Arvoisa puhemies! Puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala esitti nyt syyskuussa maanpuolustuskurssin avajaisissa siviilipalvelusajan lyhentämistä 12 kuukauteen nykyisestä 395 vuorokaudesta. Amiraali Kaskealan mukaan siviilipalveluksen tulisi tukea yhteiskunnan turvallisuuden vahvistamista eikä sitä pitäisi kokea rangaistuksena. Amiraali Kaskealan esitys on ilahduttava, vaikka se ei kovin radikaali olekaan. 12 kuukauden siviilipalvelushan olisi edelleen kaksi kertaa yleisimmän varusmiespalveluksen mittainen. Siviilipalvelus nykymuodossaan on rangaistusluontoinen, ja siitä ovat Suomea moittineet muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea, Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu ja kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International. Kysyisin pääministeri Vanhaselta:

Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin siviilipalveluksen lyhentämiseksi?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Työministeriössä on työryhmä, joka parhaillaan tarkastelee ja tutkii siviilipalveluksen sisältöä. Työryhmän toimeksiantoon ei kuulu keston käsittely. Nämä linkkiytyvät tietysti toisiinsa. Tämä porrastus varusmiespalvelun pituudessa 6—12 kuukauteen ja sitten siviilipalveluksen pituuteen liittyy tietyllä tapaa palveluksen vaativuuteen. On tietysti loogista, että jos siviilipalveluksen sisältö kehittyy, niin se tarjoaa mahdollisuuden arvioida myös tätä kestoa. Siihen työministeriön työryhmä ei tule puuttumaan, mutta varmaan sen esitys, sitten kun se tulee tämän sisällön osalta, tarjoaa yhteiskunnalle mahdollisuuden katsoa tätä kestopuolta. Siihen liittyen tämän kummempia suunnitelma ei ole vireillä.

Arvoisa puhemies! Haluaisin toistaa vielä sen, että tässä on amiraali Kaskealankin mukaan ollut yhteiskunnan turvallisuutta vahvistavasta uudistuksesta kysymys. Siviilipalvelusta ei sinällään, jos toimintoja uudelleenorganisoidaan, voi rinnastaa maanpuolustuksen yhteyteen vaan siviilipalveluksen tehtävä on erilainen. Siviilipalvelusmiehet jo tällä hetkellä tarjoavat esimerkiksi palvelusektorille hyvin paljon edullista työvoimaa, josta Suomessa on koko ajan enemmän ja enemmän pulaa. Toivoisin, että kun työministeriö esitystään valmistelee, niin otettaisiin harkintaan, että siviilipalvelus lyhennettäisiin keskimääräisen varusmiespalveluksen mittaiseksi eli enintään noin 8 kuukauden mittaiseksi.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Siinä ei ollut varsinaista kysymystä, enemmän ehkä toivomus. Tietysti silloin, kun valtiovalta harkitsee siviilipalveluksen kestoa, niin voi hyvin olla, että jos olisi 8 kuukauden siviilipalvelus ja varsinkin jos se olisi nykyluontoinen, niin se olisi kyllä epäsuhdassa vaativuustasoon tämän keston näkökulmasta, koska pitää olla tietysti myös myönteinen houkutin käydä varusmiespalvelus. Meillä on onnellinen tilanne siinä, että noin 80 prosenttia nuorista ikäluokista haluaa suorittaa varusmiespalvelun, ja on hyvä, että varusmiespalvelu verrattuna siviilipalveluun on houkuttelevuudeltaan tasaveroinen. Siihen kyllä tämä vaativuustaso liittyy. Odotetaan nyt työministeriön esitykset siitä, mitä edellytyksiä on siviilipalvelusta kehittää. Sen jälkeen on enemmän pohjaa käydä tätä kestokeskustelua.

Herra puhemies! Edellisellä vaalikaudella olin tällaisessa keskustelussa mukana, jossa jokseenkin sen sisältöistä uudistusta ehdotettiin, josta komentaja Kaskeala nyt on puhunut, jossa siis olisi myös lisätty siviilipalvelukseen pelastuspalvelus ja siviilikriisinhallintaan liittyvää koulutusta. Silloin tämä eteenpäinvieminen tyssäsi siihen, että puolustusministeriö ei lämmennyt asialle, ja siellä vedottiin myös Puolustusvoimien kantaan.

