11) Hallituksen esitys laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta
annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
Markus Mustajärvi /vas:
Arvoisa puhemies! Työvoimapalvelulaki uudistetaan
kahdessa osassa, ja nyt hallitus on antanut esityksensä muutamasta
keskeisestä asiasta. Se asia, mikä jo ennakkoon
on keskusteluttanut paljon elikkä tämä kolmannen
sektorin työllistämismahdollisuudet, tulee siinä kakkosvaiheessa,
lähempänä joulua.
Tässä hallituksen esityksessä lukee,
että dynamiikka työmarkkinoilla tulee lisääntymään.
Toisin sanoen se tarkoittaa, että epävarmuus lisääntyy.
Hallituksen esitys osin selkeyttää ja yhdenmukaistaa
käytäntöjä sekä parantaa
tietyn työttömien ryhmän tilannetta.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien kohdalla olisi
näin. Työttömien joukko on hyvin erilaistunut,
ja se mikä sopii toiselle, ei sovi toiselle.
Keskeisin muutos on se, että koulutusaikaiset etuudet
pääosin yhdenmukaistetaan. Jatkossa työtön
työnhakija voi opiskella omaehtoisessa koulutuksessa enintään
24 kuukautta työttömyysturvalla ollen. Tällainen
muutos osuu kohdalleen sellaiselle työttömälle,
jolla on esimerkiksi selkeä ja kohtuullisen tarkasti määritelty koulutusvaje,
jonka poistaminen sopii työnhakusuunnitelmaan tai työllistymisohjelmaan
ja on sinne kirjattu ja joka on osa laajempaa kokonaisuutta tai
muuten selkeästi ammatillista valmiutta lisäävä koulutusjakso.
Toinen kysymys on sitten, kuinka moni työtön ei
tiedä, että heille on tehty ylipäätään
tällainen työllistymissuunnitelma.
Työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin
maksetaan korotettua tukea enintään 200 päivältä, mikä on
tietenkin hyvä asia. Sellaisella työttömällä,
jolla koulutus johtaa työllistymiseen, tilanne on kohtalaisen
hyvä. Jos lisäkoulutusta hankkinut ei työllisty,
niin koulutuksen jälkeen seuraa sitä suurempi
romahdus, sillä koulutusaika on syönyt työttömyysturvan
päivät, mitä ei tapahdu nyt työvoimapoliittisen
koulutuksen aikana.
Arvoisa puhemies! Elokuussa työttömien määrä nousi
74 000 hengellä, ja ensi talven aikana työttömien
määrä voi nousta jopa yli 350 000:n.
Vuoden aikana työllisten määrä laski liki
100 000 hengellä, eli kehitys kulkee huolestuttavalla
tavalla kahteen suuntaan. Tämä on se tilanne,
jossa näitä muutoksia tehdään.
Valitettavasti hallituksen esityksessä näkyy se,
että työttömät eivät
ole kolmikantaisen valmistelun osapuolia. Yhden ja kahden euron
suuruiset korotukset ylläpitokorvaukseen ovat naurettavia,
varsinkin kun muistaa, että niitä korotettiin
edellisen kerran vuonna 2004, ja tämä korotus
markkinoidaan kauniisti toteamalla, että muutoksen tavoitteena
on kannustaa työttömiä osallistumaan
aktiivitoimenpiteisiin ja koulutukseen. Kun esimerkiksi tuolla kahden
euron korotuksella pitää kattaa myöskin
kulkemiskustannukset myös muun kuin oman työssäkäyntialueen
ulkopuolella, niin ei se kyllä kovin kaksinen korotus ole.
Jos aktiivisuus on tästä kiinni, niin eikö korotus
olisi pitänyt tuplata tai vaikka kolminkertaistaa? Silloinhan
työmarkkinoilla olisi käynnistynyt melkoinen mylläkkä,
ja uusia työpaikkoja olisi syntynyt kuin sieniä sateella.
Toki pienikin korotus on aina korotus, mutta silloin kun työttömyyden
aikainen perusturva on aivan riittämätön,
tällainen muutos on aivan kosmetiikkaa.
