Anne  Holmlund  /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt kun varsinaista esittelypuheenvuoroa ei tältä osin kukaan ole käyttämässä, niin ajattelin kuitenkin itse muutamalla sanalla hieman luonnehtia tätä valiokunnan mietintöä.

Tämä hallituksen esitys laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ei itse asiassa ole kovin paljon mitään muuttamista, vaan kyseessähän on starttirahakokeilun jatkaminen itse asiassa tämän lievästi sanottuna sanahirviönkin takana. Eli käytännössä vuoden 2005 alustahan työvoimatoimisto on voinut myöntää työllistämistukea starttirahana muullekin yrittäjäksi ryhtyvälle kuin työttömälle työnhakijalle. Tämä on ollut kaksivuotinen lakikokeilu, eli voimassaolo päättyy vuoden 2006 lopulla, ja tällä lailla nyt sitten käytännössä jatkamme vuoden 2007 loppuun saakka tätä kokeilua.

Silloin kun tätä ensimmäistä kokeilun osiota säädettiin, niin muistan, miten monilla tahoilla heräsi pelko siitä, että nyt käytännössä työttömät työnhakijat joutuisivat ikään kuin lapsipuolen asemaan ja työssä olevat ryhtyisivät yrittäjiksi ja ajaisivat ikään kuin ohitse. Tämä pelko on kuitenkin ollut tämän lain osalta täysin turha, ja kaiken kaikkiaan starttirahakokeilusta saadut alustavat kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä. Kaiken kaikkiaan starttirahahan on erittäin tehokas keino työllistää itsensä, ja jos mietitään työvoimapoliittisia keinoja, niin yksi niistä parhaista jo tilastojenkin valossa. Suomi tarvitsee myös lisää yrityksiä tulevaisuudessa. Sukupolvenvaihdoksien myötä hyvin monet yrittäjät luopuvat ja yritykset joutuvat jopa lakkauttamisuhan alle. Uskonkin, että starttiyrittäjyys voi olla yksi niitä apukeinoja, joilla pyritään tätä kehitystä torjumaan ja saamaan ikään kuin yritykset myönteiseen jatkoon myös sukupolvenvaihdosten jälkeen. Starttirahalla aloittaneita oli lähes 7 000, joista työttömiä oli 59 prosenttia ja ei-työttömiä 41 prosenttia. Eli käytännössä tästä voidaan huomata, että varsin tasaisesti noin puolet ja puolet, tai sanotaan että 60—40, jakautuu tämä starttirahaa käyttäneiden yrittäjien tai yrittäjiksi aikovien määrä.

Eräs keskeinen kysymys, mikä on mielestäni erittäin tärkeä, on starttirahan rahoituksen turvaaminen, josta myös aika paljon on käyty keskustelua tässäkin salissa. Eli käytännössähän starttirahakokeilu rahoitetaan työllisyysmäärärahoista, joiden käyttösuunnitelmassa starttirahoihin on vuoden 2007 talousarvioesityksessä ehdotettu 22 miljoonaa euroa. Käyttösuunnitelma ei ole tältä osin kuitenkaan sitova, vaan työllisyysmäärärahoja voidaan tarvittaessa käyttää starttirahoihin enemmänkin. Valiokunta onkin pitänyt tärkeänä, että hallitus huolehtii määrärahojen riittävyydestä kaikilla alueilla niin, että starttiraha voidaan myöntää yhtenäisin perustein kaikille siihen oikeutetuille. Tämä on mielestäni erittäin tärkeä kysymys, koska aikaisemmin kuului muun muassa sellaista keskustelua, että vuoden alussa kaikki määrärahan myöntöpäätökset oli tehty ja loppuvuodesta täysin kriteerit täyttävät henkilöt eivät enää voineet saada starttirahaa. Näinhän tietenkään ei saa olla, vaan lain tulee koskea koko vuotta ja olla tasa-arvoisesti kaikkien niiden käytettävissä, keillä siihen on oikeus.

