Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Suomessa elinkeinoelämän pyörät pitäisi laittaa pyörimään, ja tämä on ollut jaostossa yksi tällainen tärkeä periaate.

Sana "vienti" on hyvin harvoin loppujen lopuksi näissä kysymyksissä esillä, ja tässä suhteessa tässä esityksessä on vientiin kiinnitetty erityistä huomiota ja siinä mielessä myös otettu esille, mitkä ovat pienten yritysten menestymisen mahdollisuudet muun muassa Venäjällä ja miten tällainen palveluneuvonta muun muassa puhelimitse voisi käytännössä tapahtua.

Intian ja Kiinan ohella tässä mietinnössä on kiinnitetty erityistä huomiota vientiin Venäjälle. Venäjähän on meidän kolmesta tärkeästä vientimaasta, Saksan ja Ruotsin ohella, se, jossa on tällä hetkellä mahdollisuuksia: onhan se valtio, jolla on vähän velkaa, jos ollenkaan, verrattuna velkaiseen Euroopan unioniin ja euromaiden alueeseen. Tässä on erityisesti tuotu esille Luoteis-Venäjä, jonka määrittely on tässä sillä tavoin mainittu, että se olisi Barentsin meri, Murmanskin alue, Jekaterinburg, Komin tasavalta ja erityisesti Venäjän Karjala, jossa sijaitsee suomen kielen toiseksi merkittävin yliopisto maailmassa. Tämä suomalaisilta helposti unohtuu, kun venäjän kieltä osaamaton Suomi etsii ihmisiä, jotka osaisivat sekä venäjän että suomen kieltä. Ne ihmiset löytyvät Petroskoin yliopistosta ja muun muassa niin sanotusta Lönnrotin koulusta, jossa 700 lasta opiskelee suomen kieltä, kuten Venäjä-ystävyysryhmän valtuuskunta saattoi viime syyskuussa todeta.

Venäjän merkitykseen on silläkin tavoin kiinnitetty huomiota, että kun Venäjä-ministeriryhmä on nyt perustettu, ja se on pitänyt ensimmäisen kokouksensakin, niin Venäjä-ministeriryhmä valmistelisi koko valtioneuvoston selonteon eduskunnalle Suomen Venäjä-politiikasta toimenpideohjelmineen — myös siltä kannalta, miten näitä määrärahoja kohdennetaan, jotta Suomi voisi tästä yhteistyöstä parhaalla mahdollisella tavalla hyötyä. Se tarkoittaa myös sitä, että tämä tapahtuu yhteistyössä yritysten kanssa, jotka jo ovat kiinnostuneita ja jo toimivat Venäjällä, mutta myös niitten kanssa, jotka ovat tähän vasta menossa. Jaosto kuuli Metson, Rauten ja Cargotecin edustajia, jotka kiinnittivät huomiota muun muassa rahoitukseen ja moniin muihin yritysten kannalta tärkeisiin yhteistyöasioihin sekä ennen kaikkea juuri tähän nyt sukupolvenvaihdoksessa olevaan ongelmaan, että venäjän kielen taitoisia nuoria ihmisiä on valitettavan vähän. Monta työttömyyskortistossa olevaa auttaisi, että osaisi venäjän kieltä.

Tässä mietinnössä on myös tuotu esille yritysten tukemiseen liittyvät kysymykset. Jos yritykset eivät pärjää, niin silloin me olemme tekemisissä niin yrittäjien kuin muittenkin kansalaisten talous- ja velkaneuvonnan kanssa, ja voisi sanoa, että valitettavan tavalliseen tapaan eduskunnassa joudutaan ministeriöitten vaillinaisia esityksiä täydentämään, niin kuin nytkin miljoonalla eurolla, jotta talous- ja velkaneuvonta voisi käytännössä toimia. Mutta tärkeä asia tässä on se, että mietinnössä kokonaisuudessakin ehdotetaan, että pikavipit kielletään 2013 alusta. Pikavipit työllistävät tällä hetkellä alioikeuksia ja ylempiä oikeusasteita ja aiheuttavat tarpeettomasti lisäkustannuksia yhteiskunnalle, kun samaan aikaan etsitään säästöohjelmia, niin että siinä on paras tapa säästää ja lopettaa pikavipit mahdollisimman nopeasti.

Työllistämisen osalta myös työttömien yhdistysten toiminnan edistämiseen niin, että ne järjestävät matalalla kynnyksellä työttömille töitä kuten tähänkin asti, on annettu mahdollisuuksia.

Myös Kuluttajaliiton merkitystä niin eurooppalaisessa kuluttajasuojassa kuin myöskin Kuluttajaliiton toimintaa käytännössä valiokuntaa pitää tärkeänä ja on nähnyt tarpeelliseksi lisätä näitä määrärahoja.

Maakuntien rahan osalta valiokunta päätyi loppujen lopuksi 2 miljoonan euron nostamiseen, kuitenkin siten, että siinä näkyy myös tämä Venäjä-yhteistyön tärkeys, niin että kunnat tekisivät enemmän yhteistyötä Venäjän kanssa, ja tämä ohjelma on ohjelmista ainoa, johon nyt sitten osoitetaan käytännössä lisää rahoitusta.

Arvoisa puhemies! Näillä muutoksilla on tarkoitus auttaa elinkeinoelämää ja työllistämistä erityisesti nuorten mutta myös pitkäaikaistyöttömien osalta.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Keskityn kolmeen kohtaan eli innovaatioiden ja kansainvälistymisen edistämiseen, energiapolitiikkaan ja sitten aluekehitykseen.

Mutta aloitan kuitenkin muutamalla sanalla tästä talouden tilanteesta, koska ymmärrettävästi vientivetoinen Suomi on täysin riippuvainen kansainvälisestä taloudellisesta kehityksestä, ja tämä ratkaisematon velkakriisi ylläpitää tätä epävarmuutta, joka ruokkii itse itseään. Näin ollen suomalaisten yritysten kannalta on aivan keskeistä se, miten tämä velkakriisin vakautus onnistuu.

Yritykset ovat jo nyt joutuneet reagoimaan tilanteeseen lomauttamalla ja irtisanomalla työntekijöitä, mikä on luonnollisesti valitettavaa, mutta tämän kehityksen katkaiseminen edellyttää velkakriisin ratkaisua pysyvällä tavalla. On hyvä muistaa, että meidän tavaraviennistämme yli 50 prosenttia menee EU-alueelle ja yli kolmannes euroalueelle.

Suomessa toimivat pankit pärjäävät vielä kohtuullisen hyvin. Euroopan pankkiviranomaisen testeissä tämä johtopäätös on tehtävissä. Suomessa toimivilla pankeilla ei ole lisäpääomituksen tarvetta, ei nykynäkymin. Pikemminkin viime aikoina Suomeen on virrannut rahaa ikään kuin turvasatamiin. Mutta ei kuitenkaan voi olla toteamatta, että pitkittyessään velkakriisi kuitenkin lisää epävarmuutta ja sijoittajat vetävät herkästi sijoituksiaan pois reuna-alueilta. Näin ollen tämä voi heijastua vielä kohtuullisen hyvin toimivaan rahoitustilanteeseen.

Tähän suhdannetilanteeseen nähden hallitus on tehnyt useita suhdannepoliittisia päätöksiä. Näistä isoin ja merkittävin on luottomuotoisen viennin rahoituksen käyttöönotto. Tällä parannetaan suomalaisten vientiyritysten kilpailuasemaa suhteessa vaikkapa ruotsalaisiin ja saksalaisiin, ja luonnollisesti tämä velkakriisitilanne entisestäänkin vaikeuttaa rahoituksen saantia ja nostaa tämän päätöksen merkitystä.

Edelleen hallitus on jatkanut Finnveran ja Teollisuussijoituksen suhdanneohjelmia. Finnveran kykyä ottaa riskiä vahvistetaan, ja se on luonnollisesti äärimmäisen tärkeää tässä ajassa. Tähän tähtää myöskin valtiovarainvaliokunnan lisäys Tekesin tappiovarauksiin, jota pidän erittäin oikeana.

Sitten innovaatioista ja kansainvälistymisestä. Ensinnäkin Suomi toimintaympäristönä pärjää erinomaisen hyvin kansainvälisessä vertailussa. Tämmöisessä World Economic Forumin testissä, joka on yksi arvostetuimpia, Suomi oli neljäntenä kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Euroopan unionin pk-yritysten toimintaympäristöä vertailleessa testissä ja tutkimuksessa Suomi oli ykkönen. Eli lähtökohtamme pärjätä ovat kuitenkin kohtuullisen hyvät. Siitä huolimatta talouden tervehdyttämiseen liittyen olemme joutuneet tekemään säästöpäätöksiä, jotka kohdistuvat muun muassa Tekesiin: Tekesin avustusten taso tippuu 550 miljoonasta 50 miljoonalla. Kuitenkin Tekesin lainamuotoinen rahoitus kasvaa 14 miljoonalla, ja kun tämä yhdistetään sitten niihin valiokunnan tappiovarauksiin, eli silloin kun laina ei onnistu, se muuttuu sitten käytännössä avustukseksi. Pitää muistaa, että tämä ensi vuoden Tekesin taso on samaa tasoa kuin 2008 tai sitä ennen. Mistään romahdusmaisesta muutoksesta ei siis ole kysymys.

Edelleen: Kansainvälistymisen määrärahat kasvavat, vaikka eduskunnassa syksyn aikana on ehkä saanut toisen mielikuvan. Ne kasvavat noin 3 miljoonalla johtuen siitä, että tältä vuodelta säästyy rahaa, joka siirtyy ensi vuoden käyttöön. Tätä tavoitetta tukee myöskin valiokunnan lisäys Venäjälle etabloituvien yritysten kansainvälistymisavustuksiin.

Edelleen: Finpron leikkaukset ovat käytännössä nollassa, ja kun siihen yhdistetään se, että Invest in Finland Bureaun toiminta yhdistetään Finprohon, niin Suomella on yksi organisaatio auttamaan kansainvälistymistä rajojen ulkopuolelle, ja sama organisaatio houkuttelee pääomia ja investointeja Suomeen.

Energiapolitiikasta muutama sana. Ensinnäkin hallitus on sitoutunut uusiutuvan energian edistämiseen edellisen eduskunnan päätösten pohjalta. Kuitenkin muutama sana kiinteän sähkön tuotantotuen lopettamisesta.

Täällä on käyty erilaista keskustelua ja jopa uhattu valtiota raastuvalla. Haluan korostaa, että tämä kiinteä sähkön tuotantotuki käsiteltiin aikanaan perustuslakivaliokunnassa ja todettiin, että se on täysin eduskunnan toimivallassa — täysin eduskunnan toimivallassa. Tuota tukea on muutettu neljä kertaa sen voimassaolon aikana, kaksi kertaa muun muassa silloisen ministeri Pekkarisen aikana, eli tämäntyyppistä tähän asiaan ei liity, ja pitää muistaa, että yli 90 prosenttia kiinteän sähkön tuotantotuen volyymistä siirtyy syöttötariffijärjestelmään. Eli tältä osin tämä korjaa tätä tilannetta. Kaiken kaikkiaan syöttötariffin määrärahat nousevat ensi vuonna 100 miljoonaan.

Aluekehityksen osalta — puhemies, varmaan aika alkaa loppua ja on käytännössä jo loppunutkin — mutta aluekehityksen kuva on eri puolilla Suomea erilainen. Kaivostoiminta ja uusiutuva energia ovat varmaan niitä valopilkkuja eri puolilla Suomea, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, ja tuon kehityksen vahvistaminen luonnollisesti on ja tulee olemaan tämän hallituksen painopisteenä. Samalla hallitus valmistautuu EU-rakennerahastokauden vaihtumiseen 2014. Suomi hakee oikeudenmukaista ja reilua kohtelua tuossa ratkaisussa, ja tämän lisäksi me pyrimme hyvin määrätietoisesti keventämään EU-rakennerahastohallintoa. Suomessa menee aivan kohtuuttoman paljon tuosta EU-rahasta hallinnointiin sen sijaan, että raha menisi itse hankkeisiin ja uusien työpaikkojen luomiseen.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia valiokunnalle, sen jaostolle, erittäin hyvästä työstä ja hyvästä yhteistyöstä budjettiasioitten valmistelun osalta koskien myös niitä sektoreita, joista vastaan.

Täällä edustaja Skinnari jo käsittelikin niitä muutoksia, joita on tehty työttömien yhdistysten eli kansalaistoiminnan tukemiseen, talous- ja velkaneuvontaan ja kansalaistoimintaan kuluttajapolitiikan alueella.

Haluaisin kuitenkin aloittaa, samalla tavalla kuin ministeri Häkämies, toteamalla, että tämä epävarmuus, joka kansainvälisestä taloudesta tulee ja vaikuttaa Suomeen, liittyy tietysti myöskin meidän kasvunäköaloihin ja sitä kautta pidemmässä juoksussa työllisyyteen. On selvää, että jos kasvuvauhti hidastuisi Euroopassa ja sitä kautta myös meillä useammaksi vuodeksi totutusta, niin sillä jollain viiveellä on sitten vaikutuksia myöskin — ei välittömästi — työllisyyskehitykseen. Nythän meillä on vielä tilanne se, että työttömyys vuoden takaisesta on laskenut. Huomenna tulee uusia työttömyyslukuja, joista tiedämme sitten tarkemmin, mutta joka tapauksessa vielä kehitys on ollut työllisyyden kannalta hyvä. Mutta on totta kai se riski, että työttömyyden taittuminen alkaa hidastua tai jämähtää paikalleen, ja jos nämä ongelmat jatkuvat ja pitkittyvät, niin totta kai sitten tämä haastaa meidät myös näissä työllisyysasioissa.

Me olemme varanneet siis budjetissa 484 miljoonaa euroa suoraan momentille 51, ja kun nämä nyt on siirretty myöskin siirtomäärärahoiksi, niin me oletamme, että tämän vuoden puolelta jää rahaa käyttämättä, joita voidaan käyttää, eli tämä kokonaissumma nousisi vähän yli 500 miljoonaan. Tämä kaikkien muiden toimien myötä johtaisi siihen, että tämä aktivointiaste pystyttäisiin pitämään 27,6:n, vajaan 28 prosentin tasolla. Tämä määrällisesti tarkoittaa kuitenkin alle 100 000 ihmistä, eli 92 550 ihmistä pystyttäisiin näitten toimien piirissä tällä määrärahasummalla, yhteen laskettuna, ylläpitämään. No, totta kai, jos työttömyys alkaa kasvaa, näihinkin toimenpiteisiin täytyy sitten jatkossa kyetä meillä reagoimaan.

Toinen asia, joka tässä budjetin ohella on tärkeä sanoa kasvun, työllisyyden ja ennustettavuuden kannalta, on ehdottomasti se, että me olemme saaneet budjettiratkaisumme ohella nyt aikaan kattavan talous- ja työllisyys- ja ostovoimaratkaisun, raamisopimuksen ja siihen liittyvät valtiovallan toimenpiteet. Sillä on myös vakautta ja työllisyyttä koskettava merkittävä vaikutus. Tässä on vielä se hienous, että sekä budjetti että nämä raamiratkaisut pitkine sopimuksineen ovat asioita, joista voimme itse päättää ja tehdä ne mahdollisimman hyvin. Muihin asioihin voidaan ehkä välillisemmin vaikuttaa.

Sitten painopisteistä. Tässä budjetissa on haluttu korostaa erityisesti nuorten syrjäytymisen ja työllisyyden parantamisen toimia, joista on täällä salissa paljon puhuttu, ja myös panostaa pitkäaikaistyöttömyyteen. Me kohdennamme näitä määrärahoja, niin kuin hyvin tiedämme, juuri näihin olennaisiin asioihin. Haaste on valtava, koska meillä on vähän yli 56 000 pitkäaikaistyötöntä ja 27 000 alle 25-vuotiasta työtöntä ja paljon nuoria, jotka eivät ole koulutuksessa eivätkä työssä, tämmöisessä mustassa aukossa, jotka eivät näissä tilastoissa näy. Se on se iso tarina, jota me haluamme näillä toimenpiteillä edistää.

Sitten haluaisin mainita vielä siitä, että työllisyysperusteisia siirtomenoja investointeihin on ensi vuonna varattu 4 miljoonaa euroa, mutta ehkä tähän lohdutukseksi on hyvä sanoa, että noin 17 miljoonaa on käyttämättä tältä vuodelta. Jos järkeviä kohteita on ja muuta rahoitusta löytyy, niin tämä summa on tätä kautta paljon merkittävämpi kuin se 4 miljoonaa euroa.

Sitten tämän vuoden alusta virallisesti siirtyvät kotouttamisasiat TEMin hallinnonalalle. On hyvä sanoa, että tämmöinen monikulttuurisuus ja arvojen ja tapojen monimuotoisuus ovat yhä suuremmassa määrin osa suomalaista yhteiskuntaa, ja on tärkeätä, että me kiinnitämme näihin asioihin huomiota. Meillä on 167 700 ulkomaalaista, ja jos tällainen kehityskuva menee tästä eteenpäin, niin vuonna 2020 näitä ihmisiä on Suomessa noin 300 000. Tämäkin kertoo siitä, että on tärkeätä kiinnittää huomiota koulutukseen, osaamiseen ja työhön ja sitä kautta ihmisten kotouttamiseen. Näihin toimenpiteisiin olemme myös varautuneet. Minä luulen, että se, mihin me tarvitsemme lisäpanostuksia, on juuri kotouttamismäärärahojen arkinen työ. Siihen kysymykseen varmaan palaamme vielä kevään kehyskeskustelujen myötä.

Näillä sanoilla, arvoisa puhemies, toivon, että käymme nyt asiallisen ja hyvän keskustelun budjetin tästä osasta.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on enemmän kuin mikään maa riippuvainen metsäteollisuuden ja metsäklusterin työstä ja tuloksesta, ja tässä suhteessa haluaisin hallituksen huomiota kiinnittävän nyt tämän metsäteollisuuden ja vientiteollisuuden toimintaedellytyksiin laajemmin. Itämeren rikkipäästömaksu, suoran sanoen harhautuminen viime kaudella IMO-asiassa, nyt ilmastokokouksen, Durbanin, vaikutukset — miten eliminoidaan nämä kielteiset vaikutukset? Onko hallituksella laajasti poikkihallinnollista otetta metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin energian, kuljetuskustannusten ja myöskin hallitusohjelman mukaisten puuhuoltoa parantavien metsälainsäädännön uudistamisen ja metsänhoitoyhdistysjärjestelmän osalta?

Puhemies! On kiinnitettävä huomiota myös aktiivisempaan kansallista kehittämistä palvelevaan omistukseen valtion omistajuudessa. Me emme voi ulkoistaa yhtiön johdolle kvartaalipäätöksentekoon näin vakavana aikana valtionyhtiöiden kehittämistä.

Ville Vähämäki /ps(vastauspuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Nämä mietinnön mukaiset muutokset vastaavat niitä keskusteluja sekä kuulemisia, joita työ- ja elinkeinojaostossa on syksyn aikana käyty. Näihin muutoksiin ja siihen tapaan, miten nämä tämän pääluokan lisäykset on jaettu, täytyy olla tyytyväinen. Haluan kuitenkin kiinnittää huomion vastalauseen 1 mukaisiin muutosesityksiin. Täällähän vähennetään 100 miljoonaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta tämän vastalauseen 1 mukaisessa muutosesityksessä ja tämä sitten edelleen jyvitetään kahteen momenttiin. Haluaisin kiinnittää tähän asiaan jatkossa huomiota, että jos näitäkin voitaisiin ottaa huomioon. Ei minulla muuta.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriö on Suomen ja hallituksen sydän. Se sykkiessään pystyy kasvattamaan ja tuomaan meille sitä vaurautta, mitä me tarvitsemme, mutta sen huonosti mennessä ilman muuta Suomi lamaantuu. Tässä hallitus on jo omassa esityksessään nähnyt tämän tärkeyden ja pystynyt eri osa-alueilla ottamaan huomioon viennin ja erityisesti kasvun edellytyksiä tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Eduskunta sitten hiukan vielä täydensi näitä kohtia, mitä siellä on. Mutta aivan kuten ministeri sanoi, tämä ratkaisematon velkakriisi ruokkii itse itseään, ja jos meillä ei yrityksillä ole sitä lainansaantimahdollisuutta pitkäaikaisinvestointeihin, niin kyllä meillä ongelmia tulee.

Tähän pääomittamiseen: Vaikka meillä tällä hetkellä pankit ovat erittäin hyvässä kunnossa, silti iskuja voi tulla meidän reunamaille. Kysyisin: miten ministeri katsoo, pitäisikö meidän pitkällä tähtäimellä kuitenkin miettiä sitä pääomittamistarvetta pankeille?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin entisistä urheilijoista, tässä tapauksessa voi myös ministereistä sanoa, että ovat kyllä parhaansa yrittäneet mutta katsotaan nyt, mihinkä se sitten riittää — eikä ihan joka suhteessa riitä kaikkeen siihen, mitä toivetta olisi. Ministeri Häkämies kyllä osasi oikein oivaltaa, mistä kenkä puristaa. Pari asiaa tässä nyt niistä.

Ensinnäkin uusiutuva energia. Kaikkialla maailmassa satsataan nyt uusiutuvaan energiaan. Me teimme kunnianhimoisen suunnitelman, on paha ja on huono asia, että te lähdette sitä leikkaamaan. Toivottavasti muutatte suunnan kelkallenne ensi tilassa.

Toinen asia: innovaatiorahoitus. Mitä se innovaatiorahoitus on? No, se on rahoitusta sellaiseen toimintaan yrityksissä ja yritysten yhteistyökumppaneille, että ne toimet johtavat elinkeinoelämän tuottavuuden parantamiseen, joka on taas elinehto sille, että me Suomessa menestymme. Ministeri Häkämies, koskaan ennen Suomen viime vuosikymmenten historiassa, kun ovat pahat ajat koittaneet, ei ole menetelty niin, että on valtavasti leikattu tätä Suomen menestyksen ydinrahaa, vaan sitä on yleensä lisätty. Nyt sitä leikataan heti 60 miljoonaa euroa ja vaalikauden loppupuolella jo 85 miljoonaa euroa. Mihinkä tämä ajattelu oikein perustuu (Puhemies koputtaa) ottaen huomioon, että ylipäänsä yritystuet ovat meillä koko Euroopan pienimmästä päästä?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ryhdy erikseen kiittämään kaikesta siitä, mistä täällä on jo erikseen kiitetty ministereitä. Korostan nyt kuitenkin tuota työttömien yhdistysten miljoonaa ja toisaalta sitten isompaa asiaa, tätä raamisopimusta, mutta sen sijaan haluan kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että kun työttömyyden kasvu on uhkaamassa, ei kuulosta kovin hyvältä se, että joittenkin ely-keskusten työvoimahallintoa uhkaavat lomautukset, kenties jopa irtisanomisetkin, siksi, että nämä palkkamäärärahat eivät ole riittäviä. Itselleni oli kohtuullinen hämmästys, kun kuulin, että ministeriöt yleisemminkin käyttävät sitä periaatetta, että yli 63-vuotiaille ei budjetoida palkkarahoja. Se on tämän työssäoloiän jatkumisen kannalta varsin mielenkiintoinen käytäntö ja johtaa kohtuuttomuuksiin, kenties tilanteisiin, joissa jo eläkeiän ylittäneet työssä olevat joutuvat irtisanoutumaan. Muutenhan se tietysti menee ihan hyvin, mutta työt voivat jäädä tekemättä.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Häkämies muistutti aivan oikein siitä, että hallitus on vahvasti sitoutunut uusiutuvan energian tavoitteisiin. Jos katsotaan syöttötariffin käyttöönottoa, niin sitä kautta myös satsataan selvästi huomattavia rahasummia. Toisaalta on myös niin, että uusiutuvan energian edistämisessä riittää todella paljon töitä, ja se liittyy toki myös meidän päästötavoitteidemme saavuttamiseen.

Kestävissä energiaratkaisuissa on huomattava vientipotentiaali, ja sen takia uusiutuvassa energiassa ei ole kyse vain energiapolitiikasta vaan myös teknologia- ja elinkeinopolitiikasta. Sen takia kysynkin ministeri Häkämieheltä: nyt toki Euroopan taloustilanne näyttää sekä sekavalta että vakavalta, mutta jos tulee sellainen mahdollisuuksien ikkuna lähitulevaisuudessa, että Suomen valtiolla on mahdollisuuksia elvyttää harkitusti tarkkaan mietittyihin strategisiin kohteisiin, niin onko työ- ja elinkeinoministeriöllä valmiuksia esittää strategisia täsmäinvestointeja uusiutuvan energian hankkeisiin osana tällaista punnittua elvytyspakettia?

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! TEMin pääluokka sisältää hyviä linjauksia, joilla vahvistetaan suomalaisten yritysten menestymisen mahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa. On tärkeää tiedostaa Suomen vahvuudet ja uusien innovaatioiden kehittämisen ohella panostaa elinvoimaisiin perinteisiin teollisuudenaloihin. Suomen meritekninen teollisuus on kasvattanut vuosikymmenten aikana erittäin mittavan ja arvokkaan osaamispääoman, josta meidän on suhdannetilanteista riippumatta pidettävä hyvää huolta. Globalisoituvassa maailmassa meritekninen teollisuus ei ole mikään auringonlaskun ala vaan potentiaalinen high tech -ala, jolla menestymiseen meillä on loistavat lähtökohdat, kun suhdanteet aikanaan kääntyvät parempaan päin. Toivon, että myös tulevien vuosien painopisteitä arvioitaessa meritekninen teollisuus muistetaan ja pidetään korkealla prioriteetilla.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sekä ministeri Häkämiehelle että ministeri Ihalaiselle.

Joku aika sitten julkistettiin Evan raportti, jossa viitattiin, että Suomen työmarkkinoilla on 150 000 työntekijän verran tuottavuusvajetta, eli voi olettaa, että kun seuraava lama iskee kunnolla päälle, niin irtisanomiskynnys on aivan jotain muuta kuin edellisen laman aikana. Kun tietää, mikä on työttömyyden taso jo ennestään, niin ministeri Ihalaiselta kysyn, onko nyt sitten oikea aika vähentää työllisyysmäärärahoja, nimenomaan henkilöihin kohdistuvia työllisyysmäärärahoja, 50—80 miljoonaa euroa muistaen, että kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä on päinvastoin vaikeutettu viime aikoina eikä parannettu. Tämä koskee sekä henkilöihin kohdistuvia tukia että kolmannen sektorin tukiorganisaatioitten tukemista. Tämä on todella hankala tilanne nimenomaan ikääntyvien työttömien kohdalla. He tarvitsevat raskaita täsmäpalveluja, ja heitä ei kyllä näillä rahoilla kyetä palvelemaan.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on uudistettu innovaatiopolitiikkaa. On nostettu yliopistojen roolia ja rahoitusmallia esille. Silti Suomi on johtaviin innovaatiomaihin Yhdysvaltoihin ja Saksaan nähden esimerkiksi patenteilla mitattuna lähes kehitysmaa. On siis vielä paljon tehtävää ja paljon mahdollisuuksia.

Suomessa pääomapula on iso este innovaatioiden voittokululle. Meidän pk-sektorimme yritykset ja yksittäiset keksijät eivät pysty kilpai- lemaan kansainvälisessä innovaatiokilpailussa aika ja globaalius haasteina. Tuotekehityksen tukijärjestelmät ovat hajanaiset. Tarvitaan pk-sektorin keksintöjen loppuun viemiselle oma rahoitusväline, esimerkiksi rahasto, jossa valtio olisi merkittävällä osuudella mukana. Ehdotan yhteistyötä: lähdetään selvittämään pk-sektorin innovaatiorahaston synnyttämistä. Arvoisa ministeri Häkämies, koetteko innovaatiotoiminnasta vastaavana ministerinä voivanne liittyä tällaiseen ajatukseen innovaatiorahaston perustamisesta?

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kahta asiaa ministeri Häkämieheltä olisin kysynyt.

Ensinnäkin kysymys cleantech-puolesta. Siihen on haluttu nyt panostaa erityisesti. Nyt on puhuttu vähän erikseen viennin kysymyksestä ja sitten kotimaisesta innovaatiopolitiikasta. On hyvä verrata tärkeimpiin kilpailijamaihin. Esimerkiksi Ruotsi on ottanut sellaisen mallin, että selvästi se pilotoi tässä cleantech-hankkeessa, esimerkiksi toimittaa Intiaan biokaasupusseja ja vastaavia, tekee yhteistyötä ja samalla on kansainvälistynyt innovaatiopoliitikkojen kanssa hyvin voimakkaasti.

Toinen kysymys liittyy energiapolitiikan kysymyksiin. Taas naapurimaissa, esimerkiksi Tanskassa, on ilmoitettu, että jo vuonna 2015 halutaan tehdä koko maan kattavat älyverkot, jolloin panostetaan sekä energian säästämiseen että uuteen teknologiaan vähän vastaavalla tavalla kuin tehtiin NMT-verkot joskus parisenkymmentä vuotta sitten. Olisiko tässä jotain uusia ideoita, että rupeaisimme panostamaan voimakkaasti myös älyverkkoihin?

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Teollisuuspolitiikassa tapahtuu harvoin niin suuria uusia aluevaltauksia kuin Suomessa kaivosteollisuuden osalta on tapahtunut alle kymmenessä vuodessa. Ymmärrämme jo, että maan uumenissa olevat luonnonvarat on järkevä hyödyntää, ja saamme jo aavistella, mitä se merkitsee taloudellisena kasvuna, mutta myös vaatimuksina on luotava infra, jotta malmit voidaan kuljettaa markkinoille. Mutta vieläkään en ole saanut ministeriltä kertaakaan vastausta seuraavaan kysymykseen: Eikö tulisi pikimmiten käynnistää myös suunnitelmat rikasteiden jatkojalostuksen osalta? Ruotsi on rakentanut kuusi rautapellettitehdasta malmikentillensä, meillä ei ole ainuttakaan. Arvoisa ministeri, joko olette käynnistäneet vakavat pyrkimykset esimerkiksi rautamalmin jatkojalostuslaitoksen rakentamiseksi, vai aiotteko lainkaan panostaa tähän asiaan?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni Euroopan unionin alueella olevat liialliset pankit on poistettava. Arvoisa Häkämies, liialliset pankit pois. Ylikapasiteettia on 3,5 kertaa bruttokansantuotteet. Sairaat pankit on siirrettävä roskapankeiksi, ja terveet saavat jatkaa. Tämä oli se Suomen malli, jolla SYP ja KOP ajettiin alas ja sen seurauksena moni muu pankki, E-liike ja muut. Se oli kovaa peliä silloin ja raakaa ja osittain, voisi sanoa jälkeenpäin, myös epärehellistä, mutta joka tapauksessa se mahdollisti sen, että suomalainen yhteiskunta nousi pystyyn. Mutta tällä systeemillä, että pelataan aikaa ja annetaan rahaa kaikille sitä haluaville, siellä samat pankinjohtajat jatkavat, samat tilintarkastajat jatkavat, ja tämä ei tule nostamaan Euroopan unionin ja euron aluetta sillä tavoin kuin pitäisi. Tähän kaikkeen liittyvät myös nämä Suomelle tärkeät vientimaat ja niiden, esimerkiksi Saksan, saaminen käytännössä jaloilleen.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse itsensä työllistävien määrä kasvaa tässä maassa koko ajan. Heidän sosiaaliturvansa, muun muassa eläketurvansa ja sairauspäivärahaturvansa, on täysin olematon. Onko ministerillä aikomuksia kiinnittää tähän asiaan huomiota?

Toinen asia: Vuokratyövoiman käyttö kasvaa koko ajan tässä maassa. Heidän työsuhteitaan ketjutetaan. Ne ovat lyhytaikaisia, määräaikaisia, toisiaan välittömästi seuraavia työsuhteita. Onko tulossa minkäänlaista järjestystä siihen, että jossakin vaiheessa emoyhtiön on palkattava tämä vuokraväki itselleen?

Vielä kolmantena kysymyksenä kysyisin ministeriltä: Kun valtionhallinnossa on tällä hetkellä tarvetta yt-neuvotteluihin eri ministeriöissä, silti samanaikaisesti valtionhallinnossa kokeillaan jo nyt vuokratyövoimaa. Aiotteko puuttua tähän asiaan? Toisin sanoen nyt ollaan laittamassa omaa väkeä ulos ja ottamassa vuokraväkeä tilalle.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä painopisteet tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioon ovat aivan oikeita, samoin myös painotukset kasvua ja kansainvälistymistä tavoitteleviin pk-yrityksiin. Mehän tiedämme, että ne uudet työpaikat syntyvät näihin pk-yrityksiin.

Ministeri Häkämies nosti aivan oikein esiin yritysrahoituksen varmistamisen, varsinkin kun elämme tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Täällä on jossain vaiheessa puhuttu myös bisnesenkeleistä, mutta minua huolestuttaa enemmän se, että meidän suomalaisten rahoja makaa pankkitileillä noin 73 miljardia euroa. Siinä olisi mielestäni mietinnän paikka, että miten niitä rahoja pystyttäisiin hyödyntämään suomalaisten yritysten eduksi. Tiedän, että teillä, ministeri Häkämies, on työryhmä, jossa pohditte, miten kasvuyrityksiä pystyisi tukemaan, mutta toivoisin, että ottaisitte myös tämän yksityisten sijoittajien näkökulman mukaan.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Osa aluekehitysvastuusta on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Valitettavasti se ei aina tunnu näkyvän. Nostan yhden tärkeän asian.

Alueellinen kuljetustuki on ollut reuna-alueitten yrittäjille ennen kaikkea rakennustuoteteollisuudessa aivan elintärkeä. Nyt se on nolla. Ihmettelen sitä, onko tämä sitä vastuullista aluekehittämistä, että kuljetustuki poistetaan. Se saattaa johtaa siihen, että tuolla reuna-alueilla työttömien määrä lisääntyy, eikä se voi olla yhteiskunnan etu.

Täällä on nostettu metsäteollisuus edustaja Rajamäen puheenvuorossa vahvasti esille. Me kaikki tiedämme, että metsäteollisuuden merkitys on yhteiskunnalle todella suuri. Valitettavasti se ei näy näissä kaikissa ratkaisuissa, joita hallitus on nyt tehnyt. Minä toivon, että koko eduskunta nyt yhdessä tiedostaa tämän vakavan tilanteen ja ryhtyy toimenpiteisiin, niin että metsäteollisuuden tulevaisuus Suomessa voidaan turvata.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Häkämies toi oikein esille sen, että meillä on vahva kaivos, ja uusiutuvien energioiden haasteellisuuden. Kaivosteollisuus on se, joka tässä maassa pysyy, mutta olisin kysynyt ministeri Häkämieheltä, kuinka oleellisena ja mahdollisuuksien rajoissa näette sen, että se satsattu raha luoville aloille, mitä nyt on tässä, voisi mahdollistaa sen erittäin potentiaalisen kehityksen ja nopean, valtavan kasvun, mitä on ohjelmistorakenteissa, mitä meillä tehdään tietotekniikan, digitaalisen maailman ympäristössä. Kuinka tämä budjetti nyt toteuttaa ja mahdollistaa sen kaiken kyvykkyyden, mitä meillä tässä maassa on, mikä kuitenkin on mahdollista pitää tässä maassa?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn uusiutuvasta energiasta. Itse asiassa on hienoa, että tässä ta-loudellisessa tilanteessa olemme pystyneet pitämään uusiutuvan energian tuet ja syöttötariffin tällä kohtuullisella tasolla, mutta tietysti on ikävää se, että olemme joutuneet nipistämään ja se nipistys on tehty lopettamalla kiinteän sähkön tuotantotuki. Iloista on kyllä se, että suurin osa voi siirtyä syöttötariffijärjestelmään, mutta tämä kaikkein pienin osa, joka on pientuotantoa, ei siihen mahdu kokorajojen takia. Sen takia näkisin, että olisi todella arvokasta nyt ojentaa käsi pientuotannolle. Yksi mahdollisuus on hallitusohjelmassa mainittu sähkön nettomittaroinnin selvitys. Eli jokainen asukas, joka ostaa tuulimyllyn tai aurinkopaneelin ja on toisinaan yliomavarainen sähköntuotannon suhteen ja syöttäisi sitä verkkoon, saisi sitten korvauksen tästä syöttämästään sähköstä. Tämähän on jo kaikkialla muualla paitsi Suomessa. Itse asiassa tämä liittyy hyvin vahvasti niihin älykkäisiin sähköverkkojärjestelmiin, mistä edustaja Jaskari hienosti puhui.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on paljon arktista osaamista Suomessa, jota hyödyntämällä olisi mahdollisuus luoda uusia työpaikkoja, saada vahvaa taloudellista hyötyä koko Suomea ajatellen. Tähän tarvitaan mielestäni myös uusia innovaatioita, joita lähdetään myös tukemaan. Tästä olisin kysynyt ministeriltä: mitä arktisen osaamisen hyödyntämisen eteen aiotaan konkreettisesti tehdä?

Toinen asia koskee tätä työssäjaksamista ja työhyvinvointia, joista paljon puhutaan ja jotka paljon ovat nykyisin esillä. Työpaikkakiusaaminen on aivan liian monen työpaikan arkea. Tästä olisin halunnut kysyä ministeriltä: mitä ministeri näkee, että tälle ongelmalle voidaan työpaikoilla tehdä?

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämmöisinä taloudellisina aikoina me tarvitsemme uusia yrityksiä. Yksi suurimpia ongelmia esimerkiksi Nokialta irtisanotun insinöörin yrityksen perustamiselle on se, että samalla kun ryhtyy yrittäjäksi, putoaa sosiaaliturvan ulkopuolelle. Tuolla Oulussa on kokeiltu sellaista projektimallia, jossa yritysidean päälle voisi tämmöinen työpaikkaa vaille jäänyt henkilö lähteä yrittäjäksi ilman yrityksen perustamista. Me olemme yksityisrahoituksella kokeilleet tätä mallia, ja se toimii erittäin hyvin. Kysynkin ministeri Häkämieltä: olisiko mahdollista saada Tekesiä tai muuta yhteiskunnan rahaa tällaiseen malliin mukaan, missä yrityksen perustamista siirretään hieman eteenpäin ja testataan ensin työsuhteessa projektimallilla yritysidean kestävyys?

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Virolainen puhui äsken siitä, kuinka paljon suomalaista rahaa on pankeissa talletettuna. Euroopan keskuspankin tilastojen mukaan Euroopassa ja etenkin Suomessa yritykset ovat erittäin riippuvaisia pankkirahoituksesta. Jopa 70—80 prosenttia yrityksen rahoituksesta tulee pankeista. Yhdysvalloissa vastaava osuus on 20—30 prosenttia. Pankkirahoituksen erittäin suuri osuus tekee yrityksistämme erittäin riippuvaisia pankkirahoituksen saatavuudesta, ja sitä kautta ne ovat haavoittuvaisia. Kuitenkin etenkin pk-yritysten kehittämiselle olisi erittäin tärkeää saada rahaa yrityksen myyntikanavien kehittämiseen, markkinointiin ja kansainvälistymiseen. Kysyisin nyt ministeri Häkämieheltä: millä tavalla suomalaista rahoitusjärjestelmää mielestänne pitäisi kehittää, että pääsisimme tästä liiallisesta pankkikeskeisyydestä eroon ja toisaalta saisimme sen suomalaisen rahan liikkeelle?

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt näyttää siltä, että pitkään jatkunut julkisen tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen kasvu päättyy ensi vuonna. Samaan aikaan kyllä valiokunta, ihan oikein, on kohdistanut huolensa siihen, ja toivon, että tämän Suomen kilpailukyvyn ja vientikilpailukyvyn kannalta äärimmäisen tärkeätä on, että se on vähintään 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kysyn ministeriltä: mitkä näkymät siihen on, että tämä pystytään pitämään 4:ssä tai mieluummin tietenkin aina sen yli, koska sieltä sitten aikaa myöten syntyy niitä uusia, aitoon kysyntään perustuvia työpaikkoja?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Rajamäelle: Varmaan tuo energiaverotuksen merkittävä alennus ensi vuonna on se metsäteollisuuden kilpailukykyä kaikkein eniten parantava tekijä. Sitten kun katsotaan metsäteollisuuden tulevaisuutta, niin tiedämme, että vielä on tummia pilviä sen yllä, mutta joitakin rohkaisevia viestejä ensinnäkin uusista tuotteista: mikro- ja nanosellut, joittenka käyttösovellutukset menevät jo perinteisen paperiteollisuuden ulkopuolelle, ja toisaalta sitten tämä puurakentaminen, jonka osalta ollaan vielä suunnitelmatasolla, mutta itse uskon, että läpimurto voi olla mahdollinen.

Aika moni edustaja, edustajat Kauma, Matikainen-Kallström, otti esille yritysrahoituksen, pankkien pääomatilanteen. Minusta on tärkeä todeta, että Suomessa toimivilla pankeilla ei näiden eurooppalaisten testien perusteella ole pääomituksen tarvetta. Se on tärkeä ja hyvä viesti Suomessa, mutta samalla tavalla on todettava, että tämän taloustilanteen pitkittyessä sitäkään ei voi poissulkea, että tilanne muuttuisi heikompaan suuntaan.

Millä tavalla sitten tavallaan tästä pankkivetoisuudesta päästäisiin ehkä monipuolisempaan rahoituskuvaan, niin juuri sitä työtä, sitä asiaa pohtii tämä työryhmä, jota Kari Stadigh vetää, ja tuo työryhmä keväällä oman raporttinsa julkistaa. Millä tavalla esimerkiksi voitaisiin tallettajia houkutella osakesäästäjiksi, millä tavalla kasvuyrityksiä, millä tavalla lisää listauksia Helsingin pörssiin esimerkiksi, nämä ovat tärkeitä asioita.

Edustaja Pekkarinen nosti kiistatta, ihan lukuihinkin perustuen, nämä Tekesin määrärahat. Ja niin kuin totesin, olemme kuitenkin tasolla, joka on vuoden 2008 yläpuolella, ja lainavaltuus kasvaa. Suomen t&k-panostus suhteessa bruttokansantuotteeseen on maailman huippuluokkaa. Yhteensä ollaan ehkä noin 3,72:ssa. Edustaja Kärnä kysyi, onko tuo 4 prosenttia kaukana. Kyllä nyt nämä päätökset — jos ei bkt tipahda, jota me emme kukaan toivo — ensinnäkin nämä valtion päätökset ja toisaalta myöskin Nokian päätökset vaikuttavat siihen, että t&k:hon suunnataan vähemmän rahoitusta. Mutta tähän paljon esillä olleeseen raamisopimukseen liittyen on todettu, että ensinnäkin pohditaan tämmöistä bisnesenkelimallin käyttöönottoa ja edelleen pk-yritysten t&k-vähennystä. Eli nämä tulevat tässä alkukeväänä, niin kuin muutoinkin nämä rahoittamiseen liittyvät asiat.

Edustaja Tynkkynen nosti esille cleantechin vientipotentiaalin. Sitä meillä on. Ja edustaja Jaskari kysyi, millä tavalla esimerkiksi tämmöisen Finnode-verkoston kautta, jonka tehtävä on nimenomaisesti välittää osaajia tuolla maailmalla, sitä voisi edistää. Itse uskon, että jos katsotaan investointi-ilmapiiriä Suomessa, niin aivan erityisesti niitä investointeja suunnitellaan uusiutuvan energian puolella verrattuna moneen muuhun alaan. Eli vastaus on: kyllä mielestäni näitä pitäisi pystyä rinnan katsomaan.

Edustaja Lindström kysyi keksinnöistä, patenteista. Esimerkiksi Keksintösäätiön määrärahat lisääntyvät. Tämä on tärkeä kohde, miten nämä ideat muuttuisivat tuotteiksi ja jalostuisivat eteenpäin, ei pelkästään Suomessa syntyneet, vaan itse olen sitä mieltä, että Venäjällä voisi olla monta Suomen kautta kaupallistettavaa hyvää ideaa, ja siitä on Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa hyviä esimerkkejä.

Kaivostoiminnan osalta, joka on iso mahdollisuus, edustaja Rundgren kysyi rikastamisesta, millä tavalla valtiovalta sitä edistää. Se on yritysten tehtävä, ja useammallakin yrityksellä on tähän rikastamiseen liittyviä hankkeita. Vetovastuu on yrityksillä, ja valtio sitten tukee näitä ponnistuksia.

Edustaja Skinnari, pankkikriisiin, eurooppalaiseen pankkikriisiin: päätöksethän lähtevät siitä, että pankeilla on tietty velvoite pääomittaa, ketkä tuon rajan alle ovat jääneet. Tuo vastuu on ensisijassa omistajilla, noiden heikossa kunnossa olevien pankkien omistajilla, ja sitten heidän omistajavaltiollaan. Tällä tavalla tämä asia etenee, ja aikaa on joitakin kuukausia.

Edustaja Myllykoskelle: todellakin luovilla aloilla on paljon potentiaalia. Tekesillä on esimerkiksi peliteollisuuteen liittyviä ohjelmia, ja nyt tiedämme, että peliteollisuus on yksi tämmöinen keihäänkärki, joka Suomessa elää ja voi hyvin ja on houkutellut Suomeen myös ulkolaista rahaa.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tästä syystä yritän keskittyä nyt tässä yhteydessä vain kolmeen täällä edustajan nostamaan asiaan.

Edustaja Mustajärvi kiinnitti huomiota siihen, riittävätkö nämä työllisyyttä tukevat määrära-hat, jos työttömyys tästä kasvaa tai jos oletetaan, että meillä on nyt tuottavuusvajenäkökulmasta 150 000 ihmistä liikaa työelämässä. Ihmettelen kylläkin, että tämmöisiin johtopäätöksiin on tultu. Kaikki työ on ollut tarpeellista, mitä Suomessa tehdään. Se pulma meillä on vähän siinä, että 2009 talouskriisin myötä lomautettuja oli 90 000, nyt on vajaa 20 000. Silloin yritykset käyttäytyivät niin, että lomautettiin, yritettiin mennä sen montun yli ja pidettiin työvoimasta kiinni, ei irtisanottu. Minä olen vähän huolissani siitä, että nyt tämä herkkyys irtisanoa voi olla suurempi kuin tuolloin. Riippuu tietysti, mitä näköaloja tässä talouden kehityksessä on.

