Irja Tulonen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunnan kirjasto on toiminut jälleen mallikkaasti. Tämän väitteeni perustan siihen palautteeseen, mitä Eduskunnan kirjastolle tulee niin tutkijoilta kuin kansanedustajilta, avustajilta ja myöskin ihan tavallisilta kansalaisilta, jotka sinne poikkeavat hakemaan apua. Tavoitteena on tietysti ollut kaikin tavoin hyvä palvelu, jossa pienimmätkin yksityiskohdat yritetään ottaa huomioon. Tiedonvälitys on hyvin mielestäni toiminut, ja toivottavasti sivistysvaliokunta sitten on samaa mieltä, kun mietinnön tästä asiasta tekee, niin eduskuntaan kuin eduskunnasta poispäin.

Verkon asema: Internetin välityksellä kirjasto on auki 365 päivää vuodessa ja 24 tuntia vuorokaudessa, elikkä aika pitkään palvellaan. Verkko on tullut todella isoksi osaksi myöskin Eduskunnan kirjastoa. Kirjasto on kertomusvuonna panostanut todella paljon tähän verkkojen kehittämiseen, ja sehän on vaatinut sitten myöskin meidän informaatikoiltamme, kirjaston työntekijöiltä, paljon täydennyskoulutusta ja koulutusta. Siihen on Eduskunnan kirjaston hallitus työntekijöitä kannustanut.

Kirjasto- ja arkistotyön jännittävimmät hetket usein koetaan, kun tutkitaan mennyttä aikaa ja tutkijat tutkivat sitä eteenpäin. Tällainen hetki oli vuonna 2005 Eduskunnan kirjastossa, kun kokoelmista löytyi sattumalta Suomen sotavuosia käsittelevän kirjan oikovedos, joka lukuisten asiantuntijoiden mielestä vaikutti Risto Rytin kirjoittamalta. Rytin muistelmat sotavuosiltahan ovat kadonneet, niitä ei ole, joten tämä löytö olisi todella ollut Eduskunnan kirjaston kautta hyvin suuri sensaatio. Mutta sitten aloitettiin tutkimukset ja perusteellisesti tehtiinkin ja selvisi, että kysymyksessä oli käsikirjoitus, joka toimitettiin Yhdysvaltoihin vuoden 45 lopulla. Sittemmin Kolumbian yliopistossa eräs historiantutkija, John H. Wuorinen, käänsi käsikirjoituksen suomesta englanniksi, ja se julkaistiin vuonna 48 siellä Amerikassa. Löydös ei siis ollut sellainen sensaatio, mutta se kyllä lisäsi ja lisää ymmärrystä Rytin toiminnasta sodan aikana. Tämmöinen helmi sieltä löytyi viime vuonna.

Lainaus kirjaston kokoelmista on edelleen pysynyt edellisvuosien tasolla, aika paljon lainataan ja uusia kirjastokorttejakin viime vuonna haettiin 1 100 kappaletta. Kaukopalvelua Eduskunnan kirjasto on kehittänyt paljon, ja asiakasryhmänähän olemme me kansanedustajat ja avustajamme ja eduskunnan virkamiehet.

Yksi asia, joka askarruttaa, on remontti, siellä on välillä kylmä ja välillä kuuma. Fyysiset olosuhteet toivon mukaan saadaan Eduskunnan kirjastossa myöskin kuntoon silloin, kun tätä arvokasta rakennusta, eduskunnan rakennusta, sitten peruskorjataan.

Moni ei tiedä, että Eduskunnan kirjastossa on tutkijasaleja. Siellä on 5—6 tutkijalle paikka ja väliaikaisesti jopa 11 tutkijalle lisensiaattitasoisen tutkimustyön tekemiseen, ja se on mielenkiintoista. Olen tavannut noita tutkijoita, ja he ovat kertoneet, miten hieno paikka loppujen lopuksi Eduskunnan kirjasto on tehdä sitä työtä.

Valokuva-arkisto on ollut ison työn takana. Siinä on tehty todella paljon työtä, ja se on aiheuttanut myöskin isoja menoeriä, mutta joka tapauksessa nykyisin on saatu sitä asiaa eteenpäin. Kertomusvuosi, jota nyt käsitellään, on ollut ensimmäisen kokovuotisen vakiintuneen toiminnan aikaa, ja siellä on aika hienot valokuva-arkistot. Siitä Eduskunnan kirjaston väki on kovin ylpeä.

Myöskin veteraanikansanedustajien muistiotietoprojekti, jota eduskunnan veteraanikansanedustajista tehdään, etenee. Jälleen on 11 uutta haastattelua viime vuonna tehty nauhoille ja niitä sitten työstetään, ja sitäkin työtä on tehty 92 tuntia, elikkä kaikenlaista työtä eduskunnassa, arvoisa puhemies, tehdään.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Kirjastoasiat ovat niin tärkeitä, että haluan osaltani ihan tiiviisti tukea kirjaston hallituksen puheenjohtajan äskeistä puheenvuoroa ja todeta, että on hyödyllistä, että eduskunnassa voimme ylläpitää näin hyvin toimivaa kirjastoa, samoin tietopalvelua. Tilanne ei ole samanlainen kaikissa Suomen kunnissa, joissa osin sivukirjastojakin joudutaan sulkemaan.

Arvoisa puhemies! Se seikka, jonka ed. Tulonen toi äskeisessä puheenvuorossaan esiin, tarttui myös omaan silmääni tässä luvussa 2. Tässä todetaan, että kirjasto- ja arkistotyön jännittävimmät hetket koetaan usein menneen ajan ja nykyajan leikkauskohdissa, ja tässä todetaan se varsin mielenkiintoinen oikovedos, käsikirjoitus, joka varsin vahvalla osoituksella näyttää olevan Rytin kirjoittama. Näin se on myöskin sitten löytynyt englanninkielisenä, ja tuo käsikirjoitus toimitettiin Yhdysvaltoihin nimettömänä.