Aloittava yrittäjä tarvitsee yleensä starttirahan lisäksi myös muuta rahoitusta, ja jotta starttirahoituksen laajennukselle asetetut tavoitteet yrittäjyyden lisäämiseksi toteutuisivat, niin hallituksen on syytä huolehtia siitä, että aloittaville yrityksille on tarjolla riittävästi lainarahoitusta. Tämä on tietenkin hyvin tärkeä kysymys. Starttiraha on vain yksi osa yrityksen perustamista, ja myös lainaraha on usein tässä tilanteessa erittäin tarpeen.

Koska nyt on kyse ainoastaan vuoden jatkoajasta tälle kokeilulle, on syytä odotella tuloksia. Nimittäin työministeriö on tilannut starttirahakokeilun arviointia varten tutkimuksen, jonka on tarkoitus valmistua aivan pikapuoliin eli syyskuun 2006 lopussa. Onkin ihan mielenkiintoista nähdä, millaisia tuloksia sieltä sitten saamme, ja niiden tulosten perusteella on käytännössä syytä sitten katsoa, tuleeko tätä lainsäädäntöä jollain tavalla muuttaa vai voidaanko jatkaa aivan tällaisenaan.

Täällä on vielä myös muutama keskeinen asia, joita haluan korostaa. Valiokunta on korostanut mietinnössään pienyritystoiminnan merkitystä työllisyyden parantamisessa ja pitää erittäin tarpeellisena sitä, että pienyritysten syntymistä ja kehittämistä edistäviin toimenpiteisiin panostetaan entistä enemmän. Onkin selvää, että starttirahakokeilun suosio osoittaa, että tarvetta tämän tyyppiseen aloittavan yrittäjän tukemiseen näyttää todellakin olevan.

Yhdestä kysymyksestä kävimme valiokunnassa paljon keskustelua, tai oikeammin yhdestä lauseesta. Suora siteeraus mietinnöstä: "Starttirahakokeilun piiriin kuuluvat ovat usein olleet paremmassa työmarkkina-asemassa olevia." Tämä on tietysti vähän tulkinnanvarainen kysymys, koska en tiedä, tuleeko meidän sitten erikseen eritellä, ketkä ovat olleet heikoimmassa työmarkkina-asemassa ja ketkä paremmassa. Kuitenkin pääsääntö on se, että kaikki, joilla on yritystoimintaan halukkuutta ja innokkuutta, voivat tämän tyyppistä rahoitusvaihtoehtoa käyttää.

Valiokunnan mietinnön lopussa on myös erittäin tärkeä kysymys, jota itsekin olen moneen otteeseen eduskunnassa korostanut. Valiokunta on pitänyt tärkeänä sitä, että starttiyrittäjille ja muille pienyrittäjille järjestetään työntekijän palkkaamiseen liittyvien velvoitteiden hoitamiseen liittyvää koulutusta ja neuvontaa ja erityisesti siksi, että kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen voidaan alentaa. Tämä on mielestäni erittäin tarpeellista, koska ainakin oman käsitykseni mukaan yksinyrittäjällä ja työnantajaksi aikovalla, joka ensimmäisen työntekijän palkkaa, ei välttämättä ole riittävän laajaa tietämystä ja tuntemusta suomalaisen työlainsäädännön merkityksestä ja työehtosopimusten vaatimuksesta. Siksi tämä kysymys on mielestäni erittäin keskeinen ja palvelee kokonaisuutena erittäin hyvin tätä starttirahalainsäädäntöä.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Kun muistelee tämän starttirahan lähtötilannetta ennen tätä 2005 tapahtunutta laajennusta ja muutosta, voi sanoa, että monta kertaa, kun se tuli meikäläiselle työssä eteen, mietti, millä perusteella tätä starttirahaa annetaan, koska siinä hukkakauraa kyllä tuli aika paljon. Mutta väittäisin, että tämä laajennus, mikä 2005 on tehty, on ollut hyvä asia, koska ainakin oma kuvitelmani siitä, kuka pystyy yrittäjäksi, on se, että täytyy olla jollakin tavalla jo vähän sitä yrittäjän vikaa elikkä osata hoitaa asiat. Se ei käy kenelle vaan, kelle starttiraha annetaan.

