Arvoisa puhemies! Suomen metsät kasvavat valtavasti enemmän kuin niitä hakataan, 30—50 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Tämä kasvu sitoo erittäin paljon hiilidioksidipäästöjä, 30—40 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Metsät ovat erittäin suuri nielu. Durbanissa Niinistö ja Suomen hallitus hyväksyivät kuitenkin sopimuksen, jonka mukaan tuosta valtavasta metsien nielukyvystä luovutaan lähes kokonaan. Vastaavasti hallitus hyväksyi laskentakaavan, jonka mukaan metsien poistuminen teiksi tai yhdyskuntarakentamiseen vuodesta 1990 lähtien lasketaan kaikki päästöjen aiheuttajaksi. Lopputuloksena on, että Euroopassa eniten kasvavat metsät muuttuvat päästöjen aiheuttajaksi, merkittäväksi päästöjen aiheuttajaksi. Tällä on suuri hinta, kymmeniä miljoonia euroja heti ja muutamien vuosien päästä lähes 100 miljoonaa euroa. Arvoisa pääministeri, miten tämä on mahdollista?

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Ensi alkuun haluan todeta, että se saavutus, mikä Durbanissa saatiin ilmastoneuvotteluissa, on historiallinen. Me sovimme tiekartasta, jota EU ajoi, jota monet suuret päästäjät vastustivat, jossa kaikki suuret taloudet tulevat vuonna 2015 tehtävällä ratkaisulla mukaan sitovien päästövähennysvelvoitteiden piiriin. EU palasi ilmastopolitiikan johtajaksi, ja me tulemme saamaan tästä paljon hyötyä ympäristöteknologian viennissä ja siinä, että teollisuuden kilpailuasema paranee, kun kaikki maat tulevat sitovien päästövähennysvelvoitteiden piiriin. Me saimme valettua uskoa, että ilmastoneuvotteluilla voidaan rajoittaa ilmastonmuutos 2 asteeseen tilanteessa, jossa on vaarana, että ilmastonmuutos alkaa karata käsistä ja kustannukset tulevat meille kaikille maksettaviksi.

Mitä tulee hiilinielumalliin, niin Suomi ajoi voimakkaasti sellaista mallia, joka mahdollistaa puun laajan energiakäytön Suomessa, metsäteollisuuden laajan toiminnan, ja sen suuren väännön me voitimme. Edustaja Pekkarinen tietää, että jos se taistelu olisi hävitty, siitä olisi ollut satojen miljoonien eurojen kustannukset Suomelle. Meillä on nyt mahdollisuus 70 miljoonaa kuutiometriä puuta Suomessa vuodessa käyttää, (Puhemies: Minuutti!) kun nykyinen taso on 50 miljoonaa kuutiometriä. Me pärjäsimme kohtuullisesti.

Mutta on totta, että oli tappio, että metsäkadon kompensaatiota ei saatu malliin mukaan. Sitä ajoimme loppuun saakka, ja EU-komissio ja EU-maat lupasivat tukea meitä siinä väännössä, mutta aamuyöllä neljän aikaan, kun neuvottelut olivat 30 tuntia yliajalla, kaikki olivat hermostuneita, sopu oli ratkaistu, Suomi lupasi, (Välihuutoja) että tämä asia voidaan hoitaa EU:n sisäisessä taakanjaossa, jolloin me voimme välttää ne kustannukset, kun tästä EU:n sisällä neuvotellaan, ja varmistimme, että koko maailman tulevaisuuden turvaava ilmastosopu saatiin aikaan. Uskon, että edustaja Pekkarinen on tästä samaa mieltä, että tämä oli oikea ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä oli onneton selitys, kerta kaikkiaan avuton selitys. Totta kai on hyvä se, että neuvotteluja jatketaan ja sopimukseen pyritään. Tämähän oli saldo, neuvotteluja jatketaan maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta ja sopimukseen pyritään. Mutta se, että teollisuusmaista Suomi, jonka metsien luonnollinen kasvu muodostaa ylivoimaisesti suuremman nielun, siis päästöjen suojan, kuin minkään muun metsien kasvu suhteellisesti, on ainoa maa, jonka metsät lasketaankin tämän jälkeen päästöjen aiheuttajaksi. Tätä ei ymmärrä kukaan, yksinkertaisesti ei kukaan.

