Astrid Thors /r:
Värderade talman! Det här kommer lite så där överraskande
som för föriga flickan, men jag kan ändå inte
låta bli.
Vi har med intresse noterat att det i lagen om regionindelning
pratas om att landskapsgränserna skall vara vägledande
när man drar upp gränser för regioner,
samarbetsområden, statlig förvaltning osv. Nu
har vi för någon dag sedan kunnat läsa
i Helsingin Sanomat att enligt ramlagen skall till exempel Strömfors
samarbeta med Kotkaområdet för att göra
upp serviceplaner.
Kysymykseni ministeri Manniselle kuuluu:
Mikä merkitys aluejakolailla tulee olemaan tulevaisuudessa,
koska olemme nähneet, että monessa suhteessa kunnat
velvoitetaan yhteistyöhön riippumatta maakuntarajoista,
ja kuitenkin olen tulkinnut aluejakolakia sillä tavalla,
että sitä tulisi pyrkiä noudattamaan eri tilanteissa?
Tässä nyt yhteistyövelvoite
esimerkiksi Ruotsinpyhtään osalta vaaditaan maakuntarajasta
huolimatta.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevassa
lakiehdotuksessa jo kesällä tehdyn poliittisen
sopimuksen mukaan todetaan, että kun tämän
lain mukaisia suunnitelmia ja toimenpiteitä tehdään,
niin sen enempää eivät maakunta-, sairaanhoitopiirien
kuin muidenkaan hallinnolliset rajat ole esteenä näille
toimenpiteille, elikkä ne voidaan tehdä täysin
puhtaalta pöydältä ajattelematta tämänhetkisiä maakunnan
rajoja. Normaalissa palveluyhteistoiminnassa ei ole merkitystä,
onko välissä maakuntaraja vai ei.
Toisaalta tietysti on niin, että jos kunnat liitetään
toisiinsa yli maakunnan rajan taikka jos yhteistyö on,
voi sanoa, kaiken kattavaa, silloin myöhemmin täytyy
tietysti arvioida, onko maakuntaraja väärässä paikassa.
Mutta tämän lain mukaan nimenomaan nämä hallinnolliset
rajat eivät ole esteenä järkevien suunnitelmien
tekemiselle.
Astrid Thors /r:
Värderade talman! Inom samma område har
man också haft ett regionkommunssamarbete och min fråga
till regionminister Manninen är: Hur ser ni på framtiden
för regionkommunssamarbete i ljuset av det som ni har sagt
och med tanke på de uppgifter som regionkommunerna har?
Kommer vi i framtiden att ha regionkommuner som har både
ansvar, makt och inflytande?
Sen valossa, mitä totesitte, onko mielestänne seutukuntayhteistyökokeilulla
tulevaisuutta ja mitkä tehtävät seutukunnilla
tulee olemaan tulevaisuudessa?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Seutukuntayhteistyö on sinänsä ollut
hyvin hyödyllistä. Voi sanoa, että siinä on
eräällä tavalla harjaannuttu ja harjoitettu, se
on ollut eräänlaista esikoulua kunta- ja palvelurakennehankkeelle.
Nyt kun itse hanke lähtee liikkeelle, näen kyllä,
että tulevaisuudessa seutuyhteistyökokeilulla
siinä muodossa kuin sitä tänä päivänä harjoitetaan
ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Minusta seuraavien
hallitusneuvottelujen yhteydessä varmasti tätä asiaa
pitää harkita, mitä seutuyhteistyökokeilulle
tulevaisuudessa tehdään. Se on tämän
uuden Paras-lain normaalia toimintaa tehdä yhteistyötä,
eikä siihen enää erillisiä kokeiluja
tulevaisuudessa tarvita. (Hälinää)
Puhemies:
Pyydän edustajia keskittymään istuntoon,
jotta täällä kuullaan sekä kysymykset
että vastaukset.
Outi Ojala /vas:
Arvoisa puhemies! Kuntayhteistyö yli kuntarajojen tai
maakuntarajojen on varmasti hyvin kannatettavaa varsinkin silloin, jos
ajatellaan, että se palvelee kunnan asukkaita, heidän
tarpeitaan saada palveluja. Nyt kuitenkin eduskunnassa on käsiteltävänä hankintalaki,
ja hankintalain mukaan, kun palvelujen osto toiselta kunnalta, sairaanhoitopiiriltä
tai
vastaavalta ylittää tietyn eurosumman, sen jälkeen
kunta on velvollinen kilpailuttamaan nämä palvelut.
