Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Vuosi sitten tässä samassa tilanteessa kerroin, että talouden epävarmuus näkyy vahvasti myös kuntataloudessa. Tältä osin vuoden aikana käännettä parempaan ei ole tapahtunut. Kuntien menokasvu on viime vuodet jatkunut huomattavasti nopeampana kuin verotulojen ja valtionosuuksien kasvu. Tämän kehityksen seurauksena kuntatalouden tilanne on heikentynyt huolestuttavasti. Viime vuonna enää joka kolmannen kunnan talous oli tasapainossa vuosikate/poistot-mittarilla mitattuna. Tänä syksynä yli sata kuntaa haki talousvaikeuksiinsa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Tulevaisuuden kannalta erityisen vaativaksi tilanteen tekee se, kuten hyvin tiedämme, että samaan aikaan kun tulokasvun ennustetaan jatkuvan hyvin hitaana, kuntien menopaine kuitenkin kasvaa väestön ikääntymisen ja sen tuoman palvelutarpeen kasvun kautta.

Arvoisa puhemies! Valtion velkaantumisen taittamiseksi valtio on joutunut leikkaamaan kuntien valtionosuuksia varsin paljon. Ensi vuonna leikkauksen suuruus ylittää jo miljardi euroa vuositasolla. Tämän vastineeksi on oikein ja aivan välttämätöntä, että valtio myös keventää kunnille säädettyjä tehtäviä ja velvoitteita saman summan edestä. Osana rakennepoliittista ohjelmaansa hallitus päättikin toteuttaa vuosina 2014—2017 toimintaohjelman, jossa kuntien tehtäviä ja niiden perusteella säädettyjä velvoitteita vähennetään siten, että vuoden 2017 tasolla tästä saataisiin miljardin euron hyödyt. Tämän toimintaohjelman valmistelu on parhaillaan käynnissä. Toimintaohjelman vauhdittamiseksi ja tueksi ollaan käynnistämässä myös paikallisia kokeiluja, joihin on ensi vuoden budjettiin varattu oma määrärahansa.

Ensi vuonna näiden leikkausten jälkeen kuntien peruspalveluiden valtionosuudet tulevat olemaan yhteensä 8,6 miljardia euroa, ja kun tähän lasketaan mukaan opetus- ja kulttuuritoimen kautta tuleva valtionosuusrahoitus, puhutaan 10,6 miljardista eurosta. Peruspalveluiden valtionosuusprosentti ensi vuonna tulee olemaan 29,57 prosenttia.

Vaikka valtionosuuksista keskustellaan paljon ja se on kunnille todella tärkeä osa rahoitusta, merkittävämmässä roolissa kuntatalouden kannalta ovat kuitenkin kuntien omat verotulot. Ensi vuonna kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan reilut 2 prosenttia, jolloin verotulojen määrä olisi 20,8 miljardia euroa. Kiinteistöverotuksen arvostamisperusteita on tarkistettu siten, että ensi vuonna verotuotto kasvaisi 100 miljoonaa euroa. Myös jäteveron tuotto ohjataan nyt viimeinkin kunnille, kuten kunnat ovat pitkään esittäneet. Tämä 70 miljoonan euron lisäys kohdennetaan kunnille valtionosuuksien kautta.

Ensi vuoden valtion talousarvioon sisältyy merkittävä yhteisöverokannan alentaminen. Yhteisöveroa alentamalla halutaan kannustaa ihmisiä yrittämään, työllistämään ja investoimaan Suomeen. Tämä kaikki vaikuttaa myös kuntiin ja niiden elinvoimaan positiivisesti. Yhteisöverokannan alentamisen samoin kuin yritysten verovähennysten karsimisen tuomat muutokset kompensoidaan kunnille verojärjestelmän sisällä kuntien yhteisövero-osuutta muuttamalla. Tuon kompensaation määrä on 250 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Kuntien tehtävien, velvoitteiden, rahoituksen ja resurssien saattaminen tasapainoon vaatii sekä tehtäväkuorman keventämistä että myös koko kunta- ja palvelurakenteiden uudistamista entistä vahvemmalle ja toimintakykyisemmälle pohjalle. Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen ja toimintaprosessien uudistaminen on siksi välttämätöntä. Hallitus on päättänyt parantaa myös kuntien makrotalouden ohjausta ja uudistaa peruspalvelubudjettimenettelyään siten, että kuntien tehtävät ja niiden rahoitus saataisiin entistä paremmin tasapainoon.

Arvoisa puhemies! Yksi merkittävimmistä keinoista julkisten palveluiden tuottavuuden parantamisessa on ict. Tähän liittyen valtion tietojärjestelmien kokoaminen ja tehostaminen etenee edelleen ensi vuoden budjetissa. Lakiesitys hallinnon turvallisuusverkkohanke Tuvesta on parhaillaan täällä eduskunnan käsittelyssä. Tuon turvallisuusverkon tavoitteena on varmistaa turvallinen viranomaisviestintä ja päätöksenteko kaikissa tilanteissa. Valtionhallinnossa tehdään tavattomasti myös toimialasta riippumattomia ict-tehtäviä, jotka ollaan kokoamassa yhteen ensi vuodesta alkaen. Tuon ict-tehtävien kokoamishankkeen, Torin, lainsäädäntö on tulossa lähiviikkoina eduskuntaan käsiteltäväksi. Tuon toimialariippumattomien tehtävien kokoamisen tavoitteena on saavuttaa parempi toiminnan laatu ja tehokkuus.

Arvoisa puhemies! Osana viime kevään kehyspäätöstä hallitus päätti myös lähteä rakentamaan Suomeen kansallista palveluväylää, jonka toteutusmalli on parhaillaan valmisteltavana. Osana tuota palveluväylää ollaan toteuttamassa kansallinen sähköisen tunnistautumisen ratkaisu, joka tarjoaa kansalaisille sähköisen identiteetin, sen käyttämiseksi tarvittavat välineet sekä kansallisen tunnistusportaalin kautta pääsyn sähköisiin palveluihin. Nämä kokonaisuudessaan mahdollistavat yhä paremmat sähköisen asioinnin keinot ja antavat siten hyvät edellytykset tuottavuuden parantamiseen julkisissa palveluissa.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 2 miljardia tasapainotustarvetta on todella kova tavoite. Se vaatii luovuutta, se vaatii rohkeutta, se vaatii työn aloittamista jo tänään. Yksi tapa on käydä läpi jo eduskunnan työpöydillä olevat lait, jotka tuottavat kunnille lisää tehtäviä ja näin ollen myös kustannuksia. Tämä vaatii meiltä jokaiselta rohkeutta valiokunnissa katsoa läpi ja käydä läpi jokainen esitys, jotta emme aiheuta yhtään ainutta euroa lisää kustannuksia kunnille. Tämä vaatii myös ministereiltä kykyä vetää esityksiä takaisin. Toivon meiltä tämän rohkeuden aloittamista heti tänään.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan kuntatalouden heikentymisestä ja kuntien paineista korottaa verotuloja, niin se automaattisesti julkisessa keskustelussa liitetään aina valtionosuuksiin. Mutta kuten täällä ministeri esittelypuheenvuorossaan totesi, niin kuntien talouteen vaikuttavat hyvin monet muut seikat, ennen kaikkea kuntien oma elinvoimaisuus, yhteisöverotuotot ja panostaminen työllisyyden lisäämiseen ja palveluiden tehokkaaseen tulkintaan.

Kun mainitaan kuntien paineet veronkorotuksiin, niin nostetaan nyt esille nämä keskisuuret ja suuret kunnat. Tiedustelisin ministeriltä, onko teillä arviota siitä, kuinka nimenomaan nyt tämä rakennemuutos, joka teollisissa ja muissa työpaikoissa toteutuu, vaikuttaa siihen, että juuri nämä kunnat ovat nyt tässä paineessa — eivät valtionosuudet vaan ne toimet, jotka kunnat joutuvat nyt tekemään, koska elinkeinomahdollisuudet heikentyvät.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Lauslahden kanssa aivan samaa mieltä, että meillä tarvitaan rohkeutta puuttua kuntien tehtäviin, mutta tämä työ olisi pitänyt aloittaa jo paljon kauemmin aikaa sitten, ennen tätä hallitusta. Tämäkin hallitus on mielestäni vain tuonut lisää tehtäviä kunnille, eikä ole toimittu toivottuun suuntaan. Mutta kysymys kuntien velkaantumisesta kuuluu: kun näitä tehtäviä ei ole vähennetty, kuntien verotulopohja ei kasva toivotulla tavalla, kunnilla ei ole siis tulopohjaa hoitaa tehtäviä, kunnat joutuvat velkaantumaan, niin kuinka raskas tällä hetkellä on kuntien velkaantumisen taakka?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri tuossa totesikin, kuntatalous heikkenee vauhdilla, ja täytyykin todeta, että tämä hallitus ja ministerihän jäävät historiaan ajalta, jona aikana kuntatalouden tila itse asiassa romahtaa syvemmälle kuin koskaan aiemmin. Jos kuntakenttä eriytyy rajummin kuin koskaan aiemmin, siis kyky järjestää palveluita, ja kun täällä nyt puhutaan tästä taloudesta ja kestävyysvajeista, niin on itse asiassa aika uskomatonta, että te teette tällaista yksioikoista ideologista kuntauudistusta tietämättä, millä tavalla se vaikuttaa talouteen tai kestävyysvajeeseen tai palvelujen järjestämiseen. Te ajatte reilua 70:tä kuntaa, mutta te ette pysty osoittamaan, mikä vaikutus sillä on kaiken kaikkiaan meidän kestävyysvajeeseemme. Siitä huolimatta te linjaatte sitten näissä rakennelinjauksissa sillä tavalla, että näillä sote- ja kuntauudistuksilla pitäisi tästä kestävyysvajeesta pystyä kattamaan neljännes — siis koko maan kestävyysvajeesta neljännes. Miten te voitte sen perustella, koska te ilmoitatte, että näitä (Puhemies koputtaa) taloudellisia vaikutuksia ei voi osoittaa?

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä todellakin tarvitaan rohkeutta. Rohkeutta tarvitaan nimenomaan tämän kaupunkiseuduilla käynnissä olevan eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen ja kitkemiseen. Tässä ei mene montaa vuotta ennen kuin meillä on jokaisella suurella kaupunkiseudulla Suomessa oma Kauniainen. Eli tämä kauniaistumisilmiö kyllä etenee niin, että kohta on jokaisella kaupunkiseudulla kunta, jossa on alempi veroprosentti, siellä asuu vain hyväosaisia, siellä pyritään kilpailemaan siitä, kuka saa parhaat veronmaksajat kaikin kaavoituksen keinoin ja välttelemään sosiaalisia vastuita, jotka kuuluisivat kuitenkin meille kaikille. Tämä kehitys on pysäytettävä. Sitä ei voi enää vuosikymmeniä eikä vuosikausia katsoa, koska muuten se on hyvin tuhoisaa ja vääjäämätöntä. Kysyisinkin ministeriltä: miten tähän eriarvoistumiskehitykseen nyt puututaan valtionosuusuudistuksessa ja kuntauudistuksen jatkoaskelissa?

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalliorinteen puheenvuorosta on hyvä jatkaa sen takia, että tuo juuri on se ongelma, ja se oli se asia, mitä tässä kuntauudistuksessa ryhdyttiin tekemään: eheyttämään kaupunkiseutuja sillä tavalla, että tämä sosiaalinen eriytymiskehitys saadaan pysäytetyksi ja myös poistetuksi ne mekanismit, jotka sitä ruokkivat. Nyt on kaksi vaihtoehtoa: joko tehdä laajoja kuntaliitoksia kaupunkiseuduilla tai sitten poistaa ne mekanismit, jotka edesauttavat tätä. Se tarkoittaisi taas verotulojen tasaamista kaupunkiseuduilla siten, että seutuhallinto keräisi kaikki verot ja jakaisi ne sitten asukasluvun pohjalta. Silloin ei olisi niin kauhean suurta motivaatiota kerätä rikkailta ja savustaa köyhät naapurikuntaan, koska rahat ovat joka tapauksessa yhteisiä. Jos näin tehtäisiin, niin kaupunkiseudut menestyisivät meillä paljon paremmin, kun ryhdyttäisiin enemmän miettimään, mitä me voimme tehdä hyvää yhdessä, sen sijaan, että mietitään, miten me pystymme ikään kuin varastamaan naapureilta.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Korhonen täällä kaivoi taas tämän hallituksen ideologisen kuntaliitosten tekemisen esiin, ja haluaisin nyt kerran jälleen muistuttaa siitä, että tämä on aivan loogista jatketta Paras-hankkeelle, joka aloitettiin jo keskustan aikana. (Aila Paloniemi: Ei ole!) — Kyllä on, samat perustelut löytyvät sieltä. Luontaisiin työssäkäyntialueisiin perustuvat vahvat kunnat löytyvät Hannes Mannisen kirjaamina, viisaan miehen tekeminä. Tämä on aivan sama polku, eli tekin olette ennen uskoneet siihen, että luontaiset kokonaisuudet ovat ne, minkä pohjalta tätä kannattaa tehdä.

Edelleen peräänkuulutan nyt sitä, että kun kuntakentällä on tällä hetkellä vaihe etsiä selvityskumppaneita, kertoa omia näkemyksiä siitä, mitkä olisivat niitä luontaisia alueita, nyt yhdessä kuntakentällä puolueet unohtaisivat riitelyn ja lähtisivät hakemaan niitä oikeita luontevia ratkaisuja. Näitä esimerkkejä on nyt tullut eri puolilta Suomea siitä, miten vanhatkin padot murtuvat, vaikkapa Kuopio—Siilinjärvi-välillä. Nämä ovat erinomaisia uutisia.

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kun kuuntelee jälleen kerran opposition puheenvuoroja liittyen kuntauudistukseen ja niihin asioihin, joita olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten, aivan kuten edustaja Mattila aikaisemmin totesi, niin tulee mieleen se, että oletteko unohtaneet sen, että päätökset asioista tehdään kunnissa. Jokainen teistä kuntapäättäjistä, niin kuin meistä, on voinut vaikuttaa oman kuntansa asioihin tekemällä siellä niitä oikeita ja viisaita päätöksiä — ja voi vaikuttaa edelleenkin.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Budjettiesityksen yleisperusteluissa valotetaan valtion talous- ja henkilöstöhallinnon uudistusta. Tärkeänä osa-alueena on jo vuosia ollut Kieku-hanke. Tekstistä saa ymmärtää, että hanke etenee aikataulun mukaisesti. Kuitenkaan Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksen mukaan Kieku-hanke ei ole edistynyt suunnitelmien mukaan. Kysyn ministeriltä, miksi budjettiesityksessä annetaan päinvastaista tietoa kuin miten todella on asianlaita ja onko hallitus realistinen uuden valtion perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen aikataulussakaan. Onko realismia, että satojen ihmisten siirrot kyetään tekemään kustannusneutraalisti, niin kuin tekstistä saa ymmärtää?

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen ja ministeri Virkkunen ovat useita kertoja todenneet, että kuntauudistus on keskeisin niistä rakenteellisista keinoista, joilla julkista taloutta vahvistetaan tai joilla kestävyysvajetta korjataan. Kun on näin merkittävästä asiasta kysymys, niin siihen täytyy olla perusteet ja keinot. Keinoksi on valittu tehdä maahan noin 70 kunnan kuntajoukko. Tämä vaatisi perusteet, mitä tämä vaikuttaa ja paljonko tällä kestävyysvajetta korjataan. Sen vuoksi tein asiasta myös kirjallisen kysymyksen, kun myös eduskunta viime kesänä selkein sanoin edellytti näistä laskelmia. Mielenkiintoinen tämä vastaus tähän kirjalliseen kysymykseen: "Tässä vaiheessa ei sellaisen laskelman laatimiseen ole riittävän luotettavaa pohjaa." Vastuu sysätään kunnille, että riippuu siitä, mitä kunnat tekevät. Näin huteralla pohjalla on tämä suuri uudistus, teillä ei ole mitään laskelmia. Te olette nyt samaa mieltä kuin suurin osa tutkijoista, (Puhemies koputtaa) että ei ole perusteita tähän hallituksen linjaan.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmiston kannalta tässä rakennepaketissa kyllä haastavin ja vaikein osa on kuntatalouteen liittyvät säästöt ja tehtävien karsinta. Paperilla on toki helppo todeta, että miljardilla karsitaan tehtäviä, mutta kun niiden 500 tehtävän joukosta lähdetään sitten käymään läpi, mitkä todella ovat karsittavissa, niin haaste on tosi kova. Vasemmisto on valmis kampaamaan tätä tehtäväkenttää läpi, mutta pidämme kyllä huolen siitä, että sellaisia kuntien tehtäviä ei karsita, jotka ovat tärkeitä heikompiosaisten palvelujen turvaamiseksi tai heidän toimeentulonsa varmistamiseksi.

Mitä tulee tähän verotusasiaan, niin aggressiivinen verokilpailu ei ole tervettä maitten välillä eikä se ole tervettä myöskään kuntien välillä. Riippumatta, mitä sitten kuntarajoille tapahtuu, kysyisin ministeriltä, pitäisikö kuitenkin pyrkiä yhtenäisiin veroperusteisiin, että tällainen turha ja vahingollinen aggressiivinen verokilpailu myöskin kuntien välillä voisi loppua seutukunnittain.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, puhemies! Hallituksen tavoitteena on kuntien menojen karsiminen miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä. Se on välttämätön tavoite, sillä nykyisellä tahdilla olemme umpikujassa. Se, mistä tämä miljardi löydetään, vaatiikin innovatiivisuutta sekä rohkeutta ajatteluun. (Kari Rajamäki: Hivenen oikeudenmukaisuuttakin!) Palveluseteleiden käyttö on eri paikkakunnilla parantanut palveluiden laatua ja säästöjä. Lisäksi vapaakuntamallia on väläytetty. Siinä kunnan rooli olisi palveluiden järjestäminen tuotantovastuun siirtyessä kilpailutuksessa parhaiten pärjääville tahoille. Näin kuntalaisten valinnanvara paranisi. Kysyisinkin nyt kuntaministeriltä sitä, mitä mieltä te olette näistä näkökulmista ja tulisiko meilläkin aloittaa laajempi keskustelu myös palveluiden tuottamistavan uudistamisesta.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntien tehtävien karsinta ei, hallituksen ohjelman mukaisesti, kuitenkaan saa johtaa vähempiosaisten sivuun jättämiseen, koska myös tämän budjettikirjan tarkoituksena ja laskelmienkin mukaan yhtenä päälinjana on tuloerojen kaventaminen.

Tähän kuntien tehtäväkenttään avuksi voi hakea myös digitaalisia palveluja, niin kuin voi julkisiin palveluihin muutenkin. Ministeri Virkkunen, teillä on myös kansallinen digitalisointiohjelma, josta luin jotain uutista, että oltaisiin ottamassa Viron mallia tänne Suomeen pohjaksi ja katsomassa, millä lailla voitaisiin todellisuudessa näitä digitaalisia palveluja vihdoin kehittää.

Käytän puheenvuoron, että vihdoin, koska kun itse olin joskus erityisavustajana 13 vuotta sitten, se oli viikoittain agendalla, emmekä vielä ole kovin pitkällä. Ja toivon, että näistä löytyy semmoinen kansallinen ratkaisu, jonka päälle, avoimen koodin päälle, näitä ratkaisuja sitten löytyy. Mutta miten vahvasti näette, että tällä olisi jo tulevien vuosien varalle laskettavissa myös tehostamissääntömahdollisuuksia ja ennen kaikkea kansalaisten palvelujen parantamista? (Puhemies koputtaa)

Itse kirjoitin aiheesta, että pahviset neuvolakortit olivat silloin, kun synnyin, ja niin ne olivat silloin, kun synnytin, 40 vuotta myöhemmin.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Kiitoksia! (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Merkittävä kuntauudistus tarvitaan, mutta otan tähän vain yhden asian: tällä hetkellä kaikille niille henkilöille, jotka ovat kuntaliitoksessa osallisia, annetaan viiden vuoden irtisanomissuoja. Se on tulevaisuudessa aivan käsittämätöntä. Jos meillä menee neljä kuntaa yhteen, kaikki kaupunginjohtajat, kaikki toimialajohtajat, kaikki koulutoimenjohtajat, kaikki virastopäälliköt... Tähän meillä ei ole varaa. Sen sijaan me tarvitsemme laitoshuoltajat, sairaanhoitajat, palomiehet, kaiken tämän.

Kun hallitus tekee kuntauudistusta ja rakenneuudistusta, niin miten se tässä taloudellisessa tilanteessa, jolloin 7 miljardia otetaan velkaa, voi antaa tämmöisen viiden vuoden mällitakuun? Siinä ei ole minkäännäköistä järkeä. Miksi te ette tähän puutu, kun te teette tätä uudistusta? (Ben Zyskowicz: Soini on oikeassa!)

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelin edustaja Uotilan puheenvuoroa, niin kyllä jäi käsitys, että hallituksen sisällä nämä mittasuhdenäkemyserot ovat valtavat. Te puhuitte kammasta, kun nyt pitäisi kirvestä käyttää ja rajulla tavalla vähentää kuntien tehtäviä. Tämä ilmeisesti ennakoi sitä, että tämä kuntien tehtävien karsiminenkin on jäämässä uudelle hallitukselle, uudelle eduskunnalle, ja tämä hallitus kykenee tekemään vain periaatteellisia päätöksiä, ainakin sen keskustelun pohjalta, mitä tässä salissa on käyty. Eli siitä tulee jatkoa tähän työurapakettiin.

Vielä kysyisin ministeriltä: onko todella niin, että te teette tällaisen periaateohjelman, joka sitten jatkuu ja toteutetaan seuraavan hallituksen toimesta, kun ei tällä hallituskoalitiolla näytä olevan edellytyksiä tehdä konkreettisia ratkaisuja?

Kaikella ystävyydellä, edustaja Uotila, mutta kyllä te kerroitte tämän nyt kaikille, Suomen kansalle ja tälle eduskunnalle, että ei siitä mitään tule. Ja samansuuntaisia puheenvuoroja on demareittenkin taholta vaikka kuinka monta.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen huolissani myös minä kuntien taloustilanteesta ja ennen muuta tärkeimmistä peruspalveluista.

Lehdistä saa lukea koko ajan, kuinka kyläkouluja ajetaan alas kuntarajan molemmin puolin. Kummallakaan puolella ei lapsia ole tarpeeksi elinvoimaista kyläkoulua varten, ja näin kuntapäättäjät tekevät ratkaisuja, että lopetetaan kaksi kyläkoulua lähellä toisiaan.

Eikö, arvoisa ministeri, olisi järkevämpää ottaa se raja siitä välistä pois ja rakentaa koululaisille yksi elinvoimainen kyläkoulu? Siihen niitä lapsia riittäisi. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Tämä nykyinen tilanne vain ajaa valitettavasti siihen, että keskustavoittoisissa kunnissa näitä kyläkouluja ajetaan kiihtyvällä tahdilla alas, ja tästä olen enemmän kuin huolissani, arvoisa ministeri.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On totta, että kunnissa tällä hetkellä eletään todella vaikeita aikoja, ja kunnat valmistautuvat ensi vuoden budjetin valmisteluun ja hakevat erilaisia isoja rakenteellisia uudistuksia, jotta selvittäisiin niistä kaikista velvoitteista, mitä lainsäädäntö nykyään kunnilta odottaa. Tällä hetkellä kunnissa myös lomautetaan henkilöstöä, mikä ei ainakaan tule helpottamaan tätä kokonaistilannetta pidemmällä juoksulla, vaan nämä ovat hyvin lyhytnäköisiä päätöksiä.

Samanaikaisesti keskustelua käydään myös pitkäaikaistyöttömien lisävelvoitteista, joita tulee kunnille. Elikkä tämä tuo kuntaan sisäistä ristiriitaa, että kun kunnassa lomautetaan henkilöstöä, niin samanaikaisesti valtio on kohdentamassa uusia tehtäviä ja velvoitteita muun muassa pitkäaikaistyöttömien kokonaisvaltaiseen työllistämiseen ja hyvinvointiin, mikä sinällään on erittäin hyvä asia.

Kysyisin ministeriltä nyt: mitä sanoisitte kunnille, miten tämä kokonaisuus teidän näkökulmastanne otettaisiin parhaalla mahdollisella tavalla haltuun?

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunnille on vuosien saatossa määrätty lähes 550 lakisääteistä tehtävää. Nyt peruskunnissa, ainakin kotikylässä Jyväskylässä, olemme mielissämme siitä, että kun valtio ottaa takaisin näitä tehtäviä, kunnat säästävät. Mutta onkin käynyt ilmi, että se osuus, minkä kunnat säästävät, otetaan pois valtionosuuksista. Eli se lopputulema on plus miinus nolla. Arvoisa ministeri, onko tämä suurta hämäystä meitä kuntalaisia ja kunnanvaltuutettuja kohtaan, vai mistä on kysymys?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmaan kirjattuja ja nyt kehysriihessäkin päätettyjä lisävelvoitteita määrätään kunnille vuosittain, kuin mitään talouskriisiä meillä ei olisikaan. Hallitus on antanut joka vuosi budjettiesityksen, jossa päätökset kiristävät merkittävästi kuntataloutta.

Marraskuussa 2011 kuntaministeri Virkkunen asetti kuntien tehtäviä kartoittavan työryhmän, ja sen toimikausi päättyy nyt ensi vuoden loppuun mennessä. Ja kehysriihessähän keväällä hallitus päätti käynnistää toimintaohjelman, jolla karsitaan kuntien menoja tuolla kuuluisalla yhdellä miljardilla. Muistaen sen, että hallinnon kulut ovat vain noin pari kolme prosenttia, kysyn ministeriltä: onko teille jo selkiytynyt, kuinka kuntalaisilta aiotte leikata?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tölli täällä pesi käsiään ja ottaa hajurakoa tähän meidän tämänhetkiseen kuntauudistukseen muistamatta, että keskusta on itse ollut vastuussa tässä pitkään siitä, että kuntauudistus on lähtenyt käyntiin. Nyt kun meillä on käynnistynyt myös tämä normitalkoiden seuraava vaihe ihan tosissaan ja on myöskin avattu aloitelaatikko ja kehotettu eri tahoja mukaan ideoimaan sitä, missä normeja voidaan purkaa, niin toivon, että myös keskusta lähtee tähän työhön mukaan reippaasti.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunnille on tärkeätä se, millä tavoin alueella tehdään elinkeinotoimintaa. Minusta tämä pitää tässä koko ajan muistaa, koska se, mistä kunta saa tuloja, on tässä se olennainen kysymys — ei niin, että ainoastaan verotuloja tai maksuja.

Mutta olisin kysynyt tästä tietokonejärjestelmien uudistamisesta. Siitä on puhuttu kanssa pitkään. Kuka nyt johtaa valtioneuvostossa tätä kuntien ja kuntayhtymien tietokonejärjestelmien samankaltaistamista niin, että ei ole erilaisia järjestelmiä eri alueilla ja että DNA ja Elisa ja TeliaSonera pääsisivät yhteisymmärrykseen siitä, että koko Suomi tulisi laajakaistan piiriin? Siinä olisi aika iso uudistus.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntatalouteen kohdistuu kokonaisvaikutuksiltaan 257 miljoonan valtionosuussäästö ensi vuonna. Tämä on merkittävä leikkaus kunnilta.

Edustaja Heinonen, ymmärrättekö te, että nyt ei puhuta enää kyläkouluista? Nyt puhutaan kouluista, joita lakkautetaan myös Vantaalla, ja pääkaupunkiseudulla lakkautetaan kouluja, koska kunnilla ei ole rahaa ylläpitää niitä seiniä ja tiloja ja tehdä yhä suurempia yksiköitä. Samanaikaisesti maksut nousevat ja verot nousevat kunnissa ja ostovoima vähenee.

Kysyisinkin ministeriltä: Millä tavalla te aiotte puuttua siihen, että kunnat eivät joudu rapakuntoon? Pakkoliitostako tällä toteutetaan siten, että ajetaan taloudet rapakuntoon ja kun kriteerit eivät täyty, niin sitten se yhdistäminen toteutetaan tätä kautta? Onko tämä sitä vapaaehtoista yhdistymistä nyt, mistä te olette puhuneet — tai pääministeri ja valtiovarainministeri ovat puhuneet täällä jo kaksi vuotta — että vapaaehtoisesti yhdistytään, vai onko todellisuudessa suunnitelma, että näin se tapahtuu?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus siirtää miljardien vyönkiristykset kuntien päätettäväksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunnallisveroa pitää kiristää. Kun niin menetellään, minkälainen vero kiristyy? Tasavero. Tasaveron kiristystä sosialidemokraatit ovat vastustaneet niin kauan kuin minä muistan, pitäneet isoa ääntä siitä. Nyt te olette omilla ratkaisuillanne tekemässä päätöksiä, jotka johtavat nimenomaan tasaverotuksen kiristämiseen. (Miapetra Kumpula-Natri: Älä anna väärää todistusta!)

Toinen huomio sosialidemokraattien suuntaan. Pitkin kesää alkusyksyyn asti ministeri Urpilaisen johdolla SDP:n ministerit vannoivat, että no, ainakaan pakkoliitoksia ei nyt tule, mutta toisin päätitte. Ministeri Virkkunen, saitte tahtonne tässä läpi. Mutta kysymys teille: mistä tällainen hulvaton idea, että kaupunkiseuduilla suoritettaisiin yhteinen kansanäänestys, jonka kansanäänestystuloksen pohjalta sitten pakkoliitoksia suoritettaisiin? (Kari Uotila: Sitä kutsutaan demokratiaksi!) Se on vähän sama juttu, kuin jos vanha Neuvostoliitto ja silloinen Suomi vuonna 39 (Puhemies koputtaa) olisi pantu tekemään yhteinen kansanäänestys...

...ja sen pohjalta tehty päätöksiä. Mistä moinen idea on oikein kotoisin?

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin pitää edustaja Pekkariselle todeta, että kunnallisvero on kaukana tasaverosta. Kunnallisvero on progressiivinen vero aina 110 000 euroon saakka ja vasta sen jälkeen muuttuu tasaveroksi. (Mauri Pekkarinen: No, ei se nyt näin ole!) Varmasti tämän tiedätte, mutta ehkä tuo vahingossa lipsahti. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Haluaisin myös kysyä edustaja Sipilältä näistä keskustan kuntatalouskannoista.

Ai, Sipilä ei ollut paikalla. — Haluaisin kysyä edustaja Tiilikaiselta, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajalta: kun te olette toistuvasti puheenjohtajanne suulla luvanneet tuoda miljardin euron säästölistan kuntien talouden paikkaamiseksi, todennut, että normitalkoiden johdosta tämä on tärkeää ja kuntien tehtäviä pitää karsia, niin koska me saamme tuon säästölistan teiltä ja mitä siellä kärjessä on?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kataja on kyllä nyt hakoteillä. Me odotamme, että hallitus lupauksensa mukaisesti kertoisi, mistä tulee miljardin säästöt kuntien tehtäviin. Se on hallituksen tehtävä tuoda se esitys. Toistaiseksi hallitus on sanonut, että miljardin säästöt, mutta te olette latoneet satojen miljoonien lisätehtäviä kunnille. Pitkäaikaistyöttömyyden hoito, tuleekohan siitä 300 miljoonaa? Kotihoidon tuen romutus, 200 miljoonaa lisäkustannuksia kunnille. Oppivelvollisuuden jatkaminen, 100 miljoonaa lisäkustannuksia. Vuosilomalain muutos, ehkä 90 miljoonaa lisäkustannuksia kunnille. Teidän saldonne on satoja miljoonia lisäkuluja, ja te kauniisti ja hurskaasti puhutte, että nyt täytyisi karsia noita menoja. Voi hyvänen aika.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen kyllä pettynyt edustaja Soinin kannanottoon siitä, kun hän haluaa lähettää Suomen sairaanhoitajille, lähihoitajille, keittäjille ja laitosmiehille viestin siitä, että jos kuntaliitos tulee, niin teidän työpaikkanne ovat vaarassa, teitä uhkaa irtisanominen. (Välihuutoja) — Kyllä. — Ilman tätä on mahdollista esimerkiksi ulkoistaa ja sen jälkeen irtisanoa. Onko niin, että tähän maahan kaivataan lisää potkuja? Onko tämä nyt sitä työväenpuolueen politiikkaa? (Kari Rajamäki: Kokoomuksen apupuolue!) Kuka taputtaa karvaisia käsiä?

Täytyy hetikohta todeta, että vaikka tässä on nyt keskustalta pyydetty tätä säästölistaa, niin äsken edustaja Tuupainen totesi, että he ovat suurella kiitollisuudella ottaneet vastaan tämän miljardin säästön. Eli varmasti odottelemme sitten näitä kiitoksia, kun tämä työ valmistuu.

Mutta, arvoisa puhemies, aina mollataan, että kuntatalous on tehoton. Se ei ole sitä. 20 vuoden kuluessa kuntien bkt-osuus on pysynyt samassa. Mutta kysyisin ministeriltä: mitä VOS-uudistukselle kuuluu, tuleeko sitä kautta tuottavuutta, tehokkuutta, tuleeko siitä kuntaliitosneutraali?

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sanoin nimenomaan päinvastoin kuin edustaja Lindtman täällä väitti. Se löytyy eduskunnan pöytäkirjoista.

Mutta on aika mielenkiintoista, että kuntatalouden kriisissä SDP on valmis säästämään jokaisen apulaiskaupunginjohtajan, jokaisen virastopäällikön, jokaisen pikkuherran tai -nilkin (Kari Rajamäki: Oho!) mistä tahansa viideksi vuodeksi, viideksi vuodeksi. (Jukka Gustafssonin välihuuto) — Ja, arvoisa puhemies, puhe on vaikuttavaa, koska sosialistit hermostuvat.

Eli vielä yksi asia: Edustaja Lindtman, te puhuitte siellä kosteasilmäisesti, kauniisti asioista, mutta teidän kotikaupungissanne Vantaalla teidän vallassanne omaishoidon sopimukset kaikki sanottiin irti. Täällä te puhutte kauniisti, ja Vantaalla te teette kovaa politiikkaa. (Eduskunnasta: Ohhoh! — Mauri Pekkarinen: Vai sellasta Vantaalla!)

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänä vuonna Vantaalla omaishoidon raha riittää kaikkiin sopimuksiin. Tervetuloa vaan tarkastelemaan sieltä Espoosta.

Mutta, edustaja Soini, tutustukaa siihen lakiin, joka koskee sitä irtisanomissuojaa. Ei apulaiskaupunginjohtajalle tarvitse taata apulaiskaupunginjohtajan paikkaa. Ei hänelle tarvitse edes taata apulaiskaupunginjohtajan palkkaa. Se on kunnista kiinni. Se ei ole palkkasuoja. Se ei ole tehtäväsuoja. Jos et nyt hallintopäälliköstä ihan päiväkodin hoitajaa voi tehdä, niin voit tehdä päiväkodin johtajan.

Toisekseen, eläköityminen on kiihtyvää, mutta kysymys on siitä, halutaanko tähän projektiin mukaan kuntien työntekijät vai ei, ja perussuomalaisten viesti kuntien työntekijöille on se, että te haluatte lisää epävarmuutta.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielenkiintoinen versio kuullusta puheesta. Täällä salissa on eräs vanha ja viisas mies, joka on sanonut, että lukeminen kannattaa aina. Kenties kuunteleminenkin voi helpottaa.

Arvoisa puhemies! Lakisääteisten tehtävien lista kuntien osalta tulee koskemaan luultavasti hyvinkin montaa sosiaali- ja terveyssektorin alaa, ja niiden leikkaukset tulevat vaikuttamaan meidän kaikkien jokapäiväiseen elämään. Kuntien on päästävä valmistautumaan tähän leikkauslistaan tehtävien osalta ja siihen, mihin rahat riittävät. Koska tämä lista tulee?

Tosiaan tämä viiden vuoden irtisanomisaika: Siinä viidessä vuodessa ne viisi kaupunginjohtajaa, joiden kaupungit on pakkoliitetty yhteen, ovat tehneet tämän keksityn tehtävänsä tarpeelliseksi. Duunari on sinä aikana potkittu pihalle.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Miksi, kuntaministeri Virkkunen, te ette puolusta kuntalaisten oikeutta saada peruspalveluja? Ne ovat nyt vakavasti uhattuina jättimäisten valtionosuusleikkausten vuoksi. Jopa lastensuojelusta leikataan eri kaupungeissa tällä hetkellä ja lomautetaan porukkaa. Se on muuten pahaa jälkeä. Siitä tulee sellaista, jos ei hallitus nyt huomaa, kuinka pitkälle tässä on menty.

Kuntatalous on vapaassa pudotuksessa, ja hallitus seisoo vieressä ja katsoo tumput suorana eikä tee asialle mitään. Minä kysyn: millä logiikalla näin rajut leikkaukset kuntapalveluista ovat perusteltavissa, kun valtiontalous ja kuntatalous ovat samaa julkista taloutta? Nyt käy niin, että hallitus maksattaa tämän talouden tasapainottamisen ja tämän kestävyysvajeen sairailla, vanhuksilla, lapsiperheillä, vammaisilla, jopa lastensuojeluasiakkailla. Onko tässä järkeä? Vastatkaa, ministeri Virkkunen. (Ben Zyskowicz: Älkää unohtako orpoja!)

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tähän irtisanomissuojaan tulee, niin minä toivoisin, ettei täällä kukaan sellaista viestiä välitä, että sairaanhoitajien ja lähihoitajien työpaikat olisivat uhattuina. Ei siinä ole kyllä järjen hiventäkään. Niitä varmasti tarvitaan tässä yhteiskunnassa enemmän kuin tällä hetkellä. Voi olla, että jonkun apulaiskaupunginjohtajan tuoli on kyllä uhattuna, jos tämä järjestelmä muuttuu, mutta se on nyt toinen kysymys.

Edustaja Mattila aloitti täällä sillä, että olisi pitänyt tehdä normienpurkutalkoot jo ajat sitten. Minä olen ihan samaa mieltä. Olisi pitänyt tehdä myöskin niin, ettei joitain etuisuuksia olisi koskaan myönnettykään, kuten vaikka subjektiivista oikeutta kokopäivähoitoon — ei sellaista olisi tarvinnut koskaan edes säätää. Mutta nyt ollaan sen tilanteen edessä, että nyt niitä täytyy tehdä, ja hallitus on tämän vaikean tehtävän ottanut tehdäkseen, ja toivon, että myös oppositio on siellä rakentavasti mukana ja tuo omia esityksiään. Ja kun tässä nyt syytetään, että tämän hallituksen aikana on tullut uusia tehtäviä kunnille, niin te voitte katsoa, keskustalaiset, montako on tullut teidän kuntaministerikaudellanne. Siellä on aikamoinen määrä.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella hallitus on joutunut tekemään veronkorotus- ja menoleikkauspäätöksiä yhteensä 5 miljardin edestä, jotta valtiontaloutta saataisiin tasapainotettua. Todellakin siitä miljardi euroa on kohdistunut kuntatalouteen. Se on erittäin iso potti, kuten tiedämme, kuntien näkökulmasta, mutta siitä huolimatta valtio velkaantuu 7—8 miljardin euron vuosivauhtia. Eli ei voida ajatella, että ikään kuin valtio voisi vain ottaa jatkuvasti lisää velkaa rahoittaakseen kuntapalveluita. Kyllä meidän on käytävä myös nyt ne palveluiden sisällöt läpi ja se tapa, miten palveluita järjestetään ja tuotetaan. Tiedämme, että meillä ei rahoitus ole riittänyt enää moneen vuoteen tähän järjestelmään. Kunnat ovat velkaantuneet voimakkaasti. Vuonna 2000 kunnilla oli 4 miljardia euroa velkaa, ja tällä hetkellä tuo velkamäärä on jo nelinkertaistunut. Viime vuosi oli ennätyssuuri kuntien velkaantumisen näkökulmasta, 1,5 miljardia velkaa yhtenä vuonna. Tiedämme kaikki, että tämä ei ole kestävä tie.

Tuo kuntien tehtäväkentän laajentuminen ei tietenkään ole tapahtunut tämän tai viime vuoden aikana. Tiedämme kaikki, että se on tapahtunut parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Itse asiassa 90-luvun jälkeen on tullut suurin osa kuntien tehtävistä, eli jatkuvasti on laajentunut tuo kuntien tehtävien määrä ja palveluvelvoitteet, ja nyt on syytä käydä huolellisesti läpi se, ovatko ne kaikki edelleen ajankohtaisia. (Mauri Pekkarinen: Vuodessa 11 000 uutta työpaikkaa kuntiin!) On sovittu, että valtion ja kuntien välillä, jos tehdään tehtävänsiirtoja, se tehdään kustannusneutraalisti, eli jos valtiolta siirtyy kunnille tehtäviä tai kunnilta valtiolle. Mutta muutoin nyt on tavoitteena se, että kaiken kaikkiaan voitaisiin katsoa näiden normitusten osalta, mitkä kuntiin kohdistuvat, ovatko ne ylipäätään tarpeen, ja toisaalta, ovatko ne kaikki tehtävät, joita kunnat suorittavat, sellaisia, joita kunnan tulee hoitaa, vai voisivatko yritykset, yhdistykset, ihmiset itse tai ehkä valtio joissain tapauksissa hoitaa tuon tehtävän.

Tiedämme, että meillä on myös päällekkäisyyksiä valtion ja kuntien tehtävissä. Ensi viikon aikana ministeriöiden on määrä antaa omat ehdotuksensa siitä, mitä tehtäviä ja velvoitteita voitaisiin karsia, ja loka—marraskuun aikana tullaan sitten tämän pohjalta tekemään jatkolinjauksia ja päätöksiä, missä järjestyksessä näitä lakeja ja asetuksia voitaisiin purkaa, koska nämä kaikki ovat laissa ja asetuksessa määrättyjä tehtäviä.

Jokainen kuntapäättäjä kuitenkin tietää, että kunnathan tekevät tavattomasti muitakin kuin lakisääteisiä tehtäviä, ja se on kuntien oikeus. Meillä on Suomessa hyvin laaja kuntien itsehallinto, ja se antaa kunnille mahdollisuuden ottaa hoitaakseen myös monia muita tehtäviä. Sitä ei ole lainkaan kartoitettu, mitä kaikkea muuta kunnat tekevät vielä lakisääteisten tehtävien lisäksi, mutta uskon, että se lista saattaa olla jopa yhtä pitkä ja taloudellisesti erittäin merkittävä myöskin. Se liittyy useimmiten juuri kuntien tehtävään oman alueensa kehittäjänä.

Tiedämme, että kunnat ovat hyvin riippuvaisia omista verotuloistaan ja alueen kehityksestä, ja sen johdosta on perusteltua, että kunnat toimivat elinkeinoelämän moottorina omalla alueella ja tekevät monia siihen liittyviä tehtäviä, vaikka se ei ole niiden lakisääteinen velvoite. Näin ollen ei tavoitteena eikä tarkoituksena ole se, että tekisimme ainoastaan toimintaohjelman, vaan totta kai pyrimme mahdollisimman ripeällä aikataululla tuomaan eduskuntaan sellaisia lakimuutoksia, missä vähennetään kuntien tehtäviä, ja myös purkamaan näihin liittyviä asetuksia ensi vuoden alusta alkaen. Marraskuussa on tarkoitus tehdä tästä tarkemmat linjaukset ja myös laskelmat siitä, niin että yltäisimme todellakin tuohon miljardiin euroon.