Miten, vielä kertaalleen, pääministeri, te tämän selitätte, koska ymmärrykseni mukaan te olette antanut valtakirjan ministeri Niinistölle, että hän voi Suomen puolesta tällaisen sopimuksen tehdä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Niin kuin ministeri Niinistö totesi, nielujen osalta keskustelu jatkuu komission kanssa. Mutta ylivoimaisesti, jos lasketaan isot ja pienet asiat, paras Suomen kannalta on se, että me saimme nyt mahdollisuuden rakentaa globaalia ilmastosopimusta, jossa ovat mukana siis Yhdysvallat ja Kiina, Yhdysvallat ja Kiina. Suomen kaltaiselle vientivetoiselle maalle kaikkein huonoin tilanne on se, että me olemme semmoisessa porukassa, joka on oikeassa, kantaa huolta ilmastonmuutoksesta mutta jolla on tästä syystä epäreilut säännöt verrattuna niihin maihin, joiden kanssa meidän yritykset kilpailevat. Sen takia oli tärkeää, että Durbanissa pystyttiin sopimaan siitä polusta, kuinka edetään globaaliin sopimukseen, jotta tämä kilpailuhaitta, joka syö suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia, joka vaarantaa suomalaisten työpaikkojen olemassaolon, saataisiin loppumaan. Reilut pelisäännöt kaikille!

Mitä tulee nieluihin, niin kuin totesin ja mitä ympäristöministeri totesi, siitä me jatkamme keskustelua vielä paremman ja oikeudenmukaisemman sopimuksen saamiseksi suomalaisille.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! On syytä korostaa, että meidän metsiemme nielut eivät muuttuneet päästöiksi mutta tässä mallissa erotettiin metsäkato siitä metsien nielusta. Nielujen osalta, niin kuin totesin, on tärkeää, että Suomi turvasi sellaisen mallin, jossa metsäteollisuuden toimintaa ei rajoiteta ja energian käyttöä ei rajoiteta. Uskon, että te entisenä elinkeinoministerinä arvostatte kuitenkin tätä saavutusta. (Mauri Pekkarinen: Ei sellaista vaaraa ole olemassa!)

Siitä, mikä metsäkadon puolella on nyt sitten se mahdollinen laskennallinen 20—30 miljoonan euron kustannus, me neuvottelemme EU-komission kanssa niin, että se voidaan välttää. EU on meille kiitollisuudenvelassa, koska he lupasivat hoitaa tämän asian mutta vaikeassa neuvottelutilanteessa eivät pystyneet sitä tekemään. Komissaari toi tämän istunnossa monta kertaa esille, mutta muiden tiukasta vastustuksesta huolimatta loppupeleissä oli kysymys siitä, kaadammeko tämän asian takia koko ilmastosovun, ja se ei tietenkään voi olla vastuullista toimintaa, vaan me ratkaisemme tämän asian EU:n sisällä niin, että me voimme saada korvauksen metsäkadolle. Jatkossa voimme kansallisesti arvioida myös, miten metsäkatoa voi paremmalla ohjauksella välttää esimerkiksi metsityksellä, niin että tämä kustannus ei muodostu tulevaksi, ja sitenkin (Puhemies: Minuutti!) korostan sitä, että voimme välttyä täysin kustannuksilta tästä ratkaisusta.

Arvoisa puhemies! Tässä eivät nyt sen takia selitykset auta, että te olette tehneet ratkaisun, joka totta kai mahdollistaa globaalin ilmastosopimuksen etenemisen, mutta te olette tehneet sen uhraamalla Suomen metsät (Rakel Hiltunen: Ei olla!) ja sen metsäteollisuuden. — Aivan varmasti. — Puheet, pääministeri, siitä, että komission kanssa nyt sitten tehdään sopimus ja neuvotellaan — te olette hoitaneet suhteenne komission suuntaan sillä tavalla, että siihen lupaukseen minä en kovin paljon uskoisi, koska Suomesta on tullut EU:ssa Ruotsin tavoin erittäin ylimielinen, viisas ja toisia opettava, eli tähän lupaukseen en ainakaan uskoisi kovin paljon. Sen takia kysynkin, miksi te ette toimineet neuvotteluissa aikaisemmassa vaiheessa, miksi te jätätte sen viimeiseen yöhön, tämän Suomelle tärkeän asian uhraatte, millä te tämän perustelette.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Meillä oli tietysti taitava neuvottelutiimi, joka koko kahden viikon ajan maa- ja metsätalousministeriön taitavien virkamiesten johdolla varmisti, että me voitimme sen perusväännön siitä, että vertailutasomalli, jota EU ajoi ja joka oli Suomelle toiseksi paras laskentamalli, tuli pohjaksi, jolla juuri taattiin, edustaja Anttila, se, että metsäteollisuuden toimintaa ei rajoiteta mitenkään. Me voitimme perusväännön. Valtiolle on nyt haaste se, miten metsäkadosta, metsäpinta-alan pienenemisestä, tuleva laskennallinen kustannus voidaan välttää. Koska tätä asiaa useamman viikon ajan siellä neuvoteltiin ja sitä pyrittiin saamaan lopputulokseen, niin EU-komission kanssa nyt keskustellaan siitä, kun ei toteutunut, mitä EU yhdessä haki, miten se EU:n sisällä voidaan ratkaista.