Tämä perusteltu muutos silloin 2005 on hyvä asia, ja nyt tämän jatko on tietysti tärkeä. Tällä työllistetään jonkin verran. Mutta täytyy muistaa se, että silloin kun puhutaan työllistämisestä ja yrittämisestä, niin eivät ne asiat niin kovin paljon saisi mennä sekaisin siinä. Se raja on hämärä, milloin ollaan ikään kuin valtion piikissä työntekijänä taikka sitten ollaan yrittäjänä. Siinä mielessä minusta, kun valiokunnan mietinnössä on näitä lausahduksia, kannattaisi sitten jossakin kohtaa tätä asiaa katsoa, kun tämä nyt lähtee liikkeelle ja kun seuraavassa vaiheessa laajennetaan, että kyllähän tämä rahoitus sitten menee jo tänne kauppa- ja teollisuusministeriön piikkiinkin, koska työvoimarahoista, työllistämisrahoista, tapellaan verissä päin, siitä, paljonko työllistetään ihmisiä aivan normaalityöllistämisen kautta. Jossakin kohtaahan tulee sitten raja tälle starttirahatoiminnalle, jolloin se on ihan puhdas yritystuki, jolloinka sen pitäisi mennä sitten kyllä minusta jo tänne kauppa- ja teollisuusministeriön puolelle.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Kun Kainuussa valmisteltiin Lex Kainuu -hanketta vuonna 1997 eli siis lähes kymmenen vuotta sitten, niin silloin esitimme, että Kainuu voisi olla kokeilualue myös siihen, että starttirahaa olisi myönnetty myös työelämässä oleville henkilöille. Olemme toki iloisia siitä, että työministeriö on napannut tämän ehdotuksemme ja toteuttanut sen vuonna 2005 ja että siitä on ollut niin myönteiset kokemukset, että nyt tällä lainsäädännöllä sitten vielä sitä aiotaan jatkaa.

Tässä mietinnössä pohditaan sitä, pitäisikö tämän tyyppiset tuet olla rahoitettuna ja hallinnoituna yritystukien kanssa, ja sitä kannattaa tietysti pohtia. Siksi toivonkin, että tämä olisi viimeinen kerta, kun tällaista väliaikaista lainsäädäntöä tehdään, kokeilua jatketaan. Tässä nyt tämän vuoden aikana pitäisi pystyä jo ratkaisemaan se, kummalla puolella tämä toiminta on. Jotenkin tuntuu sitten menevän tuolla työministeriössä ... No, en tiedä, mutta työministeriö pitää varmaan kynsin ja hampain kiinni tästä starttirahasta sen vuoksi, että siellähän nyt pelätään, että seuraavissa hallitusneuvotteluissa päädytäänkin elinkeinoministeriöratkaisuun, jolloin työministeriön asema kyseenalaistetaan ylipäätään. Näistä syistä saattaa olla sitten niin, että työministeriö haluaa pitää itsellään semmoisiakin asioita, mitä ei välttämättä enää kokonaisuuden ja hallinnoinnin kannalta sen ole järkevääkään pitää. Mutta sen sitten jäämme katsomaan, mitä sitten ensi vuoden puolella tässä asiassa tapahtuu — mutta silloin viimeistään on tapahduttava.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä varapuheenjohtaja Holmlund jo varsin hyvin esitteli tämän asian ja käydyn keskustelun, mikä valiokunnassa oli. Aika lailla ajattelen asiasta myöskin samalla tavalla kuin ed. Kauppila tässä kohdassa, että kyllä se useimmiten on niin, että ne yrittäjiksi lähtevät ovat sellaisia henkilöitä, jotka ovat ensin olleet palkansaajina työssä ja sieltä siirtyvät sitten yrittäjiksi. Siinä suhteessa tämän kokeilun jatkaminen on kyllä tarpeellista ja jopa välttämätöntä.

Olen itse ollut aikoinaan työllistämiskoulutuksessa ja työvoimapoliittisessa koulutuksessa opettajana, ja silloin yritettiin työttömistä kouluttaa yrittäjiä. Joistakin toki tulikin, mutta kyllä siinä usein oli sekin ongelma, mistä saa sen peruspääoman, että pääsee hommaan kiinni, ja ylipäätään se, että on niistä asioista sellainen osaaminen ja usko itseensä, että selviää myöskin itsenäisenä yrittäjänä. Se on kohtuullisen haasteellinen tehtävä, eli tosi tärkeä on tämä kohta.

