Pentti Kettunen /ps:

Herra puhemies! Lähetekeskustelussa on hallituksen esitys numero 158/2014 vp, joka tarkoittaa kiinteistöverolain veroprosenttien korottamista. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja ehdotetaan korotettavaksi siten, että yleisen kiinteistöveron veroprosenttien vaihteluväli nousisi 0,60—1,35 prosentista, siis maksimissaan, 0,80:een siis alaraja ja yläraja 1,55 prosenttiin. Tämä tarkoittaa siis yleistä veroprosenttia, johon kuuluvat muun muassa loma-asunnot, ja yleisten asuinrakennusten veroprosenttien korotukset olisivat pienemmät. Ennen kaikkea tämä yleinen veroprosentin korotus on todella rökälekorotus. Jos oikein laskin, se on yli 30 prosenttia. Sehän tarkoittaa sitä, kun keväällä hallituksen esityksestä nostettiin kiinteistöjen verotusarvoja, että tämä prosentti vielä kiihtyy, siis sekä verotusarvojen korotukset että nyt prosenttien korotukset. Se tarkoittaa kyllä yllätystä ensi vuonna kiinteistöverolapun saajille.

Minä ymmärrän sen, että siinä suhteessa, kun nyt hallitus jo tietää, että muun muassa Suomen EU-nettojäsenmaksu tältä vuodelta kohoaa jo yli miljardin, rahantarve on kauhea eli puoli miljardia täytyy löytyä rahaa lisää. Se otetaan valtionavusta kunnille, ja kunnille pitää saada tilalle rahaa. Tähänhän tämä homma perustuu. Mutta onko tämä oikein kiinteistönomistajia kohtaan, nimenomaan niitä omakotitalossa asuvia, pienellä eläkkeellä olevia, kituuttavia mummoja ja ukkeja kohtaan? Näitä nyt rangaistaan näistä asioista. — Kiitos, herra puhemies.

Osmo Soininvaara /vihr:

Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin perusteltua nostaa kiinteistöveroa ja sekä näitä ylä- että alarajoja. Toisin kuin sanotaan, kiinteistövero ei itse asiassa nosta asumisen hintaa, koska se vastaavasti niin sanotusti kapitalisoituu näitten asuntojen myyntihintaan. Se, joka on tulossa asuntomarkkinoille, pystyy tämän jälkeen ostamaan asunnon halvemmalla ja sitten maksaa siitä vastaavasti kiinteistöveroa. Se tietysti nostaa asumiskustannuksia niiltä, jotka ovat jo ostaneet sen asunnon vanhaan hintaan. Sen takia tässä maassa pitäisi tehdä sopimus siitä, että kiinteistöveroa nostetaan hitaasti mutta varmasti ja aika paljon ja että tuleva nousutahti olisi kaikkien tiedossa, koska tämä on hyvä vero sen takia, että se ei haittaa taloudellista toimintaa ja maapohja on se viimeinen asia, jonka tästä maasta voi viedä ulkomaille. Se kuuluu niin sanottuihin haitattomiin veroihin.

Mutta, arvoisa puhemies, tässä esityksessä on kummallinen ja erittäin arveluttava kohta. Sen perusteluissa sanotaan, että tarkoituksena — ja se toteutuu sitten toisessa laissa — on rahastaa tämä kiinteistöveron nousu valtiolle. Tähän asti kiinteistövero on ollut kuntien vero, ja nyt tämä siirretään valtiolle. Tämä ei ole se arveluttavin kohta, vaan se, että tästä alarajasta tuleva hyöty lasketaan kuntakohtaisesti sillä tavalla, että niiltä kunnilta, jotka tämän takia joutuvat nostamaan sitä alarajaa, otetaan se korotus pois. Tämän seurauksena tulee semmoinen tilanne, että jos meillä on kaksi kuntaa, joilla vuonna 2015 on molemmilla yleisenä kiinteistöveroprosenttina 0,80, joka on se uusi alaraja, mutta toisella on viime vuonna ollut 0,60, joka on vanha alaraja, niin näistä kahdesta kunnasta, joilla on täsmälleen sama kiinteistöveroprosentti, toinen saa pitää ne rahat itsellään ja toiselta otetaan se korotuksen vaikutus valtiolle, jolloin joutuu itse asiassa maksamaan valtiolle veroa siitä, että on ollut edellisenä vuonna matala kiinteistövero.

Minulla on semmoinen käsitys, että jos tämä kohta lähetettäisiin perustuslakivaliokuntaan, niin se ei tulisi sieltä myönteisellä lausunnolla takaisin. Ei näin voi tehdä, varsinkin kun tämä laki on tarkoitettu pysyväksi, niin että tästä hamaan ikuisuuteen tämä kunta maksaa sitten valtiolle vain sen takia, että vuonna 2014 sillä oli matalampi kiinteistövero. Tämmöistä lainsäädäntöä ei nyt kertakaikkisesti voi tehdä. Merkittäköön pöytäkirjaan, että kerrankin olen Espoon puolella, mitä en ole tässä lainsäädäntöelimessä koskaan ennen ollut.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Ihan yleisesti on todettava, että tämä kiinteistövero oli ennen niin sanottu katumaksuvero ja esimerkiksi haja-asutusalueen ulkopuolinen jäi siitä vallan vapaaksi. Mutta nyt tämä tosiaan rokottaa aika paljon. Liittyen siihen, mitä edustaja Soininvaara sanoi, niin on se pointti otettava, että monet köyhät kunnat ovat joutuneet nostamaan näitä kiinteistöveron alarajoja jo tähän saakka maksimiinsa. Täällähän on, että Espoo joutuu sitten 20 miljoonaa pulittamaan lisää, koska on, ainakin tuon iPadin mukaan, 43 kuntaa, joilla tähän saakka on ollut alle 0,80 prosenttia tämä kiinteistövero, ja nyt nämä 43 kuntaa joutuvat sitten ainakin tähän 0,80:een nostamaan.

Mutta vielä jos puhutaan yleisesti, niin tämä tavallansa kohdistuu niin, on se sitten keskellä kylää tai tuolla maan korvessa, että ne maan korvessa olevat asujat eivät hyödy tästä kiinteistöverosta mitään muuta kuin sen, että ollaan iloisia veronmaksajia ja aurinko tai kuu paistaa, mutta sentään sitten niillä, jotka tätä kiinteistöveroa maksavat tuolla keskellä kylää, on siellä kadut, sähkövalot ynnä muut. Jos mietittäisiin, mikä on tämä kiinteistöveron kohtalo, niin jotta se tulisi oikeudenmukaisesti, siinä pitäisi ottaa kyllä huomioon tämä maaseutu ja, sanotaan, niin sanottu kaupunkiasutus.