Täällä kannettiin huolta paitsi kuntataloudesta ylipäätään myös kuntien eriytymisestä. Se on pitempään nähtävissä ollut trendi sen johdosta, että muuttoliike on meillä kohdistunut jo pitkään muutamiin suuriin kasvukeskuksiin, ja se on aiheuttanut sen, että monilla maaseutumaisilla alueilla väki on vähentynyt ja ikääntynyt ja siellä palvelutarve jatkuvasti kasvaa. Kuntien talouden näkökulmasta probleemi on juuri siinä, että tällä hetkellä usein suurinta verotuloprosenttia joutuvat pitämään sellaiset kunnat, joissa asuu kaikkein pienituloisin väestö, ja puolestaan niissä kunnissa, joissa asuvat vauraimmat asukkaat, taas on alhaisin verotus, ja se ei tietenkään ole kestävä tapa kehittää tätä yhteiskuntaa. Sen johdosta on tärkeää uudistaa kuntarakenteita ja uudistaa palvelurakenteita niin, että kaikkialla Suomessa voitaisiin jatkossakin järjestää julkiset palvelut hyvin.

Yksi osio kuntien rahoituksen uudistamista on juuri valtionosuusjärjestelmän uudistus, josta täälläkin kyseltiin ajankohtaista tietoa. Tuohon järjestelmään THL ja Vatt ovat saaneet valmiiksi omat uudistetut kriteerisisältönsä, ja parhaillaan tehdään koelaskelmia näiden uusien kriteerien pohjalta. Tarkoitus on, että nyt lokakuussa voitaisiin julkistaa kuntakohtaiset koelaskelmat ja antaa tuo ehdotus lausuntokierrokselle ja ottaa kuntien palaute vastaan. On nähtävissä, että nuo uudistetut kriteerit kyllä tulevat merkitsemään isoja muutoksia kuntien välille. Sen johdosta on varauduttu siihen, että kun tuo järjestelmä tulisi voimaan vuoden 2015 alusta, niin tarvitsisimme ainakin muutaman vuoden siirtymäajan, jotta tuota siirtymää voitaisiin kuntien välillä pehmentää.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ministerin hallinnonalalla on tämmöinen yhteispalvelupistehanke menossa, ja siitä lainsäädäntöluonnoksesta on annettu lausunnot. Siinä Verohallinto kieltäytyy jyrkästi olemasta mukana. Nyt kysynkin ministeriltä: millä tavalla sitten aiotaan se Verohallinnon palvelu turvata? Meilläkin Forssassa verotoimisto on juuri lakkautusuhan alla. Päätökset ovat jo olemassa, mutta yhteispalvelupistettä ei saada.

Varsinaisesti pyysin, arvoisa puhemies, tämän puheenvuoron todetakseni sen, että hallituksen tavoite pistää Suomeen 70 kunnan kuntarakenne ei ole tästä maasta, se ei ole kansanvallasta eikä se ole mistään. Kuinka kauan menee teiltä oivaltaa se, että tällä tavalla te ajatte demokratian irvikuvaa, kun te isojen kaupunkien annatte päättää, että ne lähikunnat täytyy sinne liittää? Edustaja Pekkarinen siihen jo puuttui. Siis tämä on demokratian irvikuva.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joskus täytyy ihmetellä sen keskustelun tasoa, mitä tässä salissa käydään.

Minä puutun vielä tähän viiden vuoden irtisanomissuojaan. Ei ole tarpeellista neljän kunnan liitoksessa säilyttää neljää johto-organisaatiota, mutta on tarpeellista säilyttää ne suorittavan työn tekijät. Eli johtajilla ei tarvitse olla tätä viiden vuoden irtisanomissuojaa. Vaikka kunnat yhdistyvät, duunarien työ säilyy, ja se on ihan oikein.

Mutta mennään tähän itse asiaan. Mikä on tämä iso kuva? Tämähän on se, että kunnilta rahat pois ja sitten myöskin pikkuisen tehtäviä. Hallitus tällä hallituskaudella kumulatiivisesti laskien 3,4 miljardia on vienyt valtionosuuksia kunnilta. Vähintä, mitä hallitus nyt voi tehdä, on vähentää myöskin kuntien tehtäviä. Mutta pahoin pelkään sitä, että kun rahoja viedään vielä enemmän ja sitten tehtäviä jonkun verran, niin varmastikin tämä vaikuttaa erityisen voimakkaasti (Puhemies koputtaa) kunnissa tuotettaviin palveluihin. Kysyisinkin ministeriltä: onko vanhuspalvelulaki nyt vaarassa?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minäkin kiinnittäisin huomiota näihin aikataulukysymyksiin: onko hallitus sittenkin ollut liian kunnianhimoinen ja kiireinen saavuttaakseen pikavoittoja? Koen, että kuntaliitoksissa investoinneista, henkilöstön sopeuttamisesta, maankäytöstä, kaavoituksesta saatavat hyödyt vaativat useampia vuosia ja luonnonmenetelmällä suomalainen kuntakenttä ei tahdo eheytyä. Nyt on väläytetty hallituksen taholta pakkoliitoskorttia. Entäs jos väläytettäisiin sellaista mallia, että kun se kuntaliitos pelottaa, niin tehdään tällainen Hong Kongin malli: päätetään, että esimerkiksi 20 vuoden kuluttua kunnat hallinnollisesti yhtyvät? Jos niin päätettäisiin, niin järjen käyttö alkaisi välittömästi koskien esimerkiksi kaavoitusta, investointeja. Silloin ei olisi mitään valta- ja eturistiriitoja. Kukaan ei tiedä, miten maailma makaa 20 vuoden kuluttua.

Tätä kunnianhimoista aikataulua olen tässä hämmästellyt. (Puhemies koputtaa) Jos ei pakkokeinoja käytetä, niin en usko siihen, että tällä aikataululla suksi luistaa maaliin. (Mauri Pekkarinen: Saarinen on meidän miehiä! — Naurua)

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Metropolialue on Suomen veturi, koska täällä asuu noin neljäsosa Suomen kansasta. Metropolialueen kansanedustajana kuitenkin koen hieman epäselväksi tilanteen. Kaupungit ovat lähteneet eri kuntien kanssa selvityksiin, muun muassa Espoo Vihdin, Kirkkonummen ja Kauniaisten kanssa, ja kuitenkin saamme lehdestä lukea, että alueelle ollaan silti laittamassa selvitysmies, joka selvittää Helsingin, Vantaan ja Espoon yhdistymistä. Pitääkö tämä paikkansa? Ollaanko tällainen selvitysmies esittämässä, vai onko tämä pelkästään huhupuhetta? Toinen kysymys metropolihallinnosta: mikäli alueelle tulee metropolivaltuusto, joka valitaan vaaleilla, niin tuleeko tälle metropolivaltuustolle myöskin verotusoikeus? Jos tulee, millä tavalla se verotusoikeus määritellään ja mitä niillä rahoilla tehdään?

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua hämmentää suuresti, että kuntaministeri ei puolusta omaa tonttiaan: suomalaisten oikeuksia peruspalveluihin, lääkäriin pääsyä, kouluja, päivähoitopalveluita. Te kyykytätte kuntia ja kuntalaisia leikkaamalla miljarditolkulla kuntien valtionosuuksia. Te teetätätte nyt kuntien päättäjillä sen työn, mikä kuuluisi teille. Veronkorotuksia on varmasti luvassa lähes puolella kunnista, ja palveluiden karsintalistoja ollaan kunnissa tekemässä, kun niitä ei ainakaan nykyisessä hallituksessa saada aikaan.

Kokoomuksen edustajien on turha puhua tällä hetkellä normitalkoista. Te olette näiden rakenneuudistusohjelmien papereitten mukaisesti listaamassa kuntiin lisää velvoitteita, joita edustaja Tiilikainen jo luetteli. Kunnille ollaan sälyttämässä uusia tehtäviä kotihoidon tuen jakamisesta, pitkäaikaistyöttömien siirrosta, (Puhemies koputtaa) oppivelvollisuusajan pidentämisestä, ja kustannukset maksatetaan kunnilla.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole pystynyt esittämään minkäänlaista laskelmaa, joka osoittaisi aiotun kunta- ja sote-sekoilun järkeväksi. Syykin on selvä, sillä tilastot todistavat, että suurimmat kunnat tuottavat palvelut noin 20 prosenttia kalliimmalla per asukas kuin pienet kunnat. Lisäksi en ole kuullut yhdenkään hallituksesta riippumattoman asiantuntijan puolustavan hallituksen esityksiä. Aiottu kansanäänestys on kansanvallan suoranaista pilkkaa. Kotikuntani Savitaipaleen asukkaista vähintään 95 prosenttia on itsenäisen kotikunnan puolesta. Sillä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä, jos lappeenrantalaisten niukka enemmistö on kuntaliitoksen kannalla. Tilanne on siis aivan järkyttävä. Enää kyseessä ei ole katastrofi vaan kataistrofi. Kunta- ja sote-sekoilu on nyt torjuttava kuntatasolla. Samalla ratkaisu on siirrettävä seuraavalle hallitukselle.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hirveän paljon on keskusteltu nyt kuntauudistuksesta, ja se on äärettömän tärkeä asia. Me kaikki tiedämme kyllä, mikä taloudellinen tilanne on valtiolla ja samoin kunnilla. Me tiedämme, ettei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin miettiä palvelutuotantoa uudestaan niin valtionhallinnon kuin kunnankin kannalta. Meistä varmaan suurin osa on myös kuntien valtuustoissa ja voi siellä sitten päätöksiä tehdä. Mutta sen, joka nyt sitten vastustaa näitä uudistuksia — kuntien yhdistämisiä, myös sitten palvelutuotantoon puuttumista — täytyy olla kyllä tosi viisas mies tai nainen, että pystyy sitten esittämään, miten me pääsemme eteenpäin, miten me pystymme jatkossa turvaamaan kuntalaisille palvelut, miten me saamme valtiontaloutta tasapainotettua pitkällä ajalla. (Ari Jalonen: Myös parlamentaarinen yhteistyö!) — No, sitä voidaan tehdä, jos te olette siihen yhteistyökykyisiä. — (Puhemies koputtaa) Mutta minä haluan korostaa tätä vaikeata tilannetta, mistä meidän täytyy (Puhemies: Nyt aika on jo täynnä!) yhdessä päästä yli.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä kyllä ihmettelen tuota perussuomalaisten hinkua päästä niitä potkuja jakamaan kuntaduunareille. He eivät varmaan ole tiedostaneet sitä asiaa, että meille tulee pulaa kuntatyöntekijöistä. Meille tulee verinen kilpailu hyvistä kuntatyöntekijöistä. Seuraavan parin vuoden aikana 70 000 kuntatyöntekijää jää eläkkeelle. Ei siinä tarvita mitään irtisanomissuojien purkamista tai hokkuspokkustemppuja, jos aiotaan sopeuttaa kuntaorganisaatiot kuntaliitoksen jälkeen jollekin uudelle tasolle. 70 000 ihmisen poistuma on realiteetti, ja silti täällä sanotaan, että pitäisi nopeammin päästä jakamaan irtisanomislappuja kuntaduunareille. Kuntatyöntekijöistä tulee pula, niistä tulee kilpailu. Parhaat työnantajat tulevaisuudessa saavat parhaat kuntatyöntekijät.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalliorinne, nyt on kysymys työstä eikä työväenliikkeestä. Meillä lukee puolueohjelmassa aivan selvästi, että terveyskeskuksissa, palvelutaloissa ja kouluissa muun muassa on oltava riittävästi henkilökuntaa, joten — siteeraan edelleen edustaja Soinia — kysymys oli viiden vuoden irtisanomissuojasta, ja jos jatkan tästä vielä pidemmälle, irtisanomissuojan ketjuuntumisesta, joka voi olla jopa yhdeksään vuoteen asti. On asioita, joihin täytyy uskaltaa puuttua.

Mutta kysymys on vielä myöskin kuntien tehtävistä ja siitä, että kun te, hyvä hallitus, nyt haluatte meiltäkin jopa niitä leikkauslistoja, niin kyllä teidän täytyy myöskin itse puuttua siihen asiaan. Jos kuntien tehtäviä on selkeästi lisätty tällä kaudella ja valtionosuuksia on kavennettu ja kuntien tulopohja on kapenemassa, niin täytyyhän teillä nyt olla jo jonkunlaiset alustavat laskelmat ja kaavailut siitä, mitä tehtäviä aiotaan karsia.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Koulutoimessa Helsingissä oli 50-luvulla 5 tai 6 henkilöä. 90-luvulla Helsingin koulutoimessa oli 450 henkilöä, nyt 650 henkilöä. Kuitenkin kaikki opetus tapahtuu luokissa. Mitä isompiin yksiköihin menemme, sitä todennäköisemmin tulee väliportaan hallintoa niin, että monissa kunnissa sitä hallintoa on jo seitsemän väliporrasta peruskoulun luokanopettajan sekä sivistystoimenjohtajan välillä. Kuitenkin te katsotte, että tämä suurkuntahanke toisi jotakin taloudellista hyvää. Meidän ryhmästämme edustaja Korhonen ja edustaja Tölli sekä perussuomalaisten Tossavainen ovat kysyneet laskelmien perään, mutta niitä ei missään vaiheessa ole tullut. Voisitteko, arvoisa ministeri, kertoa, mihin tämä suurkuntahanke perustuu?

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä käydään keskustelua irtisanomissuojasta, joka on aivan kohtuuttoman pitkä kuntapuolella, viisi vuotta, jos ajatellaan suomalaisia kansalaisia, joiden tulisi olla yhdenvertaisia. Otetaan esimerkkinä yrityksissä työskentelevät suomalaiset, jotka tekevät samalla tavalla työtä kuin kuntien työntekijät. Voisin ehdottaa, että kohdellaan niin yrityksissä kuin myös julkisella sektorilla työskenteleviä samalla tavalla samanlaisilla irtisanomissuojilla.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uskon, että jos haluamme säilyttää palvelut, ne kuntatyöntekijät on säilytettävä siellä niitä palveluja tuottamassa. Siinä kohden tämä keskustelu siitä, onko irtisanomissuoja se ainoa syy, miksi mitään ei tapahdu — en usko siihen. Tuskin mikään kunta jättää tekemättä kuntaliitoksia siitä syystä, että on irtisanomissuoja. Tuskin mikään kunta ketjuttaa siitä syystä, että on irtisanomissuoja. Kyllä ne perusteet löytyvät ihan muualta. On työntekijöiden oikeus olla mukana jalostamassa kuntaa ja niitä palveluita. Hallinnon osuus on kaikesta ehkä 3 prosenttia.

Edustaja Soinilta olisin kysynyt: Olenko minäkin se nilkki, kun minä olen ollut kunnalla töissä? Haluaisin tähän vastauksen, (Antti Lindtman: Hyvä kysymys!) niin kuin monet meistä muistakin.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtionavustusten leikkaukset aiheuttavat ongelmia kunnissa.

Edustaja Turunen kysyi, kuinka käy vanhuslain. Minäpä kerron sen, koska tuskinpa täällä kukaan muu sitä avoimesti kertoo. Vanhuslakiahan seurataan ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen kautta, joka on tehty vuonna 2008, ja siellä ovat hoitajamitoitukset olleet 0,6:sta 0,8:aan. Kuinka ollakaan, nyt tässä kesän aikana hiljainen työryhmä on uusinut nämä laatusuositukset sillä tavalla, että mitoitukset ovat siellä 0,5. Miettikääpä sitä, 0,6—0,8-mitoitukset ovat nyt 0,5. Se tarkoittaa juuri sitä, kuten täällä on sanottu, että lähihoitajia, sairaanhoitajia ei palkata, vaan heitä irtisanotaan. Raaseporissa muun muassa 13 mielenterveyshoitajaa irtisanotaan parasta aikaa. Hoitoala on sellaisessa kriisissä — aivan uusi ilmiö — hoitajiakin irtisanotaan. Se tarkoittaa sitä, että ihmisellä ei ole enää hoitajaa.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunnissa ollaan paljon valmiimpia tekemään palveluiden sisältöihin ja toimintatapoihin uusia uudistuksia, kun vain kunnille annetaan siihen sijaa ja tilaa.

Tällä hetkellä kuntien toiminnassa keskeiset resurssit joudutaan käyttämään selvitysten tekemiseen, ja oikeastaan ainoa luvallinen kehittämiskohde on se, että pitää valmistautua johonkin kuntaliitokseen. Kyllä se on ihan hyvä vaihtoehto, mutta se ei ole ainoa vaihtoehto. Ei keskusta vastusta kuntaliitoksia, mutta tätä pakkokohellusta vastustaa. Kyllä uudistaminen on jotakin muutakin kuin kuntaliitosten tekemistä. Keskustalaiset eivät ole vastustaneet uudistusta vaan ovat edistäneet, mutta tällä kohelluksella ja Paras-hankkeella on hyvin vähän yhteistä.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kun keskustellaan kuntien tehtävistä, niin kannattaa muistaa, että kunnilla on itse asiassa kymmenittäin erilaisia suunnittelu- ja valvontatehtäviä. On monenlaisia normituksia, jotka määrittelevät sitä, miten juuri tietty tehtävä pitää hoitaa. Eli en ollenkaan usko, että kukaan ensimmäisenä haluaisi lähteä karsimaan kuntien tärkeistä peruspalveluista. Itse ainakin katson, että kaikkein tärkeintä on huolehtia juuri siitä, että heikoimmassa asemassa olevien palvelut kyetään turvaamaan, enkä usko, että siitä erimielisyyttä on. Mutta kunnilla on tavattomasti monenlaista muutakin tehtävää, joka ei välttämättä ole niin välttämätöntä peruspalveluiden järjestämisen kannalta.

Täällä hyvin monessa puheenvuorossa nousi esiin kysymys siitä, mitä taloudellisia hyötyjä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta kaiken kaikkiaan on. Se hyötyhän, mitä tavoitellaan, on varsin suuri. Tiedämme, että meillä kustannukset tulevat nousemaan koko ajan ja palveluiden tarve kasvaa jopa niin, että kuntapalveluihin kohdistuu 5 miljardin euron lisäpaine ihan sen johdosta, että väestön ikärakenne muuttuu ja palvelutarve kasvaa. Olettaen, että ei tehtäisi mitään palveluiden parannuksia, siitäkin huolimatta on todella iso tuo kasvupaine, ja sehän tarkoittaisi veroprosentiksi muutettuna 7:ää veroprosenttiyksikköä kuntaverossa.

Mutta ennen kuin voidaan laskea tarkasti ja luotettavasti se, minkälaisia hyötyjä on saatavissa kunta- ja palvelurakenteen muutoksella, täytyy tietää se kuntaselvitysalue, jolle laskelmat tehdään. Juuri tällä hetkellähän kunnat ovat hakemassa itselleen liitosselvityskumppania, ja kun tuo selvitysalue löytyy, sen jälkeen kunnat voivat yhdessä arvioida sen, minkälaisia palveluverkon uudistamistarpeita ja mahdollisuuksia kunnilla yhdessä on, minkälaisia investointitarpeita eri kunnilla on, miten niissä tällä hetkellä on järjestetty palvelut, mikä on palveluiden laatu ja laajuus — siinä on huomattavat vaihtelut tälläkin hetkellä kunnittain. Sitä kautta voidaan hakea juuri tuolla selvitysalueella, mitä taloudellisia hyötyjä, toiminnallisia hyötyjä voitaisiin sillä alueella saada siitä, että kunnat yhdistyisivät.

Tiedämme, että merkittävimmät hyödyt ovat saatavissa nimenomaan kaupunkiseuduilla, missä väestöä on paljon, missä on isot investointitarpeet ja missä toisaalta on kuntarakenteessa ja hallinnossa aika merkittäviä päällekkäisyyksiä. Siellä voidaan investointeja uudelleen suuntaamalla, palveluverkkoja järjestelmällisesti uudistamalla saada todella merkittäviä hyötyjä.

Sen sijaan maaseutumaisilla alueilla ehkä ne suurimmat hyödyt ovat saatavissa siinä, että taloutta voidaan vakauttaa, kun saadaan useampi talous yhteen ja saadaan henkilöstö yhteisille palkkalistoille, jolloin on käytettävissä enemmän asiantuntemusta ja resursseja, voidaan paremmin turvata palvelut. Mutta hyödyt vaihtelevat myös eri alueilla, ja siihen tuo kuntarakennelaki tulee nyt kuntia velvoittamaan, että kaikkien tulee selvittää kuntaliitoksen hyödyt ja haitat ja arvioida se, miten palvelut ja hallinto järjestettäisiin, (Mauri Pekkarinen: Perustelut pakkoliitoksille!) miten elinkeinoelämä hyötyisi näistä yhdistymisistä, ja sen pohjalta valtuustot tekevät omat päätöksensä. (Mauri Pekkarinen: Ei sanaakaan pakkoliitoksista!)

Opetusministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Opetus- ja kulttuuriministeriön hallintoalan osalta hallituksen esitys noudattaa keskeisiltä osiltaan hallituksen 27.3. tekemää kehyspäätöstä.

Ensinnäkin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle esitetään 6,6 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2014. Vähennystä on edellisen vuoden talousarvioon verrattuna 59 miljoonaa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi 2014.

Ammattikorkeakoulun yksikköhintaan on päätetty esittää 7 miljoonan euron leikkausta vuonna 2014. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintoihin, mukaan lukien oppisopimuskoulutus, ehdotetaan yhteensä 12,5 miljoonan euron leikkausta ja lukion yksikköhintaan 15 miljoonan euron leikkausta vuonna 2014. Lisäksi opiskelijamääriä sopeutetaan menokehykseen. Myös muihin tehtäviin myönnettäviin valtionapuihin on kohdistunut säästötoimenpiteitä.

Noh, lista on ikävä, sen tietenkin jokainen meistä tietää tänä vaikeana valtion budjetin tasapainottamisen aikana. Mutta hyviäkin uutisia on. Nimittäin perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen varataan 60 miljoonan euron lisämääräraha. Se on puolet enemmän kuin edellisen hallituskauden lopulla.

Oppilaskuntien toiminta vakiinnutetaan perusasteelle. Valmistelemme myös päivähoitoa koskevien säännösten uudistamista.

Tällä hallituskaudella myös lukion tuntijako uudistetaan. Lukiokoulutuksen rahoitusperusteiden uudistamisella turvataan lukiokoulutuksen laatu ja saatavuus ikäluokkien pienentyessä. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille suunnattu lukiokoulutukseen valmistava koulutus käynnistetään.

Myös opiskelija- ja oppilashuoltolaki tulee voimaan 1.8.2014, ja tähän uudistuspakettiin liittyen kuntien peruspalveluiden valtionosuutta lisätään 8,45 miljoonalla eurolla vuonna 2014 ja jatkossa vielä lisää. Perusopetuksen lisäksi myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat tulevat kuraattori- ja psykologipalveluiden piiriin, mikä on todella hieno juttu.

Oppilaitosten perustamishankkeisiin osoitetaan 46 miljoonan euron määräraha ja valtuus myöntää 15 miljoonaa euroa avustuksena yleissivistävien oppilaitosten rakentamiseen ja peruskorjaukseen noin 3 000 oppilaalle. Vaikken haluakaan tähän yhteyteen lisätalousarviota sekoittaa, niin siellähän myös on sitten aika kiva potti tähän samaan tarkoitukseen.

Arvoisa puhemies! Myös ajan hengessä nuorisotakuun toteuttamista jatketaan, ja erityisen tärkeää meille on koulutustakuu ja nuorten pääsy koulutukseen. Haluamme varmistaa, että ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle voisimme tarjota mahdollisuuden lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja varataan riittävästi myös koulutuksesta toiseen siirtyville ja ammatillista tutkintoa vailla oleville. Lisäksi lisätään ammatillista peruskoulutusta alueilla, joilla sitä on nuorisoikäluokkaan nähden muita alueita vähemmän.

Otetaan myös käyttöön palvelu, joka tarjoaa uudistetut ja nykyisiä palveluita laajemmat ja kattavammat toisen asteen ja korkeakoulutuksen haku- ja valintapalvelut, aikuiskoulutuksen hakupalvelut ja koulutustietopalvelut. Samassa yhteydessä on hyvä myös korostaa, että oppimisympäristöjen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen tulee merkittävä määräraha, 8,3 miljoonaa, sekä esi-, perus- että lukio-opetukseen ja myöskin ylioppilastutkinnon sähköistämisen kehittämiseen.

Arvoisa puhemies! Myös nuorten aikuisten osaamisohjelmaa jatketaan vuonna 2014. Ohjelmaan esitetään käytettäväksi 52 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että vuosittain 4 000 nuorta aikuista aloittaisi ohjelmarahoitteisuudella nämä opintonsa. Oppisopimuskoulutusta myös kehitetään paremmin nuorille sopivaksi, ja tavoite on lisätä alle 25-vuotiaiden oppisopimuksia 1 700 vuonna 2014. Ja myös tämä osaamisohjelma, niin kuin oppisopimuskoulutuksen kehittäminen, ovat osa nuorisotakuun lisäpanostuksia.

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vielä yliopistoista sen verran, että yliopistojen perusopetusta esitetään korotettavaksi yliopistoindeksin mukaisesti vastaamaan kustannustason nousua. Myös korkeakouluasteella ammattikorkeakoululainsäädäntöä uudistetaan 1.1.2014 ja siellä lähdetään vauhdittamaan rakenteellisia uudistuksia sekä parantamaan laatua, tehokkuutta ja vaativuutta.

Akatemiakin saa myöntövaltuutta 10 miljoonaa euroa lisää, millä varaudutaan ICT 2015 -tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman toteuttamiseen, ja tästä tietenkin voimme olla syystä ylpeitä.

Ja lopuksi todettava on, että koulutustakin on hyvä arvioida, ja siitä osilta olemme viemässä isoa uudistusta läpi, nimittäin koulutuksen kansallinen arviointikeskus aloittaa toimintansa vuonna 2014.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Kulttuurin, liikunnan ja nuorison budjetista sekä opintotuesta muutama huomio, jotka ehkä voivat olla kiinnostavia.

Alkuun se toteamus, että kaksi kolmasosaa valtion kulttuuri-, liikunta- ja nuorisomenoihin osoitetusta rahoituksesta tulee veikkausvoittovaroista. Tämä kertoo siitä, miten iso merkitys Veikkauksella on näiden alojen kannalta. Käytännössä koko liikuntabudjetti, hivenen vajaa 150 miljoonaa euroa, tulee veikkausvoittovaroista, nuorisobudjetista, joka on noin 75 miljoonaa euroa, tulee noin 70 prosenttia veikkausvoittovaroista, ja kulttuurin ja taiteen budjetistakin, joka on vähän yli 450 miljoonaa euroa, yli puolet tulee veikkausvoittovaroista, eli suomalainen voittaa aina, kun pelaa Veikkauksen pelejä.

Muutamia huomioita. Ensinnäkin nuorisobudjetin osalta tavoitteena on se, että laajennetaan etsivää nuorisotyötä koko maahan, ja tässä budjetissa on turvattu etsivän nuorisotyön määrärahat. Työpajoissa on noin 15 000 alle 29-vuotiasta nuorta, ja niiden kattavuus on 85 prosenttia kunnista. Tavoite on se, että jokaisessa kunnassa olisi tämä mahdollisuus.

Toinen nuorisobudjetin osalta esiin nostettava asia on saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta. Viime vuonnahan pystyimme nostamaan 350 000:sta 550 000:een kulttuuri- ja kielipesätoiminnan rahoitusta. Valitettavasti valtiovarainministeriön ehdotuksessa tätä määrärahaa leikattiin aikaisemmalle tasolle, sille tasolle, joka oli ennen viime vuotta. Budjettiriihessä saimme korotuksen niin, että se taso on tällä hetkellä 400 000, ja kun se ei riitä siihen nähden, mikä oli OKM:n esitys, 700 000, jolla pystyttäisiin tämä kulttuuri- ja kielipesätoiminta turvaamaan, niin tarkoitukseni on myöntää 150 000 euron lisäpanostus nuorisotyön veikkausvoittovaroista saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan. Määräraha ei tule laskemaan tänä vuonna. Me pystymme hoitamaan sen tätä kautta.

Sitten, arvoisa puhemies, kulttuuri- ja taidepuolelta isoin kysymys on tietenkin Valtion taidemuseon muuttaminen Kansallisgalleriaksi, joka päätettiin hallitusohjelman yhteydessä. Se olisi merkinnyt suoraan, koska se siirretään samalla rahoitettavaksi kulttuurin ja taiteen veikkausvoittovaroista, 19,5 miljoonan euron leikkausta muille kulttuurin edunsaajille. Tämä olisi ollut täysin kohtuuton leikkaus. Pelättiin jopa 10—15 prosentin leikkauksia. Teimme erittäin paljon töitä sen eteen, jotta tätä saataisiin kohtuullistettua.

Ensi vuonna veikkausvoittorahastoa puretaan 10 miljoonalla eurolla ja siitä eteenpäin puolitetaan se purku, ja samalla kun veikkausvoittovaroissa on pientä kasvua, tullaan siihen, että ei näihin pelättyihin suuruuksiin tulla näissä leikkauksissa. Puolella saatiin vähennettyä leikkaustarvetta. Sen lisäksi tehtiin hyvin huolellista työtä sen suhteen, että pyrittiin säästöjen ulkopuolelle jättämään ne, jotka ovat kaikkein haavoittuvaisimpia alueita. Lastenkulttuurista, vapaan kentän ammattilaisryhmistä, apurahoista ja kulttuurilehtien rahoituksesta ei esitetä tehtävän leikkauksia. Kansallisesti tärkeiden Kansallisoopperan ja Kansallisteatterin säästöprosentti on 1 prosentti, ja yleinen säästöprosentti on 3,3 prosenttia. Tämän esittelin jo viime keväänä, jotta kulttuurin ja taiteen toimijat pystyvät varautumaan, ja se oli aika huolellisesti tehty ja sai ihan kohtuullisen hyvän palautteen vastaan siihen nähden, mikä oli se alkuperäinen pelko.

Kansallisgalleria-lakihan on täällä eduskunnan käsittelyssä tällä hetkellä. Kansallisgallerian perustamisen aiheuttamat vaikutukset on budjetissa huomioitu lukuun ottamatta museotoiminnan alv:tä, joka tietenkin oli pettymys meille.

Lisäksi budjetissa on Museoviraston kiinteistöuudistus. Kysymys on siitä, että kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti omaisuus säilyy valtion omistuksessa mutta ei Museoviraston vaan se siirtyy Senaatin ja Metsähallituksen hoitoon. Tällä pyritään siihen, että pystytään nykyistä paremmin korjaamaan näitä. Kysymys ei ole myyntilistasta, niin kuin jotkut ovat tulkinneet. Niissä hinnoissa, joita on arvioitu, on kysymys sisäisten vuokrien määrittelemisestä. Niillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että näillä hinnoilla oltaisiin myymässä, vaikka ymmärrän tietysti, että kun tällaisia listoja on, niin jotkut vetävät niistä räväkkiä näkemyksiä.

Journalistinen kuva-arkisto pystytään vakiinnuttamaan tällä budjetilla.

Sitten vielä muutama asia. Lainauskorvausta korotetaan 150 000 eurolla, mikä merkitsee, että tässä kolmessa vuodessa, kun olen tehnyt budjettia, niin 3 miljoonasta lähes 4 miljoonaan nousee eli 32,5 prosenttia.

Viimeisenä asiana: opintotuki sidotaan indeksiin 1.8.2014 ja samoin itsenäisesti asuvien alle 20-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajoja korotetaan vaiheittain.

Arvoisa puhemies! Olen erittäin kovassa flunssassa ja kuumeessa ja joudun poistumaan lääkäriin vähän ennen neljää — tämä tiedoksi, että saan troppeja, joilla pysyn kasassa. (Ben Zyskowicz: Ei kai kyseessä ole vaalikuume?)

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus on vannonut kasvun ja työllistämisen nimiin ja sen varaan. Kuitenkin näyttää siltä tätä budjettikirjaa tulkitessa, että kaikilta koulutus- ja tutkimusaloilta vedetään välyksiä alas roimalla kädellä, ja vielä kun puhutaan koulutusviennistä, niin tämä näyttää erikoiselta. Se, missä näitä leikkauksia koetaan: niitä koetaan perheissä, niitä koetaan opettajainhuoneissa ja koulutuksen järjestäjien kukkaroissa. Nyt kysymykseni kuuluu: mitä ovat ne välineet, joilla nämä hallituksen kasvu- ja työllistämistavoitteet toteutetaan, kun tämä leikkuri käy näin suurena?

Vielä toinen osa tätä kysymystäni on erityisesti ministeri Kiurulle: kun tätä norminpurkutalkooteemaa on pidetty yllä tässä viime päivinä, niin kysyisin, että mitähän mahtavat ne normit olla, jotka koskevat koulutuspuolta ja joita on ajateltu vedettävän alas.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Museoilta leikataan, ja tämän myötä monet pienet museot joutunevat sulkemaan tai ainakin rajoittamaan aukioloaikojaan. Samalla Guggenheim-puhetta käydään kuumana ja Guggenheim-miehet ja -naiset käyvät lobbaamassa täällä Suomessa. Eikö tämä ole vähän nurinkurista? Museoviraston kiinteistöjen hallinnon siirto aiotaan toteuttaa niin, että Museovirasto on Senaatti-kiinteistöjen vuokralaisena. Nyt näyttää siltä, että Museovirasto laitettaisiin maksamaan pääomavuokraa, ei siis ylläpitovuokraa tai hoitovastiketta. Onko Senaatti-kiinteistöt oikea toimija hallinnoimaan kulttuurihistoriallista kansallisomaisuuttamme, ja tullaanko hallinnon siirrolla aiheuttamaan se, että vuokrat indeksikorotuksilla maksetaan Museoviraston muilla toimintamäärärahoilla?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi voi menestyä vain korkealla osaamisella. Sen vuoksi tehtiin yliopistouudistus, luotiin Aalto-yliopisto. Kannustan todellakin hallitusta tekemään pitkäjänteistä tiede- ja yliopistopolitiikkaa. On hyvä, että yliopistoindeksin jäädytys ei nyt enää koske tulevia vuosia. Tki-panostukset ammattikorkeakouluun olivat hyviä, samoin myöntövaltuudet Suomen Akatemialle. Toivon, että todella teette kaikkenne, että yliopistot voivat nyt viedä rauhassa sitä uudistusta eteenpäin. Mutta ammattikorkeakoulujen osalta aika kova käsi käy, ja kun rakenneuudistukset eivät mene samassa rytmissä kuin nämä leikkaukset, niin voitteko, opetusministeri, tässä tämän salin edessä luvata, että todellakin rakenteitakin viedään sen mukaisesti, mitä sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä on todettu?

Ihan lopuksi, arvoisa puhemies: Opetusministeri puhui eräiden säädösten muuttamisesta päivähoitolaissa. Kuitenkin Kataisen hallituksen ehkä suurin hanke oli uusi varhaiskasvatuslaki, uudistaa 40 vuotta vanha päivähoitolaki. Onko tästä nyt luovuttu, vai voitteko luvata, että tämä eduskunta todellakin tämän lain saa? Asiantuntijat ovat olleet huolissaan, että tuo valmistelu aloitettiin niin myöhään. Ehdimmekö saada (Puhemies koputtaa) tuon lain, voitteko sen luvata?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Flunssassa ollaan täälläkin, mutta meinaan olla loppuun asti tämän keskustelun.

Minua kiinnostaa ensi vuoden budjetin iso kuva. Siinä ministeri Kiuru jatkaa tätä koulutuksen tasa-arvoperiaatteen ulottamista: peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen osoitetaan rahaa, nuoriso- ja koulutustakuun toteuttamiseen, ammatillisten aloituspaikkojen lisäämiseen tulee rahaa, oppivelvollisuusikää nostetaan, mikä on huolenpitoa 4 000—5 000:sta koulutuksen ulkopuolelle jääneestä nuoresta.

Toinen iso kuva on oppimisympäristöjen kehittäminen. Itse jo käynnistin digitaalisen neuvottelukunnan perustamisen muodossa tieto- ja viestintätekniikan kehittämisen peruskoulussa, kaikilla koulutustasoilla. Myöskin ylioppilastutkinnon sähköistäminen käynnistyy.

Kolmantena isona kuvana (Puhemies koputtaa) lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittäminen. Tämä opiskelija-, oppilashuoltolaki, joka astuu ensi vuonna voimaan, on tosi merkittävä. Koulukuraattori- ja psykologipalveluja tulee niille nuorille, jotka niitä tarvitsevat, (Puhemies koputtaa) jotta he saisivat paikan yhteiskunnassa sitten joskus.

Tässä kolme isoa kuvaa, kun helposti tahtoo hämmentyä, jäädä piiloon iso kuva.

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen ilahtunut kulttuuriministerin esittelemästä budjetista siinä mielessä, että lainauskorvauksiin oli tulossa 150 000 lisää. Viime viikolla tapasimme monia kirjailijoita täällä, jotka korostivat, miten tärkeä tuo lainauskorvaus on. Vaikka se ei ole kuin 300 euroa syksyllä ja toinen 300 keväällä, niin se on kuitenkin tärkeä tunnustus siitä, että ihmiset jaksavat tehdä töitä. Hyvin harvojahan on niitä, jotka myyvät runsaasti tai saavat apurahoja.

Mutta se, mistä olen huolestunut, on näitten freelance-työsuhteessa olevien tai freelancereina toimivien taitelijoitten ja kulttuurityöntekijöitten eläkkeet ja sosiaaliturva. Mehän hallitusohjelmaa tehdessämme tästä asiasta kovin paljon puhuimme. Onko nyt mahdollista mitenkään heidän asemaansa avittaa ja puuttua siihen? Ylimääräiset lehtimieseläkkeet lähtivät vuosi sitten, mutta niitä en sure, koska ne olivat enemmän palkkioluonteisia. Mutta noin yleensähän freelance-työ lisääntyy, ja siinä mielessä olisi tärkeää puuttua näihin asioihin.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erittäin hienoa, että eduskunnassa on nyt käsittelyssä tämä kauan odotettu opiskelija- ja oppilashuoltolaki. Se, mikä tämän lain ulkopuolelle jää, on kuitenkin ammattikorkeakoulujen terveydenhuolto, joka on erittäin hälyttävällä tasolla. Esimerkiksi viime viikolla uutisoitiin, että ammattikorkeakouluista puuttuu todella dramaattisesti näitä ohjauspsykologeja, jotka olisivat hirveän tärkeitä siinä, että opiskelijat valmistuisivat ja saisivat heille kuuluvaa apua. Kysyn teiltä, opetusministeri Kiuru: päästäänkö tällä kaudella vihdoin vakinaistamaan ammattikorkeakouluopiskelijoille samankaltaiset terveyspalvelut kuin on yliopisto-opiskelijoilla?

Jörn Donner /r(vastauspuheenvuoro):

Haluaisin viettää hiljaisen hetken Helsingin keskustakirjaston muistoksi. Tämä itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin avattavaksi suunniteltu hanke tulee kaatumaan. Valtio, typerä valtio, lupaa 30 miljoonaa koko hankkeelle. Se ei riitä. Samaan aikaan Ooppera saa lähes 40 miljoonaa euroa vuosittain — arvattavasti siksi, että ministeri Arhinmäki on oopperafani. (Naurua) En tiedä, mitä Helsingin kaupunki tekee. Se ei varmaan tee mitään.

Iso vuori synnytti hiiren. Sen hiiren nimi on Typeryys.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Koulutuksessa ja sivistyksessähän on aina kysymys myös arvovalinnasta. Sillä poistetaan eriarvoisuutta, ja toisaalta se on investointi tulevaisuuteen. Olen vähän huolissani siitä, minkälaisen arvovalinnan tämä hallitus tekee, kun se leikkaa 1,5 miljardia kuntaosuudet mukaan lukien tällä kehyskaudella koulutuksesta ja sivistyksestä — siis 1,5 miljardia, 1 500 miljoonaa. Se on valtava summa.

Tänään haluaisin kohdistaa kysymykseni erityisesti tuohon kuntaosuuteen ja sen vaikutuksiin. Nythän nimittäin tuoreeltaan Yle Uutiset on tutkinut niitä vaikutuksia, mitä kuntaosuuden rajuilla leikkauksilla on. Siellä kärjessä on sellainen asia kuin opetusryhmien koko. Siis kuntajohtajat vastaavat, että opetusryhmät tulevat kasvamaan näitten leikkausten myötä. Kirjastoja tullaan karsimaan, liikuntapaikkoja tullaan karsimaan, aukioloaikoja tullaan supistamaan ja rajoittamaan, kouluja tullaan lakkauttamaan. Oletteko te huolissanne? Oletteko huomanneet, mitä tämä kuntaosuuksien leikkaus (Puhemies koputtaa) käytännössä aiheuttaa?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, niin kuin ministeri sanoi, suomalainen veikkausvoittovarojen jakojärjestelmä on upea esimerkki koko maailmalle, mutta viime aikoina on paljon siirretty jaettavaa veikkausvoittovaroihin tämänkin eduskunnan aikana, ja lisää on luvassa, jahka sivistysvaliokunta saa mietintöjään valmiiksi. Kysyn ministeriltä: Vieläkö on odotettavissa, että lähivuosina siirretään veikkausvoittovaroin katettavaksi uusia asioita? Onko vaarana se, että vastaisuudessa vakiintuneet edunsaajat joutuvat varautumaan siihen, että rahoitus tulee pienenemään? Voidaanko tuudittautua Veikkauksen tuoton jatkuvaan kasvuun?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan antaa kiitosta siitä, että vaikeina aikoina opintotuki pystytään sitomaan indeksiin, mutta hyvin vähän tässä salissa puhutaan urheilusta ja liikunnasta, ja kun urheiluministeri on paikalla, niin haluan antaa hänelle kiitosta siitä, että Helsingin Olympiastadionin perusparannus viedään nyt eteenpäin, ja kiitosta myös siitä, että tämä hallitus on tehnyt arvovalinnan sen eteen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus harrastaa. Opetusministerin toimesta koululaisille on luotu tilanne, että jokaiselle lapselle on yksi maksuton kerhopäivä tai kerhotunti, ja toisaalta sitten urheiluministeri on ohjannut liikunnan rahaa rakenteista ja hallinnosta sinne kentälle suoraan seuratukeen, jolla on saatu paljon hyvää aikaiseksi. Kysyisin urheiluministeri Arhinmäeltä: Miten tämä seuratukimääräraha ensi vuonna tulee kasvamaan? Onko sen jaossa onnistuttu tänä vuonna teidän mielestänne sen tavoitteiden mukaisesti?

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös haluan kiittää ministeriä siitä, että vaikeinakin aikoina on pidetty huolta siitä, että ensi vuonna perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen annetaan edelleenkin lisää rahaa. Mutta toisaalta jaan kyllä sen huolen, mitä edustaja Puumala tässä esitti, että kunnat eivät osaa arvostaa sitä rahaa tarpeeksi, sillä monissa kunnissa on tehty päätös olla hakematta tätä rahaa, jotta voidaan sitten säästää ryhmäkokoja suurentamalla. Siinä mielessä nämä ovat arvovalintoja ennen kaikkea siellä kuntatasolla.

Myös, arvoisa ministeri, haluan kuulla siitä, millä tavalla tämä YTHS-kokeilu tulee jatkumaan. Ymmärsin, että siihen on varattu ensi vuodelle kokeilun loppuun asti rahaa, mutta tullaanko sitä laajentamaan, ja jos, niin millä aikataululla?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! "Lukioverkon kehittäminen" ainakin maaseutulukioissa tarkoittaa yleensä rankkaa lukioverkon harventamista. Se on yksi tapa, millä tätä alueellista sivistyksen mahdollisuutta kyllä heikennetään aika paljon. Herääkin kysymys, mitä tarkoittaa kirjaus siitä, että uudistuksella, mitä hallitus on tekemässä, turvataan lukio-opetuksen laatua ja saavutettavuutta ikäluokkien pienentyessä. Mitä se tarkoittaa maaseudun lukioille ja niille nuorille, jotka ovat sinne hakeutumassa? Ja tässä kohtaa tietysti nousee kysymys korotetun valtionosuuden kohtalosta.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kiuru täällä mainitsi, kun nosti esille yksittäisiä lisäyksiä, että voimme olla ylpeitä näistä saavutuksista. Toki niistä voi olla ylpeä, mutta entisen ministeri Gustafssonin "suuresta kuvasta" kun puhutaan, niin eikö suuri kuva ole juuri sitä, että tässä leikataan taas kymmeniä miljoonia tältä opetukselta ja koulutukselta? Tämä on se suuri kuva. Elikkä ei mennä tämmöisten pienten asioitten taakse, koska pieni ihminen on siellä suuren kuvan takana, ja se siellä kärsii. Meidän koulutus rapautuu pikkuhiljaa, jos me lähdemme leikkaamaan.

