Tero Rönni /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Koetin lueskella tuossa iltapäivän tai käydyn äskeisen keskustelun aikana tätä hallituksen esitystä, joka pohjautuu direktiiviin. Kyllä tässä vähän ajatuksia heräsi niin, että on tainnut valmistelemassa olla semmoinen väki, joka ei ole ymmärtänyt tästä asiasta oikein pöläyksen pöläystä tai ainakaan kokonaisuutta ei ole kunnolla ymmärtänyt.

Ensinnäkin lain nimi on minun mielestäni harhaanjohtava. Tässä puhutaan ammattipätevyydestä elikkä tämä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyydestä. Siitä voi sanoa heti jo, ettei tässä puhuta mistään ammattipätevyydestä. Kenties parempi nimike olisi alalletulopätevyys. Se voisi olla parempi nimike. Se voisi olla semmoinen, joka oikeasti tarkoittaa sitä, mistä tässä esityksessä puhutaan. Samaten tässä on vähän ristikkäisyyksiä tämän direktiivin kohdalla ja tämän lakiesityksen kohdalla. Direktiivissä puhutaan selvästi henkilöliikenteestä ja tavaraliikenteestä ja ne ovat niin kuin jakona. Meillä Suomessa on jostain kumman syystä tähän otettu nyt sitten tämmöinen erityinen jako laiksi kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyydestä. Minun mielestäni tässä on turhanaikainen jako, jonka pitäisi olla sen direktiivin mukainen, jolloin käsiteltäisiin asioita aina samoilla nimillä eikä sekoitettaisi.

Suomessahan tällä hetkellä koulutetaan autonkuljettajia parisentuhatta aikuiskoulutuskeskuksissa ja toisen asteen koulutuksena. Puolustusvoimat kouluttaa noin 1 600 vuodessa, joista alalle tehdyn kyselyn mukaan jää vain pari sataa, joka määrä on todellisuudessa jäämässä. Heitä kaikkia tietysti tämä koskee. Työnantajapiirit ovat jossain vaiheessa puhuneet, että tarvittaisiin noin 3 500 kuljettajaa alalle vuosittain. En tiedä, kuinka tarkka ja kuinka hyvä määrä se on, mutta se osoittaa sen, että aika paljon sitä koulutusta kuitenkin tulevaisuudessa tarvitaan.

Tässä esityksessä on mielestäni myös ristiriitaa siinä, että tässä esitetään tutkintojen hyväksyjiksi opetushallituksen kautta joitain toimielimiä, jotka toimivat muissakin tämmöisissä ammatillisen koulutuksen tutkintoja järjestävissä laitoksissa. Kun kyse on kuitenkin tämmöisestä alasta, jota hyvin harvassa paikassa Suomessa opetetaan, niin miten tämä toimielinten kohtaanto oikein onnistuu ja tämmöisen ylimääräisen järjestelmän luominen? Minusta nuorisoasteella ammattiosaamisen näyttöjen toimielimet kokeiden järjestäjänä eivät oikein toimi. Elikkä meillä on kuitenkin voimassa oleva järjestelmä, jossa ajokorttitutkinnot ja kaikki muut Ajoneuvohallintokeskus tekee nyt juuri. Kun viideksi vuodeksiko se lupa myönnettiin uudelleen, miksei sitä voitaisi sitten sille linjalle laittaa kokonaisuudessaan? Kun he hoitavat rekisterien ylläpitämiset ja kaikki muut kuljetusalaan liittyvät asiat, niin menisi suoraan kerralla perille eikä niitä tarvitsisi kierrättää sitten monen eri laitoksen kautta.