Ministeri Manninen:
Eikö tämä nyt ole vähän
hassua, että esimerkiksi, jos ajatellaan vaikka täällä Pääkaupunkiseudulla
päivähoitopalveluja tai koulupalveluja, niitä olisi
järkevää käyttää yli
kuntarajojen, mutta voi olla, että nimenomaan tämä hankintalaki johtaa
siihen, että joudutaan pakosti kilpailuttamaan näitä palveluja?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Hankintalaki on tehty niiden direktiiviä koskevien
säännösten mukaan, jotka meitä velvoittavat.
Tulkinta tämän osalta tähän saakka
on lähtenyt siitä, että jos tämä yhteistyö on
organisoitu sillä tavalla, että kaupunki tai kunta
voi valvoa sitä tehtävää saman
tyyppisesti kuin omaa toimintaa, toisin sanoen esimerkiksi sopimuslautakunnan
kautta, niin silloin tätä kilpailuttamisvelvoitetta
ei ole, mutta jos suoraan ostetaan, silloin se on. Tästähän
Helsinki ja ehkä eräät muutkin kunnat
ovat pyytäneet kauppa- ja teollisuusministeriöltä ohjetta
tähän asiaan, ja minun tietääkseni
kauppa- ja teollisuusministeriö on kääntynyt
komission puoleen ja pyytänyt selvennystä ja kannanottoa
sieltä. Toivottavasti se sieltä tulee myöhemmin.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa puhemies! Pidän hyvänä sitä,
että tässä kunta- ja palvelurakenneuudistuslakiehdotuksessa
tulevat olemaan nämä 16 kasvukeskusta ja niille
velvollisuus tehdä selvitys asumisesta, liikenteestä ja
maankäytöstä sen vuoksi, että monta
kertaa ja monella alueella enemmän palaa rahaa
käytännössä väärän
suunnittelun ja väärän rakentamisen vuoksi kuin hallinnon
vuoksi. Nyt minä kysyisin arvoisalta ministeriltä tätä taustaa
vasten:
Olisiko tarpeellista ja onko tarkoitus, että annetaan
tämän velvoituksen yhteydessä myöskin velvoitus
tehdä vertailevat kustannuslaskelmat infrastruktuurin ja
yleensä rakentamisen osalta, energiahuollon, veden, viemäröinnin,
teiden, talojen osalta ym. karkeat laskelmat, paljonko tietty yhdyskuntarakennelma
maksaa ja paljonko joku toinen vaihtoehto maksaa? Se olisi selvää kieltä siitä,
miten alueella rajat tältä osalta pitäisi tehdä.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Laissa ei tällaista velvoitetta ole,
mutta viisaat kunnat varmasti näin tekevät.
Säde Tahvanainen /sd:
Arvoisa puhemies! Paraikaa käydään
kovaa keskustelua siitä, minkä kuntien pitäisi
tehdä yhteistyötä tulevaisuudessa, ja
hallituksen parissa vähän kiistellään
siitä, kuinka laaja on niiden kuntien luettelo, jotka joutuvat
tekemään yhteistyötä.
Mikä on tilanne tältä osin? Aiotaanko
asiassa todellakin nyt edetä, että kansalaisten
palvelut tulevat paranemaan ja järkevää kuntayhteistyötä, kuntaliitoksia
edistetään, vai onko kyse vain vallasta ja vallanjaosta?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Listat ensi viikon valtioneuvoston istuntoon
on tämän lain osalta nyt jaettu. Sitten, jos valtioneuvosto
sen hyväksyy ensi viikolla ja presidentti antaa esityksen
eduskunnalle, se tulee siinä muodossa kuin se on tänä päivänä kirjoitettu.
Kyllä tässä on vakava tarkoitus edistää kuntaliitoksia,
ja missä se ei ole mahdollista, vakava tarkoitus on edistää yhteistyötä sekä pienemmillä
alueilla
että laajaa väestöpohjaa vaativien tehtävien
osalta laajemmilla alueilla ja organisoida palveluiden
tuottaminen sillä tavalla, että se on mahdollisimman
taloudellista ja laadukasta.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Oma kotikuntani Uurainen on tyytyväinen,
että ei joutunut tähän pakkoyhteistyövelvoitteen
piiriin, mutta vastaavassa asemassa oleva Toivakan kunta on hallituksen
sopimassa pakkoyhteistyölistassa. Tämä periaate
vähän ihmetyttää sinänsä,
miten nämä on valittu, kun saman tyyppiset kunnat
ovat eri asemassa ja samalla etäisyydellä esimerkiksi
Jyväskylästä. Kysynkin herra ministeriltä:
Kuultiinko kuntia tässä vaiheessa, ja olisiko ollut
ehkä tarve kuulla, kun kuitenkin puhutaan pakkoyhteistyöstä?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tässä ei
valitettavasti ollut aikaa kuulla kaikkia kuntia. Mutta mitä tulee
tähän pakkoyhteistyö-sanaan, niin minusta
se on ruma sana tässä yhteydessä, koska siinä nimenomaan
on kysymys siitä, että näiden kuntien
tulee selvittää, miten voitaisiin parantaa asumisen,
liikenteen ja maankäytön yhteensopivuutta ja miten
palveluiden käyttöä yli kuntarajojen
voidaan parantaa. Elikkä puhuminen pakkoyhteistyöstä on
minusta tämän hyvän asian rienausta tässä yhteydessä.