Nostan nyt esimerkiksi tämän valtion talousarviossa olevan ammatillisen erityisoppilaitoksen leikkauksen 3,4 miljoonaa euroa, joka on 18 prosenttia — se on hurja prosenttimäärä. Suomen Akatemialta leikataan tutkimusmäärärahoista lähes 100 miljoonaa, 40 prosenttia. Elikkä täällä on kumminkin tämmöisiä isoja leikkureita, jotka kuitenkin tulevat heikentämään meidän Pisa-tuloksiamme tulevaisuudessa, jos emme pidä huolta siitä, että myös nuoret hyötyvät näistä lisäyksistä.

Arvoisa puhemies! Olisin kysynytkin ministeriltä tästä, että miten tämä oppisopimuskoulutus uudistetaan, jotta me saamme niitä paikkoja oikeasti tulemaan ja syntymään niille nuorille. Miten tämä uudistus käytännössä toteutetaan?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun nyt opintoraha sidotaan indeksiin, toteutuu kokoomuksen ja varsinkin kokoomusopiskelijoiden pitkäaikainen tavoite. Itse olen kuitenkin tästä asiasta täysin eri mieltä. Kun valtio ottaa vuosittain velkaa miljardeja euroja ja kun meillä jatkossakin on miljardien eurojen säästötarpeet, on todella hölmöä politiikkaa luoda uusia lisämenoautomaatteja. (Välihuutoja) Helpoin säästö, herra puhemies, on se, että pidättäydyttäisiin uusista eduista, uusista menoista. Kaiken kaikkiaan on meiltä kaikilta minun mielestäni väärää politiikkaa se, että me varjelemme tulonsiirtoja, me jopa lisäämme tulosiirtoja, ja samalla me leikkaamme peruspalveluista. Minun mielestäni pitäisi mieluummin varjella peruspalveluja, ja jos leikata pitää, niin mieluummin tarvittaessa leikkaisimme tulonsiirroista. Kansaneläkelaitos maksaa vuosittain noin 13 miljardia tulonsiirtoja. 5 prosenttia siitä ei olisi hirveä järkytys, mutta sillä turvattaisiin paljon palveluja.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että hallitus on tehnyt päätöksen nuorisotakuusta. Sillä tarjotaan kumminkin kaikille nuorille joko työpaikka, opiskelupaikka tai jotain muuta aktiivitoimintaa.

Mutta kysyisin nyt sitten vielä ministeri Kiurulta siitä, että kun oppisopimuskoulutusta nyt uudistetaan, niin tuleeko siihen enemmän tätä kisällimallia. Monet nuoret toivovat, että he voisivat päästä kiinni siihen työhön, ammattiin, kisällitoiminnan myötä.

Ja sitten on äärettömän hyvä asia, että tehdään tätä kuntauudistustakin, mutta olisin kysynyt, onko sitten opetusministeriössä mietitty, mitä vaikutuksia sillä on meidän nykyiseen koulurakenteeseemme ja samoin laajemminkin mahdollisiin opiskelupaikkoihin.

Mutta Uudenmaan kansanedustajana olen erittäin tyytyväinen, että hallitus osoitti lisää opiskelupaikkoja (Puhemies koputtaa) Uudenmaan alueelle. Meillä on kaikista eniten oppilaita, mutta meillä on aina prosentuaalisesti ollut kaikista vähiten niitä opiskelupaikkoja. Onneksi (Puhemies koputtaa) tätä on nyt jonkun verran pystytty korjaamaan, vaikka on taloudellisesti vaikea tilanne.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Äskeisessä kuntakeskustelussa puhuttiin, ja puhuin, eriarvoistumisesta, ja jatkan sillä samalla teemalla. Haluaisin nimittäin kysyä ministeri Arhinmäeltä, mitä on tehty harrastusten aiheuttamalle eriarvoistumiselle, koska tiedän, että paljon on varmaan tekoja vireillä ja onkin. Nimittäin tällä hetkellä perheissä on todella suuri ongelma se, että perheiden varallisuus alkaa määrittää pitkälle sitä, mitä se jälkikasvu pystyy harrastamaan, ja silloin moni niistä lapsista, jotka kaikista eniten harrastuksia tarvitsisivat siihen arkeensa, tarvitsisivat säännöllistä tekemistä, turvallisia aikuisia ja terveitä elämäntapoja ja kasvatusesimerkkejä elämäänsä, ei pysty harrastamaan, koska harrastusten hinnat ovat nousseet niin korkealle. Tämä kehitys täytyy taittaa, ja kysyisin ministeriltä: mitä hyvää budjetissa tämän asian eteen tehdään?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen kerännyt kansanedustajien nimiä talousarvioaloitteeseen, jossa ehdotetaan saamen kielipesien rahoitusta nostettavaksi sille tasolle, jota opetus- ja kulttuuriministeriö valtiovarainministeriölle alun perin ehdotti. Olen iloinen siitä, että tämä aloite on saanut tosi laajasti tukea kaikista eduskuntapuolueista, ja olen myös iloinen kuullessani sen, että ministeri aikoo joka tapauksessa varmistaa, että rahoitus ei ainakaan laske tämänvuotisesta, kun tullaan ensi vuoteen, koska kaikkien kolmen saamen kielen elvyttäminen on ehdottoman tärkeä tavoite.

Olisin vielä lisäksi kysynyt: miten muuten tullaan viemään eteenpäin saamen kielen elvytysohjelmaa? Siinähän on paljon ehdotettuja toimenpiteitä, joita varmasti tämän kielipesätoiminnan lisäksi voidaan viedä eteenpäin.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin toteaisin tähän edustaja Zyskowiczille, että olen jyrkästi eri mieltä siitä, että nyt näitä etuuksia pitäisi leikata. En todellakaan kannata sitä. Jos sille tielle lähdetään, niin se on lapsiperheiden köyhyyden kannalta erittäin suuri juttu. Palveluita ei voi syödä, edustaja Zyskowicz.

Mutta erityisesti haluan kysyä ministeri Kiurulta siitä, kun tämän vuoden alussa jo ensinnäkin tämä päivähoito siirrettiin opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen ja kotihoidon tuki jätettiin sosiaali- ja terveysministeriöön. Keskusta ei pitänyt sitä hyvänä ratkaisuna, että varhaiskasvatus jaetaan eri ministeriöitten kesken. (Sari Sarkomaa: Ei kokoomuskaan!) Nyt sitten, kuten tässä jo edustaja Sarkomaa toi esille, tämä varhaiskasvatuslaki, jota ollaan uudistamassa vihdoin, vihdoin ja vihdoin, pitäisi saada valmiiksi ensi vuonna, mutta nyt te kuitenkin olette suostuneet siihen, että sekä kotihoidon tukea leikataan että päivähoito-oikeutta kavennetaan. Mitä tällä varhaiskasvatuslain uudistamisella enää tehdään? Mikä sen työksi enää jää? Jääkö sen työksi etsiä vain perustelut näille leikkauksille?

Laila Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvin moni opiskelija on pakotettu käymään töissä, kun tuki ei riitä elämiseen. Myös moni opiskelija ei nosta mitään opintotukea vaan rahoittaa opiskelunsa vain ja ainoastaan töissäkäymisellä ollen silti päätoimisesti opiskelijana.

Arvoisa ministeri, oletteko huomioinut, kuinka suuren osan vuodesta esimerkiksi yliopisto-opiskelijat eivät opiskele? Kevätkurssit loppuvat toukokuun alusta ja jatkuvat neljän kuukauden tauon jälkeen syyskuussa. Jokaisessa periodissa on viikon tauko, yhteensä neljä viikkoa, ja joulukuun aikana tauko on kuukauden mittainen. Olisiko tässä opiskelun vauhdittamiseksi jotain tehtävissä?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työllistämisen helpottamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen, ja siksi muun muassa oppisopimuskoulutusta on lisättävä ja kehitettävä, ja näinhän hallitus tekeekin. Mutta normaalin oppisopimuksen lisäksi on kehitettävä erilaisia tuetun oppisopimuksen muotoja, sillä tavallinen oppisopimus ei sovi kaikille, koska se on vaativa opiskelumuoto.

Oppivelvollisuuden jatkaminen vuodella on myöskin erittäin hyvä päätös, sillä sen avulla estetään 15—16-vuotiaita nuoria jäämästä tyhjän päälle. Oppisopimuspaikkojen lisääminen ei ole riittävä toimenpide, sillä monet työnantajat ovat minulle kertoneet, että he eivät halua ottaa 15—16-vuotiasta nuorta oppisopimusopiskelijaksi, koska vastuu nuoresta on liian suuri ja nuoren työelämävalmiudet ovat liian heikkoja. Yksi lisävuosi antaa nuorelle mahdollisuuden miettiä tulevaisuutta ja saada lisää työelämävalmiuksia.

Tarkoitus ei ole siis istuttaa nuoria, jotka eivät ole menossa lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen, yhtä vuotta tavallisessa peruskoulussa, vaan tavoitteena on luoda silta koulun ja työelämän välille niin, että nuoren on helpompi päästä jatkamaan opintoja ja saada sitten esimerkiksi oppisopimuspaikka itselleen. (Puhemies koputtaa)

Nämä ovat kaikki hyviä ajatuksia. Millä aikataululla näitä on tarkoitus toteuttaa?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus, vaikka on rahapulassa, haluaa mekaanisesti jatkaa oppivelvollisuusikää sen sijaan, että keskittyisi sisältöön. Haluaisin puhua joustavan perusopetuksen puolesta ja sen puolesta, että tätä menetelmää voitaisiin viedä peruskouluun yleensäkin. Joustava perusopetushan on sitä, että kunnat voivat hakea tämmöisen 3 300 euron määrärahan per oppilas ja perustaa joustavan perusopetuksen luokan, missä niitä oppilaita, jotka ovat kouluputoamisen uhan alla, sen uhan alla, etteivät saa päästötodistusta, sitten autetaan elämässä eteenpäin. Siellä on lintsausta, heikkoa koulumenestystä, psyykkisiä, sosiaalisia vaikeuksia.

On saatu erittäin lupaavia tuloksia esimerkiksi Keski-Suomessa siitä, että lähes kaikki nämä joustavan perusopetuksen oppilaat ovat saaneet päästötodistuksen ja lähes kaikki saaneet myös toisen asteen opiskelupaikan. (Puhemies koputtaa) Mielestäni kannattaisi suunnata mieluummin tämäntyyppiseen toimintaan kuin siihen, että mekaanisesti oppivelvollisuusikää pidennetään.

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikunnalla ja urheilulla, fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä meillä on suomalaisessa yhteiskunnassa suuri tarve. Tarvitaan nopeita päätöksiä, joita varmasti löytyy budjettikirjasta, mutta tarvitaan myös pitkäjänteisiä päätöksiä, ja nähdäkseni poikkihallinnollisuuden ja yhteistyön lisääminen olisi tällainen pitkäjänteinen linja. Tällä hetkellä liikunta ei parhaalla mahdollisella tavalla integroidu muiden hallinnonalojen kuin opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön linjapapereihin eivätkä muut ministeriöt välttämättä aina edes tunnista sitä omaa liikunnan edistämisen mahdollisuuttaan. Valtion liikuntaneuvosto on kokouksissaan käsitellyt ja esittänyt ajatuksen liikuntapoliittisen selonteon valmistelusta eduskuntaan käsiteltäväksi. Tällä tavalla saataisiin kautta linjan useammat valiokunnat käsittelemään aihetta omasta näkökulmastaan. Kysynkin aivan yksinkertaisesti: miltä tämä ministereiden Arhinmäki ja Kiuru korvissa kuulostaa?

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Yritän käydä nopeasti läpi.

Edustaja Elomaa kysyi museoiden leikkauksista. Museoille todella valitettavasti jouduttiin tekemään leikkaus tämän kauden alussa mutta nyt mitään uusia leikkauksia ei tehty. Sen sijaan museoiden indeksi on jäädytetty ensi vuoden osalta.

Kysymys siitä, miten on samaan aikaan varaa Guggenheimiin, on kysymys, minkä kulttuuriministeri itsekin on esittänyt. Tällä hetkellä ilmeisesti on käynnissä tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan Guggenheimin uusista suunnitelmista muun muassa rahoituksen osalta. En tunne niitä, mutta kun katsoo kulttuuribudjettia, niin näkee, että siellä ei ole tilaa uudelle suurelle museolle vaan Guggenheim pitää ensisijaisesti rahoittaa ulkopuolisin, yksityisin rahoin.

Onko Senaatti-kiinteistöt oikea taho huolehtimaan näistä meidän kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista? Näin ainakin asiantuntijoiden mielestä. Minun asiantuntemukseni ei talotekniikkaan riitä. Mitä tulee kysymykseen siitä, voiko tämä tarkoittaa sitä, että Museoviraston toimintamenot leikkautuvat näiden vuokrien takia, niin minun vaatimuksestani ne on irrotettu toimintamenoista. Niille on tehty oma momentti budjettiin, jotta vuokrat olisivat irrallaan Museoviraston varsinaisesta toiminnasta.

Edustaja Tiainen kysyi freelancereiden eläkkeistä ja sosiaaliturvasta, se on aito ongelma. Monet taiteilijat, luovien alojen työntekijät elävät jossain, he eivät ole oikein työntekijöitä eivätkä yrittäjiä vaan jotain siellä välimaastossa. Nämä asiathan, eläkkeet ja sosiaaliturva, kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriöön, jossa on ollut työryhmiä, mutta valitettavan hitaasti tuntuu etenevän näiden työryhmien työ ja ratkaisujen löytäminen.

Edustaja Donner kysyi keskustakirjastosta tai pikemminkin kommentoi sitä. On hyvä, että tämä tulee täällä esille. Normaalien valtionosuuksien kautta Helsingin keskustakirjasto saisi 8 miljoonaa euroa. Koska keskustakirjasto valittiin itsenäisyyden 100-vuotisjuhlahankkeeksi, sille on budjetissa budjetoitu 30 miljoonaa euroa. Helsingin kaupunki saa tämän kirjaston rakentamiseen, jos se rakentaa sen aikataulussa, 22 miljoonaa euroa enemmän kuin mitkä olisivat valtionosuudet. Pitää huomioida se, että Helsingin kaupungin alkuperäinen toivomus oli se, että valtio voisi osallistua 20—30 miljoonalla eurolla. Apulaiskaupunginjohtaja Viljanen on tämän tuonut esille. Pidän vähän erikoisena, että jälkikäteen — en tiedä, voiko Helsinkiin käyttää termiä iltalypsy, mutta kuitenkin tuntuu vähän siltä — kun toiveet on täytetty, sanotaan, että eiväthän nämä riitäkään mihinkään.

Edustaja Kivelä kysyi Veikkauksen edunsaajista. Lähtökohtaisesti pitää pyrkiä siihen, että lisää budjetin puolelta ei siirretä enää veikkausvoittovaroihin. Näyttäisi siltä, että Veikkauksen tuotto olisi noin 1 prosentin luokkaa eli pientä kasvua mutta ei sellaisia kasvulukuja, kuin mihin on aikaisemmin totuttu.

Edustaja Heinonen kysyi seuratuesta. Seuratuki nousee tämän vuoden vähän vajaasta 4 miljoonasta eurosta 5 miljoonaan euroon. Se on noussut alle 2 miljoonasta 5 miljoonaan euroon parissa vuodessa. Tällä on merkittävä merkitys sille, että saadaan harrastuksen hintoja alas. Eriarvoisuus on suurta. Kun kymmenen vuotta sitten yksi kymmenesosa perheistä sanoi, että harrastusten hinta on esteenä lasten harrastamiseen, nyt jo kolmasosa. Tämän kriteerinä nimenomaan on se, että korkeintaan 50 euroa kuukaudessa saa harrastus maksaa.

Edustaja Sinnemäki kysyi saamelaisten kulttuuri- ja kielipesistä ja saamelaisista laajemminkin. Näiden kulttuuri- ja kielipesien lisäksi on tärkeää huolehtia etäopetusmahdollisuuksista. Mehän olemme, kun olemme nyt Helsingissä, suurimmassa saamelaiskaupungissa. Sen vuoksi on tärkeää, että omalla äidinkielellä voi opiskella esimerkiksi lukio-opintoja. Se vaatii hyviä yhteyksiä, toimivia opetusjärjestelmiä.

Lopuksi, arvoisa puhemies, edustaja Harkimo kysyi liikunnan poikkihallinnollisuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat pyrkineet tekemään tätä työtä entistä enemmän, esimerkiksi sitä, miten työpaikoilla saadaan ihmiset liikkumaan entistä enemmän. Mutta nyt, kun kuulen ensimmäistä kertaa ajatuksen liikuntapoliittisesta selonteosta, en pidä sitä ollenkaan huonona ajatuksena. Silloin kerrankin pääsisimme — kun täällä nousi puheenvuoroissa, että ei juurikaan liikunnasta ja urheilusta eduskunnassa puhuta — aidosti puhumaan, koska yksi meidän yhteiskunnan suurimpia ongelmia on liikkumattomuus ja meillä on kasvamassa joidenkin tutkimusten mukaan maailman liikkumattomin nuoriso. Tähän pitää puuttua, ja se sitten heijastuu myöhemmin myöhempään ikään, siitä tulee valtavat yhteiskunnalliset kustannukset.

Opetusministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! — Taidatte tuntea lapsenne, koska se on tiukka. Tässä oli tosi paljon hyviä puheenvuoroja, ja en kaikkeen nyt pysty vastaamaan, mutta poimin jotkut kokonaisuudet.

Kiitän alkuun: Entinen ministeri Gustafsson puhui minusta hienosti siitä, mistä tässä on kysymys. Se suuri kokonaisuus, jonka noin saitte typistettyä puoleentoista minuuttiin, kertoo siitä, että juuri tästä on kysymys, ja minusta oli hienoa, että meillä katsotaan sitä isoa kokonaiskuvaa myöskin.

Myös muutamat muut edustajat lähtivät katsomaan kokonaiskuvaa. Edustaja Kerola kertoi, että nyt on hallituksella kokonaiskuva tutkimuksen ja innovaatioiden osalta hukassa, ja minä en voi kyllä valitettavasti siihen ihan kokonaan yhtyä. Minun mielestäni se iso kuva on se — minä olen nimittäin tutkinut tätä asiaa nyt myös itse sen takia, että halusin itsekin tietää, kuinka pahasti meillä menee. 2011 niiden tietojen valossa, jotka itse olen saanut meidän asiantuntijoilta, meidän tulossijoituksena rankingilla perustutkimuksen osalta oli 0,61 tällaisena menovolyymikertoimena, ja se kertoo siitä, että me olimme kolmannella sijalla.

Nyt sitten kun katsotaan tämän jälkeen, mitä muutoksia on tehty, on todettava — niin kuin tässä on todettu — että Suomen Akatemian myöntövaltuuksia on leikattu. Samaan aikaan sitä rahoituspohjaa on nyt muutettu niin, että se on entistä notkeampi, ja tosiasiassa tämä muutos pienentää meidän tutkimushankkeiden myöntövaltuuden käytön rahoittamisessa tarvittavaa uutta määrärahaa.

Mutta samassa on selvää, että vaikka me olemme nyt lisänneet myöskin Akatemialle myöntövaltuuksia, niin me olemme vielä jäljessä siitä, koska mitä tulee niihin alkuperäisiin säästöihin — eli kokonaistasossa on vielä 12 prosentin vähennys — siinä suhteessa on niin, että olemme vähentäneet tutkimuksesta ja innovaatiotoiminnasta määrärahoja, mutta se kokonaiskuva siitä isosta kokonaiskuvasta ei ole se, että me olemme maailman hännillä, ja se on minun mielestäni kuitenkin tärkeä viesti tänä vaikeana taloudellisena aikana. (Mauri Pekkarinen: Ei voi yhtäkkiä pudottaa sinne hännille!)

Toinen kokonaisuus oli minusta tärkeä, joka käytiin päivähoitokeskustelusta. Jos se minusta on kiinni, niin mielelläni lähden siitä, että sellainen uudistus tehdään, joka koskee meidän varhaiskasvatuksen parempaa tolaa, koska kysymys on siitä, että se laki on minua vuoden vanhempi. Ja jos täällä, niin kuin edustajat nyt epäilivät, niin kuin edustaja Vehviläinen epäili, että saammeko me mitään järkevää päivähoidon suhteen aikaiseksi, niin jos se olisi ainoastaan rakenteista lähtevää, jos tämä varhaiskasvatuslain uudistaminen olisi rakennepaketin uusiutuma, niin kyllä minun mielestäni me jätämme kunnianhimon tason aika vähäiselle. Koska se laki on siis vuoden vanhempi kuin minä, niin toivottavasti päiväkodeissa jotain on muuttunut siitä ajasta, kun se säädettiin siinä toimintaympäristössä, johon se laki aikoinaan tarkoitettiin. Minä toivon, että ollaan kunnianhimoisia kaikki eikä liian kapealla näkökulmalla liikkeellä. Mutta huolet ovat todellisia, niin kuin esititte.

Sitten oli kolmas...

No niin, hienoa. — Viimeinen kokonaisuus liittyi siihen, että haluttiin tietää myöskin siitä, mitä tehdään ammattikorkeakoulujen terveydenhuollolle. On hyvä todeta, että tämä on yksi iso juttu, jos me haluamme pidentää työuria myöskin nuorten päästä: Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttaa eniten se, ovatko nämä terveydenhuollon asiat kunnossa. Siitä on tutkimustuloksia, jopa 10 prosenttia nopeammin saa tekemään opintoja, kun nämä asiat, (Puhemies koputtaa) hyvinvointi tällä puolella on kunnossa. Pyrimme ponnistelemaan siihen, että löydämme ratkaisun. Se ei ole kovin helppoa, mutta ammattikorkeakoululain kakkosvaiheessa tuo asia on linjattava.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyökyttelin, että se linja on ihan oikein.

Mutta, arvoisa puhemies, minulla on tosi vakava asia, ja uskon, että tämä sali jakaa käsityksensä sen asian vakavuudesta. Se on se totuus, että tänä päivänä Tilastokeskus julkisti uudet työllisyys- ja työttömyyslukemat, ja noiden lukemien perusteella nuorisotyöttömien määrä on kasvanut 7 000 nuorella elokuusta 2012 elokuuhun 2013.

Arvoisa ministeri, te mainostitte hallituksessa kovasti sitä, kuinka nuorisotakuu tulee olemaan sellainen väline, jonka avulla nyt tähän surkeaan suuntaan saadaan muutos. Muutos on saatu: nuorten työttömien määrä kasvaa entistä suurempaa vauhtia. Onko hallitus pysähtynyt tämän kysymyksen edessä, ja onko sillä joku selvä ratkaisu, miten nyt vihdoin käännetään tämä todella surkea suunta hivenen (Puhemies koputtaa) positiiviselle uralle?

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on aivan oikeasti puhunut kilpailukyvystä ja uusista työpaikoista, ja koulutus kuuluu siihen osaan. Eilen me Pohjois-Karjalan edustajat vierailimme tuolla kauppakamarin tilaisuudessa, ja siellä kävi ilmi, että ennen kaikkea ammatillisella ja aikuiskoulutuspuolella kaivattaisiin niitä aloituspaikkoja siellä lisää. Yrityksiä siellä löytyy ja työpaikkoja olisi, ja he olivat tästä tilanteesta huolestuneita, ja siksi arvelin kysyä: onko vakavissaan hallitus ja asianomainen ministeri, että tähän asiaan puututaan, koska se takaa sitten siellä alueella kansalaisten säilymisen, että ei tätä niin sanottua muuttoa tänne Ruuhka-Suomeen tapahdu?

Tietysti toisena asiana on sitten tämä oppisopimuskoulutus. Se on täsmäkoulutusta, ja näkisin, että siinä varmasti kannattaisi ottaa Suomen rajojen ulkopuoleltakin mallia. Saksassahan se on erittäin toimiva. Kannattaisiko siellä käydä ja katsoa, mitä olisi meidän järjestelmäämme korjaamista?

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen nosti mielenkiintoisen näkökulman myös koulutuspoliittisesti. Meillä nimittäin työelämä muuttuu sen verran kovalla vauhdilla, että meidän pitäisi pohtia, miten meidän koulutusjärjestelmä tulee myöskin dynaamiseksi. Koulutusjärjestelmän pitäisikin jatkossa antaa enemmän edellytyksiä kuin tarkkaa koulutusta tiettyyn ammattiin johtuen siitä, että elinkeinoympäristö kokee seuraavinakin vuosina erittäin merkittäviä muutoksia.

Toinen asia, jonka nostaisin esille, ovat meidän peruskoulut. Peruskouluista Suomi tunnetaan ja toivottavasti myös jatkossa, ja tältä osin suuret kiitokset, että 60 miljoonan Pop-raha jatkaa edelleen budjettikirjan sisällä. Silti meillä on suuri huoli siitä, että kouluista säästetään kunnissa. Mitä meidän opetusministerimme aikoo tehdä, jotta se meidän kruununjalokivi ei tuhoudu näissä säästöpaineissa? Pidetään peruskouluista kiinni. Pidetään peruskouluista huolta. Ei menetetä lastemme tulevaisuutta (Puhemies koputtaa) säästöpaineiden alla.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On komeata, että näin hyvin vaikeassa taloustilanteessa hallitus kykenee pitämään kiinni nuorisotakuusta tällaisena kärkihankkeena ja sen hyväksi osoitetaan merkittävä määrä lisärahaa. Hyvä, että näin mennään.

Työurien pidentämisestä on täällä keskusteltu. Ministerikin viittasi siihen. Opintotuen uudistamista ja sitä koskevia ratkaisuja on tehty hyvin pitkälti siitä näkökulmasta, että kannustamalla opintotukimallin mukaan tai sen avulla opiskelijaa opiskelemaan nopeammin saadaan työuria pidennettyä. Kysyisin ministeriltä: Minkälaisia toimenpiteitä on suunnattu yliopistojen suuntaan niin, että yliopistot tehostaisivat omaa toimintaansa, opintoja, opintojen ohjausta ja vastaavaa, nyt kun yliopistot ovat kuitenkin itsenäisiä oikeushenkilöitä? Millä tavalla ministeriö ja valtiovalta voi kannustaa yliopistoja siihen, että siellä tehokkaammin toimittaisiin ja näin autettaisiin nopeaa valmistumista?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kiuru, miksi tämä hallitus leikkaa yhdeltä oppilaitosverkostolta, ammattikorkeakouluilta, niin rajusti kuin se nyt tällä kaudella tulee tekemään? Ensin 62 miljoonaa euroa leikkausta, ja kun tähän vielä lätkäistään päälle se, että ammattikorkeakoulujen indeksi jäädytetään vuodeksi 2014, tuo kokonaisleikkaus kasvaa 85 miljoonaan euroon eli 9 prosenttiin ammattikorkeakoulujen kokonaiskustannuksista. Yliopistoihin verrattuna tämä on erittäin epätasa-arvoista. Yliopistoillehan indeksijäädytystä ei tule.

Ministeri Kiuru, perukaa indeksijäädytys ammattikorkeakouluille, kun tiedätte itsekin, että päätetty aloituspaikkojen leikkaus ei vielä vuonna 2014 toteudu koko laajuudessaan eikä tuo ammattikorkeakoulujen rakenteellinen uudistaminenkaan vielä tuo tuloksia. Vai haluatteko te pitää tätä erittäin epätasa-arvoista tilannetta yllä? Yliopistot saivat rakennemuutokseen rahaa. Nyt ammattikorkeakouluja kurmuutetaan oikein olkapään takaa ja vielä indeksijäädytyksellä. Tämä ei todellakaan voi olla oikein.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Arhinmäki ehti poistumaan valitettavasti, mutta onhan täällä paikalla ministerikollega Kiuru, liikuntaneuvoston puheenjohtaja Harkimo, sivistysvaliokunnan jäseniä ja kuntapäättäjiä.

Arhinmäki kertoi, että urheiluseuroille jaetaan seuratukea 5 miljoonaa euroa, ja se on erinomainen asia, ja se on myös kokoomuslaista politiikkaa. Tuki kohdennetaan seuroille, jotka pystyvät pitämään kustannukset alhaisina, että kaikki lapset pääsevät liikkumaan ohjatussa seuratoiminnassa. Tavoite on hyvä, mutta vaarana on, että kunnat vastaavasti pienentävät samalla summalla urheiluseuratukea tai korottavat liikuntapaikkojen vuokria. Tämän johdosta minä toivon, että liikuntalain valmistelussa tämä asia huomioidaan, ettei käy niin kuin vuonna 93, jolloin tätä asiaa viimeksi tavallaan seuroille valtion puolesta ohjeistettiin tai rahaa ohjattiin ja kunnat sitten toisella kädellä säästivät sen ja hyvää tarkoittava asia vesittyi.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Menen kuntasektori edellä, ja kun kuntien lakisääteisiä tehtäviä tullaan karsimaan, niin kysymys kuuluu: kuinka paljon oletatte näistä leikkauksista kohdentuvan alallenne? Toinen kuntasektori, elikkä kun tähän päivähoito-oikeuteen on puututtu, niin onko nyt mitään virallisia arvioita siitä, mimmoinen lasku siitä kunnille tulee koitumaan? Sehän on sieltä sektorista sitten pois. Edelleen on pakko mainita tämä edustaja Kalliorinteen tasapuolinen urheilumahdollisuus, sekin on kuntien sektorilla, eli kokonaisuutena: miten kunnat tästä nyt sitten pärjäävät? Vielä viimeisenä oppivelvollisuusiän korotus, onko sillä muita suurempia merkityksiä kuin nuorisotakuun näennäinen parannuskeino?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansakunnan liikkumisellahan on aivan, voi sanoa, keskeinen merkitys kansan ennalta ehkäisevälle terveydenhuollolle ja sille, millä tavalla tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysmenot kaiken kaikkiaan kehittyvät. Nyt kaikkia rahahanoja kaiken kaikkiaan kiristetään, ja tällaisessa tilanteessa tietysti iso kysymys on sitten se, millä tavalla kunnat ja eri liikuntajärjestöt pystyvät vastaamaan tämän liikunnan edistämisen haasteeseen. Tässä tilanteessa varmasti tarvitaan tällaista hyvin pitkäjänteistä ja poikkihallinnollista otetta eri ministeriöitten kesken, jotta todella pystytään tähän liikunnan edistämiseen panostamaan. Vaikka täältä ministeri Arhinmäki on nyt pois, en kysy mitään mutta totean vain sen, mitä edustaja Harkimo täällä otti esille, että tässä tilanteessa tällainen liikuntapoliittinen selonteko, johon minun ymmärtääkseni otetaan ja pitää ottaa kaikki ministeriöt mukaan ja liikuntajärjestöt laajasti eli koko yhteiskunta, on erittäin kannatettava ajatus.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin olisin näin entisenä urheilijana kiittänyt ministeri Arhinmäkeä, koska hän on todellakin nostanut lasten ja nuorten tasa-arvoisen liikunnan harrastamisen liikuntapolitiikan keskiöön.

Mutta nyt tästä lennosta heitetään sitten ministeri Kiurulle seuraava kysymys. Olemme noin viisitoista vuotta pärjänneet Pisa-tutkimuksissa ja olemme olleet siinä maailman parhaita, mutta se ei ole hirveästi näkynyt meidän bruttokansantuotteen nousuna. Samaan aikaan maissa, kuten Kanada ja Etelä-Korea, jotka ovat myös pärjänneet, bruttokansantuote on noussut hyvin paljon. Jostain syystä tämä meidän upea Pisa-oppilasmassamme hukkuu jollain lailla korkeakouluissa tai jossain välissä sitten jonnekin muualle. Kysyisin sitä, missä vaiheessa aiomme tehdä meidän myynnistä vientivaltin, koska tällä hetkellä laadussa ja osaamisessa, johtamisessa me emme pärjää — case Nokia on hyvä esimerkki siitä — ja myynti ei missään nimessä ole arvostettua Suomessa, se löytyy sijalta 300 jotain. Jopa kansanedustajan ammatti on tällä hetkellä arvokkaampaa kuin myyntityö. Missä vaiheessa me nostamme koulutuksen keskiöön myös myyntityön, koska sillähän me vientituotteita myymme?

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jokainen lapsi on oikeutettu turvalliseen oppimisympäristöön. Hallituksen budjettiesityksessä kuuluu, että oppilaitosten perustamishankkeiden rahoitus vähenee. Täten moni kunta ja oppilaitos jää odottamaan parempia rahoituspäätöksiä. Hallituksen kolmannessa lisätalousarvioesityksessä esitetään 35 miljoonaa euroa lisää kosteus- ja homevaurioista kärsiville oppilaitoksille ja päiväkodeille. Tämä on hyvä asia, mutta moni koulu, päiväkoti jää edelleenkin odottamaan, koska vain noin kymmenkunta hanketta varmaan pystytään näillä rahoilla turvaamaan ja parantamaan sisäilman laatua.

Toinen asia, nuorisotakuu. Se on hieno asia, ja sen eteen kannattaa ponnistella, mutta ihmettelen niitä eväitä, joilla hallitus käy tämän kimppuun. Leikkaatte ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ja pidennätte oppimisvelvollisuusikää. Kysymykseni kuuluu tuoreelle opetusministerille: (Puhemies koputtaa) miten tämä oppivelvollisuusiän nostaminen kustannetaan? Tuleeko se vain kuntien harteille, vai miten tässä suuressa kuntien valtionosuusleikkausbuumissa (Puhemies koputtaa) tämä asia hoidetaan?

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koulupudokkaiden oppivelvollisuuden pidentämiseen ohjataan 15 miljoonaa euroa. Sekstetin linjauksen mukaan oppivelvollisuuden pidentäminen ei koske koko ikäluokkaa vaan ainoastaan niitä nuoria, jotka eivät ole löytäneet toisen asteen tai valmistavan koulutuksen paikkaa ja olisivat näin vaarassa pudota tyhjän päälle. Huomattavaa on, että tehotoimet kohdistetaan eniten apua tarvitseville nuorille jo senkin takia, että panostus joudutaan etsimään uudelleenkohdennuksena hallinnonalan sisältä. Kaikkein tärkeintä on, kuinka hyvin nuoren ongelmia pystytään ratkomaan tuon lisävuoden aikana opinto-ohjauksen, oppilashuollon ynnä muiden tukitoimien avulla.

Kysyisinkin, kuinka koulupudokkaiden oppivelvollisuuden pidentämistä aiotaan tarkemmin toteuttaa ja kuinka erityisesti varmistetaan se, että se kohdistuu erityisesti ainoastaan näihin putoamisvaarassa oleviin nuoriin, (Puhemies koputtaa) sillä harvoin nuoren ongelmat puhkeavat peruskoulun viimeisellä luokalla. Ongelmiin on tartuttava heti, kun ne havaitaan. Lapsen ja nuoren kannalta yhtä tärkeää onkin panostaa (Puhemies koputtaa) hyvään varhaiskasvatukseen ja laadukkaaseen opetukseen niin ala- kuin yläkoulussakin.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikunta- ja urheiluseuroissa tehdään hyvin paljon talkoo- ja vapaaehtoistyötä, ja ennen kaikkea se työ on lasten ja nuorten hyväksi. Ministeri Arhinmäki kertoi äsken, että urheiluseuroille jaettava seuratuki kasvaa ensi vuonna noin miljoonalla eurolla. Valitettavasti hän joutui poistumaan, mutta olisin kiittänyt siitä, jos näin todellakin on. Olisin samalla myöskin kysynyt, miten tämä lisärahoitus aiotaan suunnata ja miten tilanne muuttuu nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Toivottavasti niitä tukia jaettaessa huomioidaan, että eri lajiliitot ovat hyvinkin erilaisessa tilanteessa siinä, miten ne pystyvät panostamaan seuroihin.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime viikolla julkaistun tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan jopa kolmannes 15—17-vuotiaista ammattioppilaitoksissa opiskelevista tytöistä on kokenut seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Kasvua edelliseen vastaavaan kyselyyn verrattuna on tapahtunut 2 prosenttia. Myös ammattikouluissa opiskelevien poikien ja lukiolaistyttöjen vastaavat kokemukset ovat lisääntyneet, ja nämä ovat erittäin vakavia ongelmia, joihin täytyy puuttua. Kysyisinkin ministeriltä, mitä näiden asioiden kanssa aiotaan tehdä.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jotta meillä jatkossakin olisi laadukas koulutusjärjestelmä, meidän on myös saatava tuloja tähän yhteiskuntaan, ja niitäkin on mahdollista saada koulutuksesta. On ihan hyvä, että tämä koulutusviennin edistämishanke on nyt käynnistynyt. Varmasti on monia mahdollisuuksia myydä esimerkiksi tätä kansainvälistä mainetta saanutta peruskoulua ja varmaan myöskin nuorempien lasten opetusta ja muita hyviä suomalaisia toimintamalleja maailmalle. Samassa yhteydessä on kuitenkin muistettava, että ennen kuin me voimme ottaa lukukausimaksuja tänne EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevilta oppilailta, niin meillä kyllä silloin jäävät ne miljardimarkkinat pois kokonaan, jotka maailman tasolla ovat tässä asiassa. Kun tästä nyt on jo täällä lakialoite tehty ja käsitelty ja eduskunnan selvä enemmistö on sen allekirjoittanut, niin toivoisin, että tämä otettaisiin myös valtioneuvostossa vakavasti. Kysynkin: onko tarkoitus siinä yhteydessä, kun nyt koulutusvientiä kehitetään, myöskin tässä lukukausimaksuasiassa päästä eteenpäin?

Opetusministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Vastaan edeltävään kysymykseen, että on tarkoitus. — Päästään aina helpommalla näin lyhyesti.

Sitten jatketaan teemoja. Ensinnäkin edustaja Pekkarinen käynnisti keskustelun sillä, että 7 000 nuorella ollaan nyt työttömyystilastoissa lisäännytty, ja se on surullinen juttu, minä olen samaa mieltä siitä, mutta siitä ei voi vetää johtopäätöstä, että nuorisotakuuta ei tarvita. Jos sellainen on ajatus, niin minusta siinä mennään kyllä metsään. Juuri nyt tässä tilanteessa tarvitaan nuorisotakuuta ja koulutustakuuta, koska me haluamme taata jokaiselle nuorelle paikan ja haluamme, että jokainen nuori löytää tiensä tässä yhteisessä tekemisessä.

Ensinnäkin Kokko, Jalonen, Kuusisto ja monet muut edustajat jo äskeisessä keskustelussa kävivät keskustelua oppiksen tilanteesta, ja oppiksestahan on ajateltu, että tehdään työmarkkinajärjestöjen kanssa rakenneuudistusesitysten johdosta uusi freesattu oppisopimusmalli. Siihen liittyy ajatus siitä, että me pystymme luomaan pikkuisen muitakin vaihtoehtoja ammatillisen koulutuksen järjestämiseen kuin tämä perinteinen ammatillinen koulutus. Se liittyy ajatukseen 2+1-mallista, mutta se liittyy kaiken kaikkiaankin siihen, että tarvitaan uusia malleja.

Itse olen miettinyt myös sitä, pitäisikö meillä olla myöskin oppisopimuskoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja meidän olemassa olevien muiden vaihtoehtojen välillä, esimerkiksi työpajapuolelta, vähän tällaisia miksattujakin malleja, joissa voisi olla osa, joka johtaisi kuitenkin sitten myöhemmin siihen, että voi lukea tutkinnon hyväksi joitain kokonaisuuksia. Tästä me olemme käyneet keskustelua sekä ministeri Arhinmäen että ministeri Ihalaisen kanssa, ja tällä varaudutaan myös siihen, että keinovalikoimaa on, kun päästään sinne oppivelvollisuuden pidentämisen puolelle.

Siitä käytiin, arvoisa puhemies, myös keskustelua oppivelvollisuuden pidentämisen näkökulmasta. Ainakin Mäkisalo-Ropponen otti asian esille jo äskeisessä keskustelussa. Myöskin Kalmari, Vikman ja Vehkaperä siitä mainitsivat. Minusta se logiikka, joka edustaja Kalmarilla oli, osoitti kuitenkin sitten sen, minkä takia oppivelvollisuutta ei ole pidennetty. Me olemme Euroopan melkein ainoita maita Turkin lisäksi, jossa on näin lyhyt oppivelvollisuus, eikä kannata ihmetellä, että tästä asiasta ei ole 80-luvun jälkeen puhuttu, koska tämä on se ensimmäinen näkökulma, että me emme näe, mitä edes tehdään sillä oppivelvollisuudella. Ei tämä ole kenenkään kiusaksi vaan kaikkien meidän nuorten pelastukseksi, niidenkin nuorten, melkein 95 prosenttia, joilla asiat on tässä suhteessa hyvin. Kyllä tässä pitäisi ajatella juuri sitä porukkaa, että kaikki löytäisivät tiensä siinä nivelvaiheessa seuraavaan paikkaan, ja se ei ole sitä perinteistä toisen asteen koulutusta kaikille, mutta niille nuorille, jotka me voimme pelastaa sen ohjauksen piiriin niin, että he menevät johonkin, kun he ovat 16-vuotiaita, se on iso juttu. (Jukka Gustafsson: Miksi kepu vastustaa tällaista?) Minä en ymmärrä sitä keskustelua, miksi ei käydä asiaperusteilla tätä keskustelua. Minä toivon, että vielä käydään myös sen tyyppistä keskustelua, me pääsemme niihin rakennepapereihin monta kertaa.

Aivan lopuksi, puhemies, en malta olla sanomatta, että minä arvostan sitä, että me voimme käydä kiihkotonta keskustelua täällä näistä säästöistä. Meidän talossamme on tehty — sekä minun että ministeri Gustafssonin aikana on jouduttu tekemään — säästöjä, ja meidän täytyy kansanedustajina myöntää, että me tajuamme, missä valtiontaloudellisessa tilanteessa me olemme. Osa näistä puheenvuoroista, jotka käytettiin, on siitä maailmasta, että mistään ei voida säästää, ja meillä on nyt vain semmoinen todellisuus, että jostain joutuu jotain säästämään. Minusta kuitenkin Puumalalla oli hirvittävän hyvä pointti, ja te näette sen tilanteen aivan samalla tavalla kuin esimerkiksi edustaja Viitamies, että meidän vaaramme on se, että kun me joudumme nyt säästämään kansallisella tasolla, (Puhemies koputtaa) niin sitten se koituu kunnilla ratkaistavaksi, miten ne säästöt lopulta kohdennetaan ja miten me voimme olla vakuuttuneita, että se hyvä käsi, joka ojentaa 60 miljoonaa luokkakokojen pienentämiseen ja 23 miljoonaa koulujen välisen eriarvoisuuden vähentämiseen, (Puhemies koputtaa) näkyy siellä kentällä, kun samaan aikaan kunnat joutuvat säästämään. Minä yhdyn siihen samaan huoleen.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! — Äskenkin pysyttäydyin. Kiitos tästä vinkistä.