Nämä määrärahat, joita meillä on näihin aktiivitoimiin varattu, noin 28 prosentin aktivointiasteen kyllä ylläpitävät. Se ei ole tietysti niin hyvä kuin tavoitteena on. Totta kai meidän, jos työllisyys pahenee, joita näköaloja nyt ei vielä dramaattisessa mielessä ole, näihin määrärahoihinkin täytyy sitten palata tulevina aikoina, kun kehysriihikeskusteluja käydään.

Edustaja Tolppasen puheenvuorosta tärkeät asiat: Itsensä työllistäjien osalta sanoisin sen, että meidän ministeriössämme valmistellaan ehdotuksia kaikkiin näihin erilaisiin työsuhdemuotoihin — vuokratyö, osa-aikatyö — myös itsensä työllistävien asemaan liittyviä parannuksia, ja tämä työ on parasta aikaa menossa. Tämä on kasvava osa näitä pätkittyviä työsuhteita, nämä itsensä työllistäjät, joitten asema on usein erittäin heikko taloudellisesti ja sosiaalisesti, ja heiltä puuttuu eläke- ja sosiaaliturva, ja siinäpä sitä työmaata meillä nyt onkin miettiä, miten se voitaisiin rakentaa.

Vuokratyön ketjuttamisesta: Jos ei ole alan sopimusta — tai ei noudateta sitä tilaajayrityksen sopimusta tai muuta alan sopimusta — niin sittenhän vastaan tulee lainsäädäntö, jossa myös on ketjutukseen liittyviä kriteereitä ja kieltoja, joten kyllä kaikissa tapauksissa pitää niitä noudattaa. Mutta eihän tämmöinen pitkä ketjuttaminen, joka ei perustu järkeviin perusteihin, ole työmarkkinoilla hyvä käytäntö. Kyllä semmoiseen tässä yhteydessä varmasti täytyy kiinnittää meidän tässä pätkätyömaailmaa koskevassa valmistelutyössä huomiota.

Lopuksi alueelliseen kuljetustukeen: Alueellinen kuljetustuki on ensi vuonna 5 miljoonaa eli sama kuin se on ollut edellisinäkin vuosina. Sen taso ei siis laske. Haaste on se, että näitä käyttäjiä on ollut enempi kuin mihin nämä rahat riittävät, yli 6 miljoonan euron edestä, ja käyttäjät ovat saaneet keskimäärin noin 5 000 euroa tätä tukea. Sitten meillä on 20—30 yritystä, jotka saavat yli 100 000, eli se kasautuu vähän sinne. Tässä tehtiin minusta oikeudenmukainen ratkaisu, että kaikki, jotka täyttävät kriteerit, saavat kuljetustukea, eikä niin, että osalle, jotka olisivat täyttäneet kriteerit, ei voida myöntää, ja nyt tämä ratkaisu tehtiin niin, että näitä tasoja alennettiin mutta että kaikki oikeudenmukaisuuden nimissä saavat tukea.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilällä oli täällä hyvin mielenkiintoinen ehdotus siitä, että voisi toimia yrittäjänä ilman yritystä. Toisaalta yrittäjän sosiaaliturvan parantaminen voisi hoitaa myöskin tämän asian, jos siihen oikeasti kiinnitettäisiin riittävästi huomiota. Ylipäänsä yritystoiminnan aloittaminen ja lopettaminen pitäisi tehdä hyvin helpoksi. Silloin voitaisiin kokeilla näitä Sipilänkin tarkoittamia erilaisia yritysideoita. Joistain niistä voi sitten tulla kuitenkin se isokin yritys.

Nuorten yhteiskuntatakuusta haluaisin vielä jälleen kerran sanoa sen, että kun siihen jäävät väliinputoajiksi nämä ilman tutkintoa olevat 25—30-vuotiaat, käytännössä pitkäaikaistyöttömät nuoret — niin mitä heille tullaan tekemään? Sitten kun kokonaisuutena tämä nuorten yhteiskuntatakuu rahoitetaan muista työllisyysrahoista, ja kun tämä leikkaus on niinkin iso kuin 15 000 miestyövuotta, mitä leikataan näistä muista rahoista, ja se jaettuna puolen vuoden työllisyysjaksoihin, tarkoittaa 30 000 ihmistä sitten tuonne sosiaaliturvan piiriin, (Puhemies koputtaa) niin olisin kysynyt, että nyt kun tulee näitä rakennetyöttömiä aika paljon näistä yli 50-vuotiaista, tarvittaisiinko tässä maassa myöskin yli 50-vuotiaille yhteiskuntatakuu.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan onnitella ministeri Ihalaista pätkätyökaulaliinasta. Tosin sehän tulee tuolta julkiselta sektorilta naisten puolelta, mutta sen sijaan yksityisellä sektorilla pk-yritykset ovat tällä hetkellä varsin suivaantuneita, johon on syynä tietysti yrityksen tuloksen kaksinkertainen verottaminen yhteisöveron ja osinkojen verotuksen kautta. EK:n tutkimuksessa monet näistä pienyrityksistä sanovat, että lähtevät pois Suomesta. Näyttää siltä, että yhteisöveron alentaminen palvelee lähinnä suuryrityksiä.

Sitten se, että hallitus leikkaa innovaatiorahoista ja uusiutuvasta energiasta, ei riitä. Myös tuolta Durbanista hallitus toi todella hiilenmustat tuliaiset: Suomen hiilinieluja ei arvoteta niiden oikealla arvolla, ja jos metsäala taas vähenee, niin varmasti Suomi maksaa siitä kalliisti. Ympäristöministeri uskoi kompensointiin EU:ssa. Uskotteko te, ministeri Häkämies? Siinähän muut EU-maat joutuisivat luopumaan päästöoikeuksistaan. En itse oikein jaksa siihen uskoa.

Sen verran tuosta Sipilän... (Puhemies koputtaa) Jaa, täällä taitaa minuutit tulla täyteen, mutta Sipilän ehdotus on erittäin hyvä. Sitähän käytetään tuolla USA:n Piilaaksossa. Ensin tulee projekti (Puhemies koputtaa) ja rahaa, ja sitten vasta yritys.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa yhdistykset tekevät merkittävää työtä ja usein tukevat kunnallista palveluntuotantoa. Näistä yhdistyksistä monet nuoret ja työttömät ja erittäin vaikeasti työllistettävät ovat palkkatuen avulla saaneet järkevän työpaikan, josta he ovat jopa voineet ponnistaa eteenpäin. Nyt kuitenkin monissa maakunnissa meinaa ely-keskuksen sisäisellä päätöksellä palkkatuki pudota jopa puoleen. Onko tämä järkevä linja, jos me ajattelemme ihmisen työllistymistä ja mielekästä elämää?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan tästä yhteiskuntatakuusta, koska se on todettu erittäin tärkeäksi. On hienoa, että hallitus on tähän vahvasti sitoutunut. Mutta yksi tärkeä ongelma, joka on havaittu tässä, on se, että jotta nuori pääsee yhteiskuntatakuun piiriin, häneltä edellytetään ilmoittautumista työvoimatoimistoon. Meidän normaali palvelujärjestelmä on rakennettu valitettavasti siten, että se edellyttää ihmisiltä aktiivisuutta ja sitoutumista. Näin ne nuoret, jotka ovat yhteiskunnassa vaarassa syrjäytyä ja jotka eivät ole näiden palveluiden piirissä, eivät myöskään herkästi tule tänne yhteiskuntatakuun piiriin. Kysyisin ministeriltä: mitenkä nyt tämä työryhmä tulee puuttumaan nimenomaan näiden nuorten asemaan, jotka ovat se kaikkein haavoittuvin ryhmä, joka mahdollisesti on se todellinen syrjäytyneiden ryhmä?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Ihalainen, kerroitte, että työ- ja elinkeinoministeriössä toimii tämmöinen työryhmä, jonka tehtävänä on pohtia sitä, miten itsensä työllistävien ja silpputyöläisten asemaa voitaisiin parantaa, mutta olisi kiinnostavaa tietää, mitä itse ajattelette, mitkä olisivat ne toimenpiteet, joihin pitäisi pyrkiä. Esimerkiksi erilaiset järjestöt ovat toivoneet järjestöille kanneoikeutta sen vuoksi, että pätkätyöntekijöiden on paljon vaikeampi puolustaa omia oikeuksiaan kuin vakityösuhteessa olevien ja toisaalta heillä ei myöskään ole välttämättä sellaisia lainsäädännöllisiä oikeuksia kuin muilla.

Tahtoisin myös tietää, mitä kuuluu sille hallitusohjelman kirjaukselle, jossa luvataan parantaa palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta, koska se on hirveän tärkeää, jos ajatellaan, että halutaan poistaa näitä työllistymisen esteitä ja parantaa ihmisten mahdollisuuksia yhdistää työelämää ja perhe-elämää, esimerkiksi yksinhuoltajat, tai jos halutaan parantaa osatyökykyisten mahdollisuuksia tehdä töitä. Joko on aloitettu tämmöinen selvitys, miten parannetaan palkkatyön ja sosiaaliturvan yhteensovitusta?

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen nosti esiin tärkeän asian liittyen nuorten yhteiskuntatakuuseen. Uskon, että valtaosa nuorista on varmasti hyvin tyytyväinen yhteiskuntatakuuseen ja tulee ilomielin tarttumaan tarjottaviin toimiin. Ikävä tosiasia on kuitenkin se, että osa nuorista on jo niin syrjäytyneitä tällä hetkellä, että heille pelkkä tieto koulutus- tai työpaikasta ei riitä, vaan he tarvitsevat henkilökohtaista apua ja tukea, jopa sosiaalityötä. Lisäksi olen itse henkilökohtaisesti huolissani myös niistä nuorista, jotka mieluummin elävät ensi vuonna korotettavalla toimeentulotuella kuin opiskelevat tai tekevät työtä. Tätä asiaa on turha kaunistella. Heitäkin nimittäin ikävä kyllä on, ja heille pelkkä porkkana ei riitä. Päämäärätön joutilaisuus, se ei kenellekään hyvää tee ja varmasti johtaa pitkäaikaiseen syrjäytymiseen. Eli kysyisin myöskin: mitä näille nuorille tehdään?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös maakuntien kehittämisraha on ollut edistämässä innovointia ihan koko maassa. Tätä maakuntien kehittämisrahaa ollaan nyt kuitenkin leikkaamassa puoleen, mikä uhkaa lamauttaa alueellista kehittämistoimintaa. Tämä raha on ollut toimiva ja tehokas elinkeinotoiminnan ja osaamisen kehittämisen väline. Hallitushan tavoittelee ohjelmassaan alueiden kehityspotentiaalin ja myös kilpailukyvyn kasvua mutta itse asiassa tätä kehittämisrahaa leikkaamalla katkaisee siivet juuri tältä tavoitteelta. Jo pienelläkin tuella on voitu kuitenkin saada aikaan suuren mittaluokan asioita, joissa kunnat ja muut alueelliset toimijat ovat olleet hyvin aktiivisesti mukana. Ministeri Häkämies, hallitusohjelmassa aluekehitys on yksi painopistealue, miten nämä kaksi ristiriitaista asiaa, miten kommentoitte tätä?

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänään käydyssä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaa koskeneessa keskustelussa tuli ilmi, että alempiasteisen tieverkon kunnostamisessa on tekemistä 200 vuodeksi nykyisellä rahoitustasolla. Työ- ja elinkeinoministeriltä kysyisin: eikö työ- ja elinkeinoministeriön hankkeita voisi yhdistää liikenneministeriön tienparannushankkeisiin, jotta työllisyys saataisiin kuntoon ja tiestön kunto paremmalle tasolle osittain samoilla rahoilla?

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouden tilanne on varsin synkkä, ja näkymät ovat kovin utuiset, joten me tarvitsemme Suomessa rakenteellisia uudistuksia mutta myöskin investointeja uuteen kasvuun. Tässä juuri kuulimme, että t&k-panostukset ovat vähän kiikun kaakun, ja niitä verrataan herkästi bkt:hen, mutta se ei paljon auta, jos tämä bruttokansantuote laskee, että me niitä 4 prosentin tavoitemääriä hipoilemme. Joten toisaalta toivoisin, että ministeri kertoisi vähän sitä strategiaa, kuinka me tulemme Suomessa nyt löytämään näitä uusia kasvun alueita.

Toinen asia, mikä on tullut esille, on se, että suomalainen innovaatiopolitiikka kyllä pystyy tuottamaan näitä gaselliyrityksiä, mutta ongelma on tällä hetkellä niitten julkisen ja yksityisen riskirahoituksen saanti, eli miten tässä pyritään ministeriössä sitten helpottamaan näitten gaselliyritysten menestymistä ja pääsyä kansainväliseen bisnekseen mukaan ja sitä kautta luomaan näitä uusia menestystarinoita?

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aluksi täytyy edustaja Kataiselle todeta, että kyllä maakuntien kehittämisrahan pysyvät vaikutukset ovat valitettavan vähiksi jääneet. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Mutta on erittäin tärkeää, että hallituksen kasvun edellytyksiä luova politiikka jatkuu, ja innovaatiopolitiikan saralla on otettu oikeita askelia, kun Tekesissä harvemmille annetaan enemmän ja katsotaan ennen kaikkea sitä tiimin laatua, ei niinkään liiketoimintasuunnitelmia, keskittäen resursseja nimenomaan pk-yrityksiin pörssiyhtiöiden sijaan.

Kasvua rajoittaa kuitenkin pk-yritysten kentässä toimivien oman pääoman ehtoisten rahoitusmarkkinoiden puute, ja venture capital -toiminnan aktiviteetti on laskenut noin 100 miljoonasta 70 miljoonaan. Esimerkiksi Britanniassa on monia verokannustimia, joissa pääomasijoittaja saa 30—50 prosenttia vähentää oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvuyrityksiin, eikä niitä voittoja veroteta, mikäli nämä sijoitetaan edelleen kasvuyritysten ekosysteemin piirissä. Toivonkin, että hallitus toteuttaa työmarkkinaraamisovun yhteydessä päättämistään verokannustinmalleista nimenomaan tämän kasvuyrityksiä ja yritysten kasvua tukevan vaihtoehdon.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänä syksynä on ym-märrettävästi keskusteltu tässäkin salissa ja leh-tien palstoilla laajasti sovun saavuttamisesta työmarkkinakentällä ja raamisopimuksesta. On myös kysytty, onko se kallis. No, totta kai se on kallis. No, onko siitä hyötyä? Se jää nähtäväksi. Oletettavasti ja toivottavasti siitä on. Mutta nyt aivan suotavasti ja onneksi on sen jatkoksi viritetty keskustelua siitä, että tässä tapahtui paljon hyvää, mutta tiukkojakin toimenpiteitä tarvitaan työmarkkinakentällä. On puhuttu sosiaalitupo kakkosesta, ja, ministeri Ihalainen, olette tästä joitakin lausuntoja jo antanut, ja niin kuin tiedetään vaalien alusajalta, lukittuja vastauksia tällä kentällä on paljon. Haluaisin kuulla, mimmoinen näkemys teillä on siitä, mistä näitä koviakin ratkaisuja työurien pidentämiseen ja sitä kautta kansantalouden kestävyyteen meiltä löytyisi. Tiedän, että olette raamisopimuksen osalta pannut merkille tyytyväisenä tämän osatyökykyisyyden edistämisen, mutta ihan konkreettisesti: mitä ensi vuoden osalta, onko siihen varattu rahaa, ja mitä tapahtuu, että osatyökykyiset pääsisivät työelämään, että se olisi avoin kaikille paremmin, että kaikki ne, jotka haluaisivat tehdä töitä, voisivat tehdä?

Katja Taimela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen on äärimmäisen tärkeä, mutta tämä hallitus panostaa myös pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon, toisin kuin edeltäjänsä. Pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi aloitetaan muun muassa kuntakokeilu, johon kunnat voivat osallistua, ja valtio osoittaa myös tehtävään vaadittavat resurssit. Tarkoitus on lisätä paikallisen elinkeinoelämän ja työnantajien kontakteja alueen pitkäaikaistyöttömiin. Kysyisinkin ministeri Ihalaiselta: missä vaiheessa ensi vuotta on tarkoitus nimetä nuo kyseiset kunnat ja millä prioriteeteilla?

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on osallistunut erilaisin sitoumuksin ja lainojen muodossa EU:n talouskriisin pelastusyrityksiin laskijasta riippuen 10 miljardin tai jopa lähes valtion budjetin verran. Euron pelastamista yhäti muuttuvilla ehdoilla on hallitus perustellut suomalaisen työn puolustamisen tärkeydellä. Toki suomalaista työtä pitää puolustaa, siitä kaikki olemme yksimielisiä, mutta millä ehdoilla? Suomen bkt on noin 180 miljardia ja vienti 53 miljardia euroa vuodessa. Viennistä 30 prosenttia menee euromaihin, eli noin 15 miljardia euroa menee euromaihin. Nyt olemme pelastamassa lähes jopa 50 miljardin euron tukivastuilla 15 miljardin euron EU:n vientituloja. Eikö tämä kuulosta hiukan hölmöltä, varsinkin kun euron murtuessa Suomen vientitulot eivät Euroopassa kokonaan lopu? Kysyisin arvoisalta ministeriltä: onko ministeriö laskenut vientitulojen laskevan mahdollisen euron hajoamisen johdosta, sitä määrää, kuinka paljon se laskisi?

Markku Mäntymaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pohjanmaalla on yrittäjyys väkevää ja vienti porskuttaa suotuisasti myöskin eteenpäin. Työttömyysaste on myöskin suhtkoht matala. Sen eteen on tehty töitä. Viexpo on pk-yritysten oma edullinen ja tehokas Finpro, jolla on 40 vuoden ajalta hyvät näytöt etenkin Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan viennin edistäjänä. Viexpo toimii lisäksi Pohjanmaan ely-keskuksen kansainvälistymisyksikkönä. Viexpo on koko Pohjanmaan alueelle elintärkeä toimija.

Arvoisa puhemies! Kysyn ministeri Häkämieheltä: miten valtion rahoitus Viexpolle turvataan, että toiminta pysyy nykyisellään tehokkaana?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Alueellisessa kehittämistoiminnassa ely-keskuksilla ja maakuntien kehittämisrahalla on kiistattoman tärkeä rooli. Nyt olen ymmärtänyt niin, että näitten ely-keskusten osalta ministeriössä on määritelty uudet toimintamäärärahakriteerit, joitten osalta ainakin minusta mielenkiintoista on se, että nämä uudet kriteerit mitä ilmeisimmin leikkaavat eniten näitten kahden vastuualueen ely-keskusten toimintamäärärahoja, ilmeisesti pahimmillaan jopa 20 prosenttia, puhutaanko jopa 30 prosentin leikkauksista. Kriteereissä huomiotta on jätetty, jos olen ymmärtänyt oikein, se, että toiminnan tuloksia, keskusten tehokkuutta tai asiakaspalautetta ei ole huomioitu. Arvoisa elinkeinoministeri, kysynkin, voiko tässä ajatuksena nyt olla sitten se, että näillä uusilla toimintamäärärahakriteereillä ajetaan ely-keskusverkosto entistä harvempaan kuosiin.

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monia tärkeitä hankkeita tehdään ensi vuonna ja tällä hallituskaudella pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorten työttömyyden parantamiseksi. Olisin halunnut kysyä yhdestä hankkeesta tähän pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen liittyen. Koko maahan on tarkoitus laajentaa työvoiman palvelukeskuksia. Tämä tavoite on erittäin hyvä, ja tulokset ovatkin olleet kannustavia. Kaksi huolta kuitenkin itselläni tästä on.

Miten varmistetaan, että ne kunnat, jotka nyt vasta tulevat mukaan tällaiseen malliin, pystyvät lisäämään sen tarvittavan työntekijäparin työvoimaneuvojalle sosiaalityöstä, niin että se kaikista vaikeimmin työllistettävien osuus, joka tulee jäämään sosiaalitoimeen, saa myös jatkossa palvelun?

Toinen asia on tämä työvoiman palvelukeskusten alkuperäinen idea, jossa sosiaalitoimen, työvoimahallinnon ja Kelan yhteispalvelusta toiminta lähti liikkeelle. Myöhemmin mukaan on tullut terveydenhuolto linkkinä. Nyt on kuitenkin tietoa siitä, että esimerkiksi Kelan asiakastyön osuus on puuttuva. Olisinkin kysynyt ministeri Ihalaiselta, onko tietoa, mikä typien tilanne tältä osalta on. Toivon, että jatkossa nämä kaikki toiminnot saadaan yhteistyössä mukaan tähän toimintaan.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten työministeri sanoi, työllisyyden osalta ollaan varsin herkässä tilanteessa. Oli erinomaista, että raamiratkaisu saatiin toteutettua. Se varmasti tukee työllisyyttä, olkoonkin, että voidaan tietysti olla mitä mieltä tahansa siitä tasosta, mutta lopputulos oli joka tapauksessa hyvä. Se tarvitsee kuitenkin jatkokseen, kuten täällä jo mainittiin, myöskin tämän työuraratkaisun. Siinä ollaan nyt jatkoajan jatkoajalla, ja on ihan selvää, että jos se pystytään tekemään, se tuo uskottavuutta pitkän ajan taloudenhoitoon Suomessa. Kysynkin: koska on odotettavissa tuloksia tästä työuraratkaisusta? Sen lisäksi haluaisin todeta sen, että meidän kannattaisi laajemminkin katsoa esimerkkejä, miten Ruotsissa on toimittu. Siellä on pystytty työllisyysas-tetta huomattavasti nostamaan sillä, että on erilaisia porkkanoita ja myöskin keppi otettu käyttöön, jotta kannustavuutta on lisätty ja työn vastaanottamiskynnystä monessa mielessä alennettu. Onko Ruotsin tie myöskin meidän tiemme?

Elinkeinoministeri  Jyri  Häkämies

Arvoisa puhemies! Edustaja Alatalolle ensinnäkin siitä, mitä tässä taakanjaossa tapahtuu. Se on tietysti ympäristöministerin vastuulla, mutta kovin toiveikas hän siinä suhteessa oli, että noissa ilmastoneuvotteluissa EU:n puolelta ikään kuin tämäntyyppistä lupausta annettiin. Sen sijaan se, että yritysverotus Suomessa ajaisi yrityksiä ulos: jonkun verran julkisuudessa on esiintynyt tietoja, mutta yritysverotustahan nyt lasketaan, ja esimerkiksi tämä hallituksen osinkoverotusta koskeva päätös oli hyvinkin maltillinen. Paljon vähemmän sitä kiristetään, edustaja Alatalo, kuin keskustan vaaliohjelmassa, ja Suomen Yrittäjät olivat siitä kovasti tyytyväisiä.

Äskeisellä kierroksella unohdin vastata edustaja Ahvenjärven huomioon. Todellakin meriteollisuus, telakkateollisuus, on viime aikoina pikemminkin tuottanut hyviä uutisia Helsingistä, Turusta, Raumalta, Porista, ja siihen kytkeytyy myös iso mahdollisuus tuon Murmanskin alueen osalta. Sinne tarvitaan yli sata energiankuljetusalusta ja yli kymmenen jäänmurtajaa, niin että tämä voi olla iso mahdollisuus.

Edustaja Katainen, myönnettävä on, että maakunnan kehittämisrahaa leikataan. Eduskunta sitä hieman on korjaillut, mutta tuo leikkaus kohdistuu hyvin isolta osalta näihin kilpailukykyohjelmiin, ja nuo kilpailukykyohjelmat, nuo koko ohjelmat, on nimenomaisesti maakunnista saadun palautteen pohjalta koettu tehottomiksi. Ne ovat sinänsä edistäneet verkostoitumista, mutta eivät semmoisia konkreettisia hankkeita ja yritysideoita. Toki Venäjä-verkosto jää niistä elämään.

Edustaja Lipponen kaipaili ikään kuin tulevaisuudennäkymää. Uskoisin, että ympäristöteknologia, cleantech, mitä nimitystä nyt käytetään, energiaa säästävä ympäristöteknologia, on se iso mahdollisuus. Otan yhden esimerkin myöskin tästä kasvun edistämisestä. Esimerkiksi Tekes suuntaa rahoitusta tämmöisiin Vigo-yrityskiihdyttämöihin, joissa on ryhmä alan yrityksiä, yksityinen pääomasijoittaja vetäjänä ja julkista rahaa, ja nämä Vigo-kiihdyttämöt ovat myös pystyneet houkuttelemaan pääomia ulkomailta. Eli tässä on yksi keino, millä viedään yrityksiä kohti seuraavaa kehitysvaihetta.

Olen samaa mieltä kuin edustaja Männistö, että juuri kasvuyrittämisen porkkanat ovat vahvasti hallituksen listalla tässä kevään aikana. Tuonkaltainen esitys on valmistelussa.

Edustaja Mäntymaalle: todellakin nämä kansainvälistymisen edistämisen järjestöjen määrärahat ovat kaikki nyt olleet tässä käsittelyssä, ja kun budjetti sitten lyödään kiinni, katsotaan, mitä muun muassa Viexpon osalta voidaan tehdä.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Täällä kiinnitettiin useammankin edustajan toimesta huomiota tähän nuorten yhteiskuntatakuun rakentamistyöhön, jossa pelisäännöt valmistetaan nyt ensi kevättä kohti tultaessa. Ja on totta, niin kuin edustaja Kiljunen sanoo, että on paljon nuoria, jotka eivät ole työvoimatoimistojen käytettävissä; se vaatii heiltä oma-aloitteisuutta. Meidän arviomme mukaan tässä mustassa aukossa on 40 000 sellaista nuorta, jotka eivät ole koulutuksessa eivätkä työssä, ja heidän nostamisensa tähän hankkeeseen on äärettömän tärkeä asia ja sen tukeminen, että he pääsevät myöskin tähän koulutukseen ja sitä kautta työn piiriin. Tätä asiaa ei ole unohdettu. Totta kai, kun edustaja Pelkonen puhui tästä samasta asiasta mutta myös siitä, että pitää kannustimien lisäksi olla semmoista positiivista tuuppaamista sen eteen, että nuoret ymmärtävät lähteä koulutukseen ja työhön, niin varmaan niitä pelisääntöjä tässä mietitään osana tätä kokonaisuutta.

Toinen asia, mihin halusin tässä kiinnittää huomiota, on kysymys tästä kuntakokeilusta ja toisaalta typien eli työvoimapalvelukeskuksien rakentamisesta. Kuntakokeiluhankkeessa on nyt se valmisteluvaihe, että näitä kriteereitä parasta aikaa valmistellaan. Ja totta kai sen kuntakokeilun täytyy ensisijaisesti palvella sellaisia ihmisiä, jotka ovat vaikeasti työllistettäviä, pitkään työttömänä olleita, jotka vaativat useampia palveluja yhtä aikaa, sen te-toimiston, kunnan ja sosiaalitoimen palveluja. Nämä kriteerit valmistuvat nyt keväällä, ja keväällä valitaan ne kuntayhteistyöryppäät, jotka tähän kokeiluun pääsevät mukaan. Hakijoita on nyt jo enempi kuin siihen kokeiluun voidaan ottaa. Mutta nämä pelisäännöt ovat vielä tekemättä loppuun asti. Tästä tulee erittäin merkittävä asia, ja muistan, että siihen on varattu 20 miljoonaa per vuosi myöskin määrärahoja, että se on tämmöisen pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisen aivan olennainen instrumentti, joka tähän tulee lisää.

Sitten työurista. Tästä voisi puhua tietysti pitkäänkin. Olennaista on kuitenkin sanoa se, että on hyvä, että työmarkkinajärjestöt ja valtiovallan kolmikanta hyvällä yhteistyöllä tähän teemaan pureutuvat, ja on toivottavaa, että kehysriiheen mennessä olisi jo myös konkreettisia asioita. Tähän liittyy monia kysymyksiä: keskimääräisen työstälähtöiän nostamiseen liittyvät tukitoimet, työeläkejärjestelmän rahoitus vuoden 2014 jälkeen, josta toivon mukaan myös voitaisiin jotain sopia — sen takia rahoitus on sinne asti sovittu — ja sitten myös tämä osatyökykyisten palaaminen työmarkkinoille takaisin. Näistä teemoista me toivomme, että neuvotteluja käydään ja pyritään siihen hallitusohjelman tavoitteeseen, että vuonna 2025 keskimääräinen työstälähtöikä on 62 vuotta 4 kuukautta. Se on se iso tavoite, jota kohti tässä työssä pitää mennä.

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä edellinen hallitus, mikä oli vallassa, teki muutaman ihan kohtuullisenkin päätöksen (Keskustan ryhmästä: Kiitos!) — Olkaa hyvä vaan. — Yksi niistä oli tämä silloinen uudistus näistä kotitalousvähennyksen käytännöistä. Nykyinen hallitus on kuitenkin tätä purkamassa ja heikentämässä. Se, mikä ennen oli kolme tonnia, muuttuu kahteen tonniin, ja mikä ennen oli 60 prosenttia, niin vaihtuuko se nyt 45 prosenttiin, jos oikein muistan.

Kysyisin nyt vastaavalta ministeriltä, että eikö pelota, että pienyrittäjyys hiipuu ja harmaa talous vastaavasti nousee, kun tällä edellisen hallituksen päätöksellä oli ihan päinvastainen vaikutus.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka ministeri Ihalainen tuossa jo osittain vastasi tähän kuljetustukea koskevaan kysymykseen, niin haluaisin vieläkin jatkaa sitä, koska alueen yritykset, elinkeinojärjestöt ja kauppakamari ovat asiaa pitäneet esillä. Tosiasiahan on se, että tukitasoja nyt alennetaan 60 prosenttia nykyisestä. Ja siksi haluan kysyä — jos oikein olen ymmärtänyt, niin nyt on nykyinen lainsäädäntö vuoteen 2013 saakka pitämässä tätä alueellista kuljetustukea — että onko hallitus jatkamassa tätä kuljetustukea vuoden 2013 jälkeen, ja minkä suuruisena.

Toinen asia, josta haluan kysyä, on se, että kun nyt näyttää siltä, että myös tätä muuttuvahintaista sähkön tuotantotukea ollaan kenties muuttamassa, niin aikooko hallitus turvata, että jatkossakin sähköä on edullisempaa aina tuottaa lauhdetuotannossakin uusiutuvalla energialla eli puuhakkeella ennemmin kuin kivihiilellä.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä taitaa olla samantyyppinen kysymys, mutta kysyn kuitenkin. Elikkä valtioneuvosto ilmoitti 15.12. päätöksensä alentaa kuljetustuen maksatusta peräti 60 prosenttia nykytasosta. Kun tähän lisätään liikennepolttoaineiden verojen reipas nosto, rikkidirektiivin kuljetuskustannuksia nostava vaikutus ja meneillään oleva taantuma, voidaan nähdä teolliset työpaikat uhattuina pohjoisessa: Kainuussa, Koillismaassa, Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.

Jos verrataan Ruotsin kuljetustukea — joka on euroissa kymmenkertainen, ja nytkin he nostavat sitä 5 miljoonalla eurolla — Suomen maksamiin määriin, niin kysyisin, kun tämä kuljetustuki on ainut Suomen EU:n liittymissopimuksessa hyväksytty yritystuki, joka ei EU:n mukaan vähennä kilpailua, että jatkuuko se tämä 2013:een ja voiko siihen saada parannusta, lisämäärärahaa, kevään aikana.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on hyvin useassa puheenvuorossa tänäkin päivänä kaivosteollisuuteen viitattu ja todettu, että se on kasvava toimiala. Varsinkin siinä alkutilanteessa, missä investoinnit lähtevät käyntiin, tarvitaan pääomitusta. Tietojeni mukaan teollisuusinvestoinnilla on määrärahaa 30 miljoonaa euroa tähän, ja tarve voisi olla hyvinkin jopa 100—200 miljoonaa euroa. Mitenkä näette tämän tilanteen? Onko valtion mahdollista lähteä kasvattamaan pottia, ja mitkä mahdollisuudet on tuolta vapailta markkinoilta saada tätä rahoitusta näihin investointeihin?

Maria Lohela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siteeraan eilistä Savon Sanomien verkkouutista, jonka otsikko oli Työharjoittelu johtaa ani harvoin työllistymiseen: "Suomessa työskentelee harjoittelijoina ja tukityöllistettyinä ainakin 115 000 ihmistä. Kun mukaan lasketaan myös toisen asteen opintoihin kuuluva pakollinen harjoittelu, luku on lähes 400 000. Jopa 13 prosenttia kokonaistyövoimasta työskentelee ilmaiseksi vaihtelevan pituisissa työharjoitteluissa." Haluaisin kysyä ministeri Ihalaiselta, miten kommentoitte tätä ja miten ensi vuoden talousarvio vastaa tällaiseen epäsuhtaan työmarkkinoilla.

Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Ihalaiselle ensinnäkin kiitos vahvasta alusta työministerin tehtävässä. Raamisopimus oli vahva näyttö, ja täytyy toivoa, ja uskonkin siihen, että työurien pidentämisessä ja työelämän laatukysymyksissä ja myöskin niissä työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamisen kysymyksissä edetään yhtä hyvää vauhtia, kun nyt on erinomainen yhteys tuonne työmarkkinakenttään synnytetty.

Mutta nuorten yhteiskuntatakuusta kysyisin. Sen toteutustapa on erityisen kiinnostava. Se keinovalikoima on laaja, vaikka itse hankkeesta olemme täällä kaikki varmasti yksimielisiä. Tiedustelisinkin, miten me voisimme saada yritykset paremmin mukaan ja tehdä esimerkiksi oppisopimuskoulutettavan harjoittelijan tai Sanssi-korttilaisen ottamisen houkuttelevammaksi. Arvaisin, että keinot saattaisivat löytyä esimerkiksi sieltä byrokratian kitkemisen kautta. Muutenkin palkkatukea voisi ohjata nimenomaan yrityksiin työllistymiseen, koska siellä on se aidon työllistymisen mahdollisuus parempi sitten tulevaisuudessa.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tilastokeskuksen tutkijan Pekka Myrskylän mukaan yhteiskunnan ulkopuolella olevia sekä nuoria työttömiä, joilla on vain perusasteen koulutus, oli vuoden 2008 tilaston mukaan yli 48 000 henkilöä. Nyt 2013 nuorten yhteiskuntatakuuseen osoitetaan 60 miljoonaa euroa. Sehän tietysti kuulostaa suurelta summalta, mutta esimerkiksi työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö on laskenut, että sillä pystytään auttamaan hyvin hyvin pientä joukkoa nuoria esimerkiksi työmarkkinatuella, ylläpitokorvauksilla. Tuolla määrällä ei pystytä tavoittamaan läheskään kaikkia niitä nuoria, jotka ovat tulottomia ja yhteiskunnan ulkopuolella, ja jotka ovat tietysti kaikkein heikoimmassa asemassa.

Täysin yhteiskunnan ulkopuolisia nuoria on pystytty tilastoimaan luotettavasti 32 408 henkilöä. Miten näitä ehdottomasti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia suomalaisia nuoria — ja nuoria, jotka asuvat Suomessa — aiotaan auttaa?

Mika  Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Työttömyys, ja erityisesti nuorisotyöttömyys, on iso yhteiskunnallinen ongelma. Hallitusohjelmassa ja työministeriön ohjelmissa on monia erilaisia hankkeita, joilla pyritään tähän ongelmaan vastaamaan.

Kysyn ministereiltä: Miten näette sosiaalisen yritystoiminnan ja yhteiskunnallisen yritystoiminnan tulevaisuuden? Löytyisikö näistä sektorialoista jonkunlaisia uusia mahdollisuuksia, ehkä viilatulla lainsäädännöllä, erityisesti nuorisotyöttömyyden ongelman hillitsemiseen?

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin on tässä talousarvioesityksessä esitetty laajempia valtuuksia. Näillä valtuuksilla voidaan nykyistä paremmin käynnistää hankkeita äkillisen rakennemuutoksen alueilla. Lähivuosina valtiontalouden sopeuttamistoimet tuovat esiin tapauksia, joissa tiettyjen valtion toimintojen poisveto ja lakkauttamiset voivat aiheuttaa merkittäviä äkillisiä rakennemuutoksia erityisesti pienemmillä työssäkäyntialueilla. Tähän liittyen kysyisinkin ministeri Ihalaiselta sitä, millaisia suunnitelmia on laadittu näiden tulevien ratkaisujen jälkihoidon toteuttamiseksi, ja onko tähän toimintaan kenties luvassa lisää rahoitusta tulevien vuosien budjeteista.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat Mäntylä ja Lohela esittivät hyvät kysymykset, joihin toivon saavani myös vastauksen, ja Mäntylän kysymyksestä on kulunut niin kauan aikaa, että muistutan, että se koski työpaikkakiusaamista.

Oma kysymykseni on esitetty hieman eri muodoissa aikaisemminkin, joten tiivistän sitä. Rikkidirektiivihän aiheuttaa varsin suuren kilpailuvääristymän, ja me olemme siinä kärsivä osapuoli. Yksimielisessä lausunnossa olemme toivoneet siihen siirtymäaikaa, mutta jos tämä ei toteudu, niin onko mitään mahdollisuutta, ja mitä suunnitelmia on, että tuette suomalaisia työpaikkoja ja viennin edistämistä, että työpaikat säilyvät Suomessa?

Toinen asia oli kotouttaminen. Mikä teidän mielestänne on kotouttamisen suurin ongelma, ja mitä aiotte sille tehdä?

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Alkuun oikaisu. Äsken väitettiin, että keskusta olisi nostanut enemmän yritysten pääomaveroa kuin hallitus tekee. Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa. Me ehdotimme vaaliohjelmassamme ja myöskin täällä edustaja Kivirannan lakialoitteessa sitä, että yritystoiminnan osalta tehtäisiin perusvähennys ja laskentapohja on 0,9 yritystoiminnan pääomatuloista. (Mauri Pekkarinen: Näin se on!) Näin asianlaita on, eikä mitenkään muuten. Se on vähemmän, ministeri Häkämies, kuin hallituksen esitys.

Puhemies! Kotimarkkinoiden toiminta-aktiivisuus ja investoinnit kaikkialla maassa on yksi avainasioita siinä, että me saamme talouttamme kuntoon ja nostettua ja pidettyä kunnossa. Yksi siinä sisällä oleva asia on uusiutuva energia. Ministeri Häkämies, hallituksen toimet uusiutuvan energian osalta eivät ole sellaisia, että niillä pystytään toteuttamaan ne isot tavoitteet, joita meillä on. Vielä onnettomasti mennyt Durbanin kokouskin oikein kruunasi sen, mitä hallitus on tämän asian osalta tunaroinut. Hyvä ministeri, tiedän, että olette vihkiytynyt tälle asialle. Tehkää nyt oikeasti jotakin niin, että ne isot tavoitteet toteutuvat ja meidän kansainväliset sitoumuksemmekin tulevat toteutetuiksi.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä Pohjanmaalla on paljon pienyrittäjyyttä muun muassa metalli- ja puualalla. Vaikka talouden yllä on kysymysmerkkejä, monet yritykset tunnustelevat tällä hetkellä meillä vientimahdollisuuksia. Yritysten koon johdosta niillä ei ole kuitenkaan mahdollisuuksia rakentaa mittavia markkinointi- ja myyntiorganisaatioita. Miten ministeri näkee työ- ja elinkeinoministeriön mahdollisuudet tukea tehokkaammin pienten yritysten vientiponnisteluja erityisesti toiminnan alkuvaiheessa? Jos homma saadaan toimimaan, niin siinä kilisee valtionkin kassa mukavasti.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä paksussa budjettikirjassa on paljon lukuja, 52,4 miljardia. Kysyn, kun täällä on näitä määrärahoja erilaisten kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin: Minkälainen kate tulee Euroopan avaruusjärjestön (Esa) jäsenmaksulle 3 miljoonaa ja rapiat päälle? Mitä me tällä rahalla saamme?

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyyden torjunta on yksi tämän hallituksen tärkeimmistä painopistealueista, mikä on erinomaisen hyvä asia. Yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan ensi vuonna ja saatetaan täysimääräisesti voimaan vuoden 2013 aikana. Kysyisin asianomaiselta ministeriltä: miten aiotte varmistaa, että yhteiskunta- ja koulutustakuun toteuttamiseen sisällytetään riittävästi kannustavia elementtejä suhteessa yhteiskunnan tukiin niin, että työnteko, opiskelu ja toimeliaisuus ylipäänsä on aina myös taloudellisesti selvästi joutenoloa kannattavampi vaihtoehto?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä, ministeri, että ette lopeta sitä Vigo-ohjelmaa. Se on ollut menestys. Viime vuonna se palkittiin Euroopan parhaana uutena innovaationa, jolla nimenomaan kasvuyrittäjyyttä pannaan liikkeelle. Viekää eteenpäin sitä hanketta.

Sitten sanon vaan ääneen, että minusta on täällä todella hyviä kansanedustajia, jotka sitoutuvat hallituksen linjaan: kun edustaja Karimäki pitää hyvänä sitä, että uusiutuvan energian tuesta leikataan vain vähäsen, siis hän hyväksyy sen, että leikataan. Kaikkialla muualla, vielä kertaalleen, pannaan paljon lisää, kaiken aikaa kasvatetaan niitä panoksia, joilla uusiutuvaa energiaa rahoitetaan. Tai sitten innovaatiorahoituksesta täällä kokoomuksen edustajat sanovat, että on hyvä, että nyt sitten suunnataan oikein, ja puhutaan cleantechistä. Todetaan vaan nyt, että cleantechissä 2005—2006 vuonna oli 62 miljoonaa, viime vuonna noin 200 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Ministerille vielä: Te ette leikkaa vain tästä innovaatiorahasta vaan myös siitä valmistelurahoituksesta, joka on ollut tärkeä, jotta pienet yritykset nimenomaan pääsevät mukaan tähän rahoitukseen. Väitän, että käy niin, että Suomi ei jatkossa ole maailman kärjessä, vaan tapahtuu romahdus myös kokonaispanostuksissa innovaatiotoimintaan. Ja vielä kertaalleen: se on koko Suomen kansantalouden kannalta erittäin valitettava asia, koska meillä tällä hetkelläkään julkiset panostukset eivät ole likimainkaan Euroopan unionin kärkipäästä.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka näitä rahoja nyt leikataankin, sitä rahaa kuitenkin jää, ja kyse on sitten siitä, miten tätä painopistettä asetetaan. Sitten lisäbudjetein tai muuten voidaan sitä tilannetta korjata. Yhtenä esimerkkinä otan EU-rahojen hakemisen. Nythän tähän arktiseen toimintaan ainakin keskusteluissa on Euroopan unionin taholta tullut esille se, että noin 50 miljardia euroa olisi käytettävissä jonkinlaisella aikataululla erilaisiin verkkoihin. Suomen pitää olla näissä verkkohankkeissa mukana, ja sehän on ollut juuri tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin yksi tavoite. Suomalaisten yritysten pitää päästä mukaan tähän hankekilpailuun. Siihen liittyy myös sitten tämä koko Russia-ohjelman säilyttäminen, että kunnat tekisivät yhteistyötä, eikä niin että vaivataan siellä isäntiä, niin että tulee pikku porukoita, jotka eivät kuitenkaan pysty kovin isoja asioita käytännössä toteuttamaan. Lopetan siihen, että tarvittaisiin myös uudenlaista työllistämistä niin, että osa työharjoittelusta tapahtuisi ulkomailla espanjankielisillä, venäjänkielisillä ja kiinankielisillä alueilla, niin että se vienti alkaisi olla suomalaisille normaalia arkea.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Työhyvinvointi ymmärretään monella eri tavalla. Työssäjaksamisen ja tuottavuuden ristiriita on monesti seikka, joka ei edesauta työhyvinvointia. Kuitenkin työhyvinvointi voisi olla osa tuottavuutta, jos se osattaisiin järjestää oikealla tavalla. Viihtyisässä ja hyvin organisoidussa työyhteisössä myös työn tuottavuus paranee, näin uskallan väittää. Johtamisella ja johtamiskulttuurilla on tässä erittäin merkittävä rooli. Se vaikuttaa ainakin jaksamiseen, poissaolojen määrään, työilmapiiriin ja työturvallisuuteen. Näillä kaikilla asioilla on selvä syy-yhteys työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Meillä on olemassa johtamisvaje joillakin työpaikoilla. Kysyn ministeri Ihalaiselta: miten hallitus aikoo vaikuttaa johtamisvajeen ja johtamiskulttuurin kehittämiseen suomalaisessa työelämässä?

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus on sitoutunut siihen, että meillä tehdään nopeita ratkaisuja, sopeudutaan niihin tilanteisiin, mitä talouden tilanteessa menee. Raamiratkaisu on eräs merkittävä osa siitä, että on pystytty tekemään ohi hallituskirjauksen myös sellainen tahtotila, jossa on nähty, että tulevaisuudessa pitää olla ennustettavuutta jne. Kysyisinkin arvon ministereiltä: Miten koette, käsi sydämellä, tämän raamiratkaisun vaikuttavan siihen, että meillä on taloudessa ennustettavuutta? Kuinka me pystymme paremmin turvaamaan paitsi teollisuuden myös työllisyyden näkemykset tulevaisuudessa, jotta se ennustettavuus ja ne tukitoimet, joita nyt suunnittelemme myös tässä hallitusohjelmassa, mihin rahoja satsataan — kuinka tukeva tukijalka tämä raamiratkaisu on sille kaikelle, että rahat eivät valu hukkaan vaan ennustettavuus säilyy?

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä tuli jo ilmi, talouden realiteetit on vain hyväksyttävä. Tukien tehokkuutta on voitava tarkastella uudelleen ja uudesta näkökulmasta tätä taustaa vasten. Raamisopimus oli kyllä yhteiskuntarauhan kannalta ihan a ja o, siitä emme pääse yli emmekä ympäri.