(Naurua)
Pertti Salovaara /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Monissa kunnissa on usein totuttu järjestämään
palvelut jollain tietyllä tavalla, joka ei välttämättä aina
ole se kaikkein laadukkain tai kustannustehokkain tapa järjestää palvelut.
Puitelain perusteella kuntien on tehtävä palvelutuotantosuunnitelma,
jossa eri muotoja järjestää palvelut
pohdittaisiin avoimesti. Kysyisinkin asianomaiselta valtioneuvoston
jäseneltä:
Onko puitelaissa tai tässä palveluntuotantosuunnitelmassa
tarpeeksi emmeitä siihen, että kunnissa pohdittaisiin
aidosti ja mahdollisimman avoimesti erilaisia palvelujen tuotantotapoja?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Erityisesti laissa korostetaan sitä,
että tuottavuutta pitää parantaa ja kunnilla on
palveluiden järjestelyvastuu kokonaisuudessaan. Jokaisen
kunnan asia on sitten itsenäisesti päättää,
tuottavatko he palvelut itse vai käytetäänkö ostopalveluja
tai muita vastaavia muotoja. Mutta totta kai on järkevää jokaisen
kunnan arvioida, mitkä ovat parhaat palveluiden tuotantotavat
ja käytännöt, ja valita sellainen tapa,
joka antaa sekä taloudellisesti että laadullisesti
parhaat palvelut. Minusta sille, että järkevää toimintaa
tehdään, laissa annetaan, voi sanoa, edellytykset,
ja sitten se on jokaisen kunnan oma asia itsehallinnon puitteissa,
mitä se käytännössä päättää.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Palaan ed. Thorsin alkuperäiseen
kysymykseen ja tuohon Ruotsinpyhtää-esimerkkiin.
Ruotsinpyhtäähän on maantieteellisesti
osa Kymenlaaksoa ja kuuluu Kymenlaakson sairaanhoitopiiriin muun
muassa. Kysyisin ministeri Manniselta:
Onko mahdollista myöskin katsoa asiaa sillä tavalla,
että Loviisan seudun kokonaisuudessaan ja Itä-Uusimaan
voitaisiin teidän mielestänne katsoa kuuluvan
johonkin muuhun maakuntaan? Nythän Itä-Uudenmaan
ikään kuin alueelle on tunkeuduttu sekä idästä että lännestä.
Tämä kysymys kilpistyy siihen, mitä mieltä olette
Itä-Uudenmaan maakunnan tulevaisuudesta. (Eduskunnasta:
Se on mennyttä!)
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen aikana
on linjattu niin, että tämä hallitus
ei tule puuttumaan maakuntajakoon vastoin maakuntien omaa tahtoa.
Nythän Sipoon valtuusto on tehnyt päätöksen,
että se tulee hakemaan maakuntajaon muutosta sen jälkeen,
kun se on hyväksynyt oman yleiskaavan. Lehdissä on
lukenut, että "vahvistettu", mutta tämänpäiväisen
kunnanedustajan ilmoituksen mukaan kyse on valtuuston hyväksymisestä.
He itse arvioivat, että se tapahtuisi vuonna 2008, jolloin
he todennäköisesti anovat maakunnan muutosta seuraavan
vaalikauden alusta eli 2009. Mitä seurauksia siitä sitten
on Itä-Uudenmaan maakunnalle, sen varmasti aika näyttää.
