Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Tässä on kyseessä ulkomaalaislain muutosehdotus, jolla selkeytetään ulkomaalaisvalvonnan periaatteita ja täsmennetään ulkomaalaisvalvonnan toimivaltuuksia ja valvontaan liittyviä menettelyjä. Ulkomaalaisvalvonnalla tarkoitetaan sisämaassa tapahtuvaa ulkomaalaislain säännösten noudattamiseksi tehtävää valvontaa.

Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa edellytetään, että laittoman ulkomaisen työvoiman käytön tutkintaa ja torjuntaa tehostetaan. Ulkomaalaisvalvonnan tehostaminen tukee myös harmaan talouden torjunnan tavoitteita. Laittoman maahantulon vastaisessa toimintaohjelmassa on ehdotettu ulkomaalaisvalvonnan toimivaltuuksien päivittämistä. Ulkomaalaisellahan ei ole ehdotonta oikeutta oleskella maassa, vaan oleskelun edellytyksistä ja perusteista säädetään ulkomaalaislaissa. Ulkomaalaisvalvonta on viranomaisten lakiin perustuva tehtävä. Euroopan unioni ja Schengenin säännöstö velvoittavat torjumaan laitonta maahantuloa ja oleskelua Schengen-alueella, jossa sisärajatarkastuksia ei ole. Nykytilassa ongelmaksi on havaittu ulkomaalaisvalvontatehtävään liittyvien toimivaltuuksien sääntelyn puutteellisuus. Ulkomaalaisvalvonta on tehty ilman täsmällistä sääntelyä toimivaltuuksista. Esimerkiksi valvonnan suorittaminen julkisrauhan suojaamissa tiloissa edellyttää tarkempaa sääntelyä. Tällaisia tiloja ovat muun muassa ravintolat, liiketilat ja rakennustyömaat. Harmaan talouden torjunnan valvontatapahtumissa poliisi on ollut veroviranomaisten ja työsuojeluviranomaisten mukana antamassa virka-apua. On havaittu tarpeelliseksi, että poliisilla olisi ulkomaalaisvalvonnan toteuttamiseksi vastaava oma oikeus päästä julkisrauhan suojaamaan tilaan kuin työsuojeluviranomaisilla jo on. Ulkomaalaisvalvontaa tehtäessä on mahdollisuus laittomaan oleskeluun ja työntekoon puuttumisen lisäksi havainnoida myös viitteitä ihmiskaupasta ja muista vastaavista rikoksista.

Tämä esitys sisältää kaksi uutta pykälää ulkomaalaislakiin. 129 a §:ssä määriteltäisiin, mitä ulkomaalaisvalvonta on, ja ulkomaalaisvalvonnan toteuttamisen periaatteita. Pykälässä on säännös niin sanotun etnisen profiloinnin kiellosta ulkomaalaisvalvonnassa, eli valvontatoimenpide ei saa perustua henkilön etniseen alkuperään. 129 b §:ssä säädettäisiin poliisin ja Rajavartiolaitoksen tarkastusoikeuksista ulkomaalaisvalvonnan toteuttamiseksi.

Kaiken kaikkiaan täsmällisemmällä sääntelyllä edistetään oikeusturvan sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Tarkempi sääntely selkeyttää ja helpottaa valvonnan suunnittelua ja valvontatoimenpiteiden suorittamista, ja se myös selkeyttää toimintaa valvonnan kohteen näkökulmasta. Laittoman maahantulon torjuntaa ja turvallisuutta edistävää vaikutusta on sillä, että ulkomaalaisvalvontaa suorittavat viranomaiset voivat entistä tehokkaammin puuttua laittomaan oleskeluun ja työntekoon sekä saada viitteitä ihmiskaupasta tai muista vastaavista rikoksista.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ulkomaalaisvalvontaa suoritetaan osana peruspoliisitoimintaa muun poliisitehtävän yhteydessä tai sitten erillisenä toimenpiteenä, kuten analyysiin perustuvana teemavalvontana. Nykytilanteessa ulkomaalaisvalvonnalla ei saa olla rajatarkastukselle ominaisia piirteitä eikä ulkomaalaisvalvontaa saa perustaa niin sanottuun syrjivään etniseen profilointiin. Tähän kohtaan en huomannut olevan tulossa muutoksia. Tätä kohtaa erityisesti pidän vähän ongelmallisena.

