Värderade talman, värderade ministrar! När tio nya länder blev medlemmar i EU från 1.5.2004 var det tyvärr möjligt att ta i bruk en övergångstid med övergångsregler för att begränsa arbetstagarnas fria rörlighet. Finland tog i bruk den här begränsningen för två år i motsats till Sverige där riksdagen körde över regeringen. Samma begränsningar gäller ju inte heller i Storbritannien och Irland. Vi ser dagligen uppgifter om att det finns strukturella begränsningar, att vi har brist på arbetskraft, och jag ställer en fråga till minister Filatov:

När får vi ett besked om att det inte blir någon fortsättning på den här tvåårsperioden?

Arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit! Kun EU laajentui 1.5.2004, oli mahdollista ottaa voimaan ylimenokaudeksi työvoiman vapaan liikkuvuuden rajoitus. Suomi otti sen voimaan päinvastoin kuin Ruotsi, jossa esimerkiksi eduskunta oli toista mieltä kuin hallitus, ja sinne on voitu siirtyä vapaasti. Nyt meillä on jatkuvasti uusia tietoja siitä, että on työvoimapulaa eri aloilla. Ministeri Filatov:

Milloin saamme ilmoituksen siitä, ettei rajoitusta jatketa?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tuohon valmisteluun on sidottu selonteko, jonka tarkoituksena on arvioida sitä, mitä työmarkkinoilla on tapahtunut ja mitä muutoksia mahdollisesti tulevaisuudessa tulee tapahtumaan, ja sen eduskunta saa jos ei ennen joulua niin ainakin ensi kevätkauden juuri alkaessa, jotta hyvissä ajoin voidaan käsitellä koko kokonaisuutta, ja ennen vappua meillä on tiedossa se kanta, miten jatkoa teemme.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että valtaosassa niistä maista, jotka ovat ottaneet siirtymäajan käyttöön, ei edes keskustella siitä luopumisesta. Suomessa tätä valmistelua tehdään kolmikantaisesti tällä hetkellä.

Värderade talman, ministrar! Vi har däremot uppgifter om att det inte ens har varit någon särskilt stor massa människor som har flyttat till de länder där man har en fri rörlighet. Vi pratar om under en miljon personer sammanlagt som har flyttat och inga störningar har uppstått på arbetsmarknaden. Samtidigt tror jag att efter ibruktagandet av den här övergångstiden har vi också en medvetenhet om att det tvärtom finns kryphål som gör att arbetstagare har sämre ställning i det nuvarande systemet än om vi skulle ha en fri rörlighet, samtidigt hoppas jag att man skulle beakta kostnaderna för byråkratin som det nuvarande systemet medför.

Arvoisa ministeri, toisaalta voi sanoa, että niissä maissa, joissa ei ole rajoituksia, ei ole esiintynyt häiriöitä työmarkkinoilla, ja moni tässä talossa on nähnyt ne haittapuolet nimenomaan työntekijöille nykyisestä järjestelmästä, jossa voidaan siirtyä niin sanottuina vuokrattuina työntekijöinä. Elikkä eikö olisi aihetta selkokielellä sanoa, että me siirrymme parempaan järjestelmään? Valitan, jos me vasta ensi vuoden alussa saamme tämän selonteon ja nämä selvitykset.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Itse asiassa eduskunta tulee kyllä saamaan lähetettyjen työntekijöiden asemaa parantavan lainsäädännön heti, kun se teknisesti valmistuu lain tarkastuksesta ja se on käännetty, eli siitä valmistelu on jo tehty sillä tavalla valmiiksi, että se on enää tekniikkaa vaille, että eduskunta sen saa.

Mutta jos arvioidaan sitä tilannetta, mitä eri maissa on tapahtunut, niin esimerkiksi Ruotsissakin, vaikka siellä ei ole siirtymäaikaa, on tullut tällaista vuokratyömarkkinaa, jossa on samoja ikäviä ilmentymiä kuin Suomessakin. Tilanne ei ole sillä tavalla mustavalkoinen. On asioita, jotka muuttuvat meidän työmarkkinoillamme joka tapauksessa, ja osaan niistä vaikuttaa se, että meillä on siirtymäaika käytössä.

Mutta totta kai kaikin keinoin pyritään siihen, että työvoimaa meillä Suomessa riittää. Ensisijaisia työvoiman lähteitä ovat tietenkin suomalaiset työttömät ihmiset ja ikääntyneiden työllisyysasteen nostaminen ja muut toimet, mutta pitää huolehtia myös siitä, että kansainvälistyminen tapahtuu hallitusti ja siististi.

