Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On tavallaan historiallinen tilaisuus päästä puhumaan puhemiesneuvoston ehdotuksesta. Tähän saakka täällä on ollut vain hallituksen hyviä taikka huonoja ehdotuksia, mihin on voinut ottaa kantaa, mietintöjä, jotka ovat huonoja taikka hyviä, yleensä ei niinkään hyviä kuin on annettu ymmärtää, ja niihin on voinut ottaa kantaa.

Mutta nyt uusi asia tavallaan on puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta ja vaalisäännön 1 §:n muuttamisesta. Tämä on oikeastaan uusi ura, uusi näköala, voiko tähän suhtautua kriittisesti. Mutta katson niin, että kun on lähetekeskustelu, hyviä neuvoja voi myöskin antaa valiokuntakäsittelyyn siitä asiasta, ettei kaikki välttämättä ole niin hyvää kuin se hyvältä näyttää.

Täällä todetaan, että valmistelu on tehty virkatyönä eduskunnan keskuskansliassa. Mielestäni se ei ole huono vaihtoehto ollenkaan. Se on hyvä, jos kaikki näköalat ovat tulleet huomioon otetuiksi. Sen osalta voi sanoa, että kyllähän keskuskanslia varmaan tämän eduskunnan työn ja työskentelyn parhaiten tuntee ja tietää.

Se, että eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen sijaisen vaali toteutetaan samalla lailla kuin apulaisoikeusasiamiehen vaali, tuntuu näin maallikkonäköalasta katsottuna kyseenalaiselta, onko se välttämätön ja tarpeellinen, eikö muuten saada näitä sijaisuuksia toteutettua. Mutta kun ymmärrän niin, että aina päätöksessä tarvitaan kuitenkin oikeusasiamiehen päätös, tämä on varmasti tarpeellinen ja oikeaksi harkittu ja oikein nähty.

Mutta sen sijaan, kun todetaan, että tehtäisiin lisäksi vähäinen teknisluontoinen muutos täysistuntoon ilmoittautumista koskevan sääntelyn täsmentämiseksi, niin tämä tietysti on vähäinen ja vähäisen tuntuinen näköala, kun todetaan, että täysistunnossa, joka pidetään yksinomaan 25 tai 26 §:ssä tarkoitettujen asioiden käsittelemiseksi, ei toimiteta nimenhuutoa. Mielestäni eduskunnan täysistunnon nimenhuudosta on tullut kuolemaa suurempi tekijä ja tehtävä: onko läsnä, onko ilmoittautunut oikeaan aikaan. Media kun ei oikein eduskuntatyöstä niin kovin paljon muuten ole kiinnostunut, näitä kuitenkin vuodenvaihteen tuntumassa ja ennen vaaleja aina repostellaan ja käännellään. Tämä tietenkin on hyvä, että jos ei mitään päätösasioita eduskunnassa käsitellä, niin kuin monessa täysistunnossa ei yleensäkään käsitellä, nimenhuutoa ei pidetä.

Mutta, herra puhemies, otan esimerkkinä tähän asiaan kuin juonnoksi sillä lailla, että valiokuntatyöskentelyssä voitaisiin tätä asiaa hoitaa ja toteuttaa: Kun syyskuun 16. päivänä talousarvio vuodelle 2004 jätettiin eduskunnalle, se pantiin pöydälle täysistunnossa, joka alkoi kello 14, ja tämä samainen täysistunto päättyi 14.04. Paperin mukaan se päättyi ehkä vähän aikaisemminkin. Itsekin kymmenkunnan edustajan joukossa saapastelin tänne saliin vähin erin ja kohteliaasti keskustelin jotain tullessani ja totesin, että istunto oli päättynyt. (ed. Elo: Poissaolo!) Tältä osin niille kymmenkunnalle edustajalle tuli poissaolo, joiden joukossa olin myöskin itse. (Ed. Kuosmanen: Aivan oikein!) Tämän osalta ed. Kuosmanen on aivan oikeassa, että oikein on olemassa, mutta jos tällainen menettelytapa toteutetaan tässä lyhyessä istunnossa ja muissa istunnoissa on tapa, että kun on ilmoittautunut 15 minuutin kuluessa, kerkeää nimenhuutoon mukaan, toivoisin, että valiokunta myöskin pohtisi tällaista näköalaa, mikä on oikein, mikä on oikeus, mikä on kohtuus, mikä on väärin, niin että joskus myöhemmissä vaiheissa vielä minuakin kokemattomammat edustajat eivät tämmöiseen miinaan lankeaisi ja osaisivat ilmoittautua täällä vähän ennen istunnon alkua, olla läsnä, niin kuin ed. Kuosmasen usein olen nähnyt. Siitä kunnia tällä kertaa ed. Kuosmaselle. Te edustatte porvarisiipeä täällä salissa. Eilisiltana, kun keskustelimme välikysymyksestä ja siitä henkisestä puolesta, niin ei näkynyt kokoomuksen riveissä eikä Rkp:n riveissä ketään eikä oikeastaan laitakeskustassakaan ollut ketään paikalla. Tämän pohjalta nyt on nähtävissä, että peli on hyvässä järjestyksessä: ed. Kuosmanen puolustaa porvarinäköalaa.

