Markku Rossi /kesk (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä istunto on yli 15 vuotta kestäneen parlamenttiurani kohokohta. Päiväjärjestyksessä on yksi asia käsiteltävänä, eli lakialoite 45, ja tämä laki Eta-maiden ulkopuolelta tulevien henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta ja -vuokrauksesta on siis tämän istunnon käsittelyasia. Sain tuossa äsken ryhmältä kiitoksia, tulkoon todettua, päiväjärjestyksen kehystettynä, ja se jää mieleen.

Herra puhemies! Asiaan. Lakialoitteessani esitän säädettäväksi lain Eta-maiden ulkopuolelta tulevien tahojen toiminnan sääntelystä ja rajoituksista kiinteistönhankintaan ja -vuokraukseen Suomessa. Tämä on sama lakialoite, joka oli viime kaudella eduskunnassa, mutta lakivaliokunta ei sen noin kolmen vuoden käsittelyn aikana päässyt siitä vielä lopputulokseen, joten on paikallaan uudistaa tämä asia, joka on yhä ajankohtaisempi tänäänkin.

Ulkomaalaisten tahojen kiinteistöomistukset lisääntyvät Suomessa. Erityisesti Itä-Suomessa venäläisten kiinteistöhankinnat ovat jo mittavia. Koska nähtävissä on yhä lisääntyvää kiinnostusta suomalaisten kiinteistöjen omistukseen, on mielestäni tarpeen määritellä lainsäädännön keinoin kiinteistöjen hankinnan ja niiden käytön pelisäännöt.

Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että eduskunta sääti vuonna 1992 lain, jossa rajoitettiin ulkomaalaisten kiinteistöhankintaa Suomessa. Kun Suomi 1995 liittyi Euroopan unioniin, saimme viiden vuoden siirtymäajan tälle laille, joten se jouduttiin kumoamaan vuoden 2000 alusta. Silloin olisi ollut kumoamisen sijasta mahdollisuus muuttaa lakia niin, että Eta-maiden ulkopuoliset tahot olisivat jääneet edelleen lain piiriin. Niin ei kuitenkaan jostain syystä menetelty. Nyt nämä kiinteistöhankinnat ovat koko ajan kasvussa, ja siksi on hyvä varautua mahdollisiin ongelmiin, ennen kuin niitä alkaa nykyistä laajemmassa mitassa esiintyä.

Julkisuudessa esiintyneet ongelmat ovat koskeneet lähes pääasiassa venäläistahojen kiinteistöhankintoja. Se, miksi juuri venäläisten osuudesta puhutaan, johtuu yksinkertaisesti siitä, että he ovat suurin ryhmä ulkomaalaisia kiinteistönostajia. Myös heidän tekemänsä yksityiskaupat ovat usein huomattavasti keskivertoa kiinteistökauppaa suurempia. On myös käynyt ilmi, että venäläisten kiinteistönvälittäjien... (Hälinää — Puhemies koputtaa)

Kiitos, herra puhemies. — On myös käynyt ilmi, että venäläisten kiinteistönvälittäjien toiminnassa on ilmennyt jonkin verran epäterveitä piirteitä.

Lakialoitetta ei ole suunnattu ketään vastaan. Siinä ei mainita nimeltä Venäjää tai Kiinaa tai mitään muutakaan lakiesityksen tarkoittamaa ulkomaalaistahoa. Tarkoitus on ainoastaan selkeyttää pelisääntöjä ja huolehtia siitä, että ulkomaalaisen hankkimaa kiinteistöä käytetään aiottuun tarkoitukseen ja yhteiskunnalliset velvoitteet, kuten verot ja maksut, tulevat asianmukaisesti hoidetuksi.

Lakialoitteessa ei sinällään kielletä kiinteistön myyntiä. Siinä kielletään ostaminen Eta-alueen ulkopuoliselta taholta. On turha puhua, että Eta-alueen ulkopuolisten tahojen ostot kieltävällä lailla rajoitettaisiin tosiasiallisesti kiinteistökauppaa, asuuhan Eta-alueella yli 300 miljoonaa ihmistä, joten potentiaalia ostamiseen kyllä riittää. Lisäksi EU-maissa asuu pysyvästi useita miljoonia ulkomaalaisia, jotka lakialoitteessa tietyin ehdoin rinnastetaan Eta-maiden kansalaisiin.