Virpa Puisto /sd:
Arvoisa puhemies! Haluaisin tarkistaa vielä kuntien
välisestä yhteistyöstä sen,
pitääkö paikkansa se, että erityishuoltopiirit ja
erikoissairaanhoitopiirit ollaan yhdistämässä ilman
lakia, ilman säädöksiä, vain
yhdistämisen vuoksi? Samalla tiedustelen ministeri Manniselta:
Kun toimestanne vauhditettiin ja toteutettiin lastensuojelutasausrahaston
purku, oletteko seuranneet sitä graavia tointa, joka on
siitä syntynyt pitkin maata?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Mitä tulee lastensuojelulain seurantaan,
se kuuluu tietysti ensisijaisesti sosiaali- ja terveysministeriön
toimialaan. (Ed. Puisto: Vastuu pitää olla!) Mitä tulee
sitten siihen, mitä näille erityishuoltopiireille
ja sairaanhoitopiireille tapahtuu, niin puitelaissahan todetaan, että tämä erityishuoltopiirille
kuuluvien tehtävien järjestämisvastuu
on jatkossa sairaanhoitopiireillä, ja totta kai se tarkoittaa
sitä, että myöskin tämän
vuoksi, jos eduskunta tämän lain hyväksyy,
silloin asianomaiseen erityislainsäädäntöön tehdään
ne muutokset, mitä tämä laki edellyttää. (Ed.
Puisto: Ilman valmistelua?) — No, totta kai lait valmistellaan
silloin. (Ed. Puisto: Ei ole valmisteltu!) — No, eihän
niitä vielä ole valmisteltu, kun ei ole tätä puitelakiakaan
vielä hyväksytty. — Tässä yhteydessä kannattaa
muistaa, että laissa lähdetään
myöskin siitä, että se ei tarkoita, että olemassa
olevia kehitysvammalaitoksia, jotka palvelevat useampia piirejä,
pitäisi purkaa, vaan nämä asiat voidaan
hoitaa ostopalveluilla.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ministeri Manninen totesi tässä aikaisemmin
tästä seutukokeilusta, että se on nyt
sitten niin kuin ohi, ja se kuulosti ihan järkevältä ratkaisulta. Mutta
onko ministeri miettinyt sitä, että kun se nyt
sitten ihan oikein on ohi, niin pitihän siitä kokeilusta
tulla ihan sellaisia hilkulla olevia ratkaisuja, että olisi
tehty se johtopäätös, että toteutetaan
sen seutukunnan fuusio kertaheitolla kunnaksi kuntajaon mukaisesti?
Tässä yhteydessä näitten hilkulla
olevien tapauksien kohdalla olisi niin kuin erikoispalkinto valtion
kassasta osoitettu esimerkiksi velkojen maksuun niin, että olisi kerralla
hoidettu koko homma nyt seuraavaan vaiheeseen.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! En sanonut, että se on ohi, vaan
sanoin, että sitä pitää arvioida
nyt sitten uudella tavalla. Meillähän valmistui
viime vuonna väliraportti eli yliopistollinen
tutkimus siitä, mitä seutukokeilussa on saatu
aikaan, ja ne tulokset nyt eivät kovin mairittelevia olleet.
Ja totta kai tälläkin on oma
merkityksensä silloin, kun arvioidaan seutukokeilun jatkamista
tulevaisuudessa.
Terhi Peltokorpi /kesk:
Arvoisa puhemies! Kunta- ja palvelurakennehankkeen taustallahan on
nimenomaan se, että me pystyisimme tulevaisuudessa turvaamaan
ja pelastamaan palvelut niille, jotka ovat tulevaisuuden sukupolvia,
siis lapsille ja nuorille. Lapsiasianvaltuutettu Maria-Kaisa Aula
on ottanut esille sen, että tämän puitelain
valmistelun yhteydessä pitäisi tehdä lapsiasiavaikutusten
arviointi asianomaisissa ministeriöissä. Olisin
nyt kysynyt:
Onko näin toimittu?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä tehtiin
aika laajaa työtä, ja ministeriöltä on
tulossa opas sukupuolivaikutusten arvioinnista tässä yhteydessä.
Tämä lapsivaikutusten arviointi oli myöskin esillä,
mutta tässä aikataulussa ne voimavarat kovin laajamittaiseen
toimintaan sen osalta eivät valitettavasti riittäneet.
Puhemies:
Kysymys on loppuun käsitelty.
Minna Lintonen /sd:
Arvoisa puhemies! Minun kysymykseni olisi liittynyt vielä edelliseen aihepiiriin.
Saanko kysyä sen?
Puhemies:
Se kysymys on loppuun käsitelty, mutta saa esittää uuden
kysymyksen, jos sellainen löytyy minuutissa.
No, tämä on uusi kysymys kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta
ja kuntaministerille. Nimittäin olen lukenut, että Jyväskylän
ja Korpilahden mahdollisten liitosten osalta olette pikemminkin
kehottanut kuntien itsenäisyyteen kuin yhteistyöhön.
(Puhemies koputtaa) Onko tämä totta?