Puhemies! Ministeri viittasi tuossa leikkausratkaisuihin ja oppivelvollisuusiän pidentämiseen sekä siihen, miten näkyvät tutkimus- ja innovaatiorahoituksen seuraukset tänä päivänä. Näin on. Tänä päivänä näkyvät hyvänä, mutta kun nämä massiiviset leikkaukset tehdään, niin eivät näy muutaman vuoden päästä, ja siitä tietysti kannetaan huolta, ja me erityisesti keskustassa huolehdimme siitä, millainen meidän tulevaisuutemme on tutkimus—innovaatio-sektorilla. Kuten myös Pisa-tulokset tänä päivänä ovat erinomaisia — ne on tehty pitkäjänteisellä työllä — mutta tällaiset massiiviset leikkaukset eivät anna hyvää ennustetta siitä, että pysyttäisiin samalla tiellä.

Ja sitten, arvoisa puhemies, vielä tuohon oppivelvollisuuden pidentämiseen. Asia ok, mutta mielestäni olisi tässä rinnalla harkittava myös se, että kun meillä on koulutussektorin sisällä paljon parannettavaa, pystymmekö vastaamaan niihin haasteisiin sen sijaan, että pidennämme oppivelvollisuutta.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos oppivelvollisuutta pidennetään nuorisotakuun ja syrjäytymisen estämisen nimissä, mitä se lisävuosi pitäisi sisällään, koska usein juuri näitä nuoria se koulunpenkillä istuminen ei kiinnosta?

Toisena kysymyksenä: kuinka kehitysvammaisten nuorisotakuu toteutuu, kun työvoimatoimintakeskustenkin toimintaedellytykset ovat monin paikoin vaarassa?

Kolmas kysymys: Vanhasen hallitus käynnisti keväällä 2009 hankkeen koulutusviennin edistämiseksi. Valtiosihteeri Heljä Misukan vetämä työryhmä jätti esityksensä keväällä 2010 silloiselle opetusministeri Virkkuselle, joka ilmaisi tyytyväisyytensä, että koulutusviennin strategiset linjaukset ovat valmiit. Nyt on perustettu uusi kolmihenkinen työryhmä jälleen käymään läpi koulutusviennin esteet ja toimet niiden poistamiseksi. Kysyn: milloin tämä lopullinen selvitys sitten asiasta saadaan, ja mistä kiikastaa, kun homma ei oikein ole lähtenyt käyntiin?

Ja vielä neljäs kysymys, vaikka ministeri Arhinmäki ei ole paikalla: Seuratuki. Niihin saadaan vähän lisää rahoitusta, mutta kuinka käy (Puhemies koputtaa) näitten pienten lajiryhmien ja seurojen? Otetaanko ne huomioon yhtä lailla?

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Opintotuen rakennetta ollaan muokkaamassa siten, että se kannustaa nopeampaan valmistumiseen. Yksi oiva esimerkki tästä on opintolainan vähennysjärjestelmän poistaminen, mikä on aika abstrakti järjestelmä sinänsä, ja siitä siirrytään konkreettisempaan opintolainan hyvitysjärjestelmään, jonka opiskelija sitten konkreettisesti huomaa siinä vaiheessa, jos on valmistunut kutakuinkin normiajassa: opintolaina pienenee sitten tietyllä prosentilla.

Mutta kysymys, ministeri Kiuru: Miten suhtaudutte ajatukseen opintotukilaissa määrätystä vapaan tulon tulorajan korottamisesta tai peräti sen kokonaan poistamiseen sellaisissa tapauksissa, että opiskelija pystyy etenemään opinnoissaan normiajassa ja samaan aikaan sitten pystyy tekemään töitä? Hallitusohjelmassahan on tavoitteena, että työuria voidaan ja pitääkin kasvattaa sieltä alkupäästäkin alkaen.

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Paloniemi kantoi aikaisemmin tässä huolta ammattikorkeakouluista, ja nyt en malta olla käyttämättä tilaisuutta hyväkseni kertoakseni viime viikolla tehdystä Talouselämän tutkimuksesta, vertailusta ammattikorkeakoulujen välillä. Haluaisin rohkaista teitä muita korkeakoulujen hallinnossa olevia tekemään siellä itse niitä ratkaisuja, joilla päästään hyviin ja tehokkaisiin lopputuloksiin. Meidän ammattikorkeakoulu, Mikkelin maakunnallinen ammattikorkeakoulu, oli rankattu ensimmäiseksi monen vuoden uurastamisen jälkeen, ja siitä voivat kyllä kaikki ottaa mallia. Me olemme itse tehneet siellä niitä ratkaisuja, joita nyt vasta patistellaan sitten ministeriön suunnasta muita tekemään. Tekemällä itse saa tehtyä paljon paremmin kuin odottamalla muiden ohjausta ja käskytystä.

Mutta, arvoisa puhemies, ministerille vielä kysymys eräästä asiasta, josta ei olla vielä tänään kuultu, ja se on sähköisten yo-kirjoitusten järjestäminen. Olen ymmärtänyt, että siihen on varattu ensi vuodelle jo vähän rahaa, mutta mitä se käytännössä tulee tarkoittamaan juuri ensi vuoden osalta? Mistä lähdetään liikkeelle, ja millä tavalla sitä aiotaan sitten lähteä toteuttamaan?

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on muutamissa puheenvuoroissa puhuttu yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoitten tuloista ja sitten toisaalta opintoaikojen lyhentämisestä.

Nyt samaan aikaan kun niitä opintoaikoja aiotaan lyhentää, niin sitten pitää pitää huolta siitä, että näissä yliopistoissa ja korkeakouluissa on tarpeeksi tehokas tämä opetus- ja tutkimussysteemi sillä tavalla, että opiskelijat voivat selvitä niistä opinnoistaan nopeammin. Millä tavalla ministeriö voi vaikuttaa siihen, että yliopistoissa otettaisiin vaikkapa kolmas lukukausi käyttöön tai tehostettaisiin tätä opetustoimintaa ja tutkimustoimintaa sillä tavalla, että nämä hyvät ajatukset mahdollistuisivat?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Arhinmäki ehti lähteä ennen kuin ehdin kertoa hänelle, että hän oli kyllä valitettavasti väärässä väittäessään, että taiteilijaeläkkeet eivät kuulu kulttuuriministeriölle. Kyllä ne sinne kuuluvat. Nehän nimenomaan siirrettiin VM:stä OKM:ään, koska ajateltiin, että siellä on enemmän osaamista tässä asiassa. Ehkä kuumeinen ministeri sotki tässä apurahan saajien sosiaaliturvalain näihin ylimääräisiin taiteilijaeläkkeisiin, joita tosiaan on puolet vähemmän kuin pitäisi olla.

Mutta haluaisin kysyä vielä opetusministeriltä, nyt kun on uutisia siitä, että oppimiserot kasvavat esimerkiksi Helsingissä: Miten te jatkatte tätä ministeri Gustafssonin erinomaista alulle panemaa koulutuksen tasa-arvo-ohjelmaa, jotta saadaan autettua nimenomaan näitä oppilaita, jotka nyt eivät hae ollenkaan toiselle asteelle ja jotka ovat niin huonokuntoisia, että ammattikoulutkaan eivät ota heitä opiskelemaan? Miten voidaan täsmäauttaa juuri näitä nuoria?

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Monen muun täällä olevan tavoin olen kyllä kovin kiinnostunut siitä, miten te aiotte tuon oppivelvollisuusiän nostamisen käytännössä toteuttaa. Ensimmäisiä laskelmia on kuultu, että kysymys olisi noin sadan miljoonan euron hankkeesta. Ovatko ne aivan tuulesta temmattuja vai sinne päinkään? Myös sata miljoonaa on kuultu, nyt kuulen luvun 15 täältä myöskin — missä hintaluokassa liikutaan? Siitä olisi mukava kuulla hieman enemmän, ajatellen vielä tätä tiukkaa tilannetta, missä olemme.

Mutta sitten toinen kysymys ministerille: ammattikorkeakouluopiskelijat ja heidän terveydenhuoltonsa, joka täällä jo esillä Alanko-Kahiluodon toimesta olikin. Kun te sanoitte täällä ammattikorkeakoululain käsittelyn yhteydessä kesäkuun alussa, että jos se teistä on kiinni, niin tämä asia tulee kuntoon, niin tuleeko se nyt kuntoon, vakinaistetaanko tuo kokeilu tai tuodaanko automaatiojäsenyys uudelleen keskusteluun? Millä tavalla te aiotte tuon asian hoitaa? Onko se teistä kiinni?

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä kun on keskusta nostanut Kalmarin ja Puumalan toimesta muun muassa esille tämän oppivelvollisuuden pidentämisen epäuskon, niin täytyy nyt kuitenkin todeta se, että on hyvä, että hallitus ainakin pyrkii tekemään jotain niitten nuorten keskuudessa, jotka putoavat sieltä. Mehän tiedämme, että kumminkin 94 prosenttia jatkaa peruskoulun jälkeen ammattikouluun ja lukioon ja siellä on hyvin pieni gäppi, 4—5 prosenttia, jotka sitten tippuvat jonnekin.

Olisin peräänkuuluttanut sitä, kuten edustaja Elomaa, että näille nuorille ei välttämättä sovellu se koulussa istuminen, joten toivoisin, että hallitus konkreettisesti keksisi jonkun keinon, että me saisimme näitä nuoria oppivelvollisuuden nimissä kiinnitetyksi esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutustie pitää kyllä avata semmoiseksi, että työnantajat myös kiinnostuvat siitä.

Olisin kysynyt, ministeri, vielä sitä teiltä, että kun ammattikoulun perustutkinnon tavoite on nostettu 64 prosenttiin, että kolmessa vuodessa tutkinto toteutuu, mutta samanaikaisesti valtionosuusmäärärahat pienenevät yhteensä 11,4 miljoonaa euroa (Puhemies koputtaa) ammatillisen koulutuksen ja lisäkoulutuksen ja erikoisoppilaitosten osalta, niin miten tämä käytännössä toteutetaan, kun määrärahat pienenevät ja tavoitteet on nostettu kuitenkin suuremmiksi.

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rakennepaketin linjauksen mukaan oppisopimuskoulutuksen uudistustyön ohella etsitään työ- ja virkasopimuspohjaisia ratkaisuja yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tavoitteena nostaa yritysten kiinnostusta tarjota nuorille oppisopimuspaikka.

Nykyisen oppisopimuskoulutuksen rinnalle tai tilalle on luotava nuorille rajattu koulutustyösuhde, jonka palkka voi olla alempi kuin nykyisessä oppisopimustoiminnassa. Opiskelijalla olisi edelleen oikeus opintorahaan ja muihin opintososiaalisiin etuuksiin niitä koskevien ehtojen mukaisesti. Koulutustyösuhteessa suurin osa oppimisesta tapahtuisi työpaikalla, 10—30 prosenttia suoritettaisiin oppilaitoksessa. Esityksellä raivattaisiin esteitä nuorten koulutuksen ja työllistymisen tieltä. Kysyisin ministeriltä: miten tällaista koulutustyöehtosopimusta voitaisiin nyt pikaisesti edistää?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 60 miljoonaa euroa luokkakokojen pienentämiseen ja 23 miljoonaa euroa koulujen välisen eriarvoisuuden vähentämiseen ovat molemmat äärettömän tärkeitä tasa-arvotekoja. Onko ministeri Kiurulla tietoa edellisiin vastaaviin tarkoituksiin ohjattujen määrärahojen käytöstä ja tuloksista kunnissa, ja ohjautuivatko rahat varmasti sinne, minne ne oli tarkoitettu, ja onko nyt tarkoitus käyttää samoja kriteereitä näitä määrärahoja jaettaessa, ja etenkin: tulevathan nämäkin rahat varmasti korvamerkityiksi?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksen mukaan erityisopetuksen järjestelyissä on moninaisia puutteita. Puutteita on ollut esimerkiksi erityisopetuksen tiedonkeruussa, jolla toimintaa voisi kehittää. Mutta se tiedetään, että syrjäytymispolku vetää erityisesti niitä lapsia, jotka syystä tai toisesta ovat joutuneet erityisopetukseen perusopetuksen aikana.

Kysyn ministeriltä, mitä asian eteen aiotaan tehdä. Oppilasmäärissä ei tapahdu muutosta, mutta valtionapu kunnille vähenee. Millä keinoilla ministeri varmistaa sen, että perusopetukseen sisältyvään erityisopetukseen korvamerkitään riittävät resurssit kuntatasolla?

Ja vielä tähän oppivelvollisuusiän korottamiseen: Onko ministeri kuullut kentältä hyvistä uusista innovaatioista, joilla nämä armovitosen kouluallergiset nuoret saataisiin innostumaan? (Puhemies koputtaa) Onko ministeri kuullut tällaisista innovaatioista, joihin olisi itse innostunut?

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkaisin vielä hetken tästä seksuaalisesta häirinnästä, koska tutkimusten tulokset kertovat karua kieltä siitä, että oppilaat tarvitsevat tietoa seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta ja siitä, missä kulkevat rajat, mitä seksuaalinen häirintä ja väkivalta on ynnä muuta, ja toki tätä tietoa tarvitsevat myöskin opettajat. Nyt kun opetussuunnitelmia ollaan muuttamassa, niin onko pohdittu, että oppilaille mahdollisesti tarjottaisiin turvataito-opetusta?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen kävi täällä salissa ja käytti puheenvuoron, jossa hän kertoi, että nuorten työttömien määrä on lisääntynyt 7 000 nuorella. Tämä huolestuttaa kovasti. Mietin sitten, mitä mahdollisesti voitaisiin tehdä asialle, kun tiedetään, että nuoret eivät saa työtä ilman kokemusta ja kokemusta ei saa ilman työtä, mistä he saisivat sen jälkeen vaikka työharjoittelupaikan, kun ovat valmistuneet ammattiin. Mietin, olisiko mahdollisuus nyt sitten kumminkin hallituksen miettiä jotain suurempaa kampanjaa siitä, että saataisiin kunnat, valtio ja kaikki yritykset lähtemään liikkeelle, että jokainen kantaisi vastuuta siitä, että nuoret saisivat sen työharjoittelupaikan, jonka jälkeen heillä olisi mahdollisuus saada myös jossain vaiheessa se pitkäaikainen tai vaikka lyhytaikainen työpaikka. Lauri Ihalainen on todella todennut sen hyvin, että jos ei ole työkokemusta, niin on äärettömän vaikea saada sitä ensimmäistä työpaikkaa. Minä toivon, että tämä olisi yrityksillekin semmoinen suuri haaste, kun valtio on kumminkin vaikeina aikoina myös tukenut yrityksiä, jos he ottaisivat kopin siitä, että hekin huolehtisivat tästä yhteiskuntatakuusta omalta osaltaan ja palkkaisivat niitä nuoria sinne työharjoitteluun.

Opetusministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Aloitan edustaja Kuusistosta, nimittäin unohdin jo äsken vastata siihen, että kyllä myöskin Uudenmaan kansanedustajat tekivät valtavasti töitä siinä, että näimme sen kokonaistilanteen, jossa me olimme myös ammatillisen peruskoulutuksen paikkojen suhteen. On hyvä sanoa, kun täällä Vehkaperä kysyi, minkä takia leikataan ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja, että kyllä meidän täytyy muistaa, että meidän ikäluokka merkittävästi pienenee, ja kun peräänkuulutetaan sellaisia säästöjä, jotka eivät olisi keneltäkään pois, niin siitähän siinä oli kysymys, että yritetään sitten leikata sellaisia paikkoja, joita ei tarvita. Mutta olen tullut siihen tulokseen, että ihan suoraviivaisesti ei voi lähteä siitä, että me leikkaamme juuri sen verran kuin ikäluokka pienenee, vaan alueittain tämä kohdentuma pitää tehdä niin, että me sen kestämme.

Olen pyrkinyt omalta osaltani tekemään sellaiset ratkaisut, että me pyrimme todella tarjoamaan nämä paikat. Siinä suhteessa haluan sanoa, että Uudellamaalla tilanne paranee merkittävästi, koska jos vuonna 2011 se tarjonta oli alle 62 prosenttia kaikille nuorisoikäluokasta, niin ensi vuonna se on 75 prosenttia. Se on minusta huikea saavutus. Se kertoo siitä, että suunta on oikea, mutta suhteessa ikäluokan kokoon, kun verrataan maan keskiarvoon, se on vielä liian vähän. Ponnistelut jatkuvat.

Sitten toiseen teemaan. Työ on parasta sosiaaliturvaa, yhdyn myös tähän ajatteluun siinä suhteessa. Tältä osin, kun moni kysyy, miksi esitin rakennepakettiin oppivelvollisuuden pidentämistä, niin esitin sitä sen takia, että me keskustelemme liian paljon vain siitä, miten me siellä vanhemmassa, varttuneemmassa päässä pidennämme työuria, mutta me hyvin harvoin katsomme tänne nuorisopäähän niin, että meillä olisi konkreettisia ehdotuksia pöydällä. Olen kaksi ehdotusta tehnyt. Toinen on se, että pidennetään oppivelvollisuutta, ja toinen on se, että puretaan opiskelijasuma. On laskettu, että jos se toteutettaisiin niin kuin olen täällä pöydässä esittänyt, sillä kahdella vuodella me voisimme pidentää meidän työuria täältä nuorisopäästä.

Sillä on merkitystä, koska tämä rakenteellinen kestävyysvaje, joka meillä on, on merkittävä. Nyt tuohon pakettiin on otettu puoli vuotta täältä nuorisopäästä. Siltä osin meillä on varaumaa sitä skaalaa sitten katsoa, mihin nämä toimet asetetaan. Mutta se kertoo siitä, että jos rakenteellisia uudistuksia tehdään kestävyysvajeen nimissä, niin siinä on teille kaksi kaikkein tärkeintä. Kun yksi tyttö 16-vuotiaana miettii, meneekö amikseen vai ei mene, se on 10 vuotta työvuosia lisää sille tytölle, joka päättää valita ammatillisen peruskoulutuksen eikä jää kotiin. Se on tälle talolle aivan merkittävä parannus, kun puhutaan kestävyysvajeesta. Jos oppivelvollisuuden pidentämisellä ohjataan nuoret joko valmistavaan koulutukseen tai sen variaatioihin tai sitten suoraan lukion tai ammattikoulun penkille, niin hieno juttu myös kestävyysvajeen näkökulmasta. Mutta parasta sosiaaliturvaa on se, että he löytävät koulutuksella ja omalla työpanoksellaan itselleen oman paikan tässä maailmassa. Se on, kuulkaa, halpaa säästöä pitkällä juoksulla, oli sitten hintalappu mikä tahansa.

Sitten tullaan siihen toiseen, jonka edustaja Kantola nosti esiin, ja myöskin Tiainen sitä keskustelua tässä kävi. Minusta on tärkeätä, että nyt on, kuulkaa, rakennetalkoot edessä korkeakoulusektorilla, tämä ei muuten mene. Emme voi sanoa, että annetaan raippaa ja piiskaa vaan kaikille opiskelijoille, kun laiskat eivät opiskele. Ei se siitä aina kiinni ole. Kyllä meidän täytyy myöskin se nähdä, että me tarvitsemme yliopisto- ja ammattikorkeakoulumaailmassa suuria rakenteellisia muutoksia oppimisympäristöihin, jotta sieltä valmistutaan ajoissa. Se ei ole, kuulkaa, enää niin kuin 60-luvulla, että liitutaulu riitti ja siinä oli kaikki.

Ei se, kuulkaa, mene enää niin. Nyt pitää, vaikka ovat niin autonomisia nämä meidän yliopistot, kyllä meidän toivoa kansanedustajina, että nyt näihin rakenteellisiin talkoisiin lähdetään, koska kansakunnan etu on se, että yliopistoissa ei opiskella pahimpina vuosina seitsemää vuotta. Nyt on niin, että näihin talkoisiin lähdetään. Se on ympärivuotista opiskelua, kolmas lukukausi, se on, kuulkaa, tenttiakvaario, se on uudenlaista kakkosvaihetta opiskelijavalintoihin, se on vaikka mitä, mihin meillä ei nyt ole aikaa. Mutta rakennetalkoot ovat edessä, ja sille kaikelle me sanomme "jees".

Nyt, puhemies, on vielä yksittäisiä pieniä huomioita, kun vähän pääsin vauhtiin.

Ai ai ai, se on muuten puhemiehen pahin pelko, että tässä on paperi edessä. — Tämä on kova juttu, ja tästä puhuivat aika monet edustajat: Wallinheimo, Kerolakin puhui, Mäkisalo-Ropponen. Minä kiitän teitä, että te olette oikealla jyvällä, nimittäin koulujen alueelliset haasteet ovat isoimmat siinä, että meidän koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu. Miten te selitätte minulle sen, että lukutaidossa Pisa-tutkimustulosten mukaan meidän 9-luokkalaisten ero on puolitoista vuotta? Pahimmillaan meidän parhaiden ja huonoimpien koulujen ero on kaksi ja puoli vuotta. Ja sitten tulee se jymy: 5—7 vuotta on erona, kun me vertaamme sitä parasta 5:tä prosenttia ja heikointa 5:tä prosenttia. Tämäkö on se paras peruskoulu, mihin me pystymme?

Loppuviimeksi tosiasia on se, että 80-prosenttisesti (Puhemies koputtaa) meidän lasten ja nuorten oppimistuloksista selitetään esimerkiksi Helsingissä — niin kuin Alanko-Kahiluoto tässä kysyi — sillä, mikä on äidin koulutustaso. Opetusministerin se vetää vähän hiljaiseksi, jos äidin koulutustasoa parantamalla me saamme meidän lapset ja nuoret menestymään tulevaisuuden peruskoulussa. Sitäkin me teemme, mutta minun mielestäni on tärkeää nostaa ei vain näiden äitien koulutustasoa, jotta lapset menestyvät paremmin, (Puhemies koputtaa) vaan niiden lasten mahdollisuuksia opiskella niin, että tasa-arvoisesti annetaan kaikille mahdollisuus. Tämä on kova juttu, ja siitä meidän pitää pitää kiinni, ja se on varmasti koulutuspolitiikan isoin isoin punainen linja jatkossa.

Sofia Vikman /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt kun kuunteli ministeri Kiurun näkemyksiä oppivelvollisuuden pidentämisestä, niin hieman alkoi huolestuttaa, että monimutkaista asiaa ollaan yksinkertaisella keinolla ratkaisemassa. Mennään säädöksen taakse piiloon ja kuvitellaan monimutkaisen kysymyksen ratkeavan sillä ainoastaan. Todellisuudessa tarvitaan monimuotoisia ratkaisuja ja panostuksia yksilölliseen tukeen ja toimivien työelämäväylien löytymiseen. Syrjäytymistä ei voi estää lailla, vaan jokaista nuorta on aidosti kohdeltava yksilönä. Jos oppilas on pinnannut koulusta vuosikausia, ei koulumotivaatio ylimääräisellä pakkovuodella palaa. Resurssit kannattaa suunnatakin tarkoin nimenomaan yksilölliseen tukeen, putoamisvaarassa oleviin ja perusopetuksen ja sen jälkeisten vaihtoehtojen kehittämiseen. Esimerkiksi juuri täällä äsken keskustelussa ollut työssäoppiminen voi olla toimiva väylä hankkia ammatti silloinkin, kun koulunpenkillä istuminen ei maita.

Arvoisa puhemies! Suomen menestyksen kivijalka on laadukas koulutus, jonka perusta luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Budjetissa perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen on varattu 60 miljoonaa euroa, ja se osaltaan parantaa kouluhyvinvointia ja työrauhaa. Varoja kohdennetaan myös oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen opetuksessa sekä ylioppilastutkinnon sähköistämiseen. Lisäksi oppilas- ja opiskelijahuollon rahoitusta lisätään, mikä on hyvä asia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön puolella toteutetaan erityisesti monia tärkeitä toimia työurien pidentämiseksi alkupäästä. Opintotuen rakennetta muokataan siten, että se kannustaa nopeampaan valmistumiseen. Opintotukeen oikeuttavaa aikaa lyhennetään, mutta vastaavasti kustannusneutraalisti opintotuen kuukausittaista summaa hieman korotetaan. Tämä on ahkeran opiskelijan kannalta ehkä paljon merkittävämpi uudistus kuin indeksi, joka ei sitten kuitenkaan siellä opiskelijan päivittäisessä kukkarossa lopulta näin paljoa tunnu.

Myös korkeakouluja kannustetaan opiskelijoiden nopeamman valmistumisen tukemiseen. Esimerkiksi yli 55 opintopistettä vuodessa suorittavien opiskelijoiden painoarvoa korkeakoulujen rahoituksessa lisätään. Tämä toivottavasti johtaa siihen, että korkeakouluissa esimerkiksi kurssitarjottimet mietitään fiksusti niin, että opiskelijoiden on mahdollista suorittaa opintoja täysipainoisesti. Korkeakouluissa mahdollistetaan myös ympärivuotinen opiskelu.

Turhia välivuosia vähennetään lisäämällä ylioppilastutkinnon painoarvoa korkeakoulujen sisäänpääsyssä. Samalla työelämän ja koulutuksen kohtaantoa parannetaan ja nyt hakijasumaa puretaan lisäämällä sisäänottoa määräaikaisesti työmarkkinoiden kannalta keskeisillä aloilla eli siellä, missä työelämän tarvetta on eniten.

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä ja positiivinen asia, että koulutusvientihanke on vihdoin pyörähtänyt käyntiin, mutta samalla tulisi kuitenkin muistaa, että kaikista tärkeintä koulutusviennin todellisen edistymisen kannalta olisi nyt antaa ammattikorkeakouluille todelliset välineet vastata maailmalla vallitsevaan koulutuskysyntään ja periä lukukausimaksuja EU- ja Eta-alueiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.

Lisärahoituksen esittäminen budjetissa YTHS-kokeilun jatkamiseksi on erittäin kannatettavaa. Reilu viikko sitten julkaistun ohjaustyöryhmän väliraportin mukaan YTHS-malli sopii hyvin ammattikorkeakouluopiskelijoille. Päätös YTHS-mallin laajentamisesta koskemaan kaikkia ammattikorkeakouluopiskelijoita tulisikin tehdä viimeistään seuraavassa kehysriihessä, sillä tämä malli on todettu hyväksi ja toimii myös ennaltaehkäisynä, koska YTHS:llä on paras asiantuntemus opiskelijoiden terveydenhuollossa, ja kun terveydenhuolto pelaa, niin opinnot etenevät jouhevasti ja näin myös työurat pitenevät alkupäästä.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Jokaisen poliitikon olisi nähtävä talouden iso näkymä: taantuma jatkuu, varmastikin tästä vielä useampia vuosia, työttömyys kasvaa, ja julkinen talous velkaantuu. Istuva Kataisen hallitus ei pääse itse linjattuihin tavoitteisiin. Valtiontalouden tasapainoa ei saada tasattua tämän vaalikauden aikana. Velanotolle ei näy stoppia, ja työttömyysastetta ei saada nostettua 75 prosenttiin.

Viime viikolla, kun talousarviokeskustelu aloitettiin, tässä salissa kinasteltiin eri puolueiden välillä velanoton määrästä. Olennaista kuitenkin on, mihin tämä velkaraha oikein käytetään. Keskusta ei kannata nykymenon jatkuvan syömävelan käyttöä. Lisärahaa tarvitaan elvytyksen nimissä satsattavaan kasvuun, työllisyyteen ja investointeihin.

Meillä kaikilla on varmasti yhteinen huoli Suomen talouden tilasta. Siihenpä se yksimielisyys varmasti sitten jääkin. Maan hallitus on sysännyt kaikki rakenteelliset ratkaisut muille tahoille. On toivottu ja odotetaan ihmetekoja rakenneuudistuspäätöksistä.

Kiitosta sen sijaan voidaan antaa työmarkkinaosapuolille kokonaisratkaisun syntymisestä. Heidän pöydällään lepäävät nyt kuitenkin esimerkiksi työurien pidentämisen päätökset, joihin hallitus ei löydä yhdessä ratkaisua.

Julkisen talouden velkaantuminen maksatetaan kunnilla leikkaamalla kuntien valtionosuuksia 1,3 miljardin euron vuositasolla — keventämättä kuntien tehtäväkuvaa, jonka senkin leikkaamislistat on sysätty nyt oppositiopuolueille.

Kannatatte kuntien pakkoliitoksia ideologisista syistä ilman taloudellisia perusteita ja laskelmia. Minkä verran te hallituspuolueen jäsenet aidosti ja oikeasti uskotte suurkuntien parantavan kestävyysvajetta?

Harmillista on myöskin se, että hallitus kurjistaa lapsiperheitä. Leikkaamalla kotihoidon tukea kavennetaan perheiden valinnanmahdollisuuksia omien lasten hoidossa ja lisätään kuntien päivähoitokustannuksia lähes 300 miljoonalla eurolla.

Ihmeellistä on myöskin, että kun hallituksessa istuu sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto, niin tasaverot nousevat. Bensan, sähkön ja arvonlisäverotuksen nousu ei huomioi ihmisten maksukykyä. Odotettavissa on myös se, että paineita kunnallisveron nostamiseen on eri puolilla Suomea.

No, mitä nyt tässä tilanteessa oikein tarvitaan? Pienen maan, pienen kansan osaaminen lepää kansassa, joka on koulutettu ja osaava. Siksi myös pk-yritysten tukeminen tässä tilanteessa on tärkeää. Satsaisimme siihen, missä aidosti ja oikeasti olemme hyviä ja missä omavaraisuusastetta voidaan parantaa. Niitä asioita ovat kotimainen uusiutuva energia ja kotimainen ruuantuotanto. Kotimaisten investointien suhteen esimerkiksi tiet, radat, satamat ja lentokentät odottavat perusparannuksia. Ne eivät ole vain ja ainoastaan menoerä vaan investointi tulevaisuuteen ja kasvuun.

Meillä on paljon kotimaista raaka-ainetta ympärillämme, kuten puuta ja mineraalia. Niiden jalostusaste odottaa tekijäänsä. Niihin meidän on satsattava.

Arvoisa puhemies! Lopuksi on todettava, että Suomen velkaantumisen ja talouden kuntoon laittaminen on jätetty seuraaville hallituksille. Hallitus pakenee vastuutaan ja jättää tekemättä työn, joka sille aidosti ja oikeasti kuuluu. Sopeutustoimet ja leikkauslistat ovat vielä edessä. Niitä odotammekin kauhulla. Nyt tarvitaan hallituksen ryhtiä ja sitä kaivattua johtajuutta. Budjettikirjasta paistaa linjattomuus ja väsymys yhteisten asioiden hoitamiseen.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Mitä pidemmälle vaalikausi on edennyt, sitä vakavammalta Suomemme tulevaisuus näyttää. Nykyinen hallitus on ohittanut kautensa puolivälin, ja mitä se on saanut aikaan? Hallitusohjelmassa päätavoitteina olivat työllisyyden parantaminen ja velkaantumisen pysäyttäminen. Nyt työttömiä on yli 300 000, työttömyys on jatkuvassa kasvussa ja isoja, huonoja uutisia kuullaan jatkuvasti. Työllisyystavoite on karannut hallituksen käsistä. Viikoittain, lähes päivittäin tulee uutisia yt-neuvotteluista tai irtisanomisista. Viime viikollakin, esimerkiksi keskiviikkona, tuli ilmoitukset noin 1 300 uudesta työttömästä. Valtionvelka nousee ensi vuonna 100 miljardiin euroon ja velan osuus bruttokansantuotteesta yli 60 prosenttiin. Joudumme siis käytännössä EU:n mallioppilaasta lähes euroalueen tarkkailuluokalle tämän hallituksen aikana.

Kunta- ja sote-uudistukset ovat hallituksen innosta huolimatta sekavassa tilassa. Kunnat ja kuntapäättäjät joutuvat toimimaan epävarmuuden tilassa ja epätietoisina tulevaisuudesta. Hallituksen päättämät kuntien valtionosuuksien leikkaukset johtavat kuntien velanoton kasvuun ja kunnallisverojen korotuksiin. Tällä hetkellä esimerkiksi valtionosuuksien leikkaukset ja hallituksen muut toimenpiteet aiheuttavat kunnille vähintään 2 veroprosentin nousupaineen.

Ympäri Suomen kuuluu tietoja myös kuntien suunnittelemista rajuista henkilöstöleikkauksista. On pelättävissä, että hallituksen kuntiin kohdistama kuristusote huonontaa eniten nimenomaan heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten eli lasten, vanhusten, työttömien, sairaiden ja vammaisten etuja. Kuntien palvelut ovat hyvinvointivaltion turvaverkkoa, ja tätä verkkoa hallitus on nyt omilla toimillaan harventamassa. Hallituksen uudistukset eriarvoistavat maata rajulla kädellä, eli suurimpien kaupunkiseutujen ulkopuoliset kaupungit ja niiden kehyskunnat kärsivät eniten.

Hallituksen saavutukset voi tiivistää siten, että hallitus on epäonnistunut taloustavoitteissaan ja sekoittanut kunnat sekä maakunnat uudistuksillaan.

Keskusta on esittänyt oman vaihtoehtonsa. Se on useamman vuoden kasvuohjelma, johon tarvitaan riittävä kasvurahasto, joka on kooltaan 3—5 miljardia euroa. Kasvurahastolla tuettaisiin satoja uusia ja kasvuhakuisia yrityksiä, jotta työllisyyttä saataisiin parannettua merkittävästi. Tarvitsemme uusia kasvualoja vanhojen, jopa hiipuvien teollisuusalojen sijaan ja niiden rinnalle. Hallituksen oma kasvurahastohanke on nykyisessä tilanteessa aivan liian pieni. Tarvitaan myös laajempi yhteiskuntasopimus, johon otetaan mukaan myös työmarkkinaratkaisun ulkopuoliset kansalaiset eli esimerkiksi yrittäjät, viljelijät, opiskelijat ja eläkeläiset, jotta oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa säilyy.

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee nyt yhteistyötä, ei ylhäältäpäin sanelua. Suomi on mahdollisuuksien maa. Metsä, bioenergia, maaperä, korkea koulutus ja uudet innovaatiot: niissä on mahdollisuuksia. Suomi tarvitsee nyt eteenpäin suuntautuvaa otetta, joka suo mahdollisuuden luoda uutta työtä ja yrittäjyyttä. Näitä uudistuksia ei kuitenkaan saa tehdä siten, että heikoimmat kansalaiset ja eri alueet kärsivät.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ensi vuoden budjetiksi on jo vanhentunut, kun sitä annetaan eduskunnalle. Tämä vanhentuminen tulee siitä, että meidän talouden kehitys on ollut niin hurjaa, työttömyyden kasvu niin nopeaa, että verokertymät tulevat varmasti alittumaan samoin kuin työttömyysturvamenot ylittymään siitä, mitä budjetissa on esitetty.

Tässä yhteydessä tuleekin mieleeni 1990-luvun alku, jolloin elimme myöskin erittäin syvää talouden taantumaa ja lamaa, ja Suomihan oli hyvin lähellä joutua Kansainvälisen valuuttarahaston holhoukseen. Silloin annettiin eduskunnalle budjetti, joka keväällä, kun sitä laadittiin, oli 12 miljoonaa mummunmarkkaa ylijäämäinen, ja sitten kun se annettiin eduskunnalle syyskuussa, se oli edelleen ylijäämäinen 4 miljoonaa mummunmarkkaa, mutta sitten kun päästiin joulukuuhun, niin budjetti olikin sitten jo selkeästi alijäämäinen. Ja tämän budjetin kohdalla saattaa käydä aivan yhtä hyvin näin, ja toivonkin, että eduskunnan valiokuntakäsittelyssä ensi vuoden budjetista laaditaan nimenomaan hyvin realistinen ottaen huomioon se, että talouden luvut muuttuvat kovaa vauhtia.

Arvoisa puhemies! Suomi elää tällä hetkellä kyllä varsin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Meillä on kaiken kaikkiaan noin 400 000 ihmistä tänä päivänä ilman työtä, kun otetaan mukaan ne, jotka ovat myöskin koulutuksessa, ja kaikkein surullisinta on se, että työpaikkaa vailla olevien alle 20-vuotiaiden määrä on kasvanut vuodessa 7 400 ja heitä tällä hetkellä on yli 40 000. Tämä on erittäin puhutteleva luku ja varsinkin tilanteessa, jossa hallituksen tavoitteena oli lisätä nimenomaan nuorisotakuun kautta nuorten mahdollisuutta kouluttautumiseen, työllistymiseen. Mutta tämäkään ei valitettavasti toimi, eli hallituksen pitää nuorisotakuujärjestelmäänsä nyt selkeästi muuttaa, koska muuten entistä enemmän niitä nuoria joutuu syrjäytymisuhan alle ja syrjäytyy.

Mutta, arvoisa puhemies, se, mistä olen erittäin pettynyt tämän budjetin osalta: siitä budjetista puuttuvat uuden kasvun, uuden työn ja työllistymisen eväät. Tämän budjetin suurin heikkous on tosiaan se, että sieltä puuttuvat sellaiset mahdollisuudet kuten esimerkiksi ensimmäisen palkkatyöntekijän palkkatuki. Meillä on 265 000 yrittäjää Suomessa. Heistä 65 prosenttia on yksinyrittäviä, ja jos he palkkaisivat ensimmäisen työntekijän, niin sitä kautta syntyisi mittava määrä, yli 100 000 uutta työpaikkaa, mutta se vaatisi sen pienen palkkatuen. Edelleen esimerkiksi arvonlisäveron alarajan nostaminen — nyt se on 8 200—15 000—20 000:een toisi uusia työpaikkoja.

Ja mikä tärkeintä, Suomi on poikkeuksellisen runsas maa luonnonvaroilla mitaten. Meillä on viljavat pellot, kalaisat vedet ja metsissä kasvaa energiaa, mutta tämä ensi vuoden budjettiesitys ei näitä luonnonvarojen hyödyntämismahdollisuuksia suinkaan edistä vaan päinvastoin leikkaa sieltä. Suomi ei tästä nouse eikä tämä suurtyöttömyys meillä helpota, jos me emme kerta kaikkiaan kykene luonnonvarojamme tehokkaammin hyödyntämään.

Tähän tietysti liittyy sitten se maa- ja metsätalousministeriön pääluokka, ja aivan erityisen huolissani olen siitä, millä tavalla Suomi nyt kykenee valvomaan etunsa, kun neuvotellaan Etelä-Suomen A- ja B-alueen vakavien vaikeuksien tuesta. Nyt näyttää tällä hetkellä siltä, että ministeriö on ottanut tavoitteeksi säästää 141 artiklan noin vajaat 70 miljoonan euron rahat vuositasolla, ainakin säästää siitä valtaosan, kun hallitus ajaa maito- ja nauta- ja kasvihuonesektoreita 141 artiklan alta rahoitettavaksi jatkossa cap-tuesta eli Euroopan unionin rahoittamasta cap-tuesta. Se määräraha ei kuitenkaan kasva. Olisi ministerin pitänyt neuvotella siihen nousua, jos sinne aiotaan lisätä ja siirtää uusia toimialoja, niin kuin nyt tavoitteena on.

Eli lopputulema on, summa summarum, maatalouden osalta, että viljelijöiden tuloja leikataan useampaa kautta: kansallisen tuen kautta, sitten hyvin helposti tämän cap-tuen kautta tapahtuu leikkausta, ja edelleen sosiaaliturvan sektorilla etuuksia heikennetään. Ei Suomi tule menestymään, jos ei se ota tosissaan sitä luonnonvarojen runsasta määrää, joka meillä on, ja niitä todella tehokkaasti hyödynnä. Toivottavasti nyt viisaus koittaa, ja mitä pikemmin saataisiin uudet vaalit ja uusi hallitus, se olisi Suomen pelastus.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Aika nopeaan näytti tuo jono etenevän nyt. Tosiaan on hyvä, että tämä puheenvuoro tuli hyvinkin nopeasti.

Arvoisa puhemies! Puhun vieläkin kuntataloudesta. Kuntatalous on merkittävä osa julkista taloutta. Julkisen talouden tasapainotuksesta sälytetään keskeinen osa kuntien kontolle. Monta kertaa tämän kuluneen kahden vuoden aikana on hallituksen taholta todettu, että keskeisin rakenneuudistus, jolla julkisen talouden alijäämää korjataan ja kestävyysvajetta paikataan, on suuri kuntauudistus. Suuren kuntauudistuksen sisältö on ollut ja on, näyttää edelleen olevan, kuntarakenteen muutos. Tähtäyspisteenä on se 70 kunnan tavoite, joka julkistettiin tammikuussa 2012. Surullista on se, että mitkään tutkimukset, selvitykset ja analyysit eivät tue sitä, että tällä toimenpiteellä, toteutettiin se joko pakolla tai painostuksella, pystyttäisiin kestävyysvajetta korjaamaan.

Täällä tänään on puhuttu myöskin siitä, että pitäisi saada laskelmat näiden tavoitteiden perusteiksi. Ministeri vastasi tänään, että täytyy ensinnä nähdä, mitkä ovat lopulliset selvitysalueet ja mitä todella tapahtuu. Mielestäni jo tavoitteilla pitäisi olla perusteet. Siinä vaiheessa, kun tavoitellaan tiettyä ratkaisua, pitää pystyä osoittamaan, mihin tällä tavoitteella päästään. Nyt todettiin, että ei pystytä osoittamaan. Se tuo selkeästi esille sen, että tällä koko uudistuksella ei ole kestävää pohjaa. Tämän ovat monet tutkijat todenneet. Tämä on aika surullinen asia.

Tässä samassa yhteydessä on puhuttu siitä, että kuntien velvoitteita, tehtäviä, vähennetään nyt miljardin euron arvosta. Se on tärkeä asia. Kunnilla on se 535 tehtävää, mutta se velvoitteiden vähentäminen on paljon isompi juttu kuin luetteloista kruksin vetäminen jonkun tehtävän ylitse. Esimerkiksi erikoissairaanhoito on yli 6 miljardia euroa, perusterveydenhuolto yli 4 miljardia. Silloin pitää mennä niiden tehtävien sisälle, miten nämä palvelut järjestetään, tuotetaan, johdetaan ja organisoidaan, ja siihen on välineitä. Mutta tilanne on ollut se jo yli kaksi vuotta, että tähän liittyvä kehitystyö kunnissa on jysähtänyt paikoilleen, kun kaikki resurssit on kohdistettava kuntaliitosselvityksiin ja niiden miettimiseen.

Kunnissa on erittäin hankala tilanne siinä, että mietitään, mitä saa tehdä ja mitä ei. Se voimavara, joka liittyy siihen, mistä tänäänkin on puhuttu, miten palveluja tehostetaan, miten uusia menetelmiä otetaan käyttöön — se voimavara, mistä viisaus tulee, se asuu kunnissa. Kunnat pystyvät paljon enempään kuin mielikuva on, jos sitä asiaa tuetaan.

On erittäin merkittävä haaste saada se miljardi pois. Se ei onnistu pelkästään luetteloimalla, luettelosta karsimalla, koska myöskin julkisen talouden osalta, jos se siirretään valtiolle, niin sekään ei vähennä, ja silloin joudutaan tarkastelemaan tätä asiaa paljon laajemmin.

Arvoisa puhemies! Otan vielä yhden asian, joka on aika harmillinen tässä kokonaisuudessa: miksi hallitus otti keinovalikoimiinsa pakkoliitosuhan tietäen samalla, että tämä hallitus ei ehdi ensimmäistäkään pakkoliitosta toteuttaa? Elikkä se on pelotteluvaikutus. Eräs keskeinen kokoomuksen vaikuttaja totesi minulle, kun kysyin, miksi: haluttiin osoittaa, että valtio on tosissaan.

Arvoisa puhemies! Näen, että edustaja Kalliorinne tuli paikalle. Hän puhui kauniaistumisesta ja sen estämisestä. Mutta, edustaja Kalliorinne, te olette hallituksessa olleet hyväksymässä sen, että Kauniaiseen ei kohdisteta pakkoliitosuhkaa, vaan täällä on oma ratkaisunsa, metropoliratkaisu. Miksi sitten juuri muualla Suomessa te olette valmiit kannattamaan pakkoliitoksia, muttei pääkaupunkiseudulla? Tämä on mielenkiintoinen logiikka. Minä en kannata pakkoliitoksia missään.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla tapahtuvien päätösten seuraukset vaikuttavat usein vielä hyvin pitkän ajanjakson kuluttua. Hallinnonalan luonteesta johtuen äkkikäännökset ovat keskeisten ratkaisujen osalta haastavia ja toisinaan jopa mahdottomia.

