3) Keskustelu Itämeren kaasuputkihankkeesta
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriö on ottanut
9.3. tänä vuonna vastaan Nord Stream AG:n hakemuksen
valtioneuvoston suostumuksen saamiseksi maakaasuputkijärjestelmän
rakentamiseksi Suomen talousvyöhyökkeelle osana
Venäjältä Saksaan kulkevaa maakaasuputkihanketta.
Lisäksi hakija hakee hallintolainkäyttölain
mukaista välitöntä toimeenpanoa mahdollisesta
muutoksenhausta huolimatta.
Tämän hakemuksen mukaan putki kulkisi Suomen
talousvyöhykkeellä 375 kilometrin matkan. Suostumushakemus
koskee noin 100 metrin leveydeltä merenalaista käytävää.
Putken tarkemmasta sijoittamisesta käytävän
alueella ja erityisesti siihen liittyvistä ympäristönäkökohdista
päätetään erikseen vesilain
mukaisessa lupamenettelyssä.
Talousvyöhykkeistä ja niiden käytöstä on
sovittu kansainvälisessä merioikeusyleissopimuksessa.
Sen pohjalle rakentuu puolestaan Suomen kansallinen lainsäädäntö,
Suomen talousvyöhykelaki vuodelta 2004. Talousvyöhyke
on kansainvälistä merialuetta, se ei kuulu valtion
suvereeniin alueeseen. Aluevesialueen suhteen tilanne on toinen,
se on suvereenisti kansalliseen maan alueeseen kuuluvaa, valtiolliseen
alueeseen kuuluvaa, aluetta; talousvyöhykkeen osalta asiat
ovat siis toisin. Eri mailla ja toimijoilla on talousvyöhykkeellä lähtökohtaisesti
oikeus vapaaseen merenkulkuun ja ylilentoihin sekä oikeus
laskea talousvyöhykealueelle muun muassa juuri kaapeleita
ja erilaisia putkia. Tätä mahdollisuutta on myös
runsain mitoin käytetty hyväksi, myös
Suomenlahdella sekä suomalaisten että eräiden
muidenkin yhteisöjen toimesta. Tämän kulkureitin
hyväksymiseen tässä hankkeessa, nyt kyseessä olevassa
hankkeessa, tarvitaan kuitenkin rantavaltion hyväksyminen.
Rantavaltiolla on lisäksi täydet oikeudet, siis
rantavaltiolla elikkä Suomella, vyöhykkeen luonnonvarojen
hyödyntämiseen, jos sellaisia tuolta alueelta
löytyy.
Suostumusratkaisua varten valtioneuvostolla tulee olla käytettävissään
ratkaisun hyötyjen ja haittojen punnitsemiseksi riittävä selvitys
kaikista lain tarkoittamista päätöksentekoon
vaikuttavista seikoista. Tällaisia seikkoja, hankkeen kannalta
tärkeitä seikkoja, ovat sen vaikutus ympäristöön,
meriturvallisuuteen, suorat ja välilliset vaikutukset alueen
talouteen, vaikutukset alueen energiahuoltoon sekä myös
sen vaikutukset tietystikin kansalliseen turvallisuuteen. Tämän tyyppiset
seikat ovat puntarissa silloin, kun arvioidaan näitä haittoja
ja hyötyjä, mitä tästä hankkeesta
seuraa.
Arvioitavana ovat lisäksi putkihankkeen mahdolliset
vaikutukset talousvyöhykealueen mahdolliseen kansalliseen
hyödyntämiseen, siis siihen, onko tuolla alueella
jotain sellaista taloudellisesti hyödynnettävää,
vaikkapa maakaasua taikka kultaa tai jotain vastaavaa, jonka hyödyntäminen
estyy tai vaikeutuu silloin, jos tuo lupa, suostumus, myönnettäisiin.
Ratkaisun valmistelua varten työ- ja elinkeinoministeriö on
pyytänyt asianomaisilta tahoilta lausunnot hakemuksesta
ja siitä tehdystä yva-lausunnosta. Ne ja yhteysviranomaisen
lausunto on nyttemmin saatu — yhteysviranomaisena toimii
tässä Uudenmaan ympäristökeskus.
Yhteysviranomainen on siis tehnyt arvion siitä, mitä tämä tehty
yva oikein niin kuin näitten äsken sanottujen
intressien näkökulmalta pitää sisällään, ja
tämä yhteysviranomaisenkin lausunto on siis tällä hetkellä jo
meidän käytössämme. Myös
Espoon sopimuksen mukaiset lausunnot kaikilta rantavaltioilta tällä alueella
on nyt saatu. Tämä koskee myöskin Venäjää.
Venäjä, vaikka ei olekaan ratifioinut Espoon sopimusta,
on antanut samalla metodilla oman lausuntonsa kuin millä kaikki
muutkin Espoon sopimuksen mukaan lausuntonsa antaneet maat ovat
menetelleet.
Näiden lausuntojen ja selvitysten pohjalta työ- ja
elinkeinoministeriö valmistelee esityksen päätökseksi,
sen perusteluiksi ja — mikäli suostumusta esitetään — päätökseen
liittyviksi ehdoiksi. Ehtoja tulee ilman muuta, jos suostumushakemukseen
vastataan myönteisesti, se on selvä. Hakija on
pyytänyt päätöksen välitöntä täytäntöönpanoa
siis. Lupa välittömään täytäntöönpanoon voidaan
antaa, jos yleinen etu sitä vaatii. Tässä yhteydessä,
tässä vaiheessa, on ennenaikaista arvioida, onko
se yleisen edun mukaista, kun kaikki asiapaperit ovat käsissä,
näyttääkö yleisen edun näkökulmalta
välttämättömältä välitön
täytäntöönpano, mutta tämä arvio
sitten aikanaan tehdään.
Valtioneuvoston suostumusratkaisun jälkeen vesilain
mukainen rakentamislupakysymys ratkaistaan sitten ympäristölupavirastossa.
Länsi-Suomen ympäristökeskus toimii Suomessa
ympäristölupaviranomaisena.
Kimmo Tiilikainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Itämeren ympärillä on
vireillä paljon kansainvälistä ja kansallista
poliittista toimintaa. EU viimeistelee omaa Itämeri-strategiaansa,
ja eduskunnassa meillä käsitellään
valtioneuvoston Itämeri-politiikkaa koskevaa selontekoa.
Oikeastaan kolme painopistealuetta kaikessa tässä kansainvälisessä Itämeri-yhteistyössä
on.
Ne ovat Itämeren ympäristönsuojelu, Itämeren
alueen taloudellinen ja energiayhteistyö siihen liittyvine energiayhteyksien
rakentamisineen sekä sitten meriliikenteen turvallisuudesta
huolehtiminen. Nyt keskustelussa oleva kaasuputkihanke koskettelee
oikeastaan kaikkia näitä tärkeitä osa-alueita.
On ollut miellyttävää havaita, miten
hallitus ja erityisesti ministerit Pekkarinen ja Lehtomäki ovat
johdonmukaisesti vieneet tätä hanketta eteenpäin
Suomen periaatteitten mukaan. Meille tämä on alusta
lähtien ollut ympäristökysymys vailla
poliittisia intohimoja. Te ette ole sortuneet kiirehtimään
hanketta erilaisten energiakonsulttien kommenteista huolimatta ettekä ole
myöskään sortuneet semmoiseen poliittiseen
pelurointiin tässä asiassa.
Hanke on kaiken kaikkiaan myös merkittävä oppimisprosessi.
Uskon, että venäläisyhtiö on oppinut
paljon demokraattisesta länsimaisesta periaatteesta, miten
hankkeitten ympäristövaikutuksia etukäteen
arvioidaan. Yhtä lailla varmasti myös eri maitten
kansalliset viranomaiset, ympäristöviranomaiset,
ovat oppineet, miten Espoon sopimus käytännössä toimii,
koska nyt on kyseessä ensimmäinen iso hanke, jossa
kansainvälinen ympäristövaikutusten arviointi
laaditaan.
Äsken ministeri Pekkarinen kuvasi, että nyt näyttää siltä,
että kaikki tarvittavat asiakirjat on saatu, ja jos näin
on, on hyvä, että tämän poliittisen
keskustelun jälkeen, mitä eduskunta käy,
valtioneuvosto saa sitten työrauhan tehdä tuon
harkinnan ympäristölain ja talousvyöhykelainsäädännön
mukaisesti. Jos hanke siitä etenee, seuraava porras on
taas ympäristölupaviranomaisen itsenäinen
lupaharkinta siihen liittyvine ehtoineen. Kysynkin vielä ministereiltä Pekkarinen
ja Lehtomäki ...
Puhemies:
Nyt siirrytään seuraavaan puheenvuoroon, 2
minuuttia on kulunut!
Kysymykset varmaan tulivat.
Pertti Salolainen /kok:
Herra puhemies! Otin tämän kysymyksen esille
puhemiesneuvostossa, koska näin eduskunnan kannalta tarkastellen tämä asetelma
vaikutti aika omituiselta. Tämä olisi purjehtinut
hallituksessa ja sitten ympäristöviranomaisissa,
ja eduskunta olisi koko tästä asiasta ollut täysin
sivussa. Eihän näin voi olla asian laita. Sen
takia tämä keskustelu täällä on
täysin välttämätön.
Herätän kysymyksen vielä siitä, tulisiko
hallituksen antaa tästä asiasta selonteko vielä eduskunnalle
myöhemmin, kun päätökset ovat
tulossa.
On totta, että tässä on nostettu
keskusteluun sellaisiakin asioita, jotka eivät ole yhteismitallisia
tämän itse kaasuputken kanssa, sellaisia kysymyksiä,
jotka eivät suoranaisesti liity siihen. Mutta on ehdottomasti
niin, että tässä yhteydessä hallituksella
on mahdollisuus käydä dialogia ja keskustelua
Venäjän viranomaisten kanssa monista muistakin
asioista, jotka liittyvät Itämeren ympäristöön
ja sen turvallisuuteen. Esimerkiksi hallituksen tulisi kyllä keskustella
siitä, että Venäjä sitoutuisi
Espoon sopimukseen, se on ensimmäinen asia. Toinen asia
on tämän kaasuputken linjaus. Sehän siirrettiin
tänne Suursaaren pohjoispuolelle sen takia, että Venäjä suunnittelee
Inkerin saarten kansallispuistoa. Tuleeko se kansallispuisto, vai
jääkö tämä linjaus
ainoastaan tässä jäljelle? Sellaisetkin
kysymykset voisi nostaa esille keskusteluun, ja kuten sanoin, eivät ne
suoranaisesti liity tähän, mutta ei niitä sen vuoksi
pidä myöskään tyrmätä.
Ja esimerkiksi kysymys Kaliningradin jätevesistä,
jotka menevät sellaisinaan, käsittelemättöminä,
Itämereen, myöskin olisi ihan hyvä ottaa
näissä bilateraalisissa keskusteluissa esille.
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeä asia
keskeiselle Euroopalle, miten keskeisen Euroopan energia turvataan.
Tämä on tärkeä muun muassa juuri
Saksalle, joka on meidän tärkeä vientikumppanimme.
Tässä suhteessa tässä on kysymys
Suomesta myös koko ajan, vaikka putki ei sillä tavoin
meille kuulukaan. Se on tärkeä myös Venäjälle,
koska Eurooppa on erittäin hyvä laskun maksaja.
Venäjä tarvitsee tuloja, ja Venäjäkin
on meille tärkeä yhteistyökumppani kaupan
alalla, joten tämä on Suomelle erittäin
tärkeä hanke.
Ympäristöasiat pitää selvittää,
mutta pitää nähdä tämä kokonaisuus
siinä mielessä, että tämä on
näille kaikille osapuolille todella tärkeä asia, ja
siinä suhteessa Suomen hallituksen omalta osaltaan tulee
positiivisella tavalla vaikuttaa tähän, koska
esimerkiksi Ruotsin, joka on nyt tällä hetkellä Euroopan
unionin puheenjohtajamaa, ja Venäjän välit
eivät tunnu tällä hetkellä olevan parhaat
mahdolliset. Siinä suhteessa Suomen rooli on tässä tärkeä.
Tässä on ehkä tullut esille myös
näitä asioita, jotka liittyvät tähän
valvontaan ja muuhun. Saamieni tietojen mukaan esimerkiksi talousvaliokunnassa
tämä valvonta tapahtuu Sveitsistä. Tämä on
koko ajan, tämä putki, sinänsä valvottu, mutta
jokainen valtiohan omalta alueeltaan valvoo tätä käytännön
kokonaisuutta. Siinä mielessä tämä ei
ole mikään yhden tai kahden maan valvottava asia,
vaan onhan tämä koko Itämeren alueella
oleva valvottava asia.
On hyvä, että tässä tämä ympäristökysymys on
tullut esille, koska onhan se aika noloa, että Itämeren
ympärillä on valtioita, jotka ovat ympäristöasioissa
esimerkillisiä, ja niiden keskellä on maailman
saastunein meri. Tässä suhteessa teknologista
kehitystä ja näitä uusia ideoita tarvitaan,
jotta Eurooppa nousee tästä lamasta, jossa se
tällä hetkellä on, ja Suomi mukana.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Kyseessä on ekologisesti erittäin
merkittävä hanke kahdellakin tavalla. Ensinnäkin
se saattaa kielteisellä tavalla vaikuttaa Suomenlahden
ja Itämeren ympäristön tilaan. Se pitää selvittää,
se kuuluu Suomen tehtäviin hyvin voimakkaasti, ja meillä on
erittäin keskeinen asema. Toisaalta sillä on erittäin
myönteinen vaikutus. Jos tämä kaasuputkihanke
toteutuu, kun kerta se tuo maakaasua Keski-Eurooppaan, niin se vähentää kivihiilen,
ruskohiilen käyttöä energialähteenä ja
vähentää kasvihuonekaasujen ja hiilidioksidin
syntyä. Tämä on erittäin merkittävä asia.
Tämä energiamäärä,
mitä tämä putki kuljettaa, vastaa 23:n
Olkiluodon uuden, kolmannen ydinvoimalaitoksen sähköntuotantomäärää.
Jos tuo ydinvoimalaitos joskus valmistuu, niin se vastaa sitä.
Eli se on todellakin merkittävä energiahanke.
(Ed. Kallio: Kyllä se tulee!)
Samalla on todettava se, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta
otti tähän asiaan kantaa jo vuonna 2007 ja se
kanta oli myönteinen. Viime aikoina on mielestäni
aiheetta esitetty ikään kuin turvallisuuspoliittisia
dubioita tämän hankkeen suhteen. Tämä ei
ole sellainen hanke, johonka liittyy sotilaallisia näkökulmia.
Tämä on putki, joka tulee kulkemaan, jos tämä hanke
hyväksytään, Itämeren pohjassa
ja jolla ei ole sotilaallista merkitystä. Sen valvontaan
ei tarvita mitään erityisiä sotilaallisia
toimia. Näin ollen tämä kuohu, mikä tässä viime
aikoina on tämän putken ympärillä ollut,
on turha.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Mikäli olen saanut oikean kuvan,
niin tässä on aika persoonallinen tämä asioitten
etenemisjärjestys. Ensiksi valtioneuvosto päättää talousvyöhykeluvasta,
ja sen jälkeen sitten Länsi-Suomen ympäristölupavirasto
vesilain mukaisessa järjestyksessä antaa ympäristöluvan,
jos antaa. (Ed. Kimmo Kiljunen: Niinhän kaavoitusratkaisut Suomessa
tehdään!) Elikkä toisin sanoen se tarkoittaa
sitä, että valtioneuvosto joutuu ottamaan aika
tavalla reippaasti kantaa näihin ympäristönäkökohtiin,
siis asiallisesti. On aika persoonallista, jos ei ota sisäisesti
kantaa silloin, kun harkitsee sitä, mikä on talousvyöhykkeen
käyttölupasisältö.
Arvoisa ministeri Pekkarinen äsken kuvasi sitä,
minkälainen sadan metrin levyinen alue on, ja täällä kun
maalla katsotaan tätä maakaasuputkea, niin se
on aikamoinen rakennelma laitettavaksi tuonne meren pohjaan. Mikä siinä on
se villakoiran ydin siinä ympäristöpuolella?
