Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi vakuutuskassalain muuttamisesta. Tässä vakuutuskassalain muutoksessa esitetään, että eläkekassoille annetaan mahdollisuus erota Vakuutuskassojen Yhdistyksestä. Vakuutuskassojen Yhdistykseen jäisivät edelleenkin sairauskassat, hautaus- ja eroavustuskassat. Tässä hallituksen esityksen perusteluissa lisäksi lausutaan: "Eläkekassojen osalta pakkojäsenyys olisi perusteltua purkaa välittömästi. Muiden vakuutuskassojen osalta pakkojäsenyyden poistaminen toteutettaisiin myöhemmin." Eläkekassojen osalta siis pakkojäsenyys poistetaan tällä esityksellä, mutta muiden kassojen osalta pakkojäsenyys poistettaisiin joskus myöhemmin.

Tässä on hyvin suuresta asiasta kysymys. Ensinnäkin näitten sairauskassojen jäseniä on noin 230 000 ja sairauskassoja on 156. Sairauskassat täydentävät merkittävästi kassojen jäsenten sairausajan turvaa korvaamalla kustannuksia, joita ei Kela korvaa. Sairauskassajärjestelmä vaikuttaa myös sairauksista aiheutuvien sairaslomien pituuteen, koska kassan jäsenet pääsevät varsin hyvin, lähes aina, ilman odotusta hoitoon ja samalla sairausajat lyhenevät. Lisäksi myöskään lääkekustannukset eivät aiheuta kassan jäsenille taloudellisia esteitä hoidon ja lääkehoidon saamiseksi. Näin ollen kassojen toiminnan turvaaminen niin, että Vakuutuskassojen Yhdistyksen jäsenyys edelleenkin säilyisi pakollisena, olisi mielestäni erittäin perusteltua. Myöskin useat sairauskassat ovat ottaneet yhteyttä ja olleet sitä mieltä, että ehdottomasti tämä jäsenyys pitäisi säilyttää pakollisena, lakisääteisenä, sillä tällä tavalla parhaiten turvataan sairauskassojen toiminta ja samalla turvataan se, että nämä kymmenet-, jopa sadattuhannet ihmiset eivät tule suoraan rasittamaan julkista terveydenhoitoa. Jos kassojen toiminta vaarantuu, on selvää, että nämä henkilöt tulevat sitten käyttämään julkisia terveyspalveluja.

Kassat eivät saa tukea julkisista varoista. Jäsenistö ja työnantajat maksavat samat sairausvakuutusmaksut kuin muutkin ja saavat samat etuudet. Lisäetuustoiminta rahoitetaan jäsenmaksuin, osin työnantajan kannatusmaksuin. Toisaalta Kela myöskin pyrkii hyötymään kassojen tekemistä suorakorvaussopimuksista. Koska kassat tekevät sopimuksia suurten joukkojen puolesta, ne saavat myöskin suuria, varsin huomattavia alennuksia. Kassojen valvonnasta aiheutuvat kulut peitetään kassoilta Vakuutusvalvontavirastolle perittävillä vakuutusmaksuilla. Kassat kustantavat itse Vakuutuskassojen Yhdistyksen ja vakuutuskassalautakunnan toiminnan. Tästä toiminnasta ei tule valtiolle lisäkustannuksia, vaan kassat itse kustantavat nämä maksut ja viime kädessä tietenkin kassan jäsenet omilla jäsenmaksuillaan.

Kassojen toimintapiiristä säädetään sekä vakuutuskassalaissa että sairausvakuutuslaissa. Sairausvakuutuslain mukaan kassassa olevilla työnantajilla tulee olla toiminnallinen tai taloudellinen yhteys. Säännös on ongelmallinen ja epätarkoituksenmukainen tänä päivänä, koska yrityskauppoja ja yhtiöittämisiä tapahtuu jatkuvasti ja kassoilla on vaikeuksia pitää jäsenistö koossa, koska edellytetään juuri tällaista yhteenkuuluvuutta. Joku tällainen toiminnallinen tai taloudellinen yhteys pitää olla eri työpaikoilla, että työntekijät voivat kuulua samaan sairauskassaan. Säädösten tulisi tässä mielessä olla joustavampia, mutta tämä ei edellytä missään tapauksessa Vakuutuskassojen Yhdistyksen lakisääteistä purkamista, vaan nimenomaan lakisääteisyys turvaa näiden sairauskassojen toiminnan tasapuolisuuden ja on myöskin näiden sairauskassojen yhteisenä edunvalvontaelimenä.