Mitä tuossa valiokunnan mietinnössä tulee siihen, siirretäänkö tämä rahoitettavaksi esimerkiksi KTM:n yritysrahoituksen puolelta, sillä ei ole varmaan väliä, mistä tämä rahoitetaan, mutta vähän pelkään sitä ja toivon, ettei tämä tärkeä asia vaan sitten menetä rahoitustaan, jos tämä siirretään toiseen ministeriöön, kun se joutuu kilpailemaan erityyppisten hankkeitten kanssa siellä. Toivon hyvää jatkoa, että tämä asia myös jatkossa säilyy, ja jos sitä määrärahaa johonkin suuntaan muutetaan, niin toivottavasti sitä lisätään, koska Suomi tarvitsee uusia yrittäjiä, 70 000—80 000 uutta yrittäjää tarvitaan lähivuosina.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ehkä kokeilun aikana onnistunut starttirahakäytäntö olisi syytä vakinaistaa. Onhan tästä jo pitkä, hyvä kokemus.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kauppila omassa puheenvuorossaan toi esille sen, että tämä starttirahoitus tulisi siirtää kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen tai harkita siirtämistä sinne. Itse olen aika pitkälti ed. Satosen linjoilla, eli tietysti pääkysymys ei suinkaan saa olla se, kuka näitä rahoja hallinnoi, vaan tärkeää on se, että tämä järjestelmä toimii, ja siitä meidän pitää pitää huolta. Itsellänikin on lievä pelko siitä, että kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan alaisuudessa tämä starttiraha hukkuu suurempien yritystukikysymysten alle ja ei välttämättä olekaan enää niin toimiva järjestelmä kuin tänä päivänä.

Ed. Laxell toi tuossa omassa puheenvuorossaan aivan hyvin esille sen, voitaisiinko oikeastaan jo vakinaistaa tämä käytäntö. Tämän jälkeenhän meillä on kolmen vuoden kokemus asiasta, ja mielestäni silloin on viimeistään kohtuullista vakinaistaa tämä käytäntö ja myös parantaa tätä mallia, mikä nyt on ollut käytössä.

Susanna Haapoja /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen aikana työllisyys- ja yritystoiminta on kyllä kehittynyt, ja kiitos siitä kuuluu tietysti monille tässäkin salissa sen eteen työskennelleille, aikaisempinakin vuosina. Suomi tarvitsee yrittäjiä, ja aina kun yksikin työtön saa töitä tai työllistää itse itsensä, silloin on onnistuttu. Se on tietysti meidän kaikkien tavoite.

Tässä valiokunnan mietinnössä on hyvin mainittu tästä, että työministeriö on tilannut starttirahakokeilun arviointia varten tutkimuksen, joka valmistuu nyt syyskuun 2006 lopussa, ja tämän tiimoilta varmasti sitten harkitaan tätä vakinaistamista. Starttirahakokeilu ja -toiminta on Suomessa vakiinnuttanut asemansa ja on erittäin hyvä käytäntö. Kannatan kyllä ajatusta siitä, että se pysyisi työministeriön hallinnonalalla, jos me haluamme, että työttömät henkilöt perustaisivat yrityksiä ja pääsisivät näin siihen työn tekemiseen kiinni. Muutoin, jos asia jakaantuu, saattaa olla niin, että työtön henkilö kokee KTM:n vieraammaksi. En tiedä, onko näin, mutta se voisi ehkä olla näin.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Voin yhtyä tuohon ed. Haapojan kommenttiin, että tämä hallitus on yrittäjyyttä edistänyt monin tavoin.

Starttirahakokeilun kohderyhmää laajennettiin vuonna 2005, ja mietinnössä on todettu, että vuonna 2005 aloittaneista oli työttömiä 59 prosenttia ja ei-työttömiä 41 prosenttia. Työttömien osuus näistä 28 miljoonasta eurosta, jotka on käytetty, oli 20 miljoonaa suunnilleen tuosta summasta. Miehiä on ollut hitusen enemmän kuin naisia.