Se on se, että se sedimenttipinta myllätään
varsin perusteellisesti. Siitä on seurauksena, että siellä olevat
lyijyt ja sinkit raskasmetalleina lähtevät liikenteeseen.
Fosfori ravinteena lähtee liikenteeseen, ja jokia pitkin
sinne menneet supermyrkyt, dibentsodioksiinit ja dibentsofuraanit,
vapautuvat ravintoketjuihin ja -verkkoihin. Elikkä toisin sanoen:
vaikka mitä muuta poliittisesti ajattelisi, niin pakko
on tämä puoli ottaa huomioon.
Sitten mielenkiintoista on tämä keskustelu
tällaisena yleispoliittisena asiana, kun pääministeri Putin
toteaa kansainväliselle lehdistölle, että meidän
laivastomme pitää huolen siitä, että putki
on turvallinen. On siinä aikamoinen odotus siitä,
mikä sen putken yleinen merkitys Itämeren alueelle
on.
Christina Gestrin /r:
Ärade talman! Nord Stream-projektet är det
största byggnadsprojekt som någonsin genomförts
i Finska viken och i hela Östersjön. Med tanke
på att det planerade gasröret ska dras genom fem
länder har det varit nödvändigt att göra
en internationell miljökonsekvensbedömning där
projektets miljökonsekvenser granskas som en helhet.
En förutsättning för att Finland
skall kunna godkänna projektet är att den internationella
miljökonsekvensbedömningen till alla delar utförs
i enlighet med Esbokonventionen. Ryssland har tyvärr inte
ratificerat avtalet men trots det följt avtalet under processens
gång. Med tanke på kommande samarbete är
det ytterst viktigt att också Ryssland så snabbt
som möjligt ratificerar Esbokonventionen.
Kaasuputkihanke on herättänyt vahvoja tunteita
kaikissa Itämeren maissa vuosien varrella. Myönteistä on,
että hankkeen ympäristövaikutuksia on
tutkittu perusteellisesti, ja että yvalla on ollut merkitystä.
Myös Euroopan energian huoltovarmuuden kannalta hanke on
kieltämättä tärkeä.
Maakaasu on myös ympäristön kannalta
parempi vaihtoehto kuin monet muut energiavaihtoehdot, kuten öljy,
kivihiili tai ydinvoima.
Om regeringen besluter att ge sitt samtycke till att dra röret
genom Finlands ekonomiska zon måste man foga tydliga villkor
till tillståndet. Samma gäller miljötillståndet
som beviljas enligt vattenlagen. Stränga krav på säkerhet
och omedelbar informationsskyldighet vid alla situationer som kan
medföra risker för människor och miljön
bör förutsättas.
Ur miljöns synvinkel är byggnadsskedet det mest
kritiska, och här bör man garantera största försiktighet
och miljöhänsyn. På Finska viken trafikerar
hela tiden 400 fartyg och risken för kollisioner till havs är
också i normala förhållanden stor. Särskilt
viktigt är det att förhindra situationer där
oljetankers och fartygen som arbetar med rörnedläggningen
kommer nära varandra. Med tanke på Finska vikens
speciellt känsliga skärgård och trånga
farleder kan nedläggningen av rör inte tillåtas
under vintertid.
Kari Kärkkäinen /kd:
Arvoisa puhemies! Hallitus on arvioinut kaasuputkihanketta
ensisijaisesti ympäristökysymyksenä.
Esimerkiksi kaasutoimitusten katkaiseminen talven kylmimpinä pakkaspäivinä merkitsee
kuitenkin sitä, että energiapolitiikka on tänään
myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja siksi siitä on
syytä keskustellakin laajemmin. EU on jo nyt varsin riippuvainen
Venäjästä energiantoimitusten suhteen,
ja kaasuputkihanke entisestään lisää tätä riippuvuutta
ja sen poliittista merkitystä. (Ed. Kimmo Kiljunen: Se
on hieno asia!)
Kaasuputken hyödyt ovat ilmeiset. Se vähentää tarvetta
kuljettaa maakaasua Itämereltä satojen kaasusäiliölaivojen
verran. Euroopan kaasuntarpeen lisääntyminen ja
oman tuotannon vähentyminen ovat tosiasioita, joita ei
voida turvallisesti ratkaista lisäämällä kaasusäiliölaivojen
kuljetuksia. Nimenomaan Keski-Euroopan energiansaannille ja siirtymiselle
vaiheittain ympä-ristöystävällisempiin
energiamuotoihin kaasuputki on todella tärkeä askel.
Putken ympäristövaikutuksia on laajasti selvitetty
ja selvityksissä niiden todetaan olevan paikallisia ja
tilapäisiä. Kaasuputkista on eurooppalaisissa
merenpohjissa jo 30 vuoden hyvät kokemukset, joihin me voimme
nojata. Ymmärtäen sen, että lupaa ei myönnetä Venäjän
valtiolle, on kuitenkin syytä pohtia Espoon sopimuksen
ratifioinnin vaatimista Venäjältä hankkeen
yhteydessä ympäristönsuojelun edistämiseksi.
Arvoisa puhemies! Itämeren halkova kaasuputkikysymys
ei kuitenkaan ole yksinkertainen. Kaasuputkesta keskustellaan kriittiseen
sävyyn ainakin Ruotsissa, Saksassa, Puolassa, Virossa ja Liettuassa.
Myös suomalaiset asiantuntijat ovat puhuneet kaasuputkesta
turvallisuuskysymyksenä, jopa sotilaallisena uhkana. Merkittävän
energiaväylän luomisella Suomen talousvyöhykkeelle
on vaikutuksia niin hyvässä kuin pahassa, myös
ulko- ja turvallisuuspoliittiseen asetelmaan. Ennen kaasuputkilupaa
tulisikin selvittää, millainen tulee käytännössä olemaan
Venäjän läsnäolo ja putken valvonta
Itämerellä ja mikä on koko hankkeen merkitys
maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikalle.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Kaasuputkihanke on suunnitteluvaiheessaan
herättänyt paitsi huolta ympäristöstä myös
energiaturvallisuuteen ja Venäjä-politiikkaan
liittyviä, sangen aiheellisia kysymyksiä. Venäjältä Saksaan
kulkeva kaasuputki on toteutuessaan suurin ihmisen koskaan Itämereen
tekemä rakenne. Ympäristöriskit ovat
suurimmillaan putken rakentamisvaiheessa, minkä jälkeen
sen vakuutetaan kuormittavan luontoa vain vähäisessä määrin.
Pieniinkin haittavaikutuksiin tulee kuitenkin suhtautua vakavasti,
etenkin kun tiedämme, kuinka huono Itämeren tila
on jo ennestään. Ympäristön
kannalta putken rakentaminen veden alle on kuitenkin ilmeisesti
parempi ratkaisu kuin rakentaminen maalle.
Arvoisa puhemies! Baltian maat ja Suomi eivät hyödy
kaasuputkesta taloudellisesti, mutta mahdolliset haittavaikutukset
koituvat meidän osaksemme. Perussuomalaisten mielestä voidaan
hyvällä syyllä kysyä, täytyykö Suomen
auliisti ja korvauksetta sallia Venäjän rakentaa
talousvyöhykkeellemme, kuten pääministerimme
on jo lupaillut Venäjän valtion edustajille.
Omia kansallisia etujamme saa ja tulee puolustaa. Nyt olisi
hyvä tilaisuus edellyttää, että Venäjä sitoutuisi
kansainvälistä luottamusta lisääviin
yhteisiin pelisääntöihin ja esimerkiksi
rakentamaan valmiiksi Pietarin ja Kaliningradin jätevesipuhdistamot.
(Ed. Kimmo Kiljunen: Suomen maatalouspäästöt!)
Kaasuputki tulee kulkemaan Suomen talousvyöhykkeellä aluevesirajamme
läheisyydessä, ja putken suojaamisesta vastaa
Venäjän Itämeren laivasto. Jos kaasuputki
rakennetaan, mitä mieltä arvoisa pääministeri
on siitä, että Venäjän merivoimien
liikehdintä aluevesillämme kasvaa?
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Kyllä Venäjän
sotavoimat voivat tällä hetkelläkin liikkua
ihan niin paljon kuin haluavat Suomen aluevesillä, anteeksi,
talousvyöhykkeellä. (Välihuutoja, naurua) — Nyt
meni käsite ... ed. Zyskowicz, näitä tapahtuu,
ja nyt tapahtui minullekin. — Vielä kertaalleen,
kysymys on talousvyöhykkeestä, ja se ei ole Suomen suvereenia
valtiollista aluetta. Kellä tahansa on periaatteessa oikeus
laskea sinne putkia ja kaapeleita, niin kuin ovat laskeneetkin erilaisia
kaapeleita sinne. Nyt ei pidä antaa sitä käsitystä,
että myöskin jotenkin valvonta alkaisi tuoda joitain sellaisia
toimijoita tänne talousvyöhykkeelle, jotka siellä aikaisemmin
eivät ole olleet. Vielä kertaalleen, kyllä ne
venäläiset ja muutkin sota-alukset voivat ihan
hyvin liikkua tällä hetkelläkin tuolla
talousvyöhykkeellä. Tässä suhteessa
ei mikään muutu.
Ed. Salolainen ja myöskin ed. Kärkkäinen, minä vielä varmemmaksi
vakuudeksi sanon, että on erittäin tärkeää muistaa
se, että suostumusta ratkaistaessa siihen ei voi liittää mitään
sellaisia ehtoja, joita ei laissa sanota suostumuksen myöntämisen
ehdoksi, siitä ei sellaisia voi ... On erittäin
tärkeää, ettei välity suurelle
yleisölle sellainen käsitys, että tähän
voitaisiin jotain Kaliningradin hankkeita sitoa taikka sopimuksen
ratifiointia sitoa. Se ei kerta kaikkiaan ole mahdollista lyhyesti
sanottuna.
Mitä vielä tulee nyt sitten siihen, minkälainen putki
se oikeastaan on ja mistä tässä valtioneuvoston
suostumuksessa päätetään, siinä päätetään
siitä noin 100 metrin levyisestä alueesta, joka
varataan sitä tarkoitusta varten, että sille se putki
voidaan rakentaa. Putki, se ei ole 100 metrin levyinen putki, vaan
putki on sisämitaltaan 1 metri 15 senttiä leveä putki,
ei se sen leveämpi putki ole. Ja kun käsitellään
tätä suostumusratkaisua, niin siinä valtioneuvosto
käsittelee sitä suostumusta ikään
kuin maankäyttölupa-asiana, maankäyttölupa-asiana,
ja sen jälkeen, jos sanotaan yes suostumukselle, sen jälkeen
ympäristölupaviranomaisen on vesilain mukaan arvioitava,
täyttyvätkö kaikki esimerkiksi ympäristöehdot
nyt siinä hankkeessa, miten se ihan sentilleen tarkasti
siinä määritellään.
Puhemies:
Tässä ovat nyt pyytäneet sekä ministeri
Stubb että ministeri Lehtomäki vastauspuheenvuoroa.
Sen jälkeen voidaan käydä tässä debatti
ja avataan tuo V-painike. Ne ovat sitten minuutin repliikkejä.
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Edustajat Tiusanen, Pulliainen, Kärkkäinen
ja Ruohonen-Lerner nostivat esille turvallisuuskysymykset. Yksiselitteinen vastaus:
meille tämä kaasuputki ei ole ulko- ja turvallisuuspoliittinen
kysymys.
Tässä on kaksi ulottuvuutta. Ensimmäinen
on energiapolitiikka ja energiaturvallisuus. Eurooppa tarvitsee
tällä hetkellä lisää kaasua.
10 prosenttia siitä kaasusta, jonka Eurooppa tarvitsee, tulisi
tämän Nord Stream -kaasuputken kautta.
Toinen huomio on laivaston ja Venäjän laivaston
liikkeet. Kylmän sodan aikana ja kylmän sodan
loputtua Venäjällä oli noin 300 sota-alusta Itämerellä,
tällä hetkellä noin 150. Energiakuljetusten
turvaamiseksi Venäjä on jo tässä vaiheessa
nostanut sotilaallista läsnäoloaan Itämerellä. Se
ei liity tähän kaasuputkeen millään
tavalla. Eli minun mielestäni tässä on
ehkä turhaan välillä maalattu ikään
kuin peikkoja, yritetty luoda kuvaa, että Venäjä lisää laivastoa
tämän kaasuputken takia. Tästä ei
todellakaan ole kysymys.
Toinen huomio. On puhuttu paljon koplauksesta, tässäkin
oli viitteitä. Nyt pitää tehdä yksi asia
selväksi. Suomi on länsimainen oikeusvaltio. Me
etenemme näissä kysymyksissä Suomen ja
kansainvälisen lainsäädännön
mukaisesti koplaamatta mitään mihinkään.
Sen takia meidän lähestymistapamme tähän
putkeen on ollut erittäin pragmaattinen ja rauhallinen.
Samalla me toki ymmärrämme niitä, jotka
ovat halunneet politisoida tätä, koska tämä on,
totta kai, iso hanke. Mutta Suomi on oikeusvaltio. Tässä järjestyksessä me
myös kaasuputkea käsittelemme.
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki
Arvoisa puhemies! Useat edustajat toivat puheenvuoroissaan
esille, että meillä olisi tässä yhteydessä mahdollisuus
käydä dialogia ympäristökysymyksistä Venäjän
kanssa. Minä voin vaan vakuuttaa, että hallitus
käy tätä dialogia koko ajan, seuraavan
kerran henkilökohtaisestikin ensi torstaina Moskovassa.
On hyvin huomionarvoista, että Venäjä on
toiminut kaasuputken kansainvälisessä ympäristövaikutusten
arviointimenettelyssä Espoon sopimuksen hengessä ja
kirjaimessa, vaikka se ei ole Espoon sopimuksen sopimusvaltio. Joka
tapauksessa me tulemme jatkamaan keskusteluja Venäjän
kanssa sen osalta, minkälaiset mahdollisuudet heillä olisi
ratifioida tämä sopimus tai voidaanko luoda joitain
muita sellaisia järjestelmiä, joilla me pysyvästi
pystymme turvaamaan, että isoissa ympäristöhankkeissa tämä tieto
rajan yli aina kulkee.
Valtioneuvostohan, niin kuin tässä on tullut esille,
ottaa kantaa talousvyöhykelain mukaisessa järjestyksessä näihin
asioihin, mutta on erittäin tärkeää ja
arvokasta, että meillä on nyt tällä hetkellä hyvin
kattava yleistieto näistä ympäristövaikutuksista
ja että me olemme saaneet pyydetyt lisätiedot
myöskin Tanskalta, Ruotsilta ja Venäjältä niihin
kysymyksiin, joita me olemme näiden maiden yvaan liittyen
esittäneet.
Viimeksi ed. Pulliaisen esille nostamaan kysymykseen siitä,
että tämä pohjasedimentin muokkaus on
yksi suurimpia ympäristövaikutuksia. Tältä osin
on myönteistä, että tämän
hankkeen toteuttamistapa on kehittynyt ympäristövaikutusten
arviointiprosessin aikana niin, että tätä pohjan
mylläystä ei tehdä lainkaan niin suuressa mitassa
kuin ehkä siinä starttipisteessä oli
tarkoitus, vaan pohjan tasoittaminen tehdään ennen kaikkea
laskemalla sinne pohjaan kiviainesta ja edes putken laskemiseen
ei käytetä pohjaan ankkuroitavaa laskualusta.
Erkki Tuomioja /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen tutustunut tähän hankkeeseen
ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten, kun se oli pöydälläni
kauppa- ja teollisuusministeriössä, ja silloin
oli kyse putkesta, joka olisi kulkenut Etelä-Suomen poikki
ja sitten jatkunut Itämeren poikki Saksaan. Valitettavasti Suomen
lisäkysyntä ei riittänyt tekemään
hankkeesta kannattavaa, ja kun Ruotsi ei tullut mukaan, hanke raukesi.
Tätä pahoiteltiin silloin hyvin laajasti, ilman
että kukaan nousi silloin ääni väristen
tai muussakaan äänensävyssä puhumaan
ympäristö- tai turvallisuusuhista.
Molemmissa suhteissa näen tämän putkihankkeen
myönteisenä asiana verrattuna siihen, mitä pintakuljetukset
merkitsisivät herkällä Itämerellä.
Putki on teknologiaa, joka on tunnettu jo kymmeniä vuosia.