Kassat ovat eri puolilla maata. Ne ovat suhteellisen pieniä toimintayksiköitä. Niissä on erittäin vähän henkilökuntaa, ja näin ollen niiden tulee voida toiminnassaan nojata asiantuntijaelimeen, joka laatii mallisääntöjä ja kertoo lainsäädännön muutoksista, järjestää koulutusta, tiedottaa ja toimii muutoinkin kassojen yhteiselimenä ja edunvalvojana. Tätä tarkoitusta varten on jo 60 vuotta toiminut Vakuutuskassojen Yhdistys. Sen toiminta turvattiin viimeksi lainsäädännöllä vakuutuskassalakia säädettäessä vuonna 1992, ja jäsenyys on kaikille kassoille pakollinen, kuten jo aikaisemmin olen kertonut. Yhdistyksen yhteydessä toimii Vakuutuskassalautakunta, joka antaa ratkaisusuosituksia sekä kassoille että niiden jäsenille ja osakkaille.

Minua ihmetyttää suuresti, että hallituksen esityksen perusteluissa nyt lähdetään esittämään sitä, että määrätyn ylimenokauden aikana tämä niin sanottu pakkojäsenyys tultaisiin poistamaan näiltä sairauskassoilta. Mielestäni toiminnan laatu on sen laatuista, että tässä tällainen jäsenyys tulee säilyttää ja ennen kaikkea turvata sairauskassojen toimintaedellytykset jatkossakin, koska tässä on sekä yhteiskunnalle että erityisesti kassan jäsenille varsin suuret hyödyt olemassa. Koska tämä ei aiheuta valtiolle myöskään lisäkustannuksia, myöskään tältä perustalta ei voi perustella sitä, että tämä lakisääteisyys sairauskassoilta kuulua Vakuutuskassojen Yhdistykseen poistettaisiin.

Sen sijaan eläkekassojen osalta voidaan nähdä niin, että jos eläkekassat haluavat siirtyä Vakuutuskassojen Yhdistyksen jäsenyydestä, se mahdollisuus annettakoon heille. Toisaalta olisi tietenkin hyvä, että jos eläkekassat lähtevät siirtymään, ne siirtyisivät sitten kaikki pois, jolloin tästä Vakuutuskassojen Yhdistyksestä tulisi pääsääntöisesti sairauskassojen yhdistys, joka hoitaisi sairauskassojen edunvalvonta-asiaa.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Allekirjoitan täydellisesti ed. Kuopan perustelut. Olisi todella vahingollista, mikäli nyt tällä lakimuutoksella vaikeutettaisiin noin neljännesmiljoonan suomalaisen palveluja tältä osin. Itse Hietalahden Helsingin telakan sairauskassan jäsenenä vuosikymmeninä olleena voin allekirjoittaa sen, että kassat tekevät työpaikoilla todella tärkeää työtä yhteistoiminnassa Kansaneläkelaitoksen kanssa. Jäsenet jäsenmaksullaan kustantavat niitä ylimääräisiä etuja, joita kassat myöntävät, ja Kelan kautta tulee sitten perusturva.

Toivon, että kysymyksessä on jonkinlainen väärinkäsitys tai jonkinlainen huolimattomuus lain valmistelussa, kun tällainen vaara on päässyt esitykseen sisältymään. Toivon todella, että valiokuntakäsittelyn aikana tämä virhe korjataan ja tällainen pakollinen jäsenyys, joka on sairauskassatoiminnan kannalta kuitenkin keskeinen edellytys jatkossa, turvataan ja laki saa sellaisen sisällön, että kassojen asemaa ei vaaranneta.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää, että työpaikkojen eläke- ja sairauskassojen jäsenyys tulisi jatkossa vapaaehtoiseksi. Muutokseen liittyy paljon epäselvyyksiä ja virheitä, joiden kärsijöinä ovat tavalliset ihmiset. Suurta ihmetystä on aiheuttanut se kiire, jolla lakimuutos on tarkoitus viedä läpi.

Työpaikkojen kassatoiminnalla on pitkät perinteet. Vuodesta 1943 toiminta on perustunut lakiin. Tuolloin sitä sääteli vakuutuskassalaki. Nykyisellään sairauskassoja toimii 156 ja jäseniä niissä on 240 000. Eläkekassoja on 8 ja jäsenmäärä yhteensä 34 000. Näiden toiminnalla on monia yhtäläisyyksiä eläkesäätiöiden toiminnan kanssa.

