Rakel Hiltunen /sd:
Arvoisa puhemies! Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos perustettiin
tämän vuoden alussa, kun Kansanterveyslaitos ja Stakes
yhdistettiin. Tämä yhdistäminen toteutettiin
kohtuullisen hyvällä tavalla, ja siihen varmasti
vaikuttivat aivan ratkaisevasti ne lupaukset, joita ministeri Risikko,
hallitus ja eduskunta antoivat henkilöstölle,
että henkilöstön työsuhde turvataan.
Nyt kuitenkin tilanne on johtanut siihen, että yt-neuvottelut
ovat alkamassa ja yli sataa ihmistä odottaa irtisanominen.
Nämä ihmiset olivat tänään
eduskunnan portailla kertomassa, kuinka pahalta tämä tuntuu.
Minä kysyn nyt teiltä, ministeri Risikko ja hallitus:
Aikooko hallitus nyt pitää lupauksensa, että ketään
ei irtisanota, ja aikooko hallitus vaikuttaa siihen, että määrärahat
palautetaan, jotta näin voi tapahtua?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Silloin todella, kun tästä fuusiosta
päätettiin, niin totesin, että fuusiosta johtuvia
irtisanomisia ei tule.
Olen ottanut nyt selvää sitten, mitkä asiat
ovat vaikuttaneet siihen, että yt-neuvottelut ovat käynnissä.
Pitää muistaa se, että yt-neuvottelut eivät
vielä ole sitä, että joku irtisanotaan,
vaan tällainen itsenäinen laitos on päätynyt
siihen kuitenkin, huolimatta siitä, että olisin
ainakin itse toivonut, että mietitään
erilaisia muita vaihtoehtoja. Otin sitten selvää,
miten se budjetti on nyt siellä sitten rakentunut. Kun
mietitään, mitkä ovat ne tällaisen
uuden laitoksen perustamiskustannukset, niin on arvioitu, että ne
ovat 3,2 miljoonaa euroa. Tähän se on saanut yhden
miljoonan lisärahoitusta ja sen katettavaksi jäi
2,2 miljoonaa. Sillä oli kuitenkin siirtomäärärahoja
8,5 miljoonaa euroa tätä rahoitusta varten. Elikkä pidän
hyvin erikoisena, että sanotaan, että se olisi tästä fuusiosta
johtuvaa. Se ei kyllä pidä paikkaansa.
Rakel Hiltunen /sd:
Arvoisa puhemies! Joka tapauksessa irtisanominen on irtisanominen
sen ihmisen kohdalla, jonka elämään tämä pelko
ja turvattomuus astuu. Ei siinä tule mieleen, minkä budjetin
pykälän aiheuttama tämä on.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka antoi kovasanaiset moitteet tavasta,
jolla Lääkelaitoksen siirto ja organisaatiouudistus
toteutettiin. Ministeri Hyssälä on luvannut ottaa
opikseen siitä, että samanlainen ei enää toistu.
Kysyn, aikooko nyt hallitus huolehtia siitä, että nämä tulevat
ja nyt menossa olevat muutokset hoidetaan niin, että ne saatetaan
kunnialla ja hyvällä, luvatulla tavalla loppuun.
Sitten, ministeri Hyssälä, kysyn teiltä suoraa
vastausta:
Miten perustelette sen, etteivät Lääkelaitoksen
siirto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilanne liity toisiinsa?
Tähän kysymykseen ette antanut vastausta henkilöstöjärjestöille.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa herra puhemies! Lääkealan turvallisuus- ja
kehittämiskeskus Fimea perustetaan nyt sitten marraskuun
alusta ja sen toimipaikka tulee olemaan Kuopio. Tällä asialla
ja Thl:n henkilöstöasioilla ei ole mitään
tekemistä keskenään. (Ed. Laakso: Ministeri
tuntee alansa huonosti!) Ei ole mitään tekemistä keskenään,
kun tästä on sovittu. Kuulitte juuri ministeri
Risikolta, että fuusio maksaa täällä 3,2
miljoonaa euroa, tämä Stakesin ja Ktl:n fuusio.