Samalla kertaa voisi miettiä, onko todella niin, että joudutaan ottamaan sitten tämä koulutustarve sieltä opetusministeriön kehyksestä tai työministeriön kehyksestä, nyt kun työministeriö järjestää tätä kuljettajakoulutusta ammatillisena aikuiskoulutuksena, joka on huomattava määrä — tällä hetkellä toista tuhatta muistaakseni tulee kuljettajia sitä kautta. Kun siellä on valmiit järjestelmät, täällä Ajoneuvohallintokeskuksen kuviossa, niin nyt tehtäisiin tämmöinen uusi järjestelmä tähän hommaan ja se söisi tietenkin rahaa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen varsinaiseen koulutukseen jäisi aika huomattava aukko, jos tämä cap-koulutus rahoitetaan sieltä opetustoimen tai työhallinnon kehyksestä. Arvioitu aloituspaikkavaje olisi noin 500 ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Se on kohtalaisen iso määrä, jos se joudutaan tiputtamaan nyt jo alhaisesta koulutustasosta. Se täytyy huomioida, että tämä sama cap-koulutus ja sama ammattipätevyys, millä nimellä se tässä nyt kulkee, jouduttaisiin antamaan myös sotilaskuljettajille, vuosittain parille tuhannelle. Se ei ole ihan pieni raha, minkä siihen puolustusministeriö joutuisi laittamaan myös.

Kun tässä kuitenkin lähtökohtana on se, että liikenneturvallisuus paranee, niin sitten sitä seikkaa voi myös ihmetellä, miten tässä esityksessä puhutaan, että linja-autonkuljettajien alaikärajaa tietyin ehdoin voitaisiin pudottaa 18 vuoteen ja samaten ilmeisestikin yhdistelmäkuljettajien. Ensimmäinen ajoneuvo, jolla kuljettaja lähtee liikenteeseen, olisi sitten 60-tonninen yhdistelmä tai 50 henkilöä kyydissä pitävä linja-auto. Ei istu minun mielestäni oikein kyllä. Tämänhetkisiä ikärajoja, jotka varsinaisesti tuossa direktiivissäkin on mainittu, 21 vuotta ja 23 vuotta, mielestäni ei pitäisi muuttaa mihinkään. Kun otetaan huomioon, että tässä cap-opetuksessa ajo-opetuksen määrä periaatteessa on vain 20 tuntia ja sama on uudessa ajokorttiasetuksessa, niin on 40 tuntia ajo-opetusta ja siitä voitaisiin vielä nipistää 8 tuntia simulaattorilla annettavaksi. Elikkä kyllä uusi kuljettaja tietyin ehdoin aika pienellä tuntimäärällä voisi tuolla liikenteessä olla. En kyllä näe tätä mitenkään järjellisenä hommana.

Kun lueskelin tätä paperia, löytyi semmoinen erikoinen kohta, jonka mukaan ne, jotka jäävät tästä ulos eli joiden ei tarvitse tätä koulutusta käydä, ovat kuljettajat, jotka tekevät hommaa talkoona. Itselläkin sattuu olemaan linja-autokortti, ja olen tehnytkin sitä työtä jonkun verran, mutta tiedän, että tuolla on mailla ihmisiä, joilla on yhdistelmäkortti tai linja-autokortti, ja he eivät ole kuin joskus satunnaisesti ajaneet. Tarkoittaako tämä, että jos lähtee koulun luokkaretkiä ajamaan talkoolla, ei tarvitsekaan enää sitten käydä tämmöisiä koulutuksia eikä mitään muuta? Kun urheiluseurojen autoja yleensä talkoilla ajetaan, siinä ei vaadita näköjään mitään pätevyyttä.

Arvoisa puhemies! Ei liikenneturvallisuuden tarvitse siinä hommassa olla ollenkaan tärkeimpänä asiankohtana, vaan riittää, kun on joku, jolla jonkunlainen lappu on ja jonkinlainen romu on. Minusta siinä kuljetetaan kuitenkin tämän maan tulevaisuutta aika monessa paikkaa ja isoja määriä vuosittain. Kyllä ihmettelen, että tänne tämmöinen talkookuvio on pantu. Toivoisin, että se sieltä kyllä lasketaan ulos, että ei voida katsoa näin tästä lähtien. Autonkuljettajat voisivat olla näköjään talkoissa; vaikka ne nytkin tuntuvat monen mielestä olevan suoranaisissa talkoissa, niin entistä enemmän sitä käytettäisiin hyväksi niin, että kaikki tekevät vain talkoita. (Ed. E. Lahtela: Se on eläkekuskeja varten!) — Aivan, näin on. Ed. Lahtela kyllä on ihan oikeassa, että kun sairauseläkeläiset kokevat ihmeparantumisia ja muut eläkeläiset tervehtyvät myös, kun eläkepaperi tulee, niin ehkäpä näitä varten sitten tämä tulevaisuudessa on, koska tämä pätevyys ei koske nyt kortin omaavia eikä alalla olevia. Se on tulevien sukupolvien asia.