Tästä johtuen hallituksella tulee olla hyvissä ajoin selkeä visio, mitä tulevaisuudelta halutaan, jotta voidaan toimia sen mukaan. Toivon, että kirjava ja eripuraisuudellaan mainetta niittänyt nykyhallitus on pystynyt valitsemaan kaikesta huolimatta oikean polun, joka varmistaa tulevaisuudessa Suomen kilpailukyvyn niin tieteessä, taiteessa, koulutuksessa kuin urheilussakin.

Kun siemen kylvetään maahan, päästään harvoin sadonkorjuuhommiin vielä saman hallituskauden aikana. Kertooko tästä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahan väheneminen 59 miljoonalla eurolla? Toivoisin tähän kysymykseen vastausta asianomaisilta ministereiltä. Menestyksekäs asioiden kehittäminen edellyttää keskittymistä pitkän aikavälin suunnitteluun ja monesti kustannusten kasvattamista lyhyellä aikavälillä. Vaikka leikkaus ei ole prosentuaalisesti murskaava, niin se on mielestäni huolestuttava signaali. Ja saahan tuolla vajaalla 60 miljoonalla eurolla kuitenkin monta oppikirjaa, jalkapalloa ja koulukyytiä.

Hallituksen kovat säästötavoitteet luovat varmasti tällekin ministeriölle paineita. Toisaalta, jos mietitään esimerkiksi hallituksen kauniinkuuloisia koulutuspoliittisia tavoitteita, ei niitä voida saavuttaa ilman riittävää rahoitusta. Lisäksi nuorisotakuun konkreettinen toteuttaminen aiheuttaa samanaikaisesti tuntuvia kustannuksia myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle.

Mielestäni nykytilanteessa olisi ollut perusteltua kasvattaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan budjettia eikä nipistää siitä yhtään euroa verrattuna edellisvuoteen. Vaikka vallitseva taloudellinen tilanne on heikko, ei tulevaisuuden kilpailukykyä tule heikentää koulujärjestelmäämme heikentämällä. Laadukas kulttuuritarjonta on tärkeä osa suomalaisten arkea. Jos huono taloustilanne vaikeuttaa kansalaisten elämää, niin hengen ravintoa tulee silti tarjota vähintäänkin entiseen malliin.

Liikunnan ja terveellisten elämäntapojen edistäminen on puolestaan parhaita tapoja vaikuttaa tulevaisuuden terveydenhuollon kustannuksiin. Tämän lisäksi liikunnan sosiaalisia vaikutuksia ei pidä aliarvioida. Myös työkyvyn ylläpidon kannalta terveelliset elämäntavat ovat avainasemassa. Terve sielu terveessä ruumiissa. Ministeri Arhinmäki varmasti urheilumiehenä on asiasta samaa mieltä. Liikunnan osalta odotan mielenkiinnolla uutta liikuntalakia, sillä se määrittää askelmerkit suomalaisen urheilun ja fyysisen aktiivisuuden tulevaisuudelle.

Koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaaminen ja vahvistaminen kaikille koko maan kattavasti on hyvä lähtökohta varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen osalta. Myös laadukkaan päivähoidon turvaaminen on hieno asia. Toivon vain, että näistä periaatteista pidetään kiinni, kun koittaa aika lunastaa lupaukset teoilla.

Kulttuuripolitiikan osalta luovan työn tekijöiden aseman parantaminen on tärkeää. Mielestäni lainauskorvausjärjestelmän uudistaminen taiteentekijöiden taloudellisen aseman parantamiseksi tulee suorittaa ensi tilassa.

Ja edustaja Tölli, eihän meillä oppositiossa ole mitään hermoiltavaa, koska hallitushan on luvannut, että pakkoliitoksia ei tule.

Sitten lopuksi vielä veteraaniasiaa — se on asia, joka ei voi enää odottaa. Tässä taannoin kaikki eduskuntaryhmät päättivät, että sotiemme veteraaneille annetaan kuntoutukseen lisää rahaa ja myös kotipalveluihin. Nyt niistä ollaan ottamassa muutama milli pois, ja tämä on todella hälyttävää, koska nyt ollaan siinä tilanteessa, että meidän pitää tehdä se, minkä jokainen allekirjoitti, eli luvata tarpeellinen kuntoutus ja kotihoito jokaiselle sotiemme veteraanille.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Sisäasiainministeriön kannalta talousarvioesitys ensi vuodelle on hyvä ja pitkäjänteisen suunnittelun mahdollistava. Sisäasiainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja ensi vuodelle yhteensä noin 1,3 miljardia euroa.

Kevätistuntokaudella tämä eduskunta hyväksyi poliisin toiminnan tulevaisuuden kannalta tärkeän poliisin hallintorakenne III -uudistuksen. Tuon resursseja varsinaiseen poliisityöhön painottavan rakenneuudistuksen sekä 11,1 miljoonan euron tasokorotuksen turvin poliisin toiminnan taso pystytään pitämään vähintään nykytasolla. Merkittävä osa uudistuksen täytäntöönpanovaiheesta ajoittuu juuri ensi vuodelle.

Talousrikollisuutta ja harmaata taloutta poliisi torjuu ensi vuonna edistämällä kuudennen talousrikosohjelman täytäntöönpanoa sekä tehostamalla talousrikostorjuntaa ja rikoshyödyn jäljittämistä.

Ensi vuoden talousarvioesityksessä pidän erityisen tärkeänä ja myös ajankohtaisena terrorismin torjuntaan supolle myönnettävää 1,6 miljoonan euron tasokorotusta. Turvallisuusviranomaisilla täytyy olla resurssit suorittaa ennalta ehkäisevää toimintaa tehokkaasti.

Rajavartiolaitoksen kohdalla ensi vuoden budjetti on myös tiukat taloudelliset olosuhteet huomioiden tyydyttävä. Rajavartiolaitoksen kehyskauden mittainen sopeuttamisohjelma toteutetaan Rajavartiolaitoksen ydintoiminnat turvaten. Henkilötyövuosikehys laskee ensi vuonna noin 60:llä vuoteen 2013 verrattuna. Rajavartiolaitoksen ydintoimintoja ovat nykytasoisen ulkorajaliikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden varmistaminen, kaakkoisen maastorajan valvominen kattavasti ja varmasti, meripelastuksen johtamisjärjestelmän kattavuudesta ja luotettavuudesta huolehtiminen, rajat ylittävään rikollisuuteen tehokkaasti puuttuminen sekä sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteista huolehtiminen.

Kasvavaan rajaliikenteeseen Rajavartiolaitos pystyy vastaamaan 4,9 miljoonan euron lisärahoituksella. Lisärahoituksen turvin vahvistamme edellytyksiä hyödyntää Venäjän kasvavia markkinoita sekä venäläisten kasvavaa ostovoimaa. Sisäasiainministeriössä tehdyn arvion mukaan henkilöiden rajanylitykset kasvavat itärajalla pidemmällä aikavälillä 10—15 prosenttia vuodessa. Kaakkoisrajan kehittämisen lisäksi Rajavartiolaitokselle esitetyllä lisärahoituksella pystytään kehittämään Helsinki-Vantaan sekä Helsingin sataman rajatarkastuksia. Ensi vuosi on Rajavartiolaitokselle merkittävä myös siksi, että vuoden 2014 aikana saadaan uusi partiovenekalusto sekä uusi ulkovartiolaiva täysimääräisesti käyttöön.

Maahanmuuttohallinnon toteutusta ensi vuonna ohjaa valtioneuvoston kesäkuussa 2013 vahvistama Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia. Strategian toimeenpanon lisäksi painopisteitä ovat maahanmuuttohallinnon tuloksellisuuden parantaminen sekä Maahanmuuttoviraston, poliisin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyön kehittäminen ulkomaalaisten maahantuloon ja maassa oleskeluun liittyvissä asioissa.

Maahanmuuttohallinnon osalta olen erityisen tyytyväinen budjettiriihessä sovitusta 1,3 miljoonan euron lisämäärärahasta, joka kohdennetaan Joutsenon vastaanottokeskukseen remontoitavan uuden säilöönottoyksikön käyttö- ja ylläpitokustannuksiin. Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteyteen rakennetaan siis uusi 30-paikkainen säilöönottoyksikkö, johon on mahdollista saada erillinen osasto perheille ja haavoittuvassa asemassa oleville.

Pelastustoimen osalta merkittävin muutos määrärahoissa liittyy kunnallisten toimijoiden liittämiseen turvallisuusverkon Tuve-palveluihin. Edelleen pelastustoimessa jatketaan suomalaisten turvallisuutta parantavan hätäkeskusuudistuksen toimeenpanoa. Hätäkeskusta ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten hälytyspalveluita yhdenmukaistetaan koko maassa. (Puhemies koputtaa) Vuoden 2014 loppuun mennessä kaikki uudet hätäkeskukset ovat aloittaneet toimintansa, ja tietojärjestelmiä uudistetaan vuoden 2015 loppuun mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa.

Arvoisa puhemies! Sisäasiainministeriön hallinnonalan näkökulmasta voin todeta, että tiukkanakin taloudellisena aikana hallitus osoittaa tällä talousarvioesityksellä, että se haluaa panostaa suomalaisten turvallisuuteen.

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitushan on tehnyt sinänsä hyvää työtä, kun se on jatkuvasti lisännyt poliisin määrärahoja. Poliisien määrähän tulee säilymään koko hallituskauden noin 7 500:n tasolla, mikä on ihan kohtuullinen määrä tässä ajassa.

Mutta se, mikä minua huolestuttaa edelleenkin, on työttömien poliisien kohtalo. Vähän ihmetyttää, että mihin nämä rahat katoavat. Ymmärrän, että kustannukset nousevat, mutta kun jatkuvasti tulee viestejä nuorilta, kalliin koulutuksen käyneiltä poliiseilta, että he joutuvat olemaan työttömiä. Tässäkin yksi viesti: kymmenen uusmaalaista poliisia, ja vain yksi on saanut määräaikaista työtä lakkautettavasta liikkuvasta poliisista. Kysyisinkin: Mitä nyt aiotaan tehdä, että vihdoinkin saataisiin nämä kortistossa olevat poliisit työhön? Ja kun nyt Pora-uudistus tulee, ei kai se vain aiheuta sitä, että näitä nuoria poliiseja ei työllistetä — koska kentällehän ja tutkintaan tällaisia tarvittaisiin?

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellisen edustajan puheesta on helppo jatkaa. Nimittäin juurikin nämä nuoret työttömät poliisit huolestuttavat, ja varsinkin kun poliisin eroamisiän noustessa on tehty näitä räätälöityjä tehtäviä sitten näille ikääntyville poliiseille, jotenkin soisin, että se kenttätyö näkyy, ja poliisin näkyminen maakunnissa on myöskin ennalta ehkäisevää.

Rajavartiolaitoksen lisärahoituksesta olisin halunnut kysyä ministeriltä. 4,9 miljoonaa: miten tämä kohdentuu nyt Rajavartiolaitoksessa? Ja jos nyt ajatellaan, että Euroopan unionin ja Venäjän viisumivapausneuvottelut etenevät, minkä verran lisäresursseja tulevina vuosina rajalle mahdollisesti tarvitaan?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Minkälaisena tämä sitten näyttäytyy syrjäseutujen näkökulmasta? Hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia aika tavalla, mikä väistämättä tulee heikentämään kuntien kykyä huolehtia taajamien ulkopuolisista alueista. Pelkään myös pahoin, että nämä poliisihallinnon uudistukset tarkoittavat käytännössä sitä, että poliisin palvelut tulevat entisestään keskittymään sinne keskuskaupunkeihin, taajamiin. Tiestö monella tavalla heikkenee. Pelkään myös pahoin, että Rajan ja puolustushallinnon tietynlaiset saneeraukset tulevat tarkoittamaan jotain syrjäseutujen turvallisuuden näkökulmasta. Ministeri, kysymys kuuluu: Syrjäseutujen ihmiset ovat tavattoman huolissaan omasta turvallisuudestaan. Mitä te ministerinä heille vastaatte? Miten syrjäseutujen turvallisuus tulee kehittymään, miten sille käy tulevina vuosina ja vuosikymmeninä?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuo poliisin hallintorakenteen uudistus, Pora kolmonen, on nyt menossa eteenpäin, ja siinä on määritteet tehty, miten sitä viedään eteenpäin. Sen tarkoituksena on säilyttää tuo poliisin noin 7 500 henkilön määrä tämän koko hallituskauden ajan. Tuossa kuultiin ministerin esittelyssä, että Rajavartiolaitokselta vähennetään noin 60 henkilötyövuotta. Tietotekniikan osuus rajavalvonnassa on lisääntynyt. Kuitenkin tällä hetkellä puhutaan paljon Venäjän viisumivapaudesta. Kysynkin: onko ministerillä tietoa ja tarkkoja laskelmia siitä, minkälaisia henkilöstölisäyspaineita mahdollinen viisumivapaus toisi niin poliisin kuin Rajavartiolaitoksenkin puolelle, kun on arvioitu, että rikollisuus lisääntyy, mikäli viisumivapaus toteutuu? Toisaalta viisumivapautta perustellaan sillä, että se lisäisi työpaikkoja Suomeen esimerkiksi kaupalliselle alalle paljon.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellisen puhujan puheesta on helppo jatkaa. Rajaliikenne kasvaa jatkuvasti, erityisesti tuolla kaakkoisrajalla lähes räjähdyksenomaisesti. Hallitus puhuu paljon mahdollisesta Venäjän ja EU:n välisestä viisumivapaudesta. Tämä tarkoittaisi sitä, että rajanylitysten määrä kasvaisi nykyisestäänkin huomattavasti. Rajavalvontaa siis tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän niin rajalla kuin raja-asemilla. Nyt partioinnista ollaan kuitenkin vähentämässä huomattavasti työtunteja.

Arvoisa sisäministeri, onko hallituksella suunnitelmia lisätä rajahenkilökuntaa kaakkoisrajalla tulevaisuudessa, kun rajanylitykset kuitenkin lisääntyvät jatkuvasti, ja jos lisätään, niin kuinka paljon ja millä aikataululla? Ja oikeastaan myöskin jatkokysymys siihen, että lisätäänkö sitä henkilökuntaa nimenomaan siellä rajanylityspaikoilla vaiko rajavalvonnassa myös?

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, kesällä saitte pienen kohun aikaiseksi, kun kommentoitte siihen suuntaan vähän, että Raamattu on tiettyjen lakien yläpuolella.

80-luvulla poistettiin virsikirjasta virsi 440. Se oli varsin puhutteleva virsi ja varsinkin toisen säkeistön loppu: "Ei kuulla kurjan ääntä, ja köyhää sorretaan, ja lainkin rikkaat vääntää vääryyttä puoltamaan." Pitäisikö tämä virsi palauttaa? Tätäkö tarkoititte?

Teuvo Hakkarainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olisin kysynyt ministeriltä Syyriasta tulevista pakolaisista: Minkälaista porukkaa se on? Ovatko ne niitä naisia ja lapsia, jotka siellä joutuvat eniten kärsimään, vai ovatko ne miehiä, niin kuin tuonne Ruotsiin on tullut mellakoimaan ja tekemään ilkeyttä, onko se semmoista porukkaa? Nyt kun vielä poliisien työtunteja vähennetään ja turvallisuus vähenee tässä maassa, niin onko näin, jos ne miehet tulevat tänne, niin mitä tapahtuu sen jälkeen, jatkuuko sama peli kuin Syyriassa?

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Maahanmuuttoasioista olisin hieman ministeriltä kysynyt.

Maahanmuuttajataustaisten työttömyysprosentti on noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna ja nuorten syrjäytymisriski kantaväestön nuoriin verrattuna noin viisinkertainen. Tällä hetkellä maahanmuuttajataustaisia on pääkaupunkiseudulla yli 9 prosenttia, ja vuonna 2030 heitä arvioidaan olevan pääkaupunkiseudulla lähes 25 prosenttia.

Kysymykseni on ministerille: Onko tämä mahdollisuus mutta myös riski huomioitu oikein? Voidaanko tällaisten lukujen jälkeen ajatella, että tilanne on joka suhteessa hallinnassa myös 10 tai 20 vuoden päästä, että maahanmuuttajia voidaan kohdella tasa-arvoisesti, mitään konflikteja ei pääse syntymään, segregaatio ei pääse pahenemaan? Vielä jatkokysymys: onko ministeriössä perehdytty Japanin-malliin, jossa väestörakenne on hyvin samankaltainen kuin Suomessa mutta politiikka on ollut hyvin pidättyväistä maahanmuuton suhteen?

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että poliisien määrä on vakiinnutettu nykytasolle ja pidetään huolta, että poliiseja riittää. Poliisien työttömyydestä en sen sijaan ole kovin huolissani, jos suoraan sanotaan. Heitähän taisi olla koko alalla muistaakseni 68 kappaletta, eikä varmaan missään mikään ammattikunta ole niin täystyöllistetty tässä maassa kuin poliisit. Käytetään yleensä vertailukohtana sitä, että he ovat yhteiskunnan kalliisti koulutettuja — niin kaikki muutkin ammattikunnat ovat yhteiskunnan kalliisti kouluttamia. Esimerkiksi ne 250 työtöntä diplomi-insinööriä, jotka löytyvät Oulun kaupungista, ovat yksinään yhteiskunnan kalliisti kouluttamia diplomi-insinöörejä, niin että pitää tavallaan suhteuttaa tähän muuhun viitekehykseen tämä keskustelu.

Kysyisin Maahanmuuttoviraston asioista. Hallitusohjelmassa on päätetty nopeuttaa turvapaikanhakijoitten käsittelyprosessia, ja siitä pitäisi saada säästöjä. Miten on toteutunut tämä nopeuttaminen ja siihen liittyvät säästöt?

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri! Ikääntyneiden määrä kasvaa Suomessa, ja palokuolemien uhreista 30 prosenttia oli esimerkiksi viime vuonna yli 65-vuotiaita. Palokuolemien vaara on ikääntyneillä selvästi suurempi. He ovat yksin kodeissaan ja eivät välttämättä saa sinne apua ja saattavat joutua tilanteisiin, että käyttävät tulitikkuja tai muuta, polttavat kynttilää, ja siitäkös se vahinko sitten lähtee vyörymään. Miten ihmeessä me voimme turvata ikääntyneiden ihmisten elämää siellä kodeissa, koska olemme lukeneet lehdistä, että hoitajia ei kaikille riitä, ja aika turvatonta siellä kotona on muutenkin vanhuksen elää? Mitä toimia teillä olisi siihen esittää?

Toinen asiani koskee puuttuvaa poliisia, kun poliisi loistaa poissaolollaan ja siellä tilalla ovat monesti yksityiset vartiointifirmat. Näettekö te huolta siitä, että poliisin toimenkuvaa siirretään, niin sanotusti ulkoistetaan, näille vartiointiliikkeille?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todella mielenkiintoista nähdä, miten arvioidaan noin puolentoista vuoden kuluttua, onko hallituksen ohjelma Euroopan turvallisimmasta maasta toteutunut. Nyt ainakin tämänhetkinen budjetti vetää mattoa tuon tavoitteen alta aika rankasti. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa kärkeen nostettua syrjäytymistä haluttaisiin ehkäistä, mutta samalla viedään kunnilta miljardeja ja samalla viedään edellytyksiä siltä työltä.

Poliisihallinnon uudistuksessa ei ole myöskään takeita siitä, että liikennevalvonta tai poliisien näkyvyys syrjäalueilla olisi parantumassa. Myöskin Rajan ja puolustuksen yhteistyö ja viranomaisyhteistyö on vaarassa heiketä näitten säästöjen myötä varsinkin syrjäalueilla. Meiltä keskustasta päin onkin esitetty, että olisiko tarpeen tehdä tällainen sisäisen turvallisuuden selonteko. Viime keväänä annoitte vihreää valoa tälle hankkeelle ja ajatukselle. Mikä tilanne on tämän suhteen?

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eri raporttien mukaan yli puolet liikenneonnettomuuksien loukkaantumisista tapahtuu taajamissa. Kuolonuhreista suurin ryhmä ovat jalankulkijat, joista lähes puolet menehtyy suojatiellä. Kuolemaan johtavissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa noin joka kolmas pääaiheuttajista ajaa ylinopeutta, ja myöskin punaista valoa päin ajetaan yhä useammin.

Sisäasiainministeriön mukaan automaattinen liikennevalvonta ja sen kehittämishankkeet jatkuvat, ja kysyisinkin tähän liittyen: onhan budjetoinnissa huomioitu automaattisen liikennevalvonnan tarve myös koulujen läheisyyteen sekä vaarallisille risteysalueille ja ehdottomasti myöskin suojateiden läheisyyteen?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rajavartiolaitos on onnistunut tehtävissään. Itärajalla asiaa on auttanut myös venäläinen osapuoli. Rajanylittäjien määrä virallisissa ja vähemmän virallisissa paikoissa on kasvussa niin maa- kuin vesirajoillakin.

Rajavartiolaitos vähentää henkilöstöä ja lisää teknistä valvontaa. Tulosmittareiden mukaan partiotunteja vähennetään kokonaisuudessaan 22 000 tuntia, josta vähennys itärajalla on reilut 7 000. Teknisen valvonnan tunnit lisääntyvät tavoitteen mukaan 5 500 tunnilla. Valvontatuntivaje on melkoinen verrattuna edellisiin vuosiin. Harva-asutusalueilla toimintaa ollaan myös vähentämässä, samoin tekee poliisi. Haluaako hallitus väen pois harvalta alueelta turvattomuutta lisäämällä?

Kysyn ministeriltä: onko mielestänne suunta oikea, ja onko ministeriön kehyksen johonkin kohtaan piilotettu rahareservi silmällä pitäen sitä, että jonkin kansainvälisen kriisin johdosta maamme rajaturvallisuus yhtäkkiä heikkenee älyttömästi?

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta tämä 4,9 miljoonan euron lisäys kaakkoiselle rajalle on erittäin viisas ja hyvä ratkaisu, ja jos olen oikein ymmärtänyt, sen avulla otetaan kiinni sitä takamatkaa, mikä on syntynyt rajanylitysliikenteen määrän rajun kasvun seurauksena. Saamieni tietojen perusteella ilmeisesti tällä resurssilisäyksellä pärjätään useampi vuosi eteenpäin, mutta tietenkin mahdollinen viisumivapaus on sitten kokonaan toinen juttu, ja silloin varmasti tarvitaan lisäresursseja edelleen.

Haluaisin kiinnittää ministerin huomiota poliisin resursseihin kaakkoisessa Suomessa ja sellaiseen yksityiskohtaan koskien tulkkauspalveluita, että tänä päivänä tämä rikollisuus tuolla rajan pinnassa on hyvin kansainvälistä, kuten tiedetään, ja suoraan sanottuna meillä on tällaisia suomalais-venäläisiä koplia, jotka rötöstelevät. Nyt on sellainen tilanne, että poliiseilla ei ole käytössään tulkkia poliisilaitoksella, vaan he ostavat tulkkipalveluita käännöstoimistoista, ja tässä yleensä menetetään rahaa ja aikaa, kun rikoksia selvitetään. Monet poliisimiehet ovat mananneet sitä, että rosvojen jäljet kylmenevät (Puhemies koputtaa) ja jäljet ehditään peitellä, kun odotellaan tulkkia paikalle, kun sitä laitoksella ei ole. Olisi loistavaa, jos ministeri (Puhemies koputtaa) voisi tähän asiaan kiinnittää huomiota, jotta tällainen resurssi saataisiin käyttöön.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jätin 3.9. ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen liittyen hätäkeskusten mahdolliseen resurssipulaan. Olen kuitenkin niin malttamaton, että kirjallista vastausta odotellessa kysyn asiaa viitaten Kouvolan Sanomiin, joka uutisoi 30.8.2013 seuraavaa: "Kuopion hätäkeskus on kesän aikana saattanut jättää vastaamatta jopa satoihin hätäpuheluihin."

Kun hätäkeskusuudistus tehtiin, luvattiin, ettei turvallisuus vaarannu ja palveluja saadaan kuten aikaisemminkin. Lisäksi niin sanotun paikallistuntemuksen pitää olla hanskassa. Onko ministeri tietoinen mainituista uutisista? Pitääkö uutinen hätäkeskusten vakavasta resurssipulasta paikkansa, ja mihin toimiin hallitus aikoo tarvittaessa ryhtyä turvatakseen kansalaisten turvallisuuden?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pelkonen kysyi liikenteen automaattisesta valvonnasta, ja jatkaisin aiheesta.

Tiedän, että hallituksella tahtoo olla tällainen ideologinen keskittäminen, mutta täytyy sanoa, että hämmästyttävää oli sisäministerinkin toiminta, kun elokuussa teitte päätöksen keskittää tämän automaattisen liikennevalvonnan tukitoimet Helsinkiin väitteellä, että ratkaisu perustuu säästötavoitteisiin. Helsingissä olisi muuta maata halvemmat toimitilakustannukset — tätä on vaikea uskoa. Ainakin on varmaa, että työt loppuvat ensi vuoden alusta Oulusta, Tampereelta, Hämeenlinnasta, Lahdesta, Varkaudesta ja Ulvilasta.

Oletteko, ministeri Räsänen, sitä mieltä, ettei muualla Suomessa, edes maakuntakeskuksissa, olisi riittävästi osaamista tehtävien hoitamiseen, vaan kaikki pitää keskittää pääkaupunkiseudulle?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pelastustoimi on tehtävä, jota kaivataan vasta sitten, kun on hätä. Muuna aikana se nähdään vain menoeränä. Ja nyt kun kuntien taloutta kiristetään — suorastaan luotte kriisikuntia — on tässä katastrofin ainekset. Miten pidätte huolen siitä, että pelastustoimi on toimintakykyinen myös näitten säästökuurien ja lakisääteisten tehtävien karsimisen jälkeen?

Sitten rauhanturvaamisrahat. Siellä, esimerkiksi Libanonissa Syyrian vieressä, on paljon hätää kärsiviä, ja heitä voitaisiin auttaa siellä. Onko teidän mielestänne järkevämpää auttaa ihmisiä lähellä kotiaan, omaa kulttuuriaan, vai tuoda heidät tänne pakolaisiksi?

Ja vielä perään: Terrorismiuhka on ollut otsikoissa viime päivinä. Oletteko huolestunut siitä, että Suomesta käsin ja Suomessa terrorismiuhka lisääntyy?

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Poliisin tietojärjestelmiä on uusittu jo pitkän aikaa, ja nyt kun ensi vuonna tulee uusi esitutkinta- ja pakkokeinolaki mukaan, niin poliisin tietojärjestelmissä pitäisi ainakin tulla käyttöön tämmöinen Vitja-tietojärjestelmä. Nyt on kuulunut huolestuttavia tietoja, että se ei nyt valmistuisikaan, ja se tulee olemaan silloin aika vaikea tilanne, elleipä jopa katastrofi, tiettyjen toimintojen osalta. Pitääkö tämä paikkansa?

Ja sitten toisaalta: oikeushallinnossa oikeusministeriö on syyttäjille ja tuomioistuimille tekemässä Aipa-järjestelmää, joka on kanssa hyvin pitkällä. Huoleni kuuluu siitä, keskustelevatko Vitja ja Aipa keskenään. Onko niillä liityntäpintoja, vai ovatko ne kaksi täysin erillistä järjestelmää?

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin myös halunnut kysyä näitten tietojärjestelmien viivästymisestä ja sen kustannuksista, onko tällä laitetuottajalla nyt joku vastuu niin, että se on sitoutunut tuottamaan, ja kun tämä nyt viivästyy, kuka sitten tämän viivästymisen maksaa.

Sitten toinen ihan yksittäinen huomio poliisikoulutuksesta. Sivulla 193: "Koulutuksen tuottavuutta parannetaan laajentamalla verkko-opetuksen käyttöä." Toivottavasti nyt ei ihan kirjekurssiksi suinkaan poliisin tutkintoa ole tarkoitus tehdä.

Sitten kysymys vielä hätäkeskusuudistuksesta ja siitä asiasta, joka on myös ollut varmasti edellisessä ja nykyisessäkin hallintovaliokunnassa, elikkä hätätekstiviesteistä. Ollaanko näitä kehittämässä, onko mitään resursseja tällä kaudella kehittää? Minä ainakin tiedän, että monessa muussa Pohjoismaassa nämä hätätekstiviestipalvelut ovat pidemmällä kuin Suomessa.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindström nosti esille hätäkeskusasian, ja hätäkeskuksia on yhdistetty viime vuosina, ja lisää yhdistymisiä on tulossa. Nyt kansalaisilta on tullut viestiä siitä, että hätäkeskuksiin joutuu usein jonottamaan, ja tämä on vaarallinen kehitys ja saattaa olla kiireellisissä tapauksissa jopa hengenvaarallista. Tästä olisi esimerkkejäkin. Kuitenkin täällä talousarviokirjassa todetaan, että hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa ja se on tavoitteena, että 90-prosenttisesti näin tapahtuu. Lisäksi hätäkeskusten yhdistäminen on vaikuttanut myöskin paikallistuntemuksen heikkenemiseen. Arvoisa ministeri, kysynkin teiltä: aiotaanko hätäkeskusten henkilökuntaa lisätä, ja toisaalta, miten hätäkeskusten paikallistuntemus saadaan paremmalle tasolle?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Poliisin lupahallintoa ollaan kehittämässä Lupa 2016 -hankkeella, ja siinä on tarkoitus lisätä lupahallinnon sähköistä asiointia ja ulkoistaa muun muassa lupahallinnon postitusmenettelyitä ja näin poispäin. Poliisin lupahallinnon toiminnasta on tullut huolestuttavia viestejä tässä viime aikoina. Lupahallintopisteet ovat pahasti ruuhkautuneet, ja asiakkaat eivät saa joustavasti asioitaan hoidettua, ja myöskin lupahallintohenkilöstön työpaine on siellä kova. Mikä on tilanne tällä hetkellä, arvoisa ministeri, tämän lupahallinnon ruuhkautumisen suhteen?

Sitten vielä toinen kysymys liittyy tähän aseturvallisuutta lisäävän lainsäädännön kehittämiseen. Huolestuttavia viestejä on metsästäjiltä ja asealan harrastajilta tullut näiden asekaappien vaatimusten suhteen. On harrastajia, jotka ovat laittaneet asekaappi- ja turvallisuusasiat kuntoon. Kelpaavatko nämä nyt käytössä olevat asekaapit tämän uuden säännöstelyn myötä?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edelleen jatkona tuohon edelliseen kysymyspatteriin tosiaan tämä Venäjän viisumivapaus. Kuten täällä on muutama edustaja jo kysynyt: millä te huolehditte sen, että mahdollinen viisumivapaus tapahtuu hallitusti siten, että Suomen sekä infra että työntekijämäärä vastaavat tätä isoa muutosta, mikä on tulossa?

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällainen täsmäkysymys: Meillä tässä kesällä oli oikeustapaus, jossa oli jonkun liivijengin jäseniä tuomittu ei järjestäytyneen rikollisuuden pykälien mukaan vaan normaalien pykälien mukaan, vaikka näin kansalaisen oikeustajun mukaan he toimivat järjestäytyneen rikollisuuden edustajina. Olisinkin oikeastaan tiedustellut sisäministerin näkemystä tähän asiaan. Toki tämä asia varmasti kuuluu myös oikeusministeriölle, mutta miten sisäministeriössä tämä järjestäytyneen rikollisuuden toiminta nähdään nyt vallitsevan lainsäädännön suhteen? Onko poliisilla ja yleensä viranomaisilla mahdollisuus saada näitä järjestäytyneen rikollisuuden edustajia järjestäytyneinä rikollisina tuomiolle vaiko ei?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Yritän vastata niin paljon kuin ennätän, ja jos herra puhemies sitten sallii, niin jatkan vielä toisenkin kerran vastauksilla.

Työttömyys on aina ikävä asia millä tahansa alalla ja myös poliisien kohdalla. Poliisien työttömyys on kuitenkin onneksi vähentynyt. Vielä vuonna 2012 työttömiä poliiseja oli noin 150, tällä hetkellä noin 100. Tosin loppuvuodesta, kun valmistuu, niin jonkin verran tuo luku todennäköisesti nousee, mutta ensi vuonna arvioidaan, että tilanne on jo huomattavasti parempi. Viime vuoden ja tämän vuoden kohtuullisen suuret työttömyysluvut johtuvat hyvin pitkälti siitä, että aikanaan oli suuret sisäänottomäärät poliisikoulutukseen eikä aivan sitä määrää ole kyetty työllistämään.

Täällä kyseltiin Rajavartiolaitoksen kohdalla, mihin tuo lisäys on tulossa. Kyllä se tulee nimenomaan sinne rajanylityspaikkojen rajanylitystehtävien hoitamiseen. Ensi vuonna otetaan 60 uutta opiskelijaa rajavartijakoulutukseen ja kaiken kaikkiaan sillä hallituksen kehyspäätöksellä, joka tehtiin, jossa noin 13 miljoonaa euroa lisätään kehyksiin nimenomaan hyvin pitkälti tuon Venäjän rajanylityspaikkojen liikenteen lisäyksen vuoksi, pystytään noin 160 uutta henkilötyövuotta saamaan näitä tehtäviä hoitamaan.

Tämä arvio itäliikkuvuuden lisääntymisestä perustuu ihan siihen viime vuosien suuntaukseen, jossa yhä enemmän venäläisiä käy matkailemassa turistina ja ostoksilla Suomessa, mikä on tietysti erittäin myönteinen asia, sillä on erittäin suuri taloudellinen merkitys esimerkiksi Itä-Suomen liike-elämän ja turismin kannalta. Erittäin paljon Venäjällä on vielä tuota matkailupotentiaalia. Esimerkiksi Pietarin alueelta 80 prosenttia asukkaista ei ole koskaan käynyt Suomessa, ja koko Venäjällä 70 prosenttia asukkaista ei ole koskaan käynyt ulkomailla. Aika usein se lähin naapurimaa on se ensimmäinen turistikohde. Siinä mielessä paljon potentiaalia vielä on, ja sen vuoksi meidän täytyy myös noita valmiuksia kehittää, että rajanylitysliikenne tapahtuu sujuvasti myös turistien kannalta.

Täällä monessa kysymyksessä kysyttiin viisumivapaudesta ja siihen varautumisesta. Näissä luvuissa ja euromäärissä ei ole vielä otettu huomioon mahdollista viisumivapautta. Jos viisumivapaus toteutuu, niin todennäköisesti tuo liikkuvuus vielä näistä arvioista huomattavasti lisääntyy. Itse arvioin, että se vaatii kyllä myös silloin uusia rahapäätöksiä, jotta pystytään varautumaan siihen itäliikkuvuuden lisääntymiseen. Tällä hetkellä meillä ei ole mitään vuosiarviota vielä siitä, missä vaiheessa tuo viisumivapaus voisi toteutua, eikä varsinaisia neuvotteluita ole vielä käynnistetty mutta näitä askelmerkkejä nyt parhaillaan seuraillaan.

Syyriasta tulevista pakolaisista kysyttiin, onko järkevämpää auttaa siellä lähellä vai täällä kauempana. Apua tarvitaan tuon suuren suuren katastrofin vuoksi ja sotatilanteen vuoksi sekä lähellä että kaukana. Tällä hetkellä Libanon ja Jordania samoin kuin Turkki kantavat valtavan suuren taakan noista pakolaisista. 2 miljoonaa ihmistä on Syyrian rajojen ulkopuolella pakolaisena. Siellä hyvin suuri osa on haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä. Suurin piirtein puolet heistä on lapsia. YK:n pakolaisjärjestö on hyvin vakavasti vedonnut, että varsinkin tuota Jordanian ja Libanonin taakkaa jaettaisiin ja otettaisiin pakolaisia, ja kyllä he ovat nimenomaan tuossa haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, joita sieltä UNHCR:n kanssa otetaan. Suomen suojelupoliisi on myös tuossa valinnassa hyvin aktiivisesti mukana, ja totta kai haluamme varmistaa sen, että mitään riskihenkilöitä, joilla olisi yhteyksiä terrorismiin tai näihin sotatoimiin, emme tänne pakolaisiksi ota.

Nyt, herra puhemies, moneen kysymykseen on vielä vastaamatta. Jatkanko vai...?

Kiitos. — Täällä kysyttiin myös tuosta mahdollisesta selonteosta. Tästäkin hallitus on käynyt keskusteluja, ja sisäministeriössä olemme siitä keskustelleet. Mielestäni se on erittäin hyvä ajatus ja ajatellen, että seuraava sisäisen turvallisuuden ohjelma tulisi kytkeä tuohon selontekomenettelyyn, jolloin koko eduskunta pääsisi siitä sisäisen turvallisuuden tilanteesta ja myös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta keskustelemaan.

Automaattisen liikennevalvonnan sijoittelusta myös kysyttiin täällä, ja kun puhutaan taajamissa tapahtuvasta automaattisesta liikenteen valvonnasta, niin siinä tarvitaan nimenomaan nyt kuntien kanssa yhteistyötä. Kun tuo automaattisen liikennevalvonnan keskus on tulossa Helsinkiin, niin Helsingin kaupungin kanssa on jo käyty keskusteluja siitä, millä tavalla voitaisiin nimenomaan Helsingissä tuota alkaa kehittämään. Totta kai sitten muissakin kaupungeissa voidaan vastaavasti sitä edistää. Meillä on tällä hetkellä useita automaattisen liikennevalvonnan keskuksia, ja tuo järjestelmä on epätarkoituksenmukainen ja epätaloudellinen. On hyvin järkevää ja kustannustehokasta sijoittaa koko tuo automaattisen liikennevalvonnan hallinnointi yhteen keskukseen. Meillä on tällä hetkellä 70 henkilötyövuotta tekemässä näitä tehtäviä, ja kun keskitämme yhteen keskukseen, niin silloin pärjäämme ja pääsemme ihan samaan tulokseen 50 henkilötyövuodella, mikä on yksi näitä rakenneuudistuksia sisäministeriön hallinnonalalla, ja varmasti kaikki eduskunnassa näitä olemme myös kannattamassa.

Sijoituspaikan osalta olivat todellakin loppuvaiheessa Hämeenlinnan Miekkalinna ja sitten Malmin poliisiasema vertailussa. Poliisihallinnon näkökulmasta selvästi edullisempi ratkaisu oli tuo Malmin tila, koska Hämeenlinnan Miekkalinnan tilat pystytään ulosvuokraamaan oikeusministeriölle ja sitten Erillisverkot Oy:lle, joten tuo tila on täyttymässä hyvin tarkoituksenmukaisilla vuokralaisilla, jolloin ikään kuin sitä neliöhinnaltaan kalliimpaa tilaa voidaan vuokrata ulos ja siten saadaan niitä haettuja säästövaikutuksia. Meillähän on se yhdessä sovittu säästötavoite 5 miljoonaa euroa vuodessa näistä tilakustannuksista. Samoin tietysti suurin osa jo näistä automaattisen liikennevalvonnan keskuksen työtä tekevistä henkilöistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla työssäkäyntimatkan alueella, joten he voivat sitten suoraan siirtyä näihin tehtäviin. Niille henkilöille, jotka näistä muualla sijaitsevista automaattisen liikennevalvonnan keskuksista, lakkautettavista keskuksista, jäävät sitten vaille sitä työtä, kaikille osoitetaan poliisin hallinnonalalla uusia tehtäviä, joten työttömäksi ei sieltä kukaan jää.

Turvapaikkamenettelyssä vuonna 2012 eli viime vuonna tuo käsittelyaika oli 253 vuorokautta. Siinä on tapahtunut jonkun verran laskua, ja edelleenkin pyritään nopeuttamaan tuota keskimääräistä käsittelyaikaa ihan sillä tavalla, että kehitetään tuota puhuttelua, viranomaisyhteistyötä parannetaan, viranomaiset toimivat enemmän yhteen, sekä maahanmuuttoviranomaiset, Rajavartiolaitos että poliisi. Myös sitten pyritään nopeammin käsittelemään nämä perusteettomat turvapaikkahakemukset.

Hätätekstiviestijärjestelmä on mahdollinen uuden, verkottuneen tietojärjestelmän myötä. Vuonna 2015, kun saadaan tämä kaikki hätäkeskukset yhdistävä tietoverkkojärjestelmä, niin siinä on mahdollista myös saada tuo tekstiviestijärjestelmä. (Puhemies: Nyt on jo 10 minuuttia!)

Arvoisa puhemies! Jos vielä sen verran totean, että tulokset ovat parantuneet näissä uudistetuissa suuremmissa hätäkeskuksissa eli puheluihin vastaaminen on nopeutunut. Se uutinen, johon täällä viitattiin, ei todellakaan pidä paikkaansa. Tulen edustajalle vielä kirjallisesti vastaamaan kysymykseenne.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Suomi hukkuu, mutta hallitus nukkuu. Kokoomuksenkin kuuluisat korvat ovat vaikkua täynnä, tai sitten sillä on vain valikoiva kuulo. Vientiteollisuudelta on tullut jo kahden vuoden ajan hätähuutoja, joilla on yritetty muuttaa hallituksen teollisuuspoliittista linjaa ystävällisemmäksi, turhaan.

Pääministeri Katainen ja ministeri Urpilainen vannoivat muutama kuukausi sitten, että teollisuudelle ei tule minkäänlaisia uusia rasitteita. Lupaukset ovat täysin unohtuneet nyt käsiteltävässä budjetissa. Lisärasitteita on tulossa runsaasti. Erityisesti ympäristö- ja terveyspolitiikan nimissä lisärasitteet toteutuvat systemaattisella pisteverojen nostamisella ja välillisiä veroja korottamalla: muun muassa pankki-, varainsiirto-, sähköauto- ja bensa-. Työntekijöiden ostovoimaa kavennetaan ja teollisuutemme kilpailukykyä heikennetään.

Pahin on suunnitteilla oleva windfall-vero, joka tarkoittaa rangaistusmaksua päästöttömälle energialle. Metsäteollisuus varoitti jo vuosi sitten, että siitä seuraa koneiden alasajoja ja tehtaiden sulkemisia. Nyt niistä voidaan lukea päivittäin. Näin se rakenneuudistus oikein vauhdittuu.

Törkein esimerkki vihamielisyydestä teollisuutta kohtaan oli hallituksen STX-projekti. Mikäli hallitus olisi myöntänyt STX:lle viime vuoden lopulla 50 miljoonan markkinaehtoisen käyttöpääomalainan loistoristeilijän rakentamista varten, olisi Turun telakoilla täystyöllisyys ja Rauma olisi saanut rakentaa kahden laivan suurtilaukset, jotka siirtyivät nyt Turkuun. Rauman telakka lopetetaan. (Risto Kalliorinteen välihuuto) — Näin se on. — Ministerit kehtaavat edelleen väittää, että lainan myöntäminen olisi ollut EU:n kilpailulainsäädännön vastainen ja että telakka oli tappiollinen. Hallitus varmisti STX:n taloudellisen ahdingon lisääntymisen, kun se esti 1,8 miljardin euron kaupan toteutumisen.

Arvoisa puhemies! Hallitus voisi nyt olla rehellinen ja todeta, etteivät EU:n kilpailusäännökset olisi kieltäneet STX:n loistoristeilijän rakentamiseen haettua lainaa, sillä mikään laki tai EU:n säännös ei todellisuudessa kiellä myöntämästä markkinaehtoista käyttöpääomalainaa yritykselle. Putkat olisivat täynnä virkamiehiä ja ex-ministereitä, jos väite pitäisi paikkansa.