Kaikella on hintansa. Tämä seikka, josta nyt puhun,
kertoo siitä, että kun näitä laitosten
välisiä henkilöstösiirtoja tehdään, joista
on sovittu, niin lähtökohtaisesti aina on niin,
että kun resurssit siirtyvät, henkilöstö siirtyy,
niin rahat siirtyvät. Kaiken kaikkiaan näin on toimittu
kaikissa näissä asioissa. Se miinus, joka Thl:lle
on tästä tullut, on miinus 40 000 euroa, kaiken
kaikkiaan nettovaikutus miinus 40 000 euroa. (Puhemies:
Kiitoksia, minuutti on jo kulunut!) Täytyy muistaa se,
että henkilöstörahat eivät ole
kertaluonteisia niin kuin joku alueellistamisraha.
Marjaana Koskinen /sd:
Herra puhemies! Jatkan edelleen valtion henkilöstöpolitiikasta,
ja ilmeisesti kysymys on ministeri Häkämiehelle. Kun
on käynnistetty neuvottelut Itellan kohdalla, halutaan
vähentää henkilökuntaa, ja tämä tarkoittaa
sitä, että Varsinais-Suomessa Turussa jakelusta
poistuu yli 130 työntekijää, yt-neuvottelut
ovat käynnistymässä. (Ed. Skinnari: Sama valtio!)
Tiedustelen vaan sitä, miten on mahdollista, että valtion
sataprosenttisesti omistama yhtiö Itella tekee työttömiä tämmöisenä aikana,
kun työttömyysluvut ovat näin korkeat.
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Ei pidä vetää yhtäläisyyttä sille, että tehdään
työttömiä, kun aloitetaan yt-neuvottelut.
(Ed. Skinnari: Lisätäänkö porukkaa?)
Haluan korostaa, että Itellan pääluottamusmieskin totesi
tämän, samoin toimialajärjestön
puheenjohtajat; nämä suunnitelmat on valmisteltu
hyvässä yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen
kanssa. Heillä on erittäin hyvä kokemus
siitä, että tämän prosessin
aikana löytyy vaihtoehtoisia työtehtäviä jne.,
eli he olivat hyvin optimistisella mielellä tämän
prosessin osalta. Osa näistä muutoksista johtuu
teknologiamuutoksesta. Itella investoi tiettyihin jakelukeskuksiin
ja osiin ei, mutta niin kuin sanottu, niin yt-prosessi vasta alkaa
ja siihen tulee hyvin pitkät siirtymäajat.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Suomen kannalta on ihan välttämätöntä,
että valtion töissä on osaavaa, motivoitunutta
ja tyytyväistä työntekijäkaartia.
Nyt välttämättä valtion palkat
eivät aina ole kilpailleet tasollaan yksityisen puolen
palkkojen kanssa, mutta on ollut varmuus siitä, että valtio
on hyvä työnantaja, pitää huolta
työntekijöistään. Nyt on kuitenkin
käymässä toisin. Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen osalta keskustellaan 110 työntekijän
vähentämisestä, irtisanomisesta; Itellan
kohdalla, valtionyhtiön kohdalla, ovat yt-neuvottelut käynnissä.
Onko tämä sellaista työllisyyspolitiikkaa,
jota tässä tilanteessa, kun työttömyys
yksityiselläkin puolella lisääntyy, halutaan
edistää myös valtion toimesta? Kysynkin
työministeri Anni Sinnemäeltä: Onko tämä teidän
mielestänne oikeaa työllisyyspolitiikkaa irtisanoa
valtion laitoksista ja valtion yrityksistä?
Työministeri Anni Sinnemäki
Arvoisa puhemies! Valtion henkilöstöpolitiikka
sinänsä on tietenkin koko hallituksen vastuulla,
mutta jos katsoo viimeaikaisia työllisyyslukuja, niin julkisen
sektorin työllisyys on pysynyt kohtuullisen hyvällä tasolla.
Työttömyyttä sieltä ei ole syntynyt.
(Vasemmalta: Sehän heikkenee nyt!) Henkilöstön
painopiste on muuttunut jonkin verran sillä tavalla, että sosiaali-
ja terveydenhuollon suorittavan tason töissä on
enemmän ihmisiä kuin aikaisemmin ja sitten taas
hallinnon palveluksessa jonkin verran vähemmän
ihmisiä kuin aikaisemmin, mutta julkisen sektorin työllisyys
sinänsä on pysynyt korkealla tasolla eikä ole
aiheuttanut lisää työttömyyttä.
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Tässä jää kyllä käteen
huoli siitä, onko todellakin koko valtion henkilöstöpolitiikka
muuttumassa eli ryhtyykö valtio hyväksymään
irtisanomiset keinona vähentää omia menojaan
silloinkin, kun on tarpeellisia tehtäviä, niin
kuin tässä laitoksessa todella on.