Edellisen kerran kun valiokunta on tehnyt mietinnön tästä starttirahakokeilusta 2004, niin silloin valiokunta on pitänyt tärkeänä, että starttirahat myönnettäisiin tämän enimmäismäärän mittaisena, 10 kuukauden mittaisena. Nyt kuitenkin tuo keskimääräinen kesto on ollut reilu 6 kuukautta elikkä työttömien osalta 30 viikkoa ja ei-työttömien osalta 24 viikkoa. Tässäkin on selvästi sitä ollut, että työttömien osalta tämä starttiraha on ollut pidempi.

Mutta joka tapauksessa, kun tämä kesto ei ole sitä 10:tä kuukautta, on erittäin tärkeätä se, että näille, jotka starttirahaa hakevat, ilmaistaan äärimmäisen selvästi se, että 10 kuukautta ei ole se, joka kaikille myönnetään, vaan se on se maksimi, koska tästä on jonkin verran epäselvyyttä tuolla alueella ollut ja sitten pettyneitä yrityksen aloittaneita ihmisiä on ottanut esimerkiksi meihin kansanedustajiin yhteyttä.

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että valiokunta toteaa täällä, että määrärahojen riittävyydestä on huolehdittava siten, että joka puolella Suomea kohdellaan samalla tavoin starttirahan hakijoita.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Mielestäni se ei ole mikään ydinkysymys, onko se työministeriön vai kauppa- ja teollisuusministeriön alainen. Jotenkin hiukan hämmästyttää se, että kun pienyrittämisestä puhutaan paljon myönteisesti ja kauppa- ja teollisuusministeriöhän on yrittäjäministeriö noin asiallisesti, niin nyt sitten törmätäänkin siihen, että siellä pienet yritykset jäävät jalkoihin. Tämä on aika mielenkiintoinen asenne varsinkin porvaripuolelta, että näin käy. Minä taas kun edustan työntekijäpuolta, niin kyllä minä hiukan suren sitä, kun nämä rahat ovat rajalliset, jos työministeriö rupeaa sisäisin siirroin lykkäämään rahaa vaikka tähän yritystoimintoon normaalin työllisyyden hoidon kustannuksella, niin että suo siellä vetelä täällä, ja tässä on aina riskinsä sille, missä se on. Siinä mielessä minusta kauppa- ja teollisuusministeriö ehkä puoltaisi, että se ainakin nostaisi hiukan arvostusta yrittäjyydelle, jos se olisi sen rootelissa. En tiedä, miten porvarit ajattelevat tästä.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kauppilalle toteaisin, että silloin, kun puhutaan siitä, onko joku työttömänä vai pystyykö hän työllistämään kenties itsensä, silloin minun mielestäni tuetaan kyllä esimerkiksi sitä työtöntä työllistymään, oli se sitten työministeriön kautta starttirahan avulla omaan yritykseen tai sitten muitten toimenpiteitten avulla toisen palvelukseen. Silloin kyse on tietyllä tavalla samasta asiasta, että joku pääsee pois siitä työttömyydestä.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Muistan hyvin silloin, kun tämä starttiraha alkoi ihan puhtaasti niin kuin työttömien hoidolla, että kyllä minusta jotenkin oli irvokasta se, että henkilö, joka esimerkiksi pahasti alkoholisoituneena joutui pois työpaikastaan, tuli starttiraha kourassa ja sanoi minulle, että Masa, lähdetäänkö rällästämään, että nyt on rahaa tietyksi ajaksi. Kyllä minusta joku kontrolli siinä pitää olla. Se ei ole tätä päivää, mutta se oli silloin alkuunsa. Kyllä minä arvostan yrittäjyyttä siinä mielessä, että siinä pitää olla jo silloin, kun starttirahan yrittäjyyteen ottaa, tositarkoitus.