Putkia kulkee ristiin rastiin kaikkien maailman merien halki, ilman
että mitään vakavia onnettomuuksia on
sattunut. Uskon, että meidän ja kaikkien rannikkovaltioiden
intressissä on lupakäytäntöjen
kautta varmistaa se, että käytössä on
parasta mahdollista teknologiaa. Kuka uskoo, että ympäristötietoinen
Saksa olisi mukana hankkeessa, (Puhemies: Kiitoksia, minuutti on
kulunut!) joka toisi uusia ympäristöriskejä Itämerelle?
Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ministeri Pekkarinen, te haluatte vakuuttaa
minulle sellaista asiaa, jonka nimenomaisesti totesin omassa puheenvuorossani
hyvin painotetusti ja vahvasti, että näitä ei
voi koplata. Mutta tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus
käydä laajempaa dialogia myöskin venäläisten
kanssa Itämeren ympäristökysymyksistä,
ja silloin siihen kuuluvat ne asiat, joista tässä puhuin,
eli toisin sanoen Espoon sopimus, Kaliningradin valtava jätevesien
päästö Itämereen jne. Eli tämä on
se lähtökohta tässä.
Kyllä minäkin pidän tätä hanketta
järkevänä myöskin EU:n energiastrategian
kannalta, koska se johtaa siihen meidän ulkopolitiikkamme
peruslähtökohtaan Venäjän suhteen,
että Venäjä pitää integroida
mahdollisimman läheisesti Länsi-Eurooppaan. Eikä Venäjällä muuten
parempaa ystävää olekaan maailmassa kuin
läntinen Eurooppa, mitä siihen asiaan tulee.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pohjasedimenttien liikkeet rakennusvaiheessa
on tietenkin se keskeinen ympäristöhaitta, mitä tällä hankkeella
voi olla, eli pohjaan sedimentoituneet ravinteet sekä ympäristömyrkyt
saattavat sitten jossain määrin lähteä liikkeelle.
Olisin pyytänyt vaikkapa ympäristöministeriä vertaamaan
näitä suuruusluokkia, minkä suuruisista
massojen liikuttelusta tässä on nyt kyse, vaikkapa
joihinkin meidän paremmin tuntemiin hankkeisiin.
Sitten toinen asia on se, että Itämeren alueella tarvitaan
paljon muitakin energiayhteyksiä. On perusteltua, että Itämeren
alueen energiamarkkinat yhdentyvät esimerkiksi runsastuvan
tuulivoiman tuotannon myötä. Miten jatkossa, kun
sitten näitä eri suuntiin meneviä sähkökaapeleita
tai kaasukaapeleita Itämereen rakennetaan, nämä asiat
järjestyvät, että se on turvallista,
sekä miten nuo luvitusasiat myöhemmin tulevien
hankkeitten osalta etenevät?
Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Kaasuputken toisesta päästä alkaa
virrata Keski-Eurooppaan maakaasua ja Venäjälle
euroja. Se on mahdollisimman hyvä tapa lisätä keskinäisriippuvuutta
Euroopassa ja syventää eurooppalaista integraatiota.
Kummallista, että tämä kaikille suomalaisille
poliitikoille ei näytä oikein sopivan. Onko siellä selkäytimessä niin
vahva Venäjä-vastaisuus, että aina pitää ruveta
venkoilemaan? Siltä se kuulostaa, keksimään
koplauksia ja keksimään milloin mitäkin.
Tämä on aivan oikea linja, että Suomen hallitus
puolustaa tätä hanketta tai antaa sille luvan
siihen saakka, kun sillä on siihen mahdollisuus toimia.
Mitä tulee sitten tähän maakaasun
lisäkäyttöön Euroopassa ylipäätään,
niin kyllä minä ihmettelen vihreitäkin,
joilta tätä venkoilua tulee. Eikö nyt
ole aivan hyvä asia, ed. Pulliainen, että maakaasu
korvaa kivihiiltä keskisessä Euroopassa? Luulisi,
että se teitäkin miellyttäisi, mutta
ei se vaan tunnu siltä, kun siellä selkäytimessä on sitä vanhaa
Aatamia.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nyt minä sanon ihan vakavasti ed.
Tennilälle, että minun isäni kävi
koulunsa Pietarissa ja oli Odessassa kenkätehtaan johtajana,
kun vallankumous tuli Venäjälle. Elikkä se
siitä suhteesta.
Minä nyt olen, arvoisa puhemies, täysin vakuuttunut,
että valtioneuvosto in corpore on äärimmäisen
pragmaattinen tässä asiassa. Te ette voi olla
enää pragmaattisempia, mutta siitä huolimatta
meikäläisellä on oikeus ympäristöpuolen jonkunlaisena
asiantuntijana kantaa huolta näistä asioista.
Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):
Ärade talman! För ett område som Åland
kommer byggandet av gasledningen att ha många konsekvenser
både miljömässigt och energipolitiskt.
Det kan komma att ha betydelse för fiske, för
sjöfarten med mera. Det finns många obesvarade
frågor som jag inte ska gå in på här.
Jag vill istället ta upp den säkerhetspolitiska aspekten
som jag ändå tror finns. Åland utgör
i säkerhetspolitiskt avseende en unik del av Finland som är
föremål för internationell folkrättslig
reglering, 1856, 1940 —47 och så vidare. Med tanke
på den större marina närvaro inom Östersjöområdet
som det här kan ge upphov till, till exempel i samband
med byggandet och övervakandet av ledningen men också vid
eventuella terrorist- och sabotagehot så vill jag fråga:
Kan man med tanke på att det här bara är
35 kilometer utanför Ålands demilitariserade område
garantera att det inte kommer att påverka det säkerhetspolitiska,
alltså demilitariseringen och inte heller att ge upphov
till övervakningssvårigheter för Finland?
Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kaasuputkihanke on epäilemättä turvallisuuspoliittinen
kysymys, myönteinen turvallisuuspolitiikan mielessä.
Se ei ole sotilaspoliittinen tai sotilaallinen kysymys, siis kielteisessä mielessä.
On kysytty, onko Suomessa käsitelty näitä turvallisuuspolitiikan
kysymyksiä tämän hankkeen yhteydessä.
Vastaus on, että käsittelimme niitä hyvin
laajasti silloin, kun viimeksi kesällä, kesän alussa
hyväksyimme turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon.
Tässä yhteydessä todettiin, että tärkein
iso turvallisuuspoliittinen kysymys on keskinäisriippuvuuden
lisääntyminen maailmassa, Euroopassa Venäjän
ja EU:n välisen keskinäisriippuvuuden kasvaminen,
ja sitähän tämä hanke yhtenä todella
tarkoittaa. Siinä mielessä se on positiivinen
turvallisuusnäkökulmasta.
Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hanke on äärimmäisen
tärkeä Venäjälle ja Euroopalle,
ja Suomi on hoitanut tätä valmistelua nähdäkseni
kohtuullisen hyvin, ja uskon, että lopputulos tulee olemaan
hyvä.
Mikä kansalaisia on hämmentänyt,
on se, että korostetusti sanotaan, että se on
ympäristökysymys. Sitähän se
toki onkin, mutta aina sillä on myöskin turvallisuuspoliittisia
heijastusvaikutuksia. Itämeri on tärkeä energiaväylä,
ja kaasuputki lisää tärkeyttä.
Nyt juuri päättyneessä Laatokka-harjoituksessa
korostetusti tuotiin esiin, että sen yhtenä osana
on kaasuputken turvaaminen, se on harjoituksen päämäärä.
Minä en halua nähdä mörköjä,
mutta se, että korostetusti sanotaan, että se
on vain ympäristökysymys, tottahan toki, ja Suomi
pystyy kyllä hoitamaan lisääntyvät
merivalvonnan ja muut velvoitteet, mitkä koituvat, ja se
hanke, jossa Venäjä yritetään
saada mukaan merialuevalvontaan yhdessä muiden Pohjoismaiden
kanssa, on äärimmäisen tärkeä tässä suhteessa.
Kansalaiset seuraavat tätä, ja kaikki näkökohdat
pitäisi nähdä, mutta mörköjä ei
tietenkään pidä nähdä.
Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Meillä on 7 000 kilometriä näitä kaasuputkia
Pohjanmerellä ja Välimerellä, eikä kukaan
ole keksinyt, että ne olisivat siellä suuri turvallisuuspoliittinen
kysymys. Nyt tämän hankkeen yhteydessä kun
kuuntelee käytyä keskustelua, niin näyttää siltä,
että osa kuvittelee, että todellakin sieltä kaasuputkesta
lähtee tulemaan suikkahattuisia, punatähtisiä,
harmaapukuisia miehiä pyssyt kainalossa. Mutta rohkenen epäillä,
että tästäkin kaasuputkesta tulee kaasua, tämä on
tämän ydinsisältö.
Ympäristövaikutukset pitää ottaa
tosissaan, ja nämä selvitykset pitää tehdä huolella
ja tinkimättä, ja siinä Suomen pitää huolehtia
oman alueensa ympäristönormien kunnioituksesta.
Ed. Salolainen oli mielestäni oikeassa, kun hän
sanoi, että kyllä hallituksella pitää sitten
rohkeus riittää siihen, että se voi samassa
yhteydessä puhua Venäjälle siitä,
että pitää ottaa nämä Itämeren
ympäristöasiat tosissaan. Kyllä pitää pystyä tästä asiasta
puhumaan ja sanoa, että meillä on tähän
liittyen odotuksia ihan niin kuin heillä on odotuksia.
Se ei ole koplaamista vaan sen kertomista, mitä Suomi ja
Suomen kansa ajattelee. Ja sama koskee muuten puutulleja, niissäkin
voisi olla hiukan jämäkämpi.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Minusta ed. Nepponen oli siinä oikeassa,
että siis ehkä kansalaismielipiteessä monet
asiat ovat menneet hieman sekaisin. Sen näkee tulevista
sähköposteista ja mielipidekirjoituksista, ja
siinä on tämä talousvyöhyke-
ja aluevesikäsite mennyt läpi. Ei ole mennyt se
viesti perille, että Suomen ja Viron talousvyöhykkeet
täyttävät koko Suomenlahden ja tämä putki
menee aika tarkkaan keskellä Suomenlahtea, kansainvälisellä alueella.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa on myös
käsitelty tätä sotilaspoliittista puolta,
ja meidän puolustushallinnon edustajat ovat sanoneet, että ei
tässä ole mitään kielteistä perinteisen
turvallisuusajattelun kannalta.
Venäläisten kanssa keskustellaan koko ajan erilaisista
ympäristökysymyksistä. Kaliningradin
kohdallahan tilanne on se, että Kaliningradin kaupunki
järjesti jo tarjouskilpailun, mutta läntiset rahoittajat
katsoivat, että se oli väärin toteutettu,
eivätkä tällä hetkellä oikein
suostu rahoittamaan sitä. Olen vedonnut Putiniin, että katsoisivat
sen prosessin, että se olisi samanlainen, mikä on
toteutettu Pietarissa, ja saataisiin nämä läntiset
lainoittajat, rahoittajat, siihen mukaan, eli kyllä siellä on
hanke mutta tällä hetkellä väärin toteutettu.
Taisi olla vuonna 2004, kun ensimmäisen kerran jouduin
tähän kansainvälisesti vastaamaan. Silloin
määritin tähän lähestymistavan
meillä kolmella kohtaa.
Ensimmäinen on se, että tämä on
ympäristökysymys meille. Se johtuu tästä lupaprosessin luonteesta.
Tämä on viranomaispäätös,
joka lopulta menee oikeusasteeseen mahdollisten valitusten kautta.
Toinen tekijä, joka määritti tätä Suomen
lähestymistapaa, on se, että sanoin, että meillä ei ole
tähän erityistä energiapoliittista intressiä.
Oli tieto siitä, että meidän teollisuutemme
ei ole halukas tätä kaasua ostamaan, sellaista
tarvetta ei ole, eli meillä ei ole tähän
omaa energiapoliittista intressiä.
Kolmas näkökulma oli se, että Suomi
tiedostaa täsmälleen tärkeyden lisätä Venäjän
ja Keski-Euroopan välistä kaasuputkikapasiteettia.
Nämä ovat oikeastaan näiden vuosien
ajan ohjanneet tätä meidän lähestymistapaamme.
Huomaan, että eduskunnassa tämä ajattelutapa
on hirveän hyvin sisäistetty, ja tämä keskustelu
on kertonut siitä, että perusasenne tähän
on täällä hyvin hyvin myönteinen.
Huolehdimme siitä, että tämä toteutetaan
mahdollisimman ympäristöystävällisesti,
ja kun näin sanoin, se ei ennakoi vielä sitä,
mikä on hallituksen päätös.
Se tehdään sitten, kun se esitys tulee hallitukseen.
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Keskustelussa tämmöinen
peruslinja on se, että nähdään,
että tämä taloudellinen sidos, joka Venäjän
ja Euroopan, erityisesti Saksan, välille syntyy, on myönteinen
ja lisää tavallaan taloudellista integraatiota,
joka puolestaan on turvallisuutta vahvistava tekijä, ja
että tämä tarkastelu Suomen päässä on selkeästi
ympäristötarkastelu. Mutta kun näin sanotaan,
niin silloin tietysti johtopäätös on
se, että kenenkään intressissä — korostan,
kenenkään intressissä — ei ole
sotilaallisen voiman lisääminen ikään
kuin tämän kaasuputken verukkeella, ja tämä on
se meidän lähtökohtamme, jolla puolustushallinto
tähän asiaan on suhtautunut. Edelleenkin olemme
todenneet, että tämän rakentamisen yhteydessä tai
tiedonsiirtokaapeleitten rakentamisen yhteydessä tuonne
meren pohjaan ei voida asentaa mitään sellaista,
mistä puolustushallinto ei tietäisi. Näin
ollen sekin on enemmän tämmöistä spekulaatiota.
Mutta vielä niihin kysymyksiin: Näin ollen
on ilman muuta selvää, että Suomi valvoo
rajojaan, niin meri- kuin ilmarajojaan, aivan entiseen tapaan ja
tulee mahdollisiin loukkauksiin suhtautumaan aivan samalla tavalla
kuin aikaisemminkin. Eli tämä on se lähtökohta.
Täällä viitattiin myöskin tähän
meritilannekuvaan. Suomi ja Ruotsihan ovat yhdessä kehittäneet
tämmöisen meritilannekuvan, jonka tehtävänä on
ennakollisesti estää kaiken tyyppiset onnettomuudet.
Juuri parhaillaan me pyrimme laajentamaan tuon merikuvan koskemaan
kaikkia Itämeren alueita ja olemme tässä mielessä tehneet
tämän esityksen myöskin Venäjälle
ja toivomme, että Venäjä tulisi mukaan
tähän merikuvan laittamiseen.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Pari kolme lyhyttä kommenttia.
Ensinnäkin, kyllä Euroopan energiahuollolle tällä hankkeella
on todella suuri merkitys. Arvio on, että vuoteen 2025
mennessä koko Euroopan tarvitsemasta lisäkaasusta
25 prosenttia hoidettaisiin tätä kautta. Jos se
sama määrä ajettaisiin laivalla vuosittain,
tuossa Suomenlahdella kulkisi 1 250—1 400
laivaa joka vuosi. Kysymys kuuluu, mitä se meidän
turvallisuuden kannalta merkitsisi, tai jos joku pelkää,
että joku valvoo tämän kaasun kulun turvallisuutta,
onko niin, että ne jotkut valvovat sitä silloin,
jos se kulkee putkessa, mutta eivät valvoisi silloin, jos
se kulkee tankkereilla. Samalla tavalla sitä ilman muuta valvottaisiin.
Euroopan energiaturvallisuuden kannalta kysymys kuuluu, kun
joku pelkää jotenkin sidosta Venäjään,
kuinka paljon turvallisempaa Euroopan kannalta on se kaasu, joka
tuotaisiin Irakista tai Iranista tai Algeriasta tai Marokosta. Tätäkin meidän
kaikkien sietää miettiä.
Täällä tuli ensimmäisten
puheenvuorojen joukossa kysymys siitä, aiotaanko nyt tämä putkialue
antaa korvauksetta tämän hakijan käyttöön. Kansainvälinen
merioikeussopimus lähtee siitä, että todellakin
kaikilla on oikeus periaatteessa talousvyöhykkeille putkia
laskea. Kuinka tässä tilanteessa jollakin voisi
olla oikeus määritellä niille, joilla
on samanlainen oikeus putken laskemiseen, kuitenkin jotain korvausta?