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä on siis hallituksen esitys laiksi kuorma- ja linja-autonkuljettajan ammattipätevyydestä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kuorma-auton- ja myös linja-autonkuljettajan ammattipätevyydestä. Ed. Rönni jo voimakkaasti tätä arvioi, onko todellakin kyseessä laki, jolla säädetään ammattipätevyydestä vai alalletulopätevyydestä.

Tämän lain mukaan ammattipätevyys koostuisi kuljettajan perustason ammattipätevyydestä ja säännöllisestä jatkokoulutuksesta. Perustason ammattipätevyys olisi saavutettavissa koulutuksella. Kuorma-autonkuljettajana toimimisen vähimmäisikärajat olisivat 18 ja 21 vuotta ammattipätevyyskoulutuksen kestosta ja ajokortin luokasta riippuen. Vastaavasti linja-autonkuljettajalla nämä niin sanotut harmonisoidut ikärajat olisivat vastaavasti 20 ja 23 vuotta. Erikoista täällä tietysti on se, että esityksessä ehdotetaan otettavaksi rajoitetusti käyttöön linja-autonkuljettajan alempi ikäraja Suomessa tapahtuvissa kuljetuksissa, eli ikärajan alentaminen 18 vuoteen edellyttäisi, että tämmöisen perustason ammattipätevyyden lisäksi olisi suoritettu kolmivuotinen linja-autonkuljettajan ammatillinen peruskoulutus.

Tässä on vielä äärimmäisen kiire tällä asialla, kun vaatimus ammattipätevyydestä hallituksen esityksen mukaan koskisi jo 10. päivä syyskuuta 2008 lukien linja-auton ajokortin ja 10. päivänä syyskuuta 2009 lukien kuorma-auton ajokortin suorittavia ja alalle ryhtyviä kuljettajia eli siihen mennessä pitäisi jo tuo koulutus järjestää ja pätevyyksien olla tämän esityksen mukaisia.

On pakko kysyä, kun näin merkittävästi koulutusajat ja laajuus vielä venyisivät ja on arvioitu, että koulutuksen järjestäisivät erikseen opetukseen hyväksytyt koulutuskeskukset, joita olisivat ammatilliset koulutuslaitokset ja autokoulut, yhteiskuntako tämän maksaa. Tällä hetkellä koulutusta on annettu, niin kuin ed. Rönni sanoi, niin ammatillisissa oppilaitoksissa kuin ammattikurssikeskuksissa mutta myös autokouluissa. Kun tiedämme tämän tulevan työvoimatarpeen — arvioiko ed. Rönni, että noin 3 500 kuljettajaa tarvittaisiin alalle vuosittain, ja oliko näin, että tällä hetkellä koulutetaan vain noin 2 000 — ja kun samanaikaisesti koulutus ja sen vaatimukset merkittävästi laajentuisivat ja tarpeet kasvaisivat, niin kyllä kannattaa liikenne- ja viestintävaliokunnassa miettiä, onko tämä millään muotoa realistinen aikataulu ja ketkä tämän koulutuksen pystyvät toteuttamaan. En usko, että tällaisessa aikataulussa realistisia mahdollisuuksia olisi tämänmuotoisen koulutuksen järjestämiseen muuten kuin niin, että merkittävässä määrin myös autokoulujen on oltava mukana.

Ymmärrän täysin, että kun varmaan lain perimmäisenä tavoitteenahan on turvallisuuden kehittäminen, tavoite on äärimmäisen hyvä. Meillä on muistissa Konginkankaalla tapahtunut turma. Kysymys vaan on siitä, että tällaiset voivat aiheuttaa kyllä tunnereaktioita, ja jos tunteella päätetään, niin totta kai kaikilla tavoin pitäisi koulutusta lisätä ja venyttää ja ammattipätevyyttä lisätä, mutta onko useinkaan näissä liikenneonnettomuuksissa kyse sen kuljettajan ammattipätevyydestä vai onko vika myös olosuhteissa, kalustossa jne., ja missähän määrin tällä muutoksella aidosti turvallisuutta lisätään?

