Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Kun seuraa Euroopan toiselta laidalta Portugalista suomalaista poliittista keskustelua, niin siinä on joitakin erikoisia merkkejä. Pääministeri Matti Vanhanen on ryhtynyt lyömään nyrkkiä pöytään vaatien oppositiota olemaan hallituksen linjoilla, vaatinut, että oppositio ei saa kritisoida hallitusta. Mutta sen sijaan silloin, kun nyrkkiä pitäisi todella lyödä pöytään Euroopan asioissa, EU-asioissa, kun kysymys on siitä, mitä asioita ajetaan, minkä puolesta toimitaan Euroopan unionissa, tämä demokratiaa ja opposition eri mieltä olemisen oikeutta moukaroiva nyrkki on pysynyt taskussa. (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan viimeaikaista Suomen EU-politiikkaa, EU:n perustuslakia eli nykyistä uudistussopimusta, jolla nimellä sitä pitää kutsua sen vuoksi, ettei siitä tarvitse kansan päästä päättämään ja äänestämään kansanäänestyksissä, siinä Suomen tavoitteet eivät edenneet. Suomi totesi, että hyväksytään tavoitteella kuin tavoitteella. Seuraavaksi vietiin sokeri suomalaisten suusta sokerijuurikaspäätöksellä, ja nyt 141-tuki, joka luvattiin pysyväksi, poistuu vuoden 2013 lopussa.

Mutta oleellista nyt on tämä asia, jota käsitellään. Kun katsoo sitä, minkälaista politiikkaa EU:ssa on tehty, niin on nöyristelty, pidetty sitä nyrkkiä taskussa, jolla kyllä taotaan opposition suuntaan silloin, jos oppositio on eri mieltä. Mutta minkälaisen sopimuksen nyt tämän lakiesityksen myötä Suomi on hyväksymässä Kemikaaliviraston osalta? Tässä lakiehdotuksessa esitetään huomattavasti laajempia etuisuuksia Kemikaaliviraston työntekijöille kuin perus-EU-standardit ovat. Tätäkö on se meidän EU-politiikka, että silloin, kun Suomen eduista neuvotellaan, annetaan periksi ja silloin, kun Suomelta halutaan esimerkiksi Kemikaaliviraston osalta ylimääräistä lypsää, annetaan myös periksi?

Tämä esitys nimittäin merkitsee sitä, että nämä työntekijät, jotka tulevat Kemikaalivirastoon, vapautetaan suomalaisista veroista ja maksuista mutta siitä huolimatta nämä työntekijät saavat täyden pääsyn, täyden oikeuden Suomen julkisten palveluiden käyttöön. Kahden ensimmäisen vuoden aikana, kun nämä työntekijät ovat Suomessa, kaikista yli 170 euron henkilökohtaisista ostoksista ei arvolisäveroa tarvitse maksaa. Kysyn: onko tämä normaalikäytäntö? (Ed. Laukkanen: Se on normaalikäytäntö!) — Täällä huudettiin "normaalikäytäntö". Kertokaa minulle, missä EU-maissa on normaalikäytäntö, että työntekijöiden yli 170 euron henkilökohtaisista ostoksista ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Entä mikä normaalikäytäntö on se, että työntekijät saavat verovapaat autot ja saavat tuoda näitä autoja ilman veroja ja maksuja Suomeen? Onko tämäkin normaalikäytäntö?

Kysymys on siitä, että Suomen hallituksen pitää uskaltaa puolustaa EU:ssa myös suomalaista politiikkaa eikä antaa periksi kaikessa. Nyt on nähty, että periksi annetaan vähän kaikenlaisissa asioissa, annetaan sokerikysymyksissä, 141:ssä, perustuslaissa. Nyt kun tulee kysymys Kemikaalivirastosta, työntekijöiden eduista, niin nämä työntekijät saavat todelliset herraedut, paljon normaalitasoa isommat, enkä ole huomannut, että kriittistä keskustelua olisi käyty. Kyllä minusta tämä tuntuu erikoiselta. Mielellään kuulisin perusteita sille, miksi Suomen pitää antaa Kemikaaliviraston työntekijöille paremmat edut kuin virastojen työntekijät monissa muissa EU-maissa saavat.

Esko-Juhani  Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Vasemmistoa vaivaa Euroopan unionissa se, että Euroopan unionin harjoittama politiikka on hyvin uusliberalistista. Niin kuin vasemmistoliiton puoluekokous viime kesänä arviossaan totesi, EU on keskittynyt alentamaan verotusta ja poistamaan sääntelyä eikä ole voinut tällä yksipuolisella suuryhtiöitten etujen ajamislinjallaan saada kansalaisten luottamusta. Näinhän se on. Vasemmiston peruslinjaus on se, että EU:n harjoittamaa politiikkaa pitää muuttaa sosiaalisempaan suuntaan ja myös sellaiseksi, että työntekijöiden edut otetaan huomioon.

Kansalaisia vaivaavat Euroopan unionissa myöskin sen niin sanotulle EU-eliitille antamat kohtuuttomat etuisuudet. Joka tämän kieltää, joka pitää näitä normaaleina, niin kuin ed. Markku Laukkanen äsken huuteli, että on ihan normaalia, että on tämmöisiä erityisetuja, kyllä pelaa EU:n vastustajien pussiin, sillä kyllä ovat aivan oikeita ne kansalaisten arviot, että ne etuudet ovat kohtuuttomia. Jos niitä rupeaa puolustamaan, niin täytyy kyllä ihmetellä. Pääosanhan niistä on päättänyt Euroopan unioni jo silloin, kun Suomi ei ole ollut niitä päätöksiä tekemässä, ja ne ovat jatkumo, joka aina vaan tuntuu jatkuvan. Paha kyllä nyt Suomi on ollut neuvottelemassa Kemikaaliviraston työntekijöiden saamista etuuksista, ja paha kyllä siinä mielessä, että nämä Suomen hyväksymät etuudet Kemikaaliviraston ilmeisesti noin 300 ulkomaalaiselle työntekijälle poikkeavat siitä EU-standardista. Ne eivät vastaa tätä EU:n standardistoa edes. Ne menevät selvästi sen yli. Tämä on se kysymys, mitä tässä nyt on pitkään selvitelty ulkoasiainvaliokunnassa aika kriittisissä tunnelmissa yleensä, ja tämä meidän vastalauseemmekin nousee tästä kritiikistä, että ei tässä kaikki ole ihan kohdallaan.

Miksi Suomi lähti tälle linjalle, että antoi niin yli sen EU-tason näitä etuuksia, se on ihmetyksen aihe. Selitetty on, että tänne pitää saada työntekijöitä. Tämä on kuulemma kaukainen, kylmä ja kolea, ja onko se vielä muutakin, hankalan sorttista tämä Suomenniemi. (Ed. Tuomioja: Ja porvarihallitus!) — Niin, porvarihallituskin on täällä, mutta eihän sen EU-eliitille pitäisi olla mikään hankala asia. Eikö useimmissa Euroopan unionin maissa ole tämmöinen hallitus, ed. Tuomioja? Jos vasemmistoa pelkää, niin silloin voi Suomeen hyvin tulla. Täällä me olemme aika heikoilla.

Mutta tämä on nyt iso kysymys, mikä tämä EU-eliittien taso on. Tässä pitäisi mennä sitä EU:n sopimaa linjaa myös meidän osaltamme silloin, kun me olemme päättämässä asioistamme. Tätähän me esitämme. Ei vasemmistoliitto pidä huonona asiana, päinvastoin, että Kemikaalivirasto saatiin Suomeen. Se on saavutus, mutta kun näistä eduista päätetään, nyt on oltu kohtuuttoman vieraskoreita näille EU-eliiteille. Se on se kysymys. Arvonlisäverovapautus näille työntekijöille ei ole enää kohtuutta. Kyllä siinä mennään nyt yli sen tason, mikä olisi ollut ihan kohtuullinen ja sopiva ja säädyllinen. Autoverovapautus kolmen vuoden välein — onhan se nyt aikamoista etujen jakamista, että siitä vaan saatte tuoda auton, myydä, panna rahat taskuun, sen erotuksen jne. Tätähän tässä nyt haetaan. Suomen pitää antaa erityisetuja, että tänne joku suostuu muka tulemaan. Minä en muuten usko, että Helsinki on niin hankala paikka, ettei tänne kunnon työntekijöitä niillä EU-standardeillakin löytyisi. Tässä on nyt vieraskoreutta, näin ajattelen. En halua, että Suomi on nyt ylipäätään tällä omalla toiminnallaan lisäämässä näitä EU-etuuksia. Tätähän tässä me teemme nyt, valitettavasti.

Ihan se EU-perustaso riittää, ja siksi me tulemme esittämään, että tämä lakiesitys hylätään ja eduskunta palauttaa neuvottelutilanteen. Kemikaaliviraston aika jäykän tuntuisten edustajien kanssa on tehtävä parempi sopimus, sopimus, joka on meistä kohtuullinen eli se EU-taso. Ei saa mennä yli, niin kun on nyt menty. Tämä on se kysymys, jota tässä on väännetty ja josta nyt ei sitten yhteisymmärrystä syntynyt. Asiasta taisimme olla yksimielisiä, mutta kun ei kuulemma hallitusta voi patistella, niin sitten hallitustaustaiset kansanedustajat lähtivät siitä, että täytyy sitten vaan hyväksyä, huono juttu, mutta hyväksytään.

Pertti Salolainen /kok(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Tervetuloa, Kemikaalivirasto, Suomeen! Tämä on merkittävä saavutus, todella merkittävä saavutus. Me saamme Suomeen noin 400 arvokasta työpaikkaa ja erittäin korkealuokkaisen ja arvostettavan Euroopan unionin erityisviraston. (Ed. Arhinmäki: Nimenomaan arvokasta!) Tämä on äärettömän myönteinen asia, ja se on tässä päällimmäisenä. Tervetuloa, Kemikaalivirasto, Suomeen, se on hieno instituutti, ja hienoa, että me saamme sen Suomeen.

Toinen seikka on sitten se, että ymmärrän erittäin hyvin täällä ed. Arhinmäen ja ed. Tennilän käyttämiä puheenvuoroja. Minäkin olen ja koko valiokunta, me olemme erittäin kriittisiä eräiden osien suhteen tässä sopimuksessa. Te olette aivan oikeilla jäljillä. Olemme samaa mieltä tästä perusasetelmasta, että ei voi tervehtiä tyydytyksellä tätä sopimusta. Valiokunnan lähtökohtana, kun se on tehnyt tätä mietintöä, on ollut se, että ei tulisi olla mitään laajennuksia sellaisiin etuisuuksiin, joita on jo EU:n erityisvirastoilla eri maissa, koska jos näitä erivapauksia jatkuvasti laajennetaan, tästä tulee sellainen valtava kokonaisuus, että kohta tämä ei ole lainkaan hallittavissa. Sen vuoksi valiokunta on ollut äärettömän kriittinen näiden etuuksien suhteen ja toteaa sen myöskin täällä mietinnössään. Niiden, jotka haluavat syventyä tähän, kannattaa lukea valiokunnan mietintö.

Arvonlisäveron osalta on todettava, että se on vain määräaikainen etuus ja näin se jää vaikutuksiltaan verrattain pieneksi, mutta siihenkin olemme suhtautuneet kyllä aika kriittisesti. Sen sijaan todella kriittisesti suhtaudumme siihen, että henkilöstöllä on mahdollisuus hankkia uusi verovapaa auto kolmen vuoden välein, ja tämähän on sellainen etu, jota ei ole muualla käytössä. Jossakin maassa on saman tyyppinen, mutta tämä on sellainen laajennus, jota emme ole pitäneet hyvänä.

No, sitten tulee kysymykseen juuri tämä, kun me olemme kriittisiä kuten täällä aikaisemmat puhujat, mitä me teemme tämän asian kanssa, ja me olemme todenneet valiokunnassa enemmistön toimesta näin: "Tästä syystä valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen sopimuksen tullessa uudelleen arvioitavaksi erilaisten tarkistusten ja ajanmukaistamisen vuoksi, hallitus pyrkii neuvottelemaan sopimukseen muutoksen, jolla viraston henkilöstön mahdollisuus hankkia verovapaa auto muuton jälkeen poistetaan." Me olemme menneet valiokuntana niin pitkälle kuin voimme mennä tässä kritiikissä ilman, että me ehdotamme, että sopimus hylättäisiin ja käytäisiin nyt ne neuvottelut. Se olisi suomeksi sanottuna — nyt käytän tällaista ilmaisua — vähän noloa Suomelle, jos me avaisimme tämän nyt. Me kestämme tämän siihen asti, kunnes nämä neuvottelut voidaan uudelleen käydä, ja silloin voidaan tehdä nämä paremmat järjestelyt.