Ministeri Ihalainen tässä jo hiukan valotti sitä, mitä kehysriiheen mahdollisesti on tulossa, eli työstälähtöikää pohtivan työryhmän tuloksia ja siihen liittyviä kohtia. Mutta yhden näkökulman olisin siihen vielä halunnut nostaa esiin pohdittavaksi ja mietittäväksi: Mitä tehdään tälle plus 50 -ikäryhmälle, jotka ovat hyvin koulutettuja, kokeneita, olleet työelämässä pitkään, ansioituneita, mutta nyt näiden erilaisten ratkaisujen myötä ovat työttömänä tai ovat työttömyysputkessa? Heidän uudelleen työllistymisensä on äärimmäisen vaikeata, joten heidät pitäisi myös ottaa tähän pohdintaan mukaan, että mitä tehdä tälle ryhmälle. Suurin osa näistä vielä on naisia, jotka ovat jo tehneet yhden uran muun muassa kotona. Tämä kaikki vaikuttaa myöskin heidän eläkekertymäänsä.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Edustaja Lohelle ensinnäkin tästä metsähakkeen ja turpeen yhteydestä, jota kysyitte erityisesti lauhdesähkön tuottamisessa. Tuo yhteyshän rakennettiin viime vaalikaudella osana tätä meidän uusiutuvan energian pakettiamme, eli metsähakkeelle ja turpeelle tuli yhteys, joka sitten notifioitiin EU:n komissiossa. Eli silloin kun turpeen veroa nostetaan, niin se edellyttää sitä, että metsähakkeen tukea lasketaan, ja tämä napanuora on väistämätön ja johtaisi prosesseihin komission kanssa. (Mauri Pekkarisen välihuuto) — Aivan yksiselitteinen, edustaja Pekkarinen, aivan yksiselitteinen, tiedätte hyvin tämän. — Mutta sitten jos puhutaan lauhdesähköstä, niin siinä tietysti nuo edellisen hallituksen, edellisen eduskunnan päätökset ydinvoiman lisäämisestä tuovat tietenkin valoa. Mikä on sitten puuhakkeen rooli suhteessa kivihiileen, niin ymmärrän sen huolen, joka teillä siitä asiasta on.

Edustaja Piirainen, todellakin tuo kaivosohjelma käynnistyy tuossa keväällä, tai sen valmistelu on jo hyvää vauhtia liikkeellä, ja painopisteenä tulee olemaan Teollisuussijoituksen kautta ennen kaikkea niin sanotut juniorivaiheen kaivosyhtiöt. Tuolla haetaan juuri sitä, että ne lupaavat kaivoshankkeet saataisiin siihen seuraavaan kehitysvaiheeseen eli siihen investointivaiheeseen entistä nopeammin. Tämä ei ole uutta toimintaa, Teollisuussijoitus on tehnyt sitä aiemminkin mutta ei tällaisen varsinaisen kaivosohjelman puitteissa.

Edellisellä kierroksella unohdin vastata edustaja Korhosen kysymykseen: Ei elyltä leikata ensi vuoden budjetissa. Kysymys tietenkin koko vaalikauden osalta on haastava, mikäli joudumme talouden säästöissä jatkamaan tällä tiellä, mutta ensi vuonna tätä uhkaa ei ole.

Edustaja Jalonen, rikkidirektiivistä: Suomi on erittäin kriittinen tuolle direktiiville siitä syystä, että se asettaa EU-maat eriarvoiseen asemaan ja Itämeren liikenteen aivan erityisesti. Myönnämme, että tuo rasti on hyvin vaativa. Haemme vähintäänkin siirtymäaikaa ja sen aikana sen tutkimista, millä tavalla voisimme tukea suomalaista aluskalustoa noiden rikkipesureiden hankinnassa eli tällä tavoin sitten tukea suomalaisten yritysten mahdollisuuksia.

Edustaja Sankelo, niin kuin aiemmin totesin, kansainvälistymisen yhteishankkeet muun muassa, se että osallistutaan ulkomailla messuilla tai tämmöisellä yritysverkostotoiminnalla, niiden määrärahat kasvavat ensi vuonna, eli tässä suhteessa siinä on varmaan vastausta, kuin myöskin sitten tämä Finpron ja IIF:n yhteistyön kehittäminen.

Edustaja Tuupainen kysyi, että mitähän tuolla avaruusjärjestön määrärahalla saa aikaiseksi, niin sitä kautta Suomi on mukana muun muassa tämmöisessä satelliittihankkeessa, ja ne palvelevat ensinnäkin Nokiaa ja montaa muuta suomalaista yritystä.

Edustaja Pekkarinen, maalasitte aika mustin sävyin edustaja Karimäen toteamuksen. Kuitenkin yli 90 prosenttia siitä volyymista kiinteän sähköntuotantotuen lopettamisen seurauksena siirtyy tuonne syöttötariffiin. Itse arvelitte tuossa vielä viikko sitten, että valtio joutuu oikeuskäsittelyyn näiden tuotantotuen saajien toimesta. Näinhän ei missään tapauksessa ole, vaan se on tyystin eduskunnan päätösvallassa, ja niin eduskunta tuota päätösvaltaa käyttää. Korostan, että tuensaajien osalta yli 90 prosenttia kiinteän sähkön tuotantotuen saajista siirtyy syöttötariffiin.

Edustaja Myllykoski, varmasti raamiratkaisu on Suomelle tässä tilanteessa erittäin hyvä. Se antaa ennustettavuutta. Toki tarvitaan lisätoimia, ja niiden lisätoimien sisältö ja volyymit ratkeavat varmaan sekä ensi keväänä että siitä eteenpäin, mutta selvää on, ettei Suomi tästä taantumasta lakkoilemalla selviä. Siihen tuo raamiratkaisu tuo työrauhaa ja ennustettavuutta ja vakauden pohjaa.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia harkituista ja hyvistä kysymyksistä.

Vielä alueelliseen kuljetustukeen. Asetushan on siis voimassa 2013 saakka, niin kuin edustaja täällä tiesi kertoa. Kaikki nämä yritystuethan on nyt tarkoitus läpivalaista, katsoa, mitkä niistä tulevaisuudessa ovat tehokkaita, miten niitä voidaan kehittää, ja alueellinen kuljetustuki on tämän harkinnan piirissä, joten siis sen jatko on tässä mielessä riippuvainen siitä, mitä tehdään ylimalkaan yritystuille tulevaisuudessa. Tällä kertaa siis siellä on 5 miljoonaa euroa, kuten edellisinäkin vuosina. Se taso ei ole laskenut, mutta kun käyttäjämäärät ovat lisääntyneet, niin tästä syystä jouduttiin tekemään se päätös, että itse kuljetustuen tasoa sellaisenaan lasketaan, jotta kaikki, jotka täyttävät kriteerit, saavat kuljetustukea, ja siitä tässä päätöksessä on nyt kysymys.

Edustaja Louhela puhui tärkeästä asiasta. Kuitenkin kuntouttava työ, työharjoittelu, työelämään valmentava toiminta on tärkeätä pitkäaikaistyöttömien työmarkkinoille palaamisen kannalta. Toisaalta olemme siis tämän palkattoman työn suhteen tekemässä, piakkoin tulee tämmöinen selvitys, esityksiä, millä pelisäännöillä työelämässä näiltä osin pelataan tai toimitaan.

Nuorten yhteiskuntatakuun yhteydessä useampikin edustaja kiinnitti huomiota vaikuttavuuteen. Yhdyn siihen näkemykseen, että myös yritysten mukanaolo, siis yksityisen sektorin mukanaolo, näissä talkoissa on aivan välttämätöntä, jotta me siinä onnistumme. Ei se 60 miljoonaa, kuten edustaja Paloniemi totesi, yksin riitä tämän hankkeen hoitamiseen. Siinä mielessä Sanssi-kortti, oppisopimuskoulutus ja palkkatuki ovat sellaisia, joita sinne suuntaan pitäisi kehittääkin. Palkkatukea halutaankin painottaa nimenomaan avoimelle ja yksityiselle sektorille, koska sen työllistävä vaikutus on aina ollut parempi kuin muutoin. Se on se meidän kärkitavoitteemme. Todella, meillä on hukassa yli 40 000 nuorta tässä mielessä, ja kyllä näiden kiinni saaminen tähän nuorten yhteiskuntatakuuajatteluun on meidän varmaan kaikkien tavoite, mutta työ on erittäin haasteellinen. Mutta ei ole varaa hukata tätä joukkoa nuoria.

Edustaja Kari puhui sosiaalisen yritystoiminnan tulevaisuudesta. Sosiaalisen yritystoiminnan vaikuttavuutta koskeva selvitys on parasta aikaa menossa, ja sen pohjalta sitten tehdään arviota, miten sitä lainsäädäntöä olisi hyvä kehittää. Sen vaikuttavuus ei ole ollut ehkä niin hyvä kuin odotimme, mutta meillä on myös paljon sosiaalisen yritystoiminnan yrityksiä, jotka ovat tehneet työnsä hyvin.

Koordinaatio äkillisten tai isompien rakennemuutosten kohdalla, josta edustaja Wallinheimo puhui, on tärkeä asia, niin että ei synny sellaista tilannetta, että sattuisikin samalle alueelle tai paikkakunnalle tulemaan useita vakavia irtisanomis- tai suuria rakennemuutostilanteita. On tärkeä asia miettiä, miten me näitä voimme koordinoida paremmin. Toisaalta yhteiskunnan täytyy olla parempi melkein kuin yksityisen sektorin siinä ennakoivassa toimessa ja siinä, miten näitten ihmisten asema turvataan.

Kotouttamisesta lyhyesti sanottuna: kotouttamisessa meidän iso haasteemme on se, että kielitaito, koulutus ja työ on parasta kotouttamista. Meillä nyt on näitä välineitä, siis uusi kotouttamislaki, meille valmistuu toimenpideohjelma kotouttamisesta ensi keväänä, meillä on kuntien korvauksiin varattu vähän yli 112 miljoonaa, mutta tähän toiminnalliseen puoleen ehkä liian vähän haasteisiin nähden, koska maahan muuttaneiden työttömyysaste on yli 22 prosenttia. Kyllä meillä se on se isoin haaste, kun sitä kysytään.

Lopuksi edustaja Lindströmin kysymykseen. Olen asettanut työelämän strategia -työryhmän, jonka tehtävänä on määritellä meidän työelämän isot tulevaisuuden tavoitteet, yhteiset tavoitteet, näkemys. Tästä seuraa semmoinen mittavampi toimenpideohjelma työelämää koskien, ja tästä seuraa myöskin Tekesille tehtävä, joka liittyy työorganisaatioitten kehittämiseen, ja Työterveyslaitos on saanut tehtävän käynnistää nimenomaan ihmisjohtamistaitojen kehittämiseen liittyviä hankkeita, jolloin johtaminen tulee tärkeäksi osaksi työhyvinvointia ja tuottavuutta. Lopuksi sanoisin: työhyvinvointi, sen kehittäminen ja tuottavuuden nostaminen voidaan yhdistää toisiaan tukevaksi strategiaksi fiksusti tehtynä, ja me molempia tarvitsemme.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtion ensi vuoden talousarviossa ei ole paljonkaan, mikä kannustaisi työllistämään tai yrittämään. Kasvun siemenet sieltä puuttuvat. Uusien työpaikkojen ja yrittäjyyden tukemisen sijaan hallituksen politiikka syö yrittäjyyden eväitä ja vie työpaikkoja, vaikkapa sanomalehtien alvi yhtenä esimerkkinä. Budjetissa ei ole uusia elementtejä investointeihin, uuden kehittelyyn tai työntekijöiden palkkaamiseen. Esimerkiksi Tekesin jakamaa avustusrahaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä yritysten kansainvälistymiseen ollaan leikkaamassa. Keskusta ymmärtää myös yritysten tarpeita ja on lisäämässä näitä rahoja ja keinoja omassa vastalauseessaan.

Arvoisa puhemies! Vähähiilinen energia ja biopolttoaineet ovat tulevaisuuden kasvavia aloja. Hallitus ei kuitenkaan halua olla tukemassa tätäkään kehitystä, sillä esimerkiksi energiatukea ollaan leikkaamassa merkittävästi, toisin kuin meidän vastalauseemme mukaan. Hallitus on romuttamassa keskustavetoisen hallituksen viitoittaman tien: enemmän kotimaista puhdasta energiaa ulkomaisen saastuttavan sijaan. Uusiutuvan energian paketti toteutuessaan toisi meille kymmeniätuhansia työpaikkoja.

Kotitalousvähennys on taas tehokkaasti estänyt harmaata taloutta ja synnyttänyt uusia työpaikkoja ympäri Suomea. Nyt sitä ollaan leikkaamassa. Vähentää saa 60 prosentin sijasta 45 prosenttia tilatun työn arvosta. Vähennyksen vuosittainen enimmäismäärä olisi jatkossa 2 000 euroa 3 200 euron sijasta. Itse ymmärrän, että elvytystarkoituksissa korotettu euroraja palautetaan alemmalle tasolle, mutten sitä, että vähennysprosenttia leikataan.

Keskusta haluaisi auttaa myös yksinyrittäjiä työllistämään ja odottaakin hallitukselta lakiesitystä, jonka nojalla yksinyrittäjä saisi avustusta ensimmäisen työntekijän palkkaukseen siten, että 30 prosenttia ensimmäisen 12 kuukauden ajalta ja 15 prosenttia seuraavan 15 kuukauden ajalta tulisi palkkamenoista.

Arvoisa puhemies! Ulkopuoliseksi tai työttömäksi joutumisen riskejä lisää selvästi peruskoulun jälkeisen koulutuksen puute. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevan nuoren riski jäädä ulkopuoliseksi on lähes kolminkertainen verrattuna ammatillisen keskiasteen koulutuksen saaneisiin. Työvoimapoliittiset toimenpiteet ehkäisevät nuorten syrjäytymistä. Nuorista, jotka osallistuivat vuonna 2003 työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, oli viiden vuoden jälkeen ulkopuolisina tai työttöminä enää reilu 20 prosenttia. Toki sekin on paljon. Toimenpiteissä mukana olleilla nuorilla oli selvästi parempi mahdollisuus menestyä työmarkkinoilla.

Joillakin syrjäytyneisyys kumpuaa heikoista lähtökohdista. Esimerkiksi huostassa olleen nuoren todennäköisyys on 4—5 kertaa suurempi olla työmarkkinoiden tai opiskelun ulkopuolella kuin kaikilla 15—24-vuotiailla nuorilla. Onkin välttämätöntä tehostaa edelleen eri hallinnonalojen, viranomaisten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Salassapitosäännökset eivät saa estää lapsen ja nuoren oireiluun puuttumista. Lapsen ja nuoren etu on aina asetettava ensisijaiseksi. Tämän vuoden alusta voimaan tullut uusi nuorisolaki parantaa yhteiskunnan mahdollisuutta puuttua ajoissa. Tämä oli erittäin hyvä teko edelliseltä hallitukselta. Tämä hallitus ei ole vielä vakuuttanut teoillaan tällä saralla. Toivotaan, että tulevaisuus näyttää toista.

Arvoisa puhemies! Myös työllisyysperusteiset investointimenot pienenevät merkittävästi. Hieman ihmettelen, etteivät sosialidemokraatit nyt hallituksessa ollessaan ole tukeneet tätä momenttia. Keskusta sille kuitenkin lisäsi vastalauseessaan 5 miljoonaa euroa.

Lopuksi vielä kiitoksen sana valtiovarainvaliokunnalle ja hallitukselle siitä, että velkaneuvontaa on pikkuisen taas ymmärretty, eli sinne on ohjattu lisärahaa, sekä Invest in Finlandiin myös pieni lisärahoitus alkuperäiseen budjettiesitykseen verrattuna.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Kun on ratkaisematon velkakriisi, joka tällä hetkellä Euroopassa riehuu, voisi sanoa näin, ja talouden yleinen epävarma kuva ja kun siihen lisätään sitten valtiontalouden alijäämä, niin tähän kohtaan tämän raamiratkaisun saaminen näin epävarmassa tilanteessa on aivan loistava juttu, ja sen arvo tulee tulevaisuudessa olemaan reilusti yli sen 400 miljoonan euron, jonka se valtiolle maksaa.

Nyt on saatava tämän lisäksi tietenkin käyntiin muun muassa harmaan talouden torjuntaohjelma mahdollisimman suurena ja täytenä. Sieltä on saatavissa niitä kipeästi kaivattuja veroeuroja. Minun mielestäni lisäksi tänä päivänä on erinomaisen hyvin myöskin tässä salissa puhuttu näennäisyrittäjyydestä, ja hallituksella siihen erinäköisiä toimia ja selvityksiä tällä hetkellä on menossa. Se on hyvä asia, koska siellä kuitenkin 160 000 ihmistä tällä hetkellä itsensä työllistää.

Kun tuolta kaakkoisen Suomen kulmalta olen ja siellä aion myöskin pysyä, niin hallitusohjelman mukaisesti tätä Suomen Venäjän-politiikan koordinaatiota vahvistetaan ja tätä varten on perustettu erillinen Venäjä-ministerityöryhmä. Äärimmäisen hyvä ja tarpeeseen tuleva asia, koska se Venäjä kaiken kaikkiaan, puhutaan sitten pohjoisen Venäjän alueesta tai sitten Pietari-alueesta, on meille kaikille suuri mahdollisuus. Tuolla kaakkoisessa Suomessa me olemme jo sen nähneet matkailun osalta; tietenkään sekään ei ole vielä valmis, vaan koko ajan pitää toimia ja tehdä lisää.

Hallitusohjelman erittäin kunnianhimoinen tavoite: työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyys 5 prosenttiin — toivotan onnea ja menestystä kaikille niille toimille, jotka siihen tähtäävät. Ihan yhden pienen asian haluan siitä nostaa esille, eli työvoimakoulutuksen on mielestäni entistä enemmän vastattava yritysten ajankohtaisiin osaamis- ja koulutustarpeisiin. Tässä yhteydessä toinen lauseenpuolikas on heti se, että kyllä yrityksillä nykyistä enemmän pitää olla vastuuta oman henkilöstönsä koulutuksesta. Se ei ole vielä ihan riittävällä tasolla.

Paljon esillä ollut nuorten, alta kaksivitosten, työ-, koulutus-, harjoittelupaikka tai kuntoutuspaikka ja tietenkin ensisijaisesti aina se työpaikka ovat äärimmäisen hyviä asioita, ja niitä pitää viedä mahdollisimman lujaa vauhtia eteenpäin. Sitten siellä tarvitaan — tämän haluan nostaa erikseen — yksilöllistä ohjausta, koska se yksilöllisellä ohjauksella saatava lopputulema on se kaikkein paras. Se vaatii paljon panostuksia, mutta mielestäni se, että ihmiset saavat mahdollisimman yksilöllistä palvelua tältäkin osin, on kaiken kaikkiaan se tie, joka johtaa hyvään lopputulemaan.

Myöskin tämä pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilu on lähdössä keväällä liikkeelle, mikä on erinomainen asia. Meillä on Suomessa paljon näitä kolmannen sektorin toimijoita, jotka ovat äärimmäisen ammattitaitoisia. Myöskin sieltä omalta kotikulmaltani eli Imatralta löytyy Työn Vuoksi, ja sen organisaation henkilökunta on äärimmäisen kovataitoista ja varmasti pystyy sitten auttamaan, jos siihen kuntakokeiluun päästään keväällä.

Työttömien yhdistysten toiminta on tosi tärkeätä, ja sitten tämä miljoonan lisäys tähän momentille on tervetullut. Siellä tehdään tosi hyvää työtä pitkäaikaistyöttömien osalta, ja sitä kannattaa tietenkin jatkaa.

Ihan viimeiseksi otan kantaa tähän, kun pieni hetki sitten puhuttiin kielitaidosta: kotouttamisesta ja ulkomaalaisten ihmisten kielitaidosta. Se kielitaito on yksittäisistä asioista se kaikkein tärkein, ja mielestäni siinä kannattaa keskittyä sellaiseen kielitaitoon, jolla pärjää siellä töissä. Kielioppi on äärimmäisen tärkeää varsinkin henkilökohtaisesti, kun minä en ole koskaan siitä oikein mitään osannut, mutta sen kieliopin kyllä kerkeää oppia, kunhan saa sellaisen kielitaidon, että sillä työelämässä pärjää.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomen talous ja yhteiskunta menestyvät yrittäjyydellä ja työllä. Se on ainoa tie ulos taantumasta. Leikkausvimmassaan pääministeri Kataisen hallitus kuitenkin syö kasvun eväitä ja näyttää myös hylkäävän kannusteet. Hallituksen kädenojennus yrittäjille on yhteisöveron keventäminen 1,5 prosenttiyksikköä. Tämä ei kuitenkaan monia lohduta, kun samaan aikaan pääomatuloverotusta kiristetään ja investoinneista rangaistaan. Keskusta on ehdottanut jo ennen vaaleja, että yrittäjyyden verotusta tulisi kerralla keventää tuntuvammin. Ehdotimme 2 prosenttiyksikön kevennystä.

Viime lamasta Suomen nosti todellinen tulevaisuuteen panostaminen, kun tutkimukseen ja kehitykseen sekä innovaatioihin satsattiin. Talouden tila vaikeutuu yhä, mutta kehittää pitää silti edelleenkin. Tekesin tutkimuksen ja kehityksen avustuksia leikataan kuitenkin nyt 50 miljoonalla, yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemisesta vähennetään 30 miljoonaa, eikä kansainvälistymiseenkään panosteta, vaan vähennetään senkin tuista kolmannes.

Kotitalousvähennyksen leikkaus, energiaveron nosto ja partureiden sekä korjaamojen alennetun verokannan kokeilun lopettaminen rankaisevat pienyrittäjiä jo muutenkin vaikeassa tilanteessa. Tämä ei ole kannustamista, eikä näin säilytetä työpaikkoja eikä varsinkaan luoda uusia työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Meillä ei ole varaa pudottaa yhtään nuorta minkäänlaiseen työelämän mustaan aukkoon nyt eikä tulevaisuudessa. Työkyvyttömyyden ja muista syistä johtuvan työttömyyden kustannukset niin rahassa kuin varsinkin inhimillisestikin mitattuna ovat yhteiskunnalle aina liikaa. On ilo huomata ministeri Ihalaisen jakavan nämä huolenaiheet. Muun muassa nuorten yhteiskuntatakuu on erinomainen asia, ja se on syytä myös toteuttaa huolella. On kuitenkin ristiriitaista se, että samaan aikaan hallitus on säästämässä työllisyys-, koulutus- ja palkkatukimenoista peräti 80 miljoonaa ja leikkaamassa myös yrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tuesta. Myös kunnilta ja muilta yhteisöiltä leikataan työllisyysperusteisia investointiavustuksia.

Hyvä puhemies! Myös maakuntien kehittämisraha on ollut edistämässä innovointia koko maassa. Sitäkin leikataan nyt puoleen, mikä uhkaa lamauttaa alueellista kehittämistoimintaa. Maakuntien kehittämisraha on ollut jo pitkään toimiva ja tehokas elinkeinotoiminnan ja osaamisen kehittämisen väline. Muun muassa yrityksiä eri hankkeissa on ollut mukana vuosittain 7 000. Vuosina 2007—2010 uusia työpaikkoja laskettiin syntyneen noin 1 700 ja uusia yrityksiä 270 kappaletta. Hallituksen esittämä leikkaus on alueille suuri uhka ja varsinkin niiden kehittämistoiminnalle. Kehittämisrahan leikkaaminen, kuten moni muukin hallituksen esittämistä leikkauksista, jättää jälkeensä mahdollisia säästöjä paljon suuremmat vahingot.

Puhemies! Naisvaltaisia aloja kurittavat pätkätyöllisyys sekä joustamattomat työmarkkinat, kun yritetään sovittaa yhteen perhe- ja työelämää. Syksyllä käydyissä raamineuvotteluissa olisi ollut erinomainen paikka edistää sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa. Tasa-arvoinen palkkaus on oikeudenmukaisen työelämän keskeinen tekijä. Hallitushan on sitoutunut ohjelmassaan jatkamaan kolmikantaisesti sovittua samapalkkaisuusohjelmaa, jonka päätavoitteena on yksinkertaisesti luoda reiluutta työelämään. On aivan välttämätöntä, että sopimusratkaisut tukevat naisten oikeudenmukaisempaa palkkausta. Työehtosopimuksissa olisi pitänyt suunnata palkankorotukset ehdottomasti naisvaltaisille aloille, ja tätä hallituksen olisi pitänyt toimissaan edistää. Kuitenkin jälleen tasa-arvon tavoitteiden annettiin liikkua jonnekin tuntemattomaan tulevaisuuteen.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihan muutama kommentti tämän pääluokan linjauksiin, ensinnäkin liittyen kotimaiseen uusiutuvaan energiaan.

Totesin jo verolakien käsittelyn yhteydessä, että tunnen tietyllä tavalla itseni osin petetyksi, koska muun muassa ydinvoimalalupien käsittelyn yhteydessä kokoomus, johon itse asiassa epäilyni eniten kohdistui, vakuutti kysyttäessä useaan otteeseen, että kotimaisen uusiutuvan energian energiatukipaketti pitää. Valitettavasti nyt heti jo reilu vuosi sen jälkeen, ensi vuoden budjetin teon yhteydessä, on jouduttu toteamaan, että näin ei ole käynyt.

Toiseksi tuohon aluekehitykseen. Maakunnan kehittämisraha on aivan keskeinen rahoitusväline maakuntien omaehtoisen kehittämistoiminnan tukemiseksi. Kehittämisrahaa leikataan nyt puoleen tästä vuodesta. On aivan selvää, että tällainen leikkaus maakuntien kehittämisrahaan on vakavassa ristiriidassa sen kanssa, että hallitus puheissaan kuitenkin korostaa aluekehityksen tärkeyttä, mutta vastaavasti sitten leikataan keskeistä rahoitusmuotoa, joka on kiistatta maakunnille äärettömän tärkeä, vaikka täällä muutama kollega toista äskeisessä debatissa väittikin.

Aluekehitykseen, totta kai, kuuluu myös hiukan nurkkakuntaisesti esille otettuna Kainuun kehittämisraha. Kainuun kehittämisrahaa budjetissa leikataan rajulla tavalla, ja tämänkin osalta on selvää, että tämä leikkaus heikentää Kainuun edellytyksiä hoitaa työttömyyttä, tiestöä ja elinkeinopoliittista kehittämistä Kainuun maakunnan alueella johtuen siitä, että Kainuun kehittämisraha on olomuodoltaan aivan erilainen kuin muualla maakuntien kehittämisrahan sisältö. Toivonkin Kainuun kehittämisrahan osalta, että hallitus voi ensi vuonna lisätalousarvioitten yh-teydessä reagoida myönteisesti tämän kehittämisrahan määrään tarpeen niin vaatiessa.

Sarjaan aivan käsittämättömiä leikkauksia kuuluu budjetissa EU:n rakennerahastojen kansallisen vastinrahoituksen leikkaaminen 30 miljoonalla eurolla. Tämä leikkaus tehdään vielä tilanteessa, jossa edessä ovat uuden kauden rahastoneuvottelut unionin kanssa. Vaikka toisin budjetissa väitetään, on selvää, etteivät kunnat voi korvata tätä leikkausta, etenkään kun samalla budjetilla leikataan kuntien rahoitusasemaa vakavalla tavalla. Onkin toivottavaa, että etenkin tilanteessa, jossa tämä leikkaus saattaisi vaarantaa unionin täysimääräistä rahoitusta jatkossa, hallituksen on korjattava asia lisäbudjettien kautta.

Sitten on todettava, että ainakin elinkeinoministeri on julkisuudessa eri yhteyksissä linjannut niin, että kuntauudistuksen, valtion aluehallinnon ja maakuntien liittojen roolit ovat kohtalonyhteydessä toisiinsa. Ehkä näihin liittyen ely-keskusten osalta ministeriössä on määritelty uudet toimintamäärärahakriteerit, jotka alkavat purra erityisesti vuodesta 2013 eteenpäin. Mielenkiintoista on se, että uudet kriteerit mitä ilmeisimmin leikkaavat eniten kahden vastuualueen ely-keskusten toimintamäärärahoja, keskuksittain ilmeisesti pahimmillaan jopa yli 30 prosenttia. Näissä toimintamäärärahakriteereissä on jätetty huomioimatta toiminnan tulokset, tehokkuus ja asiakaspalaute. Tämä ei voi olla oikein, eli kriteerit eivät vastaa keskusten toiminnan tasoa, ja toivon vakavasti, että nämä katsottaisiin uudelleen siltä pohjalta, että pyrittäisiin löytämään ratkaisut, jotka turvaavat myös näitten kahden vastuualueen elyjen toiminnan.

Sitten, arvoisa puhemies, ihan lyhyesti loppuun kuljetustuesta. Hallituksen päätös asetuksen mukaan alentaa 60 prosentilla alueellista kuljetustukea vuosina 2012—2013. Tämä leikkaus on vastoin kaikkia niitä tavoitteita, joita alueitten kilpailukyvyn säilyttäminen tai parantaminen edellyttää. Tässä leikkauksessa kysymys ei voi olla muusta kuin pyrkimyksestä tietoisesti ajaa pohjoisen yritystoiminnan toimintaedellytyksiä alas, ja vakavasti toivon, että hallitus tähän leikkaukseen palaa myönteisemmässä hengessä.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus puuttuu ohjelmassaan moneen parannusta vaativaan ongelmaan. Onkin annettava tunnustusta silloin, kun on sen paikka. Täälläkin jo moneen otteeseen kehuttu nuorten yhteiskuntatakuu on erittäin tervetullut ja kannustettava asia. Myös pitkäaikaistyöttömien asemaan panostaminen niin aktivoinnin kuin kuntakokeilun kautta on positiivinen seikka, kunhan muistetaan se, ettei ongelmaa lakaista kuntien kontolle ilman aktiivista seurantaa ja tarvittaessa myös lisäresursointia.

On toki selvää myös se, että huolimatta näistä panostuksista ongelmia jää edelleen jäljelle. Kun sinänsä rajallisia resursseja painotetaan jollekin kohderyhmälle, käy usein niin, että joku toinen sektori jää vähemmälle huomiolle tai puutteelliselle panostamiselle. Yli 50-vuotiaiden henkilöiden työllistymiseen olisi panostettava, koska liian usein tämä ryhmä joutuu suoranaisen ikärasismin kohteeksi. Kun samaan aikaan kannetaan kovinkin paljon huolta suomalaisten työurien pituudesta, tai pikemminkin niiden lyhyydestä, tähän ikäsyrjintään olisi kiinnitettävä vakavaa huomiota ja ryhdyttävä sanoista tekoihin. Perussuomalaiset tuovat tämän ongelman esiin omassa vaihtoehdossaan esittämällä lisärahoitusta yli 50-vuotiaiden sekä myös nuorten työllistämisen edistämiseen 35 miljoonaa euroa. Varjobudjetissamme esittämämme niin sanottu mestari—kisälli-malli on eräs keino siirtää hiljaista tietoa eteenpäin, auttaa nuoria eteenpäin työelämässä, antaa vanhemmille työntekijöille, mestareille, uusia näkökulmia omaan työhönsä, motivaatiota, ja samalla se myös lisää yrityksen tietopääomaa.

Arvoisa puhemies! Jotta työtä olisi tarjolla, on oltava sitä tarjoavia työnantajia. Panostaminen uusiin innovaatioihin sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan on myös panostamista tulevaisuuteen. Se vaatii rohkeutta ja jopa hallittua riskinottokykyä. Perussuomalaiset kantavat huolta pitkän aikavälin talouskasvusta. Siksi esitämme omassa vaihtoehdossamme panostamista nimenomaan innovatiivisuuteen ja t&k-toimintaan. Suomalainen elinkeinopolitiikka ei välttämättä vastaa 2010-luvun haasteisiin, vaan se on osin jämähtänyt 1990-luvun laman aikaiseksi. Ensinnäkin ministeri Häkämiehelle, toivottavasti tämä kysymys menee myös ministeri Ihalaisen kautta hänelle: onko hallituksella mitään suunnitelmia suomalaisen elinkeinopolitiikan päivittämiseksi vastaamaan nykyajan haasteisiin?

Mistä sitten tulisi hakea uutta kasvua Suomelle? Muutamia aloja mainitakseni: bioenergia, pohjoinen ja arktinen ulottuvuus monine eri mahdollisuuksineen, kuten muun muassa kylmäosaaminen, kuljetusteknologia, kaivosteollisuus ja ympäristöteknologia. Pohjoinen ja arktinen ulottuvuus on asia, jota ei pidä sotkea pelkästään Pohjois-Suomeen tai arktisille alueille. Se on koko Suomea koskeva asia, jonka potentiaali on erittäin merkittävä. Se pitää osata hyödyntää oikein ja kestävällä tavalla. Myös luontomatkai-lun kehittäminen, puurakentaminen, puun muut komponentit, joissa kaikkia mahdollisuuksia ei edes vielä tiedetä tai tunneta, ovat muutamia sellaisia mahdollisuuksia, jotka antavat ainakin itselleni toivoa siihen, että Suomi tulee pärjäämään globaalissa kilpailussa omilla vahvuuksillaan, mutta ei, kuten jo totesinkin, ilman panostuksia. Siksi näistä asioista olisikin saatava aikaiseksi kansallinen yksituumaisuus. Suomi pärjää vain osaamisellaan, rohkeudellaan ja olemalla kehityksen kärjessä.

Arvoisa herra puhemies! Tulevan taloustilanteen ennustaminen on aika lailla vaikeaa. Työllisyystilanne saattaa siis heiketä todella nopeastikin. Tätä ei kukaan tietenkään toivo, vaikka sanotaan, ettei pessimisti pety. En halua olla pessimisti vaan mieluumminkin realisti. Toivon todella, että taloustilanne ei johda massatyöttömyyteen. Budjetti on laadittu erilaisessa tilanteessa kuin nyt tiedämme asioiden olevan. Hallitus on kertonut monella suulla, että se toimii ajassa. Sitä onkin syytä toivoa. On tärkeätä tehdä sellaisia päätöksiä ja linjauksia, jotka tuovat toivoa sekä luovat mahdollisuuksia, ja tehdä niitä oikeaan aikaan.

Perussuomalaisten esittämä eriävä mielipide työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa koskien budjetin pääluokkaa 32 tehtiin siitä syystä, että emme saaneet haluamiamme painotuksia lausuntoon. Linjamme on oman vaihtoehtoisen budjettimme mukainen. Olemme kuitenkin hallituksen kanssa aivan samaa mieltä siitä, että yrittäjyys ja työllisyys kulkevat käsi kädessä. Molempia tarvitaan, jotta Suomi pärjää jatkossakin.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan puheenvuorossani nostaa esille kaksi asiaa, nimittäin maakuntien kehittämisrahoituksen ja hankintalain uudistamisen.

Maakuntien kehittämisrahastahan on puhuttu täällä jo paljon monessa puheenvuorossa, ja haluankin tässä omassa puheenvuorossani tuoda esille muutaman käytännön esimerkin, miten sitä on Pirkanmaalla käytetty ja mitenkä se on vaikuttanut. Pirkanmaalla kehittämisrahaa on nimittäin käytetty joustavana ja nopeana instrumenttina äkillisten rakennemuutostilanteiden hallinnassa ja monien laajojen uudistamishankkeiden esiselvittelyssä. Kun Nokia Oyj ilmoitti alkuvuonna laajoista uudelleenjärjestelyistä ja henkilöstön vähennyksistä, käynnistettiin tuella paikallisen elinkeinoyhtiön toimesta hanke. Tämän hankkeen myötävaikutuksella saatiin suunniteltua laajat yrityskoulutukset ja saatiin uusia yrityksiä alueelle. Tällä hetkellä uusia työpaikkoja on syntynyt jo yli 100. Maakunnan kehittämisraha oli myös mukana, kun Tampereelle syntyi uusi kansainvälisesti merkittävä biolääketieteen tutkimus- ja koulutusyksikkö BioMediTech kahden yliopiston yhteisenä laitoksena.

Samoin maakunnan kehittämisrahalla tuettiin rokote- ja immunologiakeskus Vactian toimintaa. Yksi Vactian tutkimusohjelmista on niin sanottu Pevnet-tutkimusohjelma, jonka tavoitteena on selvittää, onko tyypin 1 diabeteksen takana virusinfektio, erityisesti enterovirusinfektio. Enterovirusinfektioita sairastetaan yleisesti, mutta joillakin lapsilla virus voi levitä haimaan ja aiheuttaa hitaasti etenevän solutuhon. Tutkimushankkeen lopullisena tavoitteena on kehittää tyypin 1 diabetekseltä suojaava hoito. Tässäkin tutkimuksessa siis kehittämisrahalla on ollut merkittävä osuus, ja paljon muita esimerkkejä löytyy maakunnan kehittämisrahan ratkaisevasta roolista innovaatio- ja tutkimustoiminnassa ja uusien työpaikkojen luomisessa. Siksi onkin kovin valitettavaa, että rahoitusta on nyt leikattu. Se ainakin joissakin maakunnissa vaarantaa merkittävästi aluekehittämistä

Toisena asiana haluan nostaa esiin hankintalain uudistamisen, joka on kirjattu hallitusohjelmaan seuraavasti: "Hankintalaki uudistetaan niin, että kuntien suorahankinnan mahdollisuudet lisääntyvät ja työllisyys- ja terveyspoliittiset, sosiaaliset ja muut laatutekijät sekä innovaatio- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat otetaan paremmin huomioon julkisissa hankinnoissa." Ihmisen perus- ja ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia, luovuttamattomia oikeuksia, joita ei voi loukata. Nykyinen hankintalain soveltamiskäytäntö polkee erityisesti heikossa asemassa olevien ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia. Palveluiden kilpailuttaminen johtaa tilanteisiin ja toimintakäytäntöihin, joissa palvelut tuotetaan niin alhaisin resurssein, että niitä ei ole mahdollista toteuttaa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Hankintalaki ja sen soveltamisessa omaksuttu tulkin-ta ovat johtaneet erittäin järjestelmä- ja palveluntuottajalähtöiseen toimintamalliin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä toimintamalli mahdollistaa aggressiivisen kilpailun markkinoista, ja käyttäjän riskit ovat erittäin suuret.

Hankintalakia onkin uudistettava niin, että kunta kilpailuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat todellisilla, arkeen vaikuttavilla laatutekijöillä, kuten perustehtävä, arvot, johtaminen ja esimiestyö, henkilöstöpolitiikka, läheisyhteistyö, koettu toiminta saadun palautteen perusteella jne., ja sitten asetetaan hinta. Palvelun käyttäjä tekee lopullisen valinnan tällä tavalla hyväksytyistä palveluntuottajista. Tämä menettely on käytössä muun muassa Ruotsissa.

Arvoisa herra puhemies! On siis kovin valitettavaa, että maakunnan kehittämisrahaa jää ensi vuoden budjettiin kovin vähän. Taloudellisesti huonoina aikoina kyseisen rahoituksen välittömät ja erityisesti välilliset vaikutukset uusien työpaikkojen syntyyn voivat olla hyvinkin merkittäviä. Tästä on siis Pirkanmaalla näyttöä, kuten kerroin jo.

Hankintalain uudistamisessa on otettava huomioon erityisesti helposti haavoittuvat ryhmät, kuten lapset, vanhukset, vammaiset, jotka eivät itse pysty puolustamaan oikeuksiaan. He eivät saa jäädä taloudellisen hyödyn tavoittelun jalkoihin.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nuorten työttömyys on vakava riski yhä lisääntyvälle syrjäytymiselle. Erityisen suuri riski se on pelkän peruskoulun käyneille. Heidän suhteellinen osuutensa työttömistä nuorista on vain kasvanut. Nuorten työttömien kohdalla ongelmat ovat moninaiset ja niiden selvittämiseen tarvitaan eri hallinnonalojen yhteistyötä, se on aivan selvää.

Koulutuksesta ja sivistyksestä tehtävien rajujen leikkausten sijaan odotin hallitukselta vieläkin kokonaisvaltaisempaa toimenpideohjelmaa nuorten auttamiseksi. Alle 18-vuotiaat pitäisi saattaen vaihtaa koulutuksen kautta työelämään. Nuorista pitäisi ottaa kokonaisvaltainen vastuu yhteistyössä viranomaisten ja kodin kanssa. Ammattiosaamisen lisäksi riskiryhmään kuuluvat nuoret tarvitsevat paitsi elämänhallinnan myös työelämän taitoja, jotta he oppivat noudattamaan työelämän pelisääntöjä. Yhä useamman nuoren tulisi voida hankkia ammattiosaamista myös oppisopimuskoulutuksella. Siitäkin leikataan.

Yli 18-vuotiaiden kohdalla työvoimahallinnon ja koulutusjärjestelmän pitäisi toimia saumattomammin yhdessä. Ensimmäinen työkokemus on nuorelle äärettömän tärkeä. Jos työpaikan saanti takkuaa, ongelmat kasaantuvat.

Panostimme viime hallituskaudella vahvasti työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Näillä toimilla on yhä tärkeämpi rooli nuorten auttamisessa. Etsivä nuorisotyö on näyttänyt kyntensä niiden nuorten kohdalla, jotka eivät jaksa tai osaa itse pyytää apua.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy joka vuosi vajaat 30 000 suomalaista. Nuoria, alle 35-vuotiaita, joukossa on noin 4 000. Jopa puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä on parhaassa työiässä. Mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suurimmat työkyvyttömyyden aiheuttajat. Kumpaankin ongelmaan voidaan puuttua ennalta, jos vain halutaan. Kyse on pitkälti työterveyshuollon ja kunnallisen terveydenhuollon toimenpiteistä. Lopulta kyse on tietenkin rahasta. Kataisen hallitus aikoo leikata peräti 631 miljoonaa euroa kuntien valtionosuuksista. Leikkaukset merkitsevät entistä kovempia säästöjä ennalta ehkäisevistä palveluista, kuten oppilashuollosta ja mielenterveyspalveluista. Sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisuudet selvitä urakastaan muuttuvat entistäkin vaikeammiksi, ja samalla muuttuvat sitten nämä muutkin toimet, muidenkin hallinnonalojen toimet, entistä hankalammiksi.

Arvoisa puhemies! Suomen nousu 90-luvun alun lamasta perustui pitkälti koulutuksen, tutkimus- ja kehittämistoimien, eli innovaatiopolitiikan, voimavarojen vahvaan kasvattamiseen ja yrittäjyyteen rohkaisemiseen. Maahamme on viime vuosina onnistuttu luomaan yksi maailman edistyksellisimmistä innovaatiojärjestelmistä. Uusi teknologia, uudet tuotteet ja tuottavuuden parantuminen ovat olleet keskeinen syy Suomen talouden muuta euroaluetta nopeampaan kasvuun. Siksi täytyykin jälkeen kerran ihmetellä, miksi hallitus ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin nyt aikoo leikata julkista innovaatiorahoitusta, uuden kasvun voimavaroja. Leikkaus on vaalikauden loppuun mennessä 85 miljoonaa euroa vuositasolla. Me tiedämme, että monet ennusmerkit viittaavat siihen, että edessämme voi pahimmillaan olla jopa 30-luvun alun lamaa pahempi taloustaantuma. Pelättävissä on laajenevaa työttömyyttä ja yritysten vararikkoja. Tähän kaikkeen pitäisi tietenkin vastata muun muassa osaamista kehittämällä, uutta yrittäjyyttä vahvistamalla ja ottamalla käyttöön koko innovaatioketju, jossa ammattikorkeakoulut ovat olennainen osa.

Nyt kannattaa työ- ja elinkeinoministeriössäkin lukea mielenkiintoinen väliraportti, nimittäin tuore kansainvälinen selvitys. Siinä on tutkittu ammattikorkeakoulujen osuutta tässä innovaatiojärjestelmässä. Peter Maassenin arviointiryhmä kiinnittää huomiota siihen, että ammattikorkeakouluille on annettu tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-tehtävä, mutta koko verkosto, ammattikorkeakoulukenttä, on jätetty yksin siitä selviytymään. Väliraportti ilmestyy kohta, ja lopulliseen raporttiinkaan ei mene kovin paljon aikaa. Suosittelen, että kaikki, jotka haluavat innovaatiopolitiikasta jotain tietää, lukisivat myös tämän raportin huolella.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön budjetista löytyy niin hyvää kuin hieman huonompaakin sanottavaa. Työllisyyden tukeminen ja työttömyyden vähentäminen ovat tärkeimpiä tavoitteita lähivuosina. Työllisyysasteen nostaminen on tavoiteltavaa niin tuloerojen kasvun pysäyttämiseksi kuin julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämiseksi. Työ on parasta sosiaaliturvaa, ja tämä lause tulee muuttaa sanoista teoiksi. Työttömyyden vähentämisessä olennaista on kohdistaa toimia työmarkkinoille tuleviin nuoriin sekä pitkäaikaistyöttömiin sekä mahdollistaa osa-aikatyö nykyistä paremmin.

Nuorten osalta merkittävä panostus budjetissa ovat yhteiskuntatakuun toteuttamiseen kohdennetut määrärahat niin työministeriön kuin opetusministeriön budjeteissa. Valtakunnallisen työpajayhdistyksen puheenjohtajana olen erittäin iloinen siitä, että nuorisotyöttömyys on otettu vakavasti. Yhteiskuntatakuun saattaminen voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 aikana on kunnianhimoinen mutta erittäin tärkeä ja välttämätön tavoite.

Mutta miten yli kolme kuukautta työttömänä olleet hyötyvät tästä yhteiskuntatakuusta ja miten saadaan yli vuoden tai kaksi vuotta työttömänä olleet aktivoitua? Panostukset pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin ovat valitettavasti edelleen riittämättömiä, varsinkin tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa. Vuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon verrattuna työllistämis-, koulutus- ja erityistoimenpiteisiin osoitetut määrärahat alenevat, kuten valtakunnallinen työttömien yhdistys on sinnikkäästi yrittänyt tuoda esille.