Haluan myös tuoda esille sen, että kehitysmaat ja monet muut maat olivat hyvin tiukkoja siinä, että hiilinielujen kautta pitää saada myös päästövähennyksiä tai ilmastonmuutosta torjuttua, niin että siellä oli kova vastustus sille, että mitään hyvitystä hiilinieluista saadaan muille päästöille, ja me saimme kuitenkin sen 3,5 prosentin kattoluvun. Monet olivat sitä mieltä, (Puhemies: Minuutti!) että tällaista hyvitystä ei pitäisi olla ollenkaan. Neuvottelutulos oli kohtuullisen hyvä ottaen huomioon se, että paljon paljon pahempia malleja olisi ollut, jotka olisivat rajoittaneet teollisuuden toimintaa. Tämä malli ei rajoita sitä yhtään.

Arvoisa puhemies! Kerrataan vielä: Keskusta kannattaa kansainvälistä ilmastosopimusta. Me kannatamme reiluja kilpailusääntöjä teollisuudelle. Me kannatamme uusiutuvan energian lisäämistä, mistä hallitus on lipsumassa. Olemme yhdessä halunneet, että kivihiiltä ja öljyä voidaan korvata uusiutuvalla, suomalaisella puulla energiantuotannossa, puulla, joka jää yli meidän teollisen käytön tarpeistamme. Nyt tämä hiilinielukohtelu asettaa rajat uusiutuvan puun käytölle Suomessa vaatien meitä pitämään käytön liian paljon alle vuotuisen kasvun. Miten hallitus aikoo varmistaa, että uusiutuvan energian lisäystavoitteet nimenomaan puuenergian osalta tulevat toteutumaan?

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Korostan vielä tosiaan, että siinä varsinaisessa hiilinielulaskentamallissa meillä on paljon tilaa. Meiltä edellytetään 20 miljoonan tonnin hiilidioksidisidontaa, -nielua, vuosittain, ja nykyään meillä on ilmaa tämänvuotiseen kiintiöön metsäteollisuuden ja energiakäytön jälkeen vielä 20 miljoonaa kuutiometriä lisää puunkäytölle tilaa sen 50 miljoonan kuutiometrin käytön päälle. Eli lähes kolmanneksen meidän puunkäyttö voi lisääntyä, ja siitä ei tule mitään kustannuksia. Me varmistimme sen, että puunkäyttö energiakäyttöön voi lisääntyä niin paljon kuin me vain pystymme kansallisesti muilla toimin bioenergian kehittymistä tukemaan.

Korostaisin myös sitä, että globaali sopimus, tavoitteet siitä, että päästövähennykset kaikilla kiristyvät ja että ilmastonmuutosta torjutaan meidän tulevien sukupolvien, kaikkien suomalaisten hyväksi, avaa meille vientimarkkinoita juuri bioenergia-alalla. Uskon, että tämän sopimuksen loppuvaikutus Suomelle on merkittävästi positiivinen taloudellisesti, kun me pääsemme näille vähähiilisille markkinoille vahvana ympäristöteknologiaosaajana ja bioenergiaosaajana yhä enemmän viemään meidän osaamistamme.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Iso kuva tässä ratkaisussa on se, mitä aikaisemmissa ministereiden puheenvuoroissa, on todettu, että ilmastonmuutoksen torjunnassa pitää pystyä pääsemään kansainvälisiin, laajoihin sopimuksiin estääksemme hiilivuodon. Tämä on se iso kuva. Tällä tavalla turvataan parhaiten suomalaisen teollisuuden kilpailukyky.

Tämä hallitus on sitoutunut edeltäjänsä tavoin uusiutuvan energian edistämiseen. Se tapahtuu kahta kautta. Ennen kaikkea syöttötariffijärjestelmän kautta uusiutuvan energian edistämistä tuetaan. Tuohon tarkoitukseen on ensi vuodelle varattu 100 miljoonaa, ja tuo syöttötariffiin varattu summa kasvaa suunnitelmien mukaan 200 miljoonaan 2015. Toinen osa on sitten investointituki.