Pääministeri Vanhanen, en tiedä,
muistatteko, mutta te esititte, kun tämä talouskriisi
alkoi vuosi sitten, vakavan vetoomuksen yrityksille ja työnantajille
pidättäytyä irtisanomisista, vakavan
vetoomuksen, ja nyt te olette itse hallituksessa hyväksynyt
esityksen, joka johtaa massamittaiseen henkilöstön
vähentämiseen valtion laitoksen osalta. Täällä ministeri,
jos sain ymmärrettyä oikein teidän vastauksenne,
ei ota mitään vastuuta oman hallinnonalan tapahtumista
(Ed. Kimmo Kiljunen: Ei mitään vastuuta!) vaan
puhuu, että eri pykälien perusteella tapahtuu
näin.
Vastaatteko te, pääministeri Vanhanen, vai esitättekö te
vetoomuksen ministeri Risikolle vai vetoatteko kenties itseenne,
että pidättäydytään irtisanomisista?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Se vetoomus on voimassa, koskee kaikkia työnantajia
Suomessa, myös valtiotyönantajaa. Valtiotyönantajalla
on yli 100 000 ihmistä palveluksessaan, ja nämä työpaikat
ovat tärkeitä tällaisen talouskriisin
keskelläkin. Mutta talouskriisi ei ole syy ja tekijä,
joka estäisi hallinnon kehittämistä,
järjestelmien uudistamista, ja näiden kohdalla,
on sitten kyse tuottavuusohjelmasta tai alueellistamisesta tai eri
virastojen ja laitosten yhdistämisestä tai niiden
kehittämisestä, aina tavoite on, että järjestelyt
tehdään ilman irtisanomisia. Sataprosenttisesti
tässä ei aina onnistuta, mutta menetykset täytyy
pyrkiä minimoimaan näissä järjestelyissä.
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa herra puhemies! Kun te, ministeri Risikko, sanoitte,
että tämä yli sataa Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen työntekijää koskeva irtisanomisuhka
ei millään tavalla johdu fuusiosta, niin toivon,
että te nyt sillä tavalla, että tuo henkilöstökin
ymmärtäisi, kertoisitte, mistä tämä sitten
johtuu. Kyllä siellä henkilöstön
mielenosoituksessa hyvin vahvasti oli juuri se epäily,
että nimenomaan tästä fuusiosta tämä johtuu
ja vielä niin, että heitä on johdettu harhaan,
kun ei ole kerrottu ajoissa fuusiota toteutettaessa, että tällainen
vähentämisuhka on päällä.
Tiesittekö te silloin, kun tuota fuusiota suunnittelitte
ja kun sitä toteutettiin, että sieltä näin paljon
joutuisi väkeä kenties lähtemään?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Kuten tiedätte, niin Kansanterveyslaitoksen
ja Stakesin fuusiosta on keskusteltu kolme eri kertaa. Selvityksiä on
siis tehty kolme. Kolmannen teki minulle tällainen selvityshenkilöpari,
ja he päätyivät siihen, että koska
on kaksi vähän saman tyyppistä laitosta — tekevät
samanlaisia asioita, jonkin verran pääl-lekkäisyyksiä ja
hallinnollisia päällekkäisyyksiä — he
esittivät tätä yhdistämistä.
Olin itsekin sitä mieltä, ja pitää muistaa,
että siinä vaiheessa me emme olleet tällaisessa
taantumassa, missä nyt olemme, ja että tästä fuusiosta
johtuvia kustannuksia on vain 3,2 miljoonaa euroa. Sen lisäksi tietenkin,
koska on näitä uudelleenkohdentamisia jouduttu
tekemään ja se on koskenut sekä Terveyden
ja hyvinvoinnin laitosta että vielä enemmän
esimerkiksi Työterveyslaitosta ja myöskin sosiaali-
ja terveysministeriötä eli me annoimme kaikki
siihen yhteiseen pottiin, tämä on koostunut hyvin
monesta eri summasta, joka sitten on aikaansaanut Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksella tämän tilanteen, (Puhemies: Kiitoksia,
minuutti on kulunut!) ja osasta kyllä, ja suurimmasta osasta,
on päättänyt nimenomaan Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos.
