Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa puhemies! Kouluasioissa pysytään. Suomalaiset jakavat hyvin laajasti käsityksen siitä, että peruskoulumme on keskeinen tasa-arvoa luova tekijä yhteiskunnassamme. Suomalainen koulu kohtaa kuitenkin jatkuvasti erilaisia haasteita, jotka herättävät monia kysymyksiä muun muassa meissä koululaisten vanhemmissa.

Viime aikoina ovat esiin nousseet koulujen työrauhaan liittyvät asiat, ja monet tahot ovat vaatineet myös lainsäädännön muuttamista työrauhan turvaamiseksi. Varmasti koulu tarvitsee uusia käytäntöjä, uusia työkaluja auttaa koko kouluyhteisöä mutta myös apua tarvitsevia oppilaita. Tarvitsemme ennaltaehkäisevyyttä ja kasvatuksellista otetta. Ministeri Gustafsson: millä tavalla koulujen työrauha voidaan jatkossa taata, ja tarvitaanko teidän näkemyksenne mukaan myös lainsäädännön muutoksia?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! On erinomaisen tärkeää keskustella suomalaisesta peruskoulusta, kun tutkimusten mukaan suomalaiset pitävät sitä merkittävimpänä historiallisena yhteiskunnallisena saavutuksena Suomessa. Olen jo aiemmin ottanut julkisuudessa kantaa ja olen esitellyt myöskin omia näkemyksiäni sivistyspoliittisessa ministerivaliokunnassa, mikä tarkoittaa sitä, että otan tosissani tämän koulujen työrauhan parantamisen. Korostaisin kuitenkin ennalta ehkäisevien toimien merkitystä. Pelkillä kurinpitotoimilla ei asioita ratkaista, vaan itse korostan kasvatusta, niin vanhempien kasvatusvastuuta, lasten vanhempien, kuin koulunkin kasvatustehtävää. Mutta asia on myöskin niin, että opettajat tarvitsevat nykyistä tehokkaampia keinoja (Puhemies koputtaa) puuttua työrauhaongelmiin, ja olen valmistelemassa asiaan liittyvää lakiesitystä.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä merkittävä tasa-arvoa vahvistava merkitys koulullamme tällä hetkellä on, ja niin kuin täällä jo äsken edellisen kysymyksen yhteydessä kerrottiin, koulujen väliset erot ovat kuitenkin kasvaneet. On todettu, että parhaimpien ja heikoimpien koulujen välillä ero lukutaidossa vastaa jopa jo 2,5 vuoden oppimista. Tätä eroa on hirveän hankala kuroa myöhemmin enää umpeen. Me emme tarvitse jakoa hyviin ja huonoihin kouluihin tai hyviin ja huonoihin oppilaisiin. Pienenä kansakuntana meidän ainoa tapamme selvitä on nähdäkseni se, että me annamme jokaiselle lapselle mahdollisuuden löytää oma lahjakkuutensa. Millä tavalla, ministeri Gustafsson, me voimme puuttua tähän eriytymiskehitykseen ja varmistaa sen, että kaikki pysyvät koulutuksen kyydissä?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt ensimmäisenä pitää sanoa se myönteinen asia, että tämän hallituksen arvovalinta peruskoulun osalta on se, että erityisesti näihin ryhmäkokoihin kiinnitetään huomiota, ja ensi vuoden budjetissa siihen on varattu lähes ennätyksellinen summa — tai ei lähes vaan ennätyksellinen summa — 60 miljoonaa euroa. Ja meistä jokainen tiedostaa sen, että kun, valitettavasti, osa meidän lapsistamme on jossain määrin levottomia, kaikki eivät ole ihan ihania koululaisia, niin on tärkeää, että opettajilla on mahdollisuus työskennellä mahdollisimman pienen opetusryhmän kanssa. Samalla opettajien työtä ja heidän jaksamistaan voidaan keventää siinä koulutyössä, joka ei enää varmaan niitä kaikkein helpoimpia ole. (Puhemies koputtaa) Sen lisäksi on tietysti tuki- ja erityisopetus, joustava opetusjärjestelmä niille, joille se opetussuunnitelma, opiskelu koulumuodossa on vaikeaa. (Puhemies koputtaa) Että kyllä näitä keinoja on ja hallitus niitä käyttää.