Herra puhemies! Tässä on tämä asia, tässä on tämä ikävä aspekti näistä laajennuksista, mutta kaiken kaikkiaan: tervetuloa, Kemikaalivirasto, Suomeen!

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä ei ole nyt ed. Salolaisen kanssa muuta erimielisyyttä kuin se, pitääkö tätä EU-rälssille annettavaa etuisuutta kannattaa vai pitääkö sitä vastustaa. Kaikesta muusta olemme yksimielisiä. Minä en ymmärrä, että meidän tiemme eroavat tällä tavoin nyt tässä, kun aletaan päättää. Kun on minun mielestäni huono esitys, EU-rälssille annetaan Suomen puolelta lisää etuuksia, niin pitäisi sitten hyväksyä. Ei se ole noloa, jos sopimus pannaan nyt kuntoon. Tämä ed. Salolaisen haave, että tämä sopimus joskus vielä uudelleen tehtäisiin, sehän on haave, eihän missään koskaan ole tulossakaan mitään semmoisia uusia neuvotteluja. Kun se kerran tehdään, niin sen mukaan eletään. Ei se ole oikeinkaan, että ensin tehdään sopimus ja sitten myöhemmin palataan muka siihen ja aletaan huonontaa. Nyt pitää tehdä ne sopimukset, jotka sitten pitävät. Eihän Suomi semmoinen voi olla, että parin vuoden päästä aletaan sanoa, että ei ei, nyt teimme huonon sopimuksen teidän kanssanne, annoimme liikaa, nyt muutetaan. Nyt muutetaan tai ei muuteta.

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta sellainen toimintatapa tässä olisi nyt viisas, että samalla kun epäilemättä tämä ulkoasiainvaliokunnan mietintö tulee täällä hyväksytyksi, niin eduskunta pyytäisi hallitusta esittämään yhteenvedon kaikista näistä erilaisista erivapauksista ja -oikeuksista ja etuisuuksista, joita jäsenmaat myöntävät Euroopan unionin virkamiehille ja virastojen työntekijöille. Tämä olisi minusta erittäin tärkeätä, koska kaikissa maissa harmittavat nämä asiat. Mielestäni vähitellen tulisi päästä siihen tilanteeseen, että EU:n virkamiehiä kohdellaan enemmänkin virkamiehinä kuin diplomaatteina, joille perinteisesti on annettu näitä erikoisetuja.

Arvoisa puhemies! Satun kyllä tietämään sen, että Elintarvikevirastoon Italiaankaan ei ollut helppo saada ihmisiä, koska se sijaitsee kaupungin ulkopuolella, ja Helsingillä on ollut tiettyjä vaikeuksia. Meillä on sentään se kilpailuetu, että tämä on keskellä kaupunkia. (Välihuutoja) — Olen käynyt Kemikaalivirastossa tutustumassa. Menkää tekin, niin kuulette nämä jutut sieltä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kritiikki on ihan oikeutettua jnp., ei tässä ole mitään. Mutta kiusaa tässä yksi juttu. Kun me halusimme ensiksi Elintarvikevirastoa, sitten Kemikaalivirastoa, ei silloin asetettu mitään neuvottelurajoituksia, ei pätkänkään vertaa, ainoastaan oli henki jotakuinkin sillä tavalla, että hinnalla millä tahansa, mutta virasto tänne.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Haluaisin vaan todeta siihen, mitä ed. Hautala täällä käsitteli äsken, että valiokunta ei todellakaan ole käsitellyt tätä asiaa huitaisemalla. Me olemme käyttäneet todella valtavasti aikaa tämän asian käsittelemiseen jokaista pilkkua myöten ja kuulleet asiantuntijoita useaan kertaan. Me saimme niitä selvityksiä juuri, joita ed. Hautala on pyytänyt, niitä on varmaan kirjallisesti saatavana myöskin valiokuntaneuvokselta. Mutta siis lopputulema on se, että me päädyimme kuitenkin kollektiivisesti vasemmistoliittoa lukuun ottamatta siihen, että ei kannata nostaa tätä esiin tässä vaiheessa, kun nämä edut ovat osin väistyviä ja niistä voidaan neuvotella myöhemmin. Ei kannata tässä vaiheessa nyt, kun saamme Kemikaaliviraston tänne, ja se on tärkeä instituutio. Olisi aika noloa Suomen hallitukselle lähteä repimään tätä sopimusta nyt.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! On tietysti pääasia, että Kemikaalivirasto tulee. Se on selvä. Tämä kritiikki, mikä täällä todettiin, on kuitenkin aiheellista. On turha luoda eliittiä, joka lisää ongelmia. Muun muassa autoveron poisto EU-virkamiehiltä on asia, joka lisää autokauppaa aivan turhaan tässä maassa, jossa muutenkin on ongelma autoveron muutoksen suhteen odotettavissa.

Tähän asiaan vielä, kun Reach-asetus lopulta syntyi, on tietysti todettava, että teollisuus aika tavalla pystyi loppuvaiheessa muuttamaan sen sisältöä, jotenka Reach-asetuksessa on aika tavalla monenkin kemikaalin mentäviä porsaanreikiä.

Mutta toinen kysymys, joka olisi hyvä eduskunnan todella keskustella ja johon vielä kerran syventyä näin budjettiaikana, on se, että kun tämä asia, Reach-asetus, tuli eduskuntaan, niin hallitus silloin totesi, että me tarvitsemme lisää virkoja sekä Suomen ympäristökeskukseen että Tuotevalvontavirastoon sikäli, että meidän pitää nimenomaan koti-, isäntävaltiona tukea Kemikaaliviraston tehtäviä ja tukea sitä kolmansiin maihin nähden — Yhdysvallat, Kiina, Intia jne. — mutta näitä virkoja ei ole budjetissa ja näin ollen asiantuntijakuulemisenkin pohjalta nyt synnytetään tilanne, joka on vajavainen, eli Kemikaalivirasto lähtee tältä osin ontuen liikkeelle. Ei ole toimintaa tukevaa elementtiä. Ei ole resursseja selvittää kemikaalilainsäädäntöä koskevia kysymyksiä ja välittää niitä Kemikaaliviraston suuntaan. Kuitenkin kysymykset tulevat Suomen valtion vastattavaksi. Tämä isäntävaltion asema ei tältä osin ole selvitetty. Sen sijaan Suomen hallitus on sitten lähtenyt tälle eliitin tukilinjalle, mihin ed. Hautala muun muassa viittasi, juuri sellaiselle, että tämä diplomaattistatus säilyy mutta ei kuitenkaan ole varauduttu näihin erittäin tärkeisiin tukivirkoihin, jotka olivat siis alun pitäen hallituksen esityksessä, kun Reach-asetuksen lainsäädäntö tuli eduskuntaan, jo mainittu edellytyksenä siihen, että voimme ottaa vastaan Kemikaaliviraston.

Timo  Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Eikö ole käsittämätöntä, arvoisat kollegat, aivan käsittämätöntä? Mutta ei tämä yllätä. Kirves on puun juurella. Jälleen ovat erikoisedut kyseessä, ja mitä tehdään? Puolustellaan ja silitellään, ollaan muka kriittisiä. Ei, me palautamme tämän, jos tämän salin enemmistö tämän palauttaa. Siitähän se on nyt kysymys. On tämä ihmeellistä. Täällä tapellaan sormet kuralla, kun yritetään saada pieniä etuja pienille ihmisille, eläkeläisille, lapsiperheille, sorretuille ja syrjäytetyille, mutta ei ole rahasta pulaa, kun annetaan verovapaata autoa, annetaan kaiken näköisiä etuuksia. Arvonlisäverojakaan ei tarvitse maksaa. Maksatetaan nekin köyhällä kansalla. Ja tästä ollaan nyt sitten ylpeitä.

Arvoisa herra puhemies! Haluan lyhyesti siteerata Erkki Toivasta, joka on arvostettu eurohuomioitsija. Hän kirjoitti Uuden Suomen nettilehdessä muutama päivä sitten seuraavasti: "Minua ei yllättänyt Suomen tiedotusvälineiden vaikeneminen EU:n tilintarkastustuomioistuimen päätöksestä hylätä EU:n komission budjetti varainhoitovuodelta 2006. Kolmannentoista peräkkäisen kerran kielteiset tarkastuslausunnot kohdistuvat suureen osaan budjettia. Tuomioistuin on kieltäytynyt hyväksymästä kokonaisuudessaan komission tilejä jokaisena vuotena, jotka Suomi on ollut EU:n jäsenenä. Liikeyrityksenä EU olisi pantu konkurssiin vuosia sitten ja sen johto istuisi telkien takana."

Tällaisessa järjestelmässä me olemme, ja tämmöinen järjestelmä hallintokulttuureineen nyt ujuttautuu demokraattiseen Suomen tasavaltaan. On tämä aivan käsittämätöntä. Mitä vanhat puolueet vasemmalta oikealle? Minä odotan erityisesti sosialidemokraattien reaktiota. (Ed. Tennilä: Älkää vasemmistoa nyt haukkuko!) — En hauku vasemmistoliittoa, ed. Tennilä. Minä annan tunnustuksen, että olette puuttuneet tähän tähän asiaan. Olette tehneet vastalauseen asiasta, mikä edesauttaa sitä, että asia menee äänestykseen. Mutta sosialidemokraatit, te hyväksytte tällaiset erikoisedut ja vielä oppositiota käsin ja vielä ilmeisen ylpeinä. Sileäkätisten kokoomuslaisten kohdalta tätä en kyllä ihmettele, hehän ovat rälssien puolella olleet aina ennenkin.

Kyllä tämä on karmaiseva tilanne, kun me katsomme, mikä EU:n hallintokulttuuri on. Se on Ranskan ja Belgian hallintokulttuuria, joka suosii nepotismia ja puoliavointa lahjontaa. Tämä on EU:ssa jatkuvasti ongelma, ja nyt tämmöistä järjestelmää tuodaan tänne, ja tämä ei ole pelkästään EU:n tänne tuotava. Meidän pitää hyväksyä tämä sopimus. Ei se muuten tänne tule. Jos me hyväksymme tämän sopimuksen, niin nämä erikoisedut on räätälöity tälle EU-eliitille Suomen eduskunnan tahdosta. Tämä on olennainen asia. (Ed. Laakso: Muissa maissa seurataan, mitä etuja on!) Näitä pitää seurata. Me emme missään nimessä hyväksy tällaisia ja tulemme äänestämään tämän hylkäysesityksen puolesta. Olen todella hämmästynyt, että tätä puolustellaan ja tähän ollaan menossa. En voi käsittää. Mitä seuraavaksi? Jos saadaan tänne, niin pistetäänkö kaksi autoa kolmeen vuoteen vai kuinka laitetaan nokkiin? Ei se ole tyhmä, joka pyytää erikoisetuja. Se, joka maksaa, se on tyhmä. Suomen kansa maksaa. Meille sanotaan, että saamme 400 työpaikkaa. Kun me saamme 400 työpaikkaa suomalaiseen yritykseen, me saamme verotuloja. Montako veroeuroa tämä Kemikaaliviraston porukka maksaa Suomen valtion kassaan tai kunnallisveroa Helsingin kaupungille? (Ed. Tennilä: Nolla euroa!) — Aivan oikein, ed. Tennilä, nolla euroa. Tällaistako me tänne haluamme?

Olen tyytyväinen siitä nyt oikein erikseen, että vasemmistoliitto on vihdoinkin herännyt horroksestaan ja lähtenyt perussuomalaisten linjalle. Kyllä täällä vielä tilaa on. Sitten kun on enemmistö, niin EU:n päivät ovat luetut. Kirves on puun juurella.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Soini, oletteko te kriittinen ja ymmärrättekö sitä, että myöskin valiokunnan enemmistö on ollut kriittinen tässä asiassa? Mehän olemme olleet kaikki erittäin kriittisiä. Ja jos olisitte kuullut, kuinka leijonan tavoin ed. Zyskowicz puolusti näitä asioita, te olisitte todella tyytyväinen. Todella tämä sopimus sinänsä on nyt huonosti formuloitu, mutta Kemikaaliviraston tulo tänne on erittäin hyvä asia.