Antti Rantakangas /kesk:
Arvoisa puhemies! Alueellistaminen on tärkeä yhteiskuntapoliittinen
linjaus. Maakunnissa ja haja-asutusalueilla on jouduttu pitkään
tottumaan siihen, että valtion palvelut etääntyvät
aluekeskuksiin ja maakuntakeskuksiin, ja sen takia tarvitaan tällainen
vastaveto elikkä alueellistaminen. Pidän tärkeänä,
että hallitus jatkaa ohjelmansa mukaan tätä painottaen
Väli- ja Pohjois-Suomea ja ei huomioi sitä,
että ed. Heinäluoma ja SDP ovat kääntäneet
takkinsa tässä alueellistamisessa. Te vielä viime
kaudella kannatitte alueellistamista, olitte valmis sitä toteuttamaan,
mutta kun vaaleissa jäitte oppositioon, niin ryhdyittekin
kiivaasti vastustamaan. Kysyn herra pääministeriltä:
Eihän tämä demareitten kannanmuutos vaikuta
hallituksen linjaan? (Naurua)
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Alueellistamisen tavoitteet ja lähtökohdat
on määritelty itse asiassa jo Lipposen toisen hallituksen
aikana, ja sitä tullaan jatkamaan. Sitä pitää jatkaa
nyt varsinkin tänä aikana, kun me odotamme suurten
ikäluokkien eläkkeelle siirtymistä. Tässä meillä on
sellainen aikaikkuna, jonka yhteydessä alueellistamista
voidaan tehdä ilman, että siitä yksilötasolla,
työntekijätasolla aiheutuisi sellaisia haittoja.
Voidaan mahdollisimman moni uudella alueella tapahtuva toimi täyttää uudella
työvoimalla.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on erittäin huolestunut
siitä mahdollisuudesta, että todella 110 henkeä joudutaan
irtisanomaan, koska sehän on täysin sen vastainen,
mitä me mietinnössämme totesimme, että kun
tämä fuusio tapahtuu, niin ketään
ei irtisanota. Eli kyllä me valiokunnassa tulemme tekemään
lausunnon valtiovarainvaliokunnalle, budjettilausunnon, että meillä on
mahdollisuus palauttaa tämä raha, sillä ei tämä ole
oikein, että 200 ihmistä on tuolla mielenosoittamassa.
Miten on, ministeri Risikko, voisimmeko yhdessä selvittää sen,
mistä tämä johtuu?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! On ihan täysin mahdollista.
Minä olen pyytänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta
myöskin sen laskelman, mitkä ovat ne summat, mitkä ovat
ajaneet tähän näin, ja sitten me olemme
ministeriöstä pyytäneet myöskin
meidän talouspuoleltamme tämän arvion
tästä asiasta. Nyt haluan muistuttaa sellaisen
asian, että tämä on kuitenkin itsenäinen
laitos ja me emme ministeri Hyssälän kanssa ole
olleet niitä henkilöitä, jotka ovat tehneet
niitä päätöksiä, mitä tämä laitos
aikoo tehdä tässä tilanteessa, emmekä myöskään
siitä, mikä on aikaansaanut näitä menoja.
(Ed. Tennilä: Te voitte tehdä päätöksen
ja estää muutokset!) Me emme ole näistä vastuussa.
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:
Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko mainitsi, että tämän fuusion
syynä oli se, että haluttiin poistaa hallinnollisia
päällekkäisyyksiä. Nyt olen
kuitenkin ed. Asko-Seljavaaran kanssa yhtä lailla sosiaali-
ja terveysvaliokunnan jäsenenä huolestunut siitä, mitä sille
tutkimukselle, sen substanssille, tapahtuu täällä uudessa
laitoksessa. Eli miten nyt taataan se, kun siellä yt-neuvottelut
ovat jo päällä ja 110 ihmistä on
menettämässä työpaikkansa, että se
arvokas sosiaali- ja terveydenalan tutkimus, jota siellä tehdään,
voi jatkua?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Aivan totta, tämä on
erittäin tärkeää. Alusta lähtien,
kun olen tässä fuusiokeskustelussa ollut ja siitä aikoinansa
päättänyt, että se fuusioidaan,
niin siitä lähtien tästä on keskusteltu,
koska STM:hän tulosohjaa tätä Terveyden
ja hyvinvoinnin laitosta. On tärkeää,
että siellä säilyy vahva sekä sosiaali-
että terveydenhuollon tutkimus. Nyt, kun on kysymys siitä,
että Kansanterveyslaitos oli aika iso terveydenhuollon
tutkimuslaitos ja sitten taas Stakes oli sekä että,
niin nyt on kyllä suuri sellainen haaste, että siellä säilyy
vahvana myös sosiaalipuolen tutkimus- ja kehittämistyö,
koska, jos katsoo näitä kahta irrallisena, siinä on
painottunut se terveyspuoli. Siitä tulosohjauksen neuvotteluissa
kyllä käydään moniakin keskusteluja
vielä tulevaisuudessa.