Arvoisa puhemies! Oletin, että työministeri Sinnemäki
olisi ollut täällä paikan päällä,
koska tässä esityksessä on yksi kohta,
johon olisin halunnut tarkennuksen. Kun täällä mainitaan,
että esityksen tarkoitus on kannustaa omaehtoiseen opiskeluun
työttömyysturvalla, opintojen oletetaan etenevän
normaalisti. Jos niin ei kuitenkaan käy, niin menettääkö työtön
työttömyysturvansa määräajaksi
vai toistaiseksi, ja tarkoittaako maininta "eikä hänellä enää olisi
oikeutta työttö-myysetuuteen" nimenomaista opiskeluaikaa
vai työttömyysaikaa yleensä, jolloinka
tämä sanktio olisi äärimmäisen
kova siitä, että työtön lähtee omaehtoiseen
koulutukseen? Yritin hakea tuota kohtaa, joka olisi selventänyt
tämä tulkinnan, mutta en sitä löytänyt.
Tässähän kulkee rinnalla sekä työvoimapalvelulain
uudistus että työttömyysturvalain uudistus,
mutta en tätä kohtaa löytänyt
kummaltakaan puolelta. Mutta toivon kyllä, että jos
joku muu on lukenut tämän kohdan tarkemmin kuin
minä, kertoo sen tulkinnan, mutta ainakin jatkossa toivoisi
tähän myöskin ministerin kiinnittävän
huomiota.
Merja Kyllönen /vas:
Arvoisa puhemies! Olemme päässeet siihen
kohtaan iltaa, jolloin saamme onnellisena niittää täällä sosiaalitupon tai,
sanoisinko, sosiaalitöpön hedelmää.
Meillä on ilmeisenä tavoitteena, tietysti myönteisenä tavoitteena,
saattaa työttömät ripeästi uuden
työn syrjään. Ajatuksena on ollut rakentaa
meidän työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmäämme kannustavaan
suuntaan, jotta työn vastaanottaminen olisi aina taloudellisesti
kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen.
Tämän päiväisten lakiesitysten
monenlaista kirjoa katsottuani, kun valtionosuusuudistusta tutkailtiin,
oli siellä kuningastavoitteena, että lainsäädäntö olisi
sujuvasanaista, läpinäkyvää ja yksiselitteistä.
Joudun surukseni toteamaan, että ainakaan työelämä-
ja tasa-arvovaliokuntaan tuleva työvoimapalvelulaki ja
työttömyysturvalainsäädännön
muutos eivät mielestäni täytä näitä unelmia.
Ei niitä ole kyllä täällä esityksessä toki
mainittukaan, mutta olisi jossain vaiheessa toiveissa, että meidän
työlainsäädäntömme
yhdenmukaistettaisiin, työttömyysturvalainsäädäntö ja
sosiaaliturva samoin niin, että myös kansalaisilla
olisi mahdollisuus aidosti omassa elämässään
tulkita ja todeta asiat niin kuin ne todella ovat, eikä kaikki
jäisi aina kassojen, liittojen, lakimiesten ja erinäisten
muiden toimijoiden tulkittavaksi.
No, kaiken perusperiaatteena näyttää olevan sana
"aktivoidu". Mutta surullista, kun näitä esityksiä lukee,
tulee väkisinkin mieleen se ajatus, että peruspohjana
edelleen elää se vakaa luulo, että ihmiset
ensisijaisesti ovat laiskuuttaan työttöminä,
ja se ei tässä maassa todellakaan pidä paikkaansa.
Joku voi ehkä elon tiellä olla sortunut siihenkin
ajatukseen, että työtä ei tarvitse tehdä,
mutta varsin moni, voisin sanoa, että 99 prosenttia työttömistä olisi
tänä päivänäkin valmis työhön,
jos sitä työtä ja palkanmaksajia tästä maasta
löytyisi.
No, tässä on arvioitu monella eri tapaa lain vaikutuksia
eri toimijoihin. Mietin väkisinkin, että kun tutkitaan
vaikutusta työttömyyskassoihin ja sen puolen toimijoihin
kokonaisuutena, niin tällä hetkellä olemme
saaneet tietoon, että työttömyyskassat
ansiosidonnaisen päivärahan osalta tekevät
päätöksiä niistä hakemuksista,
jotka ovat tulleet touko—kesäkuussa. Jokainen meistä voi
miettiä, että kun sinne läjäytetään
nyt pahimman kesäruuhkan jälkeen vuodenvaihteesta
uusi laki, jossa on uusia, erilaisia tavoitteita, toimenpiteitä,
kuvioita, niin tilanne ei ainakaan helpotu.