Sitten olin vähän pahoillani siitä, että viittasitte tällaisiin rikollisiin asioihin. Eivät ne kuulu tähän yhteyteen. Ei tässä ole nyt mitään rikollista tässä sopimuksessa. Ei pienintäkään rikollisuutta ole. Kysymys on siitä, että nyt meidän neuvotteluissamme on myönnetty hieman liian laajalti näitä etuja ja valiokunta on suhtautunut niihin laajennuksiin erittäin kriittisesti ja edellyttää, että eräiltä osin ne neuvotellaan uudelleen, ja todennut, että eräiltä osin ne ovat määräaikaisia ja poistuvat. (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) Eli näin olemme tässä toimineet, mielestäni varsin linjakkaasti.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Mielestäni ed. Soinin pitäisi antaa tunnustusta ulkoasiainvaliokunnalle, joka on kriittinen ja tosiaan pyytää, että tiettyjä kohtia koskien verotusta neuvoteltaisiin uudestaan. Hänen pitäisi olla tyytyväinen.

Mutta kun ed. Soini pyrkii EU:n todelliseen henkiseen ytimeen eli Vatikaaniin, niin teidänhän pitäisi olla ehdottomasti tyytyväinen siitä, että tänne tulee lisää roomalaiskatolisia ja seurakunta kasvaa Helsingissä.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä siitä iloitsen, että kukin saa täällä uskontoa vapaasti harjoittaa. Tervetuloa, ed. Sasikin, myös käymään seurakunnassamme. Se on avartava kokemus.

Mutta nämä erikoisedut: Puhutte kriittisyydestä. Jos te olette todella vastaan, sitten te olette vastaan. Sanassakin sanotaan: "Olkoon puheenne ’kyllä, kyllä’ tahi ’ei, ei’", mutta kokoomus sanoo: "Ehkä kyllä olen kriittinen mahdollisesti, jos muistan olla." (Naurua)

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä minustakin tämä kriittinen hyväksyminen on aika hankala yhdistelmä silloin, kun tiedetään, ettei tämä oikein ole. Jos ei ole tätä varausta, silloin asia on selvä. Jos pitää välttämättömänä, että EU:n eliitille pitää edut antaa, niin annetaan sitten, mutta jos on sitä mieltä, että väärin se on mutta täytyy ne hyväksyä, niin sitä perustelua en oikein niele. Mutta ongelmahan tässä on se, että nämä EU-rälssin erityisedut ovat kuin lumipallo. Nyt joka sopimuksen jälkeen käytetään edellistä sopimusta vertailukohtana. Se on niin kuin annettu, saavutettu etu tämän jälkeen kaikissa jatkopäätöksissäkin, ja Suomi on näitä lisäämässä. Tätä ihmettelen. Mennään sitä EU-linjaa, joka on olemassa, mutta tällä tavoin lisätään niitä koko ajan. Seuraava kerta on se, että autoverovapaus on saavutettu etu, kun seuraava sopimus jonkin toisen maan kanssa tehdään.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja Salolainen tässä kertoi valiokunnan olleen kriittinen, ja on ihan totta, että kyllä valiokunnan kokouksessa paljon tästä asiasta keskusteltiin, mutta ongelmahan on se, että valiokunta vain kirjoittaa, että se toivoo, että tulevaisuudessa näistä eduista luovutaan. En usko, että kukaan valiokunnan jäsen tai edes kukaan asiantuntijakaan, joka on ollut kuulemassa tai lukemassa tätä, uskoo, että oikeasti, kun nämä edut ovat myönnetty ja kun nämä työntekijät ovat täällä, sitten yhtäkkiä uudelleen avattaisiin sopimus ja heikennettäisiin heidän etujaan ihan samalla tavalla kuin alennetaan palkkaa. Eli ehkä tämä on sitä kokoomuslaista työehtosopimuspolitiikkaa nyt sitten, että tässä hyväksytään korkeammat edut ja sitten katsotaan, että parin vuoden päästä leikataan niitä. Todellisuudessahan se ei onnistu. Kyllä te sen tiedätte. Eli siinä mielessä ei ole ihan täysin avointa ja rehellistä tämän asian käsittely.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Muutamalla sanalla haluan kommentoida täällä käytettyjä puheenvuoroja. Ed. Arhinmäki sanoi suunnilleen sanatarkasti, ettei ole huomannut, että kriittistä keskustelua olisi käyty. Ed. Tennilä sanoi muun muassa, että hallitusta voi patistella. Ja ed. Soini sanoi, että ollaan muka kriittisiä.

Pitää sanoa, että olen ollut täällä eduskunnassa lähes 30 vuotta, monen mielestä jo liiankin pitkään, mutta harvoin olen valiokunnassa nähnyt niin kriittistä suhtautumista hallituksen esityksen eräisiin yksityiskohtiin ja sitä puolustaviin asiantuntijoihin kuin tässä asiassa näin. Ja pitää sanoa, että harvoin on myöskään valiokunnan mietintö ollut niin kriittinen esitystä kohtaan kuin mietintö tällä kertaa on. Ensinnäkin tämä mietintö, jos luette sen tarkkaan, on hyvin kriittinen sen informaation suhteen, mikä hallitukselta eduskunnalle on saatu. Eli tätä annettua informaatiota ei pidetä riittävän informatiivisena eli ei katsota, että se riittävällä tavalla on tuonut esiin tämän hallituksen esityksen ja sen takana olevan sopimuksen tärkeitä yksityiskohtia.

Tämä kritiikki hallituksen eduskunnalle antaman informaation suhteen käy ilmi esimerkiksi täältä sivulta 3 toiselta palstalta, jossa sanotaan muun muassa näin: "Valiokunta toteaa, että eduskunta on saanut etukäteen selvityksen kemikaaliviraston kanssa solmittavasta toimipaikkasopimuksesta (E 28/2007 vp), joka on käsitelty työelämä- ja tasa-arvoasiainvaliokunnassa. Tässä selvityksessä" — siis siinä, minkä hallitus eduskunnalle antoi — "autoveroratkaisun tosiasiallista merkitystä ei kuitenkaan erikseen tuotu esiin, vaikka se on ulkoasiainvaliokunnan käsittelyssä osoittautunut toimipaikkasopimuksen merkittävimmäksi poikkeukseksi Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevasta pöytäkirjasta."

Toinen kritiikki hallituksen antamaan informaatioon kohdistuu suoraan tähän hallituksen esitykseen, ja siitä sanotaan tässä samassa kohdassa sanatarkasti seuraavaa: "Myöskään hallituksen esityksessä ei ratkaisun merkitystä ole erikseen todettu." No, tämä oli kritiikkiä prosessia kohtaan, eduskunnan informaation, sanoisiko, informatiivisuutta tai itse asiassa sen puuttumista kohtaan.

Mutta, mitä sitten tulee tähän itse asiaan, siinäkin valiokunnan kriittisyys näkyy erittäin selvästi tästä mietinnöstä. Itse asialla tarkoitan, ja tarkoitamme muutkin näköjään tässä keskustelussa, sitä, että kun tämä Kemikaalivirasto — jonka kaikki tänne Suomeen toivotamme toki hyvin tervetulleeksi ja näemme, että sillä on paljon myönteisiä vaikutuksia suomalaisessa yhteiskunnassa ennen kaikkea Pääkaupunkiseudulla — tulee tänne Suomeen, niin tässä yhteydessä solmitussa sopimuksessa näistä työntekijöiden ehdoista jne. ei ole tyydytty soveltamaan sitä Euroopan unionin puitteissa tehtyä minimisopimusta, vaan on tähän sopimukseen Suomen ja Kemikaaliviraston välillä solmittu eräitä lisäyksiä, eräitä lisäetuja, ennen kaikkea tämä oikeus henkilöstölle, joka on rekrytoitu ulkomailta Suomeen, siis suomalainen tai ulkomainen henkilöstö, joka on rekrytoitu ulkomailta Suomeen, joka kolmas vuosi verovapaasti hankkia uusi omistusauto omistukseensa. Tämähän tarkoittaa sitä, että joka kolmas vuosi voit myydä edellisen auton, ostaa uuden auton ja tehdä siinä yhteydessä ihan hyvän tilin.

Tähän lisäetuuteen on valiokunnan piirissä suhtauduttu hyvin kriittisesti, ja miksi? Siksi, että valiokunnassa katsottiin, että jo nyt ne etuudet, jotka tämä EU:n niin sanottu minimisopimus antaa EU:n palveluksessa oleville henkilöille, ovat he sitten Euroopan unionin instituutioissa siellä komissioissa tai parlamentissa tai ovat näissä virastoissa tai laitoksissa, jotka ovat unionin eri jäsenmaissa, ovat varmasti riittäviä. Tämä on, voin tulkita, valiokunnan aika lailla yhteinen näkemys, että ne ovat nyt jo varmasti riittäviä. Oma näkemykseni on se, että ne ovat nyt jo täysin ylimitoitettuja.

Syy, miksi ei olisi haluttu valiokunnan mielestä antaa uusia etuuksia esimerkiksi tässä yhteydessä, on juuri se vaikutus, mihin täällä on viitattu: kun joku uusi etuus on jossain saatu, niin totta kai seuraavassa vaiheessa vedotaan, että kun Suomessakin on tällainen ja tällainen etuus tai siellä ja siellä virastossa on tollainen etuus, niin kyllä se pitää tähän uuteenkin sopimukseen saada muissa maissa, tai Suomessa muut virastot vetoavat, että kun Kemikaaliviraston työntekijöillä on tämmöinen etu, eikö sama etu kuuluisi myös esimerkiksi Euroopan unionin komission työntekijöille tai Euroopan investointipankin työntekijöille. Tämä esimerkki ei ollut mikään fiktiivinen, vaan valiokunnassa oli jo nyt esillä se, että komission ja Euroopan investointipankin piirissä oli katsottu, että heidän autoetunsa, autoetuetunsa, on liian pieni suhteessa siihen, mitä Kemikaaliviraston työntekijät ovat nyt saamassa.

Eli lähtökohta: Valiokunta todella piti jo tämän niin sanotun minimisopimuksen tarjoamia etuja varmasti riittävinä. Ei tarvitse maksaa asianomaisen maan veroja, riittää, kun maksat EU:lle veroa. Ja kun maksat pienempää veroa, niin vastapainoksi tietysti saat paljon paremmat eläke- ja muut edut kuin asianomaisen maan sosiaaliturvalainsäädäntö sen maan kansalaisille tarjoaa.

Täällä on käytetty sanaa rälssi. Ei voi välttyä siltä ajatukselta, että Euroopan unionin nykyisen henkilöstön edut tietyltä osin rinnastuvat tällaisen aikanaan olleen verovapaan rälssin etuisuuksiin.

No, kun kaiken tämän sanon ja kun pääosa tästä oli myös valiokunnan yhteistä näkemystä valiokunnan kokouksissa, miksi tämä sitten on kuitenkin päätetty esittää hyväksyttäväksi? Perustelu löytyy aika selvästi täältä mietinnön sivun 4 lopusta, jossa sanotaan sanatarkasti seuraavaa: "Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tässä tilanteessa sopimuksen uudelleen neuvotteleminen edellä mainitun autoverotusta koskevan kohdan korjaamiseksi on käytännössä mahdotonta. Tästä syystä valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana." Eli tässä on valiokunnan käyttämän tyylin mukaisesti sanottu se, että kun Suomen puolesta Suomen viralliset neuvottelijat ovat kättä päälle lyöneet ja tällaisen sopimuksen tehneet, niin vaikka siinä sopimuksessa tietysti on eduskuntaehto eli eduskunnan pitää se hyväksyä, niin käytännössä asian avaaminen uusia neuvotteluja varten tässä tilanteessa olisi ollut erinomaisen hankalaa. Tämän selvityksen saimme hallituksen piiristä kyllä hyvin selvästi. Ja kun näin on, valiokunnan enemmistö katsoi, että käytännössä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä sopimus nyt esitetyssä muodossa.