Talousarvioesityksessä on lähdetty siitä, että työttömyysaste vuonna 2012 edelleen laskee 0,3 prosenttiyksiköllä. Tavoite on erittäin tiukka tässä taloustilanteessa. Valtion on varauduttava siihen, että työttömyys tulee lisääntymään vaikeassa taloustilanteessa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokuntakin on lausunut, että hallituksella on oltava valmius osoittaa lisärahoitusta työllistämiseen, jos työttömyys merkittävästi pahenee. Näin itsekin asian näen.

Vuonna 2012 aktivointiasteen arvioidaan olevan noin 26,5 prosenttia. Oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen tarjonta vähenee 600 opiskelijalla ja oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen 350 opiskelijalla aiemmin päätettyjen määräaikaisten lisäysten päättyessä. Itselleni on itse asiassa edelleen arvoitus, miten hallitusohjelmaan hyvin vahvasti kirjattu oppisopimuskoulutuksen panostus tulee käytännössä toteutumaan. Siitä itse asiassa kuulisin mielelläni ministerin kannan.

Suuri vastuu uusien pitkäaikaistyöttömien synnyn ehkäisyssä on koulutuspolitiikalla. Jokaiselle peruskoulunsa päättävälle on taattava mahdollisuus vähintään keskiasteen opiskelupaikkaan lähellä omaa kotiseutuaan.

Merkittävä työllistymisen este kaikilla ikäryhmillä ovat ulosotot ja yleensä velkaselvityksen tarve. Ylivelkaantumiselle tulee tehdä stoppi esimerkiksi tiukentamalla pikalainojen myöntämisperusteita, mistä edustaja Skinnarikin täällä hyvin viisaasti puhui. Ulosotossa olevalla nuorella ei ole kannusteita mennä töihin, minkä vuoksi ylivelkaantumiseen tulee puuttua entistä hanakammin.

Ensi vuonna aloitettavaan kuntakokeiluun on varattu budjetissa 5 miljoonan euron määräraha. Viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllistämisen päävastuu siirtyy kokeiluun mukaan tulevalle kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Rahoitus tulee taata jatkossakin, jotta kokeilu voidaan laajentaa sen onnistuessa koko maahan.

Osatyökykyisten ja vammaisten sekä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten työllistymisen ja kouluttautumisen pitkäaikaista tukemista tulee tehostaa. Kuntouttavan työtoiminnan jälkeen pääsyä palkkatuettuun työhön tulisi myös tukea. Kuntouttava työtoiminta on kun- nan järjestämisvastuulla olevaa sosiaalipalvelua, mutta työvoimahallinto voi estää palvelun toteutumisen, koska aktivointisuunnitelman teossa on oltava mukana aina työvoimahallinto. Monet pitkään työttömänä olleet asiakkaat tarvitsevat ensisijaista työhön kuntoutumista, ja työvoimahallinnon osuus työllistymisprosessin alkuvaiheessa on vähäistä. Nykykäytäntö pitkittää kokonaisasiakasprosessia, ja aktivointitoimenpide alkaa vasta sitten, kun asiakkaan ongelmat ovat jo pitkittyneet. Tähän pitäisi saada kiireesti muutos.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtajana haluan vielä ihan lopuksi kiinnittää huomiota myös työssä käyvien köyhien kasvavaan määrään. Kaikista palkansaajista köyhiä on 3 prosenttia, määräaikaisia 10 ja itsensä työllistäviä 17 prosenttia. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovitusta pitää nopeasti parantaa, jotta myös osa-aikatyö on esimerkiksi yksinhuoltajalle taloudellisesti kannattavaa. Odotan työ- ja elinkeinoministeriöltä pikaisia lainsäädäntöehdotuksia työssä käyvien köyhien aseman parantamiseksi.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Yleensä kun tästä pääluokasta puhutaan, puhun mieluusti yritysten toimintaympäristön kehittämisestä, mutta mielestäni nyt ne suuntaukset ovat niin oikeat, etten käytä siihen aikaa, vaan keskityn enemmänkin työllisyyspolitiikkaan, ja tämä ei tarkoita sitä, että siinä olisivat asiat jotenkin huonosti, vaan mielestäni ministeri Ihalainen vie sitä ihan oikeaan suuntaan, mutta haluan nostaa tästä muutamia asioita esiin.

Me puhumme tässä salissa hyvin paljon ikääntyvästä väestöstä, suurista ikäluokista ja siitä, miten nämä tulevat pienet ikäluokat pystyvät takaamaan meille ja suurille ikäluokille sen hyvinvoinnin, johon tähän asti on totuttu. Hallitusohjelmassa on aivan oikein ambitiotaso laitettu erittäin korkealle työllisyysasteen suhteen, 72 prosenttiin, ja että työttömyysaste laskisi 5 pro-senttiin. Se todellakin vaatii hyvin paljon panostuksia työllisyyden hoitoon ja ennen kaikkea työurien pidentämiseen.

Kun puhutaan työurien pidentämisestä, yleensä käydään huutokauppaa siitä, mikä on se eläkkeellelähtemisikä, mutta en halua mennä siihen, vaan haluaisin korostaa sitä, miten me saamme meidän nuoret rivakasti opiskelemaan, opiskelut sujuviksi, ja sitten ennen kaikkea sitä, miten työelämän laatua parannetaan.

Tämä nuorisotakuu on meille aivan olennainen asia. Ministeri Ihalainen totesikin, että se työ on haasteellista, ja haluaisinkin uskoa, että kun on tahto, niin löytyvät myös ne keinot. Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla, että yli 60 prosenttia viime vuoden ylioppilaista ei jatkanut heti opintojaan ja myöskään peruskoulun päättäneistä ennätyksellisen suuri osuus, 9 prosenttia, ei aloittanut välittömästi jatko-opintoja, ja heitä oli yhteensä 5 700 henkeä.

Niin ikään tänään Helsingin Sanomat uutisoi, että maisterit työllistyvät nopeasti ja työ opintojen ohessa on eduksi. Kun yleensä on totuttu siihen, että suomalaisopiskelijoita moititaan vanhoiksi ja hitaiksi, niin tämän tutkimuksen mukaan he menestyvät hyvin kansainvälisessä vertailussa, kun mittarina on nopea työllistyminen koulutusta vastaavaan työhön valmistumisen jälkeen. Suomessa maisterit pääsevät siis vakitöihin runsaan vuoden kuluttua valmistumisesta, kun vertailun muissa maissa aikaa tarvitaan 3—10 vuotta. Professori Osmo Kivisen mukaan yliopistokoulutus meillä on työmarkkinasuuntautunutta, mutta suurin syy tähän nopeaan työllistymiseen on kuitenkin se, että enemmistö opiskelijoista käy opintojen aikana ja jopa ennenkin niitä töissä. Kivisen ja tutkija Jouni Nurmen tutkimuksen mukaan suomalaisopiskelijat ovat töissä yhteensä noin kahden vuoden ajan ennen valmistumistaan, ja noin puolet siitä sellaisissa töissä, jotka ovat opintoalaan liittyviä.

Todellakin me tarvitsemme monia keinoja, ja uskoisin, että oppisopimuskoulutus on myös yksi sellainen, joka on ehkä jopa vähän alihyödynnetty, ja se on hyvä tapa saada nuoret mukaan työelämään. Peruskoulusta oppisopimukseen suuntautumista rajoittaa kuitenkin verrattain suuri ohjauksen tarve ja myös se, etteivät nuorimmat kuulu palkkatuen piiriin. Suomen Yrittäjät onkin esittänyt nuorten asemaa parantavaksi toimenpiteeksi mallia, jossa nuorille maksettaisiin aluksi muita pienempää palkkaa ja kompensoitaisiin sitten tämä muulla tavoin. Näin ikään oppisopimuksesta työnantajalle maksettavat koulutuskorvaukset pitäisi ottaa lähempään tarkasteluun, jotta tämä malli olisi mahdollista hyödyntää täydellisesti.

Valiokunta on kiinnittänyt huomiota akateemisen työttömyyden kasvaneeseen määrään ja korostaa sitä, että akateemisten työttömien työvoimakoulutuksen tulisi olla nykyistä räätälöidympää. Tämä on aivan selvä, ja mielestäni kysymys kuuluukin, pystyvätkö nykymuotoisellaan työvoimatoimistot palvelemaan meidän akateemisia työttömiä riittävästi.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluaisin nostaa vielä esiin kotouttamisen, ja erityisesti maahanmuuttajanaiset. Yhtenä aamuna näin uutisissa maahanmuuttajanaisista lyhyen pätkän, jossa he korostivat sitä, että olivat hyvinkin tyytyväisiä, että olivat saaneet kieliopetusta sellaisissa olosuhteissa, mitkä ovat hyvinkin tavanomaisia, on se sitten ruuanlaittoa, lehdenlukua tai keskenään asioista juttelemista. Tässä maassa oppii tekemään töitä, kun osaa myös tämän maan kielen ja kulttuurin ja on saanut vielä koulutuksen, joka täyttää meidän kriteerimme.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuosta aktivointiasteesta kaiken kaikkiaan: siinä on valtava ero Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä. Jos se Suomessa on joku 26, tavoitteena 30, niin Tanskassa se on tuplaten, ja vajaakuntoisten osalta, kun suhteuttaa bruttokansantuotteeseen ja työllisyysasteeseen, jopa kahdeksankertainen Suomen lukuihin verrattuna.

On aika mielenkiintoista, jos hallituspuolueen edustaja puhuu oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä, kun hallitusohjelmaan on kuitenkin kirjattu, että 21 miljoonaa vähennetään sieltä. Se on kaikista järjettömintä, kun oppisopimuskoulutuksesta on kuitenkin hyviä kokemuksia ja sitten nämä sivistyssektorin, koulusektorin, leikkaukset kohdistuvat hyvin voimakkaasti myöskin siihen koulutusmuotoon, joka on koettu tehokkaaksi niille nuorille, joille mikään muu koulutusmalli ei käy.

Kiinnostaisi kyllä tietää ministerin kanta sitten tähän edustaja Virolaisen nuorten palkka-alemalliin, kun meillä juuri lopetettiin matalapalkkatuki, jonka tulokset olivat käytettyihin panoksiin nähden täysin surkeat.

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen ovat aikamme vakavimpia ongelmia. THL:n mukaan yli 60 000 nuorta on syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa. Peruskoulun jälkeinen aika on erityisen kriittinen, ja silloin tippuukin noin 5 prosenttia ikäluokasta opiskelujen ja työelämän ulkopuolelle. Onko meillä tähän varaa? Kun samaan aikaan puhumme siitä, että eläkeikää pitäisi nostaa, niin eikö tässä kohtaa pitäisi lähteä korjaamaan ennen kaikkea tätä työelämän alkupään tilannetta, sen sijaan että puhumme vain siitä työuran loppupäästä?

Ensimmäisen työpaikan merkitys nuorille on suuri. On hienoa, että hallitus on satsannut 55 miljoonaa euroa jo ensi vuonna nuorten yhteiskuntatakuuta varten. Tämä on hyvä alku, mutta on suuri vaara, että se jää pelkäksi numerokirjaukseksi valtion budjettiin. Sen takia meidän on varmistettava, että pääsemme tässä myös sanoista tekoihin. Miten tämä takuu tulee näkymään nuorten arjessa? Onko elinkeinoelämä otettu tähän projektiin aktiivisesti mukaan? Entä yrittäjät?

Otetaan esimerkiksi kaupan ala, joka on yksi suurimmista elinkeinoistamme ja työllistää 300 000 suomalaista. Se on myös nuorten merkittävä työllistäjä, koska kaksi kolmasosaa nuorista löytää ensimmäisen työpaikkansa juuri kaupan alalta. Kun kaupoissa tehtävä työ on myös ehdoiltaan ja vaatimuksiltaan nuorille sopivaa, ovat kaupan alan lähtökohdat ottaa nuoria töihin erittäin hyvät.

Käytännössä usein kuitenkin käy niin, että nuori pettyy saamiinsa työkokemuksiin kaupan alalla. Työ on luonteeltaan usein pätkätyötä, eikä esimiestyö ja johtaminen ole aina parasta mahdollista. Kaupan ala ei tietenkään ole ainoa ala, jossa johtamisosaamista pitää kehittää, mutta pitää muistaa, että jos nuoren saama ensikosketus työelämään tuo turhautumaa ja epäonnistumisen tunteita, sen sijaan että hänen itsetuntonsa vahvistuisi ja hän kokisi olevansa arvokas osa omaa työyhteisöään, on hänen vaikea jatkossakaan saada rohkeutta hakea uusia työpaikkoja. Kun lisäksi tilastot osoittavat, että kaupan alan työntekijöihin kohdistettu väkivalta on kasvanut ja turvattomuus kaupan alalla on lisääntynyt, ei tämä ole omiaan lisäämään myöskään nuorten jäämistä alalle.

Nyt olisikin pohdittava, millä tavoin voimme näillä nuoria työllistävillä aloilla, esimerkiksi juuri kaupan alalla, työskentelevien turvallisuutta ja hyvinvointia parantaa samalla, kun haemme ratkaisuja nuorten työllistymiselle. Kaupan ala ei ole suinkaan ainoa ala, jonne nuoret työllistyvät, vaan samanlaista kehittämistyötä pitää tehdä myös muilla aloilla. Hienojen hallitusohjelmakirjausten on johdettava aitoon yhteistyöhön elinkeinoelämän eri sektoreiden kanssa ja sitä kautta konkreettisiin hyviin työpaikkoihin nuorille.

Toinen asia, josta haluan puhua, on luovat alat. Yksi asia on tietenkin luovan ongelmanratkaisun, uudistumisen ja kehitystoiminnan tukeminen eli innovaatiotyö perinteisillä aloilla, esimerkiksi teollisuusyrityksissä. Investoinnit, jotka suuntautuvat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, on saatava verovähennyksen piiriin, jotta innovaatioinvestoinnit saadaan kasvuun.

Kokonaan toinen asia ovat yritykset, jotka toimivat jo itsessään kulttuurin, taiteen ja musiikin aloilla. Kulttuurintuotannossa — siis musiikintekijät ja muut tekijänoikeustuloja saavat taiteilijat — tulot verotetaan ansiotuloina, toisin kuin naapurimaissamme, ja ne kohdistuvat usein huippuvuosille. Tämän seurauksena suurien kertakorvausten kohtuuttoman korkea verotus ei kannusta pitkäaikaiseen yritystoimintaan. Alan verokohtelu ei ole aikansa tasalla. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa tulot on mahdollista yhtiöittää ja tulouttaa muusikolle useamman vuoden aikana. Tällöin investointienkin tekeminen on kannattavampaa. Suomessakin esimerkiksi urheilijat voivat rahastoida tulonsa ja tulouttaa näitä menestyksen jälkeisinä vuosina. Pitää muistaa, että verojärjestelmän pitää suosia alan kehittämistä.

Kulttuurialat eivät ole mikään marginaaliala, vaan kasvava yritystoiminnan alue. Euroopassa kokonaisuutena kulttuurin ja luovien alojen sektorin arvo oli jo 2000-luvun alussa enemmän kuin esimerkiksi autonvalmistusteollisuuden tai ict-sektorin. Suomessakin alan kasvu on erittäin vahvaa.

Arvoisa puhemies! Kuinka suuri tekijä luovista aloista tulee Suomen menestykselle, riippuu pitkälti siitä, kuinka rohkeasti lähdemme korjaamaan etenkin verotukseen liittyviä epäkohtia ja miten avoimin mielin otamme käyttöön toimintatapoja, joista muualla Euroopassa on jo pitkään ollut hyviä kokemuksia.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Kaksi aluepoliittisesti merkittävää asiaa nostan esiin. Kaivostoiminta on noussut täällä eteläisessä Suomessa varmaan kaikkien yllätykseksi Suomen tulevaisuuden menestystekijäksi, mutta pohjoisessa me olemme aina tienneet, että tässä on meidän mahdollisuutemme. Kaikki kyselevät nyt ihmeissään, miten on mahdollista, että nyt vasta olemme tehokkaasti hyödyntämässä näitä luonnonvarojamme. Nimittäin Lapissa olemme aina nähneet ihan siinä vieressä, Norrbottenissa, mitä siellä on tällä sektorilla sadan vuoden aikana tapahtunut: miten siellä Ruotsi on rakentanut menestyksen malmien rikastukseen, jatkojalostukseen rautapelleteiksi ja terästeollisuudeksi, autoteollisuus huippuna. Tämä kaikki aivan näköpiirissämme naapurissa. Miksi ei Suomessa?

Oma käsitykseni on, että Suomen poliittiset päättäjät ja teollisuudessa vastuuta kantavat ovat näköalattomia, pohjoisen hankkeista kun on kysymys. Pohjoisen ja Itä-Suomen resursseja on aina tarkasteltu vain alueellisina resursseina. Nuo alueet on nähty yleensä vain rasitteena Suomelle, ja kyllähän tietenkin siellä onkin ruikutettu, mutta syynähän on ollut se, kun on tehnyt niin kipeää, kun on nähnyt, että meidän resurssejamme ei hyödynnetä.

Eräs jakso oli toisin. 1960-luvulla Karjalaisen hallitus käynnisti kehitysaluepolitiikan. Silloin rakennettiin rautatietä ja silloin perustettiin myöskin kaksi kaivosta ja sementtitehdas kotipitäjääni, mutta tuo kehitystie jäi kesken. 80—90-luvuilla luovuttiin valtiojohtoisesta teollisuuspolitiikasta ja yksityistettiin kaikki, mikä pystyttiin. Niin myös lopetettiin Kolarin kaivokset ja sementtitehdas, kun Venäjän sementti oli kuulemma niin paljon halvempaa. Tiedämme myöhemmiltä ajoilta, miten korkealle hinta nousi, ja rakennusteollisuus sai siitä kärsiä.

Täällä eteläisessä Suomessa on lopultakin ymmärrettävä, että pohjoisen matkailu, metsäteollisuus, nyt kaivosteollisuus ovat merkittäviä kansallisia hankkeita, ja ne on sillä tavalla myös noteerattava. Ne on otettava vakavasti ja käytävä asiallisesti läpi myös luonnon ja ympäristön kannalta. Jos tässä joudutaan taisteluun luonnonsuojelun kanssa, niin se on huonoin vaihtoehto. Kohta ollaan torpedoimassa täällä meidän lupaavat kaivoshankkeemme luonnonsuojelun nimissä. Hallituksen on otettava vastuuta eikä päästettävä vihreitä idealisteja estämään järkeviä teollisuushankkeita.

Liikenneministeriön ja elinkeinoministeriön on tarkkaan käytävä läpi infraratkaisut pohjoisen osalta. On otettava vakavasti kuljetuslinjat Jäämerelle. Kolari—Pajalan alueella tämä on jo tällä hetkellä täyttä todellisuutta. Jäämeren yhteys tällä hetkellä Narvikin suuntaan on ohjaamassa päätöksiä. Suomi tarvitsee yhteyden syväsatamaan. Me menetimme Petsamon ja siellä Liinahamarin sataman sotien jälkeen. Risto Ryti käynnisti jo tuolloin selvitykset vetää rata Kilpisjärven kautta Skibotteniin. Usean vuoden ajan ovat norjalaiset jo tätä linjaa valmistelleet ja tehneet selvityksiä. Myöhemmin on esille nostettu myös Kirkkoniemen suunta.

Kaikkein helpoin vaihtoehto on Salla—Kantalahti. Viime viikolla tapasin erään Venäjän suurlähetystön edustajan ja kuulin, että Venäjällä oltaisiinkin nyt kiinnostuneita tästä rataosuudesta. Rakentamaton pätkä on vain 60 kilometriä. Sen toteutuminen avaisi Suomesta Sallan kautta linjan Muurmannin rataan ja Murmanskin satamaan. Nämä ovat vaativia yhteistyöhankkeita, mutta Suomen teollisuudelle tärkeitä. Näihin toivoisin ministeriöiden nopeasti ja syvällisesti paneutuvan.

Tänään kysyin ministeri Häkämieheltä rautapellettitehtaan rakentamissuunnitelmista. En ole aivan varma, kuuliko hän kysymyksen oikein vai miksi hän puhui malmien rikastamisesta vastauksessaan. Kyllä meidän malmimme yleensä rikastetaan kotimaassa, mutta rautarikasteen pelletöintiä ei tehdä Suomessa. Kotipitäjästäni noin 200 kilometrin päässä on kuusi rautapellettitehdasta Ruotsissa. Siellä osataan jalostaa ja viedä arvokkaana tuo malmi markkinoille. Luulen, että Raahekin ostaa pelletit Kiirunasta. Tästä on siis kysymys.

Valtion on tultava ja muodostettava yhteinen yhtiö kaivosyhtiöitten kanssa ja alettava rakentaa tuo pelletöintilaitos. Sen hyvä paikka olisi Kolarissa, johon on helppo saada sekä Pajalan Kaunisvaaran että Hannukaisen rikasteet, ja sitten ei muuta kuin pelletöimään. Tämä olisi oikeata teollisuuspolitiikkaa.

Lopuksi: Hallitus valitettavasti vähättelee kuljetustuen merkitystä leikkaamalla sitä peräti 60 prosenttia. Se on merkittävä sekä henkisesti että käytännössä taloudellisesti. Tilastojen mukaan viisi yritystä sai sitä viime vuonna yli 100 000 euroa. Se jättää pohjoisen vientiä harjoittavat yritykset mahdottomaan tilanteeseen, kun naapurissa Ruotsissa maksetaan moninkertainen kuljetustuki. Tilanne varsinkin Tornionlaaksossa on aivan katastrofaalinen. Tästä syystä tähän, kun nyt vielä polttonesteet ovat nousseet korkeisiin hintoihin, hallituksen on paneuduttava myöskin ja peruttava nämä leikkaukset kuljetustuen osalta.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Lyhyesti, arvoisa puhemies, sen verran edustaja Rundgrenille, että minä olen etelän poikia, lounaisrannikon kavereita, enkä tiedä ketään kollegaani, joka suhtautuisi millään epäilyksellä tai vastakkainasettelulla Suomen Lappiin. Aivan päinvastoin: se on suuri rikkaus ja vahvuustekijä koko Suomelle, ja kaikki pitävät sen menestystä tärkeänä. Viime viikolla juuri kuulimme, kuinka Kemin suunnasta kerrottiin valtavista investoinneista ja positiivisista näköaloista, mitä siellä tulee tapahtumaan, ja se nähdään myönteisenä. Samoin pidän hieman erikoisena sitä, että me ikään kuin sanomme, kuinka pohjoisen liikenneyhteydet on rakennettava. Kyllä meidän täytyy saada myönteisesti Venäjä siihen mukaan, sillä se vanha totuus taitaa tänä päivänä pitää myös valtioiden suhteissa paikkansa, että naapurin tontille on vaikea rakentaa, ja näin se on myöskin meidän vähän vaikea rakentaa Venäjän infrastruktuuria.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mukava kuulla, että etelässä ei ihan kaikkea ajatella pohjoisen puolesta, mutta tässähän oli jo vaarallisena esimerkkinä ammattikorkeakoulujen leikkaukset, jotka olivat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kohdalla todella paljon huomattavammat kuin mitä siellä ikäluokan vähenemä on. Ja jos ajatellaan ammattikorkeakoululakia esimerkkinä ja ammattikorkeakouluja, miten niillä on merkittävä tehtävä elinkeinoelämän kehittäjänä, niin kyllä siinä oli tulla pikkuisen semmoinen ajatus, että liikaa ajatellaan etelässä pohjoisen puolesta.

Mutta mitä tulee edustaja Rundgrenin mainitsemiin ratayhteyksiin, niin kyllä niiden rakentamista tulisi kiirehtiä — elikkä viime viikolla, tai oliko toissa viikolla, puhuin samasta asiasta, tilanteesta Kallioselkä—Kurtti-välillä, ilmeisesti siellä ratapenkkakin olisi, kun se saataisiin kunnostettua, puhumattakaan Taivalkoskelle.

Sitten vielä tämä luonnonsuojelualue Sokliin estää rataa rakentamasta: 0,09 prosenttia Naturaa muistaakseni.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kertailin tässä historiaa ja totesin, että me olemme melkein sata vuotta jäljessä Ruotsia tästä. Kerroin sen, mistä se minun mielestäni johtuu. Siitä näköalattomuudesta, joka tässä salissa on ollut ja johtavissa teollisuuspiireissä Suomessa. Ei mistään muusta käsittääkseni, koska nämä ovat olleet hyödynnettävissä, nämä malmit, koko ajan.

Toiseksi tästä ratayhteydestä esimerkiksi Sallan kautta Muurmannin rataan. Se on selvä asia, ja totesinkin tuossa vain, että yllätyksekseni tämän otti oma-aloitteisesti esiin eräs Venäjän lähetystön ihminen viime viikolla, kun meillä oli tuossa tuo Skinnarin johtama Venäjä-ryhmä koolla. Se on selvä asia, että ne ovat isoja, vai-keita neuvottelukysymyksiä. Niitä on yritetty. Olen Arktisen neuvoston piirissä työskennellyt 2003—2007, jolloinka näitä neuvotteluja käytiin ja venäläiset eivät oikein syttyneet siihen. Mutta nyt oli aika yllättävää se, että he ottivat sen puheeksi. Sen sijaan Norja on erittäin aktiivinen näissä, ja sinne suuntaan kannattaa kyllä meidänkin olla aktiivisia ja tehdä suunnitelmia ja varautua siihen, että pystymme tekemään. Norja on jopa investoinut infrastruktuuriin muissa maissa (Puhemies koputtaa) tästä isosta öljyrahastostaan, joten pidän mahdollisena, että niin kävisi myöskin Suomessa.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Rundgren esitteli hyvin pohjoisen rautatieyhteyksiä ja mahdollisia yhteyksiä.

Edustaja Kanervaa haluan muistuttaa siitä, että aikoinaan Salla—Kantalahti-ratayhteys oli jo TEN-verkossa, eurooppalaisessa TEN-verkossa, mutta Suomen eduskunnan suuri valiokunta omalla lausunnollaan poisti sen sieltä, niin ettei se tuki mielekkäällekään hankkeelle aina ole ollut edes kotimaassa niin selvää, eikä ollut silloinkaan, kun esimerkiksi Sallan raja-asema piti saada kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. Kyllä osa Suomen upseerikunnasta vastusti sitä henkeen ja vereen. Presidentti Ahtisaari laittoi upseerikunnan silloin kuriin, ja onneksi Sallan raja-asema saatiin virallistettua kansainväliseksi ylityspaikaksi. Tällä hetkellä siellä ylityksiä on noin 120 000 vuodessa.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Aloitan innovaatiopolitiikalla.

Tekesin myöntämisvaltuudet vähenevät, mutta toisaalta lisää panostetaan vihreän talouden kasvun ja VTT:n uusiutuvien energianlähteiden tutkimusinfrastruktuuriin. Tekesin rahoitustaso on edelleen vuoden 2008 tasoa korkeampi. Perusteltua on myös se, että jatkossa Tekes-rahoitus suunnataan pieniin ja keskisuuriin edelläkävijäyrityksiin, kun leikkaukset kohdistuvat suurten yritysten rahoitukseen. Valiokunta teki myös hyvän muutoksen, kun se korotti Tekesin lainojen velkariskin 40 miljoonaan euroon. Innovaatiopolitiikan haasteena on se, että ideoita ja keksintöjä kyllä syntyy mutta niiden kaupallistamiseen ei riitä riskirahaa ja osaamista. Innovaatiot kuihtuvat tai valuvat ulkomaille. Siksi uudet mekanismit startup-yrittäjyyden tukemiseksi ovat erittäin odotettuja ja toivottuja.

Säästöjä voitaisiin etsiä keventämällä hakuprosesseja ja vähentämällä väliraportointeja Tekes-projekteissa. Se vapauttaisi tutkijoiden ja keksijöiden voimavarat järkevämpään työhön ja olisi myös inhimillisesti oikein, vähentäisi hakuprosessien stressiä. Tästä on saatu hyviä tuloksia Sveitsissä, Etelä-Koreassa ja Ruotsissa.

Harmaan talouden torjunta edistää rehellistä yrittäjyyttä ja turvaa myös työntekijää. Ensi vuonna selvitetään tilaajavastuulain uudistamistarpeet, esimerkiksi toistuvien tahallisten laiminlyöntien voimakkaampi sanktiointi, ja selvitetään myös tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöönottoa kassan ohi myymisen estämiseksi.

Arvoisa puhemies! Työttömyyden vähentäminen on suuri haasteemme. Hallitusohjelmassa on esitetty kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä, ja ilokseni tämä toteutuu jo ensi vuonna. Tietyissä kokeilukunnissa 12 kuukautta työttömänä olleen henkilön työllistämisvastuu siirtyy kunnille, ja uskon, että tämä voi olla tehokas malli. Esimerkiksi Ruotsissa julkisella vallalla on vastuu työllistää pitkäaikaistyöttömät, ja siellä nämä asiat ovat paremmalla tolalla.

Ensi vuonna toteutuu myös työvoimapalvelukeskusten laajentaminen koko maahan. Se on erittäin tärkeää, sillä työvoimapalvelukeskuksissa tarjotaan työllistämiseen liittyviä palveluita mutta myös sosiaali- ja terveyspalveluita, otetaan ihminen psykofyysisenä olentona, jonka kaikkia toiveita ja ajatuksia kuullaan ja vahvuudet huomioidaan.

Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen meillä on tarvittaessa löydettävä lisärahoitusta, sillä se on erittäin kallis ja arvokas tavoite mutta todella tavoittelemisen arvoinen, että jokainen herkkä nuori löytää paikkansa tässä maassa. Nyt lokakuussa alle 25-vuotiaiden työttömyys oli peräti 17 prosenttia, joten tässä on sellainen asia, joka on kyllä hoidettava kuntoon. Työelämävaliokunta oli omassa lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että esimerkiksi te-toimistojen henkilöstöresurssit ovat tässä asiassa niukat ja nuoret todellakin tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta ja palvelua. Jatkossa on huolehdittava siitä, että resurssit ja määrärahat ovat riittävät.

Arvoisa puhemies! Ehkä vielä sokerina pohjalla valtiovarainvaliokunnan lisäys työttömien yhdistysten työllistämistoiminnan tukemiseen miljoona euroa tulee todella tärkeään toimintaan.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla tapahtuu seuraavien vuosien aikana isoja ja merkittäviä asioita. Yksi sellainen on nuorten yhteiskuntatakuu. Suomessa on jopa kymmeniätuhansia nuoria, lähes vuosittaisen ikäluokan verran, alle 30-vuotiaita ihmisiä vailla työtä tai opiskelupaikkaa tai kokonaan kadoksissa. Monilla heistä on taustallaan pelkkä peruskoulu ja hyvin hajanainen perhetausta. Syrjäytymisriski on todellinen, sillä verrattuna vaikkapa ammatillisen keskiasteen koulutuksen saaneisiin on todennäköisyys ulkopuoliseksi jäämiseen lähes kolminkertainen. Paitsi että kyseessä on inhimillinen tragedia, on aikainen putoaminen yhteiskunnasta myös taloudellinen ongelma. Yhden syrjäytyneen nuoren elinaikanaan aiheuttamat kustannukset ja laskennalliset tappiot yhteiskunnalle on arvioitu jopa miljoonaksi euroksi. Lisäksi väestön ikärakenteen kääntyessä nopeasti pysyvästi iäkkäämpään suuntaan tarvitaan jokainen nuori työelämään ylläpitämään hyvinvointivaltion tarvitsemaa veropohjaa.

Tavoite nuorten yhteiskuntatakuussa on oikea, mutta se on toteutettava taiten. Mikäli takuu vesittyy resurssien tai mielikuvituksen puutteessa tarkoituksettomiksi ja mihinkään johtamattomiksi harjoitteluiksi, jotka eivät tosiasiallisesti valmenna sen paremmin työelämään kuin jatkokoulutukseenkaan, tehdään nuorille karhunpalvelus.

Tutkimusten mukaan koulutuksen vaikutus ihmisen hyvinvointiin on merkittävä. Se vaikuttaa jopa terveystasoon. Meidän tulee siis löytää keinoja kouluttaa eri tavoin nuoriamme. Esimerkiksi vaihtoehtoinen ammatillinen koulutus tarkoittaa tutkinnon tai tutkinnon osien suorittamista joustavasti työpainotteista opetusmenetelmää käyttäen. Tämä on yksi hyvä malli syrjäytyneiden nuorten kouluttamisessa.

Takuun piirissä toteutettavien toimien onkin oltava aidosti vaikuttavia ja turvattava mahdollisuus jatkoon. Muutoin hyvä tarkoitus kääntyy epämotivoivaksi pakoksi, joka on omiaan vieraannuttamaan syrjäytyneitä nuoria entisestään. On myös varmistettava, ettei takuun toteuttamisella heikennetä työmarkkinoilla tällä hetkellä jo olevien mutta epävarmassa asemassa elävien tilannetta. Näin voi tapahtua, mikäli palkattomilla harjoitteluilla paikataan sellaista työvoiman tarvetta, joka olisi muutoin luonteeltaan pysyvää mutta jota ei anneta esimerkiksi talossa jo oleville osa-aikatyöntekijöille heidän työsuhteidensa täysaikaistamiseen. Ei ole kenenkään etu asettaa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja pätkätyöntekijät — jotka hekin ovat usein nuoria — toisiaan vastaan. Työllistämistoimien tulee aina olla toissijaisia suhteessa avoimilta työmarkkinoilta saatavaan edes osa-aikaiseen työsuhteeseen.

Talousarvioesityksestä löytyy pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseen tähtääviä hankkeita. Tämä on tärkeää, sillä työttömyyden pitkittyminen heijastuu työttömän elämässä niin moneen muuhunkin elämän osa-alueeseen. Haluaisin kuitenkin huomiota kiinnitettävän myös siihen, että kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen työllistyminen avoimille työmarkkinoille heikkenee oleellisesti. Aktiiviset työllistävät toimet tulisikin aloittaa välittömästi henkilön jäätyä työttömäksi eikä vasta kuukausien työttömyyden jälkeen. Riittävän varhainen puuttuminen, oikean tiedon jakaminen ja erilaisten mahdollisuuksien etsiminen yhdessä antavat myös työttömäksi jääneelle vahvan viestin siitä, että kyse on väliaikaisesta häiriötilasta, jonka ei anneta pitkittyä.

Olenkin huolissani siitä, että te-toimistojen, jotka ovat tässä työssä merkittävin taho, henkilöstöresurssit ovat kehittämistarpeisiin nähden niukat. Taantuman ajaksi saadut lisäresurssit poistuvat vuoden 2012 lopussa. Samaan aikaan tarkoituksena on kohdistaa lisäresursseja nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista varten.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan todeta, että taloudellisesti epävakaina aikoina myös yritysten työllistämisnäkymät ovat epävakaat. Valtiolla tulee olla valmius osoittaa tarvittaessa lisärahoitusta työllistämiseen, jos työttömyys merkittävästi kasvaa. Uskon työministerin seuraavan tarkkaan tilannetta ja reagoivan tähän tarpeeseen tarvittaessa nopeastikin.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Valtion tulo- ja menoarviossa on ensi vuodelle esitetty työllisyyden hoidon määrärahakehykseen noin 15 prosentin leikkaus, ja se tulee näkymään selkeästi välityömarkkinoille ohjautuvissa palkkatukimäärissä.

Nuorten yhteiskuntatakuusta tässä salissa on paljon puhuttukin, ja minäkin olen siitä pariinkin kertaan tai kolmeenkin kertaan jopa oman mielipiteeni lausunut. Täytyy sanoa, että nuorten yhteiskuntatakuu on erittäin hyvä asia ja sillä saadaan hyvin pitkälle pidettyä nuoret yhteiskunnassa mukana ja niitä nuoria, jotka ovat syrjäytymisvaarassa, saadaan sitten myöskin takaisin yhteiskuntaan.

Mutta minä olen moneen otteeseenkin kyllä puhunut siitä väliinputoajaryhmästä, joka on vailla tutkintoa olevat 25—30-vuotiaat nuoret, jotka käytännössä tällä hetkellä ovat pitkäaikaistyöttömiä, ja se on se ryhmä, joka eniten oikeastaan sitä yhteiskunnan tukea nyt tarvitsee. Ilokseni kyllä kuulin ministeri Gustafssonilta tosin, että nyt ensi keväänä tähän nuorten ryhmään sitten kiinnitetään huomiota, ja kuitenkin tarkoituksena on se hallituksellakin ilmeisesti, että näitä väliinputoajia ei jää, että kaikki nuoret pidetään mukana. Tietysti se nostaa sitten tämän yhteiskuntatakuun kustannuksia, mikä on siinä mielessä huono asia, kun tämä nuorten yhteiskuntatakuu on rahoitettu muista työllisyysrahoista ja tämä vaikuttaa sitten siihen muuhun työllistymispolitiikkaan. Työ- ja elinkeinoministeriön virkamies onkin laskenut näin, että 15 000 miestyövuotta tämä leikkaus tällä muulla osa-alueella tekee. Jos se jaetaan sitten näihin 6 kuukauden työllistämisjaksoihin, tarkoittaa se sitä, että 30 000 muuta kuin nuorta työtöntä jää sitten sosiaaliturvan varaan, ja sekään ei ole kyllä yhteiskunnalle sitten ilmaista.

Mutta itse tässä omassa puheessani haluaisin keskittyä enemmänkin kolmannen sektorin asioihin, joita tässä salissa ei vielä paljon ole käsitelty. Kolmas sektori on siitä huolissaan, että työ- ja elinkeinoministeriön taholta on valmisteilla säädös ja ohjeistus siitä, että työmarkkinatuen korotus 100 euroa plus 3,8 prosentin indeksikorotus ollaan viemässä suoraan palkkatukeen vain tämän perusosan osalta eli palkkatuen perusosa on näin ollen 1. tammikuuta 2012 alkaen samansuuruinen kuin työmarkkinatuki eli 674 euroa. Korkein korotettu palkkatuki vaikeasti työllistettäville on nykyisin perusosa plus lisäosasta 90 prosenttia eli 553 euroa lisättynä 498 euroa eli yhteensä 1 051 euroa, ja tämä on yleisin näissä yhdistyksissä kolmannen sektorin käytössä olevista palkkatukimuodoista. Vajaakuntoisten palkkatuki on perusosa plus lisäosasta 60 prosenttia eli yhteensä 881 euroa, ja pitkäaikaistyöttömien palkkatuki on perusosa plus lisäosasta sitten 50 prosenttia, ja se on 827 euroa.

Koska ensi vuoden työllisyyden hoidon määrärahakehys on liian pieni, on ilmeisestikin niin, että valmisteilla olevassa esityksessä näitä palkkatuen lisäosien prosentuaalisia osuuksia — siis mistä äsken mainitsin, 50, 60 ja 90 prosenttia — laskettaisiin, ja se on aika huolestuttavaa varsinkin sitten, jos tämän korotetun palkkatuen kestoa nykyisestä 12 kuukaudesta oltaisiin leikkaamassa tähän 6 kuukauteen. Tällä matematiikalla, kun korkein korotettu palkkatuki täyttää työssäoloa vain 50-prosenttisesti, tarkoittaa se, että tukityössä olevalle kertyy jatkossa työssäoloa vain 3 kuukautta. Työssäoloehdon täyttymiseksi tarvittaisiin siis vielä 5 kuukautta joko perustuella olevaa tukityötä tai sitten niin sanottua kovanrahan työtä. Kolmannella sektorilla eli käytännössä näillä yhdistyksillä ei ole varaa tällaiseen työllistämiseen. Lisäksi korkeimman palkkatuen mahdollinen keston leikkaaminen pirstaloittaa tukityöllistetyn henkilön toimeentulon muodostamista.

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin sekä työttömyyden alentaminen 5 prosenttiin. Huomioiden kuitenkin tämän yleisen työmarkkinatilanteen ja heikon tulevaisuusnäkymän oletuksena se, että meille tulee 100 000—150 000 työtöntä sekä esitetyt palkkatukityöllistämisen edellytysten leikkaukset, on syytä olla huolestunut työttömien tulevaisuudesta. (Puhemies koputtaa) Palkkatuen kestoa ei pitäisi leikata eikä lisäosien prosenttiosuuksia laskea. Ennaltaehkäisy on aina edullisempi vaihtoehto kuin valtavien ongelmien ja köyhyyden purkaminen jälkikäteen. Uudet työpaikat tulevat olemaan siinä avainasemassa. Miten näitä uusia työpaikkoja sitten tähän maahan luodaan? Tietysti huono signaali on se, että (Puhemies koputtaa) näitä innovaatiovarojen leikkauksia... — Jaha, taisi aika ylittyä.

Juha Väätäinen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Aluksi sananen äskeisestä puheesta, Lapin malmeista ja kuljetusratkaisuista. Edustaja Kanerva ei tiennyt, mistä puhui, ehkä tapansa mukaan, mutta pistäytyipähän täällä, toisin kuin edustajat Rundgren ja Mustajärvi.

Mutta sitten pääluokkaan. Valiokunnan ja erikseen myös työ- ja elinkeinojaoston esitykset ovat syntyneet tiiviin ja hyvähenkisen yhteistyön tuloksena. Valitettavana on kuitenkin pidettävä koko valtion talousarvion heikkoutta ja talousperusteiltaan riittämättömyyttä torjumaan Suomea uhkaavaa taantumaa. Huolestuttavimmat näkymät kohdentuvat nuorisotyöttömyyden pysyvyyteen ja suuruuteen. On typerryttävää todeta, että hyvinvointi-Suomessa jää vuosittain liki 10 000 nuorta vaille minkäänlaista koulutusta, jopa ilman peruskoulua.

Vaikka hallitus toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuun, sen ulkopuolelle jää suurehko määrä iältään siihen kuulumattomia. Samaan aikaan tilastot kertovat, että maassamme vuonna 2010 alkoi yli 900 000 työttömyysjaksoa. Luku ei koske yli vuoden työttöminä olleita, joita kyseisenä vuonna oli 53 000. Tämä tarkoittaa, että alle 3 kuukautta, 3—6 kuukautta ja 6—12 kuukautta työttöminä olleista yhteensä 200 000 työttömästä jokaisen työsuhde on vuoden aikana katkennut 4—5 kertaa. Vielä selvemmin sanoen työsuhde on kestänyt näillä 200 000 ihmisellä keskimäärin alle 2,5 kuukautta, mutta vain sillä ehdolla, että he olisivat saaneet aina heti uuden työn. Tämä ei tietenkään ole ollut mahdollista, koska työttömyyden kestot ovat olleet 3 kuukaudesta liki vuoteen. Työsuhteet ovat olleet siis vain viikkojen mittaisia. Maassamme on samaan aikaan ollut pitkäaikaistyöttömien kasvava joukko ja mitättömien pätkätyösuhteiden loputon jatkumo — hyvinvointi-Suomessa.

Arvoisa puhemies! Kun edelliseen lisätään syvästi kunnioittamani työministeri Ihalaisen huoli sadoistatuhansista yksipuolisesti matalakoulutetuista työntekijöistä, joiden sijoittuminen uusiin, haasteellisempiin työtehtäviin on osoittautumassa erittäin vaikeaksi juuri koulutustason vajavuuden vuoksi, on työvoimamarkkinoilla syntymässä pommi, johon on vaikea löytää nopeaa ja toimivaa ratkaisua. Piileekö tässä suurryhmässä uusi työttömien massiivinen armeija, koska monet perinteiset matalakoulutetut työvoittoiset alat karkaavat halpatyömaihin?

Olisi kiireesti ryhdyttävä vuosia vievään uuskoulutukseen uusille avautuville työaloille syntyvien työpaikkojen työntekijöiden kouluttamiseen esimerkiksi kaivosalalla tai sen jatkojalostusteollisuuden tarpeisiin. Taantuma ja lama päättyy jonain päivänä. Tuolloin tarvitaan töihin kaikki kynnelle kykenevät koulutetut ihmiset. Osinhan tarve on jo nyt huutava tietyillä toimialoilla.

Arvoisa puhemies! Tuontityövoimaa parempaa ja Suomelle halvempaa kansantaloudellisesti on ottaa käyttöön oma osaava reservi. Esimerkiksi Suomessa on 1,4 miljoonaa eläkeläistä, joista ainakin 200 000 haluaisi tehdä töitä, mutta heidän ei kannata sitä tehdä riistävän verotuksen vuoksi. Maailmalla on laajasti käytössä malli, jossa eläkeläinen saa tehdä viikon kuukaudessa töitä ilman veroa ja työnantajamaksuja. Miksei Suomessa? Jos nuo 200 000 tekisivät viikon kuukaudessa, se merkitsisi 50 000:ta täysipäiväistä työntekijää. He puhuvat suomea, heitä ei tarvitse kouluttaa, he osaavat ammattinsa, heillä on asunnot, päinvastoin kuin useimmilla maahan tuoduilla työperäisillä tai muun perusteisilla vierailla. Tätä mallia tulee tutkia. Oikein toimien kyse on miljardien säästöistä koko yhteiskunnalle ja kansallisen toimivuutemme takaamisesta suurten ikäluokkien reservillä seuraavien 10—15 vuoden aikana.

Arvoisa puhemies! Elämme leivästä. Sen suo meille työ. Perussuomalaiset ovat jatkossakin yhteistyön ihmisiä. Toivottaessani rauhaisaa joulua ja tuloksellista uutta ajattelua niin hyvin toimineelle jaoston ja valiokunnan puheenjohtajalle kuin kaikille suomalaisille haluan korostaa, että Suomen mahdollisuus pysyy edelleenkin meissä suomalaisissa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa herra puhemies! Työ on todella tärkeää kaikille suomalaisille. Erityisesti nuorille se on tärkeää. Heidän pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti kiinni työelämään heti, kun he valmistuvat ammattikouluista, ammattikorkeakouluista, yliopistoista jne.

On harmillista, että meillä Suomessa nuorisotyöttömyys on niin suurta kuin se on. Myös nuorten syrjäytymiskehitys on jatkuvaa, ja tuntuu, että siihen ei löydetä ratkaisua. Meillä on jo Suomessa perheitä, joissa on useamman sukupolven ajan totuttu siihen, että kukaan perheenjäsenistä ei ole päässyt kunnolla kiinni työelämään. Tällainen elämäntapa opitaan jo kotona, ja siitä on hirveän vaikea päästä työelämään kiinni, kun ei ole suhteita, ei ole verkostoja, ei ole kokemusta ja näin sitten ei ole edellytyksiä päästä kiinni työhön.