Käyttöpääomalaina on keskeinen ja jokapäiväinen elementti kaikissa projektiluontoisissa tuotannoissa rakentamisesta telakkatuotantoon. Syy on selvä. Vasta projektin valmistumisen jälkeen pääosa tuloista tulee yrityksen tilille. Käyttöpääomalainaa käytetään tyypillisesti juuri työntekijöiden palkkojen ja alihankkijoiden tavaratoimitusten maksuun rakennusvaiheen aikana. Kysymys oli vain ja ainoastaan 50 miljoonan euron markkinaehtoisesta lainasta, jolla olisi varmistettu 1,8 miljardin euron kauppa ja noin 20 000 työntekijän leipä vuosiksi eteenpäin.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensin pari kommenttia tuohon äskeiseen turvallisuuskeskusteluun.

Esitin tuossa kysymyksen ministerille siitä, mitä me vastaamme niille ihmisille, jotka asuvat taajamien ulkopuolella ja ovat kaiken kaikkiaan huolissaan siitä, millä tavalla tämä yhteiskunta kehittyy, millä tavalla yhteiskunta, valtiovalta, kohtelee niitä olosuhteita, joitten keskellä he joutuvat asumaan. He ovat huolissaan omasta tulevaisuudestaan, omasta turvallisuudestaan. Olisin toivonut, että ministerillä olisi ollut aikaa ottaa kantaa myös siihen, miten hän kaiken kaikkiaan nyt sitten näkee tämän turvallisuuden taajamien ulkopuolella. Mutta minä uskon, että jossakin vaiheessa mahdollisuus ja tilaisuus tähän keskusteluun tulee.

Toinen kommentti: Tuossa äskeisessä keskustelussa käytiin debattia myös siitä, minkälaista huolta meidän pitää kantaa poliisien työllisyydestä. Erinomainen edustaja Kalliorinne totesi siinä keskustelun yhteydessä sillä tavalla, että kaikki ammattiryhmäthän täällä ovat tietyllä tavalla yhteiskunnan kouluttamia. Mutta aina muun muassa poliisien osalta pitää huomata se, että yhteiskunta kouluttaa heidät tiettyyn yhteiskunnan kannalta keskeiseen, tärkeään ammattiin, (Risto Kalliorinne: Kyllä!) ja sen takia joudumme hiukan eri tavalla kantamaan huolta siitä, millä tavalla tämäntyyppinen ammattiryhmä sitten työllistyy.

Arvoisa puhemies! Ymmärsin sillä tavalla, että tässä yleiskeskustelun aikana voidaan ottaa kantaa kaikkiin päiväjärjestyksessä oleviin lakiesityksiin, ja sen takia muutama kommentti tuohon hallituksen esitykseen 113/2013 näiltä valtiopäiviltä eli hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta. Tässä lakiesityksessä siis kaiken kaikkiaan esitetään muutettavaksi kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia.

Hallituksen esitykset ja hallituksen leikkaukset eri kuntien talouteen kaiken kaikkiaanhan ovat erittäin rajuja. Kunnat ovat joutuneet kantamaan, voi sanoa, liian suuren osan valtion säästötoimista. Kuntien valtionosuuksiin tehtävät leikkaukset muodostavat käytännössä yli puolet hallituksen ensi vuodelle päättämistä menosäästöistä. Yksinomaan peruspalvelujen valtionosuusleikkaukset ovat ensi vuonna yli 1,1 miljardia euroa, josta uutta leikkausta on lähes 362 miljoonaa. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia, mikä vähentää kuntien valtionosuuksia noin 36 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan vuosille 2012—2017 kohdistuneitten leikkausten johdosta kunnilta jää valtionosuuksia saamatta peräti 6 600 miljoonaa euroa, siis 6,6 miljardia euroa, eli siis hirvittävän suuri summa. Hallituksen budjettiesitys sinällään kiristää kuntataloutta myös VM:n arvion mukaan ensi vuonna 257 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Tämä lisää paineita kuntaverojen korottamiseen sekä kiihdyttää kuntien velkaantumista.

Vuosien 2013—2014 kehyspäätösten mukaan vuonna 2014 valtionosuutta leikataan lisää tuo 362 miljoonaa euroa. Lisäleikkaus otetaan huomioon valtionosuuden mitoituksessa valtionosuusprosenttia alentamalla. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti alenee tässä tilanteessa 1,39 prosenttiyksikköä ja on alle 30 prosenttiyksikköä eli 29,57 prosenttiyksikköä ensi vuonna. Näin ollen kunnan rahoitusosuus peruspalveluihin on yli 70 prosenttia. Käytännössähän tämä kuntien rahoitusosuus peruspalveluihin kasvaa noin miljardilla eurolla, joka on valtavan iso summa. (Puhemies koputtaa)

Kaiken kaikkiaan tämä on erittäin kovaa kuntien rahoitusaseman heikentämistä ja on käytännössä johtamassa siihen, että peruspalveluitten rahoitusvastuu siirtyy yhä suuremmassa määrin kunnille. Siis peruspalvelujen rahoitusvastuu siirtyy yhä suuremmassa määrin kunnille. (Puhemies koputtaa) Tämä tarkoittaa väistämättä sitä, että näitä leikkauspäätöksiä tehtäessä tulisi erityisen vahvasti arvioida sitä, mitkä ovat kuntien tosiasialliset edellytykset suoriutua tehtävistään, ja tätä arviointiahan tässäkään hallituksen lakiesityksessä ei tehdä, vaan ohitetaan kohta "Vaikutukset kuntien toimintaan" erittäin ylimalkaisesti. (Puhemies koputtaa)

Jos puhemies sallii...

Selvä. Pyydänkö seuraavan puheenvuoron vai saanko käyttää vielä minuutin?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Timo Korhonen nosti esiin tärkeän asian, ja pahoittelen, etten äsken ennättänyt siihen vastata. Mutta todellakin harvaan asuttujen alueiden poliisipalveluiden ja muiden turvallisuusviranomaisten palveluiden turvaaminen on tärkeää, koska kyllä siellä kansalaisilla ovat aivan samat perustuslailliset oikeudet saada palveluja kuin muuallakin. Poliisin toiminnalliset tulokset eivät ole näillä harva-alueilla heikentyneet, se täytyy todeta, ja poliisin toiminnalliset tuloksethan ovat kaiken kaikkiaan viime vuosina parantuneet, eli eteenpäin on menty, mutta on ihan selvää, että Suomessa eri alueilla poliisi esimerkiksi kiireellisiin hälytystehtäviin ennättää taajamissa huomattavasti nopeammin kuin harva-alueilla, ja varmasti näitä aikoja ei saada missään olosuhteissa täsmälleen samanlaisiksi.

Tuo poliisin hallintorakenneuudistus on erittäin tärkeä myös harva-alueitten kannalta, koska siinä nimenomaan turvataan ja vahvistetaan sitä poliisitoimintaa poliisihallinnon kustannuksella, ja siinä mielessä paitsi tuo lisämääräraha myös sitten tämä hallintorakenneuudistus on omalta osaltaan kaiken kaikkiaan poliisitoimintaa turvaamassa. Harva-alueilla ovat tärkeitä myös viranomaisyhteistyö ja Harva-hankkeet. Niiden hyviä tuloksia on tarkoitus laajentaa kaikille harva-alueille.

Herra puhemies! Sitten vielä haluan sen verran todeta, kun täällä kysyttiin aseturvallisuudesta ja uudesta aselaista, että sen tarkoitushan on se, että pyritään nimenomaan aseiden säilyttämisturvallisuutta parantamaan. Tuo esitys on laadittu yhdessä aseharrastajien kanssa, niin metsästäjien, ampumaurheilijoiden kuin reserviläisurheilijoiden kanssa, ja on yhdessä etsitty niitä keinoja, millä pystytään tuota aseiden säilytysturvallisuutta parantamaan. Yksi keskeinen keino siinä on se, että turvakaappivaatimusta ollaan tiukentamassa, eli jatkossa yhä useammassa tapauksessa edellytetään varsinaista turvakaappia aseiden säilyttämiseen aina niissä tilanteissa, kun henkilöllä on vähintään 5 asetta hallussaan.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! En mene isoihin asioihin, koska niistä on monesti keskusteltu jo sekä valtiovarainministerin että pääministerin kanssa, mutta keskustelen siitä budjetin pienemmästä osiosta, elvytysvarasta. Oli aika käsittämätöntä, että vaikka pääministeri Katainen totesi, että elvytysvaraa ei ole, niin sitä kuitenkin löytyi Seutulan lentoasemaan 200 miljoonaa mutta sitä ei löydy maakuntiin. Samaan aikaan tämä hallitus tekee päätöksiä, joilla esimerkiksi rekkaliikenteen akselipainoja nostetaan 60:stä 76:een, jopa niin, että meillä on alueita, jonne rekat eivät kerta kaikkiaan siltamotin vuoksi pääse hakemaan puutavaraa tai turvetta. Eikä ole kyse ainoastaan alemman asteen tieverkoista vaan myös isommista teistä. Esimerkiksi Sininen tie 77 sisältää sellaisen sillan, jonka yli rekat eivät voi normaalipainolla ajaa. Pitäisi laittaa jäitä hattuun tällaisille uudistuksille, jos ei ole varaa nostaa siltoja tai tehdä siltoja kantaviksi niin, että rekat pääsevät liikkeelle.

Haluaisin myös nostaa esille sen, että Keski-Suomessa on huutava tarve sekä homekoulurahoituksiin että laajakaistahankkeen kuntaosuuksien nostamiseen.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa, kunnianarvoisa puhemies! Ympäristöministeriön näkökulmasta olennaista on ministeriön toiminnassa ensi vuonna jatkaa sitä kehitystyötä, mikä meillä on, että luonnonsuojelu ja ympäristönsuojelu toteutuvat laajamittaisesti paitsi ministeriön toiminnassa ja hallinnonalalla myös koko Suomen yhteiskunnan kehittämisessä ja valtion politiikassa niin, että luodaan vihreän talouden työpaikkoja ja menestystä esimerkiksi ympäristöteknologian kehittämisen avulla samalla, kun ratkotaan ympäristöhaasteita, ja yhtä lailla edistetään kestävää kehitystä ihmisten arjessa esimerkiksi luontomatkailun, meidän kansallispuistojen ja luontoon liittyvien luonnonsuojeluverkostojen hyödyntämisen kautta.

Tästä jälkimmäisestä yksi hyvä esimerkki on se, että kun Metsähallituksen luontopalvelut tekee kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden ylläpidossa ja kansalaisille suunnatuissa palveluissa arvokasta työtä, niin Metsähallituksen uusi avattu luontokeskus, valtakunnallinen luontokeskus Haltia, on vetänyt lähes 20 000 kävijää kuukaudessa ja on noussut kertaheitolla sitten avaamisen jälkeen toukokuussa Suomen keskeisten museoiden joukkoon, ja tämä on myös merkittävä matkailuvetonaula, Nuuksiossa sijaitseva luontokeskus Haltia. Meidän kansallispuistoissa on käynyt yli kaksi miljoonaa kävijää viime vuonna, mikä osoittaa sitä, että luontomatkailu ja luontoon liittyvä harrastustoiminta Suomessa kiinnostaa.

Budjettia läpikäydessäni ympäristöministeriön hallinnonalan budjetti on pieni niin kuin aina, sillä koetetaan pärjätä, mutta siellä on myös merkittäviä lisäpanostuksia. Jo tämän vuoden lisäbudjetissa Metsähallitus sai Luontopalveluihin 4,5 miljoonaa muun muassa nuorten työllistämiseen, erilaisten opastus- ja retkeilyreittien kunnostamiseen. Tämä on arvokasta esimerkiksi sellaisilla Pohjois- ja Itä-Suomen seuduilla, missä nuorten työttömyys on korkealla tasolla.

Ensi vuoden budjetissa suurin lisäpanostus on öljyntorjuntalaiva Hylkeen peruskorjaus. Kyseessä on Puolustusvoimien alus, ja se ylläpitää meidän öljyntorjuntavalmiuksia.

Lisäksi 2 miljoonaa euroa on lisärahoitusta ympäristöhallinnon vaativien tehtävien kehittämiseen erityisesti aluehallinnosta tulleiden tarpeiden takia: miten voidaan ohjata ministeriön toimintaa kehittämällä ja mahdollinen uusi ohjausyksikkö perustamalla aluehallintoa vaativissa tehtävissä niin, että ympäristönsuojelutaso voidaan turvata paremmin, ja miten tällaiset vaativat tehtävät voidaan hoitaa asianmukaisella tavalla ja tehokkaasti. Tässä on ollut haasteita aluehallintouudistuksen jäljiltä, ja tämän rahan avulla nyt luodaan sitten se ohjausjärjestelmä, jolla tätä tehostetaan.

Sitten jos vielä yksi lisäpanostus käydään läpi luonnonsuojelun puolelta, niin me olemme käynnistämässä merkittävän uuden, luonnonsuojelulain mukaisen luonnonsuojeluohjelman elikkä soiden suojelun täydennysohjelman, johon on varattu 400 000 euroa niin, että siinä tehdään kunnolliset maastokartoitukset, asianosaiskuulemiset ja tutkimuskartoitukset, joilla arvioidaan, miten me toteutamme tavoitteen, joka alustavasti on saada noin 100 000 hehtaaria meidän arvokkaimpia soita lisää suojeluun. Erityisesti Etelä-Suomessa tarve on merkittävä, koska meidän harvat jäljellä olevat suot ovat lajiston uhanalaisuuden kannalta keskeisiä, että pystytään suojelemaan uhanalaisia lajeja ja elvyttämään muun muassa metsäkanalintujen lajien kantaa ja vahvistamaan viimeisiä arvokkaita soita ja niiden säilymistä suomalaisten tuleville sukupolville.

Sitten jos esittelen vielä lyhyesti keskeisiä lainsäädäntöhankkeita; meillähän on ministeriössä käynnissä useita suuria lakihankkeita.

EU:n päästövähennystavoitteet ilmastopolitiikan tiivistämiseksi ovat yhä enemmän pöydällä. EU:ssa käydään keskustelua tänä syksynä ja ensi keväänä vuoden 2030 päästövähennystavoitteesta ja sen asettamisesta riittävän kunnianhimoiselle tasolle, jotta ilmastonmuutos voidaan rajoittaa alle 2 asteeseen. Kansainväliset ilmastoneuvottelut etenevät samalla, ja ilmastoneuvottelut ovat seuraavaksi marraskuun lopussa Puolassa, missä käsitellään laajaa joukkoa kysymyksiä, joilla valmistellaan sitä, että saadaan kattava ilmastosopimus vuoteen 2015 mennessä.

Kotimaassa valmistellaan ilmastolakia, jolla pyritään kustannustehokkaaseen, kansanvaltaiseen ja avoimeen ilmastotavoitteiden toteuttamiseen, niin että eduskunnalla olisi säännöllisesti vuosittain mahdollisuus arvioida ilmastopolitiikan tehokkuutta ja toimenpiteiden riittävyyttä päästövähennystavoitteiden toteuttamisessa.

Ympäristönsuojelulain kokonaisuudistus etenee, ja ensimmäinen vaihe tullee eduskuntaan lähikuukausien aikana.

Kansallispuistoselvitykset, neljä uutta kansallispuistoa: Nämä valmistuvat syksyn kuluessa, ja voidaan arvioida, kuinka monta uutta kansallispuistoa Suomeen voidaan perustaa. Tässä on ollut positiivinen henki näitten hankkeiden takana ja paljon alueellista innostusta.

Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman Metson toteuttaminen etenee, ja julkisia maita pyritään ojentamaan lisää myös suojeluun.

Itämeren suojelussa Helcomin ministerikokouksessa muutaman viikon päästä arvioidaan uusia ravinnepäästötavoitteita Itämeren hyvän tilan saavuttamiseksi, ja erityisesti Suomenlahden tilan kannalta on kotimaassa arvioitava myös lisätoimia esimerkiksi maataloudessa resurssitehokkuuden ja ravinnekierrätyksen edistämiseksi yhä tehokkaammin ympäristötuen uudistuksen yhteydessä ja sen vahvistamiseksi. (Puhemies koputtaa)

Lisäksi on syytä todeta, että cleantechin ja vihreän talouden edistämisessä on paljon mahdollisuuksia. Tästä yksi esimerkki oli minun ja pääministeri Kataisen muutaman viikon takainen matka Kiinaan, jossa Tekes osallistuu hyvin laajamittaiseen Pekingin ilmanlaadun parantamiseen tähtäävään hankkeeseen, Beautiful Beijing -hankkeeseen, jossa avautuu satojen miljoonien eurojen vientimahdollisuudet suomalaisille yrityksille, jotka vievät cleantech-teknologiaa, ilman puhdistamiseen ja päästöjen vähentämiseen liittyvää teknologiaa, ja tätä tuotekehitystä kannattaa myös valtion eri keinoin kannustaa kotimaassa.

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansallisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa on tavoitteena muun muassa lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Ympäristöministeriö on asettanut tavoitteeksi myös, että uusiutuvan energian käyttö kasvaa.

Direktiiviluonnoksen mukaan Euroopan unioni on tulossa mukaan koko metsäpolitiikan sääntelyyn energiapuun kestävyyskriteerien kautta. Mikäli komissiolle annettaisiin delegoitua toimivaltaa määritellä kriteerejä, eteen voi tulla Suomen metsäsektorin kannalta hankalia tulkintoja, jolloin komissio määrittelisi puun osan niiden arvon mukaan. Jatkossa arvokasta runkopuuta ei saisi polttaa energiapuuna.

Bioenergia-alalla eletään historiallista käännekohtaa. Suuren teknologisen murroksen avulla Suomella on mahdollisuus nostaa uusiutuvan energian osuutta 33 prosentista 38:aan vuoteen 2020 mennessä. Nyt kuitenkin Euroopan komissio on tappamassa Suomen tavoitteet uusiutuvan energian käytön lisäämisessä. Onko Suomen metsäpolitiikka siirtymässä Brysseliin, arvoisa ministeri?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvon puhemies! Puheet ja teot: tämän vuoden ensimmäisen puolikkaan aikaan kivihiilen käyttö lisääntyi Suomessa lähes 38 prosenttia, sähköntuotannossa kivihiilen osuus kasvoi noin nelinkertaiseksi.

Arvoisa puhemies! Ministerit väittävät, että hallituksen päätöksillä tämän vuoden alusta lähtien ei ole ollut vaikutusta. On, ja raju vaikutus. Tämä on hiilenmusta tie, millä Suomi kulkee tällä hetkellä. Mitä aiotte tehdä? Oletteko valmiita kumoamaan nämä kurjat päätökset, jotka vuoden alusta astuivat voimaan?

Toinen kysymys liittyy Durbaniin. Kaikki tiedämme: Suomen metsät kasvavat jatkuvasti kovaa vauhtia, hiilinielu kasvaa kaiken aikaa. Mutta läntisessä Euroopassa Suomi on ainut maa. Durbanin tuloksena meillä metsät eivät synnytä hiilinielua vaan koko ajan aiheuttavat päästöjä, joilla ei ole mitään tekemistä (Puhemies koputtaa) metsän luonnontieteellisen tilan kanssa. Te lupasitte, että EU kompensoi. Missä ovat kompensaatiot tälle toiselle kurjalle päätökselle?

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitos Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman jatkumisesta. Siihen liittyy metsät, siihen liittyy suojelu ja vapaaehtoisuus, ja se on erinomainen asia, että tämä jatkuu.

Kysymys aluearkkitehtitoiminnasta, se on tästä talousarviosta tiputettu nyt pois. Sitä myös viime vuonna yritettiin tiputtaa, mutta se laitettiin sinne takaisin. Olisiko syytä nyt kuitenkin aluearkkitehtitoimintaa jatkaa vielä niin kauan, kunnes tämä kuntauudistusasia on saatu maaliin?

Sitten hieman lisätietoa tähän kansallispuistoasiaan, johon viittasitte lyhyesti, että neljä siellä taitaa olla valmistelussa ja lisätietoa tulee syksyllä. Itse pitäisin erinomaisen tärkeänä käsivarren suurtunturialuetta. Se on aivan poikkeuksellinen alue Suomessa, mutta ilmeisesti siellä on yllättävän paljon paikallista vastustusta, ehkä epätietoisuutta. Olette itse siellä vieraillut, niin että mikä se tuntuma siellä on ja saadaanko sitä rakentavasti vietyä eteenpäin?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille. On erittäin hyvä, että teidänkin hallintopuolella nuorten työllistämiseen panostetaan. Samoin tämä metsäohjelman jatkaminen on erittäin tärkeä.

Mutta sitten puhuitte tästä luontokeskus Haltiasta. Minä olen puhunut paljon täällä eduskunnassa puurakentamisesta, ja nyt kun tähän Haltiaan olen tutustunut, niin Suomessa ei osata tehdä liimapuuta, mikä olisi paloturvallista, ja se on tuotu tähän Haltia-rakennukseen muualta Euroopasta, samoin on kuusipuut tuotu. Tämä on jotain aivan uskomatonta, että miten näin voidaan toimia, kun me olemme kumminkin hallituksen toimestakin koko ajan laittaneet lisää rahaa, että voidaan kehittää uusia tapoja puurakentamisessa, ja luulisi, että me olisimme nyt keksineet, miten voidaan tehdä puusta niin, että se on paloturvallinen, tai edes oltaisiin haettu sitten sieltä naapurista sitä tietoa ja taitoa.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässähän on pieniä asioita ja isoja asioita, ja minun mielestäni kaikista suurin asia nyt tällä hetkellä kumminkin on ympäristönsuojelulain kokonaisuudistus ja sen eteneminen. Siinä itse asiassa haluaisin tiedustella ministeriltä, kun se lausuntoaika päättyy jo 7.1., jos oikein muistan, ja se edelleen junnaa jossakin hallinnon rattaissa.

Tähänhän liittyy valvontasäännösten uudistaminen, lähinnä maksullisuuden toteuttaminen sen kautta. Me tiedämme tällä hetkellä, että siellä on jäämässä erinäinen joukko elyistä eläkkeelle ympäristönsuojeluvalvojia ja näitten tuottavuustavoitteiden mukaan on tämä rekrytointikielto, tai ainakin se rekrytointi on kohtuullisen hankalaa. Mites turvataan nyt tämän loppuvuoden ja mahdollisesti ensi vuoden osalta riittävän tasokas ympäristönsuojelun valvonta, koska tässä on todella suuria hankkeita menossa ja ei ehkä kaikista pienimpänä ja vähäpätöisimpänä esimerkiksi Talvivaaran osalta jäteputken rakentaminen? Se on juomavesiallas, joka on Oulun koko talousalueen juomaveden varasto.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä jatkaa siitä, mihin edustaja Korhonen päätti. Minuakin huolettaa tämä ympäristönsuojelulain uudistus, mutta vähän eri näkökulmasta.

Tällä hetkellä lupamenettely on varsin hidasta. Käsittelyajat kestävät joskus jopa 4—5 vuotta. Näin hidas menettely on este investoinneille ja muun muassa useiden materiaalien hyötykäytölle. Suomalaisille yrityksille se on myöskin suuri kilpailukykyhaitta. Kysyn ministeriltä: Mihin toimenpiteisiin ministeri aikoo ryhtyä prosessien sujuvoittamiseksi? Millä keinoilla voitaisiin päällekkäisyydet purkaa, jotta yritysten turhat hallinnolliset taakat vähenisivät?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kouvolassa sijaitsevan upean Repoveden kansallispuiston ainoa sisääntuloväylä autolla on Tihvetniemen—Lapinsalmen tie, ja se on hiekkapäällysteinen. Tämän tien kautta kulkee Metsähallituksen mukaan 80 000 matkailijaa vuodessa. Tie on kuitenkin yksityistie, ja sen hoitamisen vastuu on Tihvetin tienhoitokunnalla. Kysyn ja samalla viestitän tämän paikallisten ihmisten huolen ministeri Niinistölle: Eikö kansallispuiston käytön kannalta ole ongelmallista, että näin merkittävän luontokohteen luokse pääseminen on niinkin vahvasti kiinni yksityisen tienhoitokunnan työstä? Ja miten varmistetaan tien kunnossapito, jos tienhoitokunnan resurssit eivät enää jatkossa riitä niin tässä kohteessa kuin muidenkaan vastaavissa tilanteissa olevien kohteiden osalta muualla maassa?

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on pullollaan kotimaisia uusiutuvia raaka-aineita — puuta, turvetta — ja osakseen myös nämä mineraalit tarvitsevat hyvän lupa- ja valvontakäytänteen. Arvoisa ministeri, miten te koette, että meillä on nyt lupa- ja valvontaresurssit kohdillaan? Monet lupaprosessit jumiutuvat tuonne byrokratiaan, ja viestejä tulee etenkin tuolta kaivannaisteollisuuden puolelta, että asiat jumiutuvat pahasti eivätkä asiat etene eteenpäin.

Toiseksi haluan keskustelua siirtoviemärirahoituksista. Kunnat ovat joutuneet panostamaan viime vuosina suuria summia ympäristönsuojelutoimenpiteisiin, ja näillä siirtoviemäreillä saadaan toteutettua hyviä ympäristöhaittojen vähentämistekoja ja vesialueiden suojelutoimenpiteitä. Nyt uusia hankkeita siirtoviemäriasioihin ei ole tulossa. Rahoitus puuttuu. Miksi näin?

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen pinta-alasta 70 prosenttia on metsää, ja Suomi on pitkään elänytkin metsästä, mutta ikävä kyllä metsäteollisuus lähti uusiutumaan aivan liian myöhään, hakemaan uusia innovaatioita. Nyt meidän täytyy löytää uusia käyttökohteita metsälle. Kysyisinkin ministeriltä, miten näette Suomen metsien tulevaisuuden niin, että puuraaka-ainetta olisi mahdollista käyttää, puun tarjonta ja hinta olisivat elinkeinoelämän kannalta hyvällä tasolla ja kuitenkin samalla parannettaisiin metsien monimuotoisuutta. Tällä hetkellähän käsittelyssä eduskunnassa on metsälaki, ja eräät tahot ovat pelänneet, että tukki tulee menemään ennenaikaisesti hakkuuseen tämän metsälain johdosta.

Sitten toinen kysymys vielä liittyen sertifiointeihin. Suomessahan on kaksi sertifiointijärjestelmää: PEFC, joka liittyy talouskysymyksiin, ja sitten tämä FSC, joka on enempi ekologisia kysymyksiä painottava. Jotkut ovat sitä mieltä, että Suomi on ikään kuin pahan toimijan maineessa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Miten näette nämä sertifiointijärjestelmät?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluan ensinnäkin kiittää ministeriä tästä erittäin hyvästä, voisiko sanoa, ympäristö- ja ilmastopoliittisesta otteesta. Ehkä minä koen sen läheiseksi sen takia myös, että olen huomannut, että olette käynyt useaan otteeseen Lappeenrannassa tutustumassa meidän yliopiston hyvään toimintaan. Mutta tähän viitaten olisin kysynyt ministeriltä: Ihmiset haluavat myös omilla valinnoillaan vaikuttaa tulevaisuuteen, ja meidän yhdyskuntajätteiden määrää tavoitellaan käännettävän laskuun. Tilanne näyttääkin jo kohtuullisen hyvältä siltä osin, että kierrätyskaatopaikalle päätyisi noin 20 prosenttia yhdyskuntajätteistä vuonna 2016. Nyt esimerkiksi Lappeenrannan yliopisto on kehittänyt niin sanotun hankkeen Kaatopaikaton Suomi. Mitenkä te näette tämän meidän teknologian ja ympäristöteknologian kehittämisen, miten sitä voitaisiin vielä vahvistaa, jotta nämä kunnianhimoiset tavoitteet vuodelle 2016 toteutuisivat?

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri! Me olemme todellakin sitoutuneet vähentämään päästöjä, ja pienhiukkasten vähentäminen on äärettömän tärkeää. Kärsimme allergioista ja astmasta varsinkin pääkaupunkiseudulla. Minä kysyisin teiltä, hyvä ministeri, kantaanne tällaiseen asiaan, kun EU-komission direktiiviesitys puhtaan liikenteen infrastruktuurista julkaistiin tammikuussa. Siellä on sisällytetty maakohtaisia velvoitteita muun muassa sähköautojen latausverkoston rakentamiseksi, ja sähköautoilu jos joku voisi olla yksi hyvä asia, jolla pystyttäisiin pienhiukkaspäästöjä vähentämään. Mitä mieltä te olette siitä, onnistummeko me mahdollisesti tässä, koska Suomessa velvoite olisi peräti 71 000 latauspistettä ja näistä pitäisi olla julkisia 7 000? Kun tästä sähköautoilusta puhutaan, niin onko tämä hyvää keskustelua ja johtaako se todella johonkin, vai mitä mieltä te olette siitä ympäristöministerinä?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousarviokirjassa hallitus lupaa seuraavasti, suora lainaus: "Jätevesien käsittelyn keskittämistä nykyistä isompiin, tehokkaampiin ja toimintavarmempiin yksiköihin edistetään tukemalla yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua edistäviä siirtoviemärihankkeita." Täällä lukee näin.

Arvoisa ministeri, ympäri Suomea on vireillä ja valmisteilla useita kalliitakin siirtoviemärihankkeita. Suora kysymys teille: Löytyykö näille hankkeille myös valtion tukea, myös uusille hankkeille? Kunnat eivät yksin selviä niistä.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Nyt tuli teräviä kysymyksiä paljon. Yritän vastata niin moneen kuin ehdin.

Tämä kysymys siirtoviemäreistä. Edustajat Vehkaperä ja Torniainen ainakin siitä puhuivat. Tästä käytiin keskustelua, ja valtiovarainministeriön ei mikään salainen kanta on ollut aikaan pitkään kriittinen siihen, että valtio tukee näitä hankkeita. Minä olen itse pitänyt tärkeänä, että valtio osallistuu näihin hankkeisiin, kuten myös ministeri Koskinen tuolla vesihankkeiden puolella, eli yhdessä toteutetaan näitä niin, että ylikunnallisia, seudullisesti tärkeitä hankkeita pystytään valtion vetoavulla toteuttamaan enemmän. Ympäristöministeriön näkökulmasta niissä on myös iso vesiensuojelullinen elementti, elikkä usein nämä siirtoviemärihankkeet edistävät parempaa jätteiden käsittelyä. Saadaan keskitetysti vähän puhtaampaa lopputulosta toteuttaviin moderneihin jätevedenpuhdistamoihin näitä vesiä ohjattua.

Neuvotteluissa valtiovarainministeriö esitti, että valtio lopettaisi näiden hankkeiden tukemisen. Se onneksi torjuttiin elikkä uusia sopimuksia voidaan tehdä vanhaan malliin. Saimme myös neuvoteltua valtuuden, elikkä 4,5 miljoonaa euroa ensi vuonna on se valtuus, jolla voidaan tehdä uusia sopimuksia toteutettaviksi, tosin vuosina 2015 ja 2016, mutta se voidaan varmistaa, että ne hankkeet menevät eteenpäin. Tämä valtuus toimeenpannaan silloin. Käytännössä voidaan käynnistää ne hankkeet silloin ensi vuoden aikana, mutta valtion tuki tulee silloin hankkeelle. Päätökset tehdään ensi vuoden aikana, mutta hankkeen raha tulee sitten tällä valtuudella seuraavien kahden vuoden kuluessa. Lisääkin rahaa näihin hankkeisiin olisi tervetullutta saatavaksi, jotta voidaan tämä viemäröintiohjelma kokonaisuudessaan toteuttaa, jonka me olemme yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa arvioineet, mikä olisi tarve. Siinä on edelleen pieni gäppi mittaluokassa.

Muista kysymyksistä: Oli visionäärisiä pohdiskeluja siitä, miten ympäristölainsäädännön kehittämisellä voidaan edistää vihreää taloutta, mitä edustaja Kiljunen toi esille muun muassa tällä Kaatopaikaton Suomi -hankkeella, joka Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla on. Minä olen yrittänyt kovasti kannustaa kunnallisia ja seudullisia jätehuoltoyhtiöitä näihin jätteiden monihyötylaitoksiin, parhaisiin teknologioihin, joissa hyödynnetään jätteestä kaikki eri erät: otetaan ravinteet talteen, tehdään biopolttoainetta, kaasutetaan ja poltetaan vain sitten se, mikä on välttämätöntä polttaa, jotta mitään ei mene kaatopaikalle. Meillä on yrityksiä, esimerkiksi Metso, jolla on tähän liittyvää hyvää teknologiaa, kysyntä maailmalla on kovaa. Meidän kannattaisi tehdä meidän kotimaisista ratkaisuista sellaisia demoja, joita sitten voi myöhemmin viedä muualle.

Tätä tavoitetta edistävät meidän jäteasetukset, joilla eri jätehuoltosektoreille asetetaan tiukentuvia kierrätysvaatimuksia. Näitä asetuksia tulee säännöllisesti hyväksyttäväksi viime eduskuntakaudella hyväksytyn jätelain pohjalta. Yksi keskeinen tavoite on se, että toteutetaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto vuoteen 2016 mennessä. Nämä tukevat sitä, että se Lappeenrannan hanke johtaa käytännön yritystoimintaan.

Sitten biomassan kestävyyskriteereistä EU:ssa. Mölsä kysyi siitä muun muassa. Me tavoittelemme sellaista, että nämä olisivat mahdollisimman kevyet, hyödyntäisivät olemassa olevia menetelmiä eivätkä aiheuttaisi kohtuuttomia esteitä metsäenergian hyödyntämiseen. Olennaisia nämä kestävyyskriteerit ovat lähinnä kansainvälisesti sen välttämiseksi, että epäsuoria, ei-toivottuja maankäyttövaikutuksia tulisi vaikkapa kehitysmaissa tai Venäjällä siitä, että kestämättömästi hyödynnetään puuta raaka-aineena niin, että se heikentää metsien tilaa. Tästä on lähtenyt tämä EU:n työ tässä, ja varmistetaan, että Suomen metsänhoidon kestävyys olisi sellaisella tasolla, että ei tulisi sille kohtuuttomia uusia vaatimuksia, ja toisaalta ne olemassa olevat menetelmät voitaisiin täysimääräisesti niissä kriteereissä hyödyntää.

Edustaja Pekkarinen toisti suosikkikysymyksensä kivihiilen käytöstä ja hiilinieluista. EU:n kanssa neuvottelut komission kanssa ovat loppusuoralla tämän hiilinielukompensaation toteuttamista vasten, ja se tulee hoitumaan, mutta se on viivästynyt sen takia, että komissio ei voi sitoutua lopputulokseen ennen kuin on päätetty, miten Kioton toinen velvoitekausi EU:n sisällä jaetaan. Nyt ne neuvottelut ovat loppusuoralla, ja tänä syksynä eduskunta tulee saamaan selvyyden siitä, mikä on se konkreettinen toteuttamistapa. Kysymys on siis siitä, että meidän pienenevä metsäpinta-ala ei aiheuttaisi meille kustannuksia vaan että se kompensoidaan EU:n kautta, ja sinälläänhän meidän metsien hiilinielut kasvavat.

Sitten muista kysymyksistä. (Mauri Pekkarinen: Mulla oli toinenkin kysymys!) — Joo, kivihiilen käyttöä pitäisi pyrkiä nopeasti ehkäisemään. Me tarvitsemme EU:ssa päästöoikeudelle lisää hintaa. Jos ei se toteudu nopeasti, niin minä olen itse ehdottanut ja olen puhunut tästä ministeri Vapaavuoren kanssa, että näitä kansallisia toimia kivihiilen verotukseksikin on harkittava, jotta tämä ei-toivottu kivihiilen käytön lisääntyminen voidaan ehkäistä ja varmistaa, että kotimainen puuenergia lisääntyy.

Selvä.

Teuvo  Hakkarainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä ministerille olisin sanonut tämmöisen, että mitä hyötyä siinä on leuhkia Kiinan muutaman miljoonan kaupasta, kun samaan aikaan menetetään miljardeja, kun täältä lähtee teollisuus pois ja kilpailukyky on mennyt. Kauppatase menee miinukselle, ja muun muassa tuo kivihiili on siinä yksi suuri tekijä.

Tällä hetkellä Suomen parhaat metsät lahotetaan tuonne pystyyn, taikka maahan, ja syötetään koppiaisille. Samaan aikaan se puu, mitä esimerkiksi sahat käyttävät, pienenee, ja se ei kestä esimerkiksi minkäänlaista lujuuslajittelua, kun se on kasvavaa puuta ja tämmöistä, ilman jatkojalostusta. Nämä investoinnit maksavat näille tehdasyksiköille aivan mielettömiä summia, kun näillä yritetään tehdä sitä kauppaa. Muun muassa Keski-Suomen vientituloista yli 41 prosenttia tulee puuteollisuudesta. Jos tämä ajetaan alas, miten meille käy siellä? Se on eri alue kuin tämä Helsinki ja pääkaupunkiseutu.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Turvesuot ovat ikuisen kiistelyn kohteena, ja niin tänäkin päivänä. Totuus on se, että turvetta ei riitä, ja se johtaa tähän edustaja Pekkarisen nostamaan hiilenmustaan politiikkaan. Turpeen tämmöisen vakavaraisuuden pitäisi jotenkin vahvistua, ja nyt tämä lupahallinnon hitaus on ongelma tässä. Miten aiotte lisätä niitä soita, mistä voidaan nostaa? Ja miten annetaan tämän lupasysteemin nopeutua yleensäkin?

Sitten toinen juttu. Luonnonsuojelu on myös tärkeää. Miten nopeutetaan niiden soiden, joiden tehokas turvetuotantoaika on ohitse, palauttamista, niin että pidetään eläimistön elinympäristö kunnossa?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriön pääluokkahan euroina on kohtuullisen pieni, mutta tällainen yhteiskunnallinen vaikuttavuus hirmuisen iso. Ympäristöhallinnollahan on aivan huikea kyky muun muassa hyydyttää yhteiskunnan positiivista, myönteistä kehitystä muun muassa paljon puhutulla lupabyrokratialla, lupahallinnolla. Uusia turvealueita ei päästä avaamaan, kivihiilen määrä kasvaa. Hirmuinen määrä maatilojen investointeja — ministeri: hirmuinen määrä maatilojen investointeja — on pysähtynyt lupabyrokratiaan.

Nyt joku aika taaksepäin Hesari kirjoitti tähän liittyen siitä, millä tavalla hallituksessa syntyivät nämä rakennepoliittiset linjaukset. Täällä 25.8. on kirjattu näin: "Joitakin asioita puheenjohtajat poistattavat paperista heti. Vihreiden Ville Niinistö ei hyväksy esitystä lupamenettelyn yksinkertaistamisesta, muun muassa." Tätä viestiä on vahvistettu vähän muualtakin. Arvon ministeri, mistä tässä oikein on kysymys? Te puhutte täällä, että haluatte joustavoittaa lupabyrokratiaa, (Puhemies koputtaa) mutta käytäntö osoittaa jotain toista.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Euroopan komissio ei saanut jäsenmaiden yhteistä kantaa muodostettua tuosta Itämeren NECA-alueesta elikkä typpipäästöjen rajoittamisesta tuossa Itämeren merialueella. Mainitsitte, että tuo Helcomin kokous on nyt tulossa. Tuo käsittelyhän jatkuu vielä tuossa Helcomissa. Kysynkin: jaatteko liikenne- ja viestintävaliokunnan kannan ja lausuntomme siitä, että koska nuo merenkulun typpipäästöt Itämerellä ovat vain noin 1,5 prosentin luokkaa, niin Suomen kansallisen kilpailukyvyn kannalta ei ole järkevää ajaa noita typpirajoituksia Itämerelle muutoin kuin siinä tapauksessa, että ne rajoitukset tulevat voimaan yhtäaikaisesti Euroopan merillä?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tänään on voinut nettilehdestä lukea hälyttävän uutisen home- ja sisäilmaongelma-asioista OAJ:n kenttäkierroksen tuloksena. Johtamanne ministeriön pääluokan kohdalla ensimmäisellä sivulla kirjoitetaan: "Kosteus- ja hometalkoissa otetaan käyttöön uusia toimintamalleja kosteusvaurioiden vähentämiseksi." Minua ja varmasti muita kansanedustajia ja kaikkia kansalaisia kiinnostaa se, mitä nämä uudet toimintamallit ovat. Lupaattehan, ministeri, ja lupaattehan myös virkakuntanne puolesta, että kerrotte näistä uusista innovaatioista niin meille kansanedustajille täällä kuin kansalaisille laajemminkin, ettei tarvitsisi jäädä ihan nettilehtien tiedon varaan? (Puhemies koputtaa)

Haluan vielä kysäistä sen verran, kun raotitte kansallispuistoasiaa, että puhutaanko uusista kansallispuistoista yksikössä vai monikossa.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meistä jokainen varmasti tuntee tämmöisen ammattivalittajien sukukunnan, joka hidastuttaa meidän yrittämistämme ja valittaa ikään kuin valittamisen ilosta. Voisitteko miettiä, ministeri, että kun tämä seuraava ympäristönsuojelulain uudistus tulee, niin osa valituksista laitettaisiin maksullisiksi ja tällaiset aiheettomat valitukset käsiteltäisiin viivytyksettä niin, että turhat valitukset eivät ehkäisisi meidän yritystoimintaamme?

Toista kysymystä haluaisin kysyä lahopuun osalta. Vähän väliä ympäristöministeriöstä tulee vastaan väite, että monimuotoisuus kaventuu muun muassa siitä syystä, että meillä ei ole tarpeeksi lahopuuta. Onko tälle asialle oikeasti tieteellistä näyttöä? Meillähän on näyttöä päinvastoin siitä, että esimerkiksi kovakuoriaisten määrä lisääntyy ja uhanalaisuus vähentyy. (Puhemies koputtaa) Astan ja monien muiden myrskyjen seurauksena lahopuuta tuntuu jäävän yllin kyllin ihan talousmetsiin.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli hyvä kuulla, että ministeri harkitsee kuitenkin puuttumista tähän suomalaisen puun ja turpeen kilpailukyvyn parantamiseen, ellei — näin ymmärsin — päästöoikeuden hinta nouse.

Mutta vielä kertaalleen, arvoisa ministeri: Kyllä se on niin vaikeata ymmärtää, miten reagoitiin tilanteessa, jossa kivihiilen hinta maailmalla lähti romahtamaan. Kaikki muutkin, eri maat, valtiot, hallitukset Euroopassa, reagoivat tähän kivihiilen hinnan laskuun. Mutta kaikkialla muualla ne reagoivat täsmälleen toisinpäin kuin Suomessa tehtiin.

Suomessa tässä tilanteessa mentiin ja heikennettiin entisestään kotimaisen puun ja turpeen kilpailukykyä — nostamalla turpeen verotusta moninkertaiseksi ja hävittämällä puun tuesta maksimissaan yksi kolmannes pois. Millä ihmeen filosofialla tällainen menettely on perusteltu tilanteessa? Eikö täsmälleen toisinpäin olisi pitänyt menetellä, parantaa entisestään puun ja turpeen kilpailukykyä? Ja jos turvetta ei ole tarjolla, niin se olisi käytännössä tarkoittanut nimenomaan puun kilpailukyvyn (Puhemies koputtaa) siinä tilanteessa parantamista. Mitä te oikein sanotte tähän? Tuo äsken kerrottu ei kerta kaikkiaan riitä.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos vaan, yksi puheenvuoro kyllä riittää.

Palaan vielä tähän siirtoviemäriasiaan, joka tässä nousi esille. Kiitokset ympäristöministerille ja myöskin maa- ja metsätalousministerille siitä, että olette aktiivisesti pitäneet näitä jätevesi- ja vesihankkeita esillä ja valtiovarainministeriön vastustuksesta huolimatta saaneet ainakin näitä valtuuksia eteenpäin.

