Arvoisa herra puhemies! Eilinen keskiviikko osoitti, että työttömyys on Suomen suurimpia ongelmia. Yhdessä päivässä meiltä lähti noin 1 300 työpaikkaa. Työttömänä on kaikkiaan jo yli 300 000 suomalaista. Yhä useampaan kotiin tulee päivittäin epävarmuus yt-ilmoitusten myötä. Pääministeri Katainen, te ja teidän hallituksenne olette käytännössä seuranneet yli kaksi vuotta toimettomana sivusta, kun Suomi on luisunut talous- ja työttömyyskriisiin. Mitä te sanotte nyt niille suomalaisille, jotka saavat irtisanomislapun kouraansa? Mitä te sanotte heidän läheisilleen? Mitä hallitus aikoo tehdä tässä ja nyt suomalaisten työpaikkojen turvaamiseksi?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Jokainen ihminen, joka menettää työpaikkansa, ei menetä pelkästään toimeentulon lähdettä, vaan se on isku monella tapaa, koska työ on enemmän kuin toimeentulon lähde. Moni elää työn kautta ainakin osittain. Siinä on sosiaalisia kontakteja, mutta varsinkin ihmiset, jotka kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä, saavat siitä itselleen erittäin paljon. Sen takia nämä ajat, jolloin tämä teollisuuden rakennemuutos kourii tätä maata erittäin kovasti, ovat meille kaikille kovia kestää. Jokainen tuntee varmasti ihmisiä lähipiirissä, joilla on yt:t menossa. Me olemme menettäneet teollisuudessa yksinomaan noin 100 000 työpaikkaa 10 viime vuoden aikana. Eli jos edustaja Reijonen ajattelee, että tämä hallitus on toteuttanut nämä irtisanomiset, niin se ei ihan pidä paikkaansa.

Mutta se, mitä tehdään nopeasti, on esimerkiksi se, mistä täällä on puhuttu viime päivinä, lisätalousarvio, jossa saadaan nopeasti liikkeelle joitakin investointeja, rakennushankkeita, (Puhemies koputtaa) jotka työllistävät ihmisiä, ja sitten koko ensi vuoden budjetilla ja näillä rakenneuudistuksilla, joista tässä nyt on pari päivää puhuttu, pystytään myös lyhyellä mutta myös kes-kipitkällä aikavälillä saamaan työtä ihmisille.

Arvoisa herra puhemies! Musta keskiviikko osoitti, että suomalainen teollisuus ja työpaikat ovat vapaassa pudotuksessa. Varmaan tekin sen tunnustatte. Meillä on kaksoistehtävä. Meidän on hallittava teollisuuden rakennemuutosta ja saatava aikaan ratkaisuja, joilla luodaan uusia työpaikkoja. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto on todennut, että tulevaisuudessa työpaikat syntyvät ennen kaikkea pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Teidän hallituksenne on kuitenkin vaikeuttanut työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten tilannetta. Kymmenientuhansien yrittäjien verotus kiristyy, eikä työllistämistä vaikeuttavaa byrokratiaa ole saatu purettua. Henkilöyhtiöitten, ammatin- ja liikkeenharjoittajien sekä maatalouden harjoittajien on saatava samantasoiset verokannusteet kuin yhteisöveron alennuksesta hyötyvät suuryritykset. Arvoisa pääministeri, milloin hallitus korjaa tämän epäoikeudenmukaisuuden?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Se on varmasti totta, että pk-yritysten byrokratia on samalla tasolla kuin viime hallituksen aikana. Siihen ei ole varmaan pystytty riittävästi puuttumaan. (Sirkka-Liisa Anttila: Ei ole haluttu!) Eli se byrokratia on varmasti edellisen hallituksen tasolla. Aina pitää pystyä tässä parempaan. Meillä on varmasti tässä työtä tehtävänä.

Pk-yritysten puolesta: tästä yhteisöveron alennuksestahan hyötyvät myös pienet ja keskisuuret yritykset. Samoiten osinkoveron muuttaminen kannustavampaan suuntaan kannustaa yrityksiä kasvamaan, ja se myös alentaa monen pk-yrityksen verotusta. Mutta on myös niitä yrityksiä, joissa verotus kiristyy. Ihan pienimpien yritysten kohdalla ei, mutta joidenkin kohdalla kyllä. Mutta tämä iso liikku tehtiin siinä, että alennettiin kaikkien yritysten yhteisöveroa ja sitten osinkoverotusta muutettiin entistä kannustavammaksi.