Kiinteistönvuokraus on hyvä vaihtoehto niin asumiseen, vapaa-ajan tarkoituksiin kuin yritystoimintaankin, ja onhan se myös ostamista huomattavasti edullisempi tapa. Suomi on toimiva yhteiskunta, jossa kiinteistön vuokraaja voi olla turvallisella mielellä käytön suhteen, eikä vuokraaminen ole kiinteistönomistajalle huono vaihtoehto. Se saattaa osoittautua pitkällä aikavälillä jopa myyntiä tuottavammaksi.

Herra puhemies! Ulkomaalaisten hankkimat kiinteistöt ovat vaikuttaneet merkittävästi kiinteistöjen hinnanmuodostukseen. Tämä korostuu erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomen alueella mutta lisääntyvässä määrin myös muualla Suomessa. Lisäksi ulkomaalaisten hankkimat kiinteistöt ovat monessa tapauksessa kooltaan suuria ja sijaitsevat usein luonto- ja muilta arvoiltaan merkittävissä paikoissa. Erityisesti tämä koskee ranta-alueilta hankittuja kiinteistöjä. Pidän lyhytnäköisenä muun muassa kuntien omistuksessa olevien kiinteistöjen ja maa-alueiden myyntiä ulkomaalaisille. Uusien asukkaiden saanti ja mahdollisen — lähinnä vapaa-ajan viettoon liittyvän — yritystoiminnan tulo paikkakunnalle sekä helpotus talousongelmiin eivät ole mielestäni perusteltuja syitä. Saadun kauppahinnan vaikutus talousongelmiin on kertaluontoinen ja parhaassa tapauksessakin varsin vähäinen. Samoin uusien asukkaiden tulo ja yritystoiminnan syntyminen eivät ole ainakaan merkittävästi toteutuneet.

Oleellinen asia on myös niin sanotun vastavuoroisuusperiaatteen puuttuminen. Jos maanhankinta ulkomaalaisille Suomessa on mahdollista, tulisi sen olla vastavuoroisesti mahdollista myös suomalaisille kyseisessä maassa. Nyt esimerkiksi Venäjällä rajavyöhykkeet on määritelty parinsadan kilometrin syvyisiksi, ja niiltä maanhankinta ei ole mahdollista.

Lakialoitteessa ei puututa jo olemassa oleviin ulkomaalaisomistuksiin, niin että omistajilla olisi syytä pelätä omaisuutensa suojaa. Keneltäkään ei oteta mitään pois, eikä kenenkään jo olemassa olevaa omistusta muutoinkaan loukata. Aloitteessa on ainoastaan määritelty muutamia kiinteistöjen käyttöön liittyviä ehtoja, joista suurimman osan pitäisi jo sinällään olla itsestäänselvyyksiä. Kun kyseessä on normaali ja rehellinen asiansa hoitava kiinteistönomistaja, hän voi olla täysin turvallisella mielellä.

En myöskään näe syytä, miksi aloitteen kaltainen lainsäädäntö vähentäisi kiinnostusta sijoittamiseen Suomessa. Miksi niin tapahtuisi? Ei maan omistaminen sinällänsä ole merkitsevää investoinnin kannalta. Merkitsevää on se, mitä maalla tehdään, mitä siihen rakennetaan, mitä tuotetaan tai minkälaisia palveluja tarjotaan.

Arvoisa herra puhemies! Vaikka Suomen EU-jäsenyys rajoittaa joiltakin osin merkittävästikin kansallista lainsäädäntöä, on siitä huolimatta tärkeätä, että turvataan kansallisomaisuuden, kansallisten arvojen ja strategisesti tärkeiden alueiden ja toimintojen säilyminen mahdollisimman pitkälle kansallisen päätöksenteon piirissä säilyttäen silti Suomen maine mahdollisimman ulkomaalaisystävällisenä, joustavana ja oikeudenmukaisena valtiona. Tämän vuoksi katson, että on tarpeen: 1) tarkentaa ulkomaalaisten jo hankkimien kiinteistöjen käytön ja yhteiskunnallisten velvoitteiden asianmukaista hoitamista, 2) siirtyä ulkomaalaisten omistuksen suhteen vastavuoroisuusperiaatteen noudattamiseen lakiesityksessä ilmenevällä tavalla sekä 3) hyödyntää ulkomaalaisten toimijoiden myönteiset vaikutukset Suomelle sallimalla kiinteistöjen vuokraaminen ja niiden asianmukainen käyttö.