Todellakin kyse on kuntien kannalta erittäin mittavista hankkeista, ja olisi kyllä kohtuuton tilanne, jos kunnat joutuisivat yksin nämä rahoittamaan, ja myöskin kohtuutonta olisi, jos se nostaisi vesi- ja jätevesimaksuja niin paljon, että se kerättäisiin sitten kuntalaisilta. Eli erittäin hyvä, että nämä ympäristön kannalta myöskin merkittävät hankkeet ovat etenemässä. Korostaisin myös sitä, että niillä on huomattava elvyttävä vaikutus. Kun itse olen saanut seurata hyvin läheltä tätä Sastamala—Huittinen-siirtoviemärihanketta, joka on vireillä, niin kyse on mittavasta elvytyksestä myöskin paikallisesti, jos hanke lähtee liikkeelle.

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vähän sama asia kuin edustaja Pekkarisella, hiukan eri muodossa: Kivihiili olisi korvattavissa osittain biohiilellä, mutta Suomessa teknologia on toistaiseksi kuitenkin teoria-asteella. Itävallassa ollaan jo rakentamassa koelaitosta biohiilelle. Ilman tukitoimia Suomessa tämä kivihiilen hinta pitää huolen siitä, että asiat eivät etene. Onko tähän tulossa mitään korjausta, esim. investointitukia taikka sitten näitä verohelpotuksia?

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tänäänhän tuli mielenkiintoinen tutkimus Sitralta — liittyen nyt näihin polttoaineratkaisuihin — jonka lopputulema itse asiassa on, että siirtyminen kivihiilestä puuhakkeeseen tuo työpaikkoja ja kasvattaa aluetaloutta merkittävästi. (Mauri Pekkarinen: Totta kai!) — Juu, juu.

Elikkä tämä tukee nyt tätä keskustelua, mitä tässä on käyty. Mutta siihenhän liittyy yksi sellainen iso kysymys, josta en ole muistaakseni kuullut yhtään keskustelua käytävän ja jota ehkä pitäisi nyt miettiä tarkemmin, ja se liittyy nyt lähinnä näihin energiainvestointipäätöksiin, jotka nyt tehdään puhtaasti yhtiökohtaisten laskelmien perusteella, elikkä mikä sille yhtiölle on se kokonaistaloudellinen etu. Ja sehän välttämättä ei ole sitten kokonaisetu koko kansantalouden kannalta, työllisyyden kannalta eikä aluetalouden kannalta. Pitäisikö ainakin silloin, kun kunnat ovat tekemässä niitä päätöksiä, tähän lupajärjestelmään nyt jotenkin kiinnittää erityistä huomiota, niin että sitä kokonaisvaikutusta saadaan myös mukaan siihen investointipäätökseen?

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri ei ehtinyt vastata ensimmäisellä kierroksella minun ensimmäiseen kysymykseeni, mutta ehkä sitten nyt, kun aika on pitempi, ehtinee.

Toinen kysymys: Merimetsokanta on jälleen kääntynyt kasvuun, ja tänä kesänä pesiä on laskettu reilut 18 500, mikä on 8 prosenttia enemmän kuin edelliskesänä. Merimetso tekee paljon tuhoa maisemalle ja kalakannalle. Esimerkiksi Selkämerellä on jo nähtävillä järkyttävännäköisiä alueita, joilla merimetsojen lanta on tappanut kaiken vihreän. Puolet rannikkokalastajista on kertonut merimetson vaikeuttavan kalastuselinkeinon harjoittamista. Kysyn ministeriltä: onko ministeriössä mietitty kansallisia ohjeita, miten merimetson suojelumetsästys voitaisiin hoitaa tehokkaammin kuin nyt?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuossa edustaja Kalmari, joka poistui salista, mainitsi tämän turhan valittamisen ja sen, että pitäisi saada se kynnys vähän korkeammaksi. Olen jossain mielessä samaa mieltä, koska meiltäkin löytyy semmoinen tapaus, jossa yli 30 vuoteen ei ole ollut aikomustakaan tehdä mitään ja on vaan valitettu ja valitusprosessi jatkuu.

Kyllä siihen joku kynnys pitäisi saada, ja siitä tullaan itse asiassa sitten siihen asenteeseen. Jokavuotinen ilmiö on ainakin meilläpäin ja varmaan joka puolella Suomea tämmöiset asiat kuin piilokaatopaikat, että viedään jotain sohvia kauhealla vaivalla johonkin mettään ja pöpelikköön piiloon, ja jäteasemia olisi kuitenkin käytössä, ja sitten ilmoitetaan, että kun se on niin kallista. Minusta siinä on kysymys enemmän asenteesta, ja minähän en nyt itse asiassa perää tästä ministeriltä mitään vastausta vaan enemmänkin sitä kysyn, onko ministeriössä mietitty tähän ongelmaan keinoja. Meillä ainakin, kun olin tuossa rakennus- ja ympäristölautakunnassa, mietittiin keinoja puuttua tähän, mutta ei, ei niitä meinaa olla. Se on enemmänkin poliisin asia sitten, ja tehdään rikosilmoitus. Tämä on jokavuotinen ongelma. Onko tämmöisiä mietitty?

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Jokinen nosti esiin typpidirektiivin, ja olen itsekin sitä mieltä, että kun laivojen osuus on pari prosenttia niistä päästöistä, niin onko todellakin tarpeen, että tällainen direktiivi tulee ja se otetaan käyttöön. Kysyisin ministeriltä: miten Suomi aikoo vaikuttaa ja olemmeko jo vaikuttaneet jollakin tavalla, että tätä direktiiviä ei ainakaan sellaisenaan tulisi?

Se, millä sitten taas toisaalta on vaikutusta Itämeren tilaan, ovat potentiaaliset öljyvahingot. Joidenkin arvioiden mukaan Itämerellä liikennöi tällä hetkellä 2 000 laivaa päivittäin, ja se luku on kasvamassa 50 prosentilla aivan lähivuosina, ja sitä mukaa kun liikenne kasvaa, niin myöskin tietysti niiden suurten öljyvahinkojen riski kasvaa. Kysyisin ministeriltä vielä: millaista yhteistyötä kansainvälisesti tehdään Baltian maiden kesken, jotta tämä suuri riski voidaan välttää?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriöllä on suunnitelmia perustaa Lapin käsivarteen kansallispuisto, ja se on aiheuttanut kovaa vastustusta esimerkiksi Kilpisjärven asukkaissa. Tiukentuvan suojelun pelätään haittaavan ennen kaikkea matkailuelinkeinoa ja lisäävän sitä kautta myöskin työttömyyttä sillä alueella. Toisaalta taas poronhoitajat ovat kannattaneet hanketta. Arvoisa ministeri, voisitteko tässä ja nyt oikeastaan kertoa, missä tässä hankkeessa nyt mennään?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa tuli tuo typpiasia esille. Oletteko sitä mieltä, että sitä tosiaan kannattaisi edistää tässä taloudellisessa tilanteessa, vai onko järkevämpi hoitaa Suomen talous kuntoon, ettemme aseta teollisuudellemme kilpailuesteitä, jota kautta työpaikat siirtyisivät saastuttavampiin maihin? Ja sitten tähän jatkokysymys: mikä on tällä hetkellä Itämeren muiden maiden öljyntorjuntavalmius?

Mutta vielä, kun rakennusasioista keskusteltiin tuossa alussa: Puurakentamista pitää suosia jollakin tavalla, ja siihen liittyen hirsirakentaminen on terveellinen asumismuoto, mutta sen yhtenä haittapuolena ovat nämä tiukat energiamääräykset. Onko tämmöiselle terveelliselle hirsirakentamiselle olemassa jotain jatkomahdollisuuksia tässä tiukentuvassa maailmassa?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Silloin kun nuo ely-keskukset perustettiin, niin oli tarkoitus elinkeinotoiminnan ja ympäristövalvonnan yhteensovittaminen niin, että se olisi sujuvaa eikä suinkaan jarruttavaa elinkeinotoiminnan kannalta. Nyt tulee viestejä siitä, että näiden ympäristökeskusten rooli näiden valitusten tekemisessä on aika suuri, eli kun täällä on puhuttu ammattivalittajista, niin näitä ammattivalittajia on siellä meidän ympäristökeskuksissakin, ja ne ruuhkauttavat hallinto-oikeuksia. Itse olen sitä mieltä, että jossain vaiheessa viranomaistoiminta on mennyt silloin pieleen, jos yksi tämmöinen työkalu on valitusten laatiminen kansalaisten ja kuntien toiminnasta. Miten aiotte ministerinä edistää tuota ammattitaitoa ympäristökeskuksissa, että se tukisi elinkeinotoiminnan kehittämistä kuitenkin ympäristönäkökohdat huomioon ottaen?

Ja sitten olen luvannut ministeriä vaivata siihen saakka, kunnes tuo hevosen kuivikelanta kiinteistökohtaisissa kattiloissa saadaan palamaan. Mikä on tilanne tämän asian suhteen?

Teuvo Hakkarainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin ministeriltä kysynyt tämmöisestä asiasta kuin turve. Tässä maassa on turvetta varmasti niin kuin Norjassa öljyä, joten varmasti talous tulisi kuntoon, jos se otetaan käyttöön. Mutta jos tämä hallitus olisi tällä hetkellä Norjassa, niin siellä ei olisi hiihtäjiä eikä öljyä pumpattaisi varmasti, kaikki pistettäisiin kiinni.

Minä annan esimerkin: Ennen olivat paperitehtaat 70-luvulla pahimpia saastuttajia. Mitä ne ovat nyt? Siellä ei ole mitään ongelmaa. Tämä sama tekniikka voidaan ottaa sinne turvesoille, eivätkä ne saastuta sen jälkeen, kun se tehdään kunnolla, ja nämä voidaan ottaa hyötykäyttöön. Oletteko te miettinyt sitä ollenkaan, minkälaiset mahdollisuudet meillä on tuolla maaseudulla?

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Nyt minusta tuntuu, että tässä menee kaksi asiaa keskustelussa sekaisin, kun puhutaan ympäristöluvista. Ympäristöluvat ovat olleet meille keskeisin väline taata tässä maassa puhtaat pohjavedet, puhtaat pintavedet, vähentää ilmansaasteita, paikallisesti haitallisia pienhiukkasia, parantaa ihmisten terveyttä. Meillä olisi lukuisa määrä yhtiöitä, jotka olisivat valtavissa ongelmissa niin kuin se yksi kuuluisa kaivos siellä pohjoisessa, jos meillä ei olisi nykyistä ympäristölupakäytäntöä, jossa viranomaiset varmistavat, että yhtiöt noudattavat jonkinlaisia kohtuullisia ympäristön tilaa turvaavia ratkaisuja.

Tässä keskustelussa edustaja Korhonen tuntui haluavan, että ympäristölupajärjestelmää puretaan. Se oli se ehdotus, mikä siellä oli pöydällä, ja sitä minä vastustin. (Martti Korhonen: Timo Korhonen!) Kaikissa länsimaisissa sivistysvaltioissa on erillinen ympäristölupajärjestelmä. Miettikää vähän, mitä te ehdotatte, jos te haluatte pilata suomalaisten ihmisten ympäristön, ihmisten terveyden, ihmisten mahdollisuuden kestävään kehitykseen.

Toinen asia on se, että hallinnollisten prosessien pitää olla tehokkaita. Kun mietitään, miten ympäristön tila turvataan, niin viranomaisten pitää pyrkiä auttamaan yhtiöitä ennalta ehkäisevästi löytämään ratkaisuja ongelmiin. Tähän suuntaan me yritämme viedä meidän lupajärjestelmää niin, että edistetään vihreää taloutta ja niitä vähäpäästöisiä ratkaisuja. Autetaan yrityksiä ennalta niin, ettei tulisi yllättäviä mutkia lupaprosessissa kesken kaiken matkaa.

Tähän liittyvä uudistus rakennepaperissa hyväksyttiin, ja tätä minä olin itse siellä kompromissina edistämässä, että tehdään fiksuja asioita, jotka sekä auttavat ympäristöä että edistävät liiketoimintaa, mutta ei pureta meidän ympäristönsuojelua. Siinä ei olisi mitään järkeä, se pilaisi meidän suomalaisten puhtaan tulevaisuuden.

Sitten mitä se rakennepaperi konkreettisesti tarkoittaa, siellä arvioidaan sitä, voidaanko esimerkiksi eläinsuojeluun liittyviä asioita siirtää enemmän aluehallintovirastoista kuntiin, sitä kautta nopeuttaa prosesseja ja vähentää ruuhkia aluehallintovirastoissa. Arvioidaan myös, voidaanko määräaikaisesti laittaa ruuhkien purkuun resursseja lisää. Mietitään myös sitä, miten prosesseja tehostetaan niin, että erilaiset valitus- ja muut kuulemismenettelyt ei vain luvissa vaan myös kuntien prosesseissa voisi aikatauluttaa tiiviimmin keskenään, toistensa kanssa keskenään.

Tämä on siinä ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksen kakkosvaiheessa meidän hallinnonalan osalta arvioitavana ja myös ympäristövaikutusarvioinnin kehittäminen niin, että sieltä saataisiin suoraan ympäristölupaan enemmän konkreettista apua. Sitä siinä arvioidaan, että se vaikutusten arviointi johtaisi parempaan tietotasoon, kun lupaa päätetään, jotta se menisi nopeammin.

Ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksen ensimmäistä vaihetta, mihin edustaja Korhonen viittasi, jossa on tämä valvontamaksukin mukana, ovat kovasti monet tahot toivoneet. Myös esimerkiksi isot teollisuudenalat ovat pitäneet sitä ihan hyväksyttävänä, jos sillä nopeutetaan lupaprosesseja ja valvontaprosesseja, koska silloin saadaan lisää resursseja näihin henkilöstöihin. Tässä ovat neuvottelut kesken, ja hallituksen sisällä pyritään löytämään lopputulos ihan kuukauden sisällä niin, että tämä voidaan tuoda eduskuntaan. Kysymys on enää pienistä yksityiskohdista tässä vaiheessa.

Mitä tulee tähän energiatuotannon tilanteeseen, niin päävastuuhan energiatuotannosta kuuluu siis ministeri Vapaavuorelle, mutta sen verran liittyen tähän turpeeseen ja kivihiileen, (Mauri Pekkarinen: Mutta kivihiilen käytöstä te olette vastuussa!) että pitää muistuttaa, että Suomessa turve on edelleen suosittu ja tuettu energiatuotantomuoto. Sen vero on edelleen huomattavasti alhaisempi kuin sen ilmastopäästöt. Sitä on nostettu vähän lähemmäs sen ilmastopäästöjä mutta sitä tuetaan voimakkaasti. Se on verohelpotus, elikkä se on edelleen huomattavasti alhaisemmalla tasolla kuin kaikilla muilla energiatuotantomuodoilla suhteessa niitten ilmastopäästöihin. (Mauri Pekkarinen: Saksa tukee 2 miljardilla kivihiilen käyttöä!)

Nyt pitää arvioida sitä, miten me voimme varmistaa, että puuhakkeen käyttö voisi Suomessa lisääntyä. Meillä on paljon esimerkkejä uusista sellaisista kattiloista, jotka voivat polttaa pelkästään puuhaketta eivätkä tarvitse turvetta sivupolttoaineena.

Turpeen tuotannon ongelmia voidaan ratkoa mutta niitä ei voida täysin poistaa. Turpeen tuotannossa on luonnon monimuotoisuudelle haitallisia vaikutuksia, joissa sidotaan arvokkaita luonnontilaisia soita tuotantoon. Siinä on vesistöpäästöjä, joita me pyrimme nyt paremmilla ohjeistuksilla ja käytännöillä laittamaan kuntoon. Mutta se edellyttää myös hyvin tarkkaa lupaprosessia, että ne vesistöpäästöt ovat niin pienet kuin mahdollista.

Sitten kolmanneksi siinä ovat ne ilmastopäästöt, joista ei päästä pakoon mihinkään. Turvetuotannon kustannukset päästökaupan kiristyessä tulevat nousemaan sitä kautta, eli kannattaisi laittaa kaikki kotimaiset paukut oikeasti uusiutuvaan energiatuotantoon (Mauri Pekkarinen: Hyvänen aika!) eikä tällaisiin siirtymäkauden ratkaisuihin, jotka aiheuttavat merkittäviä fossiilisiin polttoaineisiin verrattavia kasvihuonekaasupäästöjä. (Mauri Pekkarinen: Kivihiilen käyttö kasvaa hurjasti!) — Olen sanonut monta kertaa, että turve on kuitenkin parempi kuin kivihiili ja pitää varmistaa, että sivupolttoaineena siirtymäaikana sitä voidaan käyttää. (Mauri Pekkarinen: Mitä te teette?) — Me pyrimme vauhdittamaan lupamenettelyä, niin kuin sanoin, aluehallintovirastoissa, jotta muun muassa ne jo ojitetuille soille kohdennetut lupahakemukset voidaan käsitellä tehokkaasti.

Sitten kansallispuistoista tuli useampi kysymys, vastaisin myös niihin mielelläni, jos sopii.

Näitä selvityksen alla olevia kansallispuistoja on neljä, ja nämä ovat hyvin voimakasta alueellista tukea saaneita hankkeita. Olvassuon, Konneveden ja Salon Teijon osalta kaikissa luonnonarvokriteerit sinällään täyttyvät. Nyt arvioidaan sitten sitä, miten voidaan ratkaista sellaiset asiat kuin miten voidaan siirtää Teijon osalta retkeilyalue luonnonsuojelutaseeseen ja ratkaista metsästykseen liittyviä kysymyksiä. Olvassuolla on vähän näitä samoja metsästykseen liittyviä kysymyksiä. Uskon, että Konnevesi on kaikkein nopeimmin toteuttavissa. Siellä ei ole ongelmia, elikkä edustaja Kivelä saa sinne kotiseuduilleen hyvin todennäköisesti kansallispuiston lähiaikoina. Minä uskon, että sitä on mahdollista edistää hyvin nopealla aikataululla selvitysten pohjalta.

Sitten tämä Lapin suurtunturien ja Saanan hanke on Suomen luonnonarvoiltaan kaikkein arvokkain alue, joka on nykyisen kansallispuistoverkon ulkopuolella, mutta minä tiedostan, että siellä on paikallisesti huolia siihen hankkeeseen liittyen. Itse kävin kesäkuun alussa siellä, ja meillä oli tosi hyvä keskusteluyhteys. Me olemme valmiita huomioimaan kaikki matkailuyrittäjien huolet, paikallisten alueen asukkaiden oikeudet niin, että voidaan tehdä poikkeuksia sen puiston toteuttamisessa. Sitten me koemme, että sen kansallispuiston perustamisella sinne saataisiin merkittäviä lisäpanostuksia. Arvioidaan, onko siinä semmoinen kokonaisuus saatavissa, joka edistäisi luontomatkailua, voisi saada paikallisten asukkaiden tuen. Silloin se hanke voi olla toteutettavissa. Mutta olen sanonut hyvin selkeästi, että yhtään hanketta ei väkisin toteuteta, että tuen pitää olla laajamittaista, ja sitä arvioidaan tässä seuraavan puolen vuoden kuluessa näitten kaikkien hankkeiden osalta.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Miellyttävää huomata, että ministeri hiukan kiihtyy ja mainitsee nimeni. Mutta ihan muutama pointti siihen, mitä sanoin.

Ensinnäkin ympäristöluvathan vaikuttavat yritysten toimintaan. On aivan selvä asia, että ennakoiva ja sujuva lupakäsittely on koko yritystoiminnan ja kaiken kaikkiaan investointien edellytys. On myös selvää, että jos lupamenettely on byrokraattinen, epävarma ja hidas, niin investoinnit siitä vain väistämättä estyvät tai siirtyvät muualle. Ja väitän, että nykyinen järjestelmä on liian monimutkainen ja liian hidas. Nyt pienet ja suuret hankkeet ovat ikään kuin samassa jonossa. On aivan välttämätöntä, että näitten pienten investointihankkeitten, lupahankkeitten osalta pitää löytää joustavampi järjestelmä — viittaan muun muassa maatilojen lupiin ja investointeihin. Minä toivon, että todella ministeri ja ministeriö tähän paneutuvat ja pyrkivät löytämään keinot. — Koska, arvoisa puhemies, ministeri nyökkäilee, niin minä ymmärrän, että me olemme ikään kuin samaa mieltä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Vielä muutamia asioita työllisyydestä, koulutuksesta ja hyvinvoinnista.

Puhuin aiemmin kasvusta ja työpaikkojen luomisesta, mutta kuten hyvin tiedämme, työllisyyteen vaikuttaa myös työvoiman tarjonta. Siltä osin budjetissa on monia toimia, joita on keskustelussa tuotu jo aiemmin monta kertaa esiin. Aiemmin viime viikolla olikin käsittelyssä työttömyysturvauudistus, joka perustuu työmarkkinaosapuolten vuoden takaiseen työurasopimukseen. Sillä tavoitellaan merkittävästi nykyistä nopeampaa ja yksinkertaisempaa työllistymistä ja työttömän ihmisen taloudellisen aseman parantamista. Ja kuten tiedämme, myöhemmin tulevat suojaosuudet lisäävät entisestään kannustavuutta.

Budjettiin sisältyy myös osatyökykyisten työllistymistä edistäviä toimenpiteitä. Nyt käynnistetään toimenpideohjelma, jota ministeriön johdolla on laaja-alaisesti valmisteltu. Lisäksi osatyökykyisten työllistymisen helpottamiseksi päivärahakautta pidennetään merkittävästi 120 päivään. Myös ammatilliseen kuntoutukseen pääsee aiempaa helpommin, mikä sekin on erittäin tärkeää työllisyyden ja ihmisten näkökulmasta.

Työllisyyttä edistää myös yksi hallituksen kärkihankkeista eli nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Nyt lisätään ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja ja laajennetaan työpankkikokeilun kohderyhmää koskemaan myös nuoria, joilla ei ole ammatillista perustutkintoa. Nämä ovat tärkeitä uudistuksia.

Arvoisa herra puhemies! Kunnille maksetaan ensi vuonna 4,65 miljoonaa euroa enemmän, jotta lastensuojelun laatua voidaan parantaa. Tämä on erittäin hieno satsaus. Käytännössä tällä rahalla toteutetaan lastensuojelulain muutosta, jolla täsmennetään lapsen edun toteutumista. Tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeuksia kuulemiseen ja mielipiteen ilmaisemiseen sekä tiedon ja tuen saantiin omassa asiassaan. Tämä vastaisi niitä toiveita, joita kokemusasiantuntijoina toimineet lapset ja nuoret ovat esittäneet lastensuojelulain kehittämiseksi. Lapsen asiakassuunnitelmaan merkitään jatkossa selkeästi riittävän tiheällä aikataululla toistuvat tapaamiset. Näin lisätään myös lastensuojelutyön avoimuutta ja voidaan vahvistaa myös lapsen huoltajien luottamusta lastensuojelutyöhön. Työntekijällä on mahdollisuus paneutua nykyistä paremmin kunkin asiakkaan elämäntilanteeseen. Näin voidaan lapsen ja perheen tarpeet kartoittaa tarkemmin ja vastata niihin oikeanlaisilla palveluilla jo riittävän varhaisessa vaiheessa.

Lisärahoitusta tarvitaan, jotta niissä kunnissa, joissa lapsen oikeus tavata omaa työntekijäänsä ei riittävässä määrin toteudu, saataisiin asiat kuntoon tekemällä tarvittavat henkilöstölisäykset. Käytännössä rahalla saadaan palkattua 70 uutta sosiaalityöntekijää tai sosiaaliohjaajaa. Tämän muutoksen tarkoitus on edistää kustannusvaikuttavaa lastensuojelutyötä. Tästä syntyvä inhimillinen ja tulevaisuuden taloudellinen säästö on varmasti suurempi kuin budjettisatsaus. Panostamalla lapseen ja nuoreen tulemme säästämään moninkertaisesti enemmän kuin on tämänhetkinen budjettisatsaus. Päätösten vaikuttavuutta tulisikin arvioida huomattavasti enemmän kuin tänä päivänä tehdään. Voisiko sanoa, että päätöksemme — esimerkkinä tässä lastensuojeluasiassakin — vaikuttavuus on edelleen lapsenkengissä, mikä on todella valitettavaa. Tämän tulisi olla kaiken lainsäädännön valmistelun ja päätöksentekomme pohjana. Esimerkiksi minun on valitettavasti todettava suuri huoleni Kouvolasta, jossa on päätetty lastensuojelun työntekijöiden lomauttamisesta. Ne uhkaavat viivästyttää lasten ongelmiin puuttumista. Nyt kunnat lipsuvat lastensuojelun määrärahoista. Tähän on varmasti ja vahvasti puututtava.

Arvoisa herra puhemies! Tärkeä uudistus on myös pitkään odotettu opintorahan sitominen indeksiin ensi vuoden elokuusta lukien. Lisäksi opintolainan valtiontakauksiin tehdään 100 euron korotus. Merkittävä helpotus monelle keskiasteen opiskelijalle on myös vanhempien tulorajoihin tehtävä korotus. Nyt täysi-ikäiset itsenäisesti asuvat alle 20-vuotiaat nuoret pääsevät aiempaa helpommin opintotuen piiriin. Tavoitteena tulee mielestäni jatkossa olla kuitenkin täysin vanhempien tuloista riippumaton etuus; puhumme kuitenkin itsenäisesti asuvista täysi-ikäisistä nuorista. Tasa-arvoisen kohtelun täysi-ikäisten opiskelijoiden osalta täytyy olla meidän yhteinen tavoite.

Niin sanotun YTHS-mallin kokeilua myös jatketaan. Se on erittäin hyvä uutinen, ja siitä kiitos opetus- ja peruspalveluministereille. Kokeilu on ollut käynnissä määräaikaisena Saimaan ja Seinäjoen ammattikorkeakouluissa. Nyt jatkoa saadaan (Puhemies koputtaa) heinäkuun 2015 loppuun. Tämä on erittäin tärkeä linjaus, tulokset ovat olleet hyviä.

Arvoisa puhemies! Tiedämme, että opiskelijaterveydenhuollossa on ollut paljon epätasa-arvoa riippuen siitä, opiskeleeko yliopistossa vai muualla, eli käytännössä pääseekö YTHS:n palveluiden piiriin vai käytetäänkö kunnan perusterveydenhuoltoa. Monilla seuduilla opiskelijoiden on vaikea päästä opiskelukunnan terveydenhuollon palveluiden piiriin. YTHS tarjoaa palveluita tasa-arvoisemmin jokaiselle opiskelijalle. Tulevaisuutta ajatellen olisi tärkeää laajentaa toimintamalli koskemaan koko maata, jotta pystytään tehokkaasti huolehtimaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista ja opiskelujen sujuvuudesta jatkossakin.

Thomas Blomqvist /r:

Ärade herr talman! Ett allmänt budgetpolitiskt anförande ännu i det här skedet.

Vi har flera år av ekonomiskt utmanande tider bakom oss, och tyvärr måste man konstatera att de ser ut att fortsätta. Vi kan därför inte vänta oss nya eller ökade anslag i statsbudgeten, utan det vi behöver allra mest just nu är nya modeller för att klara av att finansiera vår nuvarande välfärd.

Vi har en ohållbar struktur med för lite inkomster för att finansiera våra utgifter. Det system vi har i dag skapades för en helt annan befolkningsstruktur med flera i arbetsför ålder som betalar skatt jämfört med de grupper som på ett eller annat sätt är beroende av samhället. Vi måste därför hitta nya lösningar och strukturer som är mera kostnadseffektiva och bättre anpassade till dagens verklighet.

Herra puhemies! Hallituksen esitys vuoden 2014 talousarvioksi muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden, jossa ilmenee tahto vastuun ottamiseen yhteiskunnasta myös pitkällä aikavälillä. Suomen talouden kohentamiseksi tarvitsemme rakenneuudistuksia useilla yhteiskunnan osa-alueilla. Meidän on oltava vahvempia, parempia ja tehokkaampia. Minua ilahduttaa erityisesti se, että hallitus on antanut talousarvioesityksen, joka kannustaa työhön ja kasvuun.

Työ on hyvinvointimme merkittävin kulmakivi. Talouden suunnan kääntämiseksi kaikkien panos on tarpeen. Päätöksentekijöinä meidän on löydettävä tasapaino veropaineeseen: emme saa tukahduttaa kasvua keräämällä liian paljon veroja mutta emme myöskään saa romuttaa hyvinvointia liian pienillä verotuloilla. Yhteisöveron 4,5 prosenttiyksikön alentaminen on yksi tapa kannustaa yritystoiminnan kasvuun. Valitettavasti se ei koske kaikkia, ja monia työllistävät ammatin- ja elinkeinonharjoittajat eivät hyödy siitä. Seuraavassa vaiheessa onkin huolehdittava siitä, että myös nämä saavat kehitykseen ja kasvuun tarvittavia kannustimia.

Herr talman! Det gläder mig att se att man nu försöker åtgärda en av de större flitfällorna och gör det möjligt för arbetslösa att ta emot snuttjobb utan att de mister sin arbetslöshetsersättning. Jag tror att det här är rätt väg att gå, men det kan kanske också utvecklas ytterligare.

Vi behöver inte bara fler som jobbar utan också fler jobb. Som beslutsfattare måste vi skapa förutsättningar för tillväxt och ge stöd åt de nuvarande och framtida tillväxtbranscherna. Budgetpropositionen innehåller ett antal satsningar på det finländska näringslivet inom ramen för det tillväxtfinansieringsprogram som föreslås. Finansieringsprogrammet innehåller stöd för nya växande branscher och kommer bland annat att utmynna i grundandet av en tillväxtfond med uppdrag att stärka kapitalinvesteringsmarknaden och framför allt stöda små och medelstora företags tillväxt. Dessa satsningar är viktiga, inte minst för att vi i längden ska kunna stå oss i den internationella konkurrensen och vara föregångare inom teknik och innovation.

Vaikka panostaminen kasvualoihin on erittäin tärkeää, emme myöskään saa unohtaa muita, perinteisempiä aloja. Maatalous on viime vuosien aikana joutunut osaltaan uudistamaan rakenteitaan ja sillä tavalla kantanut kortensa rakenneuudistuskekoon. Meidän on pidettävä huolta kotimaisesta maataloudestamme, emmekä saa ajaa sitä liian tiukoille. Olemme nyt erittäin lähellä sitä rajaa. Meillä on yhä enemmän tiloja, joilla on suuria kannattavuus- ja maksuvalmiusongelmia. Toivonkin ponnisteluja sen eteen, että löydettäisiin toimenpiteitä, joilla maatalouden kustannuskuormaa voitaisiin pienentää.

Herr talman! Ofta kan vi ta den infrastruktur som vi har omkring oss för given och länge har också väganslagen i statsbudgeten setts som en driftsutgift när de enligt mig i de allra flesta fall borde ses som investeringar. Ett fungerande nätverk av vägar gör det inte bara lättare att köra till sommarstugan, utan det ökar framför allt Finlands konkurrenskraft och det gör också livet lättare, och kanske till och med möjligt för dem som bor på glesbygden. Om vi trots en ansträngd statsbudget vill stimulera ekonomin så vore det klokt att göra det via investeringar som är nödvändiga och lönsamma för så många sektorer som möjligt. Satsningar på vägar är också satsningar på tillväxt. Ett exempel på en sådan är riksväg 25 som går mellan Hangö och Mäntsälä. Där är olycksrisken stor och där skulle en investering vara en bra och helt nödvändig satsning.

Herra puhemies! Lopuksi totean, että myös julkisen sektorin on säästettävä ja lisättävä tehokkuutta. Tärkeä hanke on kuntauudistus, mutta se ei yksin tule riittämään, vaikka se antaa varmasti edellytykset sille, että kunnat voivat lisätä tuottavuutta ja tehokkuutta. Täytyy myös miettiä, mitä tehtäviä ja velvoitteita voidaan karsia.

För att komma vidare och skapa fungerande och kostnadseffektiva kommuner, och samhälle över lag, måste vi se över de över 500 uppgifter som kommunerna har och se vilka som kanske inte längre behöver skötas av det offentliga. Vi måste våga vara kreativa och ha modet att minska antalet uppgifter då det är ändamålsenligt. Det är bara genom att fatta svåra beslut i dag som vi på lång sikt kan skapa ett samhälle som klarar av att ge service också för kommande generationer.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä on hallituksen esitys vuoden 2014 talousarvioksi. Se on karua luettavaa. Bruttokansantuote supistuu edelleen, ja työttömyysaste nousee vielä vuoden 2012 tasosta. Lisäksi julkisen sektorin talous pysyy jatkossakin alijäämäisenä. Positiivista on, että työttömyyden uskotaan vähenevän tulevina vuosina ja talouden kasvussa on nähtävissä asteittaista elpymistä. Julkisen sektorin velan suhde kokonaistuotantoon nähden on lähes 60 prosentissa. Valtionvelan arvioidaan olevan tämän vuoden lopussa 93 miljardia euroa. Tämän suuntainen kehitys ei voi jatkua.

Hallituksen talousarvioesitys sisältääkin nyt useita hyviä asioita, joilla pyritään lisäämään työllisyyttä ja taloudellista kasvua. Uuden kasvun luomiseen ja työn lisäämiseen meidän on panostettava. Keskeistä on nostaa työllisyysastetta, sillä vain työllä voimme rahoittaa hyvinvointipalvelut ja turvata ne myös tuleville sukupolville. Sen takia vaikeana aikana on investoitava kilpailukyvyn parantamiseen.

Arvoisa puhemies! Valtion lisätalousarviossa lisätään vielä 25 miljoonaa euroa määrärahoja perusväylänpitoon sekä ratojen ja siltojen kunnostamisen aikaistamiseen. Uudenmaan alueella ollaan tyytyväisiä siitä, että Helsinki-Vantaan lentoaseman laajentamishanke käynnistyy, kun Finavia Oy:n oman pääoman vahvistamiseen esitetään 200 miljoonaa euroa. Lentokentän laajennus lisää Uudenmaan vetovoimaisuutta ja mahdollistaa myös alueen kehittämisen. Luultavasti lähivuosien aikana saadaan myös Kehä IV:n rakentamiseen valtion määrärahoja, joka mahdollistaisi osaltaan uusien työpaikka-alueiden rakentamisen lentokentän läheisyyteen kehätien varteen. Talouskasvun vauhdittaminen on tärkeätä. On kuitenkin huolehdittava, että kasvu on sosiaalisesti kestävää.

Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä uudistuksia viedään eteenpäin hallituksen toimesta. On hyvä, että sosiaali- ja terveydenhuollon sisäilmaongelmia ja kosteusvaurioita sisältävien rakennusten korjaushankkeisiin ehdotetaan lisämäärärahaa. Koulujen ja päiväkotien vastaaviin korjaushankkeisiin on ehdotettu 35 miljoonan euron määrärahaa. Ehdotettua määrärahaa on mahdollista käyttää myös peruskorjaushankkeita korvaaviin uudisrakennushankkeisiin. Tämä on hyvä asia. Näillä pystytään parantamaan myös rakennusalan työllisyyttä.

On hyvä, että rakennusalan työllisyyden edistämiseksi otetaan käyttöön myös asuinrakennusten peruskorjauksiin ehdotettava 15 miljoonan euron määräraha. Määrärahoja ehdotetaan asuinrakennusten korjaamisen määräaikaisiin käynnistysavustuksiin. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti lähiöiden asuinrakennusten perusparantamiseen.

Lisäksi hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti Helsingin seudulle osoitettua vuokra-asuntotuotannon käynnistysavustusta muutetaan siten, että se kohdistetaan tasasuuruisena kaikille toimijoille. Näin käynnistysavustus parantaa pienten ja keskisuurten toimijoiden edellytyksiä rakentaa uusia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja vähentämällä kohteen oman pääoman tarvetta.

On äärettömän tärkeää, että huolehditaan myös kohtuuhintaisten opiskelija-asuntojen riittävyydestä. Esimerkiksi elokuussa suurimmissa kaupungeissa oli yhteensä 2 000—5 000 opiskelija-asunnon hakijaa. Täällä pääkaupunkiseudulla pula opiskelija-asunnoista jatkuu ympäri vuoden. Siksi kohtuuhintaisten opiskelija-asuntojen lisärakentaminen on tuiki tärkeää.

Olen myös tyytyväinen siitä, että hallitus ryhtyy toimiin, joilla voidaan lyhentää kaavoitukseen kohdistuvia valituksia. Kaavoituksen valitusprosessien nopeuttaminen lisää ja nopeuttaa kohtuuhintaista asuntorakentamista. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisääminen pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin mahdollistaa työvoiman saannin muun muassa terveydenhuollon ja palvelualan töihin.

Haluan kiinnittää huomiota myös energiatodistusasiaan. Esitän toiveen, että hallituksessa pohditaan vielä laskennallisesta energiatodistuksesta luopumista ja päädyttäisiin todelliseen kulutukseen perustuvaan energiatodistukseen. Laskennallisen energiatodistuksen laadinnassa energiamuotokertoimen käyttö on perusteltua uusien omakotitalojen kohdalla, sillä sen avulla voidaan ohjata rakentajia valitsemaan ympäristöystävällinen lämmitysjärjestelmä. Vanhemmissa pientaloissa lämmitysjärjestelmä on kuitenkin valittu senaikaisten rakennussuositusten mukaan eikä lämmitysjärjestelmän saneeraus ole useinkaan taloudellisesti järkevää talon elinkaaren huomioiden, koska laskennallinen energiakulutus saattaa olla hyvinkin poikkeava todellisen kulutuksen suhteen. Olisi mielestäni oikeudenmukaista, että laskennallisen ostoenergiatiedon sijaan olisi nähtävissä toteutunut ostoenergiakulutus.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Viime päivät ovat olleet surullisten uutisten päiviä. Päivä toisensa jälkeen olemme kuulleet, kuinka ennen kaikkea teolliset yritykset, suuret sellaiset, ovat joutuneet suuriin vaikeuksiin, sanoneet irti henkilöstöään. Suomen teollisuus on vapaassa pudotuksessa. Tänä päivänä Tilastokeskuksen luvut siitä, mitä työllisyydessä on tapahtunut, todistavat ei vain viime päivien osalta vaan viime vuodelta sitä samaa. Vuoden aikaan työssä olevien määrä yrityssektorilla, nimenomaan yksityisellä sektorilla, väheni 57 000 henkilöä. Yhden vuoden aikaan yksityisen sektorin työllistettyjen ihmisten määrä väheni Suomessa 57 000 henkilöllä. Samaan aikaan kuntien palveluksessa olevan henkilöstön määrä yhden vuoden aikaan kasvoi 11 000 henkilöllä.

Edelleen pari muuta lukua. Hallitus on käynnistänyt nuorisotakuuhankkeensa. Me olemme kerta toisensa jälkeen sanoneet, että siinä järjestelyssä on pahaa valuvikaa. Se ei toimi niihin tavoitteisiin, mitä hallitus sanoo. Vuoden aikaan nuorisotyöttömien määrä, elokuun 2012 ja elokuun 2013 välisenä aikana, lisääntyi Suomessa yli 7 000 nuorella. Kuulitte, edustajat hyvät, ihan oikein. Se lisääntyi 7 000 henkilöllä, 7 000 sellaisella nuorella, jolla on ollut unelma siitä, että kun minä pääsen koulusta, minä saan työpaikan, ja jos en pääse suoraan työpaikkaan, yhteiskunta tavalla taikka toisella tulee mukaan ja auttaa minua sille tielle, jossa pääsen työhön, aluksi ehkä lyhytkestoisempaan mutta työhön kuitenkin. Nyt lyhytkestoisempaakaan ei ole ollut tarjolla.

Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme välttämättä suunnanmuutoksen. Suomi on ajautunut talouden kaksoisvajeeseen. Meillä samaan aikaan eletään vuoden 93 jälkeen ensimmäisen kerran tilannetta, jolloin Suomessa sekä julkinen talous että koko kansatalous on alijäämäinen. Ensimmäisen kerran 2012—2013 tämä tapahtuu sitten vuoden 1993. Tähän saakka aina yksityisen sektorin ylijäämä kansantaloudessa on riittänyt kattamaan sen julkisen talouden alijäämän. Nyt käy ensimmäisen kerran niin, että on kaksoisvaje: sekä julkisen että koko kansantalouden vaje. Sillä vajeella me olemme tavallaan menossa sillä samalla tiellä, jonka tien päästä me olemme äskettäin löytäneet niin Kreikan, Portugalin, Irlannin kuin Espanjankin. Tälle tielle on saatava loppu kerta kaikkiaan.

Tuporatkaisu oli askel oikeaan, mutta sen jatkoksi tarvitaan ihan oikeita muita toimia. Nyt kaikki ne rakenteelliset uudistukset, mitä hallitus esittää, ovat joko tyhjän päällä, se on retoriikkaa — mikään niistä, oikeastaan juuri mikään, ei ole konkretiaa vielä, ani harva esitys on — ja nekin, jotka ovat konkretiaa, ovat toimia, joilla hallitus siirtää vyönkiristysten taakan kuntasektorille ja panee kunnan päättäjät tässä töihin. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että tasavero kiristyy, koska kunnallisvero on kuitenkin tasavero. Onko, sosialistit, tämä oikein? Mielestäni yksinkertaisesti ei.

Arvoisa puhemies! Pari yksityiskohtaa. Käymättä nyt ajanpuutteen vuoksi enemmän siihen, mitä tässä tarvitaan, sanon pelkistäen, mitä tarvitaan. Nyt tarvitaan kansallinen kasvun strategia, se, millä Suomen kansantalous saadaan nousuun ja kasvuun, niin että se kakku, mitä jaetaan, voisi kasvaa. Nyt me olemme näivettymiskierteessä. Se kakku koko ajan supistuu. Kun kakku supistuu, ei siitä voi jakaa enempää. Se johtaa leikkauksiin, ja leikkaukset taas johtavat tämän näivettymiskierteen syvenemiseen, siihen kierteeseen, jonka tien päässä on taas jo äsken kerrotulla tavalla pelkästään huonoja, huonoja asioita. Nyt tarvitaan kansallinen kasvun strategia, jossa yksikkötyökustannusten maltillinen kehitys varmistetaan, jolla työn tarjontaa parannetaan, jolla yrittäjyys ja nimenomaan investoimiset tulevaisuutta parantaviin asioihin, tulevaisuuden kasvun tekijöihin ovat keskiössä kaikissa niissä toimissa, mitä nyt tarvitaan. Suomi saa tällä hetkellä rahaa maailmalta käytännössä reaalikorolla, nollakorolla, siis nollakorolla, meillä on tässä mielessä varaa, ja myymällä valtion omaisuutta, käyttämällä sitä yritystoiminnan tien tasoittamiseen, se on yksi tie, mutta sen lisäksi tarvitaan toimia, joilla ihan tässä ja nyt voitaisiin toimia.

On se aivan mahdoton asia, hyvät ystävät, kuulkaa, että Suomessa, kun Suomi on päättänyt, että me nimenomaan uusiutuvalla energialla marssimme eteenpäin, alkuvuoden aikaan kivihiilen käyttö on lisääntynyt 37,6 prosentilla. Ajatelkaa: 37,6 prosentilla. Sähköntuotannossa kivihiilen käyttö on yli nelinkertaistunut puolen vuoden aikaan. Onko tässä mitään laitaa? Uralin takaa kärrätään monien eri vaiheitten kautta Suomeen, esimerkiksi keskelle Suomea Jyväskyläänkin, kivihiiltä ja poltetaan. Samalla metsät siinä lahoavat ympärillä.

Arvoisa puhemies! Tästä on tehtävä loppu. On toimittava niin kuin sanotaan. On edistettävä uusiutuvaa. Hallitus teki sen, että se korotti turpeen verotusta ja otti kolmanneksen pois kotimaisen uusiutuvan energian tuesta, samaan aikaan kun Saksa laittaa tänä vuonna 20,1 miljardia euroa uusiutuvan tukeen.