Olen kyllä varma, että jos joku taho tästä iloissaan on, niin ammatilliset oppilaitokset. Olen tietysti siviilissä ammattioppilaitoksen rehtori, jossa myös tämmöistä koulutusta järjestetään, ja tiedän, että kyllä siellä ollaan tällä hetkellä riemuissaan. Kun vaan löytyy jostain paikkoja ja rahoitusta, niin kyllä hallia laajennetaan ja kyllä autoja hankitaan hyvin mielellään lisää. Terveisiä vaan sinne Savon ammatti- ja aikuisopistoon. Tällä puheella voi tietysti edistää sitä, että tulen sinne virkaankin takaisin, mutta asia kai tässä nyt olennaista on.

Näillä sanoilla, arvoisa puhemies, minä kyllä haluan valistaa, että hyvin tarkkaan liikenne- ja viestintävaliokunta tutkisi tämän asian ja pohtisi, kun tämä vielä pohjautuu EU:n direktiiviin eivätkä direktiivit välttämättä kaikilta osin sovi tänne meidän olosuhteisiimme.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti paikaltani totean, että tietysti joukkoliikenteen valtionapuihin tarvitaan korotus, jotta voidaan turvata joukkoliikenteen säilyminen myös haja-asutusalueilla, ja tätä myöten, kun tulevaisuudessa tarvitsee kouluttaa kuljettajia, niin myös tämä asia täytyisi valtionhallinnossa paremmin hoitaa.

Mutta kaiken kaikkiaan haluan kiinnittää myös omassa puheessani huomiota ihan samaan asiaan, mihin edelliset puhujat, edustajat Rönni ja Kettunenkin kiinnittivät huomiota: liikenneturvallisuuden takia ei mielestämme nykyisiä ikärajoja tule laskea. Pikemminkin pitäisi pohtia linjaa toiseen suuntaan.

Esa  Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Kolmeen asiaan tässä hallituksen esityksessä. Tässä voisi arvioida tätä kysymystä sillä lailla, mikä on tämänhetkisten kuljettajien ammattitaito. Ovatko ne sillä tavalla kelvottomia, että siellä nyt törttöillään paljon? Minusta siellä ei törttöillä, elikkä tämänhetkinen koulutustaso ja nämä vaatimukset minusta ovat olleet ihan hyviä. Tuntuu hassulta, että tässä ilmeisesti on jotain tunnetta tai tämmöistä sisällä, jota ei ole tarpeeksi harkittu.

Toinen asia tässä on, jotta millä tavalla tälle alalle saadaan uusia tulijoita, koska yhä kovempi kilpailu käydään eri alojen välillä. Jos kynnystä nostetaan, niin kuin tässä tapauksessa nostetaan, niin välttämättä se ei nosta niitten ihmisten mielissä sitä arvostusta, mutta se nostaa kynnystä lähteä tähän ammattiin mukaan. Minusta sen tyyppistä ei toimenpiteenä pitäisi tehdä, kun tiedetään tilanne.

Sitten mitä tässä on muuta, niin on tässä yksi myönteinen seikka. Jos tämä kerta toteutetaan, niin todennäköisesti kuljettajien palkat nousevat. Minä olen kokenut, että ne eivät hirveän korkeat ole, niin että siinä on sitten Akt:lle terveisiä vaan, jotta ei kun hintaa lisää, kun koulutusta ja pätevyyttä pitää lisätä. Se voisi tietysti sitä kautta olla positiivinen palkan kehityksen osalta, mutta nämä kaksi edellistä seikkaa ovat jotenkin kuitenkin semmoiset, jotta en näe tätä hyvänä. Toivon, että liikennevaliokunta käy vielä perusteellisesti tämän läpi ja katsoo, onko tässä järkeä ja päätä tai häntää.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vaan, että tässähän ei sinänsä ole mitään yllätystä tarjolla. Näitä asioitahan on liikenne- ja viestintävaliokunnassa käsitelty viimeisen seitsemän, kohta kahdeksan vuoden aikana ja otettu kantaa hyvinkin selvästi näihin asioihin jo siinä direktiivien muutostyövaiheessa. Mutta siinä on lähdetty siitä, niin kuin ed. Rönni varmaan tarkoittikin, että implementointi toteutetaan Suomessa käytössä olevan jaon mukaan ja innovaatioita ei tässä tarvita kerta kaikkiaan minkäänlaisia.