Tämä ei ole kansainvälisen merioikeusyleissopimuksen
mukainen mahdollisuus.
Puhemies:
Kiitoksia, tässä meni puolitoista minuuttiakin
jo. — Myönnän tämän
jälkeen vastauspuheenvuorot edustajille Kaunisto, Tiura
ja Kimmo Kiljunen. (Ed. Kärkkäinen pyytää puheenvuoroa.) — Tässä keskustelussa
ei ole ollut ryhmäpuheenvuoroja eikä myöskään
muutoinkaan ole noudatettu periaatetta, että kaikki ovat saaneet.
Täytyy ottaa huomioon, että täällä on erikokoisia
ryhmiä. Teidän ei ole suurimpien joukossa nyt.
Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tuosta venäläisten ajoittaisesta
pullistelusta huolimatta olen ehdottomasti sitä mieltä,
että tätä voidaan luonnehtia Eurooppaa
ja erityisesti Itämeren aluetta yhdistäväksi hankkeeksi
ja myöskin Euroopan rauhaa edistäväksi
hankkeeksi. Tässä on enemmän konkretiaa kuin
monissa niissä julistuksissa, joita vaikkapa Euroopan unionin
eri yhteyksissä annetaan. Se on myönteinen asia
ja vaikuttaa myöskin, kuten täällä on
todettu, Euroopan erilaisiin energiavalintoihin jatkossa.
Mutta kun Itämeren ympäristöasiat
ovat ongelma, niin kuin täällä on tunnustettu
ja tunnustetaan, niin on varmaan syytä myöskin
tässä yhteydessä nostaa esille niitä ympäristöongelmia
ja niiden ratkaisuja, ja vaikka tuollainen asioiden koplaaminen
ei tässä yhteydessä ole paikallaan, niin
kyllä keskustelussa voisi pitää myöskin
sitä, että näistä energiahankkeista,
joihin kuuluvat paitsi kaasunsiirto myös energiansiirto
muuten, voisi periä esimerkiksi erilaisiin ympäristörahastoihin
tällaista siirtoveroa. Tämän voisi nostaa myöskin
tässä yhteydessä esille.
Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Itse edustan myöskin sitä näkemystä,
että Itämeri ei ole pelkkä ympäristöasia.
Sillä on suuri sotilaallinen merkitys, ettei vain Suomenlahdesta
tulisi kaasuputken myötä uusi hormuzinsalmi.
Mitä Venäjällä sitten nykyisin
puhutaan? Entinen suurlähettiläs ja tutkimuslaitoksen
johtaja Juri Derjabin totesi muutama päivä sitten
Nezavisimaja-lehdessä artikkelissaan Looking at the Baltic
region: "Jos Yhdysvallat tuo Itämerelle Aegis-ohjusristeilijän,
Venäjä ei seuraa tyynenä sivusta, kun
sen turvallisuus on uhattuna, vaan vastaa samalla mitalla." Hänen
mielestään ainakin Iskander-ohjusten sijoittamista
Kaliningradiin pitäisi harkita uudelleen. Näin
siis Derjabin, joka näkee sotilaallispoliittisen tilanteen
kiristyvän Itämerellä. Venäjä pitää Itämerta
omana sotilaallisena sisämerenään. (Ed.
Tennilä: Miten se putkeen liittyy?)
Arvoisa puhemies! Kun Itämeren kaasuputki on rakennettu,
se on siinä ja pysyy ainakin viisikymmentä vuotta.
On selvää, että sitä vartioidaan
silmä kovana. Minusta nämä kirjoitukset ovat
huolestuttavia.
Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Tiura on sikäli oikeassa,
että tämä on todellakin poliittinen ja
turvallisuuspoliittinen hanke. Ihmettelin vähän,
että ministeri Stubb kiisti tämän asian.
Totta, että totta kai me arvioimme sitä ennen
kaikkea energiapoliittisista lähtökohdista ja
me arvioimme myöskin ympäristöpoliittisista
lähtökohdista, mutta onhan tämä merkittävä poliittinen
ja turvallisuuspoliittinen hanke. Tässä nimenomaan Eurooppa,
Euroopan unioni ja Venäjä rakentavat yhteistyön
siltaa.
Täällä on viitattu Molotov—Ribbentrop-sopimukseen.
Se on täsmälleen sen antiteesi. Molotov—Ribbentrop-sopimus
jakoi Eurooppaa. Tämä yhdistää Eurooppaa.
Tämän päivän luvut ovat sellaiset,
että Euroopan unionin kaasutuonnista 25 prosenttia nyt
tulee Venäjältä. Venäjän kaasutuloista
60 prosenttia tulee Euroopan unionista. Kumpi on voimakkaammin sidoksissa? Venäjä
on
itse asiassa Eurooppaan sidoksissa hienolla tavalla. Yhteistyön
Eurooppaahan tässä rakennetaan.
Ministeri Stubb, eikö tämä ole poliittinen
ja turvallisuuspoliittinen iso hanke, joka yhdistää Eurooppaa?
Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä on viitattu,
että Suomi ei hyödy tästä hankkeesta
mitään. Ei se aivan näinkään
ole, kun tällä hetkellä jo Kotkassa 250
työntekijää on hankkeessa mukana. Tämä tulee myöskin
koskemaan Hankoa välillisinä työpaikkoina
logistiikassa, kuljetuksissa jne., mutta tämä ei
ole oleellista. Oleellista on se, että Suomen etu on myös
se, että Venäjä vahvistuu taloudellisesti,
Venäjän talous vahvistuu, ja ennen kaikkea se,
että Euroopan talous vahvistuu ja Suomen vientimaissa Euroopassa
talous vahvistuu, ja myös se, että Eurooppa saa
halvempaa maakaasua tätä kautta kuin jos se joutuisi
hankkimaan sitä maakaasua epävarmemmilta alueilta kauempaa
maailmalta, mikä vaikeuttaisi eurooppalaista talouskasvua.
Yksittäisenä elvytystoimenpiteenä tämä on
lähes 50 prosenttia suurempi elvytyslataus kuin paljon
kiistelty ja kauan väännetty Euroopan unionin
5 miljardin euron elvytyspaketti. Tämän arvo on
7,4 miljardia.
Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensin minusta on hyvä katsoa tätä eurooppalaisen
päätöksenteon näkökulmasta.
Vaikka täällä sanotaankin, että tässä Venäjä ja
Eurooppa yhdistyvät, tämä on jo jakanut Eurooppaa
ja tämä on tuonut nimenomaan Baltian ja (Ed. Kimmo
Kiljunen: Missä mielessä?) — anteeksi,
ed. Kiljunen, antakaa minun puhua — Puolan osalta eräitä huolia:
Saksan ja Venäjän tiivistyvä energiayhteistyö,
kysymys siitä, jäävätkö nämä alueet
ulkopuolelle, miten energiaturvallisuus tulevaisuudessa hoidetaan.
Minusta tämä poliittinen puoli pitää kyllä Suomessakin analysoida
hyvin, ja se, miten turvataan näiden maiden tilanne tulevaisuudessa,
on tärkeä asia.
Toinen asia, johon olisin kiinnittänyt huomiota, on
tämä Venäjän laivaston käyttö putken
turvaajana. Tämä keskusteluhan on lähtenyt
Venäjältä liikkeelle venäläisten
itse esittämänä. Minä olen kyllä vähän
huolissani, käytetäänkö tätä tekosyynä uuteen
varustelukierteeseen tai muuhun. Minusta putki ei ole hyväksyttävä tekosyy minkäänlaiseen
varustautumiseen. Minusta tämä pitäisi
tehdä hyvin selväksi tässä keskustelussa.
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Jag tror jag inte svarar direkt på ledamot
Nauclérs fråga i förra varvet. Helt samma
ekonomiska lagar som används på den finska sidan
kommer att användas visavi Åland, så det
här kommer inte på något sätt
att påverka Ålands demilitarisering eller neutrala
status. Precis samma lagar.
Sitten koplauksesta tuli muutama lisähuomio. Siis se
on ilman muuta selvää, että me keskustelemme
Venäjän kanssa laajalla skaalalla. Itse olen puhunut
esimerkiksi Kaliningradin vedenpuhdistamosta suoraan ulkoministeri
Lavrovin kanssa useaan otteeseen. Samalla on puhuttu siitä,
että Venäjän pitäisi jollain
tavalla olla mukana Itämeri-strategiassa. Mutta se varsinainen päätös
ei tule olemaan koplaava päätös, niin
yksiselitteistä ja niin yksinkertaista se on.
Ed. Kiljunen ja ed. Haavisto nostivat esille yhteistyön
ja turvallisuuden. Se juuri riippuu siitä näkökulmasta,
josta sitä katsoo. Jos keskustelemme balttien kanssa, niin
he näkevät sen huonona turvallisuuspoliittisena
hankkeena. Jos keskustelee jonkun toisen kanssa, niin hän
näkee sen hyvänä. Keskinäinen
riippuvuus on minun mielestäni hyvä asia. Siksi
sitä kannatan.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomi on todella alusta alkaen käsitellyt
tätä kaasuputkea puhtaasti ympäristökysymyksenä,
kun taas Ruotsi ja Viro ovat ottaneet huomioon turvallisuuspoliittiset
näkökohdat. Meidän tulisi pohtia todella
vakavasti, millaisia seurauksia voi olla siitä, että venäläisten
valvontaliikenne Itämerellä kaasuputken rakentamisen
seurauksena kasvaa vedessä ja veden päällä.
Näistä asioista on voitava puhua avoimesti. Tärkeitä päätöksiä ei
kannata tehdä silmät ummessa. Ministeri Stubbin
mukaan nyt toimitaan koplaamatta mitään. Kuten
ed. Salolainen totesi, tämä on ainutlaatuinen
mahdollisuus käydä laajempaa dialogia ympäristökysymyksistä Venäjän
kanssa, joten tilaisuus tulisi myös hyödyntää mahdollisimman
tehokkaasti.
Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Kaunisto nosti esiin täällä nämä ympäristörahastot.
Itse edustan kyllä sitä ajatusta, että Suomen
tulisi olla vaikkapa sitten koplaten erityisen aktiivinen tässä,
että tämän putken ympärille
rakennettaisiin muutakin kuin se betonikuori. Katsottaisiin 50 vuoden
päähän, ehkä tulevat sukupolvet
ratkaisevat asioita toisin kuin me nyt. Tämän
putken ympärillä tulisi olla tällainen
oma kaasunkuljetusrahastonsa aivan samoin kuin öljypuolella
on nämä vararahastot öljyntorjuntaan.
Mielestäni meidän ei tule tässä vaiheessa
betonoida sitä päätöstä,
jääkö putki aikanaan Itämeren
pohjaan. Jospa nuoret silloin jo tietävät paljon
enemmän ympäristön ja Itämeren
ylläpidosta niin, että haluavat purkaa sen pois.
Tällä hetkellähän pinnalla on
ollut tieto, että se mahdollisesti jätetään
sinne pohjaan. Eli kyllä kannustan hallitusta olemaan aktiivinen
siinä, että tämmöinen rahasto
myös tämän putken ympärille
saadaan aikaiseksi.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Minulla on ollut tilaisuus olla energianeuvoston
jäsenenä seuraamassa eurooppalaisen energiakysymyksen
kannalta tämän hankkeen etenemistä, miten
Puola ja eräät Baltian maat ovat alun perin tähän
hankkeeseen suhtautuneet. Ne eivät suhtaudu niin, että ne
vastustaisivat tätä, siis kaasuputken rakentamista
Venäjältä Eurooppaan, vaan ne ovat olleet
sitä mieltä, että se putki pitää vetää niiden
kautta, (Ed. Heinäluoma: Juuri näin!) koska se
on niillekin niin tärkeä asia. Tämähän
vaan korostaa koko tämän hankkeen eurooppalaista merkitystä.
Ne olisivat halunneet, että se olisi tullut, niin kuin
me suomalaiset halusimme, niin kuin ed. Tuomioja kertoi: 1990-luvulla
olimme aktiivisesti mukana venäläisten kanssa
putken rakentamiseksi tuohon Hankoniemeen. Tästähän tässä kysymys
on.
Mitä sitten tulee tähän valvontatilanteeseen, ovatko
venäläiset nyt ikään kun tiukentamassa tai
aktivoimassa tätä valvontaansa, minä toistan sen
kysymyksen: Kuka meistä kuvittelee, että jos 1 200—1 400
suurta tankkeria vuodessa tuosta kulkisi, etteikö jotenkin
myöskin niihin liittyisi jotain valvontaa tai suojelua
tai sen seikan varmistamista, että niitten kulku kaikissa
oloissa on turvallista ja varmaa?
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Seppo Kääriäinen.
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Vielä kaksi huomiota. Ensimmäinen
on Ruotsin kanta, johonka monet ovat tässä viitanneet.
Nyt kannattaa tarkkaan katsoa, mitä Ruotsista on tullut ulos.
Ruotsi on ollut aivan samoilla linjoilla kuin Suomi. Ulkoministeri
Bildt on useaan otteeseen todennut, että Ruotsille tämä on
ympäristökysymys. Eli Ruotsilla ei ole ollut tässä mitään
ongelmaa, eikä myöskään kannata
minun mielestäni sitä kautta viljellä sitä,
että Ruotsilla olisi huonot suhteet Venäjän
kanssa.
Toinen huomio, en ehtinyt ed. Haavistolle vastata. Tosiasia
on, että tämä putki on jakanut Eurooppaa
ja Euroopan unionia. Toivon, että voimme käyttää tätä tapahtunutta
hyväksemme, kun rakennamme tulevaisuudessa yhteisempää eurooppalaista
energiapolitiikkaa, joka pohjautuu dialogiin ja siihen, että suuremmat
ratkaisut sovitaan aina yhdessä. Toivon, että tämä on eräänlainen
ponsi sille.
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki
Herra puhemies! Vielä kerran totean sen, että me
käymme jatkuvaa vuoropuhelua Itämeren ympäristökysymyksistä Venäjän
kanssa emmekä totisesti aio lopettaa sitä vuoropuhelua
siihen hetkeen, kun päätökset suuntaan
tai toiseen tämän putken ympäriltä on
tehty.
Myönteisenä on todettava, että tämän
ympäristövaikutusten arviointiprosessin myötä on
saatu kosolti myös uutta tietoa Itämeren pohjan
ja Suomenlahden pohjan olosuhteista, koska niitä on reitin
varrella nyt käyty poikkeuksellisen tarkasti läpi.
Mittasuhteista voi mainita esimerkiksi sen, että tässä on
tarkoitus laskea kiviainesta pohjaan noin 300 000 kuutiota,
kun esimerkiksi Vuosaaren sataman rakentamisessa ruopattiin 8 miljoonaa
kuutiota tuota pohjasedimenttiä. Eli meillä on
tehty ja toteutetaan mittaluokaltaan massiivisia hankkeita, ehkä joskus
vähemmällä julkisella keskustelulla.
Sitten totean lopuksi, puhemies, että ympäristöministeriö on
omassa lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriölle
kiinnittänyt huomiota juuri tähän rahastoasiaan,
siihen, miten toiminta-ajan jälkeen toimitaan, ja samoin
siihen, että merenkulun turvallisuuskysymykset pitää pystyä ratkaisemaan
varmalla tavalla erityisesti putken laskuvaiheen aikana, jos semmoinen
laskuvaihe tulee.
Ensimmäinen varapuhemies:
Jatkamme vielä jonkun aikaa, ehkä puolisen
tuntia, tätä keskustelua, ja se voisi parhaiten
sujua ainakin alkuun vastauspuheenvuorotekniikalla.
Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Palaan alkupuheenvuorooni, jossa totesin, että tämä koko
asia olisi purjehtinut eduskunnan ohi, mikäli tätä keskustelua
en olisi esittänyt puhemiesneuvostossa käytäväksi. Kysyin,
millä tavalla hallitus aikoo jatkossa menetellä.
