Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Nyt on käsittelyssä valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus viime vuodelta, ja arvoisa oikeuskansleri on läsnä. Tässä kaksi asiaa, joihinka haluaisin kiinnittää huomiota.

Eilisessä budjettikeskustelussa todettiin Suomessa olevan erittäin vaikea sisäilma- ja homeongelma, ja se tulee esille tässä apulaisoikeuskanslerin tarkastuksessa Kotkan käräjäoikeudessa. Apulaisoikeuskansleri teki tarkastusmatkan, ja tämä kertomus on varsin laajasti näissä asiakirjoissa. Tämä kertomus johti toimenpiteisiin ja lopputulokseen, joka oli sellainen, että käräjäoikeus muutti ja muuttaa uuteen osoitteeseen, ja tästä on jo päätöksetkin tehty, koska toimipiste, missä se toimi, oli nimenomaan sisäilman näkökulmasta täysin väärä ja asianomaisten ja siellä työskentelevien ihmisten terveyden kannalta ongelmallinen.

Nyt ongelmana on tietysti myös se, että tällaisia tarkastuksia ei pystytä tekemään kaikkiin homeongelmallisiin kohteisiin, jotka ovat valtionhallinnon alaisina. Tiedämme toki, että kunnan kiinteistöissä ei tällaisia tarkastuksia juurikaan tehdä, ja se on ongelma kuntatalouden näkökulmasta niin kuin palvelutkin yleensä.

Toinen asia, arvoisa puhemies, johonka haluan kiinnittää huomiota, on valtionhallinnon laillisuusvalvonnassa verkkokalastuksen rajoitukset Saimaalla.

Maa- ja metsätalousministeriö tiedusteli toukokuussa 2009 oikeuskanslerin lausuntoa siitä, voidaanko asetusluonnoksen 3 §:ssä mainitut pyydysten käyttöaikaa ja rakennetta koskevat rajoitukset säätää kalastuslain 31 §:n nojalla ottaen huomioon perustuslain asianmukaisen momentin asettamat vaatimukset sekä perusoikeuksien rajoittamisen yleiset edellytykset. Tämä koskee siis sitä, että Saimaalla pitää rajoittaa verkkokalastusta saimaannorpan suojelun hyväksi. Tämä aikahan on 15.4.—30.6. vuosittain.

Tästä käytiin aika laajaa keskustelua myös tässä salissa, tästä vastauksesta, jonka Oikeuskanslerinvirasto antoi maa- ja metsätalousministeriölle. Ministeriö ilmoitti ensiksi, että asetuksen antamismahdollisuutta ei ole. Kuitenkin tässä Oikeuskanslerinviraston vastauksessa viitataan kalastuslain 31 §:ään, jonka puitteissa tämä asetus olisi voitu antaa jo 2009, jos olisi haluttu. Nyt tämä asia on ollut lainsäätämismuodossa täällä eduskunnassa, ja maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön mukaisesti se asia on sitten edennyt — siihen liittyy erinäisiä näkökulmia. Kuitenkin painotan tätä, että tämä vastaus ja se informaatio, mikä silloin annettiin, oli kielteisempi tämän asetuksen soveltamismahdollisuuksien näkökulmasta, siis kalastuslain 31 §:n nojalla tapahtuvan asetussäännöksen antamisen näkö-kulmasta, kuin mitä tosiasiassa Oikeuskanslerinvirasto oli vastannut.

Kaiken kaikkiaan tämä on tärkeä asia, koska saimaannorpan suojelu ja tulevaisuus on vain Suomesta riippuva asia, ja tuo asia, suojelu, on edelleenkin kesken.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2009 sisältää useita mielenkiintoisia ratkaisuja ja päätöksiä. Saan aina silloin tällöin palautetta tavallisilta kansalaisilta oikeuskanslerin — yhden ylimmistä laillisuusvalvojistamme — toiminnasta. Kansalaiset nimittäin ovat usein sitä mieltä, että laillisuusvalvoja ei riittävän voimakkaasti puutu selkeisiinkään epäkohtiin, vaan hän esittää kanteluihin vain käsityksiään, jotka eivät käytännössä johda mihinkään konkreettisiin toimenpiteisiin. Saamistaan moitteista huolimatta virkamiehet jatkavat vanhalla tutulla tyylillään viranhoitoaan. Näin on, vaikka monesti virkamiehiä syytetään teoista, jotka ovat todella moitittavia ja jotka tulisi viedä edelleen viranomaisten tarkempaan tutkimukseen.

Arvoisa puhemies! Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu paljon vaalirahoitukseen liittyvästä epäasiallisesta, jopa rikoksen tunnusmerkistöt täyttävästä, toiminnasta. Onneksi viranomaiset ovat lopultakin alkaneet suhtautua riittävällä vakavuudella vaalirahoituksen karkeisiin epäkohtiin, joita liian pitkään ovat katsoneet läpi sormiensa. Nyt tätä vaalirahoitusmarkkinoilla rehottavaa maan tapaa on paljon vaikeampi kitkeä kuin olisi ollut vaikkapa kymmenen vuotta sitten, kun lainsäädäntöä tältä osin viimeksi uudistettiin. Edistystä on tapahtunut, koska useat väärinkäytösepäilyt ovat johtaneet asiaankuuluvaan poliisitutkintaan ja jopa syyteharkintaan.