Niin kuin totesin, hallitus on sitoutunut uusiutuvan energian edistämiseen edellisen hallituksen ja eduskunnan linjojen mukaisesti, toki pieniä säästöjä tehden.

Arvoisa puhemies! Ministeri Niinistö vastasi edustaja Pekkariselle, että neuvotteluissa EU palasi ilmastonmuutosjohtajaksi. Kysyn nyt ministeri Niinistöltä: kuinka paljon tämä ilmastonmuutoksen johtajaksi palaaminen maksaa suomalaiselle metsäteollisuudelle?

Ympäristöministeri  Ville  Niinistö

Tämä itse asiassa parantaa, arvoisa puhemies, suomalaisen metsäteollisuuden kilpailuasemaa, koska kaikki tulevat tulevien vuosien kuluessa sitovien päästövähennysvelvotteiden piiriin, ja olemme varmistaneet sen, että suomalainen teollisuus vihreän teollisuuden vallankumouksen avulla — kun löydetään yhä tehokkaampia tapoja tuottaa (Mauri Pekkarinen: Aivan uskomaton väite!) bioenergiaa, tuottaa metsäteollisuuden tuotteita — menestyy kansainvälisessä kilpailussa yhä paremmin.

Paitsi että tämä oli ympäristöteko tuleville sukupolville, tämä koko Durbanin kokonaisuus — joka ei vielä riitä yksinään rajoittamaan ilmastonmuutosta alle 2 asteeseen mutta näyttää suuntaa — niin tämähän oli myös hyvin isänmaallinen teko, koska tällä parannetaan Suomen kilpailuasemaa kansainvälisesti ja meidän ympäristöosaamisen vientiä maailmalle.

Puhemies! Isänmaan selviytymisen kannalta on myös tärkeätä katsoa keskeisen vientiteollisuuden, metsäteollisuuden, toimintaedellytyksiä. Me kolkuttelemme komission kynnyksillä nyt jo edellisen hallituksen huonon poliittisen ohjauksen takia: Itämeren rikkipäästömaksun miljardin euron aiheuttamalla lisäkustannusuhalla, joka uhkaa kaataa meidän tehtaita. Hallitusohjelmassahan korostettiin tämän kilpailukykyä uhkaavan asian neuvottelutarvetta.

Aamuyöllä neljänkin aikaan pitäisi muistaa, että Suomen metsät kasvavat 100 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tältä osin ei kannata metsäteollisuuden toimintaedellytysten osalta kyllä yhtään lisätä kuormaa tässä tilanteessa. Sen takia haluaisin ministeri Häkämieheltä nyt tarkemman selvityksen: miten hallituksen sisällä metsäteollisuuden toimintaedellytykset läpi ministeriöiden yhteistyöllä tämäntyyppisessä kansainvälisessä kokouksessa, ottaen huomioon Imon huono taakka, jatkossa turvataan?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Varmasti metsäteollisuuden kannalta kaikkein keskeisin ja ajankohtaisin asia on tuo energiaverotuksen mittava alentaminen, joka sisältyy tähän raamisopimukseen. Se oli metsäteollisuuden suurin ongelma vaalien alla, ja hallitus vastasi tuohon ongelmaan tällä päätöksellä, eli tällä energiaverotuksen alentamisella mennään EU:n minimitasolle. Uskon, että se on se isoin asia.

Rikkidirektiivi on tunnetulla tavalla haaste, ja siihen varmasti muut ministerit voivat vastata, mutta toki pyrimme siihen, että vähintäänkin siirtymäajalla saadaan sopeutumisaikaa ja toisaalta myöskin suomalaiselle metalliteollisuudelle, joka noita rikkipesureita valmistaa ja myöskin puhtaampia moottoreita, sopeutumisaikaa.

Nämä ovat varmaan ne kaksi keskeistä kysymystä: energiaverotuksen alentaminen ja kohtuulliseen ratkaisuun pääseminen rikkidirektiivikysymyksessä.