Se, mikä tässä on hyvin tärkeää, ovat nyt nämä talkoot. On aika hauska ilmaisu tämä "talkoohomma", elikkä siis toisin sanoen eläkeläisille hommia tässä. Tämähän ei ole salaisuus missään nimessä sen takia, että eräät urheiluseurat ovat vaatinet tämän "talkoohomman" huomioon ottamista lainsäädännössä. Meidän tietysti pitää, niin kuin ed. Rönni sanoi, katsoa se, että liikenneturvallisuus on taattu jnp.

Jos vielä on aikaa, niin kolmas asia on se, että meillähän on tätä ajosimulaattorikalustoa nykyisin olemassa niin paljon, että sillähän voidaan kolmessa vuorossa vuorokaudessa ajaa niitä harjoitusajoja niin paljon, että suuret joukotkin pystyvät käymään tämän järjestelmän läpi.

Tero Rönni /sd:

Puhemies! Ed. Lahtelalle sen verran tämän hetken kuljettajien ammattitaidosta, että suurin osa kuljettajista on varmaan samanlaisilla eväillä lähtenyt alalle kuin minäkin elikkä ajokortti on ollut ainoa vaatimus ja kuorma-auton rattiin ja siitä kokemuksella sitten ajettu yhdistelmäkortti ja linja-autokortti. Se ei kyllä välttämättä tätä alaa nyt enää tänä päivänä arvosta, ja alan arvostus onkin aika heikossa mallissa. Myöskin täytyy muistaa, että erittäin tiukalla kilpailulla on saatu yrittäjätkin kyllä kohtalaisen hankalaan asemaan sillä alalla ja silloin jatkokoulutus tahtoo unohtua aika monessa paikassa. Ei ole tämmöistä jatkuvaa vuosittaista taikka edes muutaman vuoden välein tapahtuvaa koulutusta, tai sitä järjestetään, mutta sitä järjestää esimerkiksi vapaaehtoisyhdistys Rahtarit ry. Siellä koulutuksessa ei sitten näe kuin niitä samoja naamoja, jotka asiat yleensä tietävät ja joittenka koulutustaso on muutenkin korkeampi, ja niitä, jotka sitä tarvitsisivat, ei niihinkään koulutuksiin saada. Elikkä kyllä se vähän tästä lähtee tämä myöskin vanhoille tuleva koulutustarve, että kaikki saadaan suunnilleen ymmärtämään, missä lainsäädäntö milläkin hetkellä menee.

Rauno  Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on todettu, jos kyseessä on turvallisuuden kehittäminen, niin tavoitteet ovat hyvät ja asialliset. Mutta toivottavasti myös se puoli tulee harkittua, että jos tällä on merkittävää vaikutusta kuljettajien saantiin, kuljetuskustannuksiin, niin edistääkö kuljetusten siirtyminen ulkomaisten yritysten hoitoon — kun siellä se osaamisen taso ei välttämättä mikään paras ole — todellakin turvallisuutta.

Ed. Rönnille on sanottava, kun hän aika selkeästi toi esille, että hänen ammattitaitonsa on kyllä työssä oppien hankittu, että ilmeisesti aika hyvä ammattitaito hänellä on. Tietääkseni hän ei ole liikenneturvallisuutta sen suuremmin vaarantanut. Voisimme vähän mallia ottaa tässä koulutuksen järjestämisessä ed. Rönniltäkin.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta paneutuu tähänkin asiaan yhtä tarmokkaasti kuin muihinkin asioihin. Meillä tietysti päällimmäisenä lähtökohtana on aina ollut liikenneturvallisuuskysymys. Liikenneturvallisuus on pienistä asioista kiinni, ja jos tällä jotenkin sitä pystytään parantamaan, niin toki se on sitten hyvä asia ja sitä tulee viedä eteenpäin.

