Arvoisa puhemies! Viidettä ydinvoimalaa koskeneen periaatepäätöksen yhteydessä eduskunta hyväksyi hyvin kuuluisat risupakettiponnet. Täällä salissa silloin käyty keskustelu osoitti sen, että on vakavaa pyrkimystä lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Nyt kaikki viittaa siihen, että tätä ei ole otettu oikein vakavasti. Yksi esimerkki on tämä niin sanottu demolaitos, joksi on suunniteltukin Martinlaaksoon tulevaa kaasutuslaitosta, jossa käytettäisiin Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksen paaleja ja siinä kaikki.

Onko nyt todellakin tarkoitus sitten muusta rahasta osoittaa todellisiin demolaitoksiin varallisuutta, kun tämä ensimmäinen yritys menee näköjään kiville?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, kyllä tuon, jos siitä käytetään nimitystä risupaketti, kyllä sen ponnet oikeastaan kaikki ovat jo joko osin tänne eduskuntaan realisoituneina asioina ja osa on jatkovalmistelussa niin, että kieltämättä niistä vielä kaikista ei tänne asti ole lastuja lentänyt. Ensi vuodelle 2004 ollaan muistaakseni budjetissa esittämässä hivenen runsaan 30 miljoonan euron suuruisia määrärahoja kotimaisia uusiutuvia energialähteitä käyttävien investointien tukemiseen. Lisäbudjetissa tälle vuodelle esitetään muistaakseni noin 10 miljoonaa euroa tämmöisen demolaitoksen rakentamiseen. Mielestäni se on erittäin tärkeä ja erittäin hyvin perusteltu laitos, jos se vaan nyt saadaan liikkeelle, niin kuin toivon ja uskon jnp. Lisäksi on monia muitakin vastaavia hankkeita vireillä.

Minä jaan sen näkemyksen, minkä ed. Pulliainen tässä sanoo: Suomi on sitoutunut siihen, että vuonna 2010 esimerkiksi sähköstä tuotetaan 31,5 prosenttia uusiutuvilla kotimaisilla energialähteillä, ja tällä ikään kuin (Puhemies koputtaa) uusiutuviin investointivauhdilla, millä nyt edetään, ei kieltämättä saavuteta tuota tavoitetta vuoteen 2010 mennessä. Meidän pitää panna lisää kaasua tähän asiaan.

Arvoisa puhemies! Ei oteta nyt lisää kaasua käyttöön energialähteenä vaan tätä uusiutuvan energian käyttöä lisätään.

Juuri siihen, mitä ministeri äsken sanoi: Aivan äskettäin lehdistössä esiintyi uutisia, joiden mukaan, kun kestävän metsätalouden rahoituslakia ollaan nyt jossakin työryhmässä uusimassa, siellä aiotaan romuttaa se järjestelmä, joka jo nyt on saatu aikaiseksi, eikä mitään mainintaa edes siitä, että kuljetustuki saataisiin mukaan tähän kuvaan, niin että saataisiin tämä ylimenokausi hoidettua. Sen jälkeen tämä homma hoituu jo sitten ihan kaupallisilla perusteilla.

Onko tässä asiassa nyt todellakin ministeriöstä ohjeistettu tähän suuntaan, joka on täysin ristiriidassa näitten hyväksyttyjen ponsien kanssa?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Mitä tulee metsätalouden rahojen käyttöön, niin lähtökohdaksi on asetettu se, että tällä rahoituksella on ensisijaisesti turvattava tulevan metsän kasvu, mikä tarkoittaa sitä, että sekä teolliseen käyttöön että energiakäyttöön syntyy mahdollisimman tehokkaasti uutta puuta. Tästä peruslähtökohdasta on työryhmä tekemässä työtä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tämä asetelma nyt käännettäisiin ihan päälaelleen, mutta tarkastelukulma on se, että rahoja käytetään mahdollisimman tehokkaasti puuntuotannon turvaamiseen.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vielä: 90-luvun puolenvälin jälkeen silloinen Lipposen ykköshallitus hyväksyi tavoitteen, jonka mukaan Suomi 2008—2012 välisenä aikana, keskimäärin sinä aikana, laskee hiilidioksidipäästöt vuoden 1990 tasolle. Se oli huikea tavoite, minkä silloinen hallitus otti Suomen hoidettavaksi. Jos se tavoite aiotaan, niin kuin se on velvoittava tavoite, hoitaa, se todella edellyttää toimia siinä suunnassa, mitä ed. Pulliainen sanoi. Meidän on panostettava paljon uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen. Niin kuin äsken todistin, hallitus on sillä tiellä. Uskon, että myös ministeri Korkeaoja ajaa sillä tiellä.

Herra puhemies! Vtt Energia arvioi taannoin, että Suomen sähköntarve 2010:een on yli 7 000 megawattia.

Miten hallitus aikoo nyt turvata sähkön saannin suomalaiselle teollisuudelle ja kotitalouksille, kun tällaisia suuria suunnitelmia on ja tarve on, vai tuleeko sellaisia sähkökatkoksia ja sähkön hinta tuplaantuu, niin kuin viime talvena kävi? Miten aiotaan sähkön saanti turvata tulevaisuudessa?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ottamatta kantaa, oliko eduskunnan joitakin vuosia sitten tekemä päätös sallia uuden ydinvoimalan rakentaminen viisas vai ei, teollisuus on päättänyt, että se esittää 1 600 megan laitosta, ja siitä päätökset tehdään niin ripeästi kuin suinkin teollisuus saattaa omat valmiutensa kuntoon. Tämä ratkaisu yhdessä niitten muiden ratkaisujen kanssa, joilla lisäkapasiteettia tuotetaan, kyllä riittää vastaamaan niihin haasteisiin, mihin edustaja täällä viittasi. Se on eri asia sitten vuodesta 2010 eteenpäin. Varmaan joudutaan jo ehkä vähän sitä ennenkin tekemään ratkaisuja koskien noin 2010:tä ja siitä eteenpäin.