Tutkimusten mukaan nuorten syrjäytymiskehityksen alkamiseen voivat vaikuttaa hyvin sattumanvaraiset tapahtumat, hyvin pieni epäonni, jota kukaan ei voi etukäteen aavistaa, ja se pieni epäonni voi johtaa loputtomaan epäonnen kierteeseen, josta on vaikea päästä omin voimin pois. Tämän vuoksi etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta molemmat ovat hyvin tärkeitä näiden nuorten kannalta, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Sen takia näille tulisi myös turvata riittävä rahoitus, jotta ne pystyvät mahdollisimman monen nuoren löytämään silloin, kun he ovat joutumassa tähän epäonnen kierteeseen.

Perussuomalaiset esitti varjobudjetissa lisäyksiä 10 miljoonaa euroa juuri tähän nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Olen itsekin käynyt käytännössä tutustumassa tämäntyyppiseen nuorisotyöhön itäisellä Uudellamaalla ja arvostan suuresti näiden sosiaalityöntekijöitten ja nuorisotyöntekijöitten panosta, kun he käyvät vaikka kotoa käsin hakemassa niitä nuoria osallistumaan työhön, koulutukseen ja elämän suunnitteluun. On siinä mielessä harmillista, että hallituksen esityksessä ei ole riittävästi resursseja kohdistettu näin tärkeään tarkoitukseen.

Samaten epäonnen kierteeseen liittyvät usein päihteet ja kaikenlainen, jopa rikollinen tausta perheessä, ja tutkimusten mukaan jopa viranomaiset pystyvät tunnistamaan niitä perheitä, jotka ovat erityisen tuen tarpeessa. Niitä huomataan neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa, ja on tehty pitkäaikaisia tutkimuksia siitä, että näihin ongelmiin olisi periaatteessa pitänyt voida puuttua aikaisemmin, kun kerran viranomaisilla on ollut se tarvittava tieto, mutta valitettavasti meillä Suomessa ei kevyempiin tukitoimiin uhrata riittävästi rahoja.

Olen useita kertoja täällä puhunut kotipalvelujen antamisesta myös lapsiperheille, jotta lapsiperheet selviytyisivät silloin, kun heillä on ongelmia, pääsisivät näitten kriisien yli ja pystyisivät omin avuin selviytymään. Nythän Suomessa huostaanottojen määrät ovat kasvaneet aivan räjähdysmäisesti viime vuosien aikana, ja nekin voitaisiin ehkäistä, kun riittävästi olisi resursseja siellä sosiaalitoimessa, jotta voitaisiin antaa kevyempää kodinhoitoapua tällaisille perheille, joilla on ongelmia.

Mutta on tässä ihan positiivistakin asiaa tapahtunut nuorten kohdalla ylipäätänsä. On syyllistetty kovasti siitä, että opinnot venähtävät niillä, jotka ovat opiskelemaan päässeet. Tänään uutisoitiin selvitys, jonka mukaan suomalaiset korkeakouluopiskelijat pääsevät nopeammin koulutusta vastaavaan työelämään kuin kollegat monissa muissa maissa, ja se johtuu siitä, että he ovat opiskelujen lomassa tehneet työtä. Se on edesauttanut sitä, että he ovat päässeet koulutusta vastaaviin töihin nopeammin kuin monissa muissa maissa.

Hanna  Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuu on oikeansuuntainen toimenpide, ja siitä on toki hallituspuolueille annettava kiitosta, että he ainakin yrittävät pohtia keinoja, kuinka maamme nuoria voitaisiin auttaa. Uskon, että yli puoluerajojen tiedostamme hyvin, miten vaikeasta ongelmasta meillä on kysymys, koska aivan liian moni nuori on jäämässä niin sanotusti marginaaliin. Tiedämme varmasti kaikki, että mikäli tähän ei puututa nyt voimakkaasti, meillä on tiedossa paitsi inhimillisesti mitaten myös taloudellisesti katsoen hyvin haastava tilanne lähivuosina. Toki painotuksista ja keinoista voimme olla eri mieltä, mutta näen, että kokonaisuudessaan nuorten elämänlaadun ja hyvän elämän edellytysten parantamiseen tarvitaan nyt kaikkien panosta.

Kertoo syvistä yhteiskunnallisista ongelmista, jos meillä vuosi vuodelta on yhä enemmän nuoria, jotka syrjäytyvät. Tällä hetkellä arvioidaan, että katoamassa olevia nuoria on noin 50 000. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet. Yhä useampi nuori kärsii masennuksesta, päihteiden väärinkäytön ongelmista ja taloudellisesta hädästä. Nyt jos koskaan on luotava aitoja vaihtoehtoja ja elämän polkuja nuorille pelkkien paperitavoitteiden sijaan. Olen itse tehnyt muun muassa etsivää nuorisotyötä ja väitänkin, että tuolla kentällä, arjen työssä, on se paras asiantuntijuus näiden nuorten auttamiseen. Myös nuoria itseään tulisi enemmän kuulla.

Arvoisa puhemies! On myös tärkeää, että huolehdimme tasa-arvoisesta kehityksestä työelämässä. Tasa-arvon miellämme helposti koskemaan sukupuolten välistä tasavertaista kohtelua, mutta laajemmin ajatellen se on paljon muutakin, kuten esimerkiksi vammaisten ja vajaakuntoisten oikeuksien edistämistä ja mahdollisuuksien luomista myös heille. Moni mielenterveyskuntoutuja tarvitsee erityistä tukea siihen, että hänellä on mahdollisuus olla osa työelämää ja saada mielekästä sisältöä elämään huolimatta rajoituksista, joita elämäntilanteet voivat luoda. Lähtökohta monen kuntoutujan kohdalla tulisi olla elämänsisällöllisen merkityksen rakentaminen, koska sen kautta myös työkyky voi palautua.

Haluan myös painottaa sitä, että työhyvinvointi ja työssäjaksaminen ovat oleellisia tekijöitä työelämässä. Työpaikkakiusaamisesta ei puhuta riittävästi, ja kuitenkin se on monen työyhteisön arkea. Pahimmillaan se voikin johtaa jopa työkyvyttömyyteen, mutta lievimmilläänkin se aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä, puhumattakaan yhteiskunnallisista kustannuksista.

Arvoisa puhemies! Lapin osalta haluan kiinnittää huomiota syrjäseutujen haasteisiin työllistymisen suhteen. Kuten kaikki tiedämme, meiltä on valtion tuottavuusohjelman myötä lähtenyt paljon työpaikkoja pois eikä tilalle ole vastaavasti tullut uusia. Meillä on toki nyt monenlaisia hankkeita, ja niiden kohdalla olisi oltava herkkyyttä tehdä pitkäkestoisia ratkaisuja, jotta alueellinen hyöty myös työpaikkojen osalta olisi mahdollisimman suuri. Meillä on Suomessa myös paljon arktista osaamista, tietoa ja taitoa, jota hyödyntämällä olisi mahdollisuus luoda uusia työpaikkojakin sekä saada vahvaa taloudellista hyötyä koko Suomea ajatellen. Nyt tarvitaan uusia innovaatioita, ja niitä on tuettava.

Olen itse esittänyt tähän pääluokkaan talousarvioaloitteissani lisäystä erityisesti Lapin syrjäseutujen työllistämistoimien tukemiseen. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tai haluakaan muuttaa pois kotiseudultaan työpaikan vuoksi. Kuitenkin jokaiselle tulisi tarjota mahdollisuus työllistymiseen, koska jokainen työpätkä kuitenkin katkaisee pitkäaikaistyöttömyyden mahdollisuuden mutta toisaalta myös lisää ihmisten osallisuuden tunnetta. Näen, että erityisesti nuorisotyöttömyyden kohdalla ja nuorten yhteiskuntatakuun puitteissa määrärahoja tulisi kohdentaa erityisesti niille Lapin syrjäseuduille, joilla työttömyysasteet ovat jo erittäin korkeat.

Jani Toivola /vihr:

Arvoisa puhemies! Vuoden 2012 talousarvion keskeisiä kysymyksiä ovat työllisyyden tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Työttömyyden vähentämiseen pyritään kohdistamalla toimia erityisesti pitkäaikaistyöttömiin sekä työmarkkinoille tuleviin nuoriin ikäluokkiin. Talousarvioesityksessä yhteiskuntatakuun toteuttamista varten kohdennetaan 36 miljoonaa euroa työllisyys-, koulutus-, ja erityistoimien momentille. Nuorten työllistymisessä on tärkeää ottaa huomioon myös itse nuoret: nuorten kuuleminen ja osallisuus työvoimapolitiikan uudistuksessa ja suomalaisen työelämän ja sen pelisääntöjen kehittämisessä. Nuorisotyöttömyyteen ei voi suhtautua vain tilastollisena tai taloudellisena asiana, vaan se on moninainen sosiaalinen ilmiö. Työttömyyteen liittyy usein mielenterveysongelmia, syrjäytyneisyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Pelkkä työttömyys ei riitä ongelmien määreeksi. Olennaista on työttömänä olemisen tavat.

Arvoisa puhemies! Kaikilla näillä tärkeillä tavoitteilla edistetään hyvinvointia ja tasa-arvoa suomalaisessa yhteiskunnassa, estetään eriarvoistumista ja pahoinvointia, vahvistetaan yhteiskuntamme taloutta ja toivottavasti luodaan myöskin runsaasti uusia työpaikkoja sekä kasvualustoja innovatiiviselle yrittämiselle ja uuden synnyttämiselle. Pitkäaikaistyöttömyys on myös vakava ongelma, ja mitä pidempään työttömyys jatkuu, sitä kauemmaksi katoaa yhteiskunta ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Pitkäaikaistyöttömyyden rinnalla kulkee myös sukupolvelta toiselle periytyvä työttömyys.

Tavoitteiden saavuttaminen vaatii meiltä paljon. Alkupisteessä on yleinen, kaikkia tukeva arvomaailma ja ilmapiiri yhteiskunnassa, lakkaamaton pyrkimys tasa-arvon edistämiseen ja jokaisen kansalaisen identiteetin vahvistamiseen. On tärkeää, että jokainen kokee olonsa voimautuneeksi ja että hänen taidoillaan ja kokemuksellaan olisi paikka yhteiskunnassamme.

Arvoisa puhemies! Suomalainen työelämä on suurten muutosten keskiössä. Maahanmuuton ja ulkomaisen työvoiman mukana nousevat esiin aivan uudenlaiset kulttuurilliset ja sosiaaliset vastuut myös suomalaisen työelämän näkökulmasta. Emme voi katsoa asiaa vain talouden ja työvoiman tarpeen näkökulmasta. On mentävä mukaan työyhteisöihin ja tarjottava osaamista ja palveluja erilaisiin kohtaamisiin. Yhä enemmän suomalaisessa työelämässä joudutaan purkamaan tai saadaan purkaa vanhoja raja-aitoja, murretaan kielimuureja, käsitellään muuttuvaa suomalaisuuden kuvaa ja vaihdetaan erilaisia työkulttuuritaitoja ja -tottumuksia. Se, miten hyvin yhteiskunta tässä dialogissa ja mahdollisissa törmäyksissä kansalaisiaan tukee, määrittää myös suurelta osin tulevaisuuden työelämän voiman, kilpailukyvyn ja ennen kaikkea hyvinvoinnin.

Arvoisa puhemies! Tehokasta ja toimivaa maahanmuuttopolitiikkaa myös työelämän näkökulmasta on onnistunut kotoutuminen. Hyvän maahanmuuton avain on ehdottomasti kieli. Ihmisillä tulee olla vahva pohja oman ensimmäisen opitun kielensä suhteen tai mahdollisuus sitä vahvistaa. Kielikoulutuksen mahdollisimman nopea ja tehokas aloittaminen on siis tärkeää ja se, että koulutusta on tarjolla kaikille. Iso osa kielen oppimisen potentiaalia on myös yhteiskuntamme asenneilmapiirillä. Jos yhteiskunta on avoin ja hymyilevä ja toivottaa tervetulleeksi, luo se myös pohjaa ja merkitystä kielen oppimiselle. Jos ilmapiiri on torjuva ja eristävä, on vaikea löytää myöskään syytä ja motivaatiota kielen omaksumiselle.

Arvoisa puhemies! On tärkeää kiinnittää huomiota työelämän laatuun kautta linjan. Ennenaikaisen eläköitymisen sekä sairauspäivien kustannukset yhteiskunnalle ovat lähes 30 miljardia euroa. Tämä on jälleen sekä talouden että inhimillisen elämän huutomerkki, johon tulisi tarttua. Masennusperäinen uupumus on jo nyt yksi suurimmista ennenaikaisen eläköitymisen syistä tuki- ja liikuntaelinsairauksien rinnalla. Tarvitaan kattavaa mielen ja kehon remonttia ja työelämän ja työnkuvan monimuotoistamista, jolloin ihmisellä olisi mahdollisuus tehdä töitä kykynsä ja elämäntilanteensa mukaan.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi, puhuttaessa innovaatioista, luovasta taloudesta ja yrittäjyyden tukemisesta, haluaisin nostaa esille suomalaisen vaate- ja muotiteollisuuden. Maassamme on tällä hetkellä iso joukko sekä Suomessa että ulkomailla kouluttautuneita vaatesuunnittelijoita ja muita vaatealan huippuosaajia. Osaamisen taso ja kilpailukykyasetelmamme ovat ehkä korkeammalla kuin koskaan aikaisemmin suomalaisen vaateteollisuuden historiassa. Suomalaiselle suunnittelulle ja siihen usein yhdistetyille kestävän kehityksen, laadun ja designin arvoille on maailmalla todella paljon kysyntää. Olisi erittäin tärkeää nyt tukea tätä osaamista, sen kehittämistä ja vientiä. Samalla luomme paljon työpaikkoja myös muille kauneuden, muodin ja designin alojen toimijoille.

Pirkko  Mattila  /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen totesi viime viikolla opposition kyselytunnilla Suomen metsien kasvusäästöjen olevan jopa 40 miljoonaa kuutiota vuodessa. Hänen ministerikaudellaan kuitenkin tehtiin chp-energiatuotannossa tariffirajoja, joilla tehdään pienten yritysten energiantuotantoa kannattamattomaksi ja samalla hidastetaan suomalaisten metsien hoitotöitä. Kuunnellessani maa- ja metsätalousyrittäjiä olen vakuuttunut siitä, että Pohjois-Suomen alueella syntyvät hakkuusäästöt jäävät käyttämättä, mikä on kansantalouden kannalta surullista. Ministeri Häkämies otti täällä tänään puheeksi puurakentamisen ja antoi toiveita sen kasvamisesta. Olen siitä hyvin tyytyväinen, koska puurakentaminen on meillä aivan aliarvioitu teollisuudenala. Ainespuun tuotekehittely on yksityisten yrittäjien varassa, jotka tekevät sitä omin kustannuksin.

Tämä hallitus vähentää ammattikoulutuksesta aloituspaikkoja tilanteessa, jossa niitä pitäisi lisätä. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa edustavat tahot käyttävät rahaa, mutta saavutetut tulokset jäävät vielä tulevaisuuden sumuvarjoon. Meidän tulee muistaa, että kansainvälinen kilpailu ja halpatuontimaiden mahdollisuudet kiehtovat juuri sitä teollisuutta, jonka pitäisi pysyä maassa. Parikymmentä vuotta sitten puhuttiin vielä teollisuusvakoilusta, mutta nykyisen suomalaisen yrityksen siirtäessä osan toiminnastaan vaikkapa Kiinaan se nauttii täällä tuotekehitysavustusta. Tuki on auttanut tuotteiden suunnittelua, kunnes tietotaito siirtyy valmiina reaaliajassa uuteen kotimaahan nostaen siellä osaamisen heti kilpailutekijäksi markkinoille. EU-, talous- ja demokratiakriisi näyttivät vievän voimamme niin, ettemme ehdi paneutua teollisuu-den kilpailukyvyn säilymisen seurantaan.

Äskeinen ympäristöministeri Niinistön matka ilmastokokoukseen ja tuliaiset sieltä ovat kiistaton näyttö siitä, että me suorastaan haalimme kilpailukykyämme rasittavia kustannuksia tänne. Muistammeko, että nykyiselläkään ansiotasomme ei edellytä nykyistä elintasoamme? Elämme velaksi. Äskeiset energiatuen leikkaukset vielä näyttävät lisäävän hiilivoimaloiden käyttöikää ja lisäävän hiilivoiman käyttöä maassa, kun meillä olisi todella syytä pohtia paljon enemmän, miettiä omien uusiutuvien luonnonvarojemme käyttöä. Hiili ja öljy eivät todellakaan tule halpenemaan maailmassa.

Yksistään Lapin metsävarat ovat yli 240 miljoonaa kuutiota, joihin tulee lisäkasvua noin 12 miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsäkeskuksen mukaan suurin hakkuumäärä, joka ei vaaranna tulevaisuuden tuottoja, on 6,9 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kaivannaisteollisuus on lähes kokonaan myyty pilahintaan ulkomaalaisille, kuten monia valtion laitoksia. Tänne ollaan kuitenkin tekemässä huomattavia investointeja. Teknologiateollisuutta suorastaan ajetaan maasta halvempien tuotantokustannusten maihin.

Kemijärven sellutehdas loppui, samoin kuin Kajaanin tehtaat. Metsissä on kuitenkin puuta, ja lisää kasvaa. Tuotteistettunakin puu kuljetetaan markkinoille samoin kuin raaka-aineena. Ainoastaan hajautetun chp-bioenergiatuotannon lopputuotteesta lämpö käytetään lähellä energialaitosta ja sähkö kulkee johtimia pitkin käyttökohteeseen. Sijoittajien kovenevat tuottovaatimukset, raaka-aineiden jalostuskustannusten nousu sekä nopeampikasvuisten puiden tarjoamat edut painostavat kuitupuita käyttävää teollisuutta maastamuuttoon. Merkittäviä syitä ovat myös ilmastotekijät, energian hinta sekä verotuksen ja byrokratian vaikutukset. Miten säilytämme elintasomme ja vastaamme työllisyyden ylläpitohaasteisiin? Annamme kansantaloudessa euron pyöriä isänmaan hyväksi.

Suuryritysten raaka-aineisiin kohdistama hintapaine tekee alkutuotantoa kannattamattomaksi. Tuonnilla painetaan kotimaan hintoja alas. Siksi meidän on kehitettävä pysyvää, kannattavaa teollisuustuotantoa. Ainoastaan kustannustehokkaasti tuotettu laadukas hyödyke ja järkevä talouspolitiikka mahdollistavat elintason säilymisen.

Poliittisesti tulisi toteuttaa hajautettu energiatuotanto järkevästi siellä, missä polttoaine kasvaa. Polttoaineen ja sähkön siirtokustannukset ja hiilijalanjälki minimoituvat, mutta pysyvien työpaikkojen määrä nousee 10 000—20 000 muutamassa vuodessa. Metsiimme jää vuodessa noin 25 miljoonaa kuutiota kasvusäästöjä. Ainakin 2—3 miljoonaa hehtaaria olisi kiireellisen harvennuksen tarpeessa. Oikea-aikaisella metsänhoitotyöllä saataisiin myös hyvää raaka-ainetta sille puurakentamiselle, mistä ministeri Häkämies myös mainitsi. Puuta on, ja sillä tuotetun energian hyöty kertaantuu metsän kasvun myötä ja laadukkaamman raaka-ainekäytön kautta.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa puhemies! Suomen valtionlainojen korot ovat olleet viime aikoina nousussa. Kesän alusta lähtien Suomen 10 vuoden lainakorko on irtaantunut esimerkiksi Hollannin vastaavasta korkotasosta. Tämä on vakava oire Suomen kilpailukyvyn heikkenemisestä. Tämä on merkki siitä, että Suomen tulkitaan vajoavan ja ajautuvan taloudeksi, jossa vienti vähenee ja vaihtotasevaje kasvaa. Tuoreet kuukausitilastot kertovatkin, että Suomi on painunut tavaravientivoittoisesta tuontivoittoiseksi maaksi. Meidän pelätään jatkossa olevan samassa sarjassa kuin esimerkiksi Etelä-Euroopan maat, jotka eivät vientityöllään pysty maksamaan tuontia ja hoitamaan olemassa olevaa velkaa saatikka hyvinvointia. Nokian viennin vähenemisen lisäksi myös Suomen viennin muu rakenne ja sen muutos toimivat Suomen vientiä vastaan. Vienti vähenee muun muassa siksi, että puoli tusinaa paperi- ja sellutehdasta on suljettu. Myös vahvana pidetty kone- ja laitevienti on kohdannut vaikeuksia.

Kiitän työ- ja elinkeinoministeriötä niistä talousarviossa olevista lukuisista hyvistä kirjauksista, joilla mahdollistetaan kasvuyrityksiä tukevia toimia. Nämä kirjaukset tulisikin kevään aikana saada hallituksen erityiseen tarkasteluun. Tässä taloudellisessa tilanteessa on tarpeen katsoa kokonaisuutena kaikki sellaiset erityistoimet, joilla voidaan olettaa olevan selvästi kasvua tukevaa vaikutusta. Näitä toimia olisivat nykyisten lisäksi panostaminen tutkimus- ja kehitystoimintaan, korotetut poisto-oikeudet ainakin väliaikaisesti uusien investointien lisäämiseksi, yritysten kasvurahoituksen riskinottokyvyn lisääminen ja ennen kaikkea työelämän sääntöjen kansainvälistäminen sellaiseksi, että työn siirtymistä muualle jarrutetaan ja jopa pysäytetään.

Arvoisa puhemies! Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Koko maassa on tärkeää, että kuljetus ja logistiikka toimii ja yrityksillä on yhtäläiset mahdollisuudet yrittämiseen eri puolilla Suomea. Polttoaineverojen korotukset yhdistettynä kuljetustuen 60 prosentin leikkaukseen kohdistuvat nimenomaan teollisiin työpaikkoihin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Tässä uudessa suhdannetilanteessa myös näitä tulisi arvioida uudelleen.

Annika  Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen arvio talouden näkemyksistä ja näkymistä on tuon keltaisen budjettikirjan sivuilla liian optimistinen, valitettavasti. Talouden näkymät ovat heikentyneet niin nopeasti, että vuoden 2012 työttömyysasteeksi arvioitu 7,6 prosenttia jäänee varmaankin toteutumatta. Talousarvioesityksessä on lukuisia kasvua ja myönteistä työllisyyskehitystä jarruttavia tekijöitä. Keskustan mielestä hallituksen tulisi kiinnittää eri-tyistä huomiota siksi juuri yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja synnyttäviin toimiin.

Arvoisa puhemies! Kaikkien meidän tulee olla huolissaan talouden laajasta kuvasta. Syksyllä saatu sopu tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa, jota raamiksi nykyään nimitetään, on sinällään kallis mutta lähtökohtaisesti vakautta tuova. Jäämme odottamaan, millaisia tuloksia raamiratkaisu työmarkkinoille tuo. Lausumme tietysti samalla varmasti koko eduskuntana kiitoksen työmarkkinajärjestöille mallikkaasta sopimisen kulttuurin paluusta. Keskitetty ratkaisu varmistanee toivottavasti työrauhan ja auttaa välttämään liikehdintää työmarkkinoilla sinällään epävakaassa taloustilanteessa.

Syksyllä sopuun saatu raamiratkaisu sisältää monia hyviä elementtejä. On ilahduttavaa, että täällä eduskunnassakin keskustan vahvasti esille nostama vuorotteluvapaan korvaus pidettiin ennallaan, hallituksen leikkaussuunnitelmat peruttiin, ja se kuuluu osaksi ratkaisua. Se on hieno asia monelle työelämästä taukoa hakevalle, ja sen vaikutus on pitkälti ennalta ehkäisevä työelämässä jaksamisen kannalta. Niin ikään isyysvapaan pidentäminen osana sitä laajaa yhteiskunnallista pyrkimystä työn ja perheen yhteensovittamisesta on erittäin hyvä askel oikeaan suuntaan. Muutoin työn ja perheen yhteensovittamisen kysymykset eivät ainakaan hallituksen toimesta näytä etenevän tämän kauden aikana. Ratkaisu on kallis. Työnantajankin panosta tarvitaan, ja pelkkä tahtotila ei riitä. Siksi isyysvapaan pidentäminen on askel oikeaan suuntaan.

Niin ikään raamiratkaisussa ollut huomio inhimilliseen pääoman panostamiseen, koulutusvapaisiin eri aloilla, tulee tervetulleena uudistuksena ainakin sellaisissa työpaikoissa, joissa varsinkin ikääntyvät työntekijät ovat jääneet vaille työhön uudelleenkouluttautumista ja lisäpätevyyttä ja virkistystäkin, jota koulutus voi työn oheen tuoda.

Kaiken kaikkiaan raamiratkaisu on siis sinällään hyvä, vaikkakin kustannuksiltaan kallis. Myös valtion osalta pitkälti ne leikkaustoimet, joita muilta sektoreilta tehdään, tulevat käytetyiksi tämän raamin toteuttamiseen, mutta se ei yksinään riitä. Nyt, kun on hyvään sopimisen kulttuuriin yhteiskunnassa päästy, pitäisi tehdä vahvoja, vaikeitakin, tiukkoja, ikäviä päätöksiä siitä, miten työurien pidentäminen todellisuudessa tapahtuu. On harmillista huomata, että osa hallituspuolueista on jo lukinnut vastauksensa niin tiukkaan, että koko keinovalikoima ei ehkä sittenkään ole hallituksella ja kolmikannalla käytössä, kun pohditaan sitä, miten työuria pidennetään.

Sosiaalipoliittisesta tuporatkaisusta on puhuttu, sen kakkosvaiheesta — ensimmäinen vaihe tapahtui edellisen hallituksen, Vanhasen, kaudella — jossa osa-aikaeläkkeen eläkemaksujen määrästä, työuran pituudesta, eläkeiän mahdollisesta nostosta tullaan keskustelemaan. On hyvin toivottavaa, että tässä katsottaisiin pitkälle, oltaisiin ennakkoluulottomia ja ajateltaisiin tätä työelämän ja tämän koko järjestelmän kestävyyttä muutenkin kuin vain vuoden, kahden tai viiden vuoden mitassa. Tämä on vahvasti sukupolvikysymys, miten eläkejärjestelmämme kestää. Täällä on moni käyttänyt ansiokkaita puheenvuoroja nuorisotyöttömyyden vähentämisen ja yhteiskuntatakuun puolesta. Sen rinnalla yhtä keskeinen sukupolvien oikeudenmukaisuuden kysymys on se, miten ratkaisemme kysymykset työelämän loppupäästä ja eläkkeelle siirtymisestä.

Arvoisa puhemies! Lisäksi haluaisin sivuta liittyen ensi vuoden budjettiin tätä työmarkkinatuen tarveharkintaa, josta tässä salissa on useampaan otteeseen keskusteltu tämän syksyn aikana. Valiokuntaryhmämme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa pitää työmarkkinatuen saajien eriarvoista kohtelua epäoikeudenmukaisena. Meidän mielestämme työmarkkinatukea pitää kehittää yksilölliseksi perusturvaksi, joka ei ole riippuvainen perheenjäsenten tuloista. Tuloharkinnan poistaminen olisi oikeudenmukaista ja johdonmukaista, koska peruspäivärahaa ja ansiosidonnaista päivärahaa saavien kohdalla puolison tai vanhempien tulot eivät vaikuta työttömän etuuksiin.

Keskustan mielestä 40 miljoonaa euroa maksava työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen tulisi ottaa ensi vuoden talousarvioon. Näin ei nyt näytä kuitenkaan tapahtuvan. Pidämme harmillisena, että tätä asiaa ei budjetin täydennyksessäkään hallitus vielä korjannut.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Työmarkkinoiden raamisopimus oli hyvä asia. Se rauhoittaa työtaisteluita, toivon mukaan. Vaikka työmarkkinarauhalla on varmasti merkitystä myös talouskasvulle, lisää panostuksia itse talouskasvuun, yrittämiseen, tarvittaisiin, yrityselämään lisää vipinää.

Tilanne on huolestuttava, kun asiantuntijat jo kuiskuttelevat, että Suomi on sala-Kreikka. Tämän päivän Talouselämässä todetaan, että maamme on ajautumassa sekundataloudeksi, jossa valtionlainojen korot nousevat ja vienti vähenee. Suomen tavaravienti väheni Tullihallituksen mukaan arviolta 35 prosenttia tämän vuoden tammi—maaliskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Jos tilanne pahenee, Suomen talouden suorituskyky on kohta samaa periferiaa kuin Etelä-Euroopan maat. Sijoittajat laittavat jo nyt Ruotsin valtionobligaatioihin rahojaan, kun pelätään euron hajoamista.

Suomella on omat ongelmansa, jotka eivät ole ihan suorassa yhteydessä maailmantalouteen. Nokian epäonnistumiset ovat vieneet viennistä miljardeja, puoli tusinaa paperi- ja sellutehdasta on suljettu, ja tänä vuonna ei ole yhtään isoa risteilijääkään lähdössä maailmalle. Hallitukselle ei voi antaa kiitettävää arvosanaa reagointikyvystä. Euron ongelmiin on hassattu koko ajan aikaa hallituksen johdossa, vaikka kotimaisillekin toimille olisi tarvetta. Kotimaisin toimin voidaan lisätä tuottavuutta ja kasvuyrittäjyyttä, voimme satsata lisää osaamiseen ja innovaatioihin.

Työuriakin meidän on pakko pidentää, kuten SDP-taustainen Erkki Liikanen totesi, koska ihmisten elinikä kasvaa. Tämä on se kipeä päätös, jota viime kaudella ivattiin Vanhasen Kuusamon hangilla keksimäksi jutuksi. Mutta tosiasia on, että se on tehtävä, tämä kipeä päätös.

Olisi tehtävä investointeja suomalaisten luonnonvarojen hyödyntämiseen ja uusiutuvaan energiaan — nythän hallitus leikkaa sieltä puolelta rahaa. Olen kahdeksan vuotta täällä puhunut hajautetun energiatuotannon puolesta, mutta täällä tuntuu olevan myös sen keskitetyn energiatuotannon puolustajia aika paljon. Maa- ja puutarhatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautuksista leikataan noin 40 prosenttia. Kyseessä on osaltaan maatalouden vuoden 2005 tupon rikkominen.

Hallitus leikkaa suomalaisesta työstä sekä yksityisellä että julkisella puolella. Suomen viime lamasta nostamiseen auttaneita innovaatiotukia leikataan ennennäkemättömällä tavalla. Myös kotitalousvähennystä leikataan; se on ollut kuitenkin hyvin tärkeä markkinoita pyörittävä asia ja harmaan talouden torjunnassa ennen kaikkea. Elinkeinon- ja maatalouden harjoittajien pääomatulon verotusta kiristetään reilulla 7 prosentilla. Ensimmäisen vieraan työntekijän palkkatukia leikataan. Keskusta on ehdottanut, että luotaisiin malli, missä ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin annettaisiin avustusta 30 prosenttia ensimmäisen vuoden aikana ja 15 prosenttia seuraavana vuonna.

Kuten täällä aikaisemmin totesin, EK:n yritystutkimuksessa 10 prosenttia yrityksistä ilmoittaa, että he lähtevät ulkomaille, uusista jopa 13 prosenttia. Tämä on merkki siitä, että yrittäjien mitta alkaa olla pikkuhiljaa täyttynyt. Arvostelin tänään tätä asiaa, ja ministeri Häkämies väitti, että kyllä keskustalla on kovemmat yritysraippaverot kuin hallituksella. Väitän, että se on toisin. Esko Kiviranta on tehnyt lakialoitteen siitä, että henkilöyhtiöille, ky:lle ja ay:lle, pääomatulon verotuksessa yritystoiminnan osalta tulisi perusvähennys. Laskelman pohjana olisi 0,9 kertaa pääomatuloveron korkoprosentti elikkä 27 prosenttia. Tämä auttaisi nimenomaan pienyrittäjiä suhteessa tietysti isompiin osakeyhtiöihin. Totta kai tuo yhteisöveron alentaminen oli hyvä asia, mutta se ei niin paljon pienillä yrittäjillä tunnu hyötynä, tämä asia.

Maakunnallisesti ely-keskusten jakama t&k-valmisteluraha on ollut tärkeä, mutta sitä leikataan nyt 5 miljoonalla eurolla. Tämä raha pitäisi saada budjettiin takaisin. Maakuntien kehittämisrahoja ollaan nyt puolittamassa 13,5 miljoonaan euroon. Tuntuivat aika kovalta darwinismilta tässä asiassa varsinkin tuolla oikealla takalaidalla nuo kommentit, että nämä eivät olisi tuottavia. Näillä maakuntien kehittämisrahoilla on erittäin iso merkitys alueille, ja se ei koske pelkästään Pohjois-Suomea, Itä-Suomea. Jopa meillä Pirkanmaalla näillä on erittäin paljon merkitystä.

Myöskään järkevälle ei tunnu se, että vähennetään työllisyysperusteisia investointeja. Ne ovat olleet tuottava tapa tukea uusien pysyvien työpaikkojen syntymistä, ja sitä kautta on monipuolistettu elinkeinoelämää siellä, missä on monipuolistamisen tarve. Myös työllisyysmäärärahat pienenevät noin 50 miljoonaa euroa. Saadaanpa nähdä, voidaanko nuorten yhteiskuntatakuuta taata tällä.

Eihän tämä hyvältä näytä. Myönnän ja ymmärrän myös hallituksen paineet leikkaustarpeista ja tästä maailman tilanteesta, mutta sieltä päästä ei pitäisi leikata, eli yrittämisestä, joka tuo takaisin niitä sijoitettuja rahoja. Nimenomaan näin niitä uusia työpaikkoja luodaan eikä niin, että pistetään jarrua yrittämiselle.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen ensimmäisessä budjetissa näkyy hyvin sosialidemokraattinen työvoimapolitiikan lähtökohta, joka tähtää rakenteellisen työttömyyden torjumiseen. Pitää muistuttaa kuitenkin, että jo nykyinen järjestelmä toimii suurimmassa osassa tapauksia hyvin, sillä tutkimusten mukaan 70 prosenttia työttömäksi jäävistä ihmisistä löytää kolmen kuukauden sisällä uuden työpaikan. Elikkä rakenteellista työttömyyttä käsitellään sitten korkeintaan tämän 30 prosentin osalta.

Tähän on nyt siis kaksi uutta työkalua. Ensimmäinen on nuorten yhteiskuntatakuu, jossa työharjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka taataan jokaiselle nuorelle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. En malta olla puuttumatta käsittämättömään oikealta laidalta tulevaan kommentointiin, jossa haluttaisiin lisää keppiä näille nuorille. Kyllä aivan varmaa on se, että kaikki ne nuoret, joittenka työkuntoisuus on sellainen, että he pystyisivät töihin menemään, sen työn ottavat mieluummin kuin pelkän toimeentulotuen. Malli on niin hyvä, että sosialidemokraattiset nuoret ovat tätä esittäneet koko Euroopan tasoiseksi ratkaisuksi.

Toinen suuri ongelmatiikka on pitkäaikaistyöttömät, joita on lähes 60 000, 55 900. Tähän on lähdössä liikkeelle kuntakokeilu, jossa toivon myöskin Kotkan hakemustensa perusteella näkyvän mukana, sillä meidän kunnassamme on lähes tuhat kaupungin listoilla jo kaksi vuotta pyörinyttä, valitettavasti pitkäaikaistyöttömänä ollutta ihmistä.

Kun äkillistä rakennemuutosaluetta koskevaa keskustelua käydään, Kymenlaakso on ehkä tästä surullisin esimerkki, sillä kaikkien muistaman Voikkaan, 2006, jälkeen on vielä menetetty lähes 5 000 työpaikkaa. Elikkä se ei todellakaan loppunut. Nyt pieniä uudistuksia on äkillisen rakennemuutoksen välineeseen tullut niin, että nykyisin tuki voidaan myöntää jo saman tien kolmeksi vuodeksi ja jatkokin kahdeksi vuodeksi, mikä auttaa tietenkin siinä, koska se yritysten etabloituminen ei välttämättä tapahdu muutamassa kuukaudessa.

Toinen hyvä asia on — jos ajatellaan sitä ennakoitavuutta, kun me tiedämme, mikä toimiala milloinkin on ongelmissa — että nyt sitten työryhmä on miettimässä, mitenkä näitten ihmisten kohdalla se äkillinen rakennemuutos saataisiin mahdollisimman hyvin, joustavasti hoidettua niin, että alaa voidaan vaihtaa, voidaan ehkä muuttaa, voidaan kouluttautua uudelleen ja saadaan samalla sitten niitä työpaikkoja sinne alueille.

Vielä tarvitaan mielestäni uudenlaista ajattelua rakennemuutostukien myöntämiseen. Siellä olisi vielä mielestäni katsottava, kuinka suurella prosentilla näitä tukia yrityksille myönnetään tai minkä kokoisille yrityksille, jotta meillä olisi mahdollisimman laaja kirjo tulevien yritysten auttamiseksi.

Arvoisa puhemies! Toinen asia on tämä Venäjä. Venäjä-selonteko on toivomuksessa valtiovarainvaliokunnan mietinnössä, ja kannatan sitä lämpimästi, siitä syystä, että etenkin rajan seutu elää Venäjästä. Meillä on hyvät kokemukset rakennerahastojen osalta, EAKR:n, ESR:n, ENPI-ohjelmien osalta, ja nyt huoli on tietysti siinä, että valtion rahoitusosuus on pienenemässä. Toivon ja uskon, että tähän saadaan vielä uudenlaista otetta, sillä tutkitusti viime kauden aikana Kymenlaaksossa on käynnistetty 73 yritystä ja työllistetty yli 1 100 ihmistä näiden kautta.

Tarvitaan myös uudenlaista otetta, ja siitä syystä valtiovarainvaliokunnan esitys miljoonan euron erillisestä tuesta t&k-puolelle suomalaisten yritysten etabloitumiseen Venäjän puolelle on hyvin kannatettava asia. Me tarvitsemme uudenlaisia keinoja hyödyntääksemme myöskin Luoteis-Venäjän osalta uudenlaisia meriväyliä ja ehkä luonnonrikkauksia, joissa suomalaisten pitää olla valmiita niin liikenneinfran kuin osaamisen ja muidenkin puolelta. Toivon, että tähän pääsemme palaamaan seuraavina vuosina, sillä tämä ei ole lopussa, vaan vasta alussa.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu tänään hyvin paljon työttömyydestä ja rakenteellisesta työttömyydestä. Myös itse aloitan sillä aiheella liittyen tähän TEMin pääluokkaan.

Meillä on monessa maakunnassa tapahtunut hyvinkin positiivista kehitystä. Ensin voisin mainita tietenkin oman maakuntani Kainuun, missä työttömyys on koko ajan alentunut. Siinä on tietysti montakin eri tekijää: Yksi on se, että rakenteellinen työttömyys häviää myös eläköitymisen kautta elikkä työttömiä eläköityy. Toisaalta työllistymismahdollisuuksia on ollut runsaasti suhteessa siihen, että UPM on kuitenkin lakkauttanut paperitehtaan. Ja sitten on se, että nuoret ovat muuttoherkkiä ja sillä tavalla liikkumista maakuntien välillä tapahtuu. Mutta kumminkin, tällä hetkellä työttömyys on hyvään, alenevaan suuntaan menossa. Toisaalta tietenkin on huomioitava myös se, että on tapahtunut ihan merkittävää kehitystä Kainuunkin osalta elikkä pk-sektori on hyvin vahvasti investoinut ja tietysti myös Talvivaara on vaikuttanut omalta osaltaan.

Nyt hallitusohjelmassa, niin kuin tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin, on suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksien edistäminen Luoteis-Venäjällä, ja sitä kautta yrityksillä olisi mahdollisuuksia liikkua Venäjän suuntaan ja sillä alueella toimia. On myös hankkeita, merkittävien uusien meriväylien avautuminen esimerkiksi, ja liikenneverkko yleensäkin ja sen kehittäminen antaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille viennin suhteen, kun ensinnäkin verkot saadaan kuntoon. Se on tärkeätä yhteistyötä, lähialueyhteistyötä, niin kuin edustaja Paatero mainitsi myös tämän Venäjä-selonteon ja ENPI-hankkeen. Sillä on saatu lähialueyhteistyölle merkittäviä hankkeita, joilla on myös vaikutusta suomalaisten yritysten toimintaan, ja se kehittää lähialueyhteistyötä.

Arvoisa puhemies! Sitten täällä oli debatissa puhetta kaivosteollisuudesta ja sen etenemisestä Suomessa, ennen kaikkea Pohjois-Suomessa. Se on kasvava toimiala. Aina siinä alkuvaiheessa, kun kaivos lähtee liikkeelle, pääoman tarve on merkittävä ja tarvittaisiin panostuksia. Tuo teollisuusinvestoinnin määräraha, 30 miljoonaa euroa, on pieni raha tällä hetkellä, kun on arvioitu, että tarvittaisiin jopa 100—200 miljoonaa näitä käynnistämisrahoja. Se, millä tavalla sitten yksityiset rahamarkkinat näihin hankkeisiin investoivat, on tällä hetkellä arvoitus. Niin kuin tuossa ministeri Häkämies vastasi, tällainen kaivosohjelma on tulossa ja se on valmisteilla ja sen pohjalta asiaa tarkastellaan. Toivotaan menestystä näille kaivoshankkeille. Tietysti se on huomioitava tässä yhteydessä, että kaivosten lisääntymisen ja matkailun, mikä on Pohjois-Suomelle merkittävää, täytyy kävellä käsi kädessä, ettei turmella ympäristöä ja näin saateta toiselle elinkeinoalalle hallaa.

Arvoisa puhemies! Nostan vielä esille nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömyysasteen, joka oli lokakuussa 17,1 prosenttia ja joka oli 1,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisen vuoden lokakuussa. Tähänhän nyt panostetaan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisella, ja niin kuin olemme kuulleet, tämä on ministerillä ohjelmassa, ja tällä tavalla edistetään nuorten kiinnittymistä tähän yhteiskuntaan.

Toinen merkittävä hanke on pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtäävä määräaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Tämäkinhän on etenemässä, ja tähän ollaan kyselemässä nyt kuntia, ketkä ovat halukkaita lähtemään mukaan.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksella on kunnianhimoinen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta ja 5 prosentin työttömyydestä. Etenkin tämän hetken tilanteessa Euroopan talous- ja rahoituskriisin keskellä ja talouskasvun hiipuessa se on haastava ja aiempaa vaikeammin saavutettavissa. On toisaalta selvää, että työllisyysastetta on vahvistettava, jos haluamme pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta ja turvata ihmisten hyvinvoinnin ja tasa-arvoisen hyvinvointivaltion myös tulevaisuudessa. Se edellyttää satsausta koulutukseen, osaamiseen, kehittämiseen, työelämään ja työhyvinvointiin sekä osatyökykyisten työllistämiseen. Tarvitsemme monipuolisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Tarvitsemme myös uusia työpaikkoja, kasvuyrittäjyyden lisäämistä ja elinkeinorakenteen monipuolistamista. Näitä toimia myös hallitus painottaa ensi vuoden talousarviossa. Ihmisten hyvinvointia ja yhteiskuntamme kehitystä ajatellen on tärkeää, että laajapohjainen raamisopimus osaltaan tukee työmarkkinoiden vakautta ja ennustettavuutta sekä vahvistaa kotitalouksien ostovoimaa ja työllisyyttä.

Arvoisa puhemies! Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien rahoitusta on nostettu maaliskuun kehyspäätöksestä mutta pudotettu verrattuna kuluvaan vuoteen. Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä on ensi vuodelle arvioitu olevan vähemmän ihmisiä kuin tänä vuonna mutta silti on laskettu, että aktivointiaste nousisi. Jos suhdanteiden heikentyessä nämä laskelmat eivät pidä, on välttämätöntä, että lisäbudjetissa turvataan työvoimapoliittisten toimenpiteiden toteutuminen. Epävarmassa työllisyystilanteessa on myös tärkeää, että muutosturvan työkalut toimivat ja ihmiset voivat siirtyä joustavasti työstä työhön tai koulutuksen kautta työelämään. Myös sosiaaliturvan ja pätkätöiden yhteensovitusta pitäisi jatkossa parantaa.

On hyvä, että työelämävaliokunta on omassa budjettilausunnossaan nostanut vahvasti esiin osatyökykyisten tilanteen. Yhteiskunnassa tulee huolehtia siitä, että osatyökykyisten ihmisten oikeus tehdä omaa koulutustaan, osaamistaan ja jaksamistaan vastaavaa työtä toteutuu ja syrjiminen työmarkkinoilla vähenee. Pitkäaikaistyöttömien osalta uusi kokeilu, jossa viimeistään vuoden työttömyyden jälkeen kunta ottaa päävastuun työllistämisestä, on erittäin tervetullut. Tärkeää on kuitenkin, että ihmisten työllistämiseen ei odoteta vuotta, jotta työllistämisvelvollisuus siirtyisi kunnille, vaan eri tahojen on tehtävä kaikkensa, jotta ihminen työllistyisi mahdollisimman nopeasti.

Se on kunnille myös haastava hanke, toisaalta pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä ja köyhyyden ja eriarvoistumisen ehkäisyä ajatellen sekä ihmisen toimeentulon ja myös ihmisen eläkekertymän kannalta välttämätön. Meillä on aivan liikaa ihmisiä, jotka on pitkäaikaistyöttöminä sidottu köyhyyteen ilman mahdollisuuksia parantaa omaa toimeentuloaan ja tulevaisuuden turvaansa. Jokaisella tulisi olla kuitenkin oikeus elättää itsensä ja perheensä. Siinä mielessä kaikki kokeilut, joilla pitkäaikaistyöttömyyttä voidaan vähentää, ovat tärkeitä.