Muistaakseni muutama vuosi sitten Suomen poliisi sai sapiskaa Euroopan neuvostolta. Poliisin suorittaessa tehtäviä, jotka liittyivät maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden etsimiseen, oli havaittu tällaista syrjivää etnistä profilointia. Ihmettelen sitä, että jos tarkoituksena kerran on löytää ja saada kiinni esimerkiksi maassa laittomasti oleskelevia nigerialaisia, niin miten ihmeessä poliisi voi asiassa tehokkaasti toimia, jos se ei pääsääntöisesti ratsaa nigerialaisilta näyttäviä henkilöitä. Pitäisikö tasa-arvon nimissä tutkia japanilaisilta turisteiltakin näyttävät henkilöt ja venäjää puhuvat ostosmatkailijat? Poistuisiko tämä syrjivä etninen profilointi, jos esimerkiksi nigerialaisia etsittäessä muodon vuoksi tarkistettaisiin myös muutaman kantasuomalaisen näköisen henkilönkin paperit?

Erilaisten kansojen ja kulttuurien tuntemus on poliisille erinomaisen tärkeää, samoin myöskin se, että noin suunnilleen tietää, miltä mistäkin maasta tuleva ihminen keskimäärin näyttää. Kannustaisin tässä yhteydessä pikemminkin suosimaan tätä etnistä profilointia. Se ei ole yhtään sen syrjivämpää kuin se, kun minut on aikoinaan poliisi pysäyttänyt etsiessään pitkätukkaista, vaaleaa Siwan ryöstänyttä mieshenkilöä. En kokenut sen olevan mitenkään syrjivää.

Arvoisa puhemies! Pidän erinomaisen hyvänä sitä, että tämän lain myötä myös ravintoloissa ja rakennustyömailla voidaan tätä ulkomaalaisvalvontaa vastaisuudessa suorittaa. Tämä on tärkeää myöskin harmaan talouden torjunnan kannalta.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä hallituksen esityksen perusteluissa selostetaan apulaisoikeusasiamiehen päätös, jossa ymmärtääkseni on annettu jonkunasteisia moitteita juuri siitä, että kun on tehty ulkomaalaisvalvontaa, niin sitä on pyritty kohdistamaan erityisesti henkilöihin, jotka näyttävät ulkomaalaisilta, kuten esimerkiksi minä itsekin näytän. Kyllä minun mielestäni jo noin työn ekonomian kannalta on järkevää, että ulkomaalaisvalvonta kohdistetaan ihmisiin, jotka erilaisten ulkoisten merkkien perusteella näyttävät ulkomaalaisilta. Tämä edustaja Eerolan esittämä kriittinen huomio on mielestäni kyllä aika lailla perusteltu.

Nyt täällä hallituksen esityksessä, ilmeisesti perustuen näihin oikeusasiamiehen kannanottoihin ja johtuen näistä Euroopan neuvoston, oliko se nyt, ihmisoikeusraportoijan huomioista, oikein aivan erikseen sitten korostetaan, että tällaista ei missään tapauksessa saa harrastaa eikä harjoittaa, jolloin ilmeisesti todellakin sujuvaa suomea puhuvilta, kantasuomalaisilta näyttäviltä henkilöiltä on samalla tavalla sitten paperit kysyttävä jossakin tämmöisessä ulkomaalaisvalvontatilanteessa kuin niiltä, jotka näyttävät ulkomaalaisilta eivätkä puhu juurikaan suomea.

Tämä ei tietysti tarkoita sitä, että kaikki, jotka näyttävät ulkomaalaisilta, olisivat muunmaalaisia kuin suomalaisia. Itsekin tosiaan näytän ulkomaalaiselta monen mielestä ja olen suomalainen. Mutta kyllä minun mielestäni menee aika pitkälle tämä, sanoisiko nyt sitten, poliittinen korrektius ja jonkun näköinen käytännön elämälle vieras asenne, jos tässä ulkomaalaisvalvonnassa erityisesti siitä arvostellaan, että se pyritään kohdistamaan ulkomaalaisiin ihmisiin.