Purjehtiiko tämä jatkossa vielä vuoden loppuun
asti eduskunnan ohi? Vastatkaa siihen kysymykseeni, millä tavalla
aiotte informoida ja hoitaa eduskuntaa tässä asiassa
tämän jälkeen.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Minäkin näen tämän
ympäristökysymyksenä, mutta ennen kaikkea
myös suomalaisten edun kannalta. Tämähän
tarjoaa työtä: rakennusvaiheen aikana, kaiken
aikaa. Tämä on myös talouskysymys. Täällä ei
ole puhuttu mitään suhdetoiminnasta. Tämä on
myös suhdetoimintakysymys, ja se saattaa heijastua meillä aika positiivisena
jatkossa; onhan se nyt parempi elää naapurin kanssa
hyvissä väleissä kuin huonoissa väleissä.
Ja, niin kuin täällä on todettu, tämä on ylivoimaisesti
ympäristöystävällisin tapa kuljettaa
kaasua kaukaa kaasulähteeltä Euroopan markkinoille.
Sitten jos haluaa jonkun konfliktin, niin minä olen ymmärtänyt,
että syy löytyy aina. Mielestäni tällainen
putki ei voi olla sellainen syy. Tässä on niin
paljon positiivisia latauksia, että eihän tämä voi
konfliktia aiheuttaa. Pikemminkin se toimii päinvastoin.
Sitten kun on julkisuudessa ollut tieto, että täällä on
tällainen kaivosvaltaushanke, niin onko se jonkinlainen
kapula rattaissa ja voiko olla joitain muita kapuloita, (Puhemies:
Minuutti!) että tämmöisen hankkeen toteuttaminen
vaarantuu ja viivästyy?
Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Tähän merenalaiseen kaasuputkeen
liittyy kaksi oikein hyvää puolta ja sitten kyllä mielestäni
yksi iso huolenaihe, eli ensinnäkin on totta kai hyvä,
että Venäjä ja Euroopan unioni taloudellisesti
liittyvät yhteen. Se lisää turvallisuutta,
se on siinä mielessä turvallisuustekijä,
ja sen lisäksi on totta kai hyvä, että käytetään
maakaasua eikä kivihiiltä tai ydinvoimaa.
Mutta mielestäni joissakin puheenvuoroissa on puhuttu
siitä, että tämä olisi vain
ympäristökysymys, ja ihmettelen tätä vain-sanaa,
koska tämähän on valtavan iso ympäristökysymys.
Kyllä Suomenlahti nimenomaan on aivan toisenlainen pohjaltaan,
ja se pohja on kuollutta. Ei voida puhua samana päivänä edes
näistä Pohjanmeren putkista. Ministeri vertasi
tätä Vuosaaren satamaan. Kuitenkin, kun pitkällä matkalla
epätasaista pohjaa pitkin tätä rakennetaan,
niin se on iso ympäristökysymys.
Koplauksesta sen verran: Voisimme myös koplata omaa
käyttäytymistämme. (Puhemies: Minuutti
on mennyt!) Suomihan on niitä suurimpia saastuttajia maatalouden
osalta.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty
huolestuneita puheenvuoroja tämän putken suojaamisesta
sotilaallisella voimalla. Kun kuitenkin muistetaan, että kyseessä on
venäläis-saksalais-hollantilainen yhtiö,
niin oikeastaan sen suojaamiseen pitäisi osallistua sekä Venäjän
että Naton.
Olisin kysynyt ulkoministeriltä, eikö Suomelta
oikeastaan pitäisi lähteä aloite siitä,
että Venäjä ja Nato ryhtyisivät
käymään keskusteluja siitä,
miten tämä turvallisuus hoidetaan. (Ed. Tuomioja:
Voi herranen aika!) Ja jotta näitä keskusteluja
ei käytäisi Suomen pään yläpuolella
vaan Suomikin voisi osallistua näihin neuvotteluihin, niin
eikö tämä ole merkittävä tekijä siinä suhteessa,
että Suomen pitäisi hakea Naton jäsenyyttä, jotta
olisimme keskusteluissa mukana?
Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pidän huolestuttavana sitä kehitystä,
joka Venäjällä on paraikaa menossa. Maa
vahvistaa armeijaansa, ja Arctic Sean kaltaiset oudot laivakaappaustapaukset
lisäävät koettua salamyhkäisyyttä ja
jossain määrin epäluuloakin
itänaapuriamme kohtaan.
Kysyisinkin ministeri Häkämieheltä:
Onko pelättävissä, että Venäjän
Itämeren laivasto ryhtyy tarkkailemaan ja jopa pysäyttelemään
suomalaisten alusten liikennettä näiden kulkiessa putken
läheisyydessä, koska Suomessahan täytyy
tämä huoltovarmuus joka tapauksessa turvata?
Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kaasuputkihan tulee, siinähän
meillä ei ole mitään nokan kopauttamista
enää. Meille on jäänyt tämä vikisijän
rooli, kun isoveli on päättänyt, mitä tehdään.
Siellähän se Viipurinlahdella olla möllöttää,
se putken pää, sukeltamista vaan odottaa tuonne
Itämereen.
Nyt on kyse vain muotoseikoista ja niistä kysymyksistä,
että tulee nämä erilaiset asiat selvitettyä.
Tässä selvitettävien asioiden listassa
on muun muassa mainittu risteytyvät johdot. Siinä ei
ole mainittu ollenkaan kaapeleita, mahdollisia kaapeleita, joita
sinne tulevaisuudessa laskettaisiin tai joita on esimerkiksi Suomen
ja Viron välillä. Tästä olisin
kysynyt ministeri Pekkariselta, tullaanko tämä asia
selvittämään. Ja samoin sitten, mitä on
ollut aikanaan keskustelussa, mahdollinen tunnelihanke Helsingin
ja Tallinnan välillä: Onko tämä selvitettävien
asioiden listassa? Miten tämä tullaan siinä huomioimaan?
Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä on ennen kaikkea erittäin merkittävä energiahanke.
Toteutuessaan se tulee turvaamaan EU:n energiansaantia ja tulee
vähentämään myöskin
päästöjä todella mittavalla
tavalla. Hanke tulee lisäämään
vakautta Itämeren piirissä, EU:n ja Venäjän
keskinäinen riippuvuus, erityisesti taloudellinen riippuvuus,
tulee lisääntymään. En myöskään
allekirjoita epäilyjä siitä, etteikö Venäjä olisi
luotettava kaasun toimittaja. Venäjä on 40 vuoden
ajan toimittanut kaasua Eurooppaan vakaasti ja varmasti. (Ed. Tuomioja:
Ainakin niille, jotka maksavat laskun!)
Hankkeella on tietysti ympäristövaikutuksia, ja
yhdyn niihin puheenvuoroihin, joissa on vaadittu ympäristövaikutusten
tarkkaa selvittämistä. Itse asiassa tämä ympäristönäkökulma
on ainoa meidän todellinen tarttumapintamme tähän hankkeeseen.
Tämä hanke on toteutettava turvallisella teknologialla.
Uskon, että tämä hanke tulee myös
lisäämään meriturvallisuutta
Itämerellä, koska ymmärtääkseni
vaihtoehtona olisi laivaliikenteen erittäin merkittävä lisääntyminen.
Tämä tulee itse asiassa vähentämään
sitä ja täten lisäämään
turvallisuutta.
Erkki Tuomioja /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Jos tämä olisi Euroopan unionin
hanke, niin mehän käsittelisimme tätä koko ajan.
Tässähän on tämä paradoksi,
että muihin asioihin eduskunta pääsee
huonommin käsiksi kuin niihin, joissa on Euroopan unionin
aspekti, ja tämähän on eurooppalainen
hanke, vaikka tässä Euroopan unioni ei olekaan
mukana.
Myöskin todella toivon, että tästä putkesta
ei puhuttaisi tällaisen tunnelinäkemyksen perusteella
näkemättä ja ottamatta huomioon kaikkea sitä kokemusta,
jota todella on kaikilta maailman meriltä aivan vastaavasta
teknologiasta. Jos se nyt olisi tuttua täällä monille
puheenvuoron käyttäjille, niin täältä jäisi
tällainen turha kuorrutus pois. En ole kuullut missään
muualla käytävän tällaisen putkihankkeen
yhteydessä tämän kaltaista keskustelua
kuin täällä Suomessa on käyty
ja eräissä meidän naapurivaltioissamme.
Mutta olen hyvin iloinen — sanon sen nyt ihan suoraan — että tässä tapauksessa
hallitus on toiminut kyllä erittäin järkevästi
ja Suomen etuja vaalivalla tavalla ja korostanut sitä,
että tämä ympäristökysymys
on hoidettava asianmukaisesti (Puhemies: Minuutti!) käytettävissä olevan huipputeknologian
keinoin. Se on kaikkien rannikkovaltioiden yhteinen intressi.
Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Putkihan tulee, niin kuin täällä on
todettu, mutta minua on käsittelyssä ruvennut
kiinnostamaan se, että Suomen puolelta on sanottu, että tällä ei
ole turvallisuuspoliittista merkitystä. Olen muualla ymmärtänyt
vaan, että Leningradin sotilaspiirille on annettu ihan selkeä tehtävä,
että nämä strategiset seikat ja turvallisuuspolitiikat
pitää heidän puoleltaan tarkastella erittäin
tarkasti, ja on sanottu jopa, että jos he eivät
olisi sitä nyt tehneet, niin potkut olisivat saaneet.
Onko tosiaan niin, puolustusministeri Häkämies,
että meidän sotilasviranomaisemme eivät taustatyössä mitenkään
ole arvioineet tämän putken strategista ja turvallisuuspoliittista
merkitystä? Kyllä se varmaan on tehty. Se on eri
asia, miten laajasti se kytketään virallisesti
ja kerrotaan, mutta toivoisin, että tätä valotettaisiin.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ei ole niin, etteikö meidän lausunnoillamme,
minkä esimerkiksi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto
tästä antaa, olisi vaikutusta itse tähän
hankkeeseen. Sen vuoksi on syytä todeta, että sen
lausunnon merkitys on todellakin suuri muun muassa sedimenttien
näkökulmasta, sen näkökulmasta,
miten putkilinja kulkee sitten tarkalleen ottaen Kalbådagrundin kohdalla
jne. Tämän lausunnon antamiseen tulee liittää ehtoja,
ja niiden ehtojen määrittely on erittäin
tärkeätä. Tämä ei ole
vain tuollaista muodollista keskustelua, mihinkä ed. Matikainen-Kallström
viittasi.
Lopuksi kiitän ulkoministeriä erittäin
hyvistä lausunnoista, oikeastaan teitä kaikkia.
Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aivan totta, ulkoministerin lausuntoja on
kyllä todella saanut tänä iltana ihmetellä.
Kuka ihme on teidät oikein pelotellut puolikuoliaaksi?
Te olette eurooppalainen ja kysymys on nimenomaan eurooppalaisesta
hankkeesta, jossa Venäjä käyttää energiaa
Euroopan yli. Eihän tässä ole kysymys
Suomesta, vaan tässä on kysymys Euroopasta ja
Euroopan ja Venäjän suhteista. Ja kuka tässä nyt
... Ei Euroopalta kysytty, sen tekivät kyllä,
ihan niin kuin Molotov ja Ribbentrop aikoinaan, Saksa ja Venäjä.
Mutta olisin vain sanonut tähän asiaan, että on se
kumma, että yksikään ministeri ei sano
sitä, että Itämerestä todellakin
tulee sotilaspoliittinen ja turvallisuuspoliittinen räjähdyspiste.
(Ed. Tuomioja: Voi herran jestas!) Kaikki tutkijat Suomessa, tai
ei kaikki mutta kaksi tutkijaa Suomessa, ja myös Ruotsissa
ja muualla, (Puhemies: Minuutti täyttyy!) sanoo, että tähän
on varauduttava. Meillä ei hyväksytä tätä ajatusta,
saati että varauduttaisiin sotilaspoliittiseen tilanteeseen.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Oikeastaan edustajien Ukkolan ja Pertti Oinosen
puheenvuoroista lähden liikkeelle. On syytä palata lähtöruutuun.
Mitä kansainvälinen merioikeussopimus oikein asiasta
sanoo? Kun on kysymys talousvyöhykkeestä, kellä tahansa
tuon sopimuksen allekirjoittajalla on oikeus laskea putkia tällaiselle
talousvyöhykkeelle. Täällä keskustellaan
ikään kuin se olisi jotenkin totaalisesti meidän
käsissämme pohdinta siitä, saako joku
laskea putkea Suomen talousvyöhykkeelle. Kyllä muuten
saa. Se ei ole meidän kansallista, suvereenia, valtiollista
aluetta. Muistetaan nyt vielä kertaalleen tämä seikka.
Me voimme sitten erikseen arvioida niitten talousvyöhykelain
normien perusteella sitä, liittyykö tähän
hankkeeseen jotain sellaista ympäristöllistä tai
meriturvallisuuteen liittyvää tai sellaista taloudellista
menetystä Suomen kannalta, koska meillä on oikeus
niihin rikkauksiin, jos siellä meren alla jotain rikkauksia
on. Me voimme näitä seikkoja pohtia, mutta emme
juuri muuta. Näitä seikkoja, turvallisuuteen,
meriturvallisuuteen, niihin rikkauksiin, jos niitä on siellä jnp.,
niitä me voimme pohtia ja niitä arvioida, (Puhemies:
Minuutti!) mutta lähtökohtaisesti tilanne on se,
että näillä toimijoilla on oikeus putki
tuonne alas laskea.
Mitä tulee ed. Matikaisen kysymykseen siitä, miten
näitten erilaisten kaapeleitten ja muiden, jos sinne jatkossa
tulee, niin siellä on nytkin kaapeleita vaikka kuinka paljon.
Ei niille ole tarvittu vastaavanlaista menettelyä, suostumusta,
koska siinä kysymys ei ole rakennelmasta. Jatkossakin kaapeleita
voi laskea, eivätkä ne tule ollenkaan valtioneuvoston
suostumuksen piiriin, ei, koska ne eivät ole rakennuksia.
(Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) Putki on rakennus.
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Ajattelu tämän takana
on se, että totta kai tänä päivänä energia
on taloutta, se on ilmastoa ja se on turvallisuutta, kaikkia näitä asioita,
mutta kun Suomi tekee ja hallitus tekee ja ympäristöviranomaiset
tekevät Suomen lainsäädännön
ja kansainvälisen lainsäädännön
mukaan päätöstä, niin silloin
se on ympäristökysymys. Minun mielestäni,
kuten ed. Salolainen totesi, on erinomaista, että olemme
keskustelleet eduskunnassa tästä kysymyksestä.
On erinomaista, että siitä käydään julkista
keskustelua, mutta minä kuitenkin peräänkuuluttaisin
tiettyä malttia. En haluaisi nähdä tätä kysymystä sellaisena,
että puhutaan venäläisistä sotalaivoista,
puhutaan Naton suojelusta, (Ed. Pulliainen: No miksi Putin puhuu?)
ikään kuin nostetaan tätä tavalla
tai toisella sellaiseksi asiaksi, jota se ei ole.
Meidän analyysimme on yksiselitteinen: Meille tämä ei
ole turvallisuuspoliittinen kysymys. Keskinäisen riippuvuuden
kasvattaminen Venäjän ja Euroopan välillä on
hyvä asia. Tätä ei pidä dramatisoida,
sen takia olemme ottaneet tämän päätöksen
ja tulemme sen tekemään rauhallisesti ja pragmaattisesti
oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti.
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki
Arvoisa puhemies! Suomenlahden ja Itämeren ekologinen
tila on hyvin riskialtis, ja sen takia tämä putkihanke
on ympäristöllisesti ehkä merkittävämpi
kuin jotkin muut putkihankkeet jossain muualla. Siksi on myönteistä, että tämän
ympäristövaikutusten arviointiprosessin aikana
toteuttamistapa on kehittynyt ympäristön kannalta
huomattavasti kestävämpään suuntaan.
Vaikka tässä edustajakollegat ovat käyttäneet puheenvuoroja,
jotka ennakoivat jo päätöksentekoa, niin
kyllä korostan sitä, että suomalaisen lainsäädännön
mukaan ympäristölupavirasto todellakin tekee vesilain
ja luonnonsuojelulain mukaisen harkinnan sitten tämän
itse rakentamisluvan osalta, ja tuon viraston itsenäisyyttä on
syytä tässä kunnioittaa.
