Täysistunnon pöytäkirja 90/2006 vp

PTK 90/2006 vp

90. TIISTAINA 26. SYYSKUUTA 2006 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

6) Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan päätökseksi eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta

 

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä puhemiesneuvosto ehdottaa eduskunnan työjärjestyksen täydentämistä, jonka nojalla eduskunta voi puhemiesneuvoston ehdotuksesta asettaa valiokunnan uudelleen valtioneuvoston tultua nimitetyksi eduskuntavaalien jälkeen. Mielestäni tämä uudistus, jota on pitkään valmisteltu, on tavattoman tärkeä ihan eduskuntatyön kannalta. Tätä asiaahan tutki myöskin toimikunta, joka ehdotti, että vaalikauden alussa asetetaan ainoastaan sellaiset toimielimet, jotka ovat eduskunnan toimintakyvyn kannalta ehdottoman välttämättömiä. Toimikunta katsoi, että suuri valiokunta pitää asettaa välittömästi, perustuslakivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta ja näistä muodostuva puhemiesneuvosto ja kansliatoimikunta.

Nythän on niin, että aina vaalien jälkeen, kun hallitus muodostetaan, valiokunnissa tapahtuu lähes täydellinen, ei täydellinen mutta erittäin merkittävä, kierto. Nyt jos tämä puhemiesneuvoston ehdotus menee läpi, niin tämä tietää selkeää järkeistämistä eduskunnan työhön ja mielestäni parantaa sitä ja, niin kuin täältä perusteluosasta voi