Satu Haapanen /vihr:

En tähän lakiesitykseen nyt sen enempää puutu, mutta en voi kyllä olla puuttumatta edustajien Eerola ja Zyskowicz puheisiin. Tämän päivän Suomessa, tämän päivän maailmassa tällaiset puheet ovat aivan, aivan käsittämättömiä ja kumpuavat jostakin todella siirtomaavallan ajoista. Ei tämän päivän suomalaisesta eikä minkään maalaisesta pysty ulkonäön perusteella päättelemään, minkä maalainen hän on, onko hän ulkomaalainen vai suomalainen. Aivan käsittämätöntä ja syrjivää puhetta. Toivon, että ajattelette hieman toisin asiasta.

Ben Zyskowicz /kok:

Herra puhemies! Kyllä minun mielestäni edustaja Haapasen puheenvuoro vaikutti käytännön elävälle elämälle aika vieraalta, koska vaikka meissä suomalaisissa on jo kaikennäköisiä ja kaikenvärisiä, vaikkapa apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio päätöksessään vuodelta 2004 toteaa: "Kun valtaväestöstä ulkonäöltään eroavien osuus on ulkomaalaisissa suurempi kuin koko väestössä, on ymmärrettävää, että ulkonäkö jossain määrin vaikuttaa siihen, ketkä valikoituvat valvonnan kohteeksi." Toivottavasti tätä apulaisoikeusasiamiehen näkemystä ei pidetä ikivanhentuneena ja jollain tavoin syrjivänä.

Toivon, että poliisit voisivat käytännön työssä jatkossakin noudattaa yleistä elämänkokemusta, tervettä järkeä ja työn ekonomiaa ja toimia sillä tavoin kuin on järkevää toimia eikä sillä tavoin kuin on vähemmän järkevää toimia.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Toivoisin saavani edustaja Haapaselta nyt selvän vastauksen: jos poliisilla on tehtävänä etsiä maassa laittomasti oleskelevia, esimerkiksi nyt vaikkapa nigerialaisia, mitä järkeä olisi siinä, että tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden ja kaiken tämmöisen nimissä sitten tasapuolisesti ratsattaisiin myös minun näköisiäni ihmisiä? Kääntäen: jos minun näköiseni mies on sen Siwan joskus ryöstänyt, niin kuin äsken esimerkissäni kerroin, pitäisikö minun kokea, että nyt on jotain rasismia, kun pelkästään minun näköisiäni ihmisiä, suomalaisen näköisiä, vaaleatukkaisia, sinisilmäisiä, sitten ratsattaisiin? Pitäisikö tasa-arvon nimissä siinä tilanteessa myöskin sitten muunmaalaisilta näyttäviä ihmisiä ratsata? Mitä järkeä?

Silvia Modig /vas:

Arvoisa puhemies! Minä näen, että kysymys on yhdenvertaisuudesta. Meillä on Helsingissä tultu siihen tilanteeseen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdalla on esimerkiksi kysytty ulkomaalaiselta näyttäviltä ihmisiltä dokumenttia, että onko heillä oikeus olla maassa ennen kuin heille annetaan niitä kaikille helsinkiläisille kuuluvia palveluita. Helsingin valtuustossa käytiin tästä asiasta pitkä keskustelu, jossa näitä samoja periaatteita käytiin läpi, ja kyllä minä sen keskustelun kuultuani olin yhä voimakkaammin sitä mieltä, että kyllä se on myös yhdenvertaisuuden vastaista ja syrjivää, jos esimerkiksi joka kerta, kun te, edustaja Zyskowicz — itse viittasitte siihen, että ulkomuotonne ei ehkä ole se perinteisin valkohiuksinen ja sinisilmäinen suomalainen — yritätte avata pankkitilin tai te haluatte mennä terveyskeskukseen, teitä vaaditaan todistamaan, että te olette tämän maan kansalainen tai oikeutettu täällä oloon. Onhan se syrjivää ja onhan se loukkaavaa. Minä tiedän tilanteita, joissa Suomessa syntyneet, eri etnistä alkuperää olevat ihmiset joutuvat todistamaan pankissa, onko heillä maassa oloon oikeuttavaa dokumenttia. No, miten minulla voi olla semmoinen, kun olen syntynyt Suomeen? Tämä on se kierre ja se kokonaisuus, johon nämä liittyvät.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kysymys on aivan perusasioista, kysymys on aivan perustavanlaatuisista ihmisoikeuksista, joissa ketään ei saa syrjiä uskonnon eikä etnisen taustan eikä ihonvärin eikä minkään seikan perusteella.

