Arvoisa puhemies! Yhä enemmän oleellisia palveluita, myös julkishallinnon palveluita, on viime vuosien aikana siirtynyt verkkoon. Useat verkkopalvelut käyttävät pankkien verkkotunnuksia varmennuskeinoina. Kaikilla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta käyttää verkkopalveluita tai saada verkkopankkitunnuksia. Verkkopankkitunnuksia ei esimerkiksi saa, mikäli henkilöllä on maksuhäiriömerkintöjä. Hallitusohjelmassa todetaan: "Varmistetaan, että kaikki voivat osallistua tietoyhteiskuntaan ja digitaaliseen maailmaan esteettömästi varallisuudesta, terveydentilasta, taloudellisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta." Suomessa oli kuitenkin kesäkuun lopussa 356 000 henkilöä, joilla oli maksuhäiriömerkintöjä. Miten hallitus varmistaa palveluiden, niin kuin valtion ja kuntien virastojen palveluiden, pankkipalveluiden, saamisen tulevaisuudessa niille henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää uusia verkkopalveluita?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Valtiolle valmistui juuri keväällä uusi julkishallinnon asiakkuusstrategia, ja siinä viranomaisille osoitettiin lähtökohdaksi, että kaikkien viranomaisten pitää kehittää omia sähköisiä palveluitaan siten, että se olisi aina houkuttelevin vaihtoehto asiakkaalle. Tällä ei tähdätä siihen, että emme haluaisi enää palvella asiakkaita henkilökohtaisesti, vaan ennen kaikkea kannustetaan ja velvoitetaankin julkisia viranomaisia siihen, että silloin kun kehitetään verkkopalveluita, ne todella olisivat käyttäjäystävällisiä ja käytettäviä. Siitä olemme saaneet myös kansainvälisissä arvioinneissa kritiikkiä, että meillä ei ole automatisoitu riittävästi näitä palveluja ja ne eivät ole välttämättä miellyttäviä ja houkuttelevia asiakkaan kannalta.

Keväällä hallitus osana kehysriihen päätöstään päätti siitä, että käynnistämme kansallisen palveluväylän rakentamisen, ja siihen liittyy myös sähköisen tunnistuksen rakentaminen. Eli ollaan tekemässä uutta sähköisen tunnistamisen järjestelmää, ja tuo työ on nyt käynnissä.

Arvoisa puhemies! Lyhyesti vielä: Maassamme on myöskin lukuisia iäkkäitä henkilöitä, joilla ei ole mahdollisuuksia käyttää verkkopalveluita. Miten hallitus aikoo sitten vastata tähän haasteeseen?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Se on aivan totta, että samaan aikaan kun kehitämme voimakkaasti sähköisiä palveluita entistä käyttäjäystävällisemmiksi ja toimivammiksi, on tärkeää varmistaa myös mahdollisuus käyntiasiointiin, koska monesti julkisen hallinnon asiat ovat niin monimutkaisia, että ne vaativat myös henkilökohtaista opastusta ja neuvontaa, ja toisaalta on henkilöitä, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää nettiyhteyttä. Tämän johdosta itse asiassa juuri on ollut lausunnolla asiakaspalveluhankkeen lainsäädäntö, missä lähtökohtana on se, että tiettyjen julkishallinnon palveluiden pitäisi olla saavutettavissa tietyllä etäisyydellä ja siellä henkilöllä olisi mahdollisuus asioida henkilökohtaisesti ja sitten myös saada opastusta ja neuvontaa etäyhteyden käyttöä varten ja käyttää siellä myös internetin kautta palveluja.

Arvoisa puhemies! Tässä maassa on tosiaan liki 400 000 ihmistä, joilla on luottotietomerkintä. Nämä ihmiset eivät pääse käyttämään näitä palveluita tällä hetkellä. Sen lisäksi näitä ihmisiä rangaistaan vielä sen jälkeen, kun he ovat saaneet maksettua nämä rästissä olevat maksunsa pois: kaksi vuotta sen jälkeen säilyy tämä luottotietomerkintä. Eli jos on ollut nuori ja hölmö, on ottanut pikavippejä, niin elämä on tuhottu, ja jos on ollut vanha ja viisaampi ja perustanut yrityksen, mutta on tullut suhdanne, joka on kaatanut sen yrityksen, niin yrityksen kaatuminen vie koko elämän mennessään. Missä vaiheessa tässä maassa päästään siihen tilanteeseen, että vaikka yritys kaatuu, vaikka luottotiedot menevät, niin kun ne on maksettu pois, niin välittömästi pääsisi uuteen elämään kiinni? Mitä tehdään siihen saakka niille ihmisille, jotka eivät pääse käyttämään näitä mukavaksi kehiteltyjä nettipalveluita?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Se on totta, että meillä on meidän yhteiskunnassamme liian monta sellaista henkilöä, joilla on vaikeuksia taloutensa kanssa erinäisistä syistä. Jotkut eivät sitten pääse pois siitä rekisteristä niin pian kuin toivoisivat. Meillä on kuitenkin olemassa oleva lainsäädäntö tätä varten, meillä on velkajärjestelylainsäädäntö. Tähän velkajärjestelylainsäädäntöön on tulossa myös muutoksia. Kaikin tavoin hallitus pyrkii siihen, että ihmiset eivät ylivelkaantuisi, että ihmiset ymmärtäisivät, että kun ottaa velkaa ja kun ottaa lainaa, niin se pitää myös maksaa takaisin, ja pitää suunnitella taloutensa niin, että pystyy maksamaan sen takaisin. Mutta me ajattelemme myös niin, että aina pitää antaa se toinen mahdollisuus. Sen takia on tärkeää, että meillä on hyvin toimiva velkajärjestely ja hyvin toimiva velkaneuvontajärjestelmä.