Arvoisa puhemies! On tietysti erittäin tärkeä asia, että me olemme saaneet Kiinan, Intian ja Yhdysvallat sitoutumaan tähän globaaliin sopimukseen, koska jos nämä valtiot eivät lähde tosissaan mukaan, niin meidän on täysin mahdotonta vastata tähän ilmastonmuutoksen haasteeseen, ja sen takia tätä tulosta voi pitää hyvänä. On tärkeää, että Suomi sai myöskin ne tärkeimmät neuvottelutavoitteensa läpi. (Mauri Pekkarinen: Mitä ne oli?) Mutta siitä huolimatta kuitenkin on myöskin otettava vakavasti tämä hiilinieluasia, ja kuten täällä on aikaisemmin jo viitattu tähän rikkidirektiiviasiaan, myöskin aiempiin päästövaatimuksiin, mitä Suomelle on kohdistunut, niin kyllä tässä pitkä historia valitettavasti on se, että liian usein me olemme jääneet maksumieheksi siinä mielessä, että saadaan se yhteinen lopputulos aikaan. Sen takia — toivon, että tällä kertaa ei näin käy — kysynkin: millä aikataululla saamme varmuuden siitä, että Euroopan unioni hyvittää taakanjaossa sen, minkä siellä lupasi?

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Jotta asia olisi selvä, kun asia on monimutkainen, sanon yksinkertaisesti sen: Tämä ratkaisu ei vaikuta teollisuuden ja puun energiakäytön kustannuksiin mitenkään. Tästä ei tule teollisuudelle ja elinkeinoelämälle yhtään senttiä kustannuksia. Metsäkadosta, siitä, että metsäpinta-ala vähenee, voi tulla valtiolle 20—30 miljoonaa euroa kustannuksia, jotka voidaan välttää sillä, jos komissio hoitaa asian niin kuin me olemme keskustelleet. Komissio on tämän meille siinä mielessä velkaa, että Suomi pelasti EU:n siinä tilanteessa, jossa he olivat luvanneet viedä tämän asian loppuun saakka mutta eivät voineet viedä, koska muut osapuolet olivat sanoneet, että kaikki on nyt ratkaistu, mitään ei muuteta enää.

Me käymme tammikuussa keskusteluja eri ministeriöiden asiantuntijoiden kanssa siitä, miten EU:n sisäisessä yleisessä päästövähennystaakanjaossa voidaan tämä asia Suomelle korvata, ja meidän virkamiehet esittelevät, mikä tämän päätöksen vaikutus Suomelle on. Mutta perushiilinielumalli — haluan korostaa — mahdollistaa Suomessa täyden puunkäytön ilman mitään kustannuksia teollisuudelle ja elinkeinoelämälle, edustaja Rajamäki. (Mauri Pekkarinen: Oliko uhattu?)

Arvoisa herra puhemies! Täällä kysytään maksumiestä. Ilmastonmuutoksen maksumies on tulevat sukupolvet, ja siihen nähden tämä on historiallinen neuvottelutulos. Kyllä täytyy sanoa, että jää mielenkiintoiseksi alaviitteeksi Suomen parlamentin historiasta, mihin Suomi kiinnittää tämmöisenä päivänä huomiota, kun on onnistuttu neuvottelemaan tulos, johon on saatu myös ne maat mukaan, jotka tähän asti ovat hangoitelleet vastaan.

Mutta kysyisin — niin kuin ministeri sanoi, ilmasto lämpenee koko ajan, päästöt ovat yhä aivan liian vaarallisella tasolla — mitä muuta täytyy, ja nopeasti, tehdä, vaikka nyt on tietysti syytä onnitella ja nauttia siitä, että Suomikin on ollut osana tekemässä historiaa. Mutta ongelma ei ole vielä ratkaistu. Mikä historiallinen voitto tulee olemaan seuraava tämän hallituksen voitto tässä asiassa?

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! On todellakin niin, että se, että me saimme tämän laajan paketin hyväksyttyä — Kioton toinen velvoitekausi, siinä olevat päästövähennykset, tiekartta 2015 sitovaan sopimukseen, jonka muotoilu on niin selvä, että se sopimus tullaan 2015 tältä pohjalta tekemään; siihen liittyy vielä kovia vääntöjä, mikä sen tarkka muotoilu on, ja tästä eri suurten talouksien kesken varmaan käydään tulevien vuosien ilmastoneuvotteluissa kovia keskusteluja — tämä avaa tosiaan sen perspektiivin nyt, että meillä on mahdollisuus rajoittaa ilmastonmuutos 2 asteeseen ja välttää ne vakavat taloudelliset seuraukset koko meidän talousjärjestelmällemme ja yhteiskuntajärjestelmällemme, jotka yli 2 asteen lämpenemisestä tutkimustiedon pohjalta meille aiheutuisivat.