Arvoisa puhemies! Epävarmassa taloustilanteessa myös nuorten suhdanteille herkkä työttömyys voi kääntyä nousuun. Siksi nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen on erityisen tärkeää ja toisaalta erityisen vaativaa. Meillä ei ole varaa hukata nuoria työttömyyteen ja pahimmillaan elämän mittaiseen syrjäytymiseen. Hallituksen sitoutuminen takuuseen on todellinen arvovalinta. Nuoria ei jätetä heitteille eikä heitä sysätä talouskriisin maksajiksi vaan otetaan vastuu nuorten tulevaisuudesta. Jotta takuu toteutuu, tarvitaan monipuolisia toimia yli hallintorajojen ja voimakasta panostusta koulutus- ja työllistymispalveluihin sekä yksilölliseen ohjaukseen ja tukeen.

Valiokunnan mietinnössä nostetaan aiheellisesti esiin nuoret, jotka ovat tällä hetkellä kaikkien järjestelmien ulkopuolella ja joita ei löydy myöskään työttömyyskortistoista. Meillä on esimerkiksi etsivä nuorisotyö -keinoja, joita pitää edelleen kehittää näiden nuorten löytämiseksi. Lisäksi työpajojen toimintamalleja pitää kehittää, jotta ne aidosti motivoivat nuorta myös jatkokoulutukseen. Me emme saa unohtaa yli 25-vuotiaita nuoria, joilla ei ole tutkintoa. Heitäkin on todella paljon, ja heidän elämäntilanteensa voi olla myös hyvin vaikea. Myös heidän työllistämisekseen on tehtävä kaikki, mitä me voimme, ja me tarvitsemme erilaisia työkaluja heidän työllistämiseensä. Kuten on sanottu, tarvitsemme määrätietoista työtä yli hallintorajojen ja monenlaisia yksilöllisiä toimintamalleja. Nyt työ on kuitenkin käynnistynyt ja tahto on yhteinen.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minä toivoisin, että budjetin palautekeskustelut voisivat tapahtua niin, että ministerit istuvat silloin paikalla, kun budjettia käsitellään. Se, että kansanedustajien kanssa saa minuutin puheenvuoroja vaihtaa keskenään, ei minusta ollenkaan ole sitä, että ministerit istuisivat mahdollisuuksien mukaan koko ajan täällä paikalla. Pyrin itse aikanaan noudattamaan sitä periaatetta ja toivon, että muutkin menettelevät samalla tavalla.

Arvoisa puhemies! 37 vuotta sitten Suomessa oli työssä olevaa väkeä noin 200 000 ihmistä vähemmän kuin tänä päivänä. Nuo 200 000 ihmistä vähemmän tekivät 37 vuotta sitten yli 100 miljoonaa työtuntia vuodessa enemmän kuin tänä päivänä työssä oleva väki tekee. Mikä minun viestini on? En kauhistele tätä muuten ollenkaan, yritän vaan sanoa, että Suomen kaikkinaisen kehityksen, taloudellisen, aineellisen kehityksen, juttu on nimenomaan ollut työn tuottavuuden raju parantuminen taakse jääneitten vuosikymmenten aikana.

Tästä eteenpäin kymmenen vuotta, 2010—2020, työikäisen väen määrä vähenee 144 000:lla ja eläkeikäisen väen määrä kasvaa noin 350 000 henkilöllä. Mikä minun ajatukseni on, mitä pyrin tällä sanomaan? Sitä, että vaikka kuinka työuria jatketaan, en usko siihen, että työpanoksen määrä juurikaan pystyy nousemaan edessä olevien vuosien ja vuosikymmenen aikana. Meidän menestys tässä mielessä, aineellisen kehityksen menestys, on siinä, että työn tuottavuutta, kokonaistuottavuutta — tuottavuus voidaan jakaa useampaan komponenttiin — voidaan selvästi parantaa. Kokonaistuottavuuden taustalla on taas osaaminen, ennen kaikkea innovaatiorahoitus, ja nyt hallitus leikkaa innovaatiorahoitusta erittäin merkittävästi, noin 60 miljoonalla eurolla ja vaalikauden lopussa 85 miljoonalla, mikäli budjetti menee läpi. Tämä on erittäin valitettavaa.

Tämä on täysin toinen tie ja linja, mikä aiemmin lamojen alla ja aikana meillä on ollut. Vuosien 91 ja 95 välisenä aikana Suomessa lisättiin silloisia innovaatiorahoja neljän vuoden aikaan 74 prosenttia tilanteessa, missä kaikesta mahdollisesta piti muutoin leikata.

Arvoisa puhemies! Minusta tähän liittyy vaara, että innovaatiovuoto, joka tänäänkin on totta, vaikeutuu entisestään, siis se ilmiö, että me rahoitamme kyllä osaamispotentiaalin mutta emme sitä vaihetta innovaatioketjussa, jossa se osaaminen pitäisi muuttaa tuotannollisiksi työpaikoiksi, siis ensinnäkin tuotteiksi, jotka voidaan kaupallistaa ja joilla työpaikkoja voi syntyä sitten Suomeen. Tämä homma ei kauan toimi. Meillä ei ole rahaa, meillä ei ole veroeuroja, millä rahoittaa sitä osaamispotentiaalia, ellemme huolehdi tuosta vaiheesta, jossa se osaaminen muutetaan yrittäjyydeksi, työpaikoiksi ja tuotteiksi, nimenomaan sellaisiksi, joita täällä Suomessa tuotetaan.

Toivoisin todellakin, että hallitus vielä tarkistaa näiltä osin kantansa ja edes se innovaatiokannustin, mitä me yritimme jo viime vaalikaudella viedä eteenpäin, jonka kokoomus silloin kaatoi, nyt edes 2013 saadaan vihdoin viimein käyttöön.

Toinen asia, johonka haluan vielä toistamiseenkin kiinnittää huomiota, ovat nämä energia-asiat. Hallitus leikkaa nyt merkittävästi energiatukia. Minusta se on vahinko. En väitä, että nyt ruineerataan sitä kokonaisuutta, mikä viime vaalikaudella syntyi, ei niin voi sanoa, mutta hallitus kuitenkin aloittaa uusiutuvan energiankin tuen leikkaukset, ja se ei ole hyvä asia.

Oli Durbanin kokous, ja muun muassa edustaja Jaskari oli kokouksessa paikalla. Hän kertoi sieltä, kuinka saksalaiset ovat olleet iloissaan ja ylpeinä esitelleet sitä, että Saksa ei enää tue jatkossa suoralla tuotantotuella kivihiiltä, tämmöistä saastuttavaa polttoainetta. Viime vuonna 2010 he tukivat vielä lähes 2,5 miljardilla eurolla, ei vain investointeja vaan sen käyttöä, ja he aikovat jatkaa sen käytön tukemista.

No, meillä se, että me tätä uusiutuvaa, puhdasta tukisimme edes pienellä osalla siitä, on tavattoman tärkeä asia. Todella toivon, että hallitus heittää ajatukset siitä, että mille tielle nyt on lähdetty, sillä jatkettaisiin, että jatkossakin leikattaisiin, kerta kaikkiaan romukoppaan.

Kolmas asia, ihan vihonviimeinen asia, on alueellinen kehityskuva, mikä on Suomen ja suomalaisten edessä. Kyllä hallitus monelta kohtaa nyt vääntää rahaa pois ja voimavaroja pois sellaisista asioista, jotka ovat vähän heikomman Suomen keskeisiä voimavaroja. En käy ajanpuutteen vuoksi niitä luettelemaan, sanon vaan maakunnan kehittämisrahan yhtenä esimerkkinä. Sillä on ollut merkittävä, suurikin merkitys erilaisten hankkeitten valmistelun rahoittajana, sellaisten hankkeitten, jotka voivat sitten syntyä tai johtaa yritystoimintaan ja työpaikkoihin eri puolilla Suomea. Äärimmäisen valitettavaa tämäkin. Alle 20 miljoonaa leikataan, mutta sekin on kuitenkin tärkeä periaatteellinen kohde, tärkeä periaatteellinen väärä kohde, mihinkä nuo leikkaussakset käyvät.

Arvoisa puhemies! Tuo aika on nyt täynnä. Nämä kolme asiaa valitettavasti kaikki ovat vähän sellaisia, joissa ei pysty pelkästään kehumaan vaan joutuu vähän moitteen sanaakin kertomaan. Positiivinen viestini olkoon se, että ministeri Häkämies on käynnistänyt uusiutuvista energiavaihtoehdoista tuulienergian tiellä olevien erilaisten teknisten ja muiden ongelmien poistamisen. Minä toivotan onnea ja menestystä sille hankkeelle.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Joukkoirtisanomisten myötä työttömyys on kääntynyt ripeään kasvuun, pitkäaikaistyöttömyys on ollut kasvussa syksystä 2008 lähtien. Samaan aikaan hallitus karsii ensi vuoden budjettiesityksen mukaan työllisyysrahoja 54 miljoonaa tämän vuoden tasosta. Lisäbudjetit mukaan lukien vähennys on 80 miljoonaa euroa. Budjetin mukaan tavoitellaan ensi vuonna 26,5 prosentin työttömien aktivointiastetta. Hallitusohjelmassa tavoite on 30 prosenttia. Vertailun vuoksi Tanskassa aktivointiaste on 56 prosenttia.

Työ- ja elinkeinoministeriö käyttää työttömien työllistämiseen voimavaroja eurooppalaisessa vertailussa hämmästyttävän vähän. 15 EU-maan vertailussa Suomi on kolmanneksi heikoin. Vähemmän työttömien työllistämiseen käytetään resursseja vain Irlannissa ja Englannissa. Jopa valtion oma työllistäminen vähenee puoleen nykyisestä. Lisäksi valtio lisää omin toimin työttömyyttä tuottavuusohjelmalla ja valtionyhtiöiden irtisanomisilla.

Arvoisa puhemies! Vasta kaksi vuotta toiminut valtionyhtiö Meritaito Oy ilmoitti marraskuun lopulla aloittavansa 90:tä henkeä koskevat yt-neuvottelut säästöohjelman seurauksena. Entisestä Merenkulkulaitoksesta muodostettiin kolme uutta valtionyhtiötä vuoden 2010 alussa: Arctia Shipping Oy, Finnpilot Oy luotsaukseen ja Meritaito Oy. Tielaitoshan yhtiöitettiin aiemmin Destia Oy:ksi jo vuonna 2010. Siitä eriytettiin vielä omaksi yhtiökseen Suomen Lauttaliikenne Oy. Muodostetut osakeyhtiöt ovat sataprosenttisesti valtion omistamia. Ne tuottavat perusinfraan kuuluvia palveluita, kuten ylläpitävät väyliä, huolehtivat tiestön, merenkulun ja satamien toimintaedellytyksistä.

Entisten liikelaitosten yhtiöittämisen taustalla on muun muassa EU:n päätös liikelaitosmallin soveltuvuudesta EU:n sisämarkkinoilla, jonka mukaan liikelaitos ei voi tehdä konkurssia ja nauttia verovapaista eduista. Niinpä entiset valtion liikelaitokset, kuten Merenkulkulaitos, ovat historiaa. Entisen yhden ja yhtenäisen viraston asioita hoidetaan nyt useiden yhtiöiden ja viranomaistahojen alaisuudessa ympäri Suomea ja kustannuksia syntyy.

Valtion virastojen hajauttamisten ja yhtiöittämisten taustalla vaikuttaa vahvasti vuonna 2003 aloitettu valtion tuottavuusohjelma, jota ammattiliitot ovat vastustaneet alusta lähtien. Ohjelman karu totuus on tässä vuosien aikana paljastunut: Tuhannet ovat saaneet lähteä, eikä eläkkeelle jääneiden tilalle ole palkattu uusia. Työt ja urakat on kilpailutettava, tuotantojen eriyttämisellä on menetetty synergiaetuja, joilla aikoinaan saatiin luontaisia säästöjä. Kokonaiskustannukset ovat nousseet ja nousevat.

Hallitus on luvannut ohjelmassaan korvata tuottavuusohjelman vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Tuottavuusohjelman muututtua kirosanaksi nimikettä on ollut pakko muuttaa. Mutta sama meno näyttää jatkuvan.

Ihan lopuksi pieni uutinen: Hernerokan ja muiden ruokien hinta armeijassa nousee ruuan valmistuksen ulkoistamisen vuoksi, kertoo Uutispäivä Demari. Varusmiehen lounas maksaa nyt yhteiskunnallemme 4 euroa 10 senttiä, mutta ensi vuoden alusta lähtien se maksaa 5 euroa. Näin kertoo Aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri Leino. Tässä tuloksia niistä päätöksistä, joita viikko sitten tässä salissa äänestäen tehtiin.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi annan kiitosta tälle yhteiskuntatakuulle. Silloin, kun on kiitoksen paikka, pitää kiitos antaa.

Eläkeläinen voi eläkkeellä ollessaan tienata suunnilleen jopa eläkkeensä verran, eikä se vaikuta eläkkeen määrään. Mielestäni työttömiä pitäisi koskettaa suunnilleen sama asetus, jolloin satunnaiset pätkätyöt eivät vaikuttaisi Kelan maksamiin etuisuuksiin. Työttömän käteensaamat tuet ovat hieman yli 400 euroa työmarkkinatukea ja sitten erinäinen määrä muita asumiseen ja toimeentulotukeen liittyviä avustuksia. Jos näitä etuisuuksia nauttiva työtön niin sanotusti erehtyy menemään muutamaksi päiväksi tilapäisiin töihin, leikataan etuisuuksia samassa suhteessa. Sinänsä oikeudenmukaiselta kuulostava systeemi vaikuttaa siihen, että avustukset tulevat paljon normaalia myöhemmin ja suoraveloituksessa olevat vuokrat ja muut laskut jäävät tällöin helposti maksamatta. Muutaman päivän palkalla ei kustanneta koko kuukauden elämistä.

Tämä nykyinen systeemi ajaa monet työttömät valitettavan passiivisiksi. On helpompi odottaa sitä Kelan vakiotuloa kuin tehdä edes muutama päivä oikeaa työtä. Syrjäytymisen seurauksena voi käydä niin, että valmiudet ottaa pysyvääkään työtä kuihtuvat olemattomiin. Ne henkilöt, jotka eivät passivoidu, aktivoituvat harmaan talouden ja pimeiden keikkojen pariin.

Työmarkkinatukea saavalla henkilöllä tulisi mielestäni olla oikeus tehdä satunnaisia pätkätöitä ilman, että se mitenkään vaikuttaisi näihin saatuihin avustuksiin, aina noin 450 euroon asti. Tämä kannustaisi syrjäytyneitä työttömiä hankkimaan itselle lisäansioita ja toisaalta kannustaisi aktiivisia työttömiä kerryttämään omaa eläketuloaan verokortin kanssa. Valtion ja kuntien työttömyyskulut eivät nousisi nykyisestä, vaan päinvastoin verokertymä kasvaisi. Monelle työttömälle aukeaisi mahdollisuus pysyvään työpaikkaan, ja pienyrittäjyys myös lisääntyisi.

Maria Lohela /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi tarvitsee kaikkien kansalaistensa työtä. Jatkaisin ajatusta siten, että Suomi tarvitsee kaikkien kansalaistensa ja muuten maassa pysyvästi oleskelevien panosta yhteiskunnan pyörittämiseen unohtamatta kuitenkaan sitä, että jokaisessa yhteiskunnassa on aina myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät voi tehdä työtä syystä tai toisesta, vaikka haluaisivatkin.

Jokainen meistä varmasti haluaa lisätä työpaikkoja, pienentää työttömyyttä ja luoda sellaisen tilanteen, jossa yksilöt voivat omalla työnteollaan turvata elämänsä. Tavoite ei tunne puoluerajoja, ja nyt kaikki ajatukset ovat tarpeen, jotta voimme vastata epävarman taloustilanteen aiheuttamaan haasteeseen.

Tarvitsemme työtä, jotta pidämme yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Toisaalta on mielestäni aiheellista kysyä myös, miten isoa talouskasvua on realistista tai edes järkevää tavoitella, sillä kasvun rajat tulevat joskus vastaan, ainakin ympäristönäkökulmasta.

Perussuomalaiset haluavat, että kaikilla on ihmisarvoinen elämä ja mahdollisuus hankkia toimeentulo itselleen ja perheelleen. Yhteiskunnan on autettava niitä jäseniään, jotka eivät kykene työhön. Nyt on tekojen aika työttömyyden vähentämisessä, sillä luvut erityisesti nuorisotyöttömyydessä ja maahanmuuttajien työttömyydessä ovat vähintäänkin huolestuttavat. Toisaalta on jokseenkin irvokasta puhua työvoimapulasta, kun työttömiä on yli 200 000 ja erilaisilla toimenpiteillä työelämään sijoitettuja yli 110 000. Viittaan näillä luvuilla lokakuun työllisyyskatsaukseen.

Tässä punnitaan hallituksen todellinen halu vaikuttaa. Työttömyyden ja työn puutteen ratkaiseminen ei varmasti ole helppoa, etenkään kun emme tiedä, mihin Eurooppa on taloussotkuissaan menossa. Kenelläkään ei taida olla valmista ratkaisua, sillä jos olisi, se olisi jo käytetty.

Jätin itse ensi vuodelle yhden talousarvioaloitteen, jossa esitin määrärahaa työllistämis- ja koulutustoimiin Turun Varissuolla perusteena se, että Varissuo on yksi niistä lähiöistä Suomessa, joissa on monitahoisia työttömyyteen ja syrjäytymiseen liittyviä haasteita. Varissuolla on esimerkiksi merkittävä maahanmuuttajien osuus asukkaista, jo lähes 40 prosenttia. Koen tämän aloitteeni olevan erittäin hyvin linjassa hallitusohjelman kanssa, jonka mukaan pyritään kaikin keinoin vahvistamaan maahanmuuttajien kiinnittymistä työelämään ja puuttumaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyteen.

Varissuon kaltaisia lähiöitä on useissa Suomen kaupungeissa, mutta talousarvioaloitteeni puitteissa ajattelin sen soveltuvan erinomaisesti esimerkinomaiseksi kohteeksi tehokkaiden työllistämistoimenpiteiden luomiseksi ja aidon työllistymisen lisäämiseksi, olivat sitten kyseessä kantaväestö- tai maahanmuuttajataustaiset asukkaat.

Sosioekonomisesti syrjäytymisuhan alla olevien lähiöiden ja alueiden pelastaminen on aloitettava nyt. Työttömyys voi kroonistua, ja syrjäytymisen periytymisestä ollaan yleisesti huolissaan. Tällainen kehitys pitää katkaista välittömästi, sillä säästöt näin tekemällä ovat huomattavat verrattuna odotteluun. Lähiöt, joilla menee huonosti, ovat syntyneet harjoitetun politiikan seurauksena, ja nyt on muutettava politiikkaa, jotta tilanne voidaan korjata.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Juuri tällä hetkellä Suomi tarvitsee nopeita ja teräviä panostuksia työ- ja elinkeinoelämään. Taantuman kynnyksellä tarvitaan todellisia toimia erityisesti yrittäjyyden kannustamiseen ja yrittäjäksi ryhtymisen edistämiseen. Rahoituksen pullonkauloja on poistettava, ja investointeihin on ryhdyttävä rohkeasti, vaikka kuinka taantuma kolkuttaa ovia.

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä Suomi tarvitsee nyt pitkäjänteistä kasvun ohjelmaa taantumasta huolimatta. Tuottavuuden kasvua ja kasvuyrittäjyyttä on vauhditettava, satsattava osaamiseen ja innovaatioihin ja yrittäjyyttä kannustettava mutta myöskin niitä työuria pidennettävä. Tälle työuraproblematiikalle ovat jotkut puolueet tässäkin eduskunnassa sanoneet jyrkästi "ei", mutta toivon, että me pystymme kuitenkin sivistyneesti siitä keskustelemaan, että joka tapauksessa työuria sekä alku- että loppupäästä pitää tulevaisuudessa pidentää. Investointeja odotetaan niin valtiolta kuin tietysti yksityiseltä sektorilta. Viennin kasvua pitää kaikin tavoin edistää. Suomi elää viennistä nyt ja tulevaisuudessa.

Keskustan eduskuntaryhmä on tehnyt esityksen, että haluamme panostaa erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkakustannuksiin niin, että ensimmäisen työntekijän palkkamenoista 30 prosenttia tulisi valtion pussista ensimmäisten 12 kuukauden ajalta ja 15 prosenttia seuraavien 12 kuukauden ajalta. Tämä palkkauskysymys on yksi pienyrittäjien suurimmista asioista, siis toisen työntekijän tai useampien vieraiden työntekijöiden palkkakustannukset ovat liikaa monelle pienyrittäjälle, ja työntekijöitten palkkaamisen vauhdittamiseksi valtiokin voisi muutaman euron pistää tähän pussiin.

Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta yksi päänvaiva on tämänkin päivän maakuntahallituksen kokouksessa ollut maakunnan kehittämisrahan leikkaus. Tällä maakunnan kehittämisrahalla on saatu maakunnissa paljon aikaan. Se on ollut vipuvartena monessa monessa yrityksessä, esimerkiksi monessa korkeakoulussa, jossa on laitettu innovaatioita eteenpäin ja pystytty kehittämään toimintaa. Hallitus aikoo nyt leikata tästä määrärahasta lähes kaksi kolmasosaa pois, ja nyt kysymys kuuluukin, miten tulevaisuudessa maakuntien toimintaa tullaan kehittämään. Maakuntien kehittämisrahalla on vahvistettu maakunnallisia tärkeitä asioita, kuten esimerkiksi pohjoisessa on nyt pistetty näiden kaivoshankkeiden edistämiseen paljon rahaa ja innovaatioita eteenpäin.

Kysymys siis todellakin kuuluu, kun tämän hallituksen yksi tärkeimmistä ohjelmista on Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma, miten konkreettisesti tullaan rahoitus turvaamaan näiden hyvien Pohjois- ja Itä-Suomen asioiden, elinkeinoelämän tarpeista kumpuavien asioiden, edistämiseksi, jos leikataan tässä vaiheessa jo maakuntien kehittämisrahaa ja sillä tavalla heikennetään maakuntien kilpailukykyä. Paheksun tätä maakuntien kehittämisrahan leikkaamista toden teolla, vaikkakin valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä muutama miljoona euroa tästä maakunnan kehittämisrahasta palautetaan ilmeisesti takaisin.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Jatkan nyt siitä, mihin aikaisemmassa puheessa jäin, kun jäi tuo aika hiukan lyhyeksi.

Jäin kertomaan uusista työpaikoista. Tietysti tutkimuksen ja tuotekehityksen varojen leikkaus on väärä signaali hallitukselta, kun puhutaan uusien työpaikkojen luomisesta. Mutta itse näkisin suurimmaksi ongelmaksi lähinnä kankean, byrokraattisen, vanhan järjestelmän, joka meillä Suomessa on vielä kuitenkin käytössä. Meidän pitäisi hyvin innovatiivisesti miettiä näitten uusien työpaikkojen luomista, pyrkiä vähentämään byrokratiaa yrityksen perustamisvaiheessa ja myöskin yritystoiminnasta luopumisessa niin, että meillä voisi olla sellainen järjestelmä, jossa yrittäjä, jolla on yritysidea, voisi pankkitunnuksilla verottajalle ilmoittaa olevansa yrittäjä, tältä yritysajalta maksaa sitten tietyn könttäsummapäivämaksun, jossa on kaikki ne lakisääteiset maksut, jotka yrittäjälle kuuluvat. Ja jos tulee jossain vaiheessa semmoiseen päätökseen, että tämä yritystoiminta ei kulje, niin ilmoittaa verottajalle uudestaan, että luopuu yritystoiminnasta eikä ole enää yrittäjä, ja palaa sitten sosiaaliturvan piiriin. Tällä hetkellä, niin kuin edustaja Sipilä täällä aiemmin salissa sanoi, tämä on ongelma, että jos ryhdyt yrittäjäksi, jäät saman tien sitten myöskin suomalaisen sosiaaliturvan ulkopuolelle.

Edustaja Kauma toi ansiokkaasti esille myös ajatuksen aikaisemmin illalla pitämässään puheessa siitä, kun puhuttiin silloin nuorten yhteiskuntatakuusta ja nuorten työllistämisestä, että myös työnantaja ottaa vastuun tarjotessaan nuorelle ensimmäisen työpaikan. Tämä ensimmäinen työpaikka nuorelle voi olla sellainen työpaikka, joka kulkee hänen koko elämän uransa läpi aina vanhuuteen asti. Siinä ensimmäisessä työpaikassa opitaan ne työpaikan säännöt. Jos meillä on tämä ensimmäinen työpaikka semmoinen, jossa työnantaja ei noudata kunnolla työehtosopimuksia, työilmapiiri on heikko, se on omiaan sitten sairastuttamaan — jos käytän tämmöistä sanaa — tämän nuoren koko elämän mittaisen työuran.

Tämä työnantajien vastuu: Minä puhun pikkusen nyt omasta kokemuksestani, että minä olen 30 vuotta toiminut yrittäjänä ja nimenomaan nuorten työllistäjänä kesäaikaan kausiyrittäjänä ja olen tuonut nuoria työelämään noin 300 kappaletta ja tiedän sen ihan tarkasti, minkälainen vaikutus sillä on, minkälaisessa työpaikassa nuori ensimmäisen työsektionsa tekee. Sitten siinä on se, että nyt me puhumme semmoisista aloista, mihin nuoria työllistetään paljon, niin kuin kaupan ala, joille on ominaista se, että on pätkätöitä, on heikkoja esimiestaitoja. Kaupan ala on yleensäkin semmoinen ala, jolla työntekijän asema pikkusen on ongelmallinen. Jos se on nuorilla se ensimmäinen työpaikka ja nuoret oppivat siinä työelämästä, että tällaista on olla töissä, niin se ei ole se paras vaihtoehto näitten nuorten kannalta.

Tämä oli se ensimmäisen puheenvuoron loppuosa.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Työllisyyden hoitoon on tulossa paljon tärkeitä toimenpiteitä ensi vuodelle. Tämä hallitus suhtautuu asiaan kiitettävällä aktiivisuudella. Ykköshanke ensi vuonna on nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisen aloittaminen. Sen myötä jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, opiskelu-, harjoittelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Tässä yhteydessä kannan kuitenkin huolta te-toimistojen resursseista. Nuorten palvelutarve kasvaa yhteiskuntatakuun myötä, eikä tähän ole mielestäni riittävästi varauduttu. Yhteiskuntatakuun toteuttaminen vaatii, että nuori saa hyvin henkilökohtaista ja tarkoin räätälöityä palvelua te-toimistosta. Tämä vaatii henkilöstöresurssien lisäämistä. Asia on huomioitava vuoden 2013 budjetissa omasta mielestäni.

Yhteiskuntatakuuseen sisältyy myös rahoituksen lisääminen etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajatoimintaan. Etsivä nuorisotyö on äärettömän tärkeätä erityisnuorisotyötä, joka auttaa syrjäytyneitä nuoria kiinnittymään takaisin yhteiskuntaamme. Nämä nuoret eivät ilman tukea välttämättä osaa tai halua hakea apua monimutkaisesta palveluverkostosta. Nuorten työpajatoiminta puolestaan tarjoaa paitsi työtä myös monenlaista muuta apua eri alojen ammattilaisten toimesta. Työpajan kautta on mahdollista saada myös elämänhallinnallisia eväitä, joiden avulla on mahdollista ratkoa niitä työttömän nuoren mahdollisia muitakin ongelmia hyvin laaja-alaisesti.

Arvoisa herra puhemies! Työllistämisen tehostamiseksi lähdetään hakemaan uudenlaisia joustavia malleja kuntakokeilulla, jossa 12 kuukauden jälkeen työllistämisen päävastuu siirretään kunnille. Tätä kautta saadaan tuoretta otetta ja alueellista näkökulmaa työllisyyden hoitoon. Valtakunnalliseksi laajentuva työpankkikokeilu kannustaa osaltaan yrityksiä palkkaamaan osatyökykyisiä, ja sitä kautta osatyökykyisen on mahdollista aiempaa paremmin työllistyä niille tärkeille avoimille työmarkkinoille. Myös palkkatuen kehittäminen on tässä suhteessa tärkeää. Etenkin palkkatyön määräaikaisuus asettaa haasteita käytännön toteutuksessa, ja sen poistamista tulisikin vakavasti harkita.

On miellyttävää huomata, että valtiovarainvaliokunta on lisännyt budjettiehdotukseen työttömien yhdistysten rahoitusta miljoonalla eurolla ensi vuodelle. Työttömien yhdistykset tekevät tärkeätä työtä muun muassa mahdollistaessaan työttömille tilaisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen ja näin ehkäisevät syrjäytymistä sekä samalla edistävät työttömän mahdollisuuksia palata työelämään takaisin. Näiltä pohjilta on hyvä lähteä toteuttamaan työllisyyden kannalta erittäin kunnianhimoista hallitusohjelmaamme.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: TEMin pääluokkaa käsiteltäessä on syytä myös mainita ne suuret kiitokset työministeri Ihalaiselle historiallisesta raamisopimuksesta. Sillä turvataan samanaikaisesti palkansaajan ostovoima ja yritysten kilpailukyky. Sopimuksen syntyminen on mielestäni suomalaista sopimista parhaimmillaan.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Suomen ilmastotavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Viime vuonna uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta oli noin 30—31 prosenttia. Suurin osa, noin 80 prosenttia, uusiutuvasta energiasta tuotetaan bioenergialla, ja valtaosa uusiutuvan energian lisäyksestä tulee edelleen puubiomassoista.

Uusiutuvan energian ilmastotavoitteen toteutuminen nykyisillä toimenpiteillä ei näytä olevan kovin todennäköistä. Tuulivoimaa tuetaan suhteettoman paljon sen heikkoon hyötysuhteeseen nähden. Esimerkiksi suunniteltu tukitaso tuulivoimalle vuonna 2020 on jopa 200 miljoonaa euroa, kun taas puun tuelle on arvioitu käytettävän yhteiskunnan tukea vain 36 miljoonaa euroa. Tämä ei ole millään tavalla järkevää, kun huomioidaan se tosiasia, että uusiutuvien energioiden lisäyksestä tuulen osuuden arvioidaan olevan vain 15 prosenttia mutta metsäenergian 55 prosenttia. Tuulivoiman tuottama teho on myös pientä suhteessa puun tuottamaan energiamäärään. Vuoteen 2020 mennessä tuulivoiman käyttöä on tarkoitus lisätä 6 terawattituntiin. Se on vain pieni osuus puulle suunnitellusta 25 terawattitunnista.

Herra puhemies! Tukien epäsuhtainen painotus vääristää tuotantoa ja markkinoita ja samalla asettaa alan toimijoita hyvin epätasa-arvoiseen asemaan. Tuulivoiman rakentamisessa pienyrittäjät jäävät täysin suurten energiayhtiöitten jalkoihin. Liian korkeat alarajat tuotantotukijärjestelmässä tekevät pienimuotoisen yritystoiminnan alalla käytännössä mahdottomaksi. Samalla hukataan erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen yrittäjyyteen. Tuulivoiman kallis syöttötariffi syö myös mahdollisuuksia kehittää kaikkea muuta bioenergiaa.

Vuoden 2012 talousarvioesityksessä uusiutuvan energian tuotantotuet ovat 97 miljoonaa euroa, joista reilusti yli puolet on suunnattu tuulivoimalle. Eri uusiutuvan energian tuotantomuotoja tulisi tukea niiden tuotantopotentiaalin mukaisesti. Tuulivoiman, jonka käyttöteho jää hyvin pieneksi, tulisi saada tukea nyt kohdennettua huomattavasti vähemmän. Samalla olisi pidettävä huoli siitä, että eri alojen toimijoita kohdeltaisiin tasapuolisesti.

Vielä lopuksi, arvoisa puhemies, haluan nostaa esille pienyritysten heikkenevät toimintamahdollisuudet. Jo hallitusohjelma on tässä kohdin jäänyt puutteelliseksi, sillä siinä ei merkittävällä tavalla lisätä pienyritysten kehittymismahdollisuuksia. Esimerkiksi pienyritysten mahdollisuuksia saada valtion takausta ei lisätä juuri ollenkaan. Finnveran panos nimittäin jää hyvin merkityksettömäksi yritysten tarpeisiin nähden. Erityisesti heikon talouskasvun takia pienyrityksillä on nyt todella heikot mahdollisuudet menestyä.

Ongelmaan pitäisi puuttua nyt heti. Vuoden kuluttua voi olla jo aivan liian myöhäistä. Suomi ei tule säilyttämään nykyistä hyvinvoinnin tasoa, paikkaamaan kasvavaa kestävyysvajetta, kääntämään kauppatasetta jälleen ylijäämäiseksi ja kohentamaan valtiontaloutta ilman yrityksiä, joissa kasvu tapahtuu. Suomessa suurin osa yrityksistä on pienyrityksiä, ja niiden mahdollisuudet selvitä suhdannevaihteluista ovat rahoituksen loputtua hyvin heikot. Jos kasvun tielle halutaan palata, on valtiolta tähän löydyttävä myöskin joitain tukevia aineksia.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuu, jossa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi jäämisestä, saa perussuomalaisten varauksettoman tuen. Oppisopimuskoulutuksen paikkojen leikkaaminen samanaikaisesti ei tosin siltä osin tue nuorten yhteiskuntatakuuta. Ilman työtä ja yhteenkuuluvuutta nuori syrjäytyy, ellei hän vastaavasti kiinnity yhteiskuntaan esimerkiksi opiskelun kautta.

Täällä salissa on tänään kuultu puheita ja kysymyksiä ministerille jopa siitä, miten työttömiä nuoria voidaan kannustaa yrittäjyyteen esimerkiksi byrokratiaa karsimalla. Mielestäni osa kansanedustajista ei taida täysin ymmärtää sitä, että useat — yli 40 000 syrjäytynyttä tai siinä riskissä olevaa nuorta — eivät kykene edes hakemaan omia perustoimeentulotukiaan tai niitä oikeuksia avustuksiin, jotka heille kuuluvat, saati että he kykenisivät yrittäjiksi ryhtyä.

Nuorten yhteiskuntaan kiinnittämiseksi nuorille tulee luoda laaja-alaisesti erilaisia vaihtoehtoisia polkuja työelämään tai opiskeluun pääsemiseksi. Nuorten tukemisessa tulee myös huomioida heidän vapaa-aikansa tukeminen. Ei riitä, että vaikeasti työllistyviä nuoria laitetaan niin sanotusti päivähoitoon työpajoille viideksi kuudeksi tunniksi päivässä, jos vapaa-ajan käytöstä kukaan ei ole kiinnostunut. Jotta syrjäytyneet nuoret saadaan pelastettua ja takaisin yhteiskuntaan osallisiksi jäseniksi, on ministeriöiden yhdessä luotava uudenlaisia toimenpiteitä nuorten hyväksi. Vain uusien toimenpiteiden avulla ja laaja-alaisesti nuorten tilannetta lähestymällä voidaan maassamme syrjäytymisriskissä olevat nuoret pelastaa.

Arvoisa puhemies! Syrjäytyneiden ja syrjäytymisriskissä olevien nuorten yhteiskuntaan integroimisessa tulee säilyttää joustavat lähestymistavat hyvien tuloksien aikaansaamiseksi. Näin ollen ei ole järkevää esimerkiksi yrittää saada nuoria juoksemaan virastosta toiseen, vaan heidät tulee ottaa kiinni yhden toimijan taholta.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama sana nimenomaan erilaisissa haastavissa elämäntilanteissa olevien ihmisten työllistämisestä.

Hallitus on sitoutunut hyvin laaja-alaisesti ja vahvasti muun muassa syrjäytyneitten nuorten, osatyökykyisten sekä myös vammaisten ihmisten työllistämiseen. Olen Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön hallituksen jäsen, ja minulla on ollut mahdollisuus sitä kautta tutustua ennen kaikkea vammaisten lasten ja nuorten työllistämiseen.

Olin tänään todella iloinen, kun hallituksemme kokoontui: olemme käynnistäneet uudenlaisen tavan työllistää vammaisia nuoria. Lähtökohtana on ennen kaikkea se, että työnantajia valmennetaan kohtaamaan vammainen nuori ja vammainen ihminen. Sieltä poistetaan asenteita, tuodaan tietoisuutta vammaisen ihmisen työkykyisyydestä, ja sitä kautta työnantajalla on mahdollisuus sitoutua entistä paremmin vammaisen henkilön työllistämiseen. Tämän lisäksi työntekijä, vammainen henkilö, valmennetaan ja koulutetaan tähän työyhteisöön, ja sitä kautta hänellä on paremmat mahdollisuudet sitoutua työelämään ja hakea sitä kautta pysyvä työpaikka itselleen.

Toinen ryhmä, jota on pohdittu paljon mutta joka ei ole saanut oikeastaan tuulta purjeisiin, on kehitysvammaiset henkilöt. Meillä on suuri joukko kehitysvammaisia henkilöitä, jotka ovat työssä esimerkiksi marketeissa ja erilaisissa varastoissa ja tekevät kohtuullisen pitkiäkin työpäiviä. Meidän lainsäädäntömme näkee tällä hetkellä sen, että kuntien on annettava kehitysvammaiselle henkilölle niin sanottua kuntouttavaa työtä, joka on sosiaalipalvelua. Silloin nämä kehitysvammaiset henkilöt saavat niin sanottua työosuusrahaa, joka on noin reilut 10 euroa. He maksavat sillä ruokailun työpaikallaan, ja monessa tapauksessa tilanne kääntyy jopa siihen, että kyseinen henkilö ansaitsee päivän aikana vain euron tai pari tai pahimmassa tapauksessa jopa maksaa työssäolostaan.

Nyt kun kuntakokeiluja eri puolilla Suomea lähdetään viemään eteenpäin, toivoisin, että tässä yhteydessä myös arvioitaisiin kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuus työllistyä normaalisti, esimerkiksi neljä viisi tuntia päivässä tai miten se mahdollistuu eri paikoilla, ja heille mahdollistettaisiin se, että he voisivat saada TESin mukaista palkkaa ja sitä kautta työllistää itsensä, ja he saisivat sitä kautta myös olla osallisena tässä yhteiskunnassa täysivertaisina kansalaisina. Minun mielestäni kyse on ihmisoikeudesta, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta, ja tämän takia halusin omalta osaltani myös tuoda sen viitteen, että kun kuntakokeilua lähdetään viemään eteenpäin, nähtäisiin kehitysvammaiset ihmiset myös vahvasti osallisina meidän työelämässämme.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen jo muutaman kerran käynyt puhumassa Tekesin määrärahojen ja bioenergian tuen leikkaamisesta. Eduskuntaryhmän puurojuhlan liikuttamana nyt päätin niin, että en täällä arvostele hallituksen toimia vaan yritän antaa muutaman ilmaisen vinkin.

Riittääkö meillä rohkeus päätöksenteossa kasvua tuoviin ratkaisuihin? Olemme varmaan aika yksimielisiä siitä, että mitään mullistavaa tai mitään rohkeaa tämä hallitusohjelma ei tuo kasvun näkökulmasta.

Suomessa tehtiin merkittäviä yhteiskunnan taloudelliseen kehitykseen vaikuttavia päätöksiä noin 30 vuotta sitten. Itse asiassa Pohjoismaiden neuvosto päätti vuonna 69 asettaa niin sanotun nmt-työryhmän, ja sen seurauksena Pohjoismaat päättivät yhdessä rakentaa maailman ensimmäisen automaattisen matkapuhelinverkon. Tuon rohkean päätöksen seurauksena Suomeen nousi teollisuuden kolmas tukijalka, it-teollisuus. Vaikka Aasian maat ovat nyttemmin vieneet melkein kaikki alan tuotannolliset työpaikat, sillä on edelleen merkittävä rooli esimerkiksi Oulun seudun työpaikoissa.

Olen aiemmin haastanut istuvia kansanedustajia kysymyksellä, mikä on tämän eduskunnan nmt-päätös. Löytyykö meiltä enää aikaa miettiä päivittäisen hässäkän ja eurokriisien keskellä pidemmän tähtäimen asioita? Löytyykö sellaista viisautta tai edes tuuria, että päivittäisten budjetti- ja lainsäädäntörutiinien keskeltä syntyisi jotain vastaavaa uuden alkua? Yhteisen matkapuhelinverkon rakentaminen osoittautui uuden teollisuuden ja uuden osaamisen aluksi.

Keskustelin viime viikolla edustaja Jaskarin kanssa siitä, voisiko vaikkapa yhteispohjoismainen älykäs sähköverkko nousta vauhdittamaan Suomen ja muiden Pohjoismaiden yrityksiä ja vaikkapa saattaa alkuun kokonaan uuden toimialan. Älykäs sähköverkko on muutakin kuin sähkönjakelua. Siihen voidaan liittää pientä sähköntuotantoa vaikka joka mökistä. Siinä voidaan välittää tietoliikennettä, sähköntuotannon ohjaustietoa ja vaikkapa kuluttajille vinkkejä sähkön hinnasta sekä ohjata kulutusta. Siinä voi yhdistyä uusiutuvan energiankäytön optimointi ja vaikkapa pienen sähköntuotannon kaipaama nettomittarointi.

Esimerkiksi USA:n muutamissa osavaltioissa on käytössä kyseinen mittarointitapa, jolloin esimerkiksi pienellä tuulimyllyllä voidaan vähentää oman sähkömittarin lukemaa silloin, kun tuulimylly tuottaa sähköä. Mittari siis pyörii tuolloin väärin päin vähentäen sähkömittarin lukemaa. Paikallisen sähköverkon haltija on velvoitettu ottamaan tällaista pientuotantoa muutama prosentti jakelemastaan sähköstä, esimerkiksi oman verkkonsa verkostohäviöiden verran. Tä-mä yksityiskohta on mainittukin hallitusohjelmassa selvitettävänä asiana. Toivottavasti selvitys muuttuu toimenpiteiksi.

Yksi suuri ongelma on esimerkiksi Nokialta irtisanotun insinöörin saaminen startup-yrittäjäksi. Olen käynyt keskusteluja useiden kanssa, ja yksi keskeisimmistä syistä on yrittäjän sosiaaliturvan puuttuminen. Yrittäjänä tiedän, että kynnystä ei saakaan tehdä liian pieneksi, mutta ilmeisesti meillä jää uusia yrityksiä syntymättä tämän kannustinloukun vuoksi. Yksi ratkaisu voisi olla yrityksen perustamisajankohdan siirtäminen myöhäisemmäksi vaikkapa projektirahoituksen turvin. Jos idea ei kannakaan, tekijät eivät putoa sosiaaliturvan ulkopuolelle.

Myös yksityisvarallisuutta meidän tulisi saada helpommin suunnattua listaamattomien yritysten taseisiin — me puhumme tästä bisnesenkelirahoitusmallista. Mielestäni paras, yksinkertaisin ja helpoin tapa lisätä yksityishenkilöiden kiinnostusta sijoittaa kasvuyrityksiin on käsitellä pääomatuloja yhtenä kokonaisuutena. Yhdessä korissa olisivat kaikki pääomatulot, korot, vuokratulot sekä pääomasijoitustoiminnan voitot ja tappiot. Pääomasijoitustoiminnan tulee pitää sisällään kaikki rahoitusinstrumentit pääomasatsauksista eri lainamuotoihin. Ehkä metsätalous kannattaa erityisluonteensa vuoksi käsitellä jatkossakin erikseen omana tulolähteenään. Ruotsissa malli on otettu käyttöön, ja kokemukset siellä ovat hyviä.

Eeva Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtion nykyisessä taloustilanteessa ja tulevaisuuden lamaa enteilevässä tilanteessa olisin odottanut toisenlaista talousarviota. Olin todella pettynyt, että lähinnä passiivista työttömyyttä tuetaan voimakkaasti. Kyllä työttömätkin tietenkin rahansa tarvitsevat, mutta olisin odottanut, että rahaa osoitettaisiin enemmän siihen, että ihmiset pääsevät kehittämään itseänsä ja aktiivisesti tekemään enemmän jotakin hyödyllistä, ja ennen kaikkea luotaisiin uusia työpaikkoja.

Erityisesti keskustan edustajat ovat jo tässä useamman tunnin aikana puhuneet paljon tästä asiasta samalla näkökulmalla kuin minä, joten en ala niitä asioita enää toistamaan, mutta kuitenkin sen verran, että erityisesti olen harmissani, että talousarviossa on leikkauksien kohteena kuljetustuet, maakuntien kehittämisrahat, koko ohjelma jne. Nämä kaikki olisivat aktiivisesti tukeneet työllistymistä ja kehittämistä eli tulevaisuutta, eikä niitä olisi tässä yhteiskunnan tilanteessa kestänyt ajaa missään nimessä alas. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa me keskustalaiset teimme eriävän mielipiteen. Erityisesti me olemme huolissamme kuntien roolista ja yleensä aktivoinnista ja muista edellä mainitsemistani asioista. Itse olisin odottanut ja toivon vieläkin, että hallitus viimeistään laatiessaan pian lisätalousarviota vuodelle 2012 ottaa tosissaan tulevaisuuden kehittämisen. Vai otammeko mallia erilaisesta yhteiskunnasta näin joulun alla?

Arvoisa puhemies! Korvatunturilla satoi lunta, vai oliko se vain kaupunkilaiskeskittäjien unta? Mutta totta kuitenkin. Oli työssä joukko joulupukin. Tehtiin töitä ahkerasti, kuten keskustan porukat tottuneesti. Oli tehty paketteja kotimaisia, eikä ollut otettu töihin ulkolaisia, niin, kun tontut ovat kaikki salaisia, Korvatunturin kansalaisia. Kaikki siis painajaisia työministerin, myös tuo tonttu kaikkein ahkerin. Ei maksettu YELiä eikä MYELiä, ei sotuja eikä eläkemaksuja. Veroja ei kukaan muista, eikä nähdä edes unta mistään tuista. Ei Korvatunturilla tehdä talousarviota eikä mitään eriävää mielipidettä, muistiota. Nautitaan vain hymyillen työstä ja pikkupakkasessa joulun odotuksesta. Lahjat kaikkien puolueitten edustajille pakataan, ja kansanedustajien murheille vain nauretaan.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Välillä tuntuu, että mistä sadusta me oikein tänne olemme kukin tulleet, sen verran erilaisia puheenvuorot ehkä ovat todellisuuteen verrattuna. Aika ajoin täällä salissa kuulee puhuttavan nuorista tai työttömistä, jotka ikään kuin huvikseen elävät työmarkkina- tai toimeentulotuella. Tällainen puhe kertoo enemmän luuloista kuin tiedosta. Nuori, joka on välinpitämätön ja haluton työllistymään, on helppo nakata Ö-luokkaan, luokkaan, jolle ei voi mitään, kun omaa halua nuorella ei ole.