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Thors jo äsken kertoi, tästä on ollut selviä vaikeuksia. Se on tullut hyvin ilmi, että työsuojeluviranomaisten on ollut hyvin vaikea valvoa lähetettyjen työntekijöiden työetuja. Toisaalta on myöskin ollut selviä kilpailullisia haittoja siitä, että on yrityksiä, jotka käyttävät lähetettyjä työtekijöitä, eikä voida taata, että heille maksetaan samanlaista palkkaa tai muita etuisuuksia kuin suomalaisille työntekijöille. Kysynkin:

Otetaanko tässä selonteossa, joka teille tulee, huomioon myöskin tämän nykyisen järjestelmän kilpailua vääristävät vaikutukset?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Luonnollisesti tätä asiaa arvioidaan kokonaisuutena. Osa siitä liittyy siirtymäaikoihin, mutta osa liittyy muutoin työmarkkinoiden kansainvälistymiseen. Oli meillä siirtymäaika tai ei, meillä on siitä huolimatta iso haaste siinä, että ulkomaisen työvoiman työehdot ovat kunnossa ja että meidän valvontajärjestelmämme pelaa. Sen vuoksi lainsäädäntöä tällä puolella tehdään myös riippumatta siirtymäaikakeskustelusta.

Herra puhemies! Ilolla kuulin ministerin vastauksesta, että hän vetosi kolmikantaan, joka on järjestelmä, jota yleisesti, uskallanko sanoa, ihaillaan Euroopassa.

Mutta heti perään on pakko kysyä se, mikä on ministerin henkilökohtainen käsitys siitä, onko tämä kolmikantainen järjestelmä tässä vauhdikkaassa maailmassa, josta me nyt puhumme, sittenkin vähän liian jäykkä, onko se sittenkin vähän liian, sanoisinko, byrokraattinen, mutkikas. Eli onko tämä kolmikanta, joka on tuottanut paljon hyvää isänmaalle, sopiva järjestelmä tähän kysymykseen?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Ainakin työelämämuutoksissa se tuo varmasti meille lisäarvoa, koska kyse on siitä, että niitä lakeja, joita täällä säädetään, pitää noudattaa myös käytännössä. Silloin me saamme kumppaneita niiden lakien noudattamiseen ja valvontaan, kun niitä on valmisteltu yhdessä.

Totta kai maailmassa tulee sellaisia muutoksia, jotka eivät hyvin raskasta valmistelua aina salli, mutta on myös hyvin monenlaisia tapoja pitää sosiaalipartnerit päätöksenteossa mukana. Joskus he ovat mukana alusta asti valmistelussa ja työryhmätyössä, joskus taas tehdään hyvin nopealla aikataululla ratkaisuja ja käytetään informaatiokanavia ja muita.

Jos muistatte vaikkapa sellaisen asian, joka oli työsulun yhteydessä täällä: Kävi ilmi, että meillä lakkotilanteessa työttömyysturvajärjestelmä on varautunut siihen, että kolmannelle osapuolelle tulee ongelmia, mutta sen sijaan työsulkutilanteessa näin ei ollut. Kahdessa päivässä kolmikannan kautta saatiin uusi lakiesitys eduskuntaan.

Arvoisa puhemies! Minusta tätä kysymystä voi tarkastella myös Eurooppa-politiikan näkökulmasta. Nythän selvästi se historiallinen EU:n laajentuminen on vastatuulessa toisaalta näiden perustuslakikansanäänestysten takia, ja toisaalta uusissa maissa ollaan pettyneitä vanhoihin jäsenmaihin, ja yksi pettymyksen aihe on ollut siirtymäajat.

Eikö voisi ajatella, että hallitus olisi tässä nyt semmoinen avantgardisti, että se näyttäisi tietä muillekin EU-maille, että me emme halua näitä siirtymäaikoja, koska sillä on työvoimapoliittiset perusteet, mutta ennen kaikkea sillä on nämä Euroopan unionin tulevaisuutta koskevat perusteet? Tällähän olisi valtava pr-pläjäys suorastaan näihin uusiin jäsenmaihin, jos Suomi lähtisi näyttämään, että me emme hyväksy näitä rajoituksia tai me koimme, että nämä rajoitukset ovat vääriä. Kuka hallituksessa ajattelee Eurooppa-politiikan näkökulmasta?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! En varmaan voi koko Eurooppa-politiikka-näkemyksestä vastata, mutta olen ed. Jaakonsaaren kanssa samaa mieltä siitä, että tämä siirtymäaikalainsäädäntö on yksi asia, joka on vaikuttanut siihen ilmapiiriin, joka EU-politiikassa on, ja ehkä siihen jakoon, joka maiden välillä on.