Matti Ahde /sd:
Herra puhemies! Valtion palveluksessa vuonna 1990 oli 210 000
työntekijää ja ensi vuonna, kun yliopistot
siirtyvät pois, on 84 000. Kaikissa tilastoissa
on voitu todeta, että valtio on vähentänyt
eniten työvoimaa, kunnat ja yksityinen sektori vähemmän.
Tämä on tosiasia, ja sen takia, kun ministeri
Sinnemäki sanoi, että julkinen sektori, niin se
tarkoittaa kyllä kuntia tämän hyvän
työllisyyskehityksen kannalta, mutta valtio on hoitanut
huonommin. Ja erityisesti nämä työpaikat
ovat vähentyneet kehitysalueilta ja Kehä III:n
ulkopuolelta. Millään toimenpiteellä ei
ole pystytty tätä ongelmaa ratkaisemaan. Nyt kysyn
ministeriltä: Onko tämä kehityssuunta
huomioon ottaen tämä työllisyystilanne,
tämä suhdannetilanne, onko tämä hyvä,
vai pitäisikö tässä tehdä joku
linjatarkistus ja valtion tulla hivenen uuden tyyppisin miettein
tähän työllisyystilanteen ratkaisemiseen?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Ehkä ministerit vielä vastaavat,
mutta ensin tähän itse perusasetelmaan, että valtion työpaikkojen
määrä on tippunut yli 200 000:sta alaspäin.
Minusta pitää kuitenkin muistaa ja tuoda esille
se, että erittäin iso osa tästä pudotuksesta
johtuu vain siitä, että on siirrytty valtion suorasta
työpaikasta esimerkiksi liikelaitosten kautta yhtiöihin
tai kymmeniätuhansia yliopistojen työpaikkoja
tulee siirtymään tästä linjaorganisaatiosta
autonomisiin, itsenäisiin työpaikkoihin. Mutta
eivät ne työpaikat mihinkään
häviä, vaikka eivät ole suoraan valtion
työntekijöitä.
Sitten toinen seikka on se, että kun puhutaan 20 vuoden
aikaperspektiivistä, niin tällaisena aikana pitää myös
valtionhallintoa kehittää. Meillä on
parhaillaan menossa muun muassa sektoritutkimuksen osalla uudistustoimet.
Meillä on valtavasti sektoritutkimuksen erillislaitoksia,
jotka ovat kymmenien vuosien, oikeastaan sadan vuoden aikana syntyneet,
yhteensä tuhansia eli lähes kymmenentuhatta työntekijää.
Siellä on tällaisia tarpeita, niin kuin tässä edellä käytiin
läpi, että kannattaa laittaa laitoksia yhteen,
hakea synergiaa ja sitä kautta myös tehokkuutta
lisää. Valtio pystyy myös tätä kautta
vapautuvia voimavaroja käyttämään
(Puhemies: Minuutti on kulunut!) itse siihen varsinaiseen tutkimustyöhön
tai muihin yhteiskunnallisesti tärkeämpiin tehtäviin.
Työministeri Anni Sinnemäki
Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan tulevaisuuden työvoimatarpeita,
niin arvioin kyllä sillä tavalla, että nimenomaan
kunnallisella sektorilla julkisten työpaikkojen määrä tulee
jatkossakin lisääntymään ja
valtion puolella vähemmän. Kunnallisella sektorilla
me tarvitsemme koulutuksessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa
erityisesti kasvavan vanhusväestön määrän
takia enemmän henkilöitä, ja se on yksi
meidän tulevaisuuden suurista haasteistamme, että löydämme
ne henkilöt, jotka kouluttautuvat näille aloille,
ja että löytyy tarpeeksi työntekijöitä näihin
asioihin. Akuutissa tilanteessa esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistojen
osalta työntekijöitä ensi vuodelle tullaan
lisäämään ja tämän
vuoden osalta on tuottavuustavoitteita lievennetty, mutta pidemmällä aikavälillä en
usko, että nimenomaan valtion työntekijämäärä tulee
kasvamaan, vaan julkisen sektorin työntekijöiden
määrä tulee lisääntymään
nimenomaan kunnallisella puolella.