Herra puhemies! Toivon, että tämä vähäinen, vaatimaton näkemys otetaan valiokunnassa huomioon ja turvataan edustajien selkänoja ja tulevaisuus myöskin mediaa vastaan.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Tosiaan, nyt on käsittelyssä puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta ja eduskunnan vaalisäännön 1 §:n muuttamisesta. Mielestäni puhemiesneuvosto on tehnyt hyvän ja välttämättömän työn, mikä ensinnäkin koskee tätä eduskunnan vaalisäännön muuttamista ja apulaisoikeusasiamiehen sijaisen valintakysymystä. Minusta se on aivan oikein. Toiseksi myöskin eduskunnan työjärjestyksessä Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajalle annetaan puheenvuoro ennen muita puheenvuoropyyntöjä. Näinhän täällä 50 §:ssä todetaan. Minusta tämäkin on välttämätöntä ja tällä hetkellä aivan tarpeellista.

Mutta kun, herra puhemies, ed. Seppo Lahtela otti voimakkaasti esille tämän istuntojen alkamisen ja nopean päättymisen, kun tehdään pöydällepanoesitys esimerkiksi budjetin käsittelyn yhteydessä, niin kuin on aina ollut, minä vain toteaisin ed. Seppo Lahtelalle tähän sen, että eduskunnan istunnot alkavat silloin, kun ne ilmoitetaan alkaviksi, ja se edellyttää, että kansanedustajat ovat paikalla. Jos he myöhästyvät, niin myöhästyvät. Voisipa se olla niinkinpäin, että pitäisi miettiä, että silloin kun istunto alkaa, ne merkitään läsnä oleviksi, jotka ovat paikalla, eikä odoteta mitään 15:tä minuuttia. Kun sitä tuolla mietitään, niin sitä voisi miettiä myöskin tähän suuntaan, sillä kyllä sitä varten meidät on tänne valittu, että täällä pitää olla paikalla silloin, kun istunto alkaa, ja ne ovat poissa, jotka eivät ole paikalla. Syy saa olla sitten, mikä kullakin on.

Mutta minusta erittäin tärkeä muutos on nyt tässä suhteessa se, että näin juuri torstaina nyt olemme ensimmäistä kertaa olleet kyselytunnin jatkoksi suoraan täysistunnossa. Tämä on ollut hyvä käytäntö. Mutta silloin, kun ei ole varsinaisia päiväjärjestyksen asioita ja on vain suullinen kyselytunti tai toisaalta sitten ajankohtaiskeskustelu, ei suoriteta — olen ymmärtänyt, että tämä säännös sitä tarkoittaa — nimenhuutoa. Minusta tämä on ihan selkeä parannus tähän työjärjestykseen. Minä toivon, että tämä nyt sitten perustuslakivaliokunnassa asiallisesti käsitellään ja voidaan pohtia myöskin sitä, mitä ed. Seppo Lahtela toi täällä esille.

Mutta kyllä se on todettava kaikkien — meitä on nyt täällä vähän oikealta ja yksi vasemmalta ja muutama tästä laitakeskustasta paikalla — että ei kovin suurta joukkoa tämä asia tunnu kiinnostavan, mutta silloin se sitten kyllä kiinnostaa, kun tulee itselle se virhe, että ei ole ollut istunnossa ja joutuu selvittelemään sekä lehdistölle että äänestäjille, miksi ei ole tänne tullut. Meistä itsestähän tämä on kiinni. Ei tästä tarvitse keitään muita syyttää.

Minusta nämä järjestykset, mitkä eduskunnassa on ... Täällä on tietty järjestelmä. Se toimii omalla tavallaan, ja tähän on tehty hyvin harvakseltaan muutoksia. Itse olen myöskin kapinoinut 20 vuotta sitten, miksi täällä on sen ja sen tapainen järjestelmä, mutta nyt kun täällä on 20 vuotta ollut, niin täytyy todeta, että kyllä näille aina vissit perustelut löytyvät, ja niin löytyy myöskin sille asialle, että istunto lopetetaan, kun asia pannaan pöydälle seuraavaan istuntoon, joka aiotaan pitää samana päivänä. Istunto päättyy sen jälkeen, kun pöydällepano on tapahtunut.

Minä toivon, että perustuslakivaliokunta käsittelee tämän ja puoltaa tätä puhemiesneuvoston esitystä.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Tämä puhemiesneuvoston esitys on varmasti ihan oikein, ja tämä on osa sitä eduskunnan toiminnan aktivoimista ja jouheuttamista. Kyselytuntien muutokset, mitä on viime vuosina tapahtunut, ovat olleet saman suuntaisia. Toiminta on nopeampaa ja joustavampaa.

Mutta toisaalta: nyt meitä on tässä paikalla viisi kansanedustajaa täällä salissa ja ed. Löv tuolla parvella ja sitten ensimmäinen varapuhemies. Jos olisi tämä vanha sääntö, niin täällä olisi vielä aika tavalla kansanedustajia painamassa sitä nappia. Kyllä se tietysti toinen puoli asiaa on, että se napinpainallus on sitten ikään kuin se läsnäolo, ja se huomioidaan aina myöhemminkin, vaikka siitä olisi aika pitkä aika. Jos tulee uusi istunto saman vuorokauden sisällä, niin yleensä näin menetellään.

Mutta toisaalta täytyy tietysti todeta, että kansanedustajan tehtävät eivät vain rajoitu tähän suureen saliin ja valiokuntatyö, arvoisa puhemies, on edelleen se kaikkein tärkein, jossa kansanedustajat sitten suorittavat sen lainsäädäntötyön aidosti, voivat itse kukin vaikuttaa lakien sisältöön aidolla tavalla. Näin ollen tässä voidaan kyllä todeta tämä esitys positiiviseksi.