Edustaja Eerola, leimaatte vielä nyt yhden ihmisryhmän, nigerialaiset, aivan erityisesti. Nyt minulla on kyllä oikeus ihan loukkaantua omien nigerialaisten ystävieni puolesta, jotka ovat täällä töitä tekemässä, tekemässä tohtorinväitöskirjaa, ja samaten minulla on oikeus loukkaantua ystävien puolesta, jotka ovat adoptoineet lapsia vaikka nyt Afrikasta tai eri puolilta maailmaa. Ei tämä tämmöinen puhe kyllä sovi tähän päivään eikä meidän oikeusvaltioomme laisinkaan.

Jos joku on epäilty rikoksesta, olen aivan varma, että löytyy muita johtolankoja tai seikkoja, jotka paljastavat, että tämä tai tämä henkilö on rikokseen syyllistynyt. Kysynpä vain: toimisiko tämmöinen New Yorkissa tai Brasiliassa tai missään muussa Euroopan valtiossa, edustaja Eerola?

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kenenkään ei nyt kannata minun mielestäni loukkaantua kenenkään puolesta. Tässä, edustaja Modig, ei ole kyse pankkitilin avaamisesta tai terveyskeskuksessa asioimisesta, tässä on kyse ulkomaalaisvalvonnasta, siitä, että poliisi esimerkiksi rakennustyömaalla haluaa tarkistaa, että siellä olevilla ulkomaalaisilla on todella lailliset edellytykset oleskella maassa ja työskennellä siellä. Eli kyse on harmaan talouden torjunnasta esimerkiksi, kuten tässä hallituksen esityksen perusteluissa on kerrottu. Ja nyt on kyse sitten siitä, että kun tätä ulkomaalaisvalvontaa suoritetaan vaikka rakennustyömaalla ja halutaan nähdä Suomessa oleskeluoikeuden antavat paperit, niin onko siinä tilanteessa oikeus kohdistaa tätä valvontaa ja näitten papereiden pyytämistä niihin ihmisiin, jotka eivät puhu sanaakaan suomea, jos ei sitä kohdisteta myös niihin, jotka puhuvat täysin sujuvaa suomea. Tämänkaltaisista asioista tässä on kyse, ja tässä esityksessä nyt on menty hyvin tarkkaan niiden ajatusten mukaan, joita edustajat Haapanen ja Modig täällä esittivät.

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä oleva etnisen profiloinnin kielto perustuu toisaalta perustuslakiin, jossa todetaan, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa alkuperän vuoksi, ja toisaalta myös sitten kansainvälisiin sopimuksiin, eli YK:n rasisminvastainen komitea on esimerkiksi linjannut ihan yksiselitteisesti, että ulkonäköön perustuva valvonta on kiellettyä. Toki täällä perusteluissa sitten todetaan se, että valvonnan kohteita valittaessa valinta usein tehdään näköhavaintojen perusteella tavoitteena kohdentaa valvonta ulkomaalaisiin. Eli kun puhutaan esimerkiksi tuntomerkeistä, joihin esimerkiksi edustaja Eerola viittasi, niin kyllä niitä poliisi toki käyttää ja saa jatkossakin käyttää. Mutta tavoitteena on se, että ulkomaalaisvalvonta voitaisiin tehdä sellaisella tavalla, joka mahdollisimman vähän asettaisi ulkomaalaiset eri asemaan ja johtaisi mahdollisimman harvoin aiheettomiksi osoittautuviin henkilöllisyyden tarkastuksiin, ja näitä henkilötarkastuksia ei saisi kohdentaa siten, että vain tietyn fyysisen ominaisuuden tai etnisen alkuperän omaavat henkilöt tarkastettaisiin.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Te, edustaja Haapanen, ette nyt ollenkaan vastaa kysymykseen ettekä tunnu tajuavan realiteetteja, mitä poliisilla näissä töissä monesti on. Jos nigerialaiset on teille huono esimerkki, niin otetaan vaikka thaimaalaiset. Jos poliisin tehtävänä on etsiä maassa laittomasti oleskelevia thaimaalaisia, niin eikö silloin ole ihan järkevää, että poliisi etsii silloin keskimäärin thaimaalaisen näköisiä ihmisiä, joita sitten ratsataan, eikä esimerkiksi minun tai sinun näköisiä tai sitten näiden nigerialaisten väitöskirjaa tekevien ystäviesi näköisiä ihmisiä? Ja sitten kääntäen edelleen tämä: jos jossain yhteydessä minun tuntomerkkeihini soveltuva ihminen, sinisilmäinen, vaalea ihminen, on vaikka ryöstänyt juuri sen Siwan, pitäisikö minun loukkaantua siitä, että nyt on syrjintää ja rasismia, kun ei tutkita myös muun näköisiä ihmisiä? Olisiko näin?

