansainvälisen sopimuksen ulkopuolella. Yhdysvallat ei ole vain ulkopuolella, vaan Yhdysvallat on myös tehnyt paljon työtä estääkseen eräiden muiden maiden liittymisen tähän kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Yhdysvallat on painostanut sekä poliittisesti että taloudellisesti muun muassa Euroopan unionin jäsenmaita, Euroopan neuvoston jäsenmaita, ennen Naton viime laajentumista myös Nato-jäsenyyttä hakeneita maita, jotta ne eivät olisi liittyneet tähän sopimukseen. Seitsemän Naton hakijamaata joutui muun muassa taloudellisten sanktioiden kohteeksi, kun Yhdysvallat päätti jäädyttää sotilasapua näille maille siksi, että nämä maat aikoivat liittyä Rooman sopimukseen ja kieltäytyivät Yhdysvaltain vaatimasta kahdenvälisestä sopimuksesta, jolla kansainvälisen rikostuomioistuimen vaikutus olisi mitätöity asianomaisten maiden alueella. Vasta sen jälkeen, kun nämä seitsemän hakijamaata suostuivat Yhdysvaltain vaatimukseen osallistua Irak-operaation, Yhdysvallat on tehnyt päätöksen lopettaa sotilaallis-taloudellisten sanktioiden voimassaolon.

Pidän myönteisenä sitä, että Viro, Latvia, Liettua ja Bulgaria eivät kovasta painostuksesta huolimatta suostuneet solmimaan Yhdysvaltain kanssa kahdenvälistä sopimusta, ja pidän toisaalta valitettavana sitä, että Romania oli valmis tällaisen sopimuksen tekemään.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Kiinnitän tähän samaan asiaan huomiota, josta ed. Laakso puhui ja johon ed. Kiljunen viittasi puheenvuorossaan, nimittäin Yhdysvaltojen rooliin. Kyllähän se, että Yhdysvallat jää kansainvälisen rikostuomioistuimen ulkopuolelle, oikeastaan saattaa aika erikoiseen valoon koko Yhdysvaltojen asennoitumisen kansainväliseen yhteistyöhön. Jos tällainen merkittävä kansainvälinen rikostuomioistuin saadaan aikaan, niin on aika käsittämätöntä, että maailman johtava ja ainoa supervalta kuitenkin katsoo asiakseen, niin kuin ed. Laakso sanoi, ei pelkästään jättäytyä ulkopuolelle vaan myöskin painostaa eurooppalaisia valtioita antamaan immuniteetin Yhdysvaltojen kansalaisille. Tätähän ei voi mitenkään ymmärtää eikä hyväksyä.

Euroopan neuvostossa kun tätä asiaa on käsitelty, niin meitä ovat lähestyneet muun muassa kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt. Tässä mainitsen erityisesti Human Rights Watchin, joka on tuominnut amerikkalaisten toiminnan tässä yhteydessä. Itse asiassa asia, johon ed. Laakso epäsuorasti viittasi, oli se, että Euroopan unioni omalla toiminnallaan sai kyllä aikaan sen, että tietyt hakijamaat — Liettua, Latvia ja eräät muut maat — eivät suostuneet amerikkalaisten vaatimuksiin.

Tässä yhteydessä tietysti voidaan esittää hurskas toivomus, että Yhdysvallat muuttaisi asennoitumistaan, mutta kuten totesin, niin ainakin oma käsitykseni on, että se jää hurskaaksi toivomukseksi, tapahtuupa nyt sitten Amerikassa presidentin vaihdos tai ei.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Haluaisin vielä kiinnittää huomiota siihen, että vaikka Yhdysvallat perustelee Rooman sopimuksen ulkopuolella pysyttäytymistä sillä, että poliittisin perustein sen sotilaita tai diplomaatteja voitaisiin asettaa tuomioistuimiin, niin näyttää siltä, että tämän takana on kuitenkin Yhdysvaltain viime vuosina laajentunut tapa käyttää yksityisten yritysten niin sanottuja turvallisuuspalveluja hyväksi. Yhdysvalloilla on jo kymmeniätuhansia yksityisen turvallisuusalan palveluksessa olevia sotilaita eri maiden kriisipesäkkeissä, muun muassa Irakissa ja Afganistanissa.

On aivan selvää, että kun nämä turvallisuuspalvelujen yksityisten firmojen työntekijät eivät ole välittömästi esimerkiksi Yhdysvaltain sotilassäännöstön alaisia, heidän toimintamahdollisuutensa ja toimintatapansa ovat kokonaan toiset kuin palveluksessa olevien sotilaiden. Näyttää siltä, että ne kokemukset, mitä muun muassa Afganistanista ja Irakista on saatu, osoittavat, että nämä yksityisten yritysten palveluksessa olevat turvamiehet käyttävät myös varsin kyseenalaisia keinoja, sellaisia, joita varten muun muassa kansainvälinen rikostuomioistuin on perustettu. Välttääkseen kansainvälisen rikostuomioistuimen puuttumisen näiden yksityisten niin sanottujen sotilaiden ja turvamiesten toimintaan Yhdysvallat pitäytyy Rooman sopimuksen ulkopuolella.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Minä olisin suhtautunut jossain määrin optimistisemmin Yhdysvaltojen kannanmuodostukseen jatkossa.

Ed. Elo viittasi siihen, että riippumatta presidentinvaalien tuloksesta Yhdysvaltojen kanta pitänee. Kannattaa muistaa se, että presidentti Clintonin kaudella Yhdysvallat oli valmis tukemaan neuvotteluprosessia, joka johti Rooman sopimukseen. Presidentti Clinton itse oli valmis myöskin tähän menemään mukaan. Administraation vaihdos Yhdysvalloissa johti siihen, että todellakin Yhdysvallat on ollut hyvinkin jyrkästi vastaan tätä Rooman prosessia.

Olen vakuuttunut, että presidentinvaalien tulos on merkittävä tässä suhteessa, ja voimme olettaa demokraattien voittaessa, että Yhdysvallat saattaa tässä asiassa muuttaa kantaansa, erityisesti kun tunnistamme sen tarpeen, mikä on olemassa, että Yhdysvallat johtavimpana suurvaltana maailmassa joutuu myöskin pitkässä juoksussa kantamaan yhteisvastuullisesti vastuuta maailman kehityksestä ja siihen liittyy tietysti myös tämmöisen kansainvälisen rikostuomioistuimen tukeminen.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Ed. Kiljunen on siltä osin oikeassa, että Yhdysvaltojen administraation suhtautuminen muuttui presidentinvaihdoksen myötä, mutta ei välttämättä sen takia, että presidentti vaihtui. Kun olen lukenut ehdokas John Kerryn ajatuksia, niin kyllä olen tullut vakuuttuneeksi siitä, ettei tältä osin välttämättä Yhdysvaltojen linja muutu. Kerry on ilmoittanut ehdottomasti, että Amerikka päättää omista asioistaan eikä ota ohjeita miltään kansainvälisiltä järjestöiltä, ei sen paremmin YK:lta kuin ilmeisesti myöskään kansainväliseltä rikostuomioistuimelta. Joten kyllä uskon, että minun pessimismilleni on perusteita.