Sitten erillisenä kysymyksenä pitää tietysti mainita tämä kasvurahasto, jota nyt aletaan kerryttämään, josta yritykset saavat apua investointeihinsa siinä tapauksessa, että he eivät normaalisti pankin kautta sitä saa.

Arvoisa puhemies! Pääministeri, kyllä se vain on totta, että henkilöyhtiöiden veroero verrattuna osakeyhtiöihin on merkittävästi kasvanut, ja siihen edustaja Reijonen tuossa viittasi, ja siihen pitäisi saada nopeasti muutos.

Toinen ongelma, mikä meillä on tällä hetkellä: pienten ja keskisuurten yritysten työllistämisen esteenä on rahoituksen kriisi. Siellä jopa valtionyhtiöt ovat jatkaneet maksuaikoja ja maksamista sillä tavalla, että käyttöpääomat ovat tiukoilla. Siellä on pankkirahoitus tiukentunut ja vakuusvaatimukset ovat kasvaneet.

Viime hallituksen aikana Finnveralla oli käytössä suhdannelaina, joka toimi erinomaisen hyvin tämmöisissä tilanteissa. Mitä konkreettista tässä ja nyt hallitus aikoo tehdä pk-yritysten rahoitusaseman parantamiseksi, koska se on yksi keskeisistä työllistämisen esteistä tänä päivänä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hyvä, että edustaja Sipilä korjasi tuon edustaja Reijosen äsken mainitseman asiavirheen. Kun Reijonen sanoi, että olemme kiristäneet pienten yritysten verotusta, niin te korjasitte, että se veroero on voinut kasvaa, mutta verotusta ei siis ole kiristetty.

Henkilöyritysten tulohan muodostuu pääsääntöisesti palkoista, ja niin kuin tiedätte, palkkaverohan ei nyt kiristy. Mutta erityistä veronhuojennusta ei ole sinne tehty, se on totta.

Tähän rahoituskriisiin: Finnveran myöntövaltuuksiin, esimerkiksi tämän viennin rahoitukseen, on tehty korotusta, mutta sitten ovat nämä kaksi pääomarahastoa, eli luodaan kokonaan uusi rahasto siemenvaiheen yrityksille ja kaikkein pienimmille ja sitten jatketaan tätä kasvurahastoa sillä tavalla, että yritetään saada puolet yksityistä rahaa, niin että kaikki ei ole julkista rahaa, vaan julkiset antavat puolet ja yksityiset antavat puolet. Ja sitten vielä tuolla Tekesin puolella on tuo Tekesin normaalista toiminnasta erotettu erillinen rahasto, joka toimii enemmän markkinaehtoisesti kuin tähän saakka. Eli nämä ovat ehkä (Puhemies koputtaa) niitä kaikkein nopeimpia.

Arvoisa puhemies! Kyllä henkilöyhtiöiden verotus on myöskin kiristynyt, koska pääomaverotus on kiristynyt. Ja siitä tämä ero tulee.

Kysyin, aiotteko ottaa käyttöön pk-yritysten suhdannelainan tässä tilanteessa, jossa yritysten rahoitus on kriisissä, ja se on suurelta osin työllistämisen esteenä, kun puhutaan pienistä ja keskisuurista yrityksistä.

Pääministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Suhdannelainojen kohdalta meillä ei ole ainakaan päätöksiä nyt. Tilanne on nyt kuitenkin erilainen kuin silloin viime hallituksen aikana, jolloin rahahanat menivät kokonaan kiinni. Joten kysymys on siinä, että rahoitusta saa, mutta ei riittävästi. Viime kerralla, viime hallituksen aikana oli niin, että sitä ei saanut, vaikka olisi mikä tilanne. Tätä suhdannelainakysymystä varmaan pitää miettiä tässä jatkossa, mutta niin kuin sanoin, siitä ei ole toistaiseksi päätöksiä.