Nämä tällaiset nuoret ovat juuri niitä nuoria, joista tekin puhutte juhlapuheissa. He ovat nuoria, jotka ovat perheessään saaneet mallin työttömyydestä normaalitilana eli joiden työttömyys on periytynyt. He ovat nuoria, jotka ovat lapsuudessaan eläneet olosuhteissa, jotka ovat esimerkiksi perheväkivallan kautta jättäneet syvät jäljet kasvavaan lapseen. Nämä nuoret ovat kokemansa kautta täysin lukossa. Heillä ei ole uskoa yhteiskuntaan eikä tulevaisuuteen, eikä ihme. Nämä nuoret ovat joidenkin mielestä järjestelmän hyväksikäyttäjiä, nuoria, joita tulee sanktioiden kautta aktivoida.

Eivät he sanktioita tarvitse, päinvastoin. He tarvitsevat rinnalleen turvallisen ja luotettavan ammattilaisen, joka pitkäjänteisesti alkaa luoda perustaa nuoren tulevaisuudelle. Näiden nuorten kohdalla on aina kyse pitkästä ja tiiviistä asiakasprosessista, johon meillä ei nykyisellään näytä olevan halua eikä varaa. Sen sijaan etsitään helppoja ratkaisuja kepistä. Keppiin nämä nuoret ovatkin jo tottuneet koko elämänsä, eikä sillä ole heihin enää mitään vaikutusta.

Markus  Mustajärvi  /vr:

Arvoisa puhemies! Vielä muutama asia työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta. Vaikka sosiaaliturvan esittelevätkin toiset ministerit, niin kuitenkin yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaoikeuden pitäisi olla työministerillekin ihan niitä ykkösasioita, ja uskon kyllä, että ministeri Ihalainen tähän paneutuu. Tulee mieleen yksi tilanne, jossa oli turveala ja yrittäjä. Kun mies oli myynyt jo kalustonsa, sopimukset oli irtisanottu, kaikista rekistereistä vetäydytty ja mies, yrittäjämies, oli siirtynyt itse jo eläkkeelle, niin hänen puolisonsa katsottiin vielä työllistyvän siinä yrityksessä, mitä ei ollut enää olemassakaan. Eli kyllä parannettavaa on aika lailla.

Mutta miten sitten voidaan kuvitella, että harjoitetaan yksilöllistä palvelua työ- ja elinkeinotoimistoissa, jos toteutetaan tämä uudistus, että esimerkiksi Lappiin, joka on yksi kolmasosa Suomen pinta-alasta, jatkossa jäisi vain yksi työvoimatoimisto? Kokemus kyllä kertoo kaikilta valtionhallinnon aloilta, että ensin keskitetään hallinto ja sitten keskitetään palvelut.

No, nuorten yhteiskuntatakuusta vielä se, että sehän ei takaa sitä oleellista elikkä työtä. Ilman muuta pitäisi mennä siihen suuntaan, että jos ei muuta, niin julkisen sektorin tukitoimin järjestetään se ensimmäinen työpaikka, että nuori pääsee kuitenkin kokeilemaan koulutuksen jälkeistä ammattitaitoaan. Näissä yhteiskuntatakuurahoissahan osa on lumerahaa. Siellä muutetaan vaan passiiviaikainen tuki työmarkkinatuen suuruisena niin sanotuksi aktiivitueksi ja koko summa lasketaan lisäpanostukseksi, mitä se suinkaan ei ole. Ja kun sitten nämä nuorten yhteiskuntatakuurahat on niin sanotusti korvamerkitty työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoista, niin se tarkoittaa, että kun kehykset ovat liian ahtaat jo ennestäänkin, niin sitten joku muu ryhmä, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät, joiden määrä on koko ajan kasvamassa, jää entistä huonompaan asemaan.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on sanonut, että Suomea uhkaa ensi vuonna taantuma. Euron kriisistä johtuen jopa suurlaman uhka on olemassa. Nuorten yhteiskuntatakuun osalta hallitus ei kuitenkaan pidä kiirettä vaan aikoo odotella vuoteen 2013, jolloin se aikoo runnoa läpi myös 2 200 opiskelupaikan leikkaukset ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoihin. Miten hyvin tämä sopii siihen yhtälöön, että nuorelle työttömälle luvataan joko työ-, harjoittelu- tai koulutuspaikka? Se on kysymys, joka jää vaille vastausta. Espanjassa nuorisotyöttömyys lähentelee jo 50:tä prosenttia. Joutilaita on paljon.

Monissa puheissa esiintyneessä oppisopimuskoulutuksessa on yksi ongelmakohta: se, ettei yrityksissä löydy aikaa ohjata koulutettavaa, koska työtahti on niin kiireinen. Perussuomalaisten esitys ratkaisuksi on se, että käynnistetään mestari—kisälli-kokeilu, jossa 300 eri alojen senioria, työttömyysuhan alla olevaa tai työtöntä ammattilaista, koulutetaan mestarivalmentajiksi. Oppisopimuskoulutettavia vastaavasti otettaisiin aluksi 3 000 henkilöä. 20 miljoonan euron määrärahaa käytettäisiin mestarivalmentajien palkkoihin, oppisopimuskoulutettavien ja kisäl-lien palkkatukeen ja toimintamallin käynnistämiseen. Myös yritykset maksaisivat osan kustannuksista.

Arvoisa herra puhemies! Suomen Yrittäjät esittää nuorille palkkatukijärjestelmää, jossa yritys voisi maksaa aluksi nuorelle normaalia alempaa palkkaa ja yhteiskunta antaisi sen päälle tuen, jolla palkka nousee yleissitovalle tasolle. Mielestäni tämä on tutkimisen arvoinen idea. Yhä useampi nuori on sitä paitsi aivan varmasti sitä mieltä, että parempi työ kuin ei työtä lainkaan. Tietyllä tavalla siis toivoisin, että eturyhmäajattelusta päästäisiin Suomessa eteenpäin, ennen kuin edessä oleva talouden rakennemuutos ajaa siihen meidät hallitsemattomasti. Hyväkuntoisia nuoria työttömiä olisi syytä saada palkattua tuetusti myös avustaviin tehtäviin vanhusten ja vammaisten hoitoon. Käsipareja tarvitaan, ja siinä työssä jos missä oppii kyllä tehokkaaksi, kun tietää, mihin jamaan Suomessa on vanhustenhuolto päästetty. Tehokkuus revitään irti hoitajien selkänahasta.

Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön laitetut paukut ovat kannatettava sijoitus nekin, ja siksi paukkuja on lisättävä ainakin 10 miljoonalla eurolla, maksaahan jo yksi syrjäytynyt nuori yhteiskunnalle yli miljoona euroa. Sinänsä on sääli, että suomalaisessa yhteiskunnassa asioihin puututaan vasta jälkijättöisesti. Tasaisemman tulonjaon lisäksi tarvittaisiin enemmän kuria ja järjestystä, ettei niin moni nuori syrjäytyisi.

Perussuomalaiset ovat esittäneet suuryrityksille suunnattujen tukiaisten leikkaamista ja niiden sijaan innovaatiotoiminnan tukemista pk-yrityksissä niin, että pienet yritykset pystyisivät saattamaan tuotekehitystyön loppuun asti ja saamaan tuotteitaan markkinoille. Eräiden työvoimavaltaisten alojen alv-helpotusta ei ole mitään järkeä poistaa, koska taantuman uhatessa on pelkona, että juuri kyseisten yritysten palveluja tullaan käyttämään nykyistä vähemmän ja siten ei olisikaan enää kyse siitä, pystyvätkö nuo yritykset lisäämään työpaikkoja, vaan siitä, pysyvätkö ne yleensä pystyssä. Halutaanko siis lisää porukkaa kortistoon vai nostaa esimerkiksi ulkomailla valmistettavien kotiparturilaitteiden menekkiä halpakaupoissa, vai mitä hallitus oikein tavoittelee?

Arvoisa herra puhemies! 9 prosentin arvonlisäverokannan ulottaminen tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin kertoo paljon hallituksen talousosaamisesta. Siinä ei ole mitään järkeä: moni lopettaa lehden tilaamisen, mainostaminen vähenee, monen toimittajan työ loppuu, ehkä kokonaisia lehtiä katoaa, lehtijakelu vähenee. On sitä paitsi sääli, että jos ja kun veron nosto osoittautuu taloudellisesti kannattamattomaksi, sitä ei voida enää peruuttaa, koska Suomen EU-jäsenyysneuvotteluissa saavuttama erivapaus eli tilattujen lehtien nollaverokanta menetetään omalla päätöksellä pysyvästi.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ajattelin ottaa tässä puheessani esille kaksi asiaa, joita jo päivällä käydyssä debatissa sivuttiin mutta jotka asian tärkeydestä ja merkityksestä johtuen kyllä ansaitsevat vielä tarkemman käsittelyn.

Debatissa nimittäin kysyin ministereiltä alueellisesta kuljetustuesta, kun viime torstaina 15. päivä joulukuuta hallitus teki päätöksen, että sitä tullaan leikkaamaan tasoltaan noin 60 prosenttia. Saimme vastauksen ministeriltä, että itse määrärahat tulevat säilymään suurin piirtein samalla tasolla mutta johtuen tämän tuen kysynnästä yksittäiselle yritykselle tukitasoa lasketaan todella 60 prosenttia. Leikkaus on erittäin suuri, eikä yksittäisen yrityksen, joka sijaitsee tuolla alueella, näkökulmasta merkitystä ole sillä, että moni muukin on hakemassa sitä tukea, vaan oleellista on se, että se tuki säilyisi vähintään nykyisen kaltaisena, jotta sillä on merkitystä, tasaamassa niitä pitkiä etäisyyseroja, mitä on, kun tuolta pohjoisesta tavaraa lähdetään kuljettamaan tänne etelään.

Otan tähän asiaan liittyen pari käytännön esimerkkiä, jotka kertovat sen, minkälaisessa tilanteessa me tällä hetkellä elämme.

Toinen tulee oikeastaan siitä kilpailutilanteesta, joka meillä on ruotsalaisten yritysten kanssa. Nimittäin Pohjois-Suomessa olevat yritykset kilpailevat luonnollisesti Ruotsissa olevien yritysten kanssa, ja siellä tuohon kuljetustukeen käytetään noin kymmenen kertaa enemmän varoja kuin Suomessa. Jos esimerkiksi Tornionjokilaaksossa oleva tuotantoyritys lähtee viemään Norjaan, niin kuin monia tapauksia on, betonielementtejä, niin käytännössä se saa noin 4,4 prosenttia kuljetuskustannuksista tukea, kun taas sitten, jos se yritys sijaitsisi tuolla rajan toisella puolella, tuki olisi lähes 40 prosenttia kuljetuskustannuksista. Ero on erittäin merkittävä ja vaikuttaa suoraan meidän yritysten kilpailutilanteeseen. Sen takia tämä leikkaus on mielestäni hyvin huonosti harkittu. Kysehän on noin 5—6 miljoonasta eurosta, ja jos ajatellaan koko yritystukipottia, niin se on häviävän pieni osuus siitä, ja uskoisin, että olisi voitu kohdentaa toisella tavalla nämä leikkaukset.

Toinen asia, joka nyt vaikuttaa näitten yritysten käytännön tilanteeseen, on se, että sieltä on moni yritys ollut yhteydessä, että he ovat tehneet tarjouksia, jopa miljoonaluokan tarjouksia, tavallaan uskoen siihen, että tämän kuljetustukiprosentin taso säilyy, ja nyt sitten kun tasoa tullaankin yhtäkkiä leikkaamaan, näiltä tarjouksilta on tavallaan pohja pudonnut pois ja kuljetuskustannukset nousevat ja sitä kautta nämä kaupat voivat olla jopa tappiollisia näille yrityksille.

Nämä esimerkit kertovat siitä, että näitten yritystukienkin osalta olisi järkevää katsoa pikkuisen pitemmälle ja tehdä hyvissä ajoin näitä muutoksia, jotta yritykset siellä pohjoisessa voivat sopeutua näihin muuttuneisiin olosuhteisiin.

Haluan vielä tästä kuljetustuesta todeta sen, että vaikka taloudellisesti kysymys ei välttämättä ole merkittävästä potista — osalle yrityksistä toki on, mutta ei kaikille — niin kyse on kuitenkin ennen muuta symbolisesta eleestä, ja kyse on arvovalinnasta, kun lähdetään leikkaamaan pohjoisen kuljetustukia. Hallitus tällä päätöksellä kyllä haluaa kääntää selän Pohjois-Suomelle ja siellä oleville yrityksille. Tämä viesti ei ole hyvä, ja toivonkin, että kuljetustukea lähdettäisiin kehittämään ja se otettaisiin huomioon, jos ei tässä talousarviossa niin ainakin sitten ensi vuonna saataisiin lisätalousarviossa muutos tähän asiaan, joka nyt näyttää menevän todellakin väärään suuntaan.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Aiemmin tänään täällä arvostamani ministeri Lauri Ihalainen totesi ikävän tosiasian, kun hän sanoi, että 40 000 nuorta on hukassa. Se on järkyttävän paljon. Ministeri on usein puhunut myös työhyvinvoinnin puolesta. Olen pohtinut paljon samoja asioita, ja tässä on oma ehdotukseni.

Suomen työllisyyden hoidon pahimpiin ongelmiin eli nuorisotyöttömyyteen, rakennetyöttömyyteen ja työurien pidentämistarpeeseen on olemassa yksinkertainen lainsäädännöllinen ratkaisu, joka ei vaadi lisärahoitusta, jos asia nähdään kokonaisuutena yhteiskunnan kannalta. Ratkaisu on yksinkertainen: nykyisen osa-aikaeläkejärjestelmän ikärajoja muutetaan siten, että jo 55-vuotiailla olisi mahdollisuus siirtyä osa-aikaeläkkeelle mikäli, siis mikäli, työnantaja sitoutuu samalla palkkaamaan vähintään yhden työttömän osa- tai kokoaikaiseksi työntekijäksi ja vähintään yhdeksi vuodeksi.

Suomesta löytynee jopa 100 000 työntekijää, jotka ovat täyttäneet 55 vuotta ja jotka vapaaehtoisesti lähtisivät puolipäivätyöhön, jos työaika vähenee 50 prosenttia mutta käteenjäävä tulo osa-aikaeläkkeen kanssa vain noin 15 prosenttia. Nämä ihmisethän ovat jo tehneet töitä keskimäärin 35 vuotta, ja samalla he ovat joutuneet kokemaan työpaikoilla kiristyneen työtahdin. Monet ovat jo lähellä loppuunpalamista. Useat ovat sairauslomilla tai määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä jne. Lisäksi jatkossa pitäisi jaksaa työssä vielä kauemmin työurien pidentämisen vuoksi. Työurien pidentäminen mahdollistuu paremmin, kun työntekijät päästetään osa-aikatyöhön. Tällöin he jaksavat pysyä työtätekevinä veronmaksajina nykyistä selvästi pidemmälle, parempikuntoiset ehkä jopa 70-vuotiaiksi saakka.

Arvoisa herra puhemies! Jos esimerkiksi 100 000 työntekijää siirtyy puolipäivätyöhön, syntyy 50 000 kokoaikaista työpaikkaa. Näihin vapautuneisiin työpaikkoihin voivat nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömät hakeutua jo olemassa olevien tukityökalujen kuten esimerkiksi työvoimakoulutuksen oppisopimuksen avulla. Lisäetuna osa-aikaeläkkeelle siirtyvällä työntekijällä oleva niin sanottu hiljainen tieto siirtyy automaattisesti nuoremmille työntekijöille, koska kokeneet taitajat ovat kuitenkin paikalla puolipäiväisesti.

Työnantajia kiinnostanee työllistämiskustannusten aleneminen. Kokeneiden työntekijöiden osalta kustannukset putoavat puoleen, ja uusien tulijoiden alkupalkkataso on pienempi kuin vuosia työelämässä olleiden.

Ehdotettu järjestely on yhteiskunnan kannalta järkevä myös kustannusten osalta, sillä lisääntyneet eläkekulut korvautuvat säästyneinä työttömyysturva-, sairausvakuutus- ym. kuluina ja lisääntyneinä veronmaksajina työttömyysturvan nauttijoiden sijasta. Osa-aikaeläkkeeseen tarvittavat varat löytyvät siis näistä säästöistä ja lisääntyneistä tuloista. Lisäksi työllisyydenhoitovaroja voidaan suunnata uudelleen. Esimerkiksi yrityksille suunnattuja työntekijän työllistämistukia voitaisiin vähentää tai ehkä lopettaa ne lähes kokonaan.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nykytalouden ilmapiirissä on vaikea sanoa, että eläisimme iloisia aikoja. Jokaisen suomalaisen — kansalaisen, yrittäjän, yrityksen — taivaalla näkyy tummia pilviä monestakin suunnasta: Euroopan talous, voimavarojen kohdentaminen Suomessa, väestön ikääntyminen ja uhkaava työvoimapula muun muassa.

Herra puhemies! Työ on kivijalka, johon koko Suomi nojaa. Yrittäjyys on voimaa, jossa kristallisoituu ihmisen oma tahto olla oman onnensa seppä tehden sitä työtä, mihin itse uskoo, mistä itse saa voimaa ja missä itse on vahva. Nämä aatteet ovat myös keskustan kantavia voimia. Yrittäjyyden kannusteita onkin mielestäni luotava lisää.

Jyrki Kataisen hallitus on kuuden puolueen yhteinen, jolloin on selvästi huomattavissa, kuinka eri aatesuuntia ja ajatuksia on täytynyt paljon sovittaa yhteen jonkinlaisen kokonaisuuden löytymiseksi. Yrittäjyyden osalta Kataisen hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista, jota kuitenkin sovellettaisiin vain osaan suomalaisista yrittäjistä eli osakeyhtiöihin. Toiminimenä, avoimena yhtiönä tai kommandiittiyhtiönä toimiviin yrittäjiin ja maatalousyrittäjiin kohdistuu vain pääomaverotuksen korottaminen.

Olen aiemminkin todennut tässä salissa, että kun niukkuutta jaetaan, on kyse siitä, kuinka oikeudenmukaisesti sitä jaetaan. Yrittäjä ottaa aina riskin toiminnassaan, ja sen vuoksi riskinottajan palkitsemisen on oltava myös mahdollista ja tasapuolista. Mikäli osakeyhtiöverokantaa alennetaan, myös muissa yritysmuodoissa harjoitetun toiminnan verotusta tulee alentaa samaan tahtiin osakeyhtiöiden kanssa.

Verotuksen kiristäminen voidaan estää säätämällä elinkeinotoiminnan ja maatalouden pääomatulo-osuus, metsätalouden pääomatulo sekä yhtymän osakkaan tulo-osuuden pääomatulo 90-prosenttisesti veronalaiseksi — asia, jota edustaja Kiviranta on täällä ajanut ja jonka puolesta on paljon puhunut. Tämä tuo tasapuolisuutta pienyrittäjille, etenkin nyt, kun pääomatuloprosentti ollaan nostamassa 30 prosenttiin ja yli 50 000:n pääomatuloista 32 prosenttiin.

Herra puhemies! Suomessa on noin 260 000 yrittäjää, joista 65 prosenttia on yksinyrittäjiä. Monet yksinyrittäjät haluavat palkata työntekijän, mikä helpottaisi heidän työtaakkaansa ja mahdollistaisi lomien, sairauslomien ja vanhempainvapaiden pitämisen tai toiminnan laajentamisen. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnys on kuitenkin korkea. Olemme keskustan ryhmänä ehdottaneet, että yksinyrittäjä saisi avustusta ensimmäisen työntekijän palkkame-noihin 30 prosenttia ensimmäisten 12 kuukauden ajalta ja 15 prosenttia seuraavien 12 kuukauden ajalta. Nuoren työntekijän osalta tuki olisi korotettu siten, että ensimmäisten 12 kuukauden osalta tukea maksettaisiin 40 prosenttia ja seuraavien 12 kuukauden ajalta 20 prosenttia. Näin turvataan yksinyrittäjien potentiaalin hyödyntäminen siinä tilanteessa, kun on kriittinen hetki yrityksen mahdollisen kasvun ja laajentumisen kannalta.

Arvoisa puhemies! Huoli tulevaisuudesta on yrittäjälle tuttua. Sukupolvenvaihdoksen tekeminen ja jatkajan löytäminen on kuin kruunu tehdyn työn päälle. Uuden sukupolven saaminen jatkamaan yritystä on asia, johon on osoitettava voimavaroja. Kuntien ja valtion tuki on turvattava myös sukupolvenvaihdoksissa.

Herra puhemies! Koko Suomen asuttuna ja elinvoimaisena pitäminen vaatii tekoja täältä eduskunnasta käsin. Yrittäjyyden edellytykset on pidettävä vahvana. Me emme saa tehdä suomalaista elinkeinoelämää horjuttavaa lainsäädäntöä emmekä byrokratiaa lisääviä velvoitteita, tästä esimerkkinä kuljetusalayrittäjien lainsäädäntö niin polttoaineen hinnannousun kuin kuljetusaikavelvoitteiden myötä unohtamatta tietysti infran kuntoa ja sen merkitystä eri alueille.

Herra puhemies! Vielä tiivistetysti keinoni Suomen nostamiseksi kasvuun: verotus kannustavaksi, huojennus ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja henkinen ja taloudellinen tuki yritysten sukupolvenvaihdoksiin. Näiden toimien lisäämisellä meillä on edellytyksiä nousta taloudellisesta taantumasta ja rakentaa entistä parempaa Suomea.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Liittyen edelliseen puheenvuoroon, edustaja Savolan puheenvuoroon, keskustalla todella tässä on ihan oma hyvä paitsi lakialoite myöskin määrärahan lisäysesitys. Ehkä tässä kannattaa kuitenkin sen verran muistaa, että tällainen järjestelmähän on olemassa jo, mutta se on vain näillä tukialueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa ja niillä paikkakunnilla tai seuduilla, jotka ovat olleet viimeisten vuosien aikaan rakennemuutosmenettelyn piirissä. Elikkä hivenen vajaa puolet Suomesta on tällä hetkellä tämän menettelyn piirissä. Mutta keskustan aloite on sikäli tarpeellinen, että se laajentaa koko maahan sen ja ottaa vielä nämä nuoret, jotka olivat tässä vahvasti esillä, erityiseen hoitoon niin sanotusti.

Arvoisa puhemies! Tulin tähän puhujakorokkeelle sen takia, että kuuntelin edustaja Hemmilän puheenvuoron siitä, mitä uusiutuvan energian kanssa oltaisiin tekemässä hänen tietojensa mukaan. Minä arvostan edustaja Hemmilää. Minä luulen, että hänen näkemyksensä ovat paljossa ihan samansuuntaiset kuin omani liittyen uusiutuvaan. Hän on ilman muuta uusiutuvien puolestapuhuja. Ymmärsin myöskin niin, että hän mielellään näkee nimenomaan biouusiutuvan sellaisena päävaihtoehtona, millä Suomen uusiutuvan velvoitteet hoidettaisiin.

Pari kolme huomiota tähän hänen puheenvuoroonsa. Hän väitti, että suurin piirtein kaikki itse asiassa se tuki, mitä käytettäisiin uusiutuvaan vuonna 2020, olisi nimenomaan tuulivoiman tukea eli lähes 200 miljoonaa siihen ja 36 miljoonaa, niin kuin hän sanoi, olisi tähän biopohjaiseen. Tässä edustaja Hemmilällä täytyy olla joku virhe, koska tämä laskelma lähtee siitä, että 340 miljoonaa on se laskennallinen tuen taso, mikä tarvittaisiin vuonna 2020, ja tuulienergian — mikäli sähkön keskihinta läpi koko tämän ajan on suurin piirtein 45 euroa megawattitunti — tuki siinä laskelmassa olisi noin 200 miljoonaa ja kaikelle muulle olisi yhteensä 140 miljoonaa, ja se kaikki muu yhteensä on lähes yksinomaan biopohjaista elikkä lähinnä puupohjaista ja joiltakin osin ehkä jotain muuta biopohjaista raaka-ainetta, jonka energian hyödyntämiseen se tuki on tarkoitus käyttää.

Tämä 36 miljoonaa on se pienpuun energiatuki, joka maa- ja metsätalousministeriöstä valmisteltiin ja esiteltiin ja joka vieläkin on notifikaation piirissä. Sitten on erikseen tämä sähkön muuttuvahintainen tuotantotuki. Sitten on erikseen näitten pienten yksiköitten syöttötariffi, esimerkiksi sahojen yhteydessä kun tuotetaan sähköä, chp:tä jnp. Ja sitten kivihiililaitokset kun korvataan nimenomaan puupohjaisella vaihtoehdolla, niin myöskin siihen tarvitaan tätä puulle julkista tukea. Eli näistä koostuu yhteensä huomattavasti isompi summa kuin 36 miljoonaa elikkä käytännössä yli 100 miljoonaa euroa tälle puupohjaiselle. Mutta nyt sanon: ellei... Ja siinä Hemmilä saattoi olla oikeassa, että hän indikoi, hän jotenkin jo väläytti sitä, mitä hallitus aikoo tehdä. Jos hallitus aikoo leikata kaikki uusiutuvat pois, niin silloinhan tuo on mahdollista, mitä täällä edustaja Hemmilä aikaisemmin puhui.

Minä toivonkin, kun kohta minun jälkeeni on puheenvuoro edustaja Tynkkysellä, että hän nyt kertoisi ja lupautuisi olemaan se vahva tukijalka, joka huolehtii siitä, että hallitus ei nyt lähde ihan joron jäljille kerta kaikkiaan. Te olitte mukana ja vaaditte paljon enemmän itse asiassa uusiutuvien vaihtoehtojen käyttöönottoa ja paljon suurempaa uusiutuvan pakettia, mutta mehän löysimme kompromissin siitä kohdasta, mistä löysimme. Mutta se, että te nyt sitten olette leikkaamassa näitä tukia, on minulle kyllä äärimmäisen vaikea ymmärtää ja käsittää.

Mitä vielä tulee edustaja Hemmilän puheenvuoroon siitä, että pitäisi kaikki se tuki käyttää edullisempaan energiavaihtoehtoon uusiutuvaa, koko järjestelmähän on rakennettu juuri tälle ajatukselle. Ensin kaikki vesikäyttöön, mutta me kaikki tiedämme, että vettä ei määräänsä enempää voida ottaa käyttöön. Siis sinne ei tarvita mitään tukea, vaan annetaan lupa rakentaa, mutta siinä on omat rajoitteensa, suojelurajoitteet ja muut vastaavat. Sitä saadaan vain tietyn määrän verran. Sen jälkeen on nimenomaan biopohjainen uusiutuva energiaraaka-aine, ja sitä me päätimme ottaa lisää niin paljon kuin vaan suinkin metsäteollisuus ikipäivänä hyväksyy. Tällekin määrälle on omat rajoitteensa, ja tästä tietystä määrästä, joka oli 13,5 miljoonaa kuutiota energiapuuta vuoteen 2020 mennessä, päästiin yhteisymmärrykseen. Se tuki, minkä se tarvitsee, jotta tuo määrä saadaan käytettäväksi energiapuuta, mitoitettiin sen suuruiseksi, mistä äsken tässä kerroin. Ja kun nämäkään vielä eivät riitä sen uusiutuvan velvoitteen hoitamiseen, niin sitten se loppu ajatuksellisesti tulee tuulienergialla, ja se vaatii todellakin enemmän tukea kuin bio- tai vesivoima konsanaan vaatii.

Näin tämä järjestelmä on rakennettu ja laadittu. Katsoin tarpeelliseksi tämän vielä kertaalleen käydä läpi, koska niin monta kertaa tästä asiasta täällä liikkuu ihan erilaisia väitteitä.

Ministeri Häkämiehen puheenvuoro sähkön muuttuvahintaisesta tuotantotuesta kaipaa myöskin pienen tarkennuksen, mutta kun aikaa on nyt kulunut 5 minuuttia, niin en käytä sitä enempää.

Merja  Kuusisto  /sd:

Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla tehdään työtä, jotta nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys saadaan torpattua. Hallituksen työllistämisohjelma ja työllisyystavoitteet vastaavat hyvin sosialidemokraattien hallitusohjelmatavoitteita. Tavoitteeksi on asetettu muun muassa 72 prosentin työllisyysaste vaalikauden loppuun mennessä ja työttömyyden painaminen 5 prosenttiin.

Nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan vuoden 2013 aikana. Yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi valtion budjetissa on määrärahaa osoitettu 55 miljoonaa. Tästä määrärahasta kohdennetaan 36 miljoonaa euroa elinkeinoministeriöön.

Yhteiskuntatakuu turvaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai koulutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tämä hallitus ei jätä nuoria tyhjän päälle.

Arvoisa puhemies! Hallitus pureutuu myös pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen uudella ohjelmalla, jossa viimeistään vuoden työttömyysjakson jälkeen vastuu työllistämisestä siirtyy kunnalle, ja se on hyvä asia. Kunnassa tunnetaan hyvin kuntalaiset ja varmasti löydetään kaikista parhaimmat keinot pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltio rakentuu vaan sillä, että jokainen ihminen osallistuu omalla panoksellaan tämän yhteiskunnan rakentamiseen, saa työ- ja opiskelupaikan ja pystyy olemaan hyödyksi. Korostan nimenomaan, että me tarvitsemme jokaisen nuoren, me tarvitsemme jokaisen pitkäaikaistyöttömän rakentamaan hyvinvointivaltiota, jotta voidaan turvata kansalaisille hyvinvointipalvelut myös jatkossa.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin pari sanaa sanoa tästä talousarvioaloitteestani Kuluttajaliitolle, joka tosin ei tullut hyväksyttyä, niin kuin ei tainnut tulla mikään muukaan talousarvioaloite täällä hyväksyttyä, ehkä siellä oli yhtä kahta poikkeusta lukuun ottamatta hallituksen esityksiä, mutta kaikki muut taisivat mennä silppuriin.

Haluaisin kuitenkin hallitukselle vielä muistuttaa, että tämä valtionavustus kuluttajajärjestöille on yhteensä kuitenkin vain 673 000 euroa. Me tiedämme, että kuluttajajärjestöt, jotka ovat kansalaisjärjestötoimintavetoisia, ovat itsenäisiä ja riippumattomia kuluttajan oikeuksia ajavia järjestöjä. Tällaisten kansalaisjärjestöjen tukeminen on äärimmäisen tärkeätä. Toki ymmärrän, että pitää niukkuutta jakaa ja silloin tehdään leikkauksia, mutta en tietenkään ymmärrä sitä, että yhdeltä järjestöltä 150 000 euron leikkaus pudottaa sen valtionavustuksen sitten 504 000 euroon. Se on aika iso leikkaus yhdellä kerralla.

Kiinnitin huomiota tässä siihen, mihin tämä raha oli sitten laitettu. Tämähän on taas tosi mielenkiintoista. Kun rahaa tarvitaan valtion kassaan, niin tämä raha on siirretty ja sanottu: "Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 150 000 euroa siirtona momentille 32.01.01 - -." Tällä momentilla tämä 150 000 euroa häviää tämmöiseen paikkaan kuin työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot. Voitte arvata tietenkin, että nämä ovat isot toimintamenot, koska puhutaan ely-keskuksista ja lähes kokonaan näistä työ- ja elinkeinoministeriön toiminnoista, eli täällä on budjetti 394 366 000. Vuonna 2012 muutosta tulee nyt 37 142 000 euroa.

Vähän niin kuin uutena kansanedustajana ihmettelen, että kyllä siinä on aika pokkaa tarvittu, kun punakynää on vedetty yhdelle kansalaisjärjestölle ja viety 150 000 euroa tämmöiseen kaivoon, jossa se ei tunnu käytännössä sanottuna yhtään missään. Mutta vastaavasti tämmöinen summa tuntuu erittäin paljon tämmöisellä järjestöllä, joka ajaa kuluttajan etuja, varoittaa epärehellisistä yrittäjistä ja liiketoiminnasta. Hyvin monella kansalaisella on kokemuksia siitä, kuinka he eivät ole saaneet tuotetta, kun he ovat tilanneet netin kautta tai jostain muualta, tai on mennyt konkurssiin näitä matkanjärjestäjiä ja muita. Me tarvitsemme tämmöistä riippumatonta kuluttajaneuvontaa ja valistusta Suomessa myös jatkossakin. Toivoisin, ettei tämä linja jatku tämän hallituskauden aikana, että me kuristamme hengiltä näitä kansalaisjärjestöjä, jotka ovat paikkansa ansainneet.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Keskityn kahteen asiaan.

Tänään on puhuttu paljon yritystuista, ja rintamalinjat kai menevät suunnilleen niin, että osa haluaa karsia vaikeassa taloudellisessa tilanteessa yritystukia, osa niitä puolustaa, koska pitää niitä tärkeinä. Itse katson, että yritystukia todella tarvitaan mutta määrän sijaan olennaisempaa on ehkä kuitenkin se laatu. Ainakin kahdessa suhteessa yritystukia voi olla mielekästä kohdentaa hieman uudella tavalla.

Toinen koskee sitä jakoa, kuinka paljon yritystukia käytetään uuden luomiseen ja toisaalta vanhan ylläpitämiseen. Mielestäni yritystukia kannattaa ensisijaisesti kohdentaa alkupäähän, siis siihen vaiheeseen, kun kehitetään uusia tuotteita, tekniikoita ja palveluita, tutkimus- ja kehitystukeen, innovaatioiden kaupallistamiseen ja käyttöönottoon, uuden teknologian kehittämiseen ja elinkeinojen uudistamiseen.

Toinen kohdentamiskysymys koskee sitä, missä määrin vastuu uuden taloudellisen tuotteliaisuuden kehittämisestä voi olla julkisella sektorilla ja kuinka paljon yksityisen sektorin pitää siinä olla mukana. Piilaaksoa käytetään usein esimerkkinä onnistuneesta innovaatioympäristöstä, ja se toki poikkeaa monessa suhteessa Suomesta. Mutta yksi olennainen ero on siinä, että siellä uusista yritysinnovaatioista yksityinen sektori ja yksityiset pääomasijoittajat kantavat selvästi suuremman vastuun kuin täällä Suomessa. Siellä on, niin kuin edustaja Pekkarinen tuossa eturivissä vähän päätä pyörittää, toki myös julkisella sektorilla iso rooli. (Mauri Pekkarinen: En mä sen takia pyörittänyt!) Siellä myös valtio tukee innovaatioita ja yrityksiä niin kuin täällä Suomessa, mutta yksityiset pääomasijoittajat ovat siellä vahvemmin liikkeellä. (Mauri Pekkarinen: Ihan eri maailma!) — Se on toki eri maailma monessa muussakin suhteessa, mutta tässä suhteessa uskon, että sieltä kannattaa ottaa oppia.

Hyvä kysymys on se, mikä on sellainen innovaatio, mikä on sellainen uusi ajatus, johon julkisen sektorin kannattaa antaa tukea ilman, että löytyy yksityistä pääomasijoittajaa, joka on valmis laittamaan euroakaan siihen samaan ajatukseen likoon. Onko sellaista hanketta olemassa, jossa julkisen sektorin kannattaa olla mukana mutta johon yksikään yksityinen sijoittaja ei usko niin paljon, että olisi valmis laittamaan omia eurojaan likoon? Tätä kannattaa pohtia.

Tänään on puhuttu paljon myös energiatuista. Edustaja Hemmilän aiemmassa puheenvuorossa toistui ihan tarpeeton vastakkainasettelu tuulen ja biomassan välillä. Edustaja Pekkarinen sitä jo hyvin omassa puheenvuorossaan käsitteli, joten voin pitää oman osuuteni lyhyenä.

Tuulivoimalla on monia etuja, minkä takia juuri sitä kannattaa tukea. Yksi on se, että tuuli laskee sähkön markkinahintaa pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Tuulella on aika vinha oppimiskäyrä, eli kun asennetaan paljon uutta tuulivoimakapasiteettia, niin sen kustannukset tulevat tulevaisuudessa vielä merkittävästi alas. Tuulivoima on täysin päästötön, siitä ei aiheudu pienhiukkaspäästöjä kuten vaikka hyvin tarpeellisen kotimaisen biomassan käytöstä energiantuotannossa, ja tuulella on myös hyvin merkittävä vientipotentiaali.

Mutta ehkä yksi syy siihen, minkä takia tuulta väheksytään niin usein poliittisessa keskustelussa, on aikajänne. Jos katsotaan seuraavia 5—10:tä vuotta, niin on aivan totta, että biomassa on ylivertainen verrattuna tuulivoimaan, tuulen merkitys tulee Suomen oloissa olemaan vielä melko pieni. Mutta kun katsotaan vähänkään pitemmälle tulevaisuuteen, kaikissa vähäpäästöisen energiatalouden skenaarioissa tuulivoiman osuus tulee kasvamaan sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti erittäin merkittäväksi. Kun mennään vuosisadan puoliväliin, niin tuulivoima on yksi tärkeimpiä sähköntuotantotapoja maailmanlaajuisesti, sattumoisin aurinkovoiman ohella, eli tuulivoimalla on huikea potentiaali pitkällä aikavälillä. Jotta Suomi voi kansakuntana olla vahvoilla tässä globaalissa kisassa tuulivoimateknologiasta ja maailmanmarkkinoista, niin kyllä silloin meidän kannattaa olla varhain liikkeellä.

Kiinnostava vertailukohta on se, mitä Tanska on päättänyt. Tanskan uusi hallitus on päättänyt, että Tanska pyrkii tuottamaan peräti puolet kaikesta sähköstään vuonna 2020 yksinomaan tuulivoimalla. Suomessa tavoite on reilusti alle 10 prosenttia. Jopa tätä alle 10 prosentin tavoitetta on täällä salissa kritisoitu.

Edustaja Pekkarinen kannusti minua toimimaan uusiutuvan energian edistämisen takuumiehenä hallituksessa. No, olen rivikansanedustaja, joten roolini on toki vähäinen, mutta sen, minkä voin, taatusti tulen tekemään uusiutuvan energian puolesta. Me tarvitsemme uusia keinoja uusiutuvan energian edistämiseen nykyisin jo sovittujen päälle, ja mainitsen niistä nyt tässä kolme.

Edustaja Sipilä ja edustaja Karimäki puhuivat aiemmin erittäin hyvin nettomittaroinnista, josta on saatu hyviä kokemuksia muun muassa Kaliforniassa — erinomainen, kustannustehokas tapa edistää uusiutuvan energian hajautettua pientuotantoa. Se tulee ottaa käyttöön Suomessa pikimmiten.

Me tarvitsemme demonstraatiotukea niille uusiutuvan energian tekniikoille, jotka ovat niin uusia ja niin varhaisessa vaiheessa kaupallistamista, että ne eivät omilla voimilla pärjää. Nyt ajattelen erityisesti merituulivoimaa ja biojalostamoja. Tähän tulee löytää riittävät varat.

Ja jos ja kun olemme lähivuosina sellaisessa tilanteessa, että käydään vilkas keskustelu elvyttämisestä, siitä, mihin mahdollisia elvytysvaroja kannattaa kohdentaa, niin silloin kannattaa pitää mielessä kotimainen uusiutuva energia. Siihen kannattaa satsata.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa puhemies! Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta, tai paremminkin sen takia, tämä hallitus panostaa voimakkaasti kasvun ja työllisyyden vahvistamiseen. Budjetissa kasvua, osaamista ja uusien innovaatioiden syntyä edistetään 2,5 miljoonan euron panostuksella ja vihreän talouden vahvistamista piristetään myös 8,5 miljoonalla eurolla. Erityisenä painopisteenä on pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen tukeminen sekä näiden yritysten rahoituksen saatavuuden turvaaminen. Finnveran riskinottokykyä lisätään ja yhtiön korkotukilainavaltuuksiksi osoitetaan 263 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 alusta otetaan käyttöön myös Finnveran omaan varainhankintaan perustuva viennin jälleenrahoitus. Täysin mitätön vaikutuksiltaan ei ole myöskään se, että energiaintensiivisen vientiteollisuuden energiaveroleikkurin parannus astuu voimaan jo vuoden 2012 alusta osana raamiratkaisua. Hallitus ansaitseekin tästä vastuunkannosta ansaitut kiitokset.

Myös eduskunnan tekemät lisäykset pelaavat samaan kasvun maaliin. Yritysten hankevalmisteluavustuksiin ja markkinoille pääsyyn Venäjälle osoitetaan miljoona euroa lisää tilanteessa, jossa Venäjän rooli kaupassamme on kasvamassa vihdoin toteutuneen WTO-jäsenyyden myötä. Toinen eduskunnan ratkaisu, joka lisää kasvun mahdollisuuksia, on Tekesin sisäisen rahanjaon muuttaminen. Muutoksen myötä Tekesin velkariskivaltuuksia nostetaan 20 miljoonasta eurosta 40 miljoonaan. Työvoimapolitiikassa sama vastuullisuuden politiikka on tuottanut hyviä tuloksia. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt solmivat historiallisen raamisopimuksen, jolla turvataan työrauhaa ja luodaan ennustettavuutta epävakaaseen taloustilanteeseen.

Samanaikaisesti hallitus on sitoutunut nuorisotyöttömyyden vastaisiin talkoisiin. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan ensi vuonna ja saatetaan voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 aikana. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen varataan ensi vuonna 55 miljoonaa euroa, ja siitä TEMin hallinnonalalle kohdentuu 36 miljoonaa euroa. Yhdessä perusturvan korotusten kanssa hallituksen työvoimapolitiikka pitää tulevaisuudenuskoa yllä näinä vaikeina aikoina.

Arvoisa puhemies! Toki hallituksen politiikassa on kehitystarpeita, joita varmastikin kannattaa pohtia vaikkapa tulevassa kehysriihessä. Yksi tällainen on äkillisiin rakennemuutoksiin varatut resurssit. Lähivuosina valtiontalouden sopeuttamistoimet tuovat esiin tapauksia, joissa tiettyjen valtion toimintojen poisveto ja lakkauttamiset voivat aiheuttaa merkittäviä, äkillisiä rakennemuutoksia erityisesti pienemmillä työssäkäyntialueilla. Erikoista tilanteessa on se, että rakennemuutosten aiheuttaja on valtio itse. Kuten valtiovarainvaliokuntakin mietinnössään toteaa, mahdollisimman laaja ja ennakoiva reagointi tuo parhaimpia tuloksia rakennemuutoksen torjunnassa. Tässä työssä toivotan hallitukselle rohkeutta olla riittävän avokätinen tehtävien säästöjen haittavaikutusten minimoimisessa.

Mika Kari /sd:

Arvoisa herra puhemies! Olen itse työskennellyt kahdeksan vuoden ajan pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten ihmisten työkeskuksen osan vetäjänä ja haluan kiinnittää huomiota työttömien asioihin ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten asioihin. Tämän kohderyhmän aktivoinnin suurin este on tämän tukiverkoston ja erilaisen määräaikaisen tukiverkoston hajanaisuus ja tällainen määräaikaisuus, johon myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on kiinnittänyt huomiota. Vajaakuntoisten työllistämisessä palkkatuella on keskeinen merkitys. Palkkatuen käyttöä niiden ryhmien työllistämiseen rajoittaa kuitenkin sen määräaikaisuus.

Myös viime hallituksen aikana tehty uusi linja tähän palkkatuen käyttöön on sellainen keskeinen asia, jonka toivon nykyisen hallituksen tätä palkkatukijärjestelmää selvittävän työryhmän miettivän uudelleen. Palkkatuen lähtökohtana pitää olla asiakkaiden eli pitkäaikaistyöttömien työllistymisedellytysten parantaminen, eikä niin kuin tässä vielä edellisen hallituksen linjauksessa tällainen ainakin henkinen lähestyminen oli enemmänkin yritystoiminnan toimintaedellytysten kehittämistä ja turvaamista, ja pitkälti palkkatukijärjestelmästä tulikin keino auttaa myös yrityksiä tuossa edellisen taantuman vaikeina hetkinä.

Toivon, että tämän palkkatukijärjestelmää selvittävän työryhmän toimesta pystytään löytämään uusia keinoja, joilla palkkatuki saadaan kulkemaan työttömän ihmisen mukana erilaiseen aktivointitoimintaan, on se toiminta sitten lajissaan mitä tahansa, mitä kunta, kolmas sektori, erilaiset yhdistykset ja erilaiset toimijat eri puolilla Suomea tuottavat.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen kunnianhimoinen työllisyystavoite 72 prosentin työllisyysasteesta edellyttää työvoimapolitiikan uudistamista ja vahvistamista sekä harmaan talouden kitkemistä. Kuten tänään täällä salissa jo kuulimme, meillä on 40 000 nuorta valtakunnallisesti teillä tietämättömillä. He eivät ole töissä eivätkä oppilaitosten kirjoissa. Sen vuoksi ilolla tervehdin kyllä tätä nuorten yhteiskuntatakuuta, joka takaa alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikan kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Tässä on tärkeää se, että reagoidaan riittävän nopeasti, jotta syrjäytyminen ei pääse alkamaan ja työttömyys pitkittymään.