Herra puhemies! Tällä kierroksella toivon, että lakivaliokunta käsittelee tätä asiaa. Tähän ei ole määrätietoisesti kerätty edustajien nimiä, mutta tiedän, että tälle on kannatusta ollut jo viime kaudella runsaasti ja varmasti tälläkin kaudella. Tässä on myös tilaisuus uudelle valitulle tasavallan presidentille profiloitua asian tiimoilta niin, että hän myös ottaa sitten esimerkiksi Venäjän johdon kanssa asian keskusteluun ja esille.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämähän on tärkeä asia. Silloin kun liityttiin Euroopan unioniin, tätä vastaavanlaista keskustelua käytiin ja pelättiin, että saksalaiset tulevat ja ostavat meidän kaikki rannat. Näinhän ei ole kuitenkaan käytännössä käynyt, koska saksalaisetkin haluavat nähdä aurinkoa ja lämpimiä ilmoja.

Mutta toinen asiahan, mistä silloin myös puhuttiin, tässä on, kenelle suomalainen myy. Tämähän on myyjän asia, kenelle hän myy, mutta näköjään se raha on sellainen, joka rakkauden ohella sokaisee ihmisiä niin, että kaikki muut näkökulmat siinä unohtuvat. Pelisäännöt ovat tietysti varmasti paikallaan, mutta samalla pitää muistaa, kuinka paljon meillä varallisuutta pakenee koko ajan ulkomaille. Suomalaisten varoin tehdään erilaisiin kiinteistöihin ympäri maailmaa yrityksiä, mutta sitten myös muutoin tätä rahaa pörssin kautta hupenee, joten tässä suhteessa kaikkiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan niin kuin täällä edustaja Skinnari sanoi, tämä asia on aika monitahoinen. Jos nyt ajatellaan, että naapurimaasta siellä vaurastunut henkilö — usein tällainen on myös liike-elämässä mukana ollut — sijoittaa kiinteistöön Suomeen, hän tarvitsee suomalaisen, joka katsoo, onko katolla talvella liikaa lunta, katsoo ylipäätänsä kiinteistön perään, paikallinen maanviljelijä auraa tiet, saa ehkä muutakin toimeksiantoa. Jos katsotaan Kaakkois-Suomea, tällä hetkellä Pietarista ja Moskovasta tuleva asiakasvirta pitää kysyntää aika lailla ylemmällä tasolla kuin pelkkä kotimainen. Mielestäni tätä kannattaisi vain tukea ja valvoa, että omistajat tässä maassa sitten noudattavat — olivat he mistä maasta tahansa kotoisin — niitä pelisääntöjä, joita tässä salissa on aikanaan sovittu.