Arvoisa puhemies! Kun nyt puheenvuoron annoitte, niin minä näytän tämmöisen kuvan. [Puhuja näytti tilastokuvaa.] Tämä kertoo, että teollisuustyöpaikkojen kohdalla on alkanut uusi vapaapudotus. Uusi vapaapudotus. Muutaman päivän aikaan tuhansia työpaikkoja kerrotaan menetetyn.

Te kerrotte, että verouudistus, te kerrotte, että rakenneuudistus. Ensinnäkin ne ovat tyhjän päällä, rakenneuudistukset, toisaalta verouudistusten vaikutukset ovat kaukana. Sitten te sanotte, että pienten verotus ei kiristy. Mutta kiristyy se, pienten yritysten kohdalla, joilla on 60 000:een asti ollut se täydellinen veronhuojennus. Näin käy tällä hetkellä.

Nyt kysymys kuuluu teille: mihin toimiin te olette valmiita ryhtymään tässä ja nyt, koska nyt ei ole odottelun aika? Finnveralla on rahaa, mutta niillä ehdoilla, millä ne ovat tarjolla, eivät yritykset voi sitä rahaa ottaa. Ja pankit edellyttävät entistä suurempia vakuuksia, entistä korkeampaa marginaalia. Onko rahoituksessa valtio valmis tulemaan vastaan? Onko se valmis perumaan ne tutkimuksen ja kehittämisen rahoituksen leikkaukset? Onko valtio valmis myöskin pääomarahoituksessa tulemaan yrityksiä vastaan? Suomesta on kolme merkittävää (Puhemies koputtaa) pääomasijoitusyhtiötä lähtenyt viimeisen kahden vuoden aikaan kokonaan pois. Mihin toimiin, tässä ja nyt, (Puhemies: Nyt aika on täynnä!) hallitus ryhtyy?

Pääministeri Jyrki Katainen

Noista teollisista työpaikoista: en usko, että esimerkiksi Nokian viimeisen viiden vuoden aikana tekemiä irtisanomisia olisi voinut mikään hallitus estää, ei ainakaan viime hallitus kyennyt eikä tämä hallitus ole kyennyt estämään, eikä myöskään niitä muita rajuja irtisanomisia, mitä teollisuudessa on eri puolilla nähty. Jos asiakkaat eivät osta niitä tuotteita, mitä yritys tekee, niin ei sitä valtio voi muuksi muuttaa.

Mutta se, mitä valtio voi tehdä, on parantaa tämän maan kykyä innovoida, kykyä pärjätä kilpailussa eri puolilla maailmaa, ja sitähän me olemme juuri tehneet. Se on aivan totta, mitä edustaja Pekkarinen sanoi, että monet lääkkeet ovat pitkävaikutteisia. Ne vaikuttavat pitkällä aikajänteellä, ja tähän me olemme satsanneet veropuolella, palkkaratkaisun puolella, rahoitusjärjestelmien puolella.

Ministeri Vapaavuori ei taida olla tänään paikalla täällä, mutta Ihalainen ehkä saattaisi tietää, mitä TEMissä on keskusteltu näistä rahoitusmuodoista. Mutta sen totean, niin kuin kaikki hyvin täällä jo tietävät, että pääomarahastoja (Puhemies koputtaa) ja myös Tekesiä on vahvistettu.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on saada 200 000 uutta työpaikkaa, ja tässä suhteessa ei oikein hyvältä näytä. Pääministeri tässä sanoi, että yhteisöveron lasku on yksi sellainen keino, jolla työpaikkoja saadaan lisää. Se varmasti onkin, mutta se on kyllä täysin toiveitten varassa. Pääministeri sanoi myöskin, että pk-yrityksille tämä yhteisöveron lasku antaa myöskin, mutta pk:han terminä on lyhennys pienistä ja keskisuurista yrityksistä, ja kyllä totuus on se, että pienille osakeyhtiöille tällä ei ole juurikaan mitään merkitystä, koska siellä omistajat nostavat palkkatulona sen tulon, koska se on kuitenkin vielä järkevämpää, ja sitten nämä henkilöyhtiöt jäävät kokonaan tämän ulkopuolelle.

