Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Arvoisa puhemies! Kysymykseni koskee vammaisten henkilöiden työkuntoutuspalveluja.
Suomihan on ratifioinut Euroopan unionin sosiaalisen peruskirjan, jossa käsitellään vammaisten oikeuksia. Siinä 2 artiklan mukaan sopimusvaltiot sitoutuvat eri tavoin edistämään vammaisten henkilöiden työhönpääsyä. Me tiedämme, että kunnilla on velvollisuus järjestää sosiaalipalveluna vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa, ja kentällä arjessa näkyy, että sitä tehdään, mutta kilpailu on kovaa. Vapailla markkinoilla vammaiset eivät pärjää, ja kaikki eivät saa näitä palveluita. Työssäolo olisi kuitenkin hyvin tärkeää heidän itsetunnolleen. Kysyisin:
Miten hallitus suhtautuu ja mitä aikoo tehdä, että tämä peruskirjan 2 artiklan velvoite tulisi kattavaksi ja sitä kautta pystyttäisiin edistämään vammaisten henkilöiden työllistymistä?
Puhemies:
Tämä lienee sosiaaliministeriön toimialaan kuuluvaa. Ministeri Mönkäre!
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
Arvoisa puhemies! Tämä on ministeri Hyssälän vastuualueen asia.
Yleisesti tietenkin on sanottava, että yhteiskunnan kokonaisetu on se, että mahdollisimman moni työikäinen ihminen on työelämässä. Se tarkoittaa myös vajaakuntoisia ja vammaisia. Tämän päivän työelämän edellytykset ovat jo sellaiset, että monenlaisten ihmisten työpanosta voidaan hyödyntää. Ei tavoitteena siis ole pelkästään se, että ihmisen oma elämäntilanne kohenee, vaan myöskin meidän työllisyysasteemme nousee sitä kautta. Kaikki se, mikä on tehtävissä, on tehtävä, jotta vammaiset ja vajaakuntoiset ihmiset voivat olla työssä.
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Kun eduskunta saa tänä syksynä käsiteltäväkseen niin sanotun työmarkkinatukiuudistuksen, siihen kokonaisuuteen on liitetty uudistus palkkaperusteisten työllistämistukien käytöstä. Siinä yhteydessä on tarkoitus luoda sellainen järjestelmä, että jos vajaakuntoinen työllistyäkseen tarvitsee tukea, niin ilman jäähysääntöä, joka tällä hetkellä estää sen, että ei voida perättäisiä tukia loputtomiin myöntää, vajaakuntoiselle voidaan myöntää työllistämistukea, jotta hän voi työpaikkansa säilyttää. Mutta haluan kuitenkin muistuttaa, että valtaosa vammaisista ja vajaakuntoisista ihmisistä työllistyy avoimille työmarkkinoille ilman tukea, mutta näitä erityistukea tarvitsevia tilanteitakin on.
Herra puhemies! Näin varmasti on, että todella työllistymistä kyllä tapahtuu, mutta ilmeisesti ne ovat juuri nämä määrätyt tilanteet, joissa on moniongelmaisuutta ja vaikeuksia. Kuitenkin on näitä tilanteita, missä vammaiset tekevät jopa 6—8 tunnin päivittäisen työpanoksen ja sitten työssä niin sanottu veroton tulo eli noin 9 euroa ei kannusta tai se tulo on minun mielestäni liian pieni.
Onko suunnitteilla tai ajatuksissa, minkälaisia veropoliittisia ratkaisuja voitaisiin tehdä, että työhön kannustaminen tulisi vahvaksi?
Arvoisa puhemies! Tähän hallituksen budjettiesitykseen sisältyy nyt tuon verovapaan työosuusrahan nostaminen 12 euroon.
Kysymys on loppuun käsitelty.