Eräs asia kuitenkin tämän koulutuksen järjestämisessä on: toivoisin, että tässä ei yhteiskunnallisia pääomakustannuksia lähdettäisi rakentamaan, vaan käytettäisiin olemassa olevia koulutusorganisaatioita. Eräs asia, jonka haluan nostaa esille, on se, että meillä on metsäkonekoulut, joissa on erittäin hyvät mahdollisuudet antaa tätä koulutusta. Se on kokonaan jäänyt käyttämättä lainsäädännön jäykkyyden takia. Toivoisin, että sitäkin osiota voitaisiin avata. Ainakin puutavarakuljetuksissa ja muuten ihan hyvin voitaisiin käyttää sitä osaamista ja tietotaitoa, mitä metsäkonekouluissa on.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä 149/2006 vp on, niin kuin asiaan kuuluu, myös katsottu, onko tällä hallituksen esityksellä ympäristövaikutuksia. Ne lyhyesti kuvataan tässä esityksessä, todetaan, että ammattikuljettajien valmiuksien paraneminen antaisi edellytykset ympäristökuormitusta alentavaan ajokäyttäytymiseen ja jatkokoulutuksen tavoite polttoaineen kulutuksen vähentämisestä vie myös kehitystä tähän suuntaan. Tuo on tietysti ihan totta. Henkilöautojen kohdalla puhutaan tästä ekoajamisesta. Noin 10 prosenttiin voidaan päästä polttoaineen kulutuksen vähentämisessä.

Sitten yleisesti tähän asiaan: tietysti se on asia, joka myös suomalaisia mietityttää tieturvallisuuden ja kokonaisuuden näkökulmasta, mikä on niiden kuljettajien ammattipätevyys, jotka raskasta liikennettä Suomessa hoitavat ja tulevat rajojen ulkopuolelta. Ei ole aina ihan ongelmaton asia.

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä kahta asiaa painotan:

Toivon, että valiokunta tarkkaan perehtyy myös siihen, millä aikataululla tämä toteutetaan eli onko tämä hallituksen esityksessä suunniteltu aikataulu liian kireä.

Sitten se toinen asia, minkä ed. Reijonen tuossa toi esille: ketkä tämän koulutuksen toteuttajina, järjestäjinä, voivat olla. Myös nämä olemassa olevat autokoulut on otettava asiallisesti huomioon, koska siellä on hyvin paljon tehty kalustohankintoja, investointeja. Heillä on osuutensa koulutuksen järjestäjinä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen kerkisi nyt jo lähteä pois täältä, mutta olisin kuitenkin palauttanut hänelle mieleen sen, että kysymyshän on kai siinä, mitä hän tarkoitti, EcoDriving-nimisestä koulutuksesta. Nykyisin sellaiset liikennöitsijät, jotka haluavat säästää rahaa ja hyvän taloudellisen tuloksen, ottavat EcoDriving-koulutuksen itselleen ja myöskin antavat sitä opetusta toisillekin. Elikkä siis toisin sanoen se on jo niin kuin asiassa sisässään. Myöskin muun muassa Työtehoseuran koulutuksessa se on asiassa sisässä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Yhteen asiaan vielä, tähän talkoohommaan. Minusta toivon mukaan liikennevaliokunta uskaltaisi ottaa kantaa siihen kysymykseen, että kun on työkyvyttömyyseläkkeellä olevia henkilöitä, jotka ovat siitä ammatista jääneet eläkkeelle, ammattikuljettajia, se ihmeparantuminen katsottaisiin vähän mahdottomaksi, elikkä se pitäisi kortista kyllä poistaa, mitä siellä mahtaa niitä kirjaimia hännässä ollakin, jotta ei voisi enää olla ammattikuljettajana, koska siinä on omat liikenneriskinsä. Sitä vähemmän korostetaan. Ilmeisesti muutama tapaus on sattunutkin, jossa tämmöinen eläkkeellä oleva kuljettaja on sitten aiheuttanut vahingon, ja siinä usein on kyse kuitenkin useammasta ihmishengestä, jos sattuu pahasti. Sen takia se on minusta yksi liikenneriski eikä sitä pitäisi ohittaa sillä tavalla. Jostain syystä täällä vaan aikaisemmin, kun olen lakialoitteen itsekin tehnyt tästä, ei löytynyt vaan tahtoa sen tyyppiseen ajatteluun, jotta tämä rajattaisiin pois.