Jos miettii sitä, että 2000-luvulla kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja suurista yrityksistä ne ovat vähentyneet, niin eikö nyt olisi aika panostaa nimenomaan näihin pieniin, alkaviin ja kasvuhakuisiin yrityksiin niin, että luotaisiin niitä edellytyksiä niille uusille työpaikoille, niin että saadaan tämä 200 000 toimimaan? Minä kysynkin pääministeriltä: mitkä ovat ne konkreettiset (Puhemies koputtaa) keinot hallituksella tukea pieniä, alkavia ja kasvavia yrityksiä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Pieniä, kasvuhakuisia yrityksiä on hyvin monenlaisia. Esimerkiksi tuossa Aalto-yliopiston ympärillä on paljon startupeja, jotka ovat kasvuhakuisia, kasvuhaluisia. Osa niistä lentää, osa saa yksityistä pääomaa riskirahoittajilta, osa saa Tekesistä, eli ne kanavat ovat hyvin monenlaisia.

Mutta sitten henkilöyrittäjien kohdalta: Niin kuin totesitte oikein, henkilöyhtiöitten verotus riippuu siitä, mikä on palkkaverotus. 75 prosenttia henkilöyhtiöitten tulosta on palkkaverotettua. Esimerkiksi se malli, mitä Suomen Yrittäjät esitti tuossa ehkä puolisen vuotta sitten, taisi olla hintalapultaan semmoinen alta 20 miljoonaa euroa, jolla olisi kevennetty henkilöyhtiöitä. Se varmasti olisi tullut ihan tarpeeseen, mutta ehkä kukaan ei usko, että 20 miljoonan euron veronkevennys henkilöyhtiöihin räjäyttäisi työllisyyspankkia. Siitä varmasti on ihan hyötyä, en sitä kiistä, mutta se on per henkilöyrittäjä hyvin pieni summa. Sillä summalla ei ketään voi palkata. Minä vain halusin sanoa tämän sen takia, ettei kenellekään jää väärää kuvaa, että sillä yhdellä instrumentilla saataisiin enemmän aikaan kuin 900 miljoonan euron (Puhemies koputtaa) yhteisöveron kevennyksellä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Reijosen väite siitä, että hallitus ei ole tehnyt mitään, oli täysin käsittämätön. Jos me katsomme, kuinka Suomen kilpailukyky on heikennyt, katsotaan näitä käyriä, niin se heikkeneminen alkoi viime vuosikymmenen puolivälissä, jolloin keskusta oli hallituksessa. Silloin nimenomaan palkkataso nousi. Mitä hallitus nyt on tehnyt? Nyt on tehty maltillinen palkkaratkaisu kolmelle vuodelle, joka on historiallisen pitkä aika, ja tällä tavalla kilpailukykyä kyetään korjaamaan.

No, täällä väitettiin, että verotusta on kiristetty. Yhtiöitten verotusta on merkittävästi kevennetty. Osingonsaajan kädessä vero on 26 prosenttia, kun otetaan huomioon pienenkin saajan osalta yhtiön vero ja pääomavero, ja se on samalla tasolla kuin silloin, kun hallitus aloitti.

Mitä tulee henkilöyhtiöihin, ei ole kiristetty verotusta, vaan se on täsmälleen sama, ja se on ollut tähän asti varsin edullinen. Jos sitä ei kevennetä, niin täällä väitetään, että se on kiristämistä. En voi ymmärtää tätä retoriikkaa lainkaan.

Arvoisa puhemies! Kysyn pääministeriltä, kun nyt on tehty maltillinen palkkaratkaisu, joka pitäisi nopeasti saattaa satamaan, tekeekö hallitus kaikkensa, että tuo maltillinen palkkaratkaisu saadaan aikaan, (Naurua) ja kun hallitus on myöskin tehnyt ratkaisun maaliskuussa kehysriihessä, (Puhemies koputtaa) että yritysten kustannuksia ei nosteta, pidetäänkö tästä linjauksesta tiukasti kiinni.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Sasi nosti kaksi erittäin tärkeää asiaa esille: palkkaratkaisun ja teollisuuden kustannusrasitteen ja kilpailukyvyn. Me olemme vaikuttaneet taustalla niin paljon kuin ikinä vain pystymme maltillisen palkkaratkaisun syntymiseen. Valtiovaranministeriön arvion mukaan sen vaikutus työllisyyteen on noin 15 000—20 000 henkeä. Eli koska ei jatkettu niin kuin oli ennakoitu vaan tehdään maltillinen, työllisyyttä ja kilpailukykyä vahvistava palkkaratkaisu, työpaikan saa 15 000—20 000 suomalaista, jotka muussa tapauksessa olisivat olleet työttömänä. Se on iso saavutus, ja sitä me olemme halunneet tukea.