Arvoisa puhemies! Julkisuudessa on ollut vuosikausien ajan tietoa, joka liittyy esimerkiksi johtavien virkamiesten ylenpalttiseen kestitykseen, golfin pelaamiseen ja matkusteluun virka-aikana. Nämä maan tavat kuten myös virkamiesten kaksoisroolit yritysmaailman tehtävissä ja julkisissa viroissa tulisi saada nykyistä läpinäkyvämmiksi. Suomessa käsittääkseni vain ministeritasolla kerrotaan avoimesti niistä sidonnaisuuksista, jotka on syytä tietää silloin, kun henkilö osallistuu korkealla tasolla yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Mielestäni sama käytäntö pitäisi laajentaa koskemaan myös muita johtavia virkamiehiä ja myös poliittisia päätöksentekijöitä ja erityisesti kuntatasolla, jossa osallistutaan julkisten rakennushankkeiden urakkatarjouskilpailuista päättämiseen ja muihin merkittäviin julkisiin hankintoihin. Tällä hetkellä useissa kunnissa lisätään erilaisten ostopalvelusopimusten käyttöä ja toimitilojakin vuokrataan yksityisiltä kiinteistösijoittajilta jopa kymmeniksi vuoksiksi eteenpäin. Tällaiseen päätöksentekoon osallistuvilla luottamushenkilöillä ei saisi olla minkäänlaisia sidonnaisuuksia ostopalveluja tai kiinteistöpalveluja tuottaviin yrityksiin. Toivoisinkin, että tulevaisuudessa tämäntyyppisiin epäkohtiin kiinnitettäisiin aikaisempaa enemmän huomiota, nyt kun kuntalakia ryhdytään uudistamaan. Ilmoitusten tekemisen kaikkien keskeisten päätöksentekijöiden sidonnaisuuksista pitäisi olla lakiin perustuva velvollisuus eikä perustua pelkkään suositukseen, kuten asia on nyt kirjattu kuntalakiin, sillä suositukset hyvin harvoin johtavat minkäänlaisiin käytännön toimenpiteisiin.

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että kaikki epäilyt maan tapana olevista lahjuksista aina saatettaisiin poliisitutkintaan ja että poliisitutkinta vietäisiin myös loppuun asti ja mahdollisimman usein syyteharkintaan ja tuomioistuinkäsittelyyn, sillä pikku lahjat muuttuvat usein suuriksi lahjoiksi — ihmisluonteen tuntien. Vain järeät toimenpiteet voivat johtaa nykyisen rumalta näyttävän ja tuntuvan maan tavan muuttumiseen. (Ed. Johannes Koskinen: Ei se ole maan tapa!) Suomessa ainoana oikeana tavoitteena pitää olla nollatoleranssi aina silloin, kun kysymys on virkamiesten ja poliitikkojen lahjusepäilystä.

Toivon, että arvoisa oikeuskansleri puuttuu näihin epäkohtiin aina silloin, kun se vain lain mukaan on mahdollista.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Tein oikeuskanslerille tästä lainsäätämisen tasosta viime kerralla pari kysymystä, joihin hän varmaankin vastaa, mutta nyt tämä ajankohtainen aihe, joka oikeuskanslerin toimesta eilen tuli esille, kiinnostaa tietysti meitä kansanedustajiakin.

Ensinnäkin ministerithän antavat tämän ilmoituksen sidonnaisuuksistaan, ja kuten äskeisessä puheenvuorossa sanottiin, kunnallishallinnossahan tätä ei ole, ei ole luottamushenkilöitten osalta eikä ole johtavien virkamiesten osalta. Kuitenkin siellä valmistellaan kaavat, myös maakuntakaavat, jotka sitten aikanaan tulevat ympäristöministeriöön vahvistettaviksi, ja tarvittaessa sitten voi vielä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mutta kunnallishallinnossa meillä on putsaamatta tämä asia, joka tämän Juhantalon valtakunnanoikeuskäsittelyn jälkeen tuli ministereille, ja tähän asiaan kyllä pitäisi puuttua. Sehän ei ole yksistään eikä nimenomaankaan oikeuskanslerin asia, mutta tämä on eduskunnan asia ja kulloinkin istuvan hallituksen asia, että tähän todella puututaan.

Oikeastaan, kun nyt nämä sidonnaisuudet annetaan, olisi mielenkiintoista tietää, millä tavoin oikeuskansleri seuraa käytännössä ensinnäkin sitä, onko sellaisista luottamustehtävistä erottu, jotka maakuntien tai muuten valtion rahan näkökulmasta ovat sellaisia, että ministerin ainakin pitää siinä tilanteessa jäävätä itsensä, jos hän edelleen on näitten elimien hallinnossa mukana, ja se minusta ainakin on yleisohjeena annettu, että näistä pitää erota, ovat ne sitten Raha-automaattiyhdistyksen hallintoon liittyviä yhteisöjä tai Veikkauksen yhteisöjä tai sitten maakuntahallintoa tai kunnallista hallintoa, joissa ministerin objektiivisuus saattaa käytännössä vaarantua.