Mutta valiokunta kyllä kirjoitti tänne mietintöönsä seuraavaa: "Valiokunta kuitenkin korostaa, että uusia erioikeuksia ja vapauksia tulisi myöntää hyvin pidättyvästi ja toimia siten, että EU:n henkilöstön erioikeudet ja vapaudet eivät entisestään laajentuisi. Valiokunta suhtautuu tämän vuoksi hyvin kriittisesti sopimuksen 8 artiklan 3 kohdan autoveroratkaisuun. Tästä syystä valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen sopimuksen tullessa uudelleen arvioitavaksi erilaisten tarkistusten ja ajanmukaistamisen vuoksi hallitus pyrkii neuvottelemaan sopimukseen muutoksen, jolla viraston henkilöstön mahdollisuus hankkia verovapaa auto muuton jälkeen poistetaan."

Hyvät kollegat! En ole sinisilmäinen. En kuvittele, että hallituksella todellakaan on juurikaan edellytyksiä myöhemmin jälkikäteen neuvotella tätä kohtaa uusiksi, koska se on todellakin Kemikaaliviraston henkilöstön kannalta tällainen saavutettu etu, josta se ei tietystikään mielellään haluaisi luopua. Se on vähän sama kuin se, kun esimerkiksi nämä Fortumin optiot oli asianomaisille jo annettu ja lähdettiin pyytämään, josko he voisivat ystävällisesti vähän luopua ainakin osasta niitä.

Hyvät kollegat! Haluan sanoa, että tässä tilanteessa eduskunta mielestäni oli ja valiokunta oli jo tapahtuneiden tosiasioiden edessä ja sen vuoksi tämä hallituksen esitys hyväksyttiin. Ne perustelut, mitä esitettiin viraston ja hallituksen puolelta, että on niin vaikeata rekrytoida päteviä ihmisiä ja sen takia tarvitaan tällaisia ylimääräisiä porkkanoita, toivat ainakin minulle elävästi mieleen ne perustelut, joilla näitä optiojärjestelmiä yleensä perustellaan. En ole niistä tullut koskaan niissä yhteyksissä vakuuttuneeksi enkä tullut nyt myöskään tämän sopimuksen osalta tältä osin vakuuttuneeksi. (Eduskunnasta: Oikein!)

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä olen nyt hämmästynyt arvostamani ed. Ben Zyskowiczin puheesta. Kun Neuvostoliitossa oli NKP, niin kyllä te osasitte täällä luetella sen verovapaan rälssin edut ja vastustitte sitä ryhdikkäästi, mutta nyt kun meillä tällainen hallintokulttuuri on Brysselissä, niin te käytte perustelemassa, että tämä täytyy hyväksyä. Ylipäätään, kun valiokunnan kannanotto, mietintö, on kriittinen, niin olisivatko saaneet vielä enemmän? Missä on se raja, mitä te ette hyväksy? Missä on se raja, mitä te ette hyväksy? Ja tämän jälkeen me menemme turuille ja toreille perustelemaan ihmisille, että ei voida nostaa tätä ja tuota pientä etuutta, mutta verovapaa rälssi, oikea uusaateli, tulee osaksi Helsingin keskustaa. Tämä on häpeällinen tilanne.

Esa  Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En olisi uskonut, jotta tässä eduskunnassa kuulee tällaista puhetta niin kuin just edellisissä. Selitellään semmoista asiaa, jota ei ole vielä päätetty. Siis nyt vasta eduskunta päättää tässä. Nyt teidän on hyväksyttävä, nyt ei voi tehdä mitään ja ollaan kriittisiä — edellinen puheenvuoro oli tosi hyvä tässä. Ed. Zyskowicz totesi ihan oikeasti, jotta nämä ovat niin kuin höpöpuheita tässä kaikki, jotta ei näille kuitenkaan mitään mahda, että tässä on kriittisiä oltu ja nyt voidaan joskus tulevaisuudessa muuttaa. Hän totesi ihan oikeasti, että ei sitä pystykään muuttamaan. Siinä mielessä tämä oli oikein hyvä puheenvuoro, joka avasi sen, miten eduskunta nyt on painettu alas tässä hommassa. Joku virkamies on sopinut tästä hommasta, ja nyt meidän pitää vaan hyväksyä. Mutta minä olen sitä mieltä, että nyt eduskunnan pitää kyllä näyttää tässä kaapin paikka eikä tämmöiseen alistua. Tämähän voi jatkua mielettömyyteen. Jos ei nyt tehdä päätöstä, jatkossa tulee yhä hullumpia esityksiä.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On harvinaista kuulla ed. Zyskowicziltä kritiikkiä hallitusta kohtaan, mutta tämä kritiikki oli tälläkin kertaa vain tällaista tekohammaskritiikkiä. Nimittäin kritiikin jälkeen ne tekohampaat otetaan pois ja sitten hampaattomasti syödään kuitenkin loppujen lopuksi tämä päätös, joka esitetään tässä näin.

Aivan totta, niin kuin ed. Zyskowicz sanoi: ei näistä saavutetuista eduista enää luovuta. EU-virkamiehillä on vielä sekin etu, että jos he menevät lakkoon näiden etujensa säilyttämisen puolesta, niin EU maksaa siltäkin ajalta vähintään puolet palkasta.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Joo, minäkin kyllä ihan kiitän ed. Zyskowicziä rehellisestä ja perusteellisesta puheenvuorosta ja myös voin todistaa, että valiokunnan käsittelyssä hän kyllä ärhäkkäästi kuin terrieri hallituksen nilkassa selvitteli näitä epäkohtia ja ne tulivat esille. Myönnän kyllä, että ed. Zyskowicz oli hyvin aktiivinen. Mutta siinähän tämä ongelma just on, että valiokunnan mietintö on harvinaisen kriittinen. En itsekään muista, että näin kriittisesti olisi kirjoitettu, ja suoraan moititaan virkamiehiä valmistelusta ja hallituksen ministereitä ja hallitusta, mutta mitä sitten tapahtuu? Sanotaan, että se on vaan leikkiä, kun jossain lukee, että parlamentin, eduskunnan, pitää hyväksyä. Eihän se niin voi olla. Kyllähän se on niin, että jos meidän ministerit ja virkamiehet Euroopassa kertovat, että tämä tulee voimaan vasta sitten, kun meidän eduskuntamme on sen hyväksynyt, niin kai sen sitten pitää olla niin, että eduskunta oikeasti saa sitä käsitellä. (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) Ei se oikein riitä perusteluksi, että on noloa.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun lukee tämän ulkoasiainvaliokunnan mietinnön, on myönnettävä tietysti, että siellä on kriittinen sävy, mutta onko tämä kirjoitettu sen johdosta vaan, kun tiedetään, että tuskin tämä sopimus tulee uudelleen siltä osin arvioitavaksi eikä etuja kuitenkaan voida heikentää, kun täällä todetaan, että "pyrkii" jne., minkä myöskin ed. Zyskowicz toi esiin?

Mutta, arvoisa puhemies, itse hämmästelen sitä, että kun kuitenkin aina valiokunnat pyrkivät painottamaan jotakin tärkeää asiaa ja silloin se esitetään lausuman muodossa, niin täällä ei ole nyt minkään tyylistä lausumaa, että eduskunta edellyttää hallitukselta määrättyjä toimenpiteitä. Jos hallituspuolueet olisivat todella kriittisiä, niin olisin odottanut, että täällä olisi erikseen se todettu myös lausuman muodossa.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä annan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Salolaiselle ison tunnustuksen siitä, että tämä asia käytiin nyt todella perusteellisesti läpi ja hän oli siinä ihan vahvasti mukana, että asia selvitetään. Ed. Zyskowiczille pitää antaa tunnustusta niistä tosi lujista kysymyksistä, joita virkakunta sai, eikä meitä ed. Zyskowiczin kanssa erota enää kuin semmoinen pieni sanaero. Te sanotte "kyllä", ja minä sanon "ei". Ei meillä enää mitään muuta eroa tässä ole, mutta se on aika iso ero näin politiikassa.

Ongelmahan on paitsi se, että tässä nämä edut nyt myönnetään, myös se, että nämä ovat saavutettuja etuja tämän jälkeen kaikissa muissakin sopimuksissa. Seuraavassa pääkaupungissa käytetään Helsinkiä perusteluna, jolla seuraavaa sopimusta tehdään.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän nämä kriittiset näkökohdat, joita näissä puheenvuoroissa puheenvuoroni jälkeen on todettu. Halusin olla eduskunnan suurelle salille rehellinen ja kertoa sen tilanteen sellaisena kuin se ulkoasiainvaliokunnassa ilmeni. Suomen viralliset edustajat ovat Suomen puolesta neuvotelleet. Kyse on Kemikaalivirastosta Suomessa, jonka me todella tänne toivotamme tervetulleeksi, jolla on paljon myönteisiä vaikutuksia Suomen kannalta — niitä ei pidä lainkaan aliarvioida — ja koimme ulkoasiainvaliokunnassa lähes yksituumaisesti, että tässä tilanteessa ei ollut mahdollista lähteä repimään tätä sopimusta auki.

On kuitenkin väärin sanoa, ettei kriittisellä mietinnöllä olisi mitään merkitystä. Kyllä jatkossa esimerkiksi Kemikaalivirastossa varmasti mietitään kahteen kertaan, ennen kuin tullaan kääntymään Suomen viranomaisten puoleen, että saataisiin vielä jotain etuuksia lisää.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz perusteli oikein hyvin tosiaan tuon kantansa, joka kuitenkaan ei sitten johtopäätökseen saakka yltänyt eli siihen, että olisi jätetty aidosti tämä asia eduskunnan päätettäväksi. Tässähän tietysti nyt myös eduskunnan arvovalta on sillä tavalla kyseessä, että itse valiokunta, ulkoasiainvaliokunta, esittää vakavat perustelut mutta kaikesta huolimatta katsoo, että eduskunta ei pysty muuttamaan tätä neuvoteltua virkamiesneuvottelun tulosta. Se on kyseenalainen tilanne eduskunnan päätäntävallan näkökulmasta.

Toinen kysymys, aivan oikein: Fortumin optioita on perusteltu aivan samalla tavalla eli sillä, että saadaan pätevämpiä johtajia. Aikoinaan eduskunnan palkkioiden nostoa perusteltiin sillä, että saadaan pätevämpiä kansanedustajia, mutta kyllä täällä suunnilleen samanlainen koostumus on kuin ennen tätä päätöstä, jolloin eduskunnan palkkioita nostettiin. (Ed. Pulliainen: Virhe on kansan sitten!) — Ed. Pulliainen oli ennen tätä päätöstä, samoin ed. Lahtela, ed. Zyskowicz ja ed. Tennilä jne. (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!)

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tässä näkyy tämmöinen valiokunnan täydellinen voimattomuus, niin joko tämä ilkkuu eduskuntaa täydellisesti, me olemme näin fiksuja miehiä ja silti emme halua, vaan haistakaa te niin kuin ne paperinne, jotka siinä pölyävät edessänne. Eli tämä on niin kuin todellisen ilkeämielinen, oikein pahansisuinen, niin kuin näytti siltä, että me hallitsemme tämän jutun ja näytämme vielä teille sen, että kun EU on tämmöinen, ähäkutti, niin tämä on meidän käytäntömme tästä lähtien. Nyt kun me olemme tämmöinen hallitus, niin me annamme EU:lle kaikin tavoin periksi. Vaikka me tiedämme ja olemme fiksuja suomalaisia, niin kun emme me voi mitään, niin tämä on tavallaan kokonaisuudessaan loukkaus. Ainoa, mikä tästä puuttuu, on se, että ed. Zyskowicz olisi vielä valtiovarainministerin suulla sanonut, että ensimmäistä kertaa oltiin todella oikeasti kriittisiä.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat Salolainen ja Zyskowicz ovat oikeassa sanoessaan "tervetuloa, Kemikaalivirasto". Kuitenkin tässä on huolestuttavia piirteitä siltä osin, miten toteutuu meidän perustuslakimme 6 §, jossa puhutaan yhdenvertaisuudesta. Meillä on tilanne, että meille on tulossa ihmisiä, jotka eivät maksa veroja Suomeen. Samaan aikaan heillä on mahdollisuus saada alle kustannusten esimerkiksi päivähoitoa ja jopa niin, että meillä koulutuskustannukset Eurooppa-koulussa tulevat olemaan kolme kertaa suuremmat kuin normaalissa suomalaisessa koulussa.