Ari Jalonen  /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkään en pidä isoimpana kysymyksenä sitä, ostaako joku ulkomaalainen Suomesta mökin itselleen, mutta asiassa on ilmennyt myös epäkohtia, joihin on syytä puuttua. Maa-alueita ja mökkejä on ostettu strategisista paikoista, ja niiden hallinta ei ole enää Suomella siinä määrin kuin aikaisemmin. Tästä syystä olisi aiheellista ehkä pohtia nimenomaan edelleenmyyntiä, etteivät tämmöiset strategiset kohteet mene esimerkiksi jollekin ulkomaiselle aseteollisuuden yhtiölle, pahimmassa tapauksessa. Se edelleenmyynti on taikasana, ja nimenomaan myös tämä vastavuoroisuusperiaate on tärkeä.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rossin lakialoite on hyvin perusteltu ja kannatettava. Ulkomaalaisten tahojen lisääntynyt kiinteistöomistus keskusteluttaa etenkin Kaakkois- ja Itä-Suomessa. Minimissään keskusteluissa esille nousee mainittu niin sanottu vastavuoroisuusperiaate, mutta erittäin usein myös muut aloitteen mukaiset keinot ulkomaalaisten maanomistuksen rajoittamiseksi. On mahdollista, että nykyisen tilanteen vallitessa ulkomaalaisten runsaan kiinteistöomistuksen kautta syntyy ristiriitatilanteita, joissa vastakkain ovat kansalliset ja ulkomaalaisten omistajien edut. Ulkomaalaisten tekemät kiinteistöhankinnat ovat selkeän merkittävästi nostaneet myös kiinteistöjen ja loma-asuntotonttien hintatasoa, jopa siten, että aivan tavalliset suomalaiset eivät useinkaan pysty kilpailemaan samoista kohteista. Siksi olisi selkeää nyt tämä Rossin tekemä aloite viedä eteenpäin.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen luonnon strategiset arvot ovat kansallinen asia myöskin. Totta kai silloin, kun maa- ja kaavoituspolitiikka pidetään käsissä, voidaan myös myydä ja vuokrata ulkomaille, mutta meillä pitää olla tietty kokonaishallinta. Tältä osin on kielteisiäkin ilmiöitä. Otan sen Koillis-Suomen, Kaakkois-Suomen tilanteen, jossa normaalilta, tavalliselta suomalaiselta mökit kaikkoavat käsistä, elikkä se hintataso alkaa muodostua hallitsemattomaksi, niin kovaksi, että tavallisella suomalaisella ei enää ole kesämökkipaikkamahdollisuuksia. Toinen asia on Kilpisjärven norjalaisten tilanne, jossa herkkään tunturiluontoon rakennetaan massiivisesti kunnan rakennustarkastajan hyväksymillä arvoilla. Kyllä nämä kansalliset asiat pitää pystyä linjaamaan.

Sitten toinen kysymys on, että ulkomaiseen pääomaan liittyvät myöskin rahanpesuun liittyvät uhat. Tämän takia pitää olla myöskin varma siitä, mikä on rahoituksen alkuperä, ja tässä mielessä myös turvallisuusasiat on varmistettava.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä ulkomaalaisten kiinteistöjen ostaminen puhuttaa paljon kansalaisia, ja varsinkin tämän vastavuoroisuusperiaatteen puuttuminen on semmoinen hyvin kuuma peruna. Siinä mielessä on hyvä, että edustaja Rossi on tehnyt tämän aloitteen ja tämä keskustelu tästä asiasta saadaan jälleen käyntiin. Toisaalta tämä on varsin monisäikeinen kysymys, ja tähän liittyy myös kiinteistönomistajan oikeus myydä omaa omaisuuttaan ja realisoida sitä. Se on yksi näkökulma, joka tässä pitää harkita. Mutta on hyvä, että nämä pelisäännöt kiinteistön myyntiin, kiinteistön vuokraamiseen Eta-maiden ulkopuolisille kansalaisille käydään läpi ja selkeytetään se säännöstö. Pitäisi tietysti luonnollisesti lähteä siitä näkökulmasta, että Suomen lakeja noudatetaan silloin, kun täällä omistetaan tai vuokrataan kiinteistöjä.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä on tärkeä aihe, ja juuri tämä vastavuoroisuusperiaate, mikä liittyy tähän kiinteistöjen omistukseen ja omistamiseen, sekä mielestäni myös sitten tämä myymiskysymys pitää ajatella niin, että siltä pohjalta, mitä Suomessa kansa, enemmistö, tässä haluaa, pitää täällä myös näitä asioita viedä eteenpäin. Jos esimerkiksi naapurimaassa nämä turvallisuuspoliittiset näkemykset painottuvat heidän lainsäädäntönsä pohjalta tässä, niin varmasti heillä on myös ymmärrystä siihen, jos esimerkiksi tämäkin teema on meillä yhtenä kysymyksenä. Sitten on paljon näitä, voisi sanoa, käytännönläheisempiäkin kysymyksiä, nämä kiinteistöjen arvon ylimääräiset nousut jne. Mutta todella tämä on tärkeä aihe, ja toivon, että tässä linja tiukkenee ja vastavuoroisuusperiaatetta aletaan noudattaa.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä aihepiiri on ollut aika ajoin esillä täällä eduskuntasalissa, ja useaan kertaan olemme kuulleet asiantuntijoita joistakin tähän teemaan liittyvistä yksityiskohdista myös tuolla ulkoasiainvaliokunnassa. Mielestäni on paljon ongelmia näissä Eta-alueen ulkopuolelta tulevien kiinteistöhankinnoissa. Siksi tämä asia pitäisi kerrankin tutkia oikein kunnolla, avata meidän lainsäädäntömme, katsoa, olisiko näitä porsaanreikiä mahdollista tukkia. Nimittäin Eta-alueen ulkopuolisten tekemiin kiinteistökauppoihin voi liittyä monesti myös rahanpesua. Tästä esimerkiksi keskusrikospoliisi on ollut kiinnostunut ja on tullut tällä asialla myös julkisuuteen. Myöskin Maanmittauslaitoksen mukaan näitä kiinteistökauppoja on erittäin vaikea Suomessa valvoa, resurssit eivät siihen riitä. Yritysten ja yritysryppäitten tekemät kaupat ovat sellaisia usein, että nämä kiinteistöt vaihtavat omistajaa sitten kuukausittainkin. Eli tämä on mahdoton yhtälö valvottavaksi. Siksi tarvittaisiin asian perusteellinen selvittäminen. Tämä on erittäin hyvä lakialoite.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä asiasta on nyt puhuttu muutaman vuoden aikana erittäin paljon. Kun alkoi esiintyä väitteitä siitä, että tähän liittyisi puolustuksellisia tai turvallisuuteen liittyviä yhteyksiä, niin otin asian esille ulkoasiainvaliokunnassa ja kutsuimme paikalle suojelupoliisin, Puolustusvoimat ja muita asiantuntijoita, joiden yksiselitteinen vastaus oli silloin muutama vuosi sitten, että mitään tällaisia turvallisuuteen liittyviä ongelmia tähän asiaan ei liity. Silti pidän erittäin tärkeänä, että tätä asiaa nyt lähdetään uudelleen selvittämään ja kaikilta osin valotetaan jokainen puoli. On hyvä, että tämä nyt tulee ajankohtaisesti uudelleen esille, koska kyllä tähän varmasti liittyy yhtä ja toista rahanpesuunkin viittaavaa, kuten olemme saaneet tosiaan kuulla. Eli toisin sanoen hyvä, että lähdetään selvittämään, ja tämä vaan taustaksi, että ainakaan tähän asti ei ole ollut näitä turvallisuuteen liittyviä näkökohtia vakavasti esillä.