No, tämä on sellaista mukavaa huomiointia, mikä onneksi
ei tällä kertaa ole yksinpuhelua, kun kollegoja
on kuitenkin paikalla. Olisi toivonut näin massiivisten
muutosten yhteydessä, että myös ministeri
olisi saapunut paikalle, mutta ilmeisesti hän työkiireiden
vuoksi ei ole täällä. Pitäisi
tietää, minkälaiset ovat te-toimistojen
resurssit vastata näihin uusiin huutoihin, koska edelleen
harkinnanvaraisen ylläpitokorvauksen myöntäminen
jää työ- ja elinkeinotoimistojen tehtäväksi
niissä tapauksissa, jolloin henkilö ei saa työttömyysetuutta.
Harkinnanvaraista ylläpitokorvausta maksetaan jatkossa
arviolta muutamalle sadalle henkilöasiakkaalle vuosittain.
Mutta yleensä tämäkin arviointi vaatii
erityistä osaamista, ja viesti te-toimistoista on ollut
se, että ne erityisosaajat ovat saaneet lähteä.
Sitten tietysti mukavana asiana on koulutuspäivärahan
maksu ja ajatus siitä, että jokainen innokkaana
ryntää koulutukseen. No, on tietona, että tämä työnhakijan
omaehtoisen koulutuksen ehtojen lieventäminen ja paremmat
etuudet kannustavat opiskelemaan sellaisiakin työnhakijoita,
jotka eivät muutoin opiskelemaan hakeutuisi, ja voi olla
niin, että opiskelupaikkojen kysyntä lisääntyy.
Mistä nämä opiskelupaikat otetaan tällä hetkellä,
kun täysin kouluttamattomia nuoria on meidän maassamme
satapäin vailla opiskelupaikkaa?
Elikkä sitä läpinäkyvää,
yksiselitteistä ja helposti luettavaa lainsäädäntöä odotellessa
veivaamme sitten tätä.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Lakiesitys on sinänsä sikäli
myönteinen, että tässä työttömyystukea
saaville annetaan mahdollisuus omaehtoiseen koulutukseen, mutta
kyllä tähän ongelmiakin liittyy. Itse
asiassa edustajat Mustajärvi ja Kyllönen niihin
viittasivatkin. Keskeinen ongelma on se, että kun nyt siirrytään
koulutustuesta työttömyystukeen ikään
kuin tämän koulutuksen henkilökohtaisena
rahoituslähteenä, niin se tarkoittaa silloin tietysti
samalla myöskin sitä, että työttömyyspäivät
siinä kuluvat, ja jos koulutettava ei voi olla varma siitä,
että koulutus johtaa työllistymiseen, kuten tämän
tyyppisessä koulutuksessa asia usein on, niin on hyvin
mahdollista, että kannustavuuden sijasta tämä muutos
johtaakin torjuntaan. Tämä sama pätee
tuohon seuraavaankin lakiesitykseen ehkä vielä pahemmin.
Toinen ongelma on se, että nyt työ- ja elinkeinotoimistoista
tulee yhdenlaisia portinvartijoita, kun niiden tehtäväksi
jää arvioida, ketkä työttömistä nyt
oikeasti ovat sen koulutuksen tarpeessa ja ketkä eivät
ole. Tämä saattaa toimistojen resurssienkin vuoksi
mutta muistakin syistä muodostua kohtuulliseksi ongelmaksi.