Arvoisa puhemies! Tässä yksi toimi, jolla samalla työllisyyttä parannetaan. Toinen, viimeinen, hyvin lyhyesti sanottuna on se, että kun pääministeri monta kertaa viime viikolla täällä sanoi, että tutkimukseen ja innovaatioon pitää rahaa lisätä ja tässä lisätään, niin hallituksen budjettiesityksessä muuten ei lisätä sitten rahaa tutkimus- ja kehitystoimintaan. Pääministeri on tästä tilivelvollinen, mitä sanoi tälle salille, vielä joku päivä.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeriön mukaan peruspalvelujen saatavuuden arvioinnin teemana on ensi vuonna vanhenevan väestön palvelut. Vaikuttavuustavoitteisiin kuuluu muun muassa kanteluiden käsittelyn tehostaminen ja valvonnan painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn. Lupa-, valvonta- ja kantelumenettelyä halutaan yhdenmukaistaa ja käsittelyä tehostaa. Nämä ovat tärkeitä tavoitteita, joiden saavuttamiseksi aluehallintovirastoille on kohdennettu määrärahoja noin 3,2 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Toivottavasti hyvät tavoitteet eivät jää vain hienoiksi sanoiksi uudessa talousarvioesityksessä. Varsinkin Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on kärsitty pitkään terveydenhuollon kanteluiden pysyvistä ruuhkista, ja koko maan tasolla vanhustenhuollon puutteista tehtyjen valvonta- ja kanteluratkaisujen määrä on kasvanut puolella kahdessa vuodessa. Pahimmissa tapauksissa kantelun käsittely voi kestää lähes kolme vuotta. Usein pitkät käsittelyajat kohdistuvat raskaimmin kaikkein heikompiosaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaisiin, vakavasti sairaisiin, vammaisiin sekä heidän omaisiinsa.

Arvoisa herra puhemies! Aluehallintovirastoissa ruuhkautuminen ja pitkät käsittelyajat ovat vaarantaneet kansalaisten oikeusturvaa ja hyvinvointia jo kauan. Oikeusasiamiehen ratkaisujen perusteella ruuhkautuminen johtuu ennen muuta resurssipulasta. Huomattavaa on, että aluehallintovirastojen ongelmat on saatettu toistuvasti valtiovarainministeriön tietoon toimenpiteitä varten.

Pitkät käsittelyajat ovat tunnetusti olleet myös tuomioistuinten ongelmia. Talousarvioesityksen mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antamien langettavien tuomioiden määrä on kuitenkin vähentynyt. Osa oikeudenkäynneistä kestää yhä liian pitkään. Alueellisten käsittelyerojen vuoksi oikeusturva ei toteudu yhdenvertaisesti koko maassa.

Tehokas oikeuslaitos on osa hyvää hallintoa, jolla on välittömiä kustannusvaikutuksia muuhun hallintoon ja välillisiä vaikutuksia esimerkiksi työllisyyteen ja verotuloihin. Etenkin taloudellisesti vaikeina aikoina on ikävä huomata, että esimerkiksi julkisia hankintoja, ulkomaalaisasioita, maankäytön suunnittelua, rakentamista, liikenneyhteyksiä ja ympäristölupia koskevat ratkaisut viipyvät hallintotuomioistuimissa aivan liian kauan. Toiminnaltaan sujuvana yhteiskuntana itseään pitävässä Suomessa olisi pystyttävä kohdistamaan resurssit oikein ja osattava uudistaa sellaiset byrokraattiset rakenteet mutta myös sellaiset asenteet, joilla ei saavuteta mitään hyvää.

Arvoisa herra puhemies! Kansalliseksi ongelmaksi kehittynyt ja jatkuvasti paheneva asumisen kalleus on alkanut näkyä jopa velkomistuomioiden lisääntymisenä. Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut voimakkaasti viimeisen 10 vuoden aikana. Oikeusministeriön arvion mukaan asuntovelkojen kasvu tulee jatkossakin näkymään tuomioistuimien kuormittumisena. Asuntovelkojen pääomien kasvaminen painottuu pääkaupunkiseudulle, jossa korkeat asuntojen hinnat ja vuokrat ovat suurimpia kasvun esteitä. Tavalliselle ihmiselle asuminen on suurin kuluerä. Ikävä kyllä asuminen kallistuu Suomessa nopeammin kuin ihmisten ansiot. Viimeisen reilun kahden vuoden aikana kotitalouksia on kyllä kutsuttu elvytystalkoisiin toivomalla kulutuksen lisäämistä. Tällaiset vaatimukset ovat varsin epäsolidaarisia, ja ne tuntuvat lähinnä kiusanteolta, jos päätöksenteolla samaan aikaan rakennetaan Suomesta maailman kalleinta maata elää, jossa vain etuoikeutetut ja onnekkaat pystyvät asumaan.

Arvoisa herra puhemies! Pari sanaa tulevasta hallituksen esityksestä, joka liittyy lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämiseen. Olen tehnyt asiasta lakialoitteen, joka kulkee numerolla LA 46/2011, ja iloitsen suuresti, että tämä asia on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Tällä ehdotettavalla lainsäädännöllä pyritään varmistamaan se, että rikosrekisteriotteen voisi vaatia myös vapaaehtoista työtä tekevältä, muun muassa nuorten parissa toimivalta. Valuvika näyttää kuitenkin tähänkin hallituksen esitykseen olevan tulossa, mikäli asia jää sille tasolle, että rikosrekisteriotteen pyytäminen säilyy vapaaehtoisena eli sitä voi vaatia vain, jos näkee sen tarpeelliseksi, elikkä vapaaehtoiselta pohjalta. Toivottavaa on, että asiasta keskustellaan ja kenties vaikka saadaan vielä tiukemmaksi tämä tuleva hallituksen esitys.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Näin budjettikeskustelun loppuvaiheessa haluan keskittyä omassa puheenvuorossani puhtaasti talouteen ja työllisyyteen.

Tuossa keltaisessa kirjassa lukee, että ensi vuonna valtion arvioidaan velkaantuvan 6,7 miljardia. Se on valtava luku, kun sitä vertaa budjetin kokonaissummaan. Tämä sama kehitys on jatkunut jo vuosia, ja on itsestään selvää, että me joudumme laittamaan taloutta nyt kovalla kädellä kuntoon. Näitä toimia hallitus on aloittanut sekä rakenneuudistusten kautta että jo aiemmin toteutettuna säästöratkaisuna, ja tietenkin oli erittäin tärkeää, että saatiin maltillinen tuporatkaisu, joka täten kilpailukykyyn vaikuttaa.

Mistä sitten on kyse? Kyse on siitä, että erityisesti meidän tavaravientimme on selvästi pienentynyt, lähinnä sen vuoksi, että metsäteollisuuden osalta on pudottu muistaakseni puoleen parhaista ajoista, ict:n puolella jopa alle neljännekseen. Nämä ovat isoja lukuja.

Usein puhutaan siitä, että palveluvienti korvaa tavaraviennin. Valitettavasti tämä väite on vailla realismia. Molempia tarvitaan, mutta 2012 tavaravienti oli 57 miljardia ja palveluvienti 15 miljardia. Ja jos me palveluviennin haluamme tehdä todella merkittäväksi, niin on hyvä katsoa myös, mitä siellä palveluviennin sisällä on.

Palveluviennin suurin yksittäinen erä on se, että kun Kone myy hissin, niin se myy huoltosopimuksen perään. Tämän tyyppinen teollisuuteen ja vientiin kytkeytyvä palveluvienti on kaikkein suurin, ja sen jälkeen on toisena merkittävänä kohtana turismi, joka erityisesti Venäjän suunnalta on viime aikoina voimakkaasti kasvanut. Mutta siitä huolimatta nämä palveluviennin kasvumahdollisuudet ovat hyvin marginaaliset, jos me emme kykene myymään isoja palvelualoja, ja silloin täytyy pystyä myymään koulutusta ja terveydenhoitoa. Molemmissa Suomella on erittäin vahva osaaminen, ja molemmissa on maailmalla kysyntää, erityisesti Venäjällä, Kiinassa, ympäri Aasiaa, jos puhutaan koulutusviennin osalta. Terveysviennin osalta tietysti on varmaan lähinnä niillä Venäjän alueilla, jotka ovat lähimpänä Suomea. Sieltä on mahdollista saada huomattava määrä lisää työpaikkoja ja tuloja Suomeen, jos tässä onnistumme. Tämä on myöskin erittäin tärkeää sen takia, että juuri näitä keskipalkkaisen työn työpaikkoja Suomesta ollaan viime aikoina menetetty.

Mutta samaan aikaan, kun tätä palveluvientiä korostetaan, on hyvä muistaa se, että meidän teollisen viennin alamäki on vähintään jos ei pysäytettävä niin ainakin sitä kulmakerrointa on olennaisesti saatava muutettua. Tässä suhteessa täytyy olla realistinen myös siltä osin, minkälaisia ympäristömääräyksiä ja -normeja me voimme hyväksyä, jotta me emme syö pohjaa pois omalta teollisuuden kilpailukyvyltämme, joka on kuitenkin aivan avainasia monessakin mielessä edelleen.

Eli korostan siis sitä, että sekä teollisen viennin mahdollisuuksia on turvattava, kustannuskilpailukykyä parannettava että palveluviennin kenttää monipuolistettava nykyisestä ja nimenomaan otettava näitä isoja toimialoja, kuten koulutusta ja terveydenhoitoa, mukaan siihen palveluvientiin.

Arvoisa puhemies! Tämän budjettikeskustelun alussa viime viikolla keskusteltiin aika paljon siitä, mikä on työn tarjonnan merkitys, ja täällä erityisesti perussuomalaisten taholta annettiin ymmärtää, että työpaikkojen määrä on vakio eli se, että työn tarjontaa lisätään, ei välttämättä lisää työn kysyntää. Jos katsoo vähän kansainvälisiä esimerkkejä, mitä on Saksassa tapahtunut, mitä on tapahtunut Ruotsissa, niin voi sanoa, että paljon enempää ei voisi olla väärässä. Nimenomaan se, että siellä on onnistuttu työn tarjontaa lisäämään, on lisännyt työn kysyntää, ja se on saanut aikaan työllisyysasteen nousun, ja se on saanut aikaan talouskasvun, ja kummassakaan näissä maissa ei tällä hetkellä ole sen mittaluokan kestävyysvajetta ollenkaan kuin meillä on. Ja kuten Saksasta tiedetään, niin siellä myöskin kansa juuri viime viikonlopun vaaleissa palkitsi sen politiikan, jota siellä on harjoitettu.

Täytyy sanoa vielä näistä Hartz-reformeista, joilla on paikallista sopimista lisätty ja työnteon kannustavuutta huomattavasti parannettu, että on saatu todella paljon aikaan, ja siinä on sellainen tie, jota meidänkin kannattaa kulkea, koska se on se keino, jolla voimme hyvinvointiyhteiskunnan perusasiat pitää kunnossa.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana tästä hallituksen lakiesityksestä 113, jossa käsitellään kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain muuttamista.

Tuossa aiemmassa tästä lakiesityksestä käyttämässäni puheenvuorossa päädyin siihen, että tässä lakiesityksessä muun muassa vaikutukset kuntien toimintaan ohitetaan hyvin yliolkaisesti parilla virkkeellä, puhumattakaan sitten siitä, että tässä lakiesityksessä ei tehdä arviointia siitä, millä tavalla nämä valtionosuuksien erittäin rajut leikkaukset sitten vaikuttavat palveluiden tarjontaan, eli kaiken kaikkiaan arviointia ei tehdä koko kuntasektorin kannalta, puhumattakaan yksittäisten kuntien kannalta tai yksittäisten palvelujen käyttäjien kannalta.

Siksi tämän hallituksen esityksen mukainen uudistus osana aiempaa kehitystä on johtanut tilanteeseen, jossa on erittäin perusteltua katsoa, ovatko kuntien suhteellista osuutta kasvattavat lainsäädännölliset toimenpiteet ristiriidassa sen taloudellisen itsenäisyyden kanssa, jota perustuslain takaama kunnallinen itsehallinto edellyttää, eli tässä on niin kuin ehdottoman välttämätöntä, että myös perustuslakivaliokunta arvioi tätä lakiesitystä kuntien taloudellisen itsenäisyyden kannalta.

On aivan selvää, että hallituksen rajut leikkaukset kiristävät vääjäämättä kunnallisverotusta, heikentävät kunnallisten palvelujen laatua ja kiihdyttävät kuntakentän velkaantumista. Nämä hallituksen kaikki leikkaukset, siis vuosina 2012—2017 valtionosuuksien osalta 6 600 miljoonaa euroa, heikentävät kunnallisten palvelujen laatua ja kiihdyttävät kuntakentän velkaantumista. Hallituksen leikkaukset kohdistuvat kaikkein kipeimmin heikompiosaisiin eli lapsiperheisiin, vanhuksiin, sairaisiin eli heihin, jotka eniten tarvitsevat kuntapalveluita.

Kaiken kaikkiaan tässä kuntakeskustelussa — valtionosuuskeskustelussa myös, mutta kuntauudistuskeskusteluissa — tämä hallituksen julkinen viesti on aika hämmentävä. Ministereitten suulla puhutaan siitä, että kuntapalvelut turvataan, mutta samaan aikaan tehdään sitten kaikki mahdollinen, että kuntien edellytykset järjestää tarvittavat terveydenhuoltopalvelut, vanhuspalvelut ja niin edelleen vaikeutuvat niin monella, niin monella tavalla.

En siis, puhemies, voi hyväksyä tämän lakiesityksen esitystä kuntien valtionosuusprosenttien alentamisen osalta. Mitä tämän lakiesityksen muihin kohtiin sitten tulee, arvioin ne henkilökohtaisesti tarkemmin hallintovaliokunnan käsittelyssä.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Haluaisin tässä puheenvuorossani palata tuohon päivän niin sanottuun lähetekeskusteluun, kun keskusteltiin Virkkusen toimialasta, näistä kuntarakenteista. Siellä kun debattipuheenvuoroja oli harvakseltaan, niin jäi eräs tärkeä vastaus antamatta.

Täällä syytettiin puheenjohtaja Soinia siitä, että hän halusi kitkeä tämmöisen viiden vuoden suojatyöpaikkasysteemin kunnista pois, että näillä johtajilla ei olisi tätä hommaa. Kovaa kritiikkiä tuli erityisesti sosialidemokraattien piiristä, että Soini ei ole tilanteen tasalla. Edustaja Lindtman etunenässä edustaja Paateron ja edustaja Salosen kanssa puolusti kuntatyöntekijöitä siitä, ettei viiden vuoden suojatyöaikaa saa purkaa. Ymmärtäisin, jos Vantaan valtuuston puheenjohtajanakin oleva Lindtman ajaisi aidosti työntekijöiden etua, mutta pelkään pahoin, puhemies, että hän ajaa SDP:n omaa etua.

Kuulin juuri muutama viikko sitten yhden esimerkin Vantaalta. Minulle kerrottiin, että eräs henkilö haki virkaa tai työpaikkaa Vantaalta ja hänet todettiin kaikkein parhaimmaksi työntekijäksi ja sanottiin, että tässä ei ole mitään ongelmaa, te kyllä saatte tämän työpaikan mutta tässä on yksi mutka matkassa. Se mutka matkassa oli se, että hänellä ei ollut sosialidemokraattista jäsenkirjaa. Hänelle suoraan sanottiin, että jos panet nimen hakemukseen, haet jäsenyyttä, niin saat tämän työpaikan, muutoin sitä ei saa. (Ben Zyskowicz: Onko tuo totta? — Merja Kuusisto: Ei varmaan voi olla totta!)

Huomatkaa, että tämä tapahtui tänä aikana Vantaalla. Itse en yllättyisi, jos tämä olisi tapahtunut joskus Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, mutta tämä näyttää olevan nykyaikaa vieläkin eri puolilla Suomea. Rakenteellinen korruptio kukoistaa ei vain Vantaalla vaan lähes koko maassa. Ei ole varmaan yllätys se, että keskusta hallitsee maakuntia ja esimerkiksi kokoomus Espoota. Kun tämä jäsenmäärä esimerkiksi sosialidemokraateilla on, olisiko se lähellä 50 000:ta ja onko keskustalla jopa 150 000, niin hyvin monien kohdalla, jos jäsenistö on sidottu siihen työpaikkaan tai siihen asemaan siellä kunnassa, niin silloinhan tämä on sellainen rakenteellinen korruptio, josta pitäisi ehdottomasti päästä eroon. Itse ainakin lähetän valtuuston puheenjohtaja Lindtmanille semmoiset terveiset, että oletko valmis muuttamaan Vantaan sosialidemokraattien henkilöstöpolitiikkaa ja lopettamaan sosialidemokraattien jäsenhankinnan siten, että vaaditaan jäsenkirjaa, kun työpaikkaa haetaan.

Arvoisa puhemies! Suomi on olevinaan vähiten korruptoitunut maa vuonna 2012, ja vuonna 2011 olimme toisella sijalla. Korruptiotahan tulkitaan siten, että jos törkeää virka-aseman väärinkäyttöä tai virkasalaisuuden rikkomista koskevia rikosilmoituksia lasketaan, niin niitähän oli vain noin sata vuodessa ja lahjusrikoksista tehtiin Suomessa 2000-luvulla keskimäärin vain kymmenen rikosilmoitusta vuodessa. Jos näillä mittareilla mitataan Suomen rikollisuutta, korruptoituneisuutta, niin toki me olemmekin varmasti kärkimaa, mutta meillä vuonna 2008 kävi ilmi esimerkiksi tämä laaja vaalirahaskandaali, jossa paloivat yhden jos toisen näpit, eli meillä on tämmöistä piilokorruptiota. Toki ollaan nyt siivottu sitä vaalilakeja muuttamalla ja tekemällä avoimemmaksi vaalirahoitusta, mutta yksi asia on vielä kesken. Meidän tulisi päästä eroon näistä puoluekirjalla nimitetyistä johtajanviroista kaupungeissa ja kunnissa. Ei ole millään tavalla perusteltua se, että virkaa hakevan henkilön pitää omata jonkun puolueen jäsenkirja. Vantaalla itsekin olen ollut vasta reilut neljä vuotta valtuuston jäsenenä ja nähnyt sitä toimintaa ja olen yllättynyt siitä, kuinka johtavien virkamiesten päätökset myötäilevät sitä puoluetta, jonka valtakirjalla he toimivat. Jos tämä ei ole korruptiota, niin mitä se on? Me emme aja välttämättä veronmaksajien etua sen enempää kunnassa kuin monessa muussakaan paikassa, jos me sallimme tämänkaltaisen jäänteen neuvostoajalta Suomessa.

Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä rakenteellinen korruptio otettaisiin eduskunnassa vakavasti ja tästä vielä tulevaisuudessa säädettäisiin lakeja, jotka tämän estäisivät.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Aikaisemmin tänään debatissa sanoin, että opintorahan sitominen indeksiin toteuttaa kokoomuksen pitkäaikaisen tavoitteen mutta että itse pidän tuota ratkaisua ainakin tässä tilanteessa hölmönä politiikkana. Perustelin tätä sillä, että me joudumme tänä vuonna ja ensi vuonna ja tulevina vuosina ottamaan miljarditolkulla lainaa valtiolle ja me joudumme lähivuosina tekemään erilaisia miljardiluokan säästöpäätöksiä ja sellaisessa tilanteessa jonkin tulonsiirron kohentaminen, uuden menoautomaatin, korotusautomaatin luominen, ei mielestäni ole perusteltua. Itse asiassa kaikista helpoin säästö, minkä poliitikot, eduskunta ja hallitus voivat tehdä, on se, että pidättäydytään uusista menoautomaateista. Joka ei sitä usko, niin katsokoon vaikka sitä kohua, joka on noussut kotihoidon tuen uudistamisesta.

Meillä on mielestäni noin maailman anteliain opintotukijärjestelmä tällä hetkellä, enkä todellakaan näe mitään syytä, miksi sitä pitää nyt vielä mennä parantamaan. Sen lisäksi meillä on täysin ilmainen koulutus, opetus — korkeakouluissa saakka — ja ulkomaalaiset ovat pudota tuoleilta, kun heille kertoo tästä.

Tässä vastauspuheenvuorossani toin esiin myös periaatteellisemman näkemykseni. Minun mielestäni on meiltä — ja sanon nyt meiltä kaikilta, kaikilta puolueilta — väärää politiikkaa se, että me varjelemme ja korotamme näitä tulonsiirtoja, suoria tulonsiirtoja, ja samanaikaisesti käytännössä olemme säästämässä kansalaisten peruspalveluista. Ellen väärin muista, niin edellinen ja tämä hallitus ovat korottaneet suoria tulonsiirtoja kansalaisille sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa. Muistaakseni luku yhteensä on jopa 900 miljoonaa euroa vuosittain. Minun näkemykseni mukaan tämä on väärää politiikkaa. Vaikeuksissa olevien kansalaisten kannalta on mielestäni tärkeämpää se, että heillä olisi hyvin toimivat peruspalvelut, kuin se, että he saavat muutaman euron enemmän tai vähemmän jotakin keskeistä tulonsiirtoa.

Keskustan edustaja Pohjois-Karjalasta — nyt en muista edustajan nimeä — käytti puheenvuoron, jossa hän kritisoi tätä ajatteluani ja sanoi, että palvelua ei voi syödä mutta tulonsiirtoa... Niin, siis edustaja Vehviläinen Pohjois-Karjalasta käytti puheenvuoron, jossa sanoi, että peruspalvelua ei voi syödä mutta tulonsiirtoa tarvitaan tällaisen perustarpeen tyydyttämiseen. Pidän kuitenkin kiinni kannastani ja tuon esiin ajatteluni lähtökohdan.

Jos me ajattelemme esimerkiksi vaikeuksissa olevaa lapsiperhettä, jolla on suuret taloudelliset vaikeudet mutta myös sosiaalisia vaikeuksia, eikö tämän lapsiperheen kannalta olisi tärkeämpää se, että kunnassa toimisi lapsiperheiden kotiapu, kuin se, saako lapsiperhe muutaman euron enemmän tai vähemmän esimerkiksi lapsilisää?

Jos me ajattelemme koululaisia ja opiskelijoita, eikö heidän kannaltaan olisi tärkeämpää, että oppilaitoksilla on hyvät voimavarat ja esimerkiksi oppilashuolto toimii niin, että kouluissa on riittävästi psykologeja, kuraattoreita ja muita tällaisia aikaisen puuttumisen ammattilaisia? Eikö se olisi tärkeämpää kuin se, saavatko opiskelijat ja koululaiset muutaman euron enemmän tai vähemmän opintorahaa?

Eikö sairaiden kannalta ole tärkeämpää, että terveyspalvelut toimivat ja että ihmisten terveydestä pidetään hyvää huolta? Eikö se ole tärkeämpää kuin se, saavatko he muutaman euron enemmän tai vähemmän sairauspäivärahaa, joita, minimisairauspäivärahoja, viime kaudella erittäin tuntuvasti korotettiin?

Ja jos puhutaan vanhuksista, eikö heille ole tärkeämpää se, että he saavat asianmukaisen vanhuspalvelun, hoidon ja hoivan? Eikö se ole tärkeämpää kuin se, saavatko he muutaman euron enemmän tai vähemmän eläkettä kuussa?

Eli kaiken kaikkiaan, herra puhemies, haluan kaikille, myös omalle puolueelleni, sanoa, että tämä politiikka, jossa me vaaleista toiseen käymme huutokauppaa siitä, kuka tarjoaa enemmän tulonsiirroissa, jossa me kehumme toinen toisillemme, miten sieltä ei ole leikattu, mutta jossa samalla leikkaamme kansalaisten erittäin tärkeitä peruspalveluita, mielestäni tämä politiikka on väärää politiikkaa. Jos ja kun säästää pitää, säästettäköön mieluummin kohtuullisesti tulonsiirroista ja varjeltakoon mieluummin kansalaisille tuiki tarpeellisia peruspalveluita.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczin puhe oli hyvinkin populistinen kokoomuslaisittain. Edustaja Zyskowicz, miten tämä tulonsiirto nytten on poissa mistään, jos kansalainen saa tulonsiirtoa sen vuoksi, että hän tulee toimeen? Esimerkiksi ymmärrät varmaan, etteivät peruspalvelut täytä nälkäistä vatsaa. Tämän tähden meillä on sosiaaliturva, joka on tulonsiirtoa. Tämän tähden meillä on opintotukea, tämän tähden meillä on asumistukea, lapsilisää. Onhan myös muistettava, että kunnatkin saavat tulonsiirtoa valtion tukina. Mehän teemme tätä tulonsiirtoa ihan jatkuvasti. Täällä kerätään yhteen pooliin. Jopa luterilainen kirkkokin saa meidän kauttamme sitä rahaa. Elikkä emmehän me voi tällä perusteella tyrmätä kokonaisuudessaan sitä, että tulonsiirtoja voi antaa. Täytyy muistaa, edustaja Zyskowicz, se, että ihmisillä on elääkseen perustarpeita. Se ei riitä, että he pääsevät lääkäriin, kun he ovat sairaita. Lääkkeetkin pitää maksaa jollain.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! En ole lainkaan tyrmännyt kokonaan tulonsiirtoja ja sitä paitsi puhuin kansalaisten suorista tulonsiirroista, en esimerkiksi kuntien valtionosuuksista. Mutta esimerkiksi Kansaneläkelaitos maksaa suorina tulonsiirtoina kansalaisille yli 13 miljardia euroa. Jos siitä nipistettäisiin 5 prosenttia, niin sillä saataisiin noin 600—700 miljoonaa euroa. Eli en puhu, edustaja Niikko, tulonsiirtojen lopettamisesta, vaan puhun siitä, että kun pitää säästää, niin mistä säästetään.

Toiseksi, edustaja Niikko, huomautan siitä, että läheskään kaikki nämä 13 miljardin tulonsiirrot eivät mene nälkäisille ihmisille. Esimerkiksi kun puhuitte opintorahasta, opintoraha menee myös Suomen varakkaimpien perheiden lapsille, jotta he eivät ilmeisesti näkisi nälkää opiskellessaan.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siitä olen samaa mieltä, edustaja Zyskowicz, teidän kanssanne, että ei meidän tarvitse varakkaille antaa tulonsiirtoja. Esimerkiksi lapsilisä on aivan tarpeeton niille perheille, joilla on tuloja jo muutoinkin.

Mutta tämä perusajatushan nyt on se, että ihminen ei tule toimeen sillä tulolla ilman, että hän saa sitä tulonsiirtoa jostakin. Siinä mielessä kyllähän yhteiskunnan täytyy pitää huolta siitä, että yhteiskuntarauha säilyy, ja turvata hänelle perustoimeentulo ja edellytykset siihen. Meillä on lapsiköyhyys, esimerkiksi lapsiperheiden köyhien määrä, kasvanut 50 000:sta 150 000:een reilussa kymmenessä vuodessa, ja sekin on jo huolestuttavaa.

Mutta nyt kun tämä on arvovalinta tämä leikkaus, kun mainitsit, että mistä saadaan esimerkiksi 600—700 miljoonaa, niin esimerkkinä ajatus siitä, että 1,3 miljardia maksaa se, että meillä on verovapaa myyntivoitto asunnosta. Tämä myyntiaikahan on semmoinen, että jos kaksi vuotta on omistanut asunnon, saa myydä sen verovapaana. Onko tätä laskettu koskaan, että jos nostetaan sitä rimaa neljään tai viiteen vuoteen, niin tuleeko sieltä jonkun verran rahaa? Elikkä jotain tämmöisiä arvovalintoja tekisin mieluummin kuin toisenlaisia.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Niikolle vastaan edelleenkin, että en ole puhunut tulonsiirtojen poistamisesta kokonaan. Olen puhunut siitä, että kun joudutaan tekemään välttämättömiä säästöjä ja leikkauksia, niin tämä linja, joka on nyt valittu viime vuosina, että tulonsiirtoja puolustetaan viimeiseen asti mutta palveluista säästetään, ei mielestäni ole perusteltu linja.

Kun mainitsin Kelan maksamat tulonsiirrot, yli 13 miljardia, joista siis 5 prosenttia tekisi jo tuon 650 miljoonaa, niin mainitsen nyt vielä, että Kelan maksamia tulonsiirtoja ei ole esimerkiksi toimeentulotuki, ja kun puhutaan kaikkein köyhimmistä ihmisistä, niin he saavat toimeentulotukea, jota siis kunnat maksavat.

Kaiken kaikkiaan on edustaja Niikolle pakko sanoa, että ei Suomessa kuoltu nälkään silloinkaan, kun näitä satojen miljoonien eurojen tulonsiirtokorotuksia viime ja tällä vaalikaudella ei ollut vielä tehty.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Minä tuohon Benin keskustelunavaukseen sanoisin, että varmasti säästökohteitakin olisi. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen muutos toisi kyllä valtion kassaan nykyistä enemmän tuloja — tai vähentäisi menoja, sanotaan näinpäin.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä puheenvuorossa haluan vielä keskittyä muutamaan liikenneväyläasiaan.

Liikenneväyläinfran korjausvelka on arvioitu 2 miljardiksi euroksi. Se on todella paljon, ja tosiasia on, että sitä ei saada korjattua pelkästään normaalin talousarvion kautta. Siksi keskusta onkin ehdottanut Infra Oy:n perustamista, jonka kautta tätä korjausvelkaa olisi varmaankin helpompi lyhentää.

Muutama sana yksityisteistä. Valtion avustukseen oikeuttavia yksityisteitä on noin 55 000 kilometriä. Yksityistiet ovat liikenneverkostomme hiussuonisto, joita käyttävät niin alueen asukkaat, elinkeinoelämä, yrittäjät kuin vapaa-ajan asukkaat. Näidenkin teiden tulee olla kunnossa. Niiden hoidosta vastaavat tienhoitokunnat pääosin talkootyönä ja vapaaehtoistyönä. Näköpiirissä on, että kuntien vaikeasta taloustilanteesta johtuen kuntien yksityistiemäärärahat ovat tulevaisuudessa yhä pienenemässä. Yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen hallituksen esittämä 5 miljoonaa euroa, josta 2 miljoonaa euroa on korvamerkitty losseille, on aivan liian vähän. Siksi yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen tarvitaan selkeästi enemmän euroja.

Arvoisa puhemies! Hallituksen periaate, että alempiasteinen tieverkko joustaa, on väärin. Voi oikeastaan sanoa, että alempiasteisen tieverkon runko on jo pettämässä. Perusväylänpitoon tarvitaan jo nyt selkeä tasokorotus — eikä vasta vuonna 2016, kuten hallitus esittää. Tiestömme rappeutuu hurjaa vauhtia, mutta hallitus pitää perusväylänpidon määrärahat nimelliseltä tasoltaan nykyisellä tasolla. Kuitenkin jo esimerkiksi 4 prosentin kustannustason nousu merkitsee ostovoiman leikkaantumista noin 40 miljoonalla eurolla, eli siis samalla rahalla saa tulevaisuudessa kunnostettua yhä vähemmän tiekilometrejä.

Hallitus haluaa kasvattaa rekkojen mittoja ja massoja. Tiestömme nykykunto ei kestä sitä. Ensin tulisi laittaa tiet ja sillat kuntoon ja sitten vasta korottaa mittoja ja massoja. Myöskin yrittäjät ovat hieman ihmeissään, miten kuljetusreitit tämän jälkeen muuttuvat, mistä saa ajaa ja mistä pääsee ajamaan, ja voi olla, että tämä on myöskin kansantaloudellisesti väärä tie edetä, koska siinä rekat kulkevat pidempiä matkoja.

Liikennepoliittisen selonteon väylähankkeista haluan vielä nostaa esille valtatie 6:n Taavetti—Lappeenranta-välin, jolla on paljon Venäjälle suuntautuvaa sekä henkilöauto- että raskasta liikennettä. Suunnitelmat ovat valmiit, ja se tulee aloittaa pikaisesti, toivottavasti jo ensi vuonna. Se on varmasti tärkeä hanke. Ja kun viime viikolla täällä liikenneasioista keskusteltiin, kun ministeri Kyllönen oli paikalla salissa, niin käytin myöskin silloin puheenvuoron, ja kun istuin paikalleni ja katsoin iPadista viestejä, niin voin harmikseni todeta, että juuri vähän ennen oli kyseisellä tienpätkällä sattunut neljän auton kolari taas. Se on todella vaarallinen pätkä.

Kaakkois-Suomessa on myös useita muita tiehankkeita, jotka tulisi saada kunnostukseen lisääntyvän rajaliikenteen johdosta. Niitä ovat muun muassa valtatie 13, valtatie 26 ja Vaalimaantie välillä Lappeenranta—Vaalimaa. Näillä kaikilla teillä on raskasta liikennettä, joka suuntautuu nimenomaan Venäjän suuntaan.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Viisi minuuttia meni niin nopeasti, että täytyy jatkaa tätä talousarviopuhetta vielä.

Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuusta on päätetty, ja osana nuorisotakuuta on myös oppisopimuskoulutus, jonka ohjauksen ja neuvonnan parantamiseen varataan miljoona euroa. On erittäin hyvä, että oppisopimuskoulutusta parannetaan siten, että nuorten oppisopimuskoulutuksen vastuuta voi jakaa useamman työnantajan kesken. Oppisopimuksen toteuttaminen yrityksissä vaatii yrittäjiltä paljon voimavaroja.

Työllisyyttä parannetaan myös siten, että työvoimapalveluihin ehdotetaan lisämäärärahaa maahanmuuttajien työllistymisen nopeuttamiseen ja nuoriin kohdistuvaan palkkatukeen. Palkkatuesta olisi hyvä muistuttaa työnantajia, jotta yhä useampi työnantaja tarttuisi tähän mahdollisuuteen.

Pidän erittäin hyvänä, että Metsähallituksen luontopalveluille ehdotetaan 4,5 miljoonan euron määrärahoja nuorten työllistämiseen. Tämä työllistämistapa tukee hyvin nuorten itsenäistymistä ja yhteisöllisyyttä.

Arvoisa puhemies! Haluan ottaa esiin vielä MAL-asiat eli maankäytön, asumisen ja liikenteen. Pidän erittäin tärkeänä, että hallitus esittää määrärahoja pienien, tärkeiden ja kiireellisten liikehankkeitten rahoittamiseen, jotta mahdollistetaan myös alueitten asuntorakentaminen.

Haluan myös lähettää kiitokset ministeri Kiurulle siitä, että hän on havainnut sen, että Uudenmaan alueella, mikä on väkirikasta aluetta ja missä on paljon nuoria, on ollut prosentuaalisesti tosi vähän opiskelupaikkoja, ja nyt tässä budjetissa tätä tilannetta korjataan. Ministerin puheenvuorosta saattoi myös ymmärtää, että myös jatkossa tulee parannuksia näihin Uudenmaan alueen opiskelupaikkoihin. Me olemme opiskelupaikoissa olleet jossain 60 prosentissa, Pohjois-Suomessa ollaan noin 70—80 prosentissa. Siihen nähden tietysti, että Uudellamaalla on paljon väkeä, meillä jää huomattavasti enemmän opiskelijoita ilman opiskelupaikkaa, vaikka ne prosentuaaliset luvut olisivat aivan samat. Sen tähden olen erittäin tyytyväinen, että tähän tuli jonkinlainen parannus.

Sitten haluaisin vielä tuoda terveisiä. Asia liittyy bingotoiminnasta perittävään arvonlisäveroon, mikä on 5 prosenttia siitä bingotuotosta. Se on tällä hetkellä hyvin pieni määräraha valtion budjetissa, mutta näille kaikille yhdistyksille olisi erittäin tärkeää, jos tämä vero poistettaisiin kokonaan tai sitten ainakin puolitettaisiin, koska tällä hetkellä on suuria vaikeuksia tässä bingon pyörittämisessä. Me tiedämme kaikki, miten se on sosiaalisesti hyvin suosittu tapaamismuoto ja myös pitää ikäihmiset virkeinä, kun siinä pelaamisen yhteydessä on oltava koko ajan kiinni siinä pelissä ja tarkkana, jotta suuret palkinnot eivät mene ohi suun.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Vuoden 2014 talousarviosta olisi paljonkin arvovalintakeskustelua, josta haluaisin mainita, ja kuitenkin tässä aikarajassa pysyäkseni keskityn vain muutamaan niistä kohdista.

Kun nämä leikkaukset ja lisäykset ovat arvovalintoja, niin nostan yhden tärkeän arvovalinnan esiin. Hallitus haluaa leikata rintamamiesveteraanien kuntoutustoiminnan menoista 22 prosenttia — tämä on siirtymärahaa, niin että saa nähdä sitten, tuleeko se jostain muualta — ja sitten valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksista 2 miljoonaa euroa. Prosentteina tämä ensimmäinen oli 22 prosenttia, ja kuntoutusmenoista leikkaaminen tänä aikana, kun meidän veteraanit ovat yhä sairaampia, ei ole kovin johdonmukaista ja kovin isänmaallinen teko.

Nyt jos täällä tämmöistä 8,6 miljoonan euron lisäystä esitän, niin toki ymmärrän, että hallitus haluaa aina vastaesityksen siihen, mistä se raha otetaan, ja ihan vain yhtenä esimerkkinä nyt tähän kohtaan tämmöinen 10 miljoonan esitys, mistä voidaan säästää, että ei toteuteta sitä. Tämä löytyy ympäristötoimialalta, ja täällä sanotaan näin, että "luonnonsuojeluohjelmien ja vastaaviin varauksiin kuuluvien alueiden hankintaan valtion omistukseen käytetään 10 000 000 euroa ja korvauksiin 10 000 000 euroa". Toki tämä korvausraha pitää pitää, koska meidän täytyy pitää kiinni sitoumuksista, mutta uusien luonnonsuojelualueiden avaaminen tässä taloustilanteessa on mielestäni tarpeetonta. Meillähän on tällä hetkellä tämän kirjan mukaan 37 kansallispuistoa ja muita luonnonsuojelualueiden hoitopaikkoja 680 tässä vuoden 2014 talousarvioesityksessä. Meillä on yli 4 miljoonaa hehtaaria luonnonsuojelualueita tai -kohteita Suomessa, ja se on merkittävä määrä. Ja nyt kuitenkin kun meillä on luonnonsuojelualueita tarpeeksi paljon, niin eikö olisi, hallitus, ihan semmoinen hyvä kauppa, että nipistetään tuolta sen verran, että saadaan veteraanit kuntoutettua ja ei lähdetä sille puolelle leikkaamaan? Tämä olisi oikeaa arvovalintaa mielestäni, herra puheenjohtaja.

Muutama pienempi esimerkki kansalaisjärjestöpuolelta.

Esimerkiksi kuluttajajärjestöiltä halutaan leikata 100 000 euroa. Kun me tiedämme, että kuluttajat ovat liiton kautta edustettuina vain muutaman toimihenkilön voimin lähes sadassa kotimaisessa ja eurooppalaisessa yhteistyökumppaneiden ja valtionhallinnon työryhmässä ja komiteassa, niin on kohtuutonta näin tehokasta työtä kuristaa yhtään enempää. Kuluttajajärjestöjen työryhmätyöskentelyn ja lausuntojen antamisen lisäksi Kuluttajaliitto antaa neuvontaa kuluttajille mutta myös elintarvikeharjoittajille. Tällaista työtä, missä saadaan maksutta neuvoa, kun on kuluttajalla mahdollisesti riita-asia, meidän tulee nyt vaikeana taloudellisena aikana mielestäni tukea. Siksi tulen esittämään hallitukselle talousarvioaloitteessani tämän 100 000 euron lisäystä.

Toinen tärkeä asia mielestäni on 4H-järjestö, joka on Suomen suurin nuorisojärjestö ja jonka toiminta ulottuu noin 90 prosenttiin kunnista. Järjestön alaisuudessa toimii yhteensä 270 yhdistystä, ja yhdistys tarjoaa työtä tuhansille nuorille ja turvaa samalla maaseudun palvelutarjontaa. Toivoisin, että tämä 70 000 jäsenen järjestön 600 000 euron leikkausesitys korjattaisiin hallituksen toimesta, koska tänä aikana, kun leikataan jokaisesta muusta paikasta, tämmöiset leikkaukset eivät ole mielestäni järkeviä. Heidän käyttämänsä euro tulee yhteiskunnalle moninkertaisesti takaisin, ja siksi tämäkin on arvovalinta.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä esimerkkinä haluaisin nostaa määrärahan osoittamisen myös maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen. Meillä on valtava säästöpaine maanpuolustukselta. Hallitushan esittää puolustusmateriaalihankintoihin 31 prosentin leikkausta, ja se on huimat 214 915 000 euroa. Kun nyt samanaikaisesti me kuitenkin haluamme sitten tältä samalta alueelta leikata tämän 200 000 euroa maanpuolustusjärjestöjen toiminnasta, niin minun mielestäni tässä ei ole mitään järkeä. Lisätään 200 000 sitten tänne puolustusmateriaalihankintojen leikkaukseen, koska siellä se ei enää tunnu yhtään missään, se on pari patruunaa vähemmän. Mutta tämä maanpuolustusjärjestöjen toiminta on arvokasta toimintaa, koska he järjestivät vuonna 2012 noin 1 700 kurssia eri puolilla Suomea. Niihin osallistui yhteensä 46 000 ihmistä, ja koulutusvuorokausien määrä oli kokonaiset 78 000. Tämä toiminta on niin arvokasta, että meidän ei tule kuristaa enempää Puolustusvoimien tarkoittamaa maanpuolustustahtoa, vaan toivoisin myös muun muassa tämän talousarvioesityksen menestyvän hallituksen käsittelyssä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Haluaisin vastata Niikon puheeseen sen verran, että toki valtiokin antaa veteraaneille määrärahoja, että he pääsevät kuntoutukseen ja niin edelleen, mutta kyllä sitten kunnatkin toimivat tässä asiassa erittäinkin aktiivisesti. Esimerkiksi omassa kunnassani veteraanit voivat hakea veteraanikuntoutuksena päivätoimintaa, jota järjestetään päivätoiminnassa tai päiväsairaalassa. Sitten on ohjattuja voimistelu- ja liikuntaryhmiä uimahallissa. Sen lisäksi he voivat käydä kuusi kertaa vuodessa jalkahoidossa, minkä kunta tietysti kustantaa, ja samoin hammashoitopalveluiden osalta hammaskuluista, proteesitöistä saa korvausta 350 euroa vuodessa. Ja sitten silmälasit: kunta korvaa veteraaneille silmälasien hankintakuluja 250 euroa per veteraani joka toinen vuosi ja siivouspalvelut ynnä muuta. Pidän erittäin hyvänä sitä, että myös kunnat tukevat veteraanien palveluita ja niihin kohdentavat keräämiään verorahoja.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on totta, että kunnat tukevat myös veteraaneja jollain tavalla. Meilläkin esimerkiksi pääsevät yli 75-vuotiaat uimaan ilmaiseksi ja jotkut kulkemaan linja-autolla, mutta eiväthän nämä ole toisiaan poissulkevia. Toki kunnat oman taloudellisen tilanteensa mukaan tukevat ikäihmisiä ja veteraaneja eri tavoin, mutta nyt me puhumme kuitenkin rintamaveteraanien kuntoutustoimintojen menoista, joissa leikkaus on 22 prosenttia, ja se on niin huima leikkaus, että se väistämättä tarkoittaa sitä, että kaikki eivät pääse sinne kuntoutukseen. Heillä on nyt ollut mahdollisuus mennä sinne viikon kestävään kuntoutukseen jonnekin, missä sitä kuntoa palautetaan, ja tämähän jos joku säästää meidän menoja. Voi niitä aikoja, kun veteraanit joskus pääsivät kaksi kertaa vuodessa sinne kuntoutukseen ja kahden viikon ajan. Tämä tuskin on mahdollista juuri missään, ja siinä mielessä tämä väistämättä ajaa veteraanitkin eriarvoiseen asemaan Suomessa, että jotkut saavat kunnalta parempaa palvelua ja toiset jäävät ilman sitä. Siinä mielessä toivon, että hallitus ymmärtäisi tämän, että ei tässä lähdettäisi nyt säästämään.