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Ensiksikin ed. Tiuralle, joka näyttää poistuneen:
On totta, että Yhdysvallat on ilmoittanut aikovansa korvata
tämän Tšekkiin ja Puolaan aiotun ohjuspuolustusjärjestelmän
tällaisilla Aegis-aluksilla, mutta en ole kyllä havainnut,
että kukaan siltä taholta olisi kertonut näitä aluksia
sijoitettavan Itämerelle, Pohjanmerelle kylläkin.
Näin ollen sen tyyppistä intressiä ei
synny kenellekään lisätä sotilaallista voimaa
Itämerellä.
Mitä sitten tulee tähän kysymykseen
siitä, onko arvioitu tämän kaasuputkihankkeen
turvallisuuspoliittista merkitystä, totta kai on arvioitu, mutta
se arviointi päättyy siihen, että Itämeren taloudellinen
ja strateginen merkitys kasvaa, mutta on aika vaikeaa nähdä intressejä kenellekään
kriisiyttää tuota kaasuputkea sen kummemmin rakennusaikana
kuin sen toimiessa. Näin ollen sellaista sotilaallista
vaikutusta tällä asialla ei nähdä eikä myöskään
oleteta, että kenelläkään on intressiä lisätä sitä sotilaallista
voimaa tämän kaasuputken takia.
Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä tämä ympäristönäkökulma
on ihan ansaitusti tullut esille, mutta näitten muitten
näkökulmien rinnalle minä ottaisin kyllä esille
sekä Euroopan että myös Suomen näkökulmasta
tämän, millä tavoin me täällä työllisyyttä viemme
eteenpäin, miten me siinä turvaamme energiansaannin.
Tässä mielessä tämä on
tavattoman tärkeä. Me olemme sataprosenttisesti
itse riippuvaisia Venäjän maakaasusta. Se on toiminut
sotien jälkeen hyvin. Kertaakaan ei ole ollut ongelmallista
tilannetta lukuun ottamatta sitä tammikuuta muutama vuosi
sitten, jolloin energian tarve Venäjällä,
Suomessa ja Ruotsissa yhtä aikaa oli tavattoman suuri.
Tässä suhteessa nämä vähän
pelottelevat puheenvuorot siitä, että tällä olisi
jotenkin tällaista ylistrategista merkitystä,
minusta kyllä pitää tässä tapauksessa
jättää omaan arvoonsa. Jännitystä kyllä Itämerelle
saadaan, mutta sitä kyllä voi tuoda ilman tätä putkeakin.
Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun yhteydessä on
viitattu näihin energiakiistoihin, joita Venäjän,
Ukrainan ja EU:n välillä on ollut muutama vuosi
sitten. Ulkoasiainvaliokunnan delegaatio, jonka mukana olin, vieraili
Ukrainassa alkuviikolla, ja siellä moneen kertaan tuli
esille se, että ukrainalaiset nyt katsovat taaksepäin
ja toteavat, että he tulevat tekemään
kaikkensa, että tällaisilta kaasu- ja energiasodilta
vältyttäisiin, koska he nyt kokevat, että nämä ovat
olleet heidänkin kannaltaan hyvin kielteisiä ilmiöitä.
Eli energian käyttäminen tällaisena kiristyskeinona ei
näytä sittenkään tuottavan kenellekään
mitään hyvää, ja luulen niin,
(Puhemies: Minuutti!) että tässä suhteessa
on jotain opittu, enkä usko, että tätä pohjoista
putkea, joka nyt tässä tulee, tultaisiin käyttämään,
(Puhemies: Minuutti!) niin kuin nyt on arveltu, tällaisena
kiristyskeinona ja sillä tavalla turvallisuutta uhkaavana
tekijänä.
Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Salolainen on jo kahteen kertaan hallitukselta
kysynyt sitä, miten tämä jatkokeskustelu
aiotaan täällä myöskin eduskunnan päässä huolehtia.
Mielellään kuulisimme tähän hallituksen
vastauksen.
Mutta sitten kysyn ympäristöministeriltä. Täällä ovat
vihreät jo selvästi profiloituneet useissa eri
yhteyksissä ollessaan porvarihallituksessa mukana ympäristöpolitiikkaa
vastustavaksi puolueeksi. Haluaisin nyt aivan selkeän,
objektiivisen kuvan ympäristöministeriltä,
kun hän katsoo tämän putkihankkeen kokonaisympäristöllistä vaikutusta.
Miten te sen arvioitte? Me tunnistamme sen, että merenpohjaan
tullaan tekemään tiettyjä korjausliikkeitä.
Te viittasitte jo Vuosaaren satamahankkeeseen ja näimme,
että yksi kolmaskymmenesosa, te laskitte tiettyjä sedimenttivaikutuksia,
tulee olemaan tämän putkihankkeen vaikutus verrattuna
Vuosaareen. Se on selvä vaikutus, se joudutaan tutkimaan.
Mutta me näemme, että tällä vähennetään
laivaliikennettä, jossa on sekä itse turvallisuuspuolta
että myöskin erilaisia päästöjä,
joita laivaliikenteestä tulee, ja me näemme myöskin
kaasun järkevänä hiilivoimaa, ruskohiiltä,
korvaavana polttoaineena (Puhemies: Minuutti!) energiatuotannossa. Jos
katsoo tämän kokonaispaketin, mikä on
ympäristöministerin objektiivinen kuva tämän
kaasuhankkeen ympäristövaikutuksista?
Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen todella tyytyväinen hallituksen
toimintalinjaan tässä, sillä mille tahansa vaatimukselle
Suomella ei ole oikeudellista perustaa. Tämänhetkinen
laki Suomen talousvyöhykkeestä ei sisällä esimerkiksi
oikeudellisia perusteita neuvotella korvauksista hankkeissa, joista
Suomen valtiolle aiheutuu taloudellisia menetyksiä. Esimerkiksi
tämä hanke saattaa nousta merkittäväksi
vuosikymmenten saatossa.
YK:n merioikeusyleissopimuksessa on annettu kuitenkin liikkumatilaa
sellaisten asioiden sopimiseksi, joista ei itse sopimuksessa määrätä,
ja minusta tätä liikkumatilaa Suomen hallituksen pitäisi
paremmin käyttää. Näkisin tarpeelliseksi, että tätä Suomen
talousvyöhykelakia uudistettaisiin. Kyllä tekisi
mieli sanoa, että sellaista pientä suomettumisen
hajua siinä tämänhetkisessä laissa
on. (Puhemies: Minuutti!)
Kysyisinkin ministeri Pekkariselta, oletteko ajatelleet, että tätä lakia
(Puhemies: Minuutti on täysi!) voitaisiin uudistaa.
Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Salissa on käynyt isojako. Vasemmisto
ja keskusta tuntuvat varsin yksimielisesti pitävän
tätä putkihanketta positiivisena sekä ilmastollisesti
että myös Euroopan tulevaisuuden kannalta, mutta
kokoomuksen puolelta on raju vyörytys käynnissä,
jossa kylvetään hankalaa ilmapiiriä tämän
hankkeen ympärille. (Ed. Nepponen: Ei pidä yleistää kyllä!)
Ed. Salolainen koplaa, ed. Sasi hankkii Natoa jo Itämerelle.
Siellä on kovempiakin puheenvuoroja, mutta ne tulivat ed.
Ukkolalta enkä niihin mene. Ulkoministeri puhui, että hankala
jako tuli Eurooppaan tämän myötä,
ja se on semmoinen tarkoituksellinen vyörytys nyt käynnissä.
(Ed. Kimmo Kiljunen: Ja vihreät tietysti!)
Siitä on pakko tehdä se johtopäätös,
että te ette halua EU:n ja Venäjän integraation
syvenemistä. Minä pidän Suomen kannalta
tätä teidän tämän suuntaista
linjausta erittäin vakavana asiana. Me olemme olleet pioneerina
rakentamassa idän ja lännen yhteistyötä.
Tämä on selvää Suomen linjan
jatkamista, (Puhemies: Minuutti on täysi!) mutta ei näytä kelpaavan
yhdelle hallituspuolueelle ainakaan ilman, että pitää siihen
venkoilla väliin. (Puhemies: Mutta nyt on minuutti täysi!)
Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä on sanottu,
että Suomen suhtautuminen on pragmaattista. Valitettavasti
tämän illan aikana oma pragmaattinen suhtautumiseni
tähän kaasuputkeen on kyllä murentunut
täysin. (Ed. Tennilä: Onkohan sitä ollutkaan?)
Olemme yrittäneet nostaa täällä esille
niitä ympäristönäkökohtia.
Suomi on antamassa talousvyöhykettään,
okei. Ministeri Pekkarinen sanoi, että kenellä tahansa
on oikeus pistää putkea sinne, mutta me emme edes
halua keskustella siitä, että kun Itämeri
pilaantuu, niin miten se saataisiin edes siihen tilaan, missä se
on ennen putken laskemista maahan. (Ed. Kimmo Kiljunen: Per capita
Suomen maatalouspäästöt ovat suuremmat!)
Tästä nimenomaan Pekkarisen lausunnosta, että kenellä tahansa
on oikeus laskea putkea talousvyöhykkeelle ja Suomella
ei ole mitään oikeutta vaatia mitään,
ei koplata mitään, tulee mieleen, tehdäänkö täällä tällä hetkellä teatteria
eduskunnan kustannuksella. Minusta kriittisen suhtautumisen ei pidä tarkoittaa
sitä, että vastustaa, mutta nyt me emme edes käy
keskustelua siitä, mitä Itämerelle tämän
jälkeen tapahtuu.
Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):
Ärade talman! Jag håller med riksdagsledamot Hemming
om att det är märkligt att det när man framför
oro för vissa frågor, till exempel miljöfrågor,
uppfattas direkt som en negativ ställning. Tvärtom
håller jag med om det som har sagts här om att
det ju känns redan nu som om man har kommit ganska långt
redan på den vägen, att man är nära
så att säga, att fatta beslut om det här,
ge ett positivt utlåtande från regeringens sida.
Då borde vi nu tala mera om villkoren, vilka villkor vi
kan ställa för tillstånden, och det hoppas
jag att minister Pekkarinen ännu kunde säga någonting om.
Täällä on puhuttu paljon turvallisuudesta,
ja Suomenlahdellahan kuljetetaan jo nyt yli 150 miljoonaa tonnia öljyä.
Ja niin kuin tässä kerrottiin aikaisemmin, niin
jos tämä kaasumäärä kuljetettaisiin
tankkereilla, se merkitsisi 1 200:a tankkerikuljetusta
vuodessa. Kyllä tämäkin on melkoinen
turvallisuusriski. (Ed. Ukkola: Miksei mennä maata pitkin?)
Tämän vuoksi kyllä sanoisin, että kyllä putki
on todellakin parempi vaihtoehto, jos näitä kahta
verrataan.
Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ed. Tennilälle sanoisin, että olen
käyttänyt kaksi puheenvuoroa täällä, joissa
olen todennut, että tätä asiaa ei saa
koplata mihinkään muuhun yhteyteen, mutta niin
kuin täällä pääministeri
ja ministeri Lehtomäki totesivat, että aina kun
he neuvottelevat venäläisten kanssa, he ottavat
myöskin laajemmin näitä asioita esille.
(Ed. Tennilä: Totta kai!) — Aivan, ja minä olen
korostanut sitä, että nyt on erinomainen mahdollisuus
keskustella laajemmin myöskin näistä tavoitteista
Itämeren piirissä. Tästä on ollut
kysymys. — Suhtaudun myönteisesti tähän putkeen,
mutta siinä täytyy ottaa tietysti näitä näkökohtia
huomioon, joita sitten ympäristöviranomaiset edellyttävät.
Ja todellakin minä toivon, että joku hallituksen
puolelta, ehkä ministeri Pekkarinen sitten, kun nyt kysyn
sitä kolmannen kerran, kertoo, mitenkä te aiotte
informoida eduskuntaa jatkossa tässä asiassa.
Ensimmäinen varapuhemies:
Otetaan nyt tähän yhteyteen muutama ministerin
vastaus, jonka jälkeen vielä käymme sitten
yhden, jonkin mittaisen edustajapuheenvuorokierroksen ja ehkä mahdollisia
ministerivastauksia.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Sekä ed. Salolaisen nyt että aikaisemmin
muun muassa ed. Heinäluoman esittämään
ajatukseen siitä, että nyt on niin kuin oivallinen
tilaisuus käydä keskustelua venäläisten
kanssa Itämeren tilaan liittyvistä asioista: Minusta
on nyt, mutta kaikkina muina hetkinäkin aivan yhtä oivallinen
tilaisuus. Sen jotenkin korostaminen, että nyt, kun on niin
kuin tämä suostumus tässä käsittelyssä,
niin se antaa jotenkin niin kuin meille erinomaisen tilaisuuden,
että me voimme jotenkin sillä suostumusratkaisulla
niin kuin jotenkin painostaa kavereita keskustelemaan — näin
se ei ole. Näin se ei ole. (Ed. Kimmo Kiljunen: Juuri näin,
kiristystä!) Kaikkina vuodenaikoina ja kaikkina vuorokauden
aikoina meillä pitää olla täysi
oikeus ja mahdollisuus sen keskustelun käymiseen, ja sitä keskustelua
me käymme kaiken aikaa. Se on käsitykseni asiasta.
Mitä tulee vielä siihen, ed. Hemming, että mihinkä meillä nyt
on oikeus ja mihinkä ei, vielä kertaalleen: Tämä talousvyöhyke
ei nyt vaan ole meidän suvereenia kansallista aluetta.
Kannattaa nyt vielä kerran se seikka muistaa ja kannattaa muistaa
myöskin se, mitä kansainvälinen merioikeusyleissopimus
asiasta sanoo. Se antaa ihan todellakin, niin kuin sanoin, siteerasitte
minua aivan oikein, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) oikeuden laskea
putkia tuonne alas, mutta sen lisäksi meillä on
kuitenkin oikeus arvioida, jos putki sinne lasketaan, (Puhemies:
Minuutti on mennyt!) menetämmekö jonkun oikeuden
jonkun taloudellisen hyvän hyödyntämiseen
tai onko siitä ympäristöongelmia tai
turvallisuusongelmia, ja sen arvion me teemme. Se on meidän käsissämme.
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki
Arvoisa puhemies! Mitä Itämerelle tapahtuu
ympäristöllisessä mielessä,
me keskustelemme siitä kaikkien Itämeren rantavaltioitten
kanssa eilen, tänään ja huomenna, koko ajan
käydään tätä keskustelua.
Mutta me olemme tämän prosessin aikana, näiden
vuosien aikana lukuisia kertoja joutuneet eri rantavaltioille muistuttamaan
siitä, että Suomi on oikeusvaltio ja meillä päätökset
tehdään täsmälleen Suomen lainsäädännön
mukaisessa järjestyksessä. Kyllä minä toivon,
että lainsäädäntöorgaani
itse pitää myöskin tästä lainsäädännön
mukaisessa järjestyksessä etenemisestä tiukasti
kiinni loppuun saakka.
Mitä tulee itse näihin ympäristövaikutuksiin, niin
totta kai tällä hankkeella on ympäristövaikutuksia,
joita on erittäin täsmällisesti pyritty
parin vuoden ajan jo arvioimaan, mutta ehkä kuitenkin voisi
sanoa, että ei sellaisia fataaleja kielteisiä vaikutuksia,
mitkä eivät ole voitettavissa. Edelleen on tiettyjä asioita,
joihin pitää kiinnittää vielä huomiota
myöskin tässä valtioneuvoston päätöksentekomenettelyssä,
mutta yhtä kaikki ratkaisujakin saattaa olla löydettävissä.
Ja siltä osin, kun pystytään korvaamaan
laivaliikennettä, jolla jo itsessään
on merkittäviä (Puhemies: Minuutti!) päästövaikutuksia,
siltä osin, kun pystytään korvaamaan
joitakin haitallisempia energiantuotantomuotoja, tietenkin syntyy
myöskin positiivisia seurannaisvaikutuksia.
Ensimmäinen varapuhemies:
Ministeri Pekkarinen, vastaus siihen kysymykseen.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Ed. Salolaisen kysymys siitä, miten
jatkossa menetellään. Tähän
saakka jotkut valiokunnat ovat saaneet selvityksen siitä,
missä tässä asiassa mennään,
miten asiat ovat edenneet, ja nyt on tänään
tämä keskustelu täällä.