Toinen on teollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen, jota tehdään sekä täällä normisääntelyn puolella että myös sitten verotuksessa. Eli meillä ei ole varaa pistää vastakkain teollisuutta ja pieniä yrityksiä. Me tarvitsemme molemmat, koska vain sitä kautta meillä on riittävästi työpaikkoja ihmisille.

Arvoisa puhemies! Maanantaina Rauma sai oman mustan maanantainsa, valitettavasti, kun STX ilmoitti Rauman telakan nykyisten toimintojen lakkauttamisesta. Valtiota on syytetty tästä päätöksestä, mutta selvää on, että yhtiö teki itse omat valintansa keskittyä pääasiallisesti risteilijäbisnekseen.

Valtio teki taannoin myös omaa pohdintaansa telakkateollisuuden tulevaisuudesta ja tällöin tuli siihen tulokseen, että arktinen osaaminen on se osa-alue, johon laivanrakennuksessa kannattaisi keskittyä. Raumalla olisi mahdollisuudet tällaisen telakan toimintaan jatkossakin, ja siihen me uskomme edelleen. Tähän kuitenkin tarvitaan myös valtiota mukaan. Valtio voisi toimia neuvottelukumppanina STX:ään päin Rauman telakan irrottamisesta ja myymisestä, ja siten voitaisiin varmistaa myös valtion huoltovarmuus. Kysyisinkin ministeriltä: onko tällaisia neuvotteluja käyty, ja miten hallitus aikoo varmistaa, että Suomesta jatkossa tulisi arktisen osaamisen (Puhemies koputtaa) johtava maa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Edustaja nosti hyvin mielenkiintoisen näkökulman tähän eli nimenomaan sen, että Raumalla on olemassa telakka, siellä on olemassa laivanrakennusosaamista. Maailmalla arktisuus on kasvuala, ja siellä liikkumiseen tarvitaan kulkuvälineitä, joita Raumalla osataan rakentaa. Meitä kiinnostaa — siis kun sanon meitä, niin ehkä voisi sanoa, että koko Suomea kiinnostaa — se, että katsotaan hyvin tarkkaan se mahdollisuus, voisiko arktinen laivanrakennus tuoda nyt uuden näkökulman tähän Rauman tilanteeseen. Missään nimessä en halua antaa semmoista kuvaa, että näin tulee heti tapahtumaan ja tämä olisi helppoa ja kaikkea, mutta tämä kannattaa katsoa. Sen takia on erittäin hyvä, että Rauman telakalla on pieni siirtymäaika tai jatkoaika, jottei ovia laiteta kiinni, vaan jos jotakin uutta löytyisi, niin olisi helpompi jatkaa sitten, koska siellä alueella on paljon muutakin meriteollisuuteen liittyvää osaamista. Se monessa mielessä voisi olla aika unelmapaikka vaikkapa nyt arktiselle laivanrakennukselle.

Arvoisa herra puhemies! Työttömien jono Suomessa on yli 300 000 henkilöä. Lisäksi meillä on piilotyöttömyyttä noin 120 000 henkilöä, joten meillä on suurtyöttömyys tällä hetkellä, ja nyt kun hallitus vielä on siirtämässä jonon jatkoksi lukuisia kotiäitejä, niin työttömyys entisestään tulee kasvamaan näiden onnettomien kotihoidon tuen leikkauspäätösten johdosta.