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Markku Rossin aloite on erittäin kiitettävä ja samansuuntainen kuin minkä edustaja Tossavainen on myös tehnyt. Se tosiaan, mihin liian harvoin näitten venäläisten maakauppojen kanssa puututaan, on justiinsa tämä rahojen alkuperä, ihan niin kuin Rajamäki ja Paloniemi tässä kertoivat. Eli jos minä ostan maata, niin hyvin tarkasti selvitetään se, mistä ne minun tuloni ovat peräisin ja rahojen alkuperä, mutta sitten kun tullaan kultahampaat välkehtien kunnanisän puheille, niin silloin ei selvitetä. On ihan selkeitä viitteitä rahanpesusta, huume-, ase- ja ihmiskaupalla ansaitusta rahasta. Tällainen pitäisi tutkia ja ainakin estää. Kyllä minä olen myös huolissani siitä, vaikka nyt täällä Salolainen puhuikin, että aikaisemmin ei ole ollut viitteitä tästä turvallisuusuhasta. Mutta kun nytkin Kotkan Rannikkopataljoonaa ollaan lopettamassa ja ihan siitä vierestä myydään maita venäläisille, niin ainakin itse omalla tontillani olen hyvin huolissani.

Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ratkaisuna tähän asiaan kansainvälisessä ja koko ajan kansainvälistyvässä maailmassa ei ole kieltolinja vaan vastavuoroisuuteen pyrkiminen. Tässä suhteessa Suomen linja on ollut johdonmukainen.