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on edellytetty, että laittoman ulkomaisen työvoiman käytön tutkintaa ja torjuntaa tehostetaan. Ulkomaalaisvalvonnan tehostaminen tukee myös harmaan talouden torjunnan tavoitteita, niin kuin edustaja Zyskowiczkin täällä mainitsi. Ja varmasti kaikki olemme yhtä mieltä siitä, että harmaan talouden torjunta on erittäin tärkeää tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa pyritään veroeurot tänne Suomeen saamaan ja töitä suomalaisille työntekijöille.

Mutta tämä ulkomaalaisvalvonnan tehostaminen voi myös antaa mahdollisuuksia parantaa ihmiskaupan estämistä. Totean vain, että ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, jota Suomessa on hallinnoinut Joutsenon vastaanottokeskus, on aikaisempina vuosina vastaanottanut noin 50 ihmiskaupan uhria. Ennuste viime vuodelle oli 60, mutta marraskuussa 2013 tässä järjestelmässä oli jo 117 henkilöä, ja selkeästi suurin ryhmä heistä ovat olleet nigerialaiset naiset. Toivon mukaan tällä ulkomaalaisvalvonnalla voidaan estää myöskin ihmiskaupan mahdollisuuksia.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minusta ministeri Räsänen oikein hyvin esitti nämä perustelut sille, miksi ketään ei voi etnisen taustan perusteella syrjiä. Teidän puheessanne, edustaja Eerola, kuulostaa tämmöinen erittäin vahva kategorisointi, jossa vain ulkonäköön perustuvien tuntomerkkien perusteella voitaisiin epäillä ja leimata ja yleistää kaikki poliisin tulkinnan mukaan, tai kenen tahansa tulkinnan mukaan, ja vielä leimata sitten rikollisiksi tai potentiaalisiksi rikollisiksi. Minusta oli erittäin epäonnistunut teko edes ottaa minkään etnisen ryhmän nimeä tähän käsittelyyn.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Oikeastaan kommenttina edustaja Eerolalle, että hän ehkä vähän näissä omissa pohdinnoissaan sotkee kaksi erilaista asiaa. Tällaisessa yleisessä ulkomaalaisvalvonnassa ja siihen liittyvässä syrjivän etnisen profiloinnin kiellossa ei puhuta sellaisista tapauksista, joissa on joku henkilö epäiltynä jostain rikoksesta. Edustaja Eerola otti esimerkiksi sen, jos joku henkilö, joka muistuttaa fyysisesti edustaja Eerolaa, on ryöstänyt Siwan ja sitten edustaja Eerola tarkastettaisiin — tällaisista tapauksista ei tässä yleisessä ulkomaalaisvalvonnassa itse asiassa ollenkaan puhuta. Niin että jos meillä on tietty identifioitu rikos, joka on tehty, ja sen jälkeen on annettu henkilön tuntomerkit, joita silminnäkijät ovat antaneet tämän rikoksen tekijästä, jos sillä on ollut silminnäkijöitä, niin eihän silloin nämä tuntomerkit täyttävän ihmisen kuulustelu — jos muuten vaikuttaisi siltä, että on mahdollista, että tämä henkilö on sellainen, joka on syyllistynyt rikokseen — ole syrjivää etnistä profilointia, vaan se on silloin ikään kuin rikostutkintaa ja sen selvittelyä tuntomerkkien perusteella.