Miten tästä eteenpäin? Päätöksenteko,
lainmukainen oikeus ja velvollisuus tämän suostumuksen
suhteen on yksiselitteisesti valtioneuvostolla, ja valtioneuvosto
sen päätöksen tietysti tekee. Jos eduskunnassa sen
jossakin valiokunnassa halutaan vielä myöhemmin,
kenties vielä myöhemmin — tässä ei kovin
monta viikkoa välttämättä enää tarvita, mutta
jos halutaan tässä välissä vielä — tietoa niistä perusteista
kaiken sen jälkeen, kun kaikki paperit on meillä ministeriössä,
niin toki ministeriöni ja itsekin olen valmis tulemaan
kertomaan esimerkiksi asianomaisille valiokunnille, jotka haluavat
lisää tietoa, mutta sen jälkeen päätös kyllä etenee
sitten valtioneuvoston rooteliin, koska lain mukaan sillä on
myöskin velvollisuus tämän ratkaisun
käsittelemiseen.
Ensimmäinen varapuhemies:
Keskustelua on nyt käyty se luvattu puolitoista tuntia
melkein, mutta jatketaan vielä jonkun aikaa, painetta ja halua
tuntuu olevan. Olen merkinnyt vastauspuheenvuorot, pitkähkö lista,
edustajille Heinäluoma, Pulliainen, Outi Mäkelä,
Manninen, Paatero, Kiuru, Nepponen, Kaunisto, Matikainen-Kallström,
Tiusanen, Karjula, Pentti Oinonen, Haavisto, Karhuvaara, Tiilikainen,
Sasi. Lähdetään listaa etenemään
parikymmentä minuuttia vielä.
Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Anteeksi vaan, ministeri Pekkarinen, mutta
kyllä minua nyt vähän hymyilyttää,
että onko keskusta ihan täysin muuttunut, että te
ette ollenkaan, teidän nenänne ei haista, että juuri
tässä on oikea hetki keskustella näistä asioista,
kun ne eivät ole moneen vuoteen edenneet sinnikkäästä yrityksestä huolimatta.
Onko jotain ihan perusteellista keskustan kyvyssä käydä neuvotteluja
muuttunut tässä ihan viime kuukausien aikana?
Sitten toinen asia. Tämä poliittinen puoli
on kyllä erinomaisen mielenkiintoinen, että kun
tätä pintaa on vähän enemmän
raaputettu, niin todellakin näyttää siltä,
että täällä on siis lähes
koko kokoomuksen eduskuntaryhmä, ulkoasiainvaliokunnan
puheenjohtaja Salolaista lukuun ottamatta, suurin piirtein kapinassa
hallitusta, ulkoministeriä ja puolustusministeriä ja
heidän arvioitaan kohtaan. Iloitsen kuitenkin siitä,
että täältä vasemmalta tulee
kyllä vahvaa tukea hallituksen järkevälle
linjalle tässä yhteydessä ja pidämme sitä isänmaan
ja Suomen etujen mukaisena. Toivomme tosin hiukan terästystä näihin
ympäristöasioihin, ja olisin toivonut, että vihreät
olisivat kerrankin olleet iloisia, kun koko eduskunta haluaa, että on
ympäristöasia.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ei sille nyt voi mitään, etteikö vähän
hymyilyttäisi tämä koko show, minkä arvoisat
ministerit ovat saaneet aikaiseksi.
Ministeri Pekkarinen on näitten vuosien aikana, kun
täällä yhteisesti 22,5 vuotta on häärätty, onnistunut
politisoimaan kaiken mahdollisen, lusikankin tuolla kuppilassa.
(Naurua) Mutta nyt te absorboitte kaiken politiikan, kun se politiikan teon
paikka olisi olemassa. Olette uskomaton kameleontti ja kaikella
kunnioituksella, ei mitään loukkaavaa siinä.
Mutta jännittävää on seurata
ministereitä: Jos on kuapeli, niin kuapeli suap olla, mut
kuhan putkoo tulloo, niin ei sua tullakkaan, taikka tulloo kuitenkin,
mutta se on sitten sama asia, tai se ei ole sama asia. Ei tässä pysy
enää millään mukana.
Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Stubb totesi tuossa aikaisemmin,
ettei Ruotsin suhtautumisessa tähän putkeen ole
ollut Suomeen verrattuna nähtävissä juurikaan
eroa, mutta ainakin ulospäin yksi selkeä ero on
Ruotsin osalta ollut suhtautuminen turvallisuuteen ja turvallisuusnäkökulman
korostaminen. Tähän mennessä tehdyt arvioinnit
ovat luku sinänsä, eikä kukaan ole sitä kiistänyt,
etteikö kaasuputki vahvistaisi Itämeren alueen
strategista merkitystä ja kansainvälistä painoarvoa. Olisin
kysynyt ehkä vähän epäsuoremmin
kuin ed. Sasi: Otetaanko alueen strategisen painoarvon lisääntyminen
jatkossa vahvemmin huomioon, mitä tulee esimerkiksi Suomen
ja Ruotsin asemaan suhteessa Natoon?
Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä hämmästyttää tämä turvallisuuskeskustelu.
Ensinnäkin pitää kysyä, kumpi
on turvallisempi, putki maan päällä vai
putki keskimäärin 40 metrin syvyydessä meren
alla, ja jos energiaa kerran kulkee, kumpaan tarvitaan niitä sotalaivoja
enemmän suojelemaan, niihin öljy- ja kaasutankkereihin
vai siihen putkeen, joka kulkee siellä 40 metrin syvyydessä.
Täällähän ovat käsitteet
aivan päin mäntyä. (Ed. Tennilä:
Aivan!)
Toinen asia on sitten se, että me elämme markkinataloudessa,
täällä on oikeus yhtiöitä perustaa.
Kysymyksessä on sveitsiläinen yhtiö.
Jos se anoo lupaa, niin ei kai voi mennä kiristämään kolmatta
osapuolta, oikeusvaltiossa, että tämä kolmas
osapuoli saa luvat, jos suostuu johonkin. Ihmettelen, että entiset
perustuslakivaliokunnan puheenjohtajatkin tällaisia täysin
populistisia, etten sanoisi pölhöpopulistisia,
lausuntoja tästä asiasta antavat.
Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Keskustelu on ollut hyvää siltä osin,
että olen vahvistanut mielipidettäni, että tämä on
turvallisuuden ja ilmaston kannalta mitä parhain ratkaisu — kiitos
sen keskustelun. Ymmärrän yhä paremmin
saksalaisten mielipiteen siitä, miksi Suomi ei ole tässä mukana,
koska jo tällä hetkellä sataprosenttisesti
meidän kaasumme tulee Venäjältä ja
olisimme näin saaneet myöskin lisäpointin
tästä.
Hyötynä, mikä tästä tulee,
muun muassa Kaakonkulmalle, ovat tietenkin ne työllisyysvaikutukset.
Olen ollut hyvin iloinen siitä, että kymmenien
miljoonien investoinnit on myöskin tehty. Toivoisin, että tätä osaamista
ja tätä hyötyä voitaisiin hyödyntää myöskin
tulevaisuudessa. Nämä investoinnit sille rakennemuutosalueelle ovat
aivan toista kuin muun muassa huomenna lisäbudjetissa hallituksen
toimesta pois otettavat investoinnit.
Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minua pikkuisen kyllä hämmentää ed.
Tennilä ja ed. Heinäluomakin, se että täällä niputetaan
kokoomuslaiset vastustamaan hanketta. Totesin heti alkuun, kuinka
tärkeä se on sekä Euroopalle että Venäjälle,
ja Suomi on hoitanut hyvin tämän asian.
Mutta en voi välttyä siltä, että kansalaiset
ovat olleet hämmentyneitä. Tämä keskustelu
on nyt äärimmäisen hyvää.
(Eduskunnasta: Populismi on ollut hämmentävää!) — Ei
tässä ole mitään populismia. — Ministerit
ovat asiallisesti vastanneet myöskin turvallisuutta koskeviin
kysymyksiin, jotka ovat kansalaisten taholta nousseet esiin, eikä niissä tarvitse
nähdä mitään mörköjä. Suomi
hoitaa hyvin myöskin aluevalvonnan ja merivalvonnan, ja
se on hyvä myöskin kansalaisille tuoda esiin,
mutta ne ovat kuitenkin kysymyksiä, jotka on joka päivä hoidettava.
Toivottavasti hanke menee hyvää vauhtia eteenpäin.
Se vahvistaa myöskin meidän ja Venäjän
välistä yhteistyötä rajanaapureina.
Vielä peräänkuulutan: toivottavasti myöskin
Venäjä lähtee mukaan tähän
merivalvonnan kokonaisuuteen, mikä olisi äärimmäisen
tärkeää (Puhemies: Minuutti!) myöskin
ihan puhtaan merivalvonnan kannalta, kun niin paljon aluksia liikkuu.
Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää hallituksen
ministereitä näistä puheenvuoroista,
joita olette illan aika käyttäneet, voin niihin
yhtyä. On erittäin tärkeää,
että pidätte tätä kaasuputkihanketta
ympäristökysymyksenä.
Sen sijaan en voi olla hämmästelemättä sitä salin
toista siipeä, jossa on aivan erilainen käsitys
kuin hallituksen aitiossa. Näyttää siltä,
että katsomossa halutaan nyt lietsoa outoja uhkakuvia ja
pitää yhteistyön tiivistämistä suurena
uhkana. Täällä illan aikana olemme kuulleet
jo suomettumisesta, olemme saaneet pyyteitä siitä,
että pitäisi vaatia koplausta, on peloteltu venäläisillä univormuilla
ja on jopa vaadittu Natoon liittymistä. Minusta politiikkaa
ei tule tehdä Venäjä-vastaisuutta lietsoen.
Venäjälle Itämeri on tärkeä reitti
Eurooppaan, (Puhemies: Minuutti!) eikä meillä ole
mitään syytä seisoa Venäjän
ja Euroopan tiellä, jos siihen ei ole ympäristöllistä syytä.
Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä on kyllä käytetty
aika erikoisia puheenvuoroja, joista voisi johtopäätöksenä vetää,
että on jonkunlaisia russofobisiakin katsantokantoja. Pelkoa
lietsotaan, ja tuleepa mieleen, onko myöskin tavoitteena
se, että koko maakaasu ei tulisi ruokkimaan tätä Euroopan energiahuoltoa,
vaan tulisivat ne muut vaihtoehdot vahvemmin esiin, kuten ydinvoima,
jota kokoomus täällä erittäin
vahvasti ajaa. Sekin tästä keskustelusta yhtenä aspektina
heijastuu.
Edelleen haluan todeta sen, että tämä kyllä yhdistää eurooppalaisia,
yhdistää Itämerta ja yhdistää erilaisia
alueita ja tekee sen taloutta elvyttävällä tavalla.
Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle: Kyllähän
Suomella on tässä statistin rooli. Se kaasuputki
tulee, sehän on ihan selvä asia. Sehän
on siellä jo valmiina, ja odotetaan vaan, että Suomi
antaa myöntävän vastauksen.
Mutta, ministeri Pekkarinen, ette vastannut aikaisempaan kysymykseeni
siitä, onko näissä selvityksissä otettu
ja tullaanko niissä ottamaan huomioon tämä mahdollinen,
joskus ehkä tulevaisuudessa toteutuva — tai sitten
ei — tunnelihanke Helsingin ja Tallinnan välillä,
koska sehän myöskin vaikuttaa näihin
erilaisiin seismisiin asioihin, se on yksi tärkeä asia.
Samoin on kysymys liittyen näihin mahdollisiin kaapeleihin,
joita sinne lisätään. Minä en
puhunut siitä, että Suomen pitäisi antaa
niihin lupa, vaan siitä, miten ne mahdollisesti otetaan
huomioon näissä ympäristöselvityksissä.
Siitä minä kysyin, en siitä, pitääkö Suomen
tai saako Suomi antaa lupia jonnekin.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä palata tähän lähtöruutuun,
ed. Matikainen-Kallström. Nimittäin jos Suomen
valtioneuvosto ei tee sitä positiivista päätöstä tai
jos Länsi-Suomen ympäristökeskus ei puolla
tätä hanketta eikä anna vesilain mukaista
ympäristölupaa, niin sitä putkea ei rakenneta.
Sitten se jää sinne Viipurinlahden pohjukkaan.
Tämä on lähtökohta ja totuus.
Tämän tietää myös ministeri
Pekkarinen, vaikka hän sanookin, että kuka tahansa
saa rakentaa putkia talousvyöhykkeelle, mutta ei saa rakentaa,
kuten ei tässäkään tapauksessa,
jos ei ole sitten sitä vesilain mukaista lupaa. Uskon,
että meidän ympäristöasiantuntijamme
tulevat punnitsemaan sen luvan erittäin tarkoin. Jos he
antavat luvan, niin myöskin lupaan tullee ehtoja, jotka
vielä pystyvät sitä hanketta viemään
enemmän ekologiseen suuntaan.
Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä kaasuputkihankehan on
sillä tavalla pragmaattinen kysymys, että Eurooppa
tarvitsee energiaa, Venäjällä on toimittaa energiaa.
Siinä mielessä voidaan sanoa, että tämän
erittäin merkittävän hankkeen toteuttaminen
on parhaimmillaan jopa rauhanprojekti. Siinä mielessä minä ajattelen,
että ne johtopäätökset, joihinka
hallitus on päätynyt, ovat kaikella tavalla kannatettavia.
Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pidän hyvin matalaotsaisena sitä keskustelua,
missä lähdetään yksinkertaistamaan,
että jos nostaa tämän kaasuputken ympäristövaikutukset
esiin, niin se olisi automaattisesti russofobista putken vastustamista.
Tästä ei ole kyse. Minä ainakin omalta
puoleltani haluan pelkästään kyseenalaistaa
sitä prosessia, miten me huolehdimme Itämeren,
en voi sanoa puhtaudesta, mutta edes siitä tilasta, mikä meillä on
tällä hetkellä. On hyvin ikävää,
että tämä keskustelu on jäänyt
kokonaan syrjään tässä. Me emme
ole osoittaneet mitään keinoja, koska ei ole haluttu
koplata, on haluttu olla niin pragmaattisia. Millä me olisimme
mitenkään taanneet, että Itämerestä olisi
huolehdittu? Ei minulla ole mitään syytä vastustaa
tätä kaasuputkea, ja uskon, että sama
pätee hyvin moneen kollegaani tällä puolella
salissa, mutta haluaisimme nähdä ne toimenpiteet,
millä Itämerestä huolehditaan siitäkin
huolimatta, että tämä putki tulee sinne
ja se myllää sen merenpohjan ja ne sedimentit
lähtevät liikkeelle.
Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! En vastusta putkihanketta, mutta en usko hetkeäkään
ja toivon, että ette usko tekään, ministerit,
siihen, etteikö Venäjä lisäisi sotilaallista
läsnäoloaan Itämerellä putken
valmistuttua. Kysyisinkin teiltä, ministeri Häkämies:
Kuinka suhtaudutte siihen, että Suomen huoltovarmuus riippuu
siitä, että Itämerellä on Suomen
kauppalaivastolle vapaa kulku?
Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minusta on hyvin arvokasta, että voidaan
puhua tämän putken yhteydessä sekä ympäristö-
että turvallisuusvaikutuksista, enkä pidä minään
ihmeellisenä sitä, että analysoimme myöskin
Itämeren turvallisuustilannetta nyt ja tulevaisuudessa
osana eurooppalaista turvallisuuskehitystä ja mietimme,
miten energiaratkaisut siihen vaikuttavat.
Mutta en voi yhtyä yhteen asiaan, jonka ministeri Pekkarinen
täällä sanoi. Hän ikään
kuin pelkäsi koplaamista tai tämän keskustelun
yhdistämistä jonkinlaiseen ehdollistamiseen. Minä olen hirveän
huolissani ylipäätään Suomenlahdella, Itämeren
alueella tehtävistä suurista rakennushankkeista.
Otan silloin esimerkiksi Primorskin satamahankkeen, Ost-Lugan, erilaiset
hankkeet, joita on Venäjällä, esimerkiksi
Sosnovyi Borin laitosten uudistamisen, ja silloin näiden
hankkeiden rajat ylittävät ympäristövaikutukset
ja niiden arvioinnin. Nyt kysytään juuri näitä mekanismeja,
miten näitä vaikutuksia arvioidaan. Siinä mielessä esimerkiksi
ehdotuspyyntö siitä, että Venäjä olisi
aktiivisempi osapuoli Espoon sopimuksessa ja ratifioisi sen, olisi
nyt erittäin paikallaan tässä yhteydessä.