Sinänsä voidaan pohtia, miten suomalainen, joka maksaa veronsa Suomeen, eräällä tavalla toimii maksajana näissä palveluissa, mutta samaan aikaan meille on tulossa kansalaisia, jotka maksavat veronsa EU:hun. Siltä osin voisi toivoa sitä, että myös nämä kustannukset maksettaisiin täysimääräisesti EU:n kassasta. Muuten meille muodostuu tämmöinen uusi vapaamatkustajaluokka.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä on annettu keskustelussa ymmärtää, että tämä olisi määräaikainen sopimus, mutta 16 artiklan 3 kohdassa sanotaan, että on 12 kuukauden irtisanomismalli eli tämä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Ei tämä tule neuvoteltavaksi, ja jos tulisi, niin lähtökohta on kyllä, että sitä ei voida oikeastaan muuttaa, saavutettuja etuja ei voida varmaankaan pois ottaa. Siksi tämä on aika vakava kysymys.

En tiedä, olisiko ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalla tietoa, mitä tapahtuu, jos eduskunta tämän sopimuksen hylkäisi, tämän hallituksen esityksen hylkäisi. Mielestäni tämä olisi kyllä nyt syytä hylätä ja ottaa se riski, että ongelmia voi tulla siitä. Nimittäin tämä on sellainen pienen jäsenmaan periksi antama sopimus, joka sitten leviää koko unioniin, ja EU-vastaisuus kasvaa, ja tätä kautta tapahtuu kyllä hyvin mielenkiintoisia asioita. Tällaiselle tielle ei pienen Suomen pidä mennä. (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!)

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tähän voisin todeta, että kun siellä on rekrytointi parhaillaan menossa, niin kyllä se johtaisi aikamoiseen kaaokseen siellä. Se on ilman muuta selvä. Ei voi muuta sanoa kuin että se vaikeuttaisi sitä rekrytointiprosessia suuresti tällä hetkellä. Tämä on ilman muuta tosiasia, joka kävi myöskin selvästi ilmi.

Niin kuin puheenvuorossani sanoin, suhtaudun tähän myöskin erittäin kriittisesti. Jos me voisimme nyt tästä kehittää jotain myönteistäkin kaikki yhdessä, niin se olisi se, että olisi aika järkevää, että esimerkiksi Suomen hallitus tekisi aloitteen EU:ssa siitä, että luotaisiin sellaiset todella pitävät perusedut, joita käytettäisiin kaikkien erityisvirastojen suhteen. Silloin me emme olisi siinä kurimuksessa, että aina, kun jokainen maa mielellään haluaa milloin minkäkin viraston, ollaan aika paljon valmiita joustamaan sitten niissä ehdoissa. Ja tämä on johtanut juuri siihen, että tämä eskaloituu. (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) Ja on tällainen mahdollisuus, että me neuvottelemme EU:n (Puhemies koputtaa) sisällä yhteiset edut. (Puhemies: Niin, siis minuutti on täyttynyt!)

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olisin vaan huomauttanut siitä perustuslain tulkinnasta, jota on käytetty tässä Eurooppa-koulun perustamisessa, joka on nimenomaan tarkoitettu näille Kemikaaliviraston virkailijoitten tänne tuleville lapsille. Siinä on perustuslakia tulkittu niin kuin me tulkitsemme. Meillähän on hyvin suomalainen tulkinta tässä perustuslaissa. Siinä perustuslain mukaan kaikkia kansalaisia, tulivatpa he mistä tahansa, olivatpa he rikkaita tai köyhiä, on kohdeltava kaikissa palveluissa samalla tavalla. Ja sen vuoksi esimerkiksi Eurooppa-koulun maksut eivät perustuslain mukaan — näin me tulkitsemme — saa olla juurikaan suurempia kuin ne ovat suomalaisille kansalaisille. Ja tämä tietenkin on yksi aspekti tässä.

Tämä Eurooppa-koulun lakiesitys ei ole täällä tällä hetkellä käsittelyssä, vaan se tulee myöhemmin, mutta se tarkoittaa juuri sitä, että eriarvoisuutta ei tässä laissa ole sillä tavalla, joka olisi niin kuin kansalaisia eriarvoistavaa, vaan on eriarvoisuus siinä, että ne, jotka eivät maksa Suomeen veroja, ihan niin kuin ed. Lauslahti sanoi, saavat samalla hinnalla kuitenkin nämä palvelut. Mutta se on meidän perustuslakimme mukaista. Me emme saa tulkita toisella tavalla sitä perustuslakia.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! En voinut olla puuttumatta tähän puheenjohtaja Salolaisen kommenttiin, kun hän toivoi, että EU:n tasolla olisi sopimus, jota näiden virastojen virkailijoiden ja työntekijöiden kohdalla noudatetaan. No, ongelma on se, että sellainen sopimus on olemassa, Euroopan yhteisön virasto- ja toimipaikkasopimuksiin sisältyvät yhteiset erioikeudet ja -vapaudet ja niitä koskeva pöytäkirja. Eli ongelma on se, että tässäkin laissa ja tässä valiokunnan mietinnössä monta kertaa todetaan, että nimenomaan tämän sopimuksen yli menevät nyt ne edut, joita Suomi on valmis antamaan EU:n kemikaaliviraston työntekijöille. Sehän se ongelma on, että meidän virkamiehemme eivät ole noudattaneet tämän sopimuksen määräyksiä, kun on lähdetty lupaamaan tämän sopimuksen yli meneviä etuja näille EU:n kemikaaliviraston työntekijöille. Eli ei se sopimus paljon auta, kun sitä ei hallitus noudata. (Puhemies: Minuutti!) Sen vuoksi tätä ei pidäkään hyväksyä.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Lapintielle sanoisin, että tätähän on kohdeltu EU:ssa kuin minimisopimusta, ja näinhän ei saisi olla. Lähtökohdan tulisi olla, että sen sopimuksen täytyy olla sellainen, että se luo ne keskeiset periaatteet, joista ei voida mennä yli, ja silloin se olisi sellainen, että vaikka uusia virastoja perustetaan, niin ei päästä eskaloimaan sillä tavalla näitä ehtoja.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Tänään on ollut mukava kuunnella, kuinka veljet vasemmalla ja oikealla ovat todistelleet samaa asiaa kerrankin. Kaikki ovat olleet yhtä kriittisiä tässä käsittelyssä olevassa asiassa. Vivahde-eroja toki on saatu löydettyä tässäkin tapauksessa. Sanaa "kriittinen" on käytetty 43 kertaa tämän puolen tunnin aikana. Se on melkein yhtä usein toistettu sana kuin "historiallinen" kokoomuksen suusta sanottuna tänä syksynä.

Itse ymmärrän hallituksen esityksen taustalla olevat perustelut, mutta haluan myös omalta osaltani kiinnittää huomiota siihen eriarvoistumiskehitykseen, jota Suomessa on viime vuosina tapahtunut. Olkoon se sitten vaikka se ed. Soinin kaipaama sosialidemokraattinen näkökulma. Meillä on 90-luvun alkupuolelta lähtien vannottu tuloerojen kasvattamisen tarpeeseen. Tuloerot ovatkin alkaneet kasvaa huolestuttavan nopeasti. Meille on syntynyt uusi monella tapaa syrjäytyneiden joukko, joka uhkaa kasvaa yhteiskunnan toimintojen digitalisoituessa ja verkkopalvelujen lisääntyessä. Eriarvoistumiskehitystä vastaan pitää taistella.

Arvoisa puhemies! Kemikaalivirasto on ensimmäinen EU-virasto maassamme. Sen saaminen Suomeen oli hieno asia. On kuitenkin pelättävissä, että viraston henkilöstön saamat erityisedut vaikuttavat ennen pitkää myös maamme käytäntöihin. Alkaa yhä enemmän löytyä aloja ja työpaikkoja, joiden työntekijät ovat oikeutettuja muita parempiin etuihin. Kemikaaliviraston henkilökunnan erityisen hyviä etuja on perusteltu sillä, että niiden avulla työntekijöitä houkutellaan Suomeen. Tarkoitus on myös vahvistaa viraston kilpailukykyä työnantajana suhteessa muihin kemikaalialan kansainvälisiin toimijoihin.

Viraston omien arvioiden mukaan sen työntekijöistä merkittävä osa tulee olemaan suomalaisia. Viraston työntekijöiden palkat ovat eurooppalaista tasoa, siis meikäläisiä huomattavasti korkeammat. Viraston henkilöstö ei maksa tuloveroa eikä muitakaan suoria veroja Suomeen, ja virasto vastaa henkilöstön terveyspalveluiden järjestämisestä, eläketurvasta ja perhe-etuuksista. Suomalaiset työntekijät saavat valita, haluavatko he säilyä suomalaisen sosiaaliturvan ja palvelujen piirissä vai käyttävätkö yhteisön järjestelmiä.

Sen päälle, mitä EU:n erioikeuspöytäkirjassa on erityisetuja, täällä Suomessa viraston palveluksessa olevien lapsille annetaan oikeus suomalaiseen edulliseen kunnalliseen päivähoitoon. Lasten koulutus järjestetään muun muassa tukemalla Eurooppa-koulun perustamista. (Ed. Ukkola: Demarit kannattivat sitä!) Työntekijöillä on määräaikainen arvonlisäverovapaus suurista hankinnoista, ja heidät on vapautettu autoverosta. Kun nykyisellään maahan muuttavalla on oikeus tuoda auto maahan vain maahanmuuton yhteydessä, Kemikaaliviraston työntekijä voi ostaa verovapaasti auton kolmen vuoden välein. Viraston suomalaisia työntekijöitä määräaikainen arvonlisäverovapaus ja autoverovapaus eivät koske.

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Kemikaaliviraston tulo Suomeen on jo aiheuttanut hintojen nousua, näin esimerkiksi Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla. Asuntojen hinnat ja vuokrat ovat joissain kaupunginosissa nousseet yli eurooppalaisten suurkaupunkien hintatason. Rakennusfirmat ovat tuottaneet suuria ja kalliita asuntoja, jotka eivät mene kaupaksi ja seisovat nyt tyhjinä, ja samaan aikaan sosiaalisen asuntotuotannon määrä on romahtanut.

Olemme Suomessa pyrkineet eroon luokkayhteiskunnasta ja pyrkineet kansalaisten tasa-arvoon. Uudet käytännöt ovat tuomassa meille etuoikeutettujen ryhmän, uuden aatelisten rälssin, jos emme taistele määrätietoisesti tätä kehitystä vastaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama muistelus näistä asioista lähimenneisyydestä.

Jos muistan oikein, se suuri periaatteellinen keskustelu näistä asioista käytiin silloin, kun tänne haluttiin Elintarvikevirasto. Silloin parinkin hallituksen aikana pistettiin pääministerit koville ja vaatimalla vaadittiin ja kaikista sanoista tilille pantiin. Niin kuin tuossa vastauspuheenvuorossani lyhyesti totesin, silloin käytiin julkista keskustelua ja missään sen julkisen keskustelun vaiheessa ei todettu juuri oikeastaan mitään muuta kuin että saadaan kovapalkkaista porukkaa tänne, joka tuo paljon hynää tähän maahan. Ja lisäksi se on mukavaa, kun on yksi EU-virasto täällä.

No, sitten kävi niin kuin kävi ja Elintarvikevirasto meni Italiaan ja Kemikaalivirasto tuli sitten eräässä ison potin jakotilanteessa tänne ilman, että silloin käytiin sen kummempaa keskustelua. Välihuudosta totean ed. Kalliomäelle, että näinhän silloin ei käyty kyllä yhtään mitään keskustelua, en muista käydyn yhtään mitään tämmöistä keskustelua, keskustelua käytiin aikaisemmin toisen viraston yhteydessä. Mutta virasto kuin virasto, jos EU-säännöillä pitäisi toimia.