Tämä hallitus tulee jatkamaan työtä sen eteen, että lähivuosina keskustellaan myös Durbanin päätöksissä mukana olleesta kirjauksesta, miten voidaan nykymallin pohjalta päästövähennyskunnianhimoa nostaa jo ennen vuotta 2020 niin, että kaikki ovat niissä talkoissa mukana. Sitten pyrimme kansallisesti varmistamaan, että Suomi edistää vihreää taloutta niin, että ympäristönsuojelu, ilmastonsuojelu on samalla aikaa myös talouden voitto ja tästä rakennetaan meille win-win-konseptia. Haluan korostaa, (Puhemies: Minuutti!) että tässä ratkaisussa olevat elementit vahvistavat Suomen teollisuuden ja talouden kilpailukykyä ja ympäristöteknologian vientiä.

Herra puhemies! Kyllähän totuus on se, että viime viikonloppu oli suomalaiselle veronmaksajalle harvinaisen synkkä viikonloppu (Eduskunnasta: Ohhoh!) sekä Brysselissä että Durbanissa tapahtuneiden päätösten myötä: kymmenien miljoonien eurojen vuosittaiset lisälaskut, mitkä meille tulivat, ja kaiken lisäksi vielä täysin kansanvaltaisen — meidän, tämän salin — kontrollin ulkopuolella. Te olette tehneet päätöksiä meidän kaikkien piikkiin meitä kuulematta. Mistä on se valtuutus tullut, että näin on tapahtunut? Meidän kaikkein tärkein voimavaramme, luonnonvaramme on metsät, joten nyt luulisi kaikkien tietävän sen, että metsäteollisuuden, koko klusterin, osalta pitää tehdä kaikki mahdollinen, jotta kilpailukyky säilyy. Nyt te olette menneet tekemään liikkeen, joka nimenomaan tulee heikentämään sen mahdollisuuksia. On aivan käsittämätön asia, että näin on päässyt tapahtumaan. Mistä te olette tämän mandaatin kaivaneet, arvoisa hallitus, ja onko se ollut tällainen ministeri Niinistöllä tuolla Durbanin kokouksessa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Nyt näyttää siltä, että aika moni edustaja, joka käyttää puheenvuoroja, ei näytä perehtyneen koko asiaan, ei vähääkään. Osa on perehtynyt, kuten esimerkiksi edustaja Pekkarinen. Hän on perehtynyt asiaan. (Naurua) Mutta esimerkiksi äskeisen puheenvuoron käyttäjä sanoi, että Durbanin sopimus tuo lisää taakkaa meidän metsäteollisuudelle. Teidän pitää nyt ymmärtää, mistä tässä on kysymys, kun niillä päätöksillä, mitä tuolla tehtiin, ei senttiäkään lisätty taakkaa metsäteollisuudelle, ei senttiäkään.

Mitä siellä sovittiin? Siellä sovittiin, että nyt on tiekartta globaalille ilmastosopimukselle, missä ovat ne maat mukana, jotka kilpailevat meidän metsäteollisuuden ja muun teollisuuden kanssa ja jotka eivät ole tällä hetkellä sopimuksessa mukana. Eli tämä tilanne parantaa sekä meidän metsäteollisuuden että muun teollisuuden kilpailuasetelmaa. Mutta siellä edelleen on hiilinieluihin liittyvä haaste, jota me käymme nyt läpi komission kanssa, niin kuin ministeri Niinistö on todennut.

Eli nyt pitää vähän perehtyä, koska aika moni puhuu ohi suunsa ilman, että on perehtynyt siihen, mistä on kysymys.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, minä metsien miehenä kerron teille, että metsien terveydentilan ylläpitäminen on sekä ilmaston että Suomen kansantalouden ja metsäklusterin etu. Tähän asti veronmaksajien varoilla on tuettu nuorten metsien kunnostamista ja metsien terveydentilan ylläpitämistä. Eikö olisikin parempi, että ne mahdolliset veronmaksajien varat, jotka nyt tämän sopimuksen perusteella joudutaan maksamaan, käytettäisiinkin metsien terveydentilan ylläpitämiseen? Näin varmistettaisiin vientiteollisuuden ja koko Suomen kansantalouden tulevaisuus.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Tosiaan haluan korostaa sitä, kun tässä puhutaan kahdesta eri asiasta, että tässä valtiolle voi tulla potentiaalinen lasku siitä metsäkadosta, että metsäpinta-ala pienenee, niin tämä ei vaikuta siihen olemassa olevaan metsään, mitä meillä on, miten sitä hoidetaan. Siinä varmasti asiasta vastaavat ministerit voivat esitellä, miten me pyrimme pitämään huolta metsien puun kasvusta. (Sirkka-Liisa Anttila: Leikkaamalla rahoja!) Se, että me voimme varmistaa luonnon monimuotoisuuden, kuuluu minun vastuulleni.