Lopuksi, arvoisa puhemies, kun tässä nyt yhdellä eurolla
tukea korotetaan, niin siitä voisi olla tietysti monta
mieltä. Minusta tällainen korotus tässä tilanteessa
on sofistikoitua piruilua.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä ylläpitokorvauksen
1 euron korotus ja 2 euron, jos työssäkäyntialueen
ulkopuolella käy, sehän on, en sano noin sitä,
mutta kuitenkin se on jollakin tavalla kyllä niin alimitoitettu,
jotta en tiedä, millä sanalla kuvaisi, koska kustannukset
ovat kuitenkin nousseet ja ideahan ylläpitokorvauksessa on
se, jotta ihminen maksaisi sillä ne kustannukset, mitä koituu
siitä, kun lähtee tämmöisiin
toimenpiteisiin. No, se siitä, mutta varmaan valiokunnassa
otetaan siihen kantaa, mitä mieltä nähtäisiin
olevan, mikä on se oikea summa.
Sitten tämä aktivointinäkökulma.
Tässä on epäonnistuttu hallituksen toimesta
perusteellisesti. Ed. Erkki Virtanen tuossa vei oikeastaan sanat
suusta siinä mielessä, jotta jos aktivoidaan, niin
tämähän voi tehdä sen, että passivoi
lähtemään koulutukseen, koska mitään
varmuutta siitä, jos lähtee johonkin, ei ole olemassa,
jotta saa työpaikan. Se ongelma kaiken kaikkiaan tässä on.
Sen takia voi olla, jotta tämä omaehtoinen koulutuskin,
joka on tässä hyvä asia, jotta saa lähteä semmoiselle
alalle kuin haluaa eli mikä on omasta mielestä paras,
nyt tässä mahdollistetaan, mutta jos tämä iskee
vastaan, kun se lasketaan työttömyysturvan sisälle
eikä ole olemassa varmuutta työpaikasta, niin
voi olla, että henkilö ei lähde tähän
koulutukseen.
Sen takia tämä on yksi kysymys, joka pitäisi tietysti
pyrkiä valiokunnassa muuttamaan siten, jotta hallituspuolueitten
edustajatkin voisivat katsoa positiivisesti tämän
asian ja pyytää tietoa semmoisilta henkilöiltä,
jotka nyt omaehtoisesti ovat lähdössä,
mitä he ajattelevat tämän tyyppisestä muutoksesta.
Kyllä minä väitän, jotta enemmistö siellä on
sitä mieltä, jotta tämä on tosi huono
muutos, koska aikaisemminhan oli sillä lailla, että koulutukseen
aktivoitiin, ihmiset halusivat mielellään lähteä,
kun tiesivät, että työttömyysturvaa
jää jäljelle vielä sen koulutuksen
jälkeenkin, jos ei onnistu saamaan työtä.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Toisin kuin edellinen puhuja, näen
kyllä tämän hyvin positiivisena muutoksena.
Itse, kun olen entinen ja ehkä tulevakin ammattikorkeakouluopettaja,
olen varsin usein saanut palautetta siitä, että heti
sen jälkeen, kun taantuma alkoi, monet iltaopiskelijat
joutuivat lopettamaan opiskelunsa, koska he eivät saaneet
työttömyysturvaa, koska järjestelmä oli
sellainen, että ainoastaan ammatillisessa koulutuksessa
iltaopiskelijoina olevilla oli te-toimiston virkailijan päätöksellä oikeus saada
työttömyysturvaa silloin, kun opiskelu ei ollut
tosiasiallinen työllistymisen este.
Nyt tämä uudistus, joka mahdollistaa muun muassa
korkeakouluopintojen loppuun viemisen ja opistotasoisen tutkinnon
täydentämisen, on kyllä huomattava parannus.
Ei ole nimittäin mitään järkeä siinä,
että henkilö, joka on esimerkiksi viittä vaille
maisteri, joutuisi sen takia, että hän saisi työttömyysturvaa,
lopettamaan korkeakouluopiskelun ja menemään työvoimapoliittiseen koulutukseen
ja viemään sieltä paikan joltain sellaiselta,
joka tarvitsee sitä työvoimapoliittista koulutusta
huomattavasti enemmän.
Eli tämä uudistus on todella tervetullut ja
on ihan merkittävä parannus ja nimenomaan korostuu
tällaisessa työllisyystilanteessa, mikä meillä on
tällä hetkellä, koska yleensä esimerkiksi
iltaopiskelijat ovat sellainen ryhmä, että he
eivät juuri työttömänä ole
hyvässä taloustilanteessa, koska he ovat yleensä sitä kaikkein
aktiivisinta väkeä, mutta nyt tässä hyvin
poikkeuksellisessa tilanteessa tiedän, että monissa
ammattikorkeakouluissa esimerkiksi on kokonaan iltaopiskelijaryhmiä jouduttu
lopettamaan sen vuoksi, että järjestelmä ei
ole toiminut järkevästi. Mutta nyt saadaan onneksi
muutos.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Työttömän toimeentuloturva
on hyvin epävarma. Siihen vaikuttavat hyvin monet syyt.