No, nyt ollaan mielenkiintoisessa tilanteessa. Jos lukee tätä niin kuin opinnäytettä pitäisi lukea, niin ensinnäkin sopimus on kirjoitettu alle kesäkuussa tänä vuonna, siis tämän hallituksen aikana. Onko valiokunnassa ollut — tässä tulee lähinnä kysymyksiä nyt — kuultavana se virkamies tai ne virkahenkilöt, jotka neuvottelivat tämän sopimuksen? Elikkä toisin sanoen, onko niin kuin perinteisen tavan mukaan ulkoasiainministeriön yksikön päällikkö Päivi Kaukoranta ollut se neuvottelija? (Ed. Tennilä: Moneen kertaan!) — Hyvä! — Silloin herää kysymys, keneltä ja minkä tason virkahenkilöltä hän sai mandaatin näihin neuvotteluihin. (Ed. Tennilä: Pääministeriltä!) Oliko ulkoministeri vai pääministeri vai kuka antamassa näitä mandaatteja ja rajoja? Millä tavalla annettiin niissä ja millä perusteilla lupa ylittää ne EU:n miniminormit, joihin tässä on lukuisia kertoja viitattu?

Nämä näkökohdat eivät ole tulleet millään tavalla esille tässä keskustelussa eivätkä sinänsä hyvässä esittelyssä pätkänkään vertaa. Tästä seuraa siis toisin sanoen se, että täällä olisi ehdottomasti pitänyt olla ulkoministerin vastaamassa siitä, miten tähän on tultu, millä ihmeen perusteilla nyt sen jälkeen, kun on varmaa, että virasto tulee tänne, on päädytty tämän laatuiseen ratkaisuun.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota siihen, mikä virasto tämä on. Tämä on Kemikaalivirasto. Meillä on Suomessa tämän alan huippukoulutettuja ihmisiä työttöminä satamäärin, todella eteviä, tohtoreitakin on pilvin pimein. Siis toisin sanoen, jos olisi menty sen minimisysteemin mukaan ja ollut normaali EU:n laajuinen haku näihin tehtäviin ja rekrytointioperaatio, niin jos ei viitsi tulla Suomeen normaaleilla, niin sanotuilla minimiehdoilla, silloin tietysti suomalaiset ehkä olisivat olleet jopa vahvoilla näihin tehtäviin, koska päteviä joka tapauksessa ovat. (Ed. Tennilä: Aivan riittävästi!) — Ihan riittävästi on. — Ja nimenomaan, jos olisi ollut Elintarvikevirastosta kysymys, tilanne saattaisi olla jonkin verran toisenlainen, mutta erikoisesti kemikaalipuolella asiantuntijajoukkoa on Suomessa valtavat määrät ja melkoinen joukko työttömänä. Kun vilkaisette työttömyyskortistoa, niin sieltä se paljastuu. Kysyin yhdeltä kemikaalifirman henkilöstöjohtajalta muutama vuosi sitten, kun oli näyttävä ilmoitus lehdessä, montako hakijaa oli, ja vastaus oli 200.

Antti Kalliomäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Pulliainen aivan oikein viittasi siihen, ettei näitä asioita silloin, kun on aikanaan haettu tätä virastoa Suomeen, hallituksen puolella juuri ole tietenkään käsiteltykään. Silloin käytiin taistelua siitä, että saadaan virasto Suomeen.

Tämä valiokunnan mietintö on erittäin voimakas kritiikiltään hallitusta kohtaan, ei siis pelkästään näitä virkamiesneuvottelijoita kohtaan. He ovat hallituksen nimissä neuvotelleet. Sosialidemokraattien näkemys valiokunnassa oli kuitenkin se, että me haluamme tätä kritiikkiä painottaa ja hallituksen pistää siitä tilille, mutta koemme, niin kuin ed. Zyskowiczkin, että neuvottelupöydässä on oikeastaan ollut Suomi toisella puolella. Jos me nyt toimisimme toisin kuin tässä valiokunnan kannanotossa enemmistö haluaa, niin ottaisimme kyllä kohtuutonta riskiä. Tässä on tausta paljon pidempi, siihen ed. Pulliainenkin viittasi. Itse olin 2003 kesällä neuvottelemassa Berlusconin kanssa ja voin kertoa, että ihan kuolemattomia tarinoita voisi löytyä Elintarvikevirastonkin osalta.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kun tarkkaavainen kuulija havaitsi, en vaatinut tätä uusiksi neuvoteltavaksi. Mutta kiinnitin vain huomiota siihen, että kun mandaatit on tällä tavalla järjestetty, niin minun mielestäni silloin olisi ministerin pitänyt olla kertomassa siitä, mitenkä tähän on päädytty. Asia olisi sitten kuitattu ja opittu siitä jotakin.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä eivät kemikaalit hyrrää, niin kuin eivät pääministerilläkään aikoinaan, ne ovat hormoneita ilmeisesti. Tuli mieleen ed. Arhinmäen puheesta, että kun nyrkkiä lyötiin pöytään tässä asiassa, niin se on ilmeisesti ollut hormonien syytä, ei kemikaalien. Mutta Suomessa tämä — jos vielä vähän tämmöistä syventävää humorismia voisin tässä käyttää — vaikuttaa tämmöiseltä kemikaalialelta. Suomesta tulee nyt tämmöinen kollektiivinen kemikaalialepaikka, jossa sitten meidän hyvin koulutetut tohtorimme, edelliseenkin puhujaan vähän viitaten, paiskivat sitten Euroopan hyväksi eräänlaisella tarjouksella näitä hommia. Kun Suomi mallioppilaana on vielä tässäkin ymmärtänyt lopultakin Euroopan tämmöisen henkisen ilmapiirin ja kaupankäyntimentaliteetin näinpäin, että Suomi tosiaan voi saada tämän antamalla periksi. Suomi-neito antaa periksi, huomatkaa, vähän suurpiirteinen Suomi-neito kyllä tässä, ei sen enempää tästä.

Mutta kun tämä sana "kriittinen" muutenkin kuvastaa koko Suomen suhdetta kyseiseen EU:hun — ei siis kyseenalaiseen, mutta kyseiseen EU:hun — niin tässähän jotenkin, uskon sen, tässä kohtaa on tämän asian yhteydessä oltu hallitusta kohtaan äärimmäisen kriittisiä ja kaikkea. Sitten kuitenkin ed. Salolainen vaati tämmöistä myönteisyyttä. Todellisuudessa Kreikassa kritikos ja kriittisyys on alun perin tarkoittanutkin myönteistä arvonantoa teokselle. Tätäkin koko juttua voi nyt pitää eräänlaisena EU:n taideteoksena byrokratiasta.

Pitkäaikainen muovautumisprosessi on ollut, kun kuuntelee vanhempiakin tai kokeneempia ja palkittuja kansanedustajia, onneksi olkoon vaan. Tämä sana "kriittinen", kun kuuntelin ed. Zyskowiczin kovistelua tuossa äsken: Ensin kriittinen oli sitä, että annettiin arvoa jollekin ja lähdettiin mukaan luomaan. Sitten siitä alkoi tulla semmoinen, kuten me käsitämme tavallaan, että se rupesi niin kun esittämään heikkojakin puolia asioista. Viime aikoina taas kriittisyys on muuttunut semmoiseksi, jos katsoo meidän mediaa, että näennäisesti esitetään valtavaakin kritiikkiä, mutta todellisuudessa mainostetaan näitä juttuja. Minä väittäisin, että tämä ed. Benin — tai siis kuinka sen nyt sanoisin, minulla on aina vaikeuksia ollut tämän Zyskowiczin kanssa — ilmaisema juttu oli sen kaltainen juuri, että muistutti vähän, ei ehkä välttämättä sitä ilkkumista, mutta sitä, että me olemme saamassa tämmöisen valtavan viraston ja me olemme äärimmäisen kriittisesti ensimmäistä kertaa suhtautuneet todella tähän juttuun, käyneet täysillä läpi, pistäneet tämän asian järjestykseen ja nyt me saamme sen. Siinä oli kuitenkin jotenkin tämmöinen ylpeydenkin, ei välttämättä ilkkumisen, mutta ehkä muille ilkkumisen sävy, sanotaan nyt Ruotsille ja Italialle, mitä niitä kaikkia maita on näin EU:n puitteissa.

Mutta tosiaan tämä muistuttaa kriittisyydestä ja sen alkuperäisestä merkityksestä. Toki sitä voisi täällä muutenkin olettaa. Tietysti täällä on semmoista salahuumoria, jota ei välttämättä kokematon edustaja vielä huomaa. Tosiaan muutenkin voisi muistuttaa tämän kriittisyys-idean alkuperäisestä merkityksestä, että kun ollaan yhteisessä EU:ssa ja yhteisessä Suomessamme ja yhteisessä eduskunnassamme, niin kriittisyys ei saisi mennä siihen niin kuin eräät tahot näyttelevät, että heitä nyt loukataan ja he pettyvät ja heitä vastaan ollaan ja, äiti, tästä ei tule enää mitään! Kriittisyys parhaimmillaan on juuri sitä, että se kannustaa, heittää hiivaa tähän koneistoon, lisää käymistä, tekee vielä jalompaa tästä systeemistä. Siinä mielessä, jos tätä kriittisyys-sanaa tässä ylikorostettuna on käytetty kreikkalaisessa peruslähtökohtaisessa merkityksessään, niin tämän valtavan työn tekeminen ja äärimmäisen kriittisyyden kannanotot lämmittävät meikäläisenkin sydäntä.

Täällä oli vielä toinenkin sivu. — Niin, sen verran vielä korostaisin sitä, kun tässä maailmalla nyt aina mainostetaan tätä maan hallitusta tässä sinisyydestä ja huudellaan jotain vihreydestä, että olen monta kertaa sanonut, että tässä nyt ei ole kyse mistään sinelmästä vaan vihelmästä. Vihelmä on saman kaltainen vähän niin kuin, voisiko sanoa, kemikaalien tarpeessa enemmän oleva jälki siitä, miten toista on lyöty tai on kompastunut matkan varrella ja loukannut jotain.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä sitä, että EU:n virastoissa, jotka toimivat eri jäsenmaissa, on monipuolisesti eri jäsenmaista ja myöskin Euroopan unionin ulkopuolelta tulevia henkilökunnan jäseniä, tässä tapauksessa korkeasti koulutettuja kemikaaliasioiden asiantuntijoita, enkä pidä sitä missään määrin ihanteellisena tilanteena, että esimerkiksi Italiaan loppujen lopuksi sijoitetun Elintarvikeviraston työntekijät koostuisivat ainoastaan italialaisista elintarviketalouden asiantuntijoista. (Ed. Pulliaisen välihuuto) — Tuskin, ed. Pulliainen, tekään tarkoititte aivan sitä.

Mutta kysymys on nyt tietenkin sitten siitä, mihin pitäisi rinnastaa nämä henkilöt, jotka toimivat EU:n virastoissa eri jäsenmaissa. Silloin voidaan todeta, että meidän pitäisi myös katsoa, millä tavalla kohtelemme muihin Suomessa sijaitseviin kansainvälisiin virastoihin sijoittuvia henkilöitä. Ulkoasiainvaliokunnalle on jätetty selvitys siitä, minkälaisia periaatteita sovelletaan esimerkiksi YK:n taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvälisen instituutin Widerin toimintaan ja minkälaisia etuisuuksia puolestaan on Itämeren suojelukomission Helcomin henkilöstöllä. Voidaan todeta, että näillä kaikilla on huomattavia erivapauksia ja -oikeuksia, jotka perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin ja sitten Suomen valtion ja esimerkiksi YK:n tai Suomen valtion ja Itämeren rantavaltioiden tekemiin sopimuksiin. Näitä kannattaisi tarkastella kokonaisuutena.

No, jossain määrin voimme tietysti ajatella, että Euroopan unioni ei ehkä ole kuitenkaan luonteeltaan kansainvälinen järjestö, eikä se ole sitä oikeudellisestikaan. Voisimme ajatella, että vähitellen pääsisimme tilanteeseen, jossa Euroopan unionin palveluksessa olevat henkilöt rinnastettaisiin pikemminkin tavallisiin virkamiehiin eikä diplomaatteihin. Tässä suhteessa nyt sitten ed. Salolainen, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, teki oikein hyvän ehdotuksen, kun hän sanoi, että meidän pitäisi kartoittaa nämä kaikki erityisedut, ja tätä itsekin vastauspuheenvuorossani jo aikaisemmin olin esittänyt. Tällä tavalla ehkä sitten pääsisimme käsiksi siihen, että saisimme aikaan vaikkapa Brysseliin ja muihin EU-maihin asti ulottuvaa keskustelua siitä, minkälaisia erioikeuksia ja -vapauksia nykyaikana Euroopan unionin virkamiehet ja muut työntekijät voisivat kohtuudella nauttia suhteessa jäsenmaiden kansalaisiin.