Siinä, mitä seurauksia tällä päätöksellä nyt kansallisesti on, me arvioimme kyllä sitä, miten metsäkatoa voidaan jatkossa välttää, ja tiedän, että esimerkiksi on etujärjestöjä, kuten MTK, jotka ovat kiinnostuneet siitä, pitäisikö Suomessakin ruveta metsittämään enemmän, millä tulevaisuudessa tämä ongelma välttyisi, mikä tässä mallissa on.

Haluan korostaa, että siis hiilinielupuolella Suomi sai sellaisen mallin, joka on meille edullinen. Siitä ei aiheudu meille kustannuksia, mutta muut maat tekivät hyvin selväksi sen, että hiilinielua ei voi myöskään käyttää päästövähennysten korvikkeena. Tässä oltiin tiukkoja, koska ilmastonmuutoksen rajoittaminen alle 2 asteeseen edellyttää kovia saavutuksia kaikilta mailta.

Tämä metsäkadon kompensaatiokysymys pyritään hoitamaan EU-komission kanssa niin, että siitä ei tule Suomelle ollenkaan kustannuksia, ja sen lisäksi teemme sitä monimuotoista metsäpolitiikkaa, mitä edustaja Kalli esitti, eri ministeriöiden yhteistyöllä.

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä asiassa pitää nyt nähdä se kuuluisa metsä puilta. Suomen kannalta on verrattoman tärkeä asia, että Durbanissa edettiin kohti globaalia ilmastosopimusta, sillä se tuo isot päästäjät mukaan näihin ilmastotalkoisiin. Suomen metsät ovat erittäin suuri hiilinielu, ja lisää hiiltä voidaan sitoa muun muassa puurakentamisella. Tähän Suomen kannalta tärkeään kysymykseen palataan myöhemmin taakanjaossa yhdessä komission kanssa. Tämä on myönteinen viesti.

Mutta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja päästöjen vähentämiseksi on paljon muutakin tehtävää, ja yksi keino löytyy yhdyskuntarakenteesta. Haluaisin kysyä ministeriltä: näettekö te tällä käynnissä olevalla kuntauudistuksella olevan mitään kytkentöjä ilmastopolitiikkaan?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! En ole varma, kenelle valtioneuvoston jäsenelle kysymys oli osoitettu, mutta todellakin hallituksen kuntauudistuksen tavoitteenahan on se, että kunnat muodostuisivat mahdollisimman luontaisista ihmisten päivittäisistä työssäkäyntialueista, ja niillä pyrittäisiin siihen, että maankäytön, yhdyskuntarakenteen, asumisen ja liikenteen suunnittelu voitaisiin tehdä koko alueen kannalta mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja kustannustehokkaasti. Tä-mä on varsinkin kaupunkiseuduilla todella suuri haaste tänä päivänä. Tiedämme, että Suomessa kaupungistuminen on ollut vilkasta 60-luvulta asti ja 2000-luvulla entisestään kiihtynyt, ja se on tarkoittanut sitä, että usein keskuskaupungin ympärille on muodostunut yhä kasvavia niin sanottuja kehyskuntia, ja välttämättä aina erillisinä kuntina toimittaessa ei pystytä tekemään maankäytön kannalta kaikkein parhaimpia ratkaisuja sekä ympäristön että talouden näkökulmasta. Kyllä tämä on yksi tärkeä lähtökohta, miltä pohjalta tulevia kuntarakenteita tullaan arvioimaan.