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Minusta tutkimukset kyllä osoittavat, että näillä on ollut tositarkoitus, nimenomaan näillä, jotka ovat palkansaajista starttirahalle lähteneet, jotka tässä nyt ovat kyseessä. Sinänsä, meneekö se KTM:n puolelta vai TM:n puolelta, niin kuten jo sanoin, en minä näe siinä mitään olennaista merkitystä. Mutta sen näen kyllä, että jos tämä siirretään KTM:n puolelle, niin vastaava rahamäärä täytyy kyllä TM:stä siirtää sinne, koska kyllä siitä TM:n rahan nykyisestä rahamäärästä on viisasta käyttää tällaiseenkin tarkoitukseen, joka oikeasti työllistää jonkun yrittäjän, ja lisäksi luultavasti tämä yrittäjä jossain vaiheessa työllistää vielä jonkun muunkin henkilön. Kyllä sitä kannattaa siihenkin käyttää, kun siitä rahamäärästä valitettavasti osa tulee käytetyksi sellaisiin toimenpiteisiin, jotka eivät johda työllistymiseen, vaikka niilläkin on oma arvonsa, mutta tämä on kuitenkin se hyvin ykköskohde siellä, niin että näen tämän kyllä erittäin tärkeänä.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy vielä todeta ed. Kauppilalle, että kyllä minä hivenen enemmän luotan työttömiin, jotka hakevat starttirahaa kuin mitä tuossa ed. Kauppilan edellisessä puheenvuorossa sanottiin. Uskon, että niillä, jotka starttirahaa hakevat, todella on tarkoituksena työllistää itsensä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä minunkin täytyy sanoa, että omalla alueellani starttirahan saajista poikkeuksetta on ihan hyvä käsitys. Oli uutta kuulla tuo äskeinen.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni on tärkeintä se, että tällä starttirahalla on voitu perustaa yrityksiä. Ennen kaikkea myöskin työttömät ovat tähän pystyneet. Se nyt on samantekevää, onko se työministeriön tai kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa, jos on saatu järkeviä yrityksiä syntymään ja ennen kaikkea työllistettyä ihmisiä. Sehän tässä on kaikista tärkeintä. Minusta on hyvä, että tätä lakia nyt vuodella jatketaan ja voidaan toimia tällä tavalla. Varmasti on niin kuin ed. Kauppila täällä sanoi, että on myöskin ongelmia ollut tällä puolella, ja miksei niitä olisi, mutta kuitenkin tämä on mielestäni erittäin hyvä asia, että tästä on näin myönteisiä kokemuksia.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Minusta tämä lakiesitys on sinänsä hyvä. En lähde sitä moittimaan. Mutta jos tätä jatkoa mietitään, niin minusta vaihtoehtona on joko työministeriö taikka kauppa- ja teollisuusministeriö, koska rahat molemmissa ovat rajalliset ja kysyntää on, etteivät ne ole mikään itsestäänselvyys. Mutta edelleen korostan sitä, onko sitten oikein, että työllisyyttä ruvetaan hoitamaan enemmän yrittäjyyden kautta.

Susanna Haapoja /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ei suinkaan varmaan työllisyyttä voida hoitaa pelkästään yrittäjyyden kautta. Minä en nyt enää lähde tähän saivarteluun mukaan, mutta vielä haluan korostaa, että valiokunta kiinnittää huomiota tähän yrittäjäksi ryhtyvien tukemiseen lainoituksella ja kiinnittää huomiota myös Finnveran korkotuettujen pien- ja naisyrittäjälainojen merkitykseen, että budjetissa aina huolehdittaisiin siitä, että kaikenlainen pienyrittäjien ja miksei isompienkin yritysten tukeminen on hyvällä tolalla.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni näissä asioissa on sillä tavalla, että tämä on oikean ratkaisun haarukointia koko ajan. Ympäristö muuttuu, tilanteet muuttuvat, ja vaaditaan melkoista mielikuvitusta niiltä, jotka ministeriöissä näitä asioita miettivät, ja niin kauan kuin vielä joitakin tuloksia tulee, tilanne on hyvä, koska se toinen vaihtoehto on sitten absoluuttinen syrjäytymiskehitys, ja sen hinta yhteiskunnalle on tosi rankka.