Sen sijaan olen esittänyt, että Suomeen perustettaisiin erillinen kiinteistörekisteri ulkomaisista kiinteistö- ja tonttiomistuksista, mikä muun muassa voisi tehostaa kiinteistöveron perimistä. Tällä hetkellä meiltä kieltämättä puuttuu kokonaiskuva. Täytyy muistaa, että Itä-Suomi ja erityisesti Kaakkois-Suomi ovat hyötyneet voimakkaasti siitä, että kanssakäynti itänaapurin suuntaan on vilkastunut. Ei ole syytä rakentaa sille esteitä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itsekin olen saanut paljon kansalaispalautetta liittyen näihin maakauppoihin, joita venäläiset Suomessa tekevät noin 500 kappaletta vuodessa. Kansalaiset tuntevat epäluuloa ja suurta huolta siitä, että venäläisomistajia tulee naapuriin ostamaan meidän maitamme. Tässä ennen kaikkea olisi olennaista se, että kun suomalaiset ovat tehneet maakauppoja Karjalan alueella, niin siellä itärajan takana sovelletaan jatkossa erilaisia rajamäärityksiä. Jos Suomen puolella on kielletty ostamasta aivan rajalta maa-alueita, niin meillä on 3 kilometriä se rajavyöhyke, mutta siellä itänaapurin puolella se on jopa useita kymmeniä kilometrejä. Ennen kaikkea on tärkeätä, että suomalaiset viranomaiset ryhtyisivät toimenpiteisiin, jotta saadaan samat pelisäännöt koskemaan sekä suomalaisia että venäläisiä maanostajia.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalaisia on tosi paljon keskusteluttanut tämä Eta-maiden ulkopuolelta tulevien kiinteistöjen ostajien toiminta, ja en sitä ihmettele lainkaan. Siinä on täällä jo esille tulleita ongelmia pelisääntöjen noudattamisessa, mutta ennen kaikkea siinä, että jälleenmyynti eri yhtiöiden kautta on tiennyt sitä, että meillä ei ole selkeää kuvaa kiinteistörekisterissä, kuka ne kiinteistöt tai maa-alueet omistaa. Tällainen ei voi olla hyväksi meille täällä, koska meille kuitenkin kiinteistöomaisuusmassa on kaikkein tärkein ja kaikkein suurin omaisuuden muoto, mikä tässä maassa on. Meillä täytyy olla aina kaikkialla ja jokaisen omistuksen osalta selvyys rekisterissä siitä, kuka ne kiinteistöt omistaa.

Puhemies! Vastavuoroisuusasia on toinen tärkeä asia. Nyt kun Venäjä on myöskin WTO:n jäsen, niin siellä on myöskin selkeät säädökset tästä asiasta, millä tavoin kiinteistökauppoja, millä tavoin maa-aluekauppoja tehdään ja pitää toteuttaa. Tämä asia on myöskin otettava meidän huomioon silloin, kun maata ja kiinteistöjä ostetaan tuolta Venäjän suunnalta.

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinteistöjen omistuksissa yli maiden rajojen on totta vie tärkeää nimenomaan vastavuoroisuusperiaatteen noudattaminen. Tämänkin lakialoitteen perusteluteksteissä viitataan siihen, että nimenomaan pyritään tuomaan tilanne vastavuoroiseksi. Kuitenkin esitetyn aloitteen 1 §:ssä kiellettäisiin Eta-maiden ulkopuolinen omistus tyystin, joten tältä osin voi toki kysyä, mitä nyt tällä lakialoitteella ihan tarkalleen tavoitellaan.

Itse näen, että meidän pitäisi ensisijaisesti vaikuttaa siihen, että vastavuoroisuus toteutuisi etenkin itärajan takana niin, että myös suomalaisilla olisi samanlaiset oikeudet omistaa. Voin kyllä yhtyä edustaja Grahn-Laasoseen ja Leppään siinä, että tarvitsisimme erillisen rekisterin Suomessa ulkomaalaiselle omistukselle, mutta ei sitä ole syytä täällä kieltää. Niin kuin edustaja Lehti viittasi aiemmin, myös kasvun edellytysten näkökulmasta ulkomaalainen omistus ei suinkaan ole vain huono asia.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Venäläisten kiinteistöomaisuus on kasvanut sellaisiin mittasuhteisiin, että sen vaikutukset erityisesti Kaakkois-Suomessa eivät nykytilanteessa ole vain positiivisia. Kiinteistöjen hinnat ovat nousseet. Laajasti on myös esiintynyt vahvoja epäilyjä rahanpesun ja harmaan talouden liittymisestä moniin kiinteistökauppoihin. Viimeksi mainituista täsmällisen tiedon saaminen on vaikeaa, koska näiden tutkintaan ei ole riittävästi resursseja. Viime vuonna pelkästään Imatran ja naapurikunta Ruokolahden alueelta venäläiset ostivat 119 kiinteistöä. Todellista venäläisten omistuksessa olevaa kiinteistömäärää ei tiedetä, sillä tilastoissa näkyvät vain ostajat, joiden osoite on Venäjällä. Venäjän oma maakauppakielto mitätöi myös tasa-arvoisuuden ja vastavuoroisuuden periaatteiden noudattamisen maiden välillä. Tämä on käytännön haittojen ohella painava syy ryhtyä asiassa toimenpiteisiin.