Jos katsotaan niitä etuja, joita Suomella on tarjota tilanteessa, jossa esimerkiksi Kemikaalivirasto oikeasti hakee kansainvälisiltä työmarkkinoilta korkeasti koulutettuja henkilöitä, niin me suomalaiset tietysti olemme sitä mieltä, että tänne kannattaa tulla, koska me maksamme täällä paljon veroja ja me saamme niillä myöskin hyviä julkisia palveluja ja yhteiskuntarauhaa. Uskon, että joihinkin varmasti nämä kilpailutekijät vetoavat, ja varmasti myöskin se, että esimerkiksi Kemikaaliviraston tapauksessa työntekijöillä on mahdollisuus käyttää suomalaisia julkisia päivähoitopalveluja, maksaa niistä samat maksut kuin muutkin, maksimi 293 euroa kuukaudessa, ja Suomen valtio on nyt sitten hiljattain päättänyt tukea Eurooppa-koulun perustamista Suomeen. Tiettävästi asia on eduskunnan käsittelyssä, ja ne, jotka eivät halua tukea Eurooppa-koulun perustamista, voivat sitten siinä asiassa äänestää vastaan, mutta tämä on ilman muuta yksi niistä eduista, joita Suomi voi tarjota. Uskon, että nämä ovat juuri sellaisia etuja, joita meidän kannattaa tarjota kansainvälisten virastojen ja myös Euroopan unionin työntekijöille.

Mutta sitten, puhemies, on varmasti sillä tavalla, että tämä asia on herättänyt enemmän keskustelua kuin aikanaan oikeastaan koko Kemikaaliviraston perustaminen. Toivoisin kuitenkin, että Kemikaaliviraston työntekijöille jäisi sellainen kuva, että me arvostamme tätä laitosta ja aiomme edistää sen toimintaa ja haluamme tarkastella kokonaisuutena sitä, minkälaisia erivapauksia ja -oikeuksia EU-virastojen henkilöstölle tarjotaan. Tästä keskustelusta voi saada sellaisen kuvan, että me todellakin olemme nurkkakuntainen, kaukana oleva maa, johon kenenkään ei kannata haluta töihin ja me emme varmastikaan halua antaa tällaista viestiä.

Voisi olla ihan hyödyllistä, että muutkin kävisivät tutustumassa Annankadulla sijaitsevaan Kemikaalivirastoon. Sen yksi parhaita kilpailuetuja on se, että sille on annettu erittäin hyvät tilat keskeltä kaupunkia. Myöskin ne lukuisat työryhmät, jotka koostuvat eri maiden asiantuntijoista ja tutkijoista, pääsevät helposti lentokentältä kaupunkiin. Kun kävin Kemikaalivirastossa, minulle kerrottiin, että esimerkiksi Milanon lentokentältä kauaksi sijoitettuun Elintarvikevirastoon ei ole ollenkaan niin helppo päästä. Hankalat yhteydet ja sijainti kaupungin keskustan ulkopuolella ovat tekijöitä, jotka jopa aurinkoisessa ja lämpimässä Italiassa aiheuttavat tiettyä purnausta EU:n elintarvikeviraston henkilöstön keskuudessa. Näitä ongelmia on monenlaisia, ja niitä on muuallakin, ja niistä kannattaa varmaan ottaa selvää, ettemme kuvittele, että tämä on ainoastaan suomalainen ongelma.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ystävällisesti totean ryhmätoverilleni ed. Hautalalle, kun hän ryhtyi tulkitsemaan omaa puheenvuoroani, että hän tulkitsi väärin. Minä nimenomaan sanoin sitä, että onhan se nyt kumma, jos ei EU:n käyttämillä niin sanotuilla minimieduilla pystytä tänne saamaan pätevää henkilökuntaa, jos sitä saadaan muuallekin. Jos hän on sitä mieltä, että arvo on vain sinänsä se, että tulee joka puolelta hinnalla millä tahansa kustannettuna, niin se on selvä mielipide, jota minä en jaa.

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käymme tässä ryhmätoverin kanssa toivottavasti ystävällishenkistä keskustelua, koska luultavasti emme ajattele niin kovin eri tavalla tästä asiasta. Meidän kaikkien kannattaa verrata niitä etuja, joita muut valtiot tarjoavat Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen työntekijöille. Voimme todeta, että näitä tämmöisiä hullutuksia on muuallakin, ja olisi hyvä, että näihin pystyttäisiin puuttumaan muutenkin kuin ainoastaan kansallisesti.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaisen ajatukseen voi yhtyä siinä, jotta meillä Suomessa on ammattitaitoista henkilöstöä kemian alalla. Itse olen sattunut olemaan töissä semmoisessa paikassa, jossa toinen tehdas on ollut kemian tehdas. Tiedän, miten paljon siellä oli suomalaisia harjoittelijoita, ja he olivat töissä, lähtivät jopa ulkomaille töihin, koska vaativat eri alan kokemusta, ja he kelpasivat kyllä ulkomaille ja hyvälle palkalle töihin. Siinä mielessä näen, että Suomessa olisi varmasti ... heitä ei ainakaan saa asettaa huonompaan asemaan kuin näitä ulkolaisia sitten. Kemikaalivirasto sinällään: se on hyvä asia, jotta tässä on edetty. Muistan vaan ne keskustelut, joissa on epäilty, onko se huuhaata koko juttu, että tänne joitain virastoja tulee, ja onko jotain petkutettu, mutta nyt se on sitten tosiasia, että tällainen on tulossa.

Menettelytapa tässä on minusta tosi omituinen. Se aliarvioi eduskuntaa, tätä demokraattista järjestelmää. Ja sitten toisaalta minä katson sitä siltäkin kantilta, miten tavallinen ihminen kokee tämän järjestelmän, jossa joillekin annetaan sellaisia etuisuuksia, joita hän itse ei saa. Kyse on siitä, jotta me niin kuin kasvatamme kuiluja, ja tässä on tapahtunut, nimenomaan tässä kuilun kasvattamisessa, niin, että eliitti hankkii itselleen lisää etuuksia, ja kansa katsoo tuolla, se joka maksaa, hyvin kaukaa ja ihmeissään, mitä ollaan tekemässä. Sen takia meidän pitäisi aistia ne viestit kanssa täällä eduskunnassa, koska ollaan tekemässä päätöksiä, jotta ei tehdä semmoisia lisäojia, kuiluja siihen välille, jotta jossain välissä se kuilu on niin iso, jotta se poksahtaa tämä homma.

Nimittäin näillä tempuilla, mitä tässä ollaan tekemässä, lisätään tämmöistä EU-vihamielisyyttä — minä en puhuisi kriittisyydestä, koska se on vihamielisyyttä osin jo — ja tehdään semmoista, onko se vihaa tai mitä se mahtaa ollakin, tämmöistä jopa epätoivoa joissakin piireissä ja katsotaan, että tämä demokratia ei kuuntele heitä, ihmiset eivät kuuntele heitä. He turhaan äänestävät, ja sitten näkyvät meidän äänestysprosenttimme, jotta miksei lähdetä vaaliuurnille. Katsotaan, että poliitikoista on tullut itse semmoista eliittiä kanssa, jotta he lisäävät itselleen etuja.

Niin kuin nytkin nähtiin taas, että kun tässä tätä porvarihallitusta jotkut olivat kasaamassa, niin ministereitä tuli lisää sinne. Siellä on iso leegio muita kuluja, pitää autoja hankkia ja kaikkea, kustannuksia, avustajia lisää ja valtiosihteereitä. Koko se valtiosihteerijärjestelmä joutaisi niin kuin sivumennen purkaa. Ja olisi toivonut, että kun nyt sitten kokoomus tuli — muistan, että joskus jotkut ainakin arvostelivat silloin sitä, kun se tuli — niin nyt olisi ollut johdonmukaista, jotta se olisi purettu tässä vaiheessa eikä tehty tämmöistä päällystakkijärjestelmää. Tai sitten olisi purettu sitä niinpäin, että jos valtiosihteerit on olemassa, niin olisi kansliapäälliköitä vähennetty, että olisi ollut poliittinen johto pelkästään siellä, jos halutaan, että se organisaatio on kepeämpi.

Nimittäin rahaa tähän tulee vaan ihmisten työllä. Ja kaikki nämä edut, mitä lisää joillekin annetaan, niin jotkut sen tienaavat tuolla hiellä ja työllä, ja se tulee vain vientiteollisuudesta ja viennistä, tietysti myös palveluista, mutta kuitenkin viennistä. Se ei paitoja pesemällä raha lisäänny yhtään. Sen takia odotan tältä eduskunnalta ryhtiäkin. Täällä on todettu: tälle ei voi mitään. Tämä eduskunta on vaan kriittinen, puhutaan ja puhutaan, mutta tämä on, miten sanoisi, tämä on kykenemätön tekemään mitään. Tämä on kuin konsultti: tietäisi mitä pitää tehdä, mutta ei itse kuitenkaan tee sitä.

Muistutan muutamia asioita menneisyydestä, joista meille on sanottu, että ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä. Aikoinaan oli Kemira-kaupat, jotta Kemira myydään kokonaan, mutta onneksi täältä eduskunnasta löytyi enemmän sitä kriittisyyttä, jotta tuli niin kova paine, että hallitus joutui vetämään esityksen pois. Tai on ollut monta muuta semmoista asiaa menneisyydessä. Joroisissa oli joku maakauppa, se on toista luokkaa, mutta kyllä silloinkin se vedettiin pois, koska eduskunta katsoi, että eihän tämmöistä voi kilpailuttamatta, niin isoa kauppaa, tehdä, vaan siinä on määrätyt pelisäännöt olemassa, ja eivät voi virkamiehet suhmuroida sitä keskenään ja katsoa ja jonkun kanssa sopia hinnan, koska se on alihinta ja muut tekivätkin sitten korkeamman tarjouksen.

Ja on ollut monta muuta asiaa, mitkä on eduskunta kääntänyt ja tehnyt niinpäin, jotta siitä on tullut oikea päätös. Joku on tainnut verrata Fortumin optioihin. Sitä minä odotin, miksei sitä tehty sillä tavalla, jotta olisi sanottu, että ei makseta niitä optioita. Valtio olisi puuttunut, ja olisi katsottu oikeudessa, kohtuullistettu se asia, ja nämä kohtuuttomien optioiden saajat olisi viety käräjiin, riitautettu ne sopimukset. Sitä en tiedä, miten olisi käynyt, mutta silloin olin suosittamassa semmoista vaihtoehtoa ja olisin toivonut, että olisi katsottu se peli. Ei tarvitsisi nyt jäljestäpäin veivata sitä, jotta ne ovat niin ja näin menneet, koska mikään ei ole mahdotonta.

Tässä tapauksessa kun on tämä autoetu, mikä tässä on luvattu näille ulkoa tuleville virkamiehille, niin minusta nyt ainoa tehtävä on eduskunnan ottaa tässä tämä asia käsiinsä ja sanoa, jotta tämä muuten puretaan tämä juttu. Ja toivon, että tässä löytyy, edustajat, tahtoa. Ed. Tennilä on tehnyt tästä vastalauseen, ja toivon, että kun on tämä käsittely, niin tämmöinen mahdollisimman iso joukko, joka olisi yli puolet tästä eduskunnasta, olisi Tennilän esityksen takana.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Meillä on tänään ollut mielessä sotiemme veteraanit, kun edustajien Pulliainen ja Vistbacka kanssa olimme saamassa tämän merkin rintaamme, ja kuinka ollakaan, samana päivänä, kun veteraaniasiat ovat mielessä, on tällainen lakiesitys meillä täällä käsittelyssä. Vielä samaan ajankohtaan liittyy ainakin omalla kohdallani se, että laadin tuossa juhlapuhetta itsenäisyyspäivän juhlaan. Näissä yhteyksissä voisi tietysti ottaa esille veteraanit, mutta myös tämän EU-eliitin, jonka etuja me tässä käsittelemme, ja rinnastaa niitä. Se on ehkä vähän sopimatonta, mutta ehkä vähän voi kuitenkin hypätä näin ulkopuolelle asian ja todeta, että muutama viikko sitten tässä salissa keskusteltiin sotaveteraanien työkyvyttömyysasteesta, joka vielä laissa edellytetään näiltä yli 80-vuotiailta ihmisiltä, jotta he saisivat pienen lisän toimeentuloturvaansa tässä maassa, jonka puolesta he ovat taistelleet ja työtä tehneet. Sitä ei voitu kuitenkaan antaa, koska se olisi maksanut liian paljon.