Näen, että tässä saattaa olla
niin, että tämä vielä lisää entisestään
sitä epävarmuutta. Tämä voi
parantaa kyllä viittä vaille maisterin tilannetta,
mutta mielestäni tämä ei paranna kyllä 20
vuotta konepajalla sorvarina olleen henkilön tilannetta,
jolta on mennyt työpaikka alta, jos firma on tehnyt esimerkiksi
konkurssin ja ei ole työpaikkaa näkyvissä ja
hänen työttömyysturvapäivänsä kuluvat sitten
koulutuksessa, jonka pahimmassa tapauksessa vielä työvoimaviranomaiset
ovat määränneet ja joka ei esimerkiksi
vastaa hänen halujaan ja kykyjään. Hän
käy sen koulutuksen ja samana aikana hän kuluttaa
nämä työttömyysturvapäivänsä.
Hänen tiensä on loppujen lopuksi sitten vain kunnallinen
toimeentulotukiluukku.
Tämä varmaan joittenkin ihmisten asiaa parantaa,
kuten ed. Satonenkin totesi, en minä sitä kiistä,
mutta tälle suurelle joukolle työttömiä, jotka
menettävät työpaikkansa esimerkiksi konkurssin
tai muun yrityksen lopettamisen johdosta, tämä on
kyllä melkoinen miina, johon hyvin helposti voi langeta,
ja sen jälkeen ei pääse sitten enää työttömyysturvan
piiriin, koska työttömyysturvapäivät
ovat kuluneet.
Markus Mustajärvi /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Satonen kuvasi kyllä ihan hyvin
sellaisen työttömän tilanteen, joka on
oikeastaan optimityötön näiden muutosten
suhteen, ja sellaisen työttömän asemaa
tämä muutos varmaan parantaakin.
Mutta jos ajatellaan, että on työtön,
jolla lähestyy tämä 500 päivän
raja, niin kun hänen pitäisi lähteä työvoimapoliittiseen
koulutukseen tai omaehtoiseen koulutukseen ehkäpä toiselle
työssäkäyntialueelle hyvinkin kauas,
niin mitä lähemmäs se päivä tulee,
että hänen työttömyysturvapäivänsä ylittävät
tuon 500 päivän maagisen rajan, sitä varmemmin
sellainen työtön ei lähde koulutukseen,
koska hänen tulotasonsa puolittuu sitten. Kyse on yksinkertaisesti
leivästä. Kyse on niistä valinnoista,
mitä voi tehdä, sillä opiskelua suunnittelevalla
voi olla perhe, sellainen elämäntilanne, että tuo
tulojen puolittaminen on aivan liian kova rasite.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Edustajat Kuoppa ja Mustajärvi ovat
sanoneet paljon siitä, mitä varten tämän
puheenvuoron pyysin.
Mutta ed. Satoselle voisin todeta, että emme me ole
tästä asiasta eri mieltä. Me olemme itse asiassa
aivan samaa mieltä. Viime kaudella silloisesta hallituksen
esityksestä, jossa omaehtoisen koulutuksen edistämistä ei
avattu tällä tavalla, muistaakseni kokoomuksen
kanssa yhdessä teimme oikein vastalauseenkin. Kyllä tämä on hyvä lakiesitys
tältä osin, mitä te kuvailitte.
Mutta siltä osin, mitä edustajat Mustajärvi, Kuoppa
ja Lahtela ovat edellä kuvanneet, siinä on puute,
josta nyt vakavasti uskon, että te viisaana miehenä,
ed. Satonen, ja samalla myöskin työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajana omalta osaltanne yhteistyössä tovereitten
kanssa — anteeksi, edustajien kanssa, edustajatovereitteni
kanssa — hoidatte sen siellä valiokunnassa kuntoon,
että työttömille avautuvat myöskin
heidän kannaltaan parhaat mahdollisuudet ja edellytykset
hankkia sekä koulutusta että omaehtoista koulutusta.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Työväen parhaat voimat ovat
salissa sekä vasemmalla että oikealla näköjään.