Arvoisa puhemies! Jätin viime keväänä noin 40 edustajan allekirjoittaman toimenpidealoitteen. Tämä aloite pyrkii samaan päämäärään kuin nyt esillä oleva lakialoite.

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On erittäin hyvä, että tästä asiasta keskustellaan ja se on jälleen tapetilla. Tämä ei missään nimessä ole mitenkään mustavalkoinen asia, tässä on hyviä ja huonoja puolia. Pääsääntöisesti on hyvä, että omistuksia on yli rajojen.

Itse nostaisin kaksi asiaa yli muiden tämän suhteen. Toinen on se, että omistamisen pitäisi olla vastavuoroista. Meillä suomalaisilla pitäisi olla mahdollisuus ostaa entisestä Karjalasta maata samoin kuin venäläiset ostavat täältä Suomesta kiinteistöjä. Toinen on tietysti rahanpesupuoli, mikä huolettaa varmaankin meitä kaikkia täällä. On jo selkeitä viitteitä nyt siitä, että rahojen alkuperä näissä kiinteistökaupoissa ei aina ole se asianmukaisin mahdollinen. Ilman muuta pitää myöskin pitää huoli siitä, että näitä kiinteistöjä käytetään sitten ylipäätään kestävällä tavalla ja suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjen mukaisesti. Sekään ei välttämättä aina ole itsestäänselvää. Joka tapauksessa hyvä, että asia on tapetilla ja siitä keskustellaan.

Edelleen, kun edustaja Grahn-Laasonen tuossa esitti erillisen kiinteistörekisterin perustamista ulkomaalaisomisteisille kiinteistöille, niin se on erittäin kannatettava asia.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rossin tekemä lakialoite on erittäin hyvä ja kannatettava. Julkisesti on jo useissakin puheenvuoroissa otettu kantaa siihen, että Eta-maiden ulkopuoliset ostajat ovat ostaneet maa-alueita sekä sotilaallisesti että vesihuollon kannalta strategisesti erittäin tärkeiltä paikoilta. Tulevaisuudessa puhtaan juomaveden merkitys kasvaa ja korostuu, tämä lienee kaikille päivänselvää. Puhdas juomavesi ei ole muualla maailmassa ihan yhtä itsestäänselvää kuin meillä Suomessa. Me voimme venheellä soutaa puhtaan juomaveden päällä, ja se on sellainen arvo, jota on syytä kyllä korostaa. Tämän vuoksi on tarpeellista pitää suomalaisten hallinnassa meille tärkeät alueet muun muassa vesihuollon kannalta.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Rossin tekemää lakialoitetta.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan tähän loppuun: kiitoksia kommenteista, ja keskustelu jatkuu. Ensi tiistaina ilmeisesti tämän asian käsittely on täällä salissa. Kun en ole silloin paikalla, niin haluan tässä yhteydessä vaan todeta sen, että todellakin tämäntyyppisten asioiden eteenpäin vieminen voi myös edistää esimerkiksi Venäjällä tapahtuvaa maarekisterin ja kiinteistörekisterin muodostamista ja asian eteenpäin viemistä. Eli tässä on hirveän monta tällaista tarttumapintaa. Todellakin, jos lakivaliokunta ottaa tämän asian oikein käsittelyynsä ja selvittää tämän kysymyksen, tästä varmasti löytyy sellaista, jota voidaan viedä valtioiden tasolla eteenpäin.