Nyt kun ilmeisestikin Puolustusvoimien kanta on toisenlainen kuin silloin, niin kysyisin nykyisen puolustusministerin kantaa: Voidaanko asiassa lähteä ripeästikin eteenpäin?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Herra puhemies! Kun Puolustusvoimat edellisen kerran määritteli kantansa, niin se esitti vuonna 2000 9. päivänä kesäkuuta, että siviilipalvelusaikaa pitää pidentää 14 kuukauteen. (Ed. Jaakonsaari: Näin on!) Tämä on fakta. Nyt siis tuli tämä uusi komentajan puheenvuoro. (Ed. Jaakonsaari: Mielenkiintoista!) Minä pysyisin siinä hyvin tarkasti, mitä pääministeri totesi, että nyt kun on meneillään työministeriön työryhmän työ, joka päättyy muuten tulevan kuun puolivälissä, ja kun siinä vielä käydään läpi siviilipalveluksen sisältöä liittyen pelastus- ja öljyntorjuntatyöhön, väestönsuojelutyöhön ja vastaaviin turvallisuutta lisääviin työtehtäviin, niin katsotaan tämä työ valmiiksi, minkä jälkeen on sitten mahdollisuuksia ryhtyä todellakin tähän vertailuun, johon pääministeri viittasi, koska täytyy olla kuitenkin yhdenvertaisuus näitten palvelumuotojen välillä rasittavuuden osalta ja vaativuuden osalta. Minusta tämä asia on erittäin jämäkässä sekä vastuullisessa valmistelussa.

Arvoisa puhemies! Suomessa ja suomalaisten nuorten keskuudessa vallitsee varsin suuri tahto asevelvollisuuden suorittamiseksi. Muistan, että vuoden 75 ikäluokasta 81,9 prosenttia suoritti asevelvollisuuden. Asevelvollisuuden pituus, josta nyt keskustelemme, liittyy tietenkin niihin vaatimuksiin, joita Puolustusvoimat asettaa asevelvollisuuden suorittaneille ja suorittaville. Kysyn ministeriltä:

Millä tavalla ministeriönne seuraa näiden valmiuksien muuttumista ja haasteita yleensä Puolustusvoimien ja asevelvollisten tehtävävastuun yhteensovittamiseksi?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Herra puhemies! Sehän on nyt kolmiportainen, tai on kolme eri mahdollisuutta riippuen siitä, minkälaisiin tehtäviin Puolustusvoimissa koulutetaan. Tämä 6:n, 9:n, 12 kuukauden järjestelmä on melko nuori järjestelmä, kokemuksia kerätään. Tähän mennessä on oltu kyllä erittäin tyytyväisiä näillä saavutettuihin tuloksiin Puolustusvoimien tehtävien täyttämisessä. Sehän perustuu tietysti kantahenkilökunnan tekemään arvioon, joka on jatkuvaa arviota, sekä myös varusmiesten itsensä antamaan palautteeseen, joka sekin on systemaattista palautusta ja myös yksilökohtaista palautusta, jota seurataan hyvin tarkoin. Sekin osoittaa myönteistä kokonaistulosta.

Palaan komentaja Kaskealan puheenvuoroon lyhyesti, että hänen puheenvuorossaan oli valtaosa sitä, että hän arvioi yleisen asevelvollisuuden merkitystä Puolustusvoimien suorituskyvyn näkökulmasta todeten, että tämä yhteys on erittäin kiinteä. Se oli tämän puheenvuoron kaikkein suurin ydin ja sanoma.

Arvoisa puhemies! Ed. Johannes Koskinen oli edellisessä hallituksessa ja minä olin sitä edellisessä hallituksessa, jossa kultavaa’alla punnittiin nimenomaan tämän kokonaisrasittavuuden kannalta eri palvelusajat, ja nimenomaan Puolustusvoimat ajoi sitä erittäin voimakkaasti, että ei pituus ole siinä merkittävä tekijä. Nyt tämä merkittävä kannanmuutos on tapahtunut. Ei voi tulla muuhun tulokseen kuin siihen, että tässä, aivan oikein, lisätään siviilipalveluksen vetovoimaa. Tiedän sen, että ministeri Filatov voisi vaikka ensi viikolla tuoda hallituksen esityksen siitä, että siviilipalvelusaikaa lyhennetään. Nyt on kysymys siitä, mikä on toisen hallituspuolueen kanta. Edelleen haluan kysyä:

Onko tässä nyt todellakin kysymys siitä, että Puolustusvoimilla on hidden agenda, vähän niin kuin salattu, ei salattu (Puhemies: Minuutti!) mutta ajatus siitä, että palvelukseen astuvien määrää määrätietoisesti vähennetään ja siviilipalveluksen vetovoimaa tällä tavalla lisätään.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Herra puhemies! Ei Puolustusvoimilla ole tässä mitään piiloagendaa tai mitään sala-agendaa. Puolustusvoimien kantaa ja ääntä edustaa tietysti komentaja, ja hän hyvin selvästi kertoi viime maanantaina aamupäivällä, mikä virallinen linja on — hyvin selvä ja voimakas puhe yleisen asevelvollisuuden puolesta (Ed. Jaakonsaari: Siis muuttunut!) — ja perusteluna nimenomaan suorituskyvystä huolehtiminen sekä omissa tehtävissä että kansainvälisissä tehtävissä. Tämä asiahan oli iltakoulussa käsittelyssä hallituksen piirissä jokunen aika takaperin, jolloin työministeriön työryhmä pantiin töihin. Silloin sovittiin, että hallituksen puitteissa ei tähän pituuteen palata vaan se on sitten tulevien aikojen musiikkia.