Sen vuoksi tuo valmistelu pitää tehdä kunnolla, että meillä Suomessa ei synny turhia pelkoja, että me tiedämme, mikä on faktaa ja mikä on fiktiota, ja osaamme myös erottaa ne asiat, jotka johtuvat siirtymäajasta tai siitä, että se poistetaan, koska ne ongelmat, jotka liittyvät esimerkiksi ulkomaisen työvoiman valvontaan, eivät kuitenkaan ole suoraan kiinni siirtymäaikalainsäädännöstä tai siitä, että Eurooppa on eheä. Kyse on ihmisten perusoikeuksista myös EU-tasolla, silloin kun puhutaan työvoiman liikkuvuudesta.

Arvoisa puhemies! Kuluvalla viikolla Rakennusliiton puheenjohtaja Harjuniemi kiinnitti huomiota tähän ed. Thorsin kysymyksessä mainittuun vuokratyöntekijäongelmaan, joka on ongelma siinä mielessä, että rakennustyömailla tapahtuu urakointien ketjuttaminen niin, että sieltä päästä löytyy jokin firma, joka teettää työt vuokratyöntekijöillä, mutta ei maksa arvonlisäverotuloja eikä palkkaveroa synny eikä myöskään sosiaaliturvamaksuja.

Arvoisa työministeri, kysyisin tämän asian perään. Oletteko tässä aktivoitumassa, koska edelleen kritisoidaan valtionhallintoa, ettei ole tehty kylliksi tässä asiassa?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Niissä esityksissä, jotka eduskunta saa hyvin pian, on sellaisia elementtejä, jotka puuttuvat tähän problematiikkaan, mutta mielestäni eivät vielä riittävästi, joten meillä työskentelevät työryhmät, joiden jatkoaika on itse asiassa vuoden loppuun. Niissä arvioidaan esimerkiksi niitä mahdollisuuksia, miten voitaisiin edetä tilaajavastuun ajattelun kautta, mitä vastuuta voidaan emoyhtiölle kaataa siitä, että sen alihankkijayhtiöt käyttäytyvät huonosti tai laittomasti, ja mikä on sitten kenenkin kontrollivastuu missäkin tilanteessa. Ja tätä työtä jatketaan.

Arvoisa herra puhemies! Henkilökohtaisesti kannatan sitä, että näiden kymmenen uuden jäsenmaan työvoima saa vapaasti liikkua. Suomen täytyy ehdottomasti purkaa rajoitus. Mutta kysyn arvoisalta ministeriltä:

Minkä takia, kun esimerkiksi ulkolainen työntekijä on vaikka minun yhtiöni palveluksessa ja minä maksan hänelle kaikki ne lakisääteiset maksut, mitkä hänelle kuuluvat, esimerkiksi virolaiselle, sen lisäksi minä joudun maksamaan 30 prosenttia Suomen valtiolle siitä, kun tämä henkilö on virolainen ja maksaa Viroon verot? Mihin esimerkiksi tämä perustuu?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! En ole aivan varma, ymmärsinkö kysymyksen oikein, mutta kyse on meidän verojärjestelmästämme, jossa ilmeisesti kysyjä tarkoittaa sitä, että pitää maksaa käytännössä enemmän, jotta henkilölle jää sama määrä käteen kuin suomalaiselle työntekijälle. Siinä on kyse meidän verojärjestelmämme tavallaan rinnakkaisuudesta, kun tullaan toisesta maasta.

Näissä asioissa varmasti jatkossa on syytä miettiä sitä, kuka mihinkin veronsa maksaa, kuka mistäkin palvelunsa saa ja millä rahalla, koska silloin kun meidän työmarkkinamme yhtyvät, oikeastaan EU-tasolla ratkotaan koko ajan näitä ongelmia, miten nämä maksuvastuut menevät, vaikka myöskään toisin päin se ei voi olla, että jostakin saadaan palvelut ja jonnekin toisaalle maksetaan verot.