Herra puhemies! Nyt meillä on käsittelyssä Suomen hallituksen, niin kuin tässä itse sopimuksessa sanotaan, Suomen tasavallan hallituksen, puolesta ja Euroopan kemikaaliviraston puolesta tehty sopimus eräistä etuuksista. Eli tässä voi ensinnäkin todeta, että Euroopan kemikaalivirastolla, joka itse on ollut neuvottelemassa tästä sopimuksesta omalle henkilöstölleen — ei siis Euroopan unionin komissio tai muu tällainen taho, vaan itse virasto — on ollut erinomaiset neuvottelijat, paljon paremmat kuin Suomen sokerineuvottelijat tai 141-neuvottelijat tai maitokiintiöneuvottelijat tai monet muut, koska Suomi on aina hävinnyt neuvottelut. Tämä 141-tulkinta meni juuri EU-komission mukaan, eli sopimuskirjaus liittymissopimuksessa tarkoittaa, että se on väliaikainen ja tuki alenee ja poistuu. Se voitti se kanta. Vähän hitaammin, mutta varmuudella näin menee. Mutta tässä Euroopan kemikaalivirasto on neuvotellut väelleen todella loistavan sopimuksen, ja voi sanoa, että Suomen hallituksen puolelta neuvottelijat ovat olleet aika lailla löysiä, niin kuin Suomi on ollut kautta 13 vuoden EU-jäsenyyden ajan ja jopa jo sitä ennen, niin kuin tuosta 141:stäkin nähdään.

Eli tilanne on se, että meille on neuvoteltu viime keväänä sopimus, joka on käsittämättömän kohtuuton valtion kannalta, Suomen kansan kannalta ja kohtuuttoman edullinen sille joukolle EU-eliittiä, joka nyt tulee tämän viraston palvelukseen tänne Helsinkiin.

Herra puhemies! Totean, että en moiti sitä enkä arvostele, että Kemikaalivirasto Suomeen saatiin. Kyllä tästä unionista pitää jotain hyötyä olla, ja varmasti se on meille hyvä, että Kemikaalivirasto, nimenomaan tämä virasto, on meille saatu, eli tervetuloa Kemikaalivirasto, mutta jossakin kulkevat kohtuuden rajat. Mielestäni jo se, mitä ed. Viitamies täällä hyvin esitteli tästä sopimuksesta, joka on pysyvänä päätöspohjana näille henkilöstön etuuksille, antaa jo EU:n ja sen laitosten ja virastojen palveluksessa oleville henkilöille ja heidän perheenjäsenilleen alenevaan ja ylenevään sukupolveen, niin kuin tässäkin sopimuksessa todetaan, varsin erinomaiset etuudet, sellaisen kilpailuedun, että voi sitä jo pitää kohtuuttomana. Mutta Suomen hallitus on taipunut sen yli vielä näissä muutamissa kohdissa: arvonlisävero, autovero jne. Ja se on kyllä kohtuutonta. Eli tämä ei osoita minkäänlaista neuvottelutaitoa ja ryhtiä Suomen edustajilta, jotka ovat tämän sopimuksen menneet tekemään, ketkä sitten lienevätkin.

Herra puhemies! Jos nyt tämmöinen sopimus hyväksytään täällä meillä, niin se on merkki siitä, että pieniä maita voi aina, kun niihin EU jotakin tuo, rokottaa viimeisen päälle tiukasti, ja pienet maat taipuvat hyvin helposti, jotta saavat jotakin kertoakseen siitä, että tästä valtavasta EU-byrokratiasta on meille jotakin hyötyä. Suuret jäsenmaat tuskin alistuvat tällaisiin sopimusehtoihin, jotka tässä on annettu Suomen puolesta, suomalaisten veronmaksajien puolesta.

Näin on syntynyt taas uusi aalto tässä ja etuudet sen kun kasvavat, kohtuuttomat etuudet entisestäänkin kasvavat, ja se tulee tavaksi, ja varmasti kun uusia virastoja perustetaan jatkuvasti, niin tämä laajenee ja kaikki unionin 20 000, vai kuinka paljon siellä tänä päivänä on näitä virkamiehiä, vähitellen saavat nämä samat edut tai ainakin taistelevat niiden puolesta saadakseen ne ja heikoimmissa maissa sitten saavat ne myös. Näin sitten me maksamme kuitenkin sen laskun, ja se hyöty ei ole vastaava, että tällä tiellä pitäisi tällä tavalla mennä edelle. Eli Suomi näyttää erittäin huonoa esimerkkiä koko unionille hyväksyessään tällaisen menettelyn. Saavutettuja etuja ei ole helppo ottaa pois. Niin kuin vastauspuheenvuorossa totesin, niin kun kävin tämän sopimuksen läpi, niin ei siellä ollut sanottu missään, että tämä olisi määräaikainen. Tämä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, ja silloin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan lausuma siitä, että kun tämä tulee uudelleen neuvoteltavaksi, voidaan kiristää ehtoja, on pohjaa vailla. Tämä ei tule uudelleen neuvoteltavaksi, eikä ole mahdollisuuksia purkaa näitä nyt annettavia etuuksia, jos tämä hyväksytyksi tulee.

Herra puhemies! Mietin tuossa sitä, kysyin ja sain vastauksen siihen, että jos tämä hylätään, niin mitä se merkitsee. Valiokunnan puheenjohtaja totesi, että se vie täydelliseen sekasortoon Kemikaaliviraston, jos näin kävisi. Se on tietysti mahdollista, että tulee jonkinlaisia ongelmia. Mutta kyllä tässä toisella puolella on vakava näkökulma siitä, onko Suomi näillä ylimääräisillä etuuksilla viemässä koko järjestelmää entistä pehmeämmälle suolle. Näin tässä valitettavasti on käymässä.

Mitä tulee sitten näihin kansalaisiin, kun täällä ed. Ukkola pohti sitä, en saanut kyllä hänen puheenvuorostaan aivan selvää, tarkoittiko hän Suomen perustuslakia, EU:n perussopimuksia, Suomen kansalaisia vai EU-kansalaisia. Viime keväänä tältä paikalta käytin puheenvuoron, kun Suomen perustuslaista poistettiin viimeinen maininta Suomen kansalaiselle perustuslaissa annettavasta erityisasemasta. Meillä ei enää ole perustuslaissa Suomen kansalaisuudelle mitään käytännöllistä merkitystä. Vain EU-kansalaisuus merkitsee. Nämä ovat nyt EU-kansalaisia, joille annetaan tässä näitä etuoikeuksia, ja sitä kautta voidaan ajatella, niin kuin ed. Ukkola ehkä ajattelikin, että tässä pannaan kansalaiset, kylläkin EU-kansalaiset, eriarvoiseen asemaan lainsäädännössä, ja tällaisella tiellä ei ole kyllä syytä edetä.

Herra puhemies! Tulen kyllä siihen loppupäätelmään, että tämä sopimus on syytä nyt hylätä ja palauttaa uudelleen neuvoteltavaksi kohtuullisen lopputuloksen aikaansaamiseksi niissä rajoissa, joissa se on mahdollista.

Lauri  Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että näin itsenäisyyspäivän lähetessä täällä eduskunnassa muistetaan myös viime sotiemme veteraaneja, veteraanisukupolvea. Se sopii myöskin tämän käsiteltävän asian yhteyteen: hallituksen esitys Suomen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Tässä yhteydessä voidaan keskustella toki myös näinkin arvokkaasta asiasta kuin edellinen puhuja. Tämä käyty keskustelu on ollut oikein hyvä. Täällä on tullut esille asioita, joita ei muuten esille olisi tullut.

Verovapaat rälssit ovat olleet historian oppikirjoissa. Koulupoika-ajalta muistan, kun siellä esiintyi rälssilaitos ja se ajoittui sinne jonnekin keskiaikaan. Tämän käytännön muodossa, mistä nyt käymme keskustelua, tuntuu, että tuo keskiaikainen verovapausrälssi tuleekin tänne 2000-alkuisille vuosiluvuille. Tämä tuntuu kyllä hyvin oudolta ja ihmeelliseltä, että näin menetellään.

Ed. Erkki Pulliainen mielestäni toi erittäin hyvin esille ajatuksen, että kaikki ne normaalit käytännöt, joita EU:lla on vastaavien virastojen osalta muuallakin jäsenmaissa, olisivat ilman muuta olleet riittävät myös Suomen osalta. Suomessa on puhdas luonto. Täällä on hyvät liikuntamahdollisuudet. Suomi on turvallinen maa monessa suhteessa. Minä uskoisin, että nämä Suomen vetovoimatekijät jo sellaisinaan ovat normaaleja, ja EU:n yleisen käytännön asianomaisten työntekijöittensä palkkaamiseksi tulisi riittää myös Suomessa.

Pidän hyvin arveluttavana sitä, että muodostetaan uutta käytäntöä, joka poikkeaa muista käytännöistä, joita vastaavilla virastoilla on, ja kaiken aikaa, kun meillä oli kyse, että tänne Suomeen saataisiin joitain EU-virastoja, EU:n työpaikkoja, ainakin minulla oli toivomus ja odotus siitä, että me saamme Suomen nuorille osaajille, korkeasti koulutetuille, akateemisia loppututkintoja omaaville, väitöskirjoja tehneille, tutkijakoulutuksen saaneille myös niitä työpaikkoja, joita EU tarjoaa, ja omassa maassa. Todella odotin sitä, että suomalaiset nuoret osaajat pääsevät EU:n merkittäviin tehtäviin, ja olen hyvin hämmästynyt, että nyt luodaan tämmöistä verovapaata rälssiä, että tänne tulisi ulkomaisia henkilöitä emmekä voi sitten saada heiltä sitä yhteiskunnalle tulevaa verotuloa, jota normaalisti muihinkin tehtäviin tulevat ulkomaalaiset, jotka Suomen valitsevat aivan oikein työpaikakseen, tänne jättävät. Totta kai kansainvälisen vuorovaikutuksen nimissä pidän hyvänä, että tänne tulee myös ulkomailta osaajia, mutta minä katson, että ne normaalit etuudet, mitä EU:lla on muuallakin tarjottavana, ovat täysin riittävät myöskin Suomessa.

Tällaisia kriittisiä huomioita olen valitettavasti tänään joutunut tässä asiassa tekemään.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on käyty hyvin monisävyinen keskustelu tämän sopimuksen taloudellisista eduista, mitkä tulevat tämän uuden viraston henkilöstölle. Mutta minua hämmästyttää aika tavalla tämän sopimuksen 8 artikla, jossa määritellään lainkäytöllistä koskemattomuutta virkatoimien osalta, ja siellä todetaan nimenomaan, että se merkitsee poikkeusta siviili-, rikos- ja hallinto-oikeudellisesta tuomiovallasta Suomen lainkäyttöpiirissä. Tämä herättää kyllä erilaisia ajatuksia siitä, minkälaisen järjestelmän EU on työntekijöilleen luonut. Täällä viitattiin diplomaattisiin oikeuksiin eräässä puheenvuorossa, ja itse ymmärrän tämän, että nämä tavalliset virkamiehet, jotka ovat tässä virastossa, saavat tällaisen statuksen nimenomaan rikosoikeudellisenkin järjestelmän osalta, ja se jatkuu vielä sen jälkeenkin, kun tämä virka on päättynyt. Tältä osin jäin pohtimaan vaan sitä, kun en ainakaan löytänyt tästä perustuslakivaliokunnan lausuntoa, että tältä osin olisi ehkä ollut mielenkiintoista lukea ainakin, millä tavoin meidän perustuslakivaliokuntamme tulkitsee tällaiset todelliset erioikeudet jopa lainkäytössä.