Sitten on toinen kysymys, ja mielestäni ehkä hyvä kysymys ylipäätänsä, kuinka paljon tällaista yleistä ulkomaalaisten ratsaamista oleskeluluvan perusteella ylipäätänsä pitäisi tehdä. Mielestäni sellaista pelkkää ulkomaalaisten ratsaamista ei oikeastaan pitäisi tehdä, ei siitä ole yhteiskunnalle kovinkaan paljon hyötyä. Ehkä rajatapauksen muodostavat sitten nämä tällaiset temaattiset tarkastukset, joissa on kysymys jonkinlaisista epäilyksistä, vaikkapa nyt sitten jostain tietystä rakennustyömaasta. Siinä kohtaa on varmasti paikallaan, että tämä etnisen profiloinnin kielto tässä laissa selvästi on, kuten myös siinä äsken mainitsemassani yleisessä ulkomaalaisvalvonnassa, jota vain en itse ylipäätänsä pidä hirveän hyvänä asiana.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sinnemäelle kiitos tarkennuksesta ja selvennyksestä, mutta edelleen sanon, että jos poliisi jossain vaiheessa etsii Suomessa pimeitä rakennustöitä tekeviä virolaisia ja minut tutkitaan, kun etninen profiilini sattuu vaikuttamaan esimerkiksi virolaiselta, niin en kyllä koe sitä mitenkään loukkaavana.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Ei tätä asiaa nyt pidä liioitella myöskään. Tässä viitattiin yhdenvertaisuuslakiin ja tässähän sanotaan, että yhdenvertaisuuslaki ei estä ulkomaalaisten asettamista erilaiseen asemaan heidän lakiin perustuvasta oikeusasemastaan aiheutuvasta syystä. Ei pidä loukkaantua, jos viranomaiset pyytävät todistusaineistoa, oleskelulupa-asiakirjoja. Enhän minäkään suomalaisena loukkaannu siitä, jos poliisi pysäyttää minut ja pyytää saada nähdä ajokorttini. Kyllähän sekin on tavallaan yksi todistemateriaali, että minulla oikeasti on ajokortti, ja jos minulla on puhtaat jauhot pussissa, niin minä näytän sen ajokortin tietysti poliiseille.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Vielä sen verran, että edustaja Eerolan mainitsema esimerkki ei sekään vielä ehkä ollut niin valtavan onnistunut sikäli, että harvoin poliisi ikään kuin tutkii tällaista yleistä kysymystä, että on kuultu, että olisi virolaisia, jotka kiertävät veroja. Mehän olemme nimenomaan itse asiassa tämän hallituskauden aikana uudistaneet lainsäädäntöä rakennustyömaiden osalta sillä tavalla, että kaikenlaiset ihmiset rakennustyömailla hoitaisivat velvoitteensa, että työnantajat rakennusyrityksissä hoitaisivat velvoitteensa ja että verot kaiken kaikkiaan rakennustyömailla tulisivat maksettua. Tällaisessakin tapauksessa katson, että on tarkoituksenmukaista, että jos poliisi selvittää jotain, niin se selvittää jotain, jossa on ikään kuin perustellut syyt uskoa, että jossain on jotain tiettyä pielessä eikä niin, että mennään ja etsitään ihmisiä, jotka kauempaa kuulostavat puhuvan viron kieltä.

Sitten vielä edustaja Östmanille ja ehkä kaikille muillekin, jotka pohtivat tätä kysymystä loukkaantumisesta. Meillä kellään ei ole omakohtaista kokemusta siitä, minkälaista on elää mustaihoisena Suomessa. Luulen, että puhuisimme täällä salissa kaiken kaikkiaan aika toisella tavalla tästä asiasta, jos olisimme eläneet sellaisissa nahoissa, joissa hyvin usein erilaisissa tilanteissa oma olemassaolon oikeutus, sen laillinen perusta, kyseenalaistetaan sekä viranomaisten toimesta että sitten esimerkiksi erilaisena huuteluna vaikkapa kadulla tai liikennevälineissä. Luultavasti, jos olisimme eläneet tällaista elämää vähän aikaa, suhtautuisimme tähän asiaan varovaisemmin ja herkemmin kuin nyt tässä salissa on tehty.