Talousarvio vauhdittaa talouskasvua myös tukemalla rakentamista, perusteollisuutta ja uusia kasvualoja, mikä on hyvä asia. Sen sijaan kritiikin siemen kyllä löytyy täältä kuljetustuesta. Lapin erityisolosuhteet, kuten arktinen ilmasto, pitkät etäisyydet ja harva asutus, johtavat korkeisiin kuljetuskustannuksiin. Tulevaisuuden kaivostoiminnan lisääntymisen johdosta kuljetukset tulevat todennäköisesti Lapissa entisestään lisääntymään. Tämän matalan kuljetustuen vuoksi lappilaisten pk-yritysten kilpailuasema on tällä hetkellä heikompi ruotsalaisiin yrityksiin nähden. Olisin kyllä toivonut tätä tukea nostettavan sen sijaan, kun kehitys nyt näyttää olevan päinvastainen.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Nythän ei ole käsittelyssä keltainen kirja vaan valtiovarainvaliokunnan mietintö. Tältä osin edustaja Niikolle täytyy sanoa, että kannattaa nyt käydä läpi se, mitä hallitusryhmät ja hallituspuolueet ovat valtiovarainvaliokunnan myötä tehneet. Esimerkiksi kuluttajajärjestöjen yhdistymisestä ensi vuoden talousarvioon sisältyvä 150 000 euron leikkaus on kuitattu, eli valiokunta lisää momentille 150 000 euroa. Tämä on erittäin tärkeä asia, yhtä tärkeä kuin sekin, että pitäisi pikaisesti saada vihdoin tuloksia sisäisen turvallisuuden ja muun muassa syrjäytymisen kannalta tähän pikavippijärjestelmään. Valtiovarainvaliokunta on jo useita vuosia vaatinut pikaista korjausta ja myöskin tämän järjestelmän lakkauttamista. Tässähän peritään sellaisia korkoja ja perimiskustannuksia, että satamassa perittyinä ne olisivat poliisiasioita. Nyt oikeusministeriön on toimittava tässä asiassa, kuten valtiovarainvaliokunta jälleen esittää.

Edustaja Wallinheimoon haluan yhtyä hänen puheenvuorossaan esille tulleessa rakennemuutospaikkakuntien työkalupakin parantamisessa. Tämä on vakava asia ja myös sillä tavalla, että meidän ei pidä hyväksyä enää tätä negatiivista alueellistamista, mitä tuottavuusohjelman soveltaminen puhtaasti henkilöstönvähennysohjelmana aikaansaa valtionhallinnossa kautta linjan. Me pidämme hirveätä meteliä 20 työpaikan alueellistamisesta, mutta samaan aikaan menee satoja työpaikkoja alueilla. Erityisesti oikeusministeriön puolella on ollut tätä kaavamaisuutta kyllä yllin kyllin, ainakin nyt ihan viimeisinä vuosina varsinkin. Eli tämä on nyt sellainen asia, että tämän uuden hallitusohjelman mukaista tuottavuusohjelman vaikuttavuusohjelmaksi muuttamista pitää nyt hallituspuolueiden myöskin vahvasti ottaa pöydälle.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa herra puhemies! On mielenkiintoista olla ensimmäisen kauden kansanedustajana täällä; sain heti oman äskeisen puheenvuoroni jälkeen palautetta konkarilta. Oppositiokollega tuli sanomaan, että tämä minun talousarvioaloitteeni onkin hyväksytty mutta toista tietä kuin luulin. (Kari Rajamäki: Ei me tiedetty kyllä, että se oli sun aloite, mutta hyvä, että tuli hyväksyttyä!) Nyt pieni moite tietysti henkilökunnalle: Tietopalvelutoimistosta viime viikolla kävin kysymässä näitten kahden talousarvioaloitteeni kohtaloa, ja siellä näytettiin mustaa valkoisella, että ne eivät menestyneet, joten ei se ainakaan viime viikolla ollut menestynyt. No, oli menestynyt, koska täällähän lukee nyt selkeästi tämä homma, elikkä tämä varmaan tarkoittaa sitä, että oppositiossa kun tehdään talousarvioaloite, se ensin hylätään mutta sitten valtiovarainvaliokunta sen nostaa esille sieltä jostain ja hyväksyy sen, jos se on tämmöinen must-juttu, joten hyvä, että se tulee edes tälläkin tavalla hyväksyttyä. Pääasia, että Kuluttajaliitto saa lisää rahoja tai niiltä ei leikata sitä tärkeätä rahaa, millä kansalaisjärjestötoiminnan kautta ajetaan kuluttajan etuja. Kiitän tietenkin valtiovarainvaliokuntaa tästä määrärahalisäyksestä.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Pari kolme kommenttia. Ensimmäinen liittyy työllisyysrahoihin: kuinka erinomaisia ne ovat ja kuinka nuorisotakuu tässä tapahtuu. Älkää nyt välittäkö, vaikka vähän olen ilonpilaaja. Minä muistutan teitä, että ensi vuoden budjettiesityksessä pohjaesitykseen tulee pieni tarkennus. 51 momentin määrärahat vähentyvät viime vuoden varsinaiseen budjettiin verrattuna 52 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi lisäbudjetti hyväksyttiin tälle vuodelle, 28 miljoonaa siihen vielä päälle, että ne voimavarat, mitkä nyt ovat käytettävissä 2012, ovat ihan eri maailmasta, paljon pienempiä kuin ne voimavarat, mitkä olivat käytettävissä 2011. Minunkin mielestäni kyllä elinkeinoelämävetoinen politiikka, siis se politiikka, joka luo uusia työpaikkoja, on järkevämpi, mutta sitäkään nyt ei kyllä sitten tässä hallituksen budjettiesityksessä näy.

Täällä edustaja Tynkkynen puheli siitä ihan normaaliin tapaansa hyvin selkeästi ja järjellisesti sinänsä, että on tärkeää, että laitetaan yritystukia nimenomaan uuden tukemiseen ja uuden synnyttämiseen eikä vanhan ylläpitämiseen. Puheenvuorosta saattoi saada sen käsityksen, että meidän yritysrahoitus tällä hetkellä on vanhan säilyttämistä eikä uuden tukemista. Näin ei ole asianlaita. Vanhan ylläpitämistä, jos sillä tarkoitetaan jonkun olemassa olevan rahoittamista, on todella vähän. Aivan ylivoimainen valtaosa meidän yritysrahoituksesta on Tekesin rahoitusta. Se on yli puolet. Sen lisäksi tulevat viennin ja kansainvälistämisen rahoitus siihen päälle. Sen lisäksi tulevat ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaukset ja tämäntapainen pieni sälä. Hyvin pieni määrä on sellaista rahaa, joka käytetään nimenomaan yritysten investointien tukemiseen. Sitä ei tällä hetkellä meidän budjetissa ole paljonkaan, ei tänä vuonna eikä ensi vuonnakaan kovin paljon.

Ihan viimeinen kommentti edustaja Wallinheimolle: Minusta on erittäin tärkeätä, että me saamme semmoisen positiivisen fiiliksen aikaiseksi, ja aina, kun se perustuu vahvoihin tosiasioihin, se on hyvä. Mutta mitä tulee innovaatiorahoitukseen, niin sen kohdalla käy samalla tavalla. Niihin hyviin asioihin, mihinkä, edustaja Wallinheimo, viittasitte omassa puheenvuorossanne, nyt vaan on radikaalisti paljon vähemmän rahaa vuonna 2012. Painopisteet olivat oikeat, ja kernaasti ne kuittaan myös minä, mutta paljon vähemmän niihin on rahaa.

Johannes Koskinen /sd:

Herra puhemies! Keskustelun lähestyessä loppuaan pariin seikkaan korostusta. Ensinnäkin maakunnan kehittämisrahaahan alkuperäisessä ehdotuksessa leikattiin todella rajusti, 75 prosenttia. On hyvä, että valtiovarainvaliokunta löysi sitten edes 2 miljoonaa paikkausta, mutta tämän jälkeenkin leikkaus on todella julma vapaasti ohjattavan maakunnan rahan kohdalla. Raha on edelleen kaksi kolmasosaa, 66 prosenttia suunnilleen, tuon lisäyksen jälkeenkin. Miten tästä sitten maakunnissa selvitään? Varmasti kannattaisi tuota rahaa suunnattaessa noudattaa muuta kuin tasajakotaktiikkaa. Niillä maakunnilla, joilla on edelleen Euroopan unionin aluekehittämisrahoja ja, EAKR-rahoja, runsaammin käytettävissä, ei ole vastaavaa välttämätöntä tarvetta tälle maakunnan kehittämisrahalle kuin niillä maakunnilla, joissa tuo EAKR-rahoitus on kovin vähäistä. (Mauri Pekkarinen: Ei niitä voi käyttää!) Tässä mielessä täytyy hakea jotenkin siedettävää mallia, että koko maa säilyisi tällaisten kehittämistoimien kohteena, mutta mielellään näkisi, että lisäbudjeteissa voitaisiin tähän maakunnan kehittämisrahaan palata.

Toinen kysymys on sitten se, joka on viime viikkojenkin uutisissa näkynyt todella synkeällä tavalla. Suomalaiset kasvavat yritykset myydään raakileina sen jälkeen, kun on ensin pantu valtavat panokset tutkimukseen, tuotekehitykseen julkista rahoitusta montaa eri kanavaa pitkin. Nyt viime viikkoinakin on useita uuden teollisuuden aloja, esimerkiksi energiaintensiivisen, energian säästöä tuottavan teollisuuden puolella, tuulivoimaa tai uusiutuvia energialähteitä hyödyntävän teollisuuden puolella, ollut semmoisessa vaiheessa, kun ne ovat vasta nousemassa varsinaiselle kasvukäyrälle. Tyypillistä näille tilanteille on, että sitten ne uudet työpaikat, kun sitä ostettua yritystä sitten kehitetään eteenpäin, syntyvät kokonaan muualle kuin Suomeen, ja suhteellisen nopeasti on pelättävissä, että ne tässäkin vaiheessa olevat työpaikat muuttavat pois.

Me tarvitsemme selvästi ärhäkämpää, aktiivisempaa omistajapolitiikkaa valtion, sen toimijoiden, TESin ja muiden, toimesta, mutta tarvitaan myös laajemmin tämmöistä kansallisen omistamisen strategiaa, johonka koottaisiin sitten institutionaalisia omistajia eläkeyhtiöistä yksityisiin sijoittajatahoihin. Mutta valtiolla, sen omistajapolitiikalla, on ensisijainen rooli tämän uuden otteen varmistamisessa.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämän raamiratkaisun yhteydessä korostettiin sitä, että hallitus myös veropoliittisilla porkkanoilla edistää työllisyyttä. Varmaan kokonaisuutena katsottuna näin voidaan tulkitakin, mutta sitten kun katsoo toisaalta alueellista jakaumaa, kun kunnat nostavat omaa verotustaan, kunnallisverotusta, niin kyllä siellä edelleen on kiristyksiä kuitenkin monille työntekijöille tulossa. Näin ollen päästäänkin siihen, että kun ei yhdenmukaista verotusta tältä osin ole mitenkään saatu aikaan, niin miksei samalla laitettaisi oikeudenmukaisemmaksi koko järjestelmää.

Perussuomalaiset esitti tähän neljännen tuloveroportaan marginaaliveron korottamista kahdella prosenttiyksiköllä ja sitten uutta, viidettä porrasta, niin sanottua Wahlroos-veroa. Myös varallisuusveron palautus olisi asiaa. Miksi laiskojen pääomien annetaan olla toimettomina? Mieluummin pääoma töihin, jos sitä pääomaa jollain niin paljon on.

Kari Rajamäki /sd:

Puhemies! Ihan tästä budjettimenettelystä vaan sen verran, että valtionvarainvaliokuntahan käy jaostoissa kuulemisen ja sen pohjalta hallituspuolueet ensin jaostossa ja sen jälkeen valtionvarainvaliokunnan tasolla sopivat muutostasoista ja muutoskohteista. Tämä neuvotteluprosessi käydään, ja tarvittaessa hallitusryhmän johtokin on mukana. Tässä tapauksessa tämä syntyi valtiovarainvaliokunnan sisällä. Eli kun esimerkiksi tulee esille kuluttajajärjestöasia, niin tästä on kantanut, voi sanoa, koko eduskunta vuosittain huolta, myös sosialidemokraatit vuosittain. Kun tämä momentti on ollut olemassa, niin se ei ole edellyttänyt mitään aloitteita, mutta jos on ihan uusi menokohde, jota ei talousarviossa ole, silloin talousarvioaloite on se, jonka kautta hallituspuolueet joutuvat jopa opposition aloitteella avaamaan budjetin ja lisäämään menoja.

Olen ollut tekemässä sinipuna-aikana muun muassa menolisäystä, johon löydettiin, että saatiin se momentti auki, yksi keskustan aloite. Mutta voin sanoa, että kyllä täällä on nytkin semmoisia menolisäyksiä paljon, joissa on kokoomuksen kansanedustajien esityksiä, talousarvioaloitteita, myös sosialidemokraattien, omieni, mutta ei niitä mainita täällä, kun ne ovat hallituspuolueiden yhteinen esitys ja momentti on olemassa.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen totesi, että häviävän pieni osa yritystuista käytetään vanhan säilyttämiseen ja ylläpitämiseen. Näinhän se on. Riippuu toki yritystuen määritelmästä. Tänään on puhuttu paljon kuljetustuista, mikä nyt kai pääsääntöisesti kohdistuu ihan nykyiseen olemassa olevaan yritystoimintaan; meillä on puhuttu energiaveroleikkurista, niin ikään pääosin ihan nykyistä, olemassa olevaa elinkeinotoimintaa; aiemmin paljon debattia on käyty metsätalouden ja liikenteen puolella erilaisista tuista ja verohelpotuksista, joita on perusteltu metsäteollisuuden kilpailukyvyn turvaamisella. Eli kyllä meillä on laveasti ymmärrettynä myös sellaisia elinkeinoelämään kohdistuvia tukia, jotka kohdentuvat pääsääntöisesti nykyisin jo olemassa olevaan toimintaan, ja osa niistä on varmasti ihan perusteltuja. En lähde sitä kiistämään.

Edustaja Koskinen kantoi huolta siitä, että kasvuyritykset myydään ulkomaille. Jaan tämän huolen puoliksi, mutta itse näen kyllä, että suurempi ongelma kuin se, että kasvuyrityksiä myydään ulkomaille, on se, että niitten jälkeen ei tule uusia kasvuyrityksiä. Siis sinänsähän valtiontalouden ja kansantalouden kannalta ei ole välttämättä kovinkaan suuri katastrofi, jos syntyy Suomeen merkittävä kasvuyritys, joka menestyy niin hyvin, että se houkuttelee myös ulkomaisia ostajia, se myydään ulkomaisille ostajille ja näin tällä myynnillä saadut rahat kanavoidaan jälleen uusiin yrityksiin. Mutta meiltä puuttuu se seuraava sykli, se seuraava vaihe, jotta näitten kasvuyritysten tuottamat voitot saataisiin sitten kanavoitua jälleen uusien yritysten, jälleen uusien innovaatioiden kehittämiseen.

En ehkä itse lähtisi pitämään kynsin hampain kiinni jokaisesta kasvuyrityksestä, että niitten omistuksen on pakko pysyä Suomessa, mutta kannustaisin siihen, että kun tätä uutta varallisuutta syntyy näistä hyvin menestyvistä kasvuyrityksistä, se saataisiin kanavoitua jälleen uusien yritysten perustamiseen ja sitä kautta kiertämään tässä meidän kansantaloudessamme.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus valitettavasti vähättelee kuljetustuen merkitystä, kun se leikkaa sitä 60 prosentilla. Tuo tuki on merkittävä sekä henkisesti että käytännössä taloudellisesti pohjoisen yrityksille ja Itä-Suomen yrityksille. Tilastojen mukaan viisi yritystä saa sitä yli 100 000 euroa vuodessa vuonna 2010. Tämä asettaa pohjoisen vientiä harjoittavat yritykset mahdottomaan tilanteeseen, kun tavara on tuotava pitkien matkojen päästä etelän satamiin ja kustannukset on itse kokonaan suoritettava. Tietenkin kotimaahan suuntautuva kauppa on samassa tilanteessa.

Tornionlaaksossa tilanne on aivan katastrofaalinen: ei tarvitse olla kuin kilometrin päässä, kunhan on Ruotsin puolella yritys, joka tuottaa samaa tuotetta kuin suomalainen yritys, niin se saa moninkertaisen kuljetustuen. Se on kestämätön kilpailutilanne. Tämä pitäisi kyllä hallituksen välittömästi korjata.

Sopii myös ihmetellä, miten tällaista voi tapahtua meidän yhteisessä Euroopan unionissa. Miten hallitus voi tämän sallia ja katsoa tumput suorana, kun oman maan yritysten kilpailumahdollisuudet syödään juuri niillä alueilla, missä on raaka-ainetta jalostukseen ja työvoimaa tekemiseen? Kun tähän vielä lisätään polttoaineitten hinnannousu, ollaan selvästi nyt antamassa voimakkaita iskuja pohjoisen ja itäisen Suomen yrityksille. Mitenkähän hallituspuolueet selittävät tämän yrittäjille, ja miten tällainen epäoikeudenmukaisuus selitetään äänestäjille?

Mauri Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Rundgren on ihan oikeassa siinä, että kun me aina kaikessa vetoamme Euroopan unionin menettelyjen nimiin, Euroopan unionihan toimii niin, että siitä noin 350 miljardin euron suuruisesta koheesiopolitiikan, alue- ja rakennepolitiikan rahoituksesta aivan ylivoimainen valtaosa menee juuri kaikista heikoimmille alueille. 70—80 prosenttia käytetään niille alueille, joilla on joku kehittymättömyydestä tai luonnonolosuhteista johtuva haitta tai ongelma, ja niinhän meilläkin on. Alueille, jotka ovat pitkien kuljetusetäisyyksien takana, on tämä kuljetusmatka se kilpailuhaitta, jota nimenomaan tarkoitus on kuljetustuella ollut kompensoida, tai investointituella, silloin kun yritys investoi johonkin.

Mitä tulee, edustaja Tynkkynen, vielä näihin yritystukiin, varsinkin vaalien alla se oli hirveän mukava ja helppo kaikkien sanoa, kun kysyttiin, mistä leikataan, että totta kai yritystuista. Minä muuten huomasin, että myöskin perussuomalaiset olivat sitä mieltä, että yritystuista leikataan, ja nyt he jo esittävät tässä omassa vastalauseessaan lisää yritystukia. Hyvä, että nyt esitätte, mutta vaalien alla kerroitte tällä tavalla kuin tässä nyt kerron. Suorat yritystuet vielä kertaalleen: siellä ei ole tällaista ikään kuin vanhan tukemista kovin paljon muuta kuin tämä kuljetustuki ja pieni määrä investointitukia. Kaikki muu on tätä uuden innovatiivisuuden rahoittamista.

Mitä vielä, edustaja Tynkkynen, teidän puheenvuoroonne tulee, kun vertaatte Yhdysvaltain ja Suomen tilannetta, että siellä Yhdysvalloissa Piilaaksossa ja muualla tulee markkinaehtoinen raha, kuin haukka näkee hyvän hankkeen, sijoittaa siihen ja homma lähtee liikkeelle, niinhän se on Amerikassa. Minäkin olen käynyt monta monta kertaa sekä Piilaaksossa että MIT:ssä että Harvardissa ja muualla katsomassa, miten se homma toimii, mutta siellä on ihan erilaista, ei maailmassa ole missään sellaista tavallaan pääomareserviä olemassa kuin siellä ja niitä kehittyneitä markkinoita tähän tarpeeseen.

Jos me haluamme pärjätä, niin meidän on innovaatiorahoituksesta kohdennettava entistä enemmän nimenomaan siihen vaiheeseen, jossa se osaamispotentiaali, joka syntyy korkeamman koulutuksen ja tieteellisen perustutkimuksen kautta, muutetaan uusiksi, innovatiivisiksi tuotteiksi, ne kaupallistetaan ja viedään markkinoille. Tämä vaihe tällä hetkellä meillä prakaa, ja kun se prakaa, meillä on innovaatiovuodon vaara, ja näillä toimilla, joille nyt on tämä budjetti rakennettu, pelkään, että se vuoto tulee olemaan ihan oikein totta ja valitettavan pian. Tästä syystä toivon, että hallitus voisi nyt tähän budjettiin 2012 avaamaansa linjaa mahdollisimman pian tässä mielessä tarkistaa.

Vesa-Matti  Saarakkala  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen kertoi, että perussuomalaiset ovat kannattaneet yritystukia nyt. Se pitää siinä mielessä paikkansa, että liikevaihtoon suhteutettuna perussuomalaisilla on tällainen malli, joka nimenomaan työvoimavaltaisia pienyrityksiä ja niitten tilannetta parantaisi. Tässä varmasti myös edustaja Pekkarinen on meidän kanssamme samoilla linjoilla. Tämä on positiivinen asia. Tämä meidän mallimme on, toki täytyy myöntää, tuontitavaraa Hollannista. Se on siellä koeteltu ja hyväksi havaittu, ja miksi keksiä pyörää uudestaan? Pannaan pyörät pyörimään ja tästä lisää vauhtia suomalaisille yrityksille.

Eero  Suutari  /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkysen esille nostamaan kotimaisen kasvuyrityksen kotimaisena pitämiseen on minun mielestäni aika hyvä keino sen tyyppinen, että jos on yrittäjällä kasvuyritys, joka on menestynyt, ja se myydään, niin siinä vaiheessa yrittäjä yleensä katselee, voiko sitä sijoittaa sitä rahaa ja mihin sitä sijoitetaan, ja nämä kasvuyritykset ainakin oman kokemukseni mukaan ovat erittäin riskipitoisia, elikkä siellä vaan osa menestyy, mutta kansantalouden kannalta sillä on tosi iso merkitys, vaikka yksi kolmestakin menestyisi niistä, joihin laitetaan rahaa. Sitten jos siitä saa esimerkiksi myyntivoitosta helpotusta silloin, kun sijoittaa kasvuyritykseen, ainakin osan siitä myyntivoitosta, niin sillä voisi olla merkitystä nimenomaan siinä, että kotimainen omistus kasvuyrityksissä säilyisi. Ja sitten on se, että yksityiset rahat ottavat entistä isomman osan riskistä.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tulin pitämään pikku puheen siitä, että suomalaista työtä ja hyvinvointia on puolustettava, niin kuin liikenne- ja viestintävaliokunnassa on usein sanottu. Toinen asia, mitä siellä on sanottu, on näkökannat luonnonsuojeluun, ja siitä seuraavaa:

Kun vienti riippuu paljolti kuljetuskustannuksista ja ne sekä myös tietysti energiantuotantomallit ynnä muut ovat iso osa eri tehtaiden, eri tuotantoalojen menosta, niin ne ovat aina siitä lopputuotteen hinnasta pois, jos se tehdään kuten on Suomessa tehty ja keskitytty luonnonsuojeluun, eli se tuo hintaa lisää. Nyt hallitus on useilla eri toimillaan, energiaveroilla, polttoaineveroilla, nostanut ympäristöverojen nimissä näitä tuotantokustannuksia, kuljetuskustannuksia, jotka taas näkyvät loppuhinnassa. Samoin EU:n suunnasta tulee direktiivejä, kuten rikkidirektiivi pahimpana esille nostettavana, jotka nostavat tuotteen loppuhintaa. Tämä taas tekee sen, että Suomessa tuotetun tuotteen loppuhinta voi olla korkeampi ja usein onkin korkeampi kuin niin sanotuissa halpatuotantomaissa tehtynä.

Jos me ajattelemme luonnonsuojelullista puolta, niin kysymys kuuluu, kummassa se sama tuote tuotetaan ympäristöystävällisemmin, Suomessa vai kenties Kiinassa. Vastaavaa voisi pohtia esimerkiksi turkistuotannon puolella, mutta ei mennä nyt tässä kohtaa sinne. Näin ollen, koska tämä maapallo on ainoastaan yksi ja ainoa ja ympäristö on yhteinen, ilmastomme on yhteinen, on globaalisti ajateltuna järkevää tehdä se maapallon yhteiskunnan tarvitsema tuote niin puhtaasti kuin se pystytään tekemään. Näin ollen nämä hallituksen tekemät energiapoliittiset linjaukset kääntyvät itseään vastaan. Ympäristönsuojelun nimissä tehdään ympäristörikoksia. Rasitetaan suomalaista tuotantoa niin paljon, että tehtaat siirtyvät halpatuotantomaihin, jolloin koko tarkoitusperä hämärtyy.

Nyt siis voidaankin kysyä hallitukselta: Millä suunnitelmilla tai toimilla turvataan suomalainen työ ja hyvinvointi, suomalaisen teollisuuden toimintaedellytykset ja sitä kautta luonnonsuojelu? Aikooko hallitus esimerkiksi perua sen energiaveron noston, ja kuinka paljon ja minkälaisia toimia tehdään esimerkiksi rikkidirektiiviä vastaan ja tulevia polttoainedirektiivejä silmällä pitäen?

Lopetan puheeni siihen, että maailmanlaajuisesti katsottuna suomalainen tehdas, suomalainen teollisuus on ympäristöteko.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Olisin vastannut edustaja Pekkariselle, joka nyt salista onkin poistunut. Mutta jos edustaja kuulee minua siellä jossakin, niin kun sanottiin, että perussuomalaiset ennen vaaleja kertoivat olevansa sitä mieltä, että yritystuista voidaan leikata, niin täytyy todeta, että myöskin vaalien jälkeen perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että yritystuista voidaan leikata suurten yhtiöitten osalta ja kohdistaa niitä leikkauksia sitten pk-sektorille. Miksi näin? Suurille yrityksille yritystuilla ei ole sellaista merkitystä, mitä se on pk-sektorille. Maailmanmarkkinahinnat vaikuttavat niitten toimintaan paljon enemmän. Hintojen heilahdellessa tehtaita täällä Suomessa ostetaan tyhjennettäviksi, tulee joukkotyöttömyyttä näiltä osin. Tuotantoa siirretään ulkomaille.

Mutta perussuomalaisten varjobudjetissa oli myöskin suuyrityksille se porkkana, että jos Suomeen investoidaan, niin myös siinä vaiheessa yhteiskunta voisi olla tukemassa näitä Suomeen investointeja tuplaamalla esimerkiksi poistojen määrän kahdella. Perussuomalaisten varjobudjetissa on myöskin panostuksia nimenomaan uuteen yritystoimintaan ja kasvuyrityksiin, joista luodaan niitä uusia työpaikkoja. Näitten varojen käyttäminen on paljon hedelmällisempää nimenomaan tällä puolella, koska näistä pk-sektorin yrityksistä ei tule niitä joukkoirtisanomisia.

Lauri  Heikkilä  /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkynen totesi puheessaan, ettei kasvuyritysten myynnistä ole haittaa, kun myyntitulot jäävät Suomeen. Monesti menestyvän yrityksen synnyttäminen vie vuosia ja vaatii valtion tutkimusrahoja ja kehityspanoksia paljon. Uusia yrityksiä ei tule hetkessä, minkä myös Tynkkynen totesi. Siksi kasvuyrityksiä tulisi pystyä kehittämään edelleen, jotta valtio saisi verotuloja niiden menestyksestä pidemmän aikaa, etteivät yhteiskunnan antamat tuotekehityspanokset menisi hukkaan.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan selvennykseksi: ilman muuta meidän kannattaa pyrkiä pitämään kasvuyritykset Suomessa, jos suinkin vaan on mahdollista. Mutta itse ehkä jäin lähinnä miettimään sitä, että olennaisempaa on pystyä luomaan kokonaan uusia kasvuyrityksiä koko ajan eikä vain kantaa huolta siitä, että jos jokin menestyjäyritys löytää myös ulkomaisia rahoittajia.

Mutta edustaja Jalonen esitti aiemmin, että hallituksen energiapoliittiset ratkaisut heikentävät teollisuuden kilpailukykyä. Tästä muuten ansiokkaasta ja kiinnostavasta puheenvuorosta jäi vähän epäselväksi, mihin ratkaisuihin tässä viitattiin. Hallituksen päätös energiaveroleikkurin kehittämisestähän päinvastoin vähentää teollisuuden energiakustannuksia ja sitä kautta parantaa sen kilpailukykyä.

Mutta edustaja Jalonen esitti myös tärkeän kysymyksen siitä, millä suomalainen teollisuus sitten tulevaisuudessa globaalissa kilpailussa voi menestyä. Me tiedämme, että meillä ei ole yhtä halpaa sellua kuin Brasiliassa, meillä ei ole yhtä halpaa sähköä kuin Venäjällä, meillä ei ole yhtä halpaa työvoimaa kuin Afrikassa. Näillä me emme tule tässä kilpailussa pärjäämään. Millä me sitten pärjäämme? Me pärjäämme osaamisella. Me pärjäämme tehokkuudella. Me pärjäämme laadulla. Me pärjäämme innovaatioilla. Me pärjäämme uudistumisella, ja me pärjäämme sillä kestävyydellä, jota edustaja Jalonen myös sivusi. Eli uskon, että vain olemalla osaava, tehokas, uudistuva ja myös ympäristöstä huolta pitävä, vain sillä tavalla meidän teollisuutemme voi menestyä 2000-luvulla.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen torjunta ja energiatehokas tekniikka kuin myös ympäristöä suojelevat tekniikat ovat kyllä se tulevaisuuden mega-trendi, millä Suomi pärjää tässä globaalissa maailmassa. Elämme tosiaankin globaalissa maailmassa, jossa ilmansaasteet kulkevat maan rajojen yli ja jossa myös markkinatalous on aivan maanlaajuista. Edustaja Jalosen puheesta sai sellaisen käsityksen, että ikään kuin me Suomessa voisimme täällä tehdä yksin omin päin omia ratkaisuja ja saastuttaa vaikkapa omaa maatamme ja siitä olisi meille jotakin erinomaista hyötyä tässä globaalissa maailmassa.

Tuli erittäin elävästi mieleen perussuomalaisten vaaliaikainen ilmasto-ohjelma, jossa esitettiin, että Suomi sanoutuu irti kaikista kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista, päästökauppaohjelmasta ja ilmastosopimuksesta ja sen jälkeen lähtee esittelemään maailmalle jotakin utopistista uutta omaa ohjelmaansa, joka sitten ikään kuin otettaisiin ilolla vastaan. Kyllä maailma on globaali ja nämä haasteet ovat koko ihmiskunnalle, kaikille meille aivan yhteisiä.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tuosta edustaja Karimäen puheesta hyvin kävi kyllä selville tuo vihreitten linja. Vihreät ajaa tiukasti rikkidirektiiviä voimaan 2015, mikä käytännössä tarkoittaa Suomen vientiteollisuudelle 1 miljardin lisäkulua — Suomen vientiteollisuudelle, ei kaikille Euroopan valtioille eikä maailman valtioille, vaan Suomelle. Tämä vääristää kilpailuasetelmaa ja on tuhoisa Suomen vientiteollisuudelle. Tämäntyyppinen toiminta on paljon vaarallisempaa kuin se, että leikataan jotain yritystukea suuryrityksiltä, vientiteollisuudelta, ja siirretään sitä pk-sektorille. Jos ehdoin tahdoin isketään tällaisia kustannuksia suomalaiselle vientiteollisuudelle, se on myöskin erittäin tuhoisaa suomalaisille työpaikoille.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! On hieno huomata, että olemme esimerkiksi edustaja Tynkkysen kanssa samoilla huolenaiheilla liikkeellä. Ympäristöystävällisyys, luonnonsuojelu on molempien sydämenasia, ja myös laadun huipussaan pitäminen ja sitä kautta suomalaisten hyvinvoinnin ja työpaikkojen turvaaminen.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Täytyy kompata edustaja Turusen ja edustaja Jalosen huolta siitä, että nämä uudet rikkidirektiivit ja muut ympäristömääräykset, jotka tulevat niin voimakkaasti esille nimenomaan teollisuuden ja kuljetusalan työntekijöille, kuten laivaliikenteessä, väkisinkin ajavat Suomesta teollisuutta ja yrittäjyyttä pois. Toki me ymmärrämme, eivät perussuomalaiset ole sitä vastaan, että maailmaa yritetään jollakin tavalla parantaa erilaisten sopimusten kautta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä, koska meidän täytyy kuitenkin muistaa se, että me edustamme vain reilua 5:tä miljoonaa ihmistä tässä maailmassa emmekä me yksin pysty tätä maailmaa pelastamaan ja sen takia meidän täytyy ajatella omaa talouttamme ja omaa etuamme myös tässä yhteiskunnassa.

Erityisesti nostaisin vielä esille sen asian, että hallitukselta olisin toivonut tässä hallitusohjelmassa jonkunnäköistä lääkettä tähän suomalaisten yritysten karkaamiseen myös pk-sektorilla. Nimittäin mehän tiedämme sen, että Viroon on rekisteröitynyt valtavasti suomalaisomisteisia yrityksiä. Viron oikeusministeriön mukaan Virossa toimii nyt 4 616 suomalaistaustaista yritystä, marraskuussa oli tilasto. Sinne perustetaan noin 500 yritystä vuodessa, ja moni tietää, että siellä on verokohtelu vähän erilaista kuin täällä, joten odottaisin hallitukselta myös tälle puolelle lääkkeitä, että me pysymme tässä globalisoituvassa kilpailussa mukana ja voimme puolustaa suomalaista yrittäjyyttä yli rajojen.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Hyvä, että rikkidirektiivi tuli puheeksi. Itse kun olen seurannut ympäristöpolitiikkaa sellaisen vajaat 20 vuotta, niin jos jonkin asian näitten vuosien varrella olen oppinut, niin sen, että ympäristönsuojelun kustannuksia järjestelmällisesti yliarvioidaan. On kyse sitten ilmansuojelulainsäädännöstä, on kyse ilmastotavoitteista, vesistöjen suojelusta tai mistä tahansa ympäristönsuojelutavoitteesta, niin kun siitä ollaan päättämässä kansallisissa parlamenteissa, aina esitetään todella villejä väitteitä sen kustannuksista. Sitten kun kuluu muutama vuosi, palataan sen lainsäädännön vaikutuksiin, arvioidaan sen kustannuksia, niin todetaan, että itse asiassa se oli mahdollista saavuttaa huomattavasti edullisemmin kustannuksin.

Minkä takia näin? Se yleensä johtuu siitä, että me lainsäätäjät emme osaa kovinkaan hyvin arvioida yrittäjien ja teknologian kehittäjien kykyä tuottaa uusia innovaatioita. Me ajattelemme nykyisin käytössä olevaa teknologiaa emmekä välttämättä tule miettineeksi sitä, että uudella teknologialla päästöjen vähentämisen kustannuksia voidaan leikata merkittävästi.

Kun edustaja Turunen tässä esitti, että rikkidirektiivi tuottaa suomalaiselle teollisuudelle miljardin euron kustannukset, voidaan tehdä niin, että palataan asiaan viiden vuoden päästä, palataan kymmenen vuoden päästä, meillä on näissä eduskunnan pöytäkirjoissa tallella kaikki nämä puheenvuorot, katsotaan, mitkä olivat rikkidirektiivin todelliset kustannukset. Veikkaan, että ne jäävät huomattavasti alhaisemmiksi. Asiantuntijakuulemisissa on myös esitetty huomattavasti alhaisempia lukuja.

Rikkidirektiivi on myös siinä mielessä hyvä esimerkki, että kolikolla on aina myös se toinen puoli. Rikkidirektiivi toden totta aiheuttaa kustannuksia suomalaiselle teollisuudelle, mutta se myös luo uusia mahdollisuuksia. Suomalaiset yritykset ovat etunenässä kehittämässä rikkipesureita, joista voimme saada mahtavan vientituotteen ja uusia tuloja.

Kun tässä esitettiin, että vihreät nyt ovat puskemassa tätä rikkidirektiiviä, niin muistutan, että esimerkiksi liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunto rikkidirektiivistä, jossa esitettiin Suomelle siirtymäaika, oli yksimielinen, ja vihreät oli siinä mukana.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! On kyllä pöytäkirjaan todettava kaksi asiaa. Ensinnäkin poliittinen ohjaus puuttui tämän asian käsittelystä edellisen hallituksen aikana, niin että tässä karkasi asia. Ministeriö on päällikkövirasto, jota johtaa ministeri. Kantojen pitää olla ministerin johdolla tehtyjä. Ympäristöministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön osalta näin ei ollut. Siellä tarkastajat ja virkamiehet tekivät IMOssa ratkaisuja ja EU:ssa sitouttivat Suomen sellaiseen tilanteeseen, jossa meidän keskeinen vientiteollisuus ja meidän kilpailukyky todella vaarannettiin. Tämän takia hallitusohjelmassa on yksimielisesti, kuten edellinen puhuja totesi, todettu, että IMOn ratkaisussa toteutus ja aikataulut on varmistettava Suomen vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaavalla tavalla. Tämä on erittäin tärkeä asia maan osalta, joka on muutoinkin kuljetuskustannuksiltaan, logistiikaltaan huonommassa asemassa kuin keskeiset muut Euroopan unionin jäsenmaat ja kilpailijat ja jolla on tällä hetkellä perusteollisuuden osalta paljon ongelmia, joista nyt on energiakustannuksia hallituksen toimesta pyritty keventämään.

Tämä liittyy myöskin tähän ratkaisuun, joka nyt ilmastopuolella on tehty tämän hiilinieluasian yhteydessä. Tänä aikana, kun tiedetään, että koko Suomen hyvinvoinnin perusta ja paitsi aluekehitys myös kansallinen kilpailukyky on meidän keskeisen vientiteollisuuden varassa, on kyllä erityisen tarkasti katsottava, ettemme ammu omaan polvilumpioon näissä asioissa. Nyt on kysymys siitä, että meidän on varmistettava tosiaan selviytyminen tästä kriisistä.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Rajamäellä oli suhteellisen hyvä puheenvuoro tästä kriittisestä suhtautumisesta rikkidirektiiviin, mutta edustaja Tynkkyselle täytyy sanoa, että tämän rikkidirektiivin ongelma on nimenomaan tässä, että tämä on Suomelle erittäin epäedullinen ja asettaa Suomen eriarvoiseen asemaan Euroopan muitten valtioitten kanssa, koska tämä ei koske Välimeren aluetta, ei Mustaamerta eikä Atlantin länsipuolta, mutta Suomi, kun Itämeri kuuluu tähän, jää tänne pussiin ja kärsii kaikista eniten tästä rikkidirektiivistä. Tämä on se ongelma. Tämä ei ole tasapuolinen kaikille, vaan Suomen vientiteollisuus maksaa tästä konkreettisesti paljon enemmän kuin mitkään muut eurooppalaiset valtiot. Tästä tulee se kilpailuvääristymä, johon Suomi sitten joutuu. Minä toivoisin, että sosialidemokraatit ja kokoomus eivät antaisi vihreitten nyt ihan hillua tämän homman kanssa. Tätä sopimustahan ei ole vielä kuitenkaan ratifioitu, niin että tässä on vielä mahdollisuudet.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa puhemies! On totta, että rikkidirektiivi tulee maksamaan Suomelle paljon, ei varmasti miljardia, mutta tulee kalliiksi kuitenkin. Yhteen kolmasosaan laivoista voi laittaa rikkipesurin kustannustehokkaasti. Yhteen kolmasosaan sen voi laittaa, ja yhteen kolmasosaan sitä ei voi laittaa ollenkaan. Tämän vuoksi me haemmekin liukuma-aikaa tähän, ja koetamme saada vähintään viisi vuotta liukuma-aikaa, jotta saataisiin tässä jonkunlainen ratkaisu aikaiseksi, ja varsinkin niin, että se ei tulisi maksamaan Suomelle niin paljoa kuin tällä hetkellä kuvitelmissa on.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ihan edustaja Tynkkystä haluaisin muistuttaa siitä, että eduskunnan talousvaliokunnan muistioon 7.10.2011 on kirjattu komission tiedonannosta seuraavaa, ja luen sen tästä: "Komissio on teettänyt selvityksiä ehdotuksen taloudellisista vaikutuksista unionin alueella. Komissio on arvioinut, että direktiivin täytäntöönpanosta johtuvat korkeammat polttoainekustannukset nostavat yleisesti laivanomistajan kustannuksia." Ja sitten: "Teollisuuden merirahtien hinnat nousisivat Suomessa kerralla 30—50 prosenttia."

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Tästä rikkidirektiivistä: Tokihan on tärkeää, että se olisi tasapuolisesti voimassa kaikkialla muuallakin EU:ssa, Välimerellä. Sitähän me toki kaikki yhdessä ajamme, se on meidän yhteinen tavoitteemme. Mutta se, että se olisi vain ja ainoastaan Suomen aluevesillä, ei kyllä pidä paikkaansa. Kyllä muun muassa Englannin kanaalin alue ja Pohjois-Amerikka ovat tässä mukana. Itse asiassa Ruotsi on jo ottanut käyttöön tämän matalarikkisen polttoaineen, ja he kompensoivat omaa laivaliikennettänsä väylämaksujen alennuksilla.

Täytyy myös muistaa se, että Suomessa on Wärtsilä, joka pystyy valmistamaan näitä rikkipesureita, ja Neste Oil pystyy valmistamaan matalarikkistä polttoainetta; elikkä tavallaan meillä on myös teollisuutta, joka pystyy hyödyntämään näitä mahdollisuuksia.

Mitä tulee ylipäänsä polttoaineen rikkipitoisuuteen, niin kaikissa muissa ajoneuvoissahan tästä korkeasta rikkipitoisuudesta on luovuttu jo aikapäiviä sitten. Edustaja Tynkkynen erittäin hyvin esitti arvion siitä, että voi olla, että jopa näitä kustannuksia nyt hieman liioitellaan, koska onhan siinä luonnollisesti vientiteollisuuden etu kyseessä. Tietysti he sitten antavat meille sellaisia lukuja, että he itsekin voivat arvioida niitä vähän ylitse. Mutta aika näyttää sitten, kuinka käy ja saako Suomi tämän viiden vuoden siirtymäajan, jota kuitenkin yksimielisesti olemme hakemassa.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Karimäki viittasi ilmastopolitiikkaan. Nuo hiilinielut tulivat sitten toisten puheissa esille jälkeenpäin ja se, että Suomessa hiiltä sitovia metsiä on runsaasti. Niinistö oli noissa ilmastoneuvotteluissa, ja siellä metsien olemassaolo muuttui Suomelle ja Suomen metsäteollisuudelle melkein negatiiviseksi. Näissä ilmastoneuvotteluissa ministeri Niinistö oli tyytyväinen, ettei Suomen metsäteollisuudelle aiheutunut kuluja. Suomen päästökaupassa on kokonaan sivuutettu yksityiset metsänomistajat niin kaupungeissa kuin maaseudullakin.

Voisikin esittää kysymyksen, paljonko teollisuutemme tai valtion pitää maksaa korvausta metsänomistajille siitä, kun heidän metsiään käytetään hiilinieluina ilmastokaupoissa, joita tehdään Euroopan teollisuusyritysten välillä. Tästä ei ole kovin paljoa ollut puhetta, mutta ehkä sekin kannattaisi ottaa huomioon ja se voisi antaa ministerillekin selkänojaa neuvotteluissa Euroopassa, että se metsien hiilinielu ei ole suomalaisille ihan ilmainen eikä Suomen teollisuudelle. Voisi semmoista laajempaa keskustelua käydä asiasta.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puheenjohtaja! Liikenne- ja viestintävaliokunnassa kuulimme useita asiantuntijoita tästä rikkidirektiiviasiasta, ja kyllä se kävi kaikille valiokunnan jäsenille selväksi, että siirtymäaikaa on välttämättä saatava se viisi vuotta (Vesa-Matti Saarakkala: Vähintään!) — Vähintään, vähintään viisi vuotta. Näin on. — Muuten tämä rikkidirektiivi tekee sen, että meillä ei kerta kaikkiaan pystytä maailman kilpailuun vastaamaan. Sen jälkeen on ihan mahdoton ajatus sekin, että kaikki se tavara, mitä nyt kuljetetaan meriteitse, laitettaisiin sitten joko junan kyytiin tai rekkojen kyytiin. Sekään ei tule onnistumaan. Se tosissaan söisi Suomen kilpailukykyä markkinoilla aivan liikaa.

Mitä näistä rikkipesureista tuli, niin kyllä meillä oli tästäkin asiasta asiantuntija. Tämä tekniikka ei ole vielä valmista. Sitä vielä kehitellään, ja sekin vie aikaa. (Johanna Karimäki: Se on valmis, ollut 20 vuotta jo!) — Ei ole valmis. Se ei ole valmis vielä. (Johanna Karimäen välihuuto) — Se ei ole käyttökelpoinen. Ehkä sitä on valmisteltu ja se idea on löydetty, mutta se ei kerta kaikkiaan vaan toimi vielä täydellisesti, se vaatii vielä lisätyötä. Näin sanoi Wärtsilän edustaja noin kuukausi sitten. Täytyy kyllä luottaa siihen, mitä asiantuntija sanoo.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Tulin juuri kaupungilta, siellä ei haissut rikki ollenkaan. Mutta haluan tähän nyt vielä sanoa, kun kuulin, että te jo nyt käsittelette liikenteen aluetta, että tämähän oli tietysti surullisen kuuluisa (Eduskunnasta: TEMiä!) — vaikka tämä on TEMiä, mutta siis liikenteeseen puututte, tämä kuitenkin liittyy niin oleellisesti vientiteollisuusasiaan. — Siitä, mikä tämä historia on, voidaan olla monta mieltä, niin kuin täällä ilmeisesti on siitä aikaisemmin käytetty puheenvuorojakin, mutta se on tärkeää minusta, että nyt liikennevaliokunta teki yksimielisen mietinnön ja vaati tätä jatkoaikaa, ja myös suuressa valiokunnassa sitä terästettiin.

Tärkeää on se, että nythän Suomi saa tämän siirtymäajan, jolloin saadaan tämä teknologia kuntoon pesureiden osalta ja myös se polttoaine mahdollisesti saataisiin. Totta kai me haluamme, että Itämerta myös suojellaan, mutta ei niin, että se aiheuttaa epäedullisen tilanteen vain Suomelle ja Virolle. Ruotsikin pääsee suoraan Atlantille omasta maastaan, ja Venäjä on sitten tapaus sinänsä, jota en ala nyt enempää kommentoida tässä. Kaiken kaikkiaan hyvä asia, että eduskunnan tahto oli kuitenkin kriittinen tälle asialle.