Ed. Satoselle sen verran voisi todeta sen verran tästä,
että eiväthän iltaopiskelu ja loppututkintoon
tähtäävä opiskelu vaadi sitä, jotta
tämä nyt koplataan yhteen siten, että tämä syö työttömyysturvaa.
Eihän niillä ole mitään tekemistä keskenään,
vaan tarvitaan pykälä siitä, että näille
maksetaan, se ei ole este, jos opiskelee iltaisin tai loppututkintoon
tähtäävästi.
Siinä mielessä tämä teidän
sanontanne, jotta ikään kuin tämä olisi
nyt semmoinen paketti, joka on tehty, koska muuten ei olisi voitu
sitä hoitaa, niin eihän se pidä paikkaansa,
vaan tämä olisi voitu hoitaa ihan yksinkertaisella
tempulla.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu
aika paljon tästä maagisesta 500 päivän
määräajasta, ja minä luulen,
että siellä myöskin vasemman puolen työelämän
osaajien joukossa ollaan aika hyvin selvillä siitä,
että tämä muutos tähän
500 päivän rajaan tai siihen, että koulutus
ei enää jatkossa tule kerryttämään
näitä päiviä entiseen malliin,
on tehty kolmikantaisesti, niin työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen
kuin hallituksen taholta, yhteisesti sovittu.
Muistan, kun valiokunnassa muistaakseni tätä asiaa
jo aiemmin jossakin yhteydessä sivuttiin, että myöskin
ay-liikkeen puolelta tuotiin esille sitä, että on
olennaista, että sinne koulutukseen hakeudutaan sitä kautta,
että voidaan edesauttaa sitä työllistymistä,
eikä motiivina koulutukseen hakeutumiseen ole se, että voidaan
niitä päiviä kerryttää.
Tietysti tilanne työmarkkinoilla on tällä hetkellä poikkeuksellinen,
mutta nyt täytyy muistaa, että 500 päivääkin
on aika pitkä aika. Tässä toivottavasti
ollaan jo taantumasta yli, ennen kuin 500 päivää tulee
niille vastaan, jotka tällä hetkellä ovat
työttömäksi jääneet.
Sen lisäksi se uudistushan tulee vasta myöhemmin
voimaan. Mutta tähän logiikkaan tämä tältä osin
perustuu.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Karl Marx muistaakseni sanoi aikanaan, että ihmisen
on ensiksi syötävä ja pidettävä itsensä hengissä ja
vasta sen jälkeen voi harrastaa muita jalostavampia toimintoja
kuten esimerkiksi itsensä sivistämistä.
Se pätee oikein hyvin tähänkin.
Se on totta, mitä te, ed. Satonen, sanotte, että pitäisi
tietenkin keskittyä koulutukseen. Mutta kun niitten työttömienkin
on syötävä, niin silloin siinä äkkiä tulee
huoli siitä, kuinka suuri se työttömyysetuus,
jolla elää pitää, oli koulutuksessa tai
ei, on myöskin jatkossa. Siitä tässä on
kysymys.
Sitten kun on tämä perustelu, että vaikkei
tämä nyt hyvä olekaan, niin tämä on
kolmikantainen ja sen takia hyväksyttävissä,
niin kun tänään olen tuota perustuslakia
lukenut useammankin kerran, niin siinä taidetaan todeta,
että ihan kolmikannasta riippumatta edustajan on tässä lainsäädäntötyössä noudatettava
totuutta, oikeutta ja perustuslakia ja muita säännöksiä ei
tarvitse noudattaa.
Minusta tämä sosiaalitupo, johon tämä perustuu,
kuten monet muutkin asiat, jotka tänään
ja lähitulevaisuudessa tänne tulevat, pitää sisällään hyviä asioita,
mutta ne pitävät myöskin huonoja asioita.
Hyviä asioita minä puolustan, ja huonoja asioita
minä vastustan, kuten periaatteeni on aina ollut.
Keskustelu päättyi.