Arvoisa puhemies! Tätä kysymystä on todellakin hyvä selventää, koska täällä eduskunnassa on paljon puhujia ja myöskin eri puolilla mediassa. Sen takia yksi kysymys, joka minullekin on tullut: jos esimerkiksi yksittäinen ihminen haluaa metsää muuttaa pelloksi tai laittaa talon, niin joutuuko hänkin korvaamaan? Kysymyshän on vain valtioiden välisestä keskustelusta. Jatkossa kysynkin todellakin sitä aikataulua vielä EU:n osalta, kuinka nämä neuvottelut etenevät, ja voisimmeko me myöskin miettiä sellaisia ajatuksia, kun meillä 30 miljoonaa kuutiota metsät kasvavat vuodessa, että me näkisimme myöskin EU-tasolla ne aidosti nieluina ja voisimme myöskin hyödyntää siinä suhteessa. 30—40 miljoonaa kuutiometriä kasvaa metsä vuodessa. (Eduskunnasta: Enemmän kuin hakataan!) — Enemmän kuin hakataan, kyllä.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Metsät kasvavat sellaiset 100 miljoonaa tonnia, mutta sitten siitä (Sirkka-Liisa Anttila: 110!) nykyisen käytön jälkeen jää se 30—40 miljoonaa jäljelle. Tämä malli mahdollistaa sen käytön laajentamisen sinne 20 miljoonaan tonniin saakka, mikä on meidän velvoite varmistaa, että meidän metsät nielevät hiiltä yhteisen ilmastonmuutosponnistelun hoitamiseksi.

Me tulemme käymään komission kanssa tosiaan keskusteluja tammikuussa. On tavallaan hyvä, että tämä laskentamalli on nyt ratkaistu, koska meillä on vuosi aikaa katsoa sitä, miten tämä oikeudenmukaisesti otetaan huomioon meidän päästövähennysvelvoitteessamme seuraavalle Kioto-kaudelle. Komissio todellakin teki hyvin selväksi, että koska Suomi oli tässä tilanteessa rakentava ja edesauttoi koko globaalin ilmastosovun ratkaisemista, he ovat hyvin myötämielisiä löytämään meille edullisen ratkaisun. Kyllä minä sanoisin näin, että niissä neuvotteluissa me saimme niin paljon positiivista palautetta meidän roolistamme, että kyllä tässä on viety hyvää Suomi-kuvaa eteenpäin. Ja ihmettelen sitä, jos keskustapuolueen kansanedustajat (Puhemies: Minuutti!) ovat sitä mieltä, että ilmastosopu on huono asia.

Arvoisa puhemies! Kiitos vaan, pääministeri, mutta en voi mitenkään hyväksyä teidän näkemystänne siitä, että tämä ratkaisu jotenkin edisti suomalaisen metsäteollisuuden asiaa maailmassa. Ei totisesti, ei, näin ei käynyt.

Vielä kertaalleen: Suomen metsissä syntyy vuosittain noin 40 miljoonaa tonnia sitä päästöjen imukykyä. Nyt tässä laskelmassa kuitenkin vain 2,5 miljoonaa tonnia otetaan huomioon. Lopputuloksena on se, että Kreikka, Espanja tai Italia, joissa metsät eivät synnytä oikeastaan juuri lainkaan sitä nielua, joka imee niitä päästöjä, siellä syntyy tilanne, jossa niiden metsät ovat niin kuin päästöjen imijä eivätkä päästöjen aiheuttaja. Suomi on maa jossa syntyy valtavasti nielua, me joudumme maksamaan tästä. Nuo äsken sanotut maat hyötyvät. Miten te selitätte suomalaisille, että äsken sanotut maat tästä pääsevät kuin koira veräjästä ja me maksamme laskun?

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Me emme siis maksa tästä varsinaisesta hiilinielumallista yhtikäs mitään. Meidän velvoitteemme on sitoa 20 miljoonaa tonnia hiiltä, ja sen päälle me saamme hyvityksen 2,5 miljoonasta tonnista, jos meidän metsämme vuotuisesti sitovat enemmän kuin sen 20 miljoonaa tonnia. Tämä hyvitys oli poliittisen kompromissin tulos. Oli todella kova paine kehitysmailta ja monilta teollisuusmailtakin, että hyvitystä ei saa ollenkaan, koska se nähtiin tapana yrittää vähentää päästövelvoitetta muualla.

Se, että me voimme vähentää metsäkatoa kansallisilla toimenpiteillä, pienellä ohjauksella, vähentää sitä metsäkadon puolella olevaa meille tulevaa muuttunutta tilannetta. Tosiaan, jos komissio hoitaa asian niin kuin me olemme keskustelleet, niin Suomi voi välttyä täysin kustannuksilta, mikä on erittäin hyvä saavutus ottaen huomioon sen, että kaikilla oli paineet tehdä tiukempia, sitovampia ratkaisuja, jotta ilmastonmuutosta voidaan rajoittaa yhä tehokkaammin. Minä haluan korostaa sitä, (Puhemies: Minuutti!) että Suomi hyötyy siitä, että ilmastonmuutosta torjutaan.