Se, miten valtioneuvoston istunnossa tai sitä ennen pystyy seuraamaan tätä tilannetta, on se asia, johon nämä sidonnaisuusilmoitukset on tarkoitettu, mutta se ei poista tietenkään sitä suomalaisen oikeuskäytännön ja oikeudenmukaisuuden periaatetta, että jokainen meistä itse huolehtii siitä, että hän jäävää itsensä tilanteessa, jossa hän kokee, että hänen objektiivisuutensa saattaa vaarantua tai hän on asiaan tai henkilöön sellaisessa suhteessa, että hänen on jäävättävä itsensä.

Tämä keskustelu, joka tässä on nyt käytännössä alkanut, on erittäin tervetullut, ja meidän kansanedustajien ja myös meidän, jotka olemme kunnallishallinnossa mukana, on huolehdittava siitä, että tässä tapahtuu selkeä parannus, koska se on ainoa tapa, jolla tätä poliittista luottamusta saadaan Suomessa aikaan.

Olisi nyt, arvoisa puhemies, mielenkiintoista tietää, millä tavoin oikeuskansleri näkee tämän tilanteen tästä eduskuntatason näkökulmasta ministereitten osalta mutta myös niin, miten näitten asioitten hoitamatta jättäminen kunnallishallinnossa saattaa heijastua niihin maakuntakaavoihin ja muihin, jotka tulevat valtioneuvoston päätettäviksi.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! En malta olla ottamatta kantaa ed. Tiusasen saimaannorppanäkemykseen. Saimaannorpan suojelu on edennyt äärimmäisen hyvin mutta vapaaehtoisella pohjalla. Tuo työ, mitä mahdollisesti lainsäädännön pohjalta on tehty, ei olisi koskaan saavuttanut sitä tasoa, elleivät paikallinen elinkeinoelämä ja kalastajat olisi vapaaehtoisuuteen suostuneet. Se etenee äärimmäisen hyvin.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kansalaisten oikeusturva on tärkeä, ja sitä pitää huolellisesti vaalia. Laki lähtee siitä, että kansalainen on syytön niin kauan, kunnes hänet syylliseksi on todettu. Tänä päivänä kuitenkin tietovuodot, tahalliset tai tahattomat, ovat korkeimmasta poliisijohdosta ja oikeuslaitoksesta aika yleisiä, ja se heikentää ihmisen oikeusturvaa, se vaarantaa jopa uraa. Se on mielestäni asia, johon pitää hyvin vakavasti paneutua, koska keltainen lehdistö on viime aikoina teilannut aivan liian monta hyvää ja viatonta ihmistä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä oikeuskanslerin kertomuksessa vuodelta 2009 on erittäin mielenkiintoinen esimerkki sivulla 215. Otsikkona on "Työpaikkailmoituksen syrjivyys". "Kaupungin ympäristötoimi oli työpaikkailmoituksessaan hakenut paikkakuntalaista tradenomiopiskelijaa toimistotöihin ympäristötoimistoon. Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi kaupunginhallituksen tietoon käsityksensä, jonka mukaan työpaikkailmoitus oli siltä osin kuin työnhakijan oli edellytetty olevan paikkakuntalainen ristiriidassa perustuslain 6 §:n 2 momentissa ja yhdenvertaisuuslain 6 §:n 1 momentissa säädettyjen syrjintäkieltojen kanssa - -." Tätä vasten on hyvin mielenkiintoista se, että näihin poliittisin perustein tapahtuviin virkanimityksiin ei tässä maassa kukaan uskalla puuttua, ja toivoisinkin, että näihin poliittisiin virkanimityksiin kiinnitettäisiin jatkossa enemmän huomiota.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Paajaselle huomio takaisin siitä, miten hyvin saimaannorpan suojelu on hoidettu: On selvää, että edelleenkin näillä alueilla, jotka ovat olleet tämän vapaaehtoisen kalastuskiellon piirissä, on niin kutsuttuja valkoisia läiskiä, myöskin nimenomaan niillä seuduilla, missä poikastuotantoa on. Tältä osin tilanne ei ole ollut tyydyttävä. Nyt on siirrytty myös siihen tilanteeseen, että koko organisaatio on siirretty pois Metsähallitukselta Etelä-Savon elyyn, mikä tuo uuden tilanteen, kun nämä kaikki aikaisemmat sopimukset joudutaan irtisanomaan ja tekemään uudet sopimukset, ja tällöin ihan teknisesti tämä tilanne saattaa olla ongelmallinen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Myöskin ed. Paajaselle: Kun laillisuusvalvonta on nimenomaan puuttunut tähän asiaan, niin se on kannustanut ryhtymään toimenpiteisiin niitten perälautojen säätämiseksi, jotta varmistetaan, että se saimaannorpan suojelu todella käytännössä kaikissa tilanteissa onnistuu.