Arja Karhuvaara /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olisin halunnut kysyä puolustusministeriltä miinojen
raivaamisesta kyseisellä putken alueella. Sain juuri ilmoituksen, että Helsingin
käräjäoikeus kielsi tänään
Nord Streamia räjäyttämästä miinoja
merivaltausalueella, eli tässä on kyse tästä erään
suomalaisen liikemiesryhmän kaivoshankkeesta.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallitus on toiminut tässä täsmälleen
kansainvälisten sopimusten ja oman lainsäädännön
mukaan. Täällä jotkut edustajat ovat
kyseenalaistaneet, onko ympäristöasioita huomioitu.
Mielestäni tämä vähättelee
suomalaisten ympäristöviranomaisten työtä.
Suomen ympäristöviranomaiset ovat tehneet tässä parin
vuoden aikana hurjan urakan vahtiessaan, että tämä homma
menee ympäristövaikutuksista annetun lain mukaan
sekä Espoon sopimuksen mukaan. Tiedän, että yhtiöltä,
joka on luvan hakija, ei siis Venäjän valtio,
on vaadittu tuhansia sivuja lisää selvityksiä eri
kierroksilla, kun tätä hanketta on haluttu aina
tarkemmin ja tarkemmin syynätä ja sen ympäristövaikutuksia
etukäteen arvioida. On positiivista, että myös
Venäjä valtiona on toimittanut kaikki Espoon sopimuksen
mukaiset asiakirjat, mitä Suomi on heiltä pyytänyt.
Senpä takia (Puhemies: Minuutti!) on vähättelevää sanoa,
että ympäristövaikutuksia ei olisi arvioitu
riittävästi.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nord Stream -putkea tarvitaan, ja se on tärkeä eurooppalainen
projekti. Kuitenkin täytyy sanoa, että tällä hetkellä neuvottelut
venäläisten kanssa mistä tahansa asiasta takkuavat
pahemmin kuin vuosikymmeniin. Kyllä tätä tilannetta
pitäisi jollakin tavalla pyrkiä hyödyntämään
siinä suhteessa, mikä on kohtuullinen vaatimus,
että Venäjä sidotaan paremmin Itämeren
puhdistamiseen kohtuullisilla keinoilla. Tätä momentumia
pitäisi mielestäni hallituksen kyllä käyttää.
Todetaan, että jotta me voimme markkinoida asiaa omille
kansalaisillemme, niin tulkaa tässä asiassa vastaan,
ja tämä pitäisi hyödyntää.
Toinen asia on se, että meidän pitää ymmärtää myöskin
Baltian maitten energiaturvallisuutta. Aitoja ongelmia syntyy siinä suhteessa,
kun Ignalinan voimala joudutaan sulkemaan. Tietysti voisi vielä miettiä sitä,
voitaisiinko sille antaa jonkin verran jatkoaikaa. Jos jatkoaikaa
ei anneta, niin meidän pitäisi mielestäni
vakavasti miettiä sitä, pitäisikö Suomen
tulla Baltian maita vastaan sillä, että pyydettäisiin
se neljäs ydinvoimahakemus ja tehtäisiin balttien
kanssa vielä sitten neljäs ydinvoimala yhdessä,
jolla turvattaisiin ja tehtäisiin (Puhemies: Minuutti!)
uusi voimajohto vielä Baltiaan, Viroon ja sitä kautta
turvattaisiin sitten sähkön saanti tällä alueella.
Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Totta kai kaasuputki tulee. Kun sen on kerta
Venäjä päättänyt rakentaa, niin
se rakentaa ja sillä siisti. Sen sijaan meidän täytyy
ymmärtää yksi asia: Energian avulla Venäjä kasvattaa
omaa suurvalta-asemaansa. Tämän päätöksen
avulla Venäjä jakoi Euroopan unionia osiin. Tämän
päätöksen avulla Venäjä haluaa
kontrolloida Itämerta. Jos me tämän ymmärrämme
ja annamme luvan, niin mikäpä siinä.
Mutta minä toivon, että nyt edes ymmärtävät siellä hallituksessakin,
että ei tässä ole mistään hyväsydämisyydestä kysymys,
vaan kysymys on siitä, että Venäjällä on
omat pyrkimyksensä ja ne pyrkimykset täytyy ymmärtää.
Se maanpäällinen kaasuputki olisi tullut maksamaan
kolmasosan siitä, mitä tämä kaasuputki,
joka rakennetaan meren alle. (Puhemies: Minuutti!) Valitettavasti
siellä maalla vaan oli Liettuaa, Latviaa ja Viroa, jotka
ovat ikäviä naapureita.
Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):
Herr talman! Jag ber att få tacka utrikesminister Stubb
för svaret, vilket ju var betryggande, men det jag egentligen
ville veta var om Finland klarar av sin skyldighet att övervaka Ålands
demilitariserade och neutraliserade ställning som man ju
ska.
Det här är kanske snarare en fråga
för försvarsministern. Det är den här övervakningsaspekten
som jag vill ha belyst. Kan den här ökade fartygstrafiken
i samband med till exempel sabotage- och terroristövervakning
bli problem när det ändå är
så nära som 35 kilometer från det åländska
territorialvattnet? Kan det här då i sin tur ge
säkerhetspolitiska impilikationer?
Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on ollut
hyödyllinen ja tarpeellinen. Kaikesta huolimatta en minä tulkitse
sitä niin, että tässä mielipiteet
nyt kovin dramaattisesti eroaisivat salin eri puolilla muutamia
yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta, mutta
tämä iso linja näyttää olevan
selvä. Tässä on kysymyksiä,
jotka on hyvä nostaa esille. Niin kuin totesin edellisessä puheenvuorossani,
ei ole nähtävissä, että se lisäisi sotilaallista
aktiviteettia Itämerellä, mitä on pelätty.
Mutta turvallisuuspolitiikkaan tällä on vaikutuksia,
ja ne ovat pääsääntöisesti
positiivisia. Ne lisäävät Euroopan integraatiota
ja sillä tavalla luovat juuri sellaista laajaa turvallisuutta,
(Puhemies: Minuutti!) jota Suomen puolelta on pidetty toivottavana
ja tarpeellisena kehityksenä Euroopassa.
Ensimmäinen varapuhemies:
82 käytetyn puheenvuoron jälkeen tulee ministereitten
finaali. Ministeri Pekkarinen puhujakorokkeelta 3 minuuttia ja sen
jälkeen vielä minuutin vastauspuheenvuorot muille
ministereille.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä keskustelusta, niistä eväistä monista,
mitä tämä on tullessaan tuonut. Muutama
kommentti kuitenkin vielä ihan muutaman viimeisen minuutin
aikaan esitettyihin puheenvuoroihin.
Ensinnäkin vielä kertaalleen: Suomen ministerit,
erittäin monet ministerit ja hallitus in corporekin eri
tilanteissa varmasti ovat käyneet ja käyvät
dialogia Venäjän kanssa Itämeren tilaan
liittyvistä asioista. Se on ilman muuta selvä se.
Mutta kun täällä jotkut, esimerkiksi
ed. Pulliainen, sitä ihmettelivät, miten se tämä Pekkarinen
nyt suhtautuu tähän, pitäisikö sen
tässä tilanteessa, missä tällä hetkellä ollaan,
jotenkin koplata näitä asioita yhteen: vielä kerran,
ed. Pulliainen, näin totisesti en aio tehdä. Tilanne
on se, että nämä paperit ovat minun pöydälläni
tällä hetkellä, minun ministeriöni
valmisteltavana, ja kun hakemus on lähtenyt, kun hakijat
ovat hakemuksensa jättäneet, hakemusehdot, mitkä ne
ovat, millä hakemus tehdään, ne ovat
laissa määritellyt. Kesken tämän
käsittelyprosessin, josta vastaan ministeriöni
osalta valtioneuvostolle, en lähde kesken tämän
keskustelun sanomaan venäläisille, että mutta
kun ne Kaliningradin jätevedet ovat siellä siinä ja
siinä kunnossa tai että se Espoon sopimus, ette
ole sitä vielä kirjoittaneet alle jnp. Korostetusti
tässä tilanteessa jos joskus ei ole aihetta käydä tällaista
keskustelua mielestäni juuri silloin, kun ne paperit ovat
sen päätöksentekijän pöydällä.
Näin minä ymmärrän ministerin
roolin tämän tapaiseen tehtävään.
Aivan vakavasti sanottuna näin. Se ei ollenkaan poista
sitä kaikkinaista kanssakäymistä ja kaikenaikaisen
keskustelun käymistä venäläisten
kanssa Itämeren ympäristön tilaan liittyvissä asioissa.
Mitä tulee, ed. Matikainen-Kallström, tähän kysymykseen
Suomenlahden alittamisesta, aikaisemmin jo kerroin, että tässä yhteydessä arvioidaan
ne erilaiset taloudellisen hyödyntämisen mahdollisuudet,
mitä Suomenlahdella meillä voisi olla, ja haittaako
tämä putki niitä hyödyntämismahdollisuuksia.
Lähinnä liikenne- ja viestintäministeriö on
se, joka arvioi, onko jotain liikenteeseen liittyvää sellaista,
joka nyt pitäisi ottaa huomioon. Minun muistissani ei ole,
että sieltä tulleissa lausunnoissa olisi millään
tavalla kajottu tähän kysymykseen, teidän
esille ottamaanne kysymykseen. Tämä oli minulle
ainakin ihan uusi asia. Huomenna ehkä saan tarkemmin selvää,
onko liikenneministeriössä kuitenkin jotain tällaisia
ajatuksia.
Aivan viimeinen asia vielä nyt liittyy siihen, mikä on
tämän suostumuksen rooli suhteessa vesilain mukaiseen
päätökseen, ratkaisuun. Vielä kerran,
suostumus on tämän kansainvälisen meriyleisoikeussopimuksen
pohjalta tehtävä ratkaisu, jota kansallinen talousvyöhykelaki
säätelee, ja niistä raameista nämä meidän
suostumusratkaisumme suuntaan taikka toiseen tullaan tekemään.
Ja ne seikat, jotka tässä yhteydessä otetaan
huomioon: Siellä voi olla sellaisia seikkoja, jotka estävät
positiivisen ratkaisun tekemisen tuosta suostumuksesta. Jos siellä on
jotain sellaista aineellista hyvää, minkä hyödyntäminen rajoittuu,
jos suostumus annettaisiin, se olisi erittäin tärkeä seikka,
tai jos hankkeeseen liittyy suuria ympäristöuhkia
jnp. Nämä kaikki arvioidaan. Ei se ole tässä mielessä ilman
muuta tehtävä positiivinen päätös,
mutta lähtökohtaisesti kellä tahansa
on (Puhemies: 3 minuuttia!) oikeus laskea putkia tuonne alas. Sen
jälkeen sitten tulee sen prosessin vaihe, jossa vesilain
mukainen päätöksentekijä elikkä ympäristölupavirasto
arvioi, voidaanko sen varsinaisen rakennushankkeen osalta antaa
lupa tai päätös, että se itse
rakennushanke voidaan siellä aloittaa. Tämä vaihe tulee
järjestyksessä tämän suostumuksen
jälkeen niistä syistä, mitä ed.
Pulliaiselle vähän aikaisemmin täällä vastasin.
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti ensimmäinen huomio.
Minun mielestäni tämä on ollut erinomainen
keskustelu. Täällä on tullut paljon uusia
näkemyksiä, paljon erilaisia näkemyksiä tästä kaasuputkihankkeesta,
ja sen takia se oli osoitus siitä, minkä takia
oli hyvä, että tämä keskustelu
käytiin. Minä toivon, että me voimme
jatkaa tätä keskustelua ulkoasiainvaliokunnan
kanssa illallisella noin puolen tunnin päästä.
Toinen huomio: Suomen linjahan tässä on selkeä.
Eli me tuemme tätä hanketta, jos se voidaan toteuttaa
turvallisesti ja ympäristökestävästi.
Siitähän tässä loppujen lopuksi
on kyse.
Kolmas ja viimeinen huomio: Minä haluaisin kuitenkin
nähdä tämän enemmän
mahdollisuutena kuin uhkana. Minä haluaisin nähdä sen
tuplamahdollisuutena. Ensimmäinen mahdollisuus on syventää yhteistyötä Venäjän
ja Euroopan unionin välillä. Tätä yhteistyötä tarvitaan.
Mitä syvemmälle me voimme integroida Venäjän
Euroopan unionin rakenteisiin ja länteen, sen parempi.
Toinen mahdollisuus on se, että me lähdemme nyt
ihan tosissaan luomaan yhtenäisempää eurooppalaista
energiapolitiikkaa. Jos tämän kaiken keskustelun
seurauksena on nämä kaksi asiaa, minun mielestäni
tämä hanke on ollut erinomainen.
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki
Arvoisa puhemies! Kolmannen kerran totean, että yva-prosessin
aikana tämän hankkeen toteuttamistapa on muuttunut huomattavasti
ympäristön kannalta paremmaksi ja tällä tavalla,
ed. Hemming, muun muassa Itämeren tilasta huolehditaan.
Esimerkiksi Helcomin piirissä ja myös kahdenvälisesti
jatketaan koko ajan keskusteluja myös Venäjän
kanssa siitä, mitä toimenpiteitä Itämeren
tilan parantaminen edellyttää. Me ilman muuta
jatkamme keskusteluja myöskin siitä, miten tätä Espoon
sopimuksen ratifiointia voitaisiin Venäjällä viedä eteenpäin.
Tähän mennessä he ovat todenneet, että oma
kansallinen lainsäädäntö sen
estää. Jollei Espoon sopimuksen ratifiointi
ole mahdollista, on ehkä syytä katsoa, mikä on
sitten se struktuuri, jonka puitteissa näitten isojen hankkeitten, jotka
mainitsitte, ed. Haavisto, kansainvälistä yva-prosessia
voidaan parantaa.
Viimeisenä, puhemies, totean, että ympäristölupavirasto
on muutama päivä sitten myöntänyt 28
sotatarvikkeelle tämän miinanraivausluvan ja myöntänyt
myöskin välittömän toimeenpanoluvan
ja toteaa omassa lausunnossaan, että kokonaisuutena arvioituna
hankkeesta aiheutuvat haitat eivät ole merkittäviä,
siis miinanraivaukseen liittyen, eli sillä tavalla brittiläisen
yrityksen toimesta tämä miinanraivaus lähtee
käyntiin.
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Useampikin kysymys.
Ensinnäkin ed. Nauclérille: Suomi vastaa vesiensä valvonnasta
tulevaisuudessa ihan samalla tavalla kuin tähänkin
asti. Siinä mielessä Ahvenanmaalla voidaan varmasti
olla rauhallisin mielin.
Ed. Mäkelälle: Miten Suomi ja Ruotsi ikään kuin
tekevät yhteistyötä? Me olemme kehittäneet
tämän meritilannekuvan, ja nyt se on nostettu
EU:n tasolle, ja Suomi on tarjonnut sitä Venäjälle.
Sen idea on juuri tarjota reaaliaikainen meritilannekuva, jolla
pystytään ennalta ehkäisemään
esimerkiksi kasvavan öljyliikenteen aiheuttamat onnettomuusuhat.
Ed. Pentti Oinoselle: Millä turvataan meriliikenne
huoltovarmuuden näkökulmasta? Suomi on tunnetusti
saari ja näin ollen riippuvainen merikuljetuksista. Parhaiten
se turvataan sillä, että Itämerelle ei
kriisiä tule, eli se on se keskeinen tavoite. Muutoin kuljetukset
tulevat ongelmalli-siksi.
Viimeiseen kysymykseen näistä miinoista: Itämeren
pohjassa on valtavasti miinoja, ja Nord Stream vastaa miinojen kartoituksesta
ja myös siitä räjäytystyöstä,
josta ympäristöministeri totesi juuri, että lupa
on myönnetty. Puolustushallinto sitten avustaa yhtiötä tässä miinakartoituksessa
ja miinojen räjäytyksessä.
Ensimmäinen varapuhemies:
Keskustelu on päättynyt.