Hallituksen kaavailemat muutokset tuovat järjestelmän toiminnalle monenlaisia ongelmia. Sairauskassojen jäsenyys on tähän asti perustunut lakiin. Nyt mahdollinen vapaaehtoisuus asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan esimerkiksi suhteessa vakuutuskassalautakuntaan. Eroavat jäsenet menettävät Valitusoikeuden lautakuntaan. Jatkossa jäsenet saavat palveluja, eronneet eivät voi olla järjestelmän vapaamatkustajia. Jäsenten etu on ollut lakiin perustuva kuuluminen kassaan. Jatkossa jäsenet voivat liittyä haluamiinsa säätiöihin ja kassoihin, mutta tuleeko heidän etunsa ajettua ja saavatko he tarvitsemansa palvelut kuten aikaisemmin, on toinen juttu.

Sairauskassojen toiminnan kannalta on välttämätöntä säilyttää lakiperusteinen jäsenyys. Sairauskassat täydentävät kassojen jäsenten sairausajan turvaa korvaamalla erilaisia kustannuksia, joita Kela ei korvaa. Ennen nykyisenlaista perusturvaa työpaikkojen sairauskassat toimivat ihmisten perusturvaverkkona, ja sellaisena niille on edelleenkin tarvetta.

Tuntuu, että hallituksella on uudistuksen suhteen ratkaisumalli hukassa. Paras malli on säilyttää sairauskassojen toiminta nykyisellään. Järjestelmää ei pidä mennä muuttamaan, mutta sen sijaan lakia voidaan muuttaa eläkekassojen osalta, jos näin halutaan. Eläkesäätiölakia voidaan laajentaa esimerkiksi eläkesäätiölaiksi, joka kattaa kaikki vakuutuskassat. Ajatuksena on, että kaikki eläkkeitä maksavat kassat tulevat saman lain piiriin. Sairauskassat ja muut kassat voidaan viedä saman lain alle; eläkekassoja voidaan hallita erillisen lain puitteissa.

Kehittämistyön tavoitteena pitää olla toimiva, koko työpaikan henkilöstön kattava sairauskassajärjestelmä. Valtaosa kassoista on sairauskassoja, jotka ovat pieniä yksiköitä. Ei vaikuta loppuun asti harkitulta muuttaa järjestelmää ja tehdä näistä pienistä yksiköistä rampoja ja toimintakyvyttömiä, kun niille nykyisellään tilausta on ja tehtävää.

Sosiaali- ja terveysministeriön hiljattain julkaisemassa tiedotteessa 306/2003 eläkekassojen jäsenyyden vapaaehtoisuudesta on asiavirhe. Tiedotteessa todetaan, että vakuutuskassojen valvonta ei enää ole Vakuutuskassojen Yhdistyksen varassa, kuten aikaisemmin, vaan vakuutuskassat ovat suoraan Vakuutusvalvontaviraston alaisina. Tosiasiassa kassat eivät ole koskaan olleet yhdistyksen valvonnassa, koska Vakuutuskassojen Yhdistyksen tehtävä on katsoa jäsentensä etua ja toimia asiantuntijaelimenä, mikä Vakuutuskassojen Yhdistyksen tehtävä on.

Tämä esimerkki samoin kuin muutamat virkamiesvalmisteluun liittyvät asiavirheet lain perusteluissa osoittavat, että muutostyötä tehdään hosuen ja järjestelmää ollaan muuttamassa turhaan. Sairauskassojen lakisääteiseen jäsenyyteen ei pidä koskea. Eri asiantuntijatahot ovat tuoneet päättäjille viestin, että sairauskassajärjestelmä halutaan säilyttää nykyisellään. Eläkekassojen hallintaa voidaan tarkistaa luontevalla tavalla, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Tämä viesti on selvä, ja sitä tulisi kuunnella huolella.

Järjestelmässä on kysymys suuresta määrästä ihmisiä, jotka joutuvat maksajiksi ja kärsijöiksi, jos muutostyössä tehdään vääriä ratkaisuja. Kukaan ei tunnu tietävän, miksi järjestelmää pitäisi muuttaa tai kuka on tämän hätäisen muutostyön isä. Yksi asia kuitenkin näyttää selvältä: muutospaine ei tule poliittiselta taholta vaan lähinnä virkamiesportaasta. Mahdolliset muutokset eivät saa merkitä yhteisen vakuutuskassoja edustavan yhdistyksen lakkauttamista, koska yhdistys on välttämätön asiantuntijataho.