Työttömiä usein julkisessa keskustelussa syyllistetään, että ikään kuin heillä ei olisi halua ottaa työtä vastaan, ja se on aivan järkyttävää. Varmasti valtaosa työttömistä menee välittömästi töihin, jos sitä työtä heille tarjotaan. Nyt hallitus ilmeisesti suunnittelee kunnille erilaisia velvoitteita liittyen työttömien työllistämiseen, joten kysyisin hieman tarkemmin siitä, minkälaisia konkreettisia toimenpiteitä hallituksella on työttömien työllistämiseksi.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Suhteessa kuntiin on aika monia hankkeita, joissa kunnalla on keskeinen rooli. Meillä on pitkäaikaistyöttömyyttä koskeva kuntakokeilu, joka kattaa yli puolet pitkäaikaistyöttömistä, ja siinähän keskeinen vastuu, ei yksin, on myöskin kunnilla muiden toimijoiden kanssa, ja sitä valtio erityisesti rahoittaa. Sama pätee tietysti tähän nuorten yhteiskuntatakuuseen, jossa myös kunnilla on tärkeä rooli nuorten työllistämisen ja koulutusmahdollisuuksien avaamiseksi. Tämän lisäksi olemme sopineet siitä, että työvoiman palvelukeskukset tulevat maata kattaviksi, jotka nimenomaan keskittyvät vaikeimmin pitkään työttömänä olleiden ihmisten auttamiseen, polun rakentamiseen, ja työmarkkinatuen käytännön päätöksenteko siirretään yli 300 päivän jälkeen nimenomaan kuntapohjaisesti ratkottavaksi. Tämä kokonaisuus tulee vastaan nimenomaan vaikeimmin työllistettäviä ihmisiä, ja siellä kuntien merkitys tulee olemaan keskeinen, ei niin, että kaikki kustannukset sysätään kunnille, vaan valtio rahoittaa (Puhemies koputtaa) monelta osin näitä toimenpiteitä.

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän, että kysymys kolahti kokoomukseen pahasti. Tosiasia on kuitenkin se, että pk-yrittäjien verotus on kiristynyt. Yhtenä esimerkkinä nostan vielä polttoaineveron. Väitättekö, että kuljetusyrittäjien kustannukset eivät ole nousseet polttoaineveron korotuksen myötä? Se on tosiasia. Siitä ei päästä mihinkään. (Välihuutoja)

Menen eteenpäin ja kohdistan kysymykseni valtiovarainministerille. Pankkivero säädettiin, ja tavoitteena oli kerätä merkittävä summa pankkiveron kautta rahaa. Tosiasiahan on se, että yritykset maksavat sen pankkiveron. Marginaalit ovat nousseet, kuten me täällä olemme kuulleet, ja yritykset käytännössä ovat tämän maksumiehiä. Minkälainen menestystarina tämä pankkivero kaiken kaikkiaan on ollut hallitukselle, ja onko se tuottanut merkittävästi valtion kassaan rahaa?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Suomi otti käyttöön pankkiveron, jonka tarkoituksena on kerätä rahaa pankeilta tulevia pankkikriisejä varten. Me olemme tottuneet viime vuosina Suomessa siihen, että meidän pankkimme ovat terveessä kunnossa verrattuna moniin muihin Euroopan unionin jäsenmaihin, joissa olemme nähneet viime vuosina valitettavasti pankkikriisejä, ja ihan varma en ole siitä, etteikö näitä kriisejä tulisi vielä lähiaikoina nähdyksi lisää. Sen takia Suomessa, itse asiassa hieman etukenossa, päätettiin ottaa käyttöön pankkivero, joka tullaan tulevaisuudessa rahastoimaan, ja sitä kautta myöskin tällä rahastolla kerätään varoja tilanteeseen, jossa Suomessa ajauduttaisiin pankkikriisiin ja me joutuisimme myöskin käyttämään veronmaksajien rahaa pankkien pelastamiseen. Tätä emme tietenkään koskaan toivo nähtäväksi, mutta tämmöinen mahdollisuus on olemassa, ja tämän takia pankkivero otettiin käyttöön.

Itse asiassa tällä hetkellä vastaavan kaltaisesta vakausmaksusta keskustellaan myöskin Euroopan unionin alueella. Ruotsissa vakausmaksu on ollut ennen Suomea käytössä, (Kari Rajamäki: Aiheesta!) ja nyt on tarkoitus, että muuallakin Euroopassa tämän kaltaisella maksulla varauduttaisiin yhdessä tulevia pankkikriisejä varten. (Mauri Pekkarinen: Mutta miten paikkaatte siitä seuraavan aukon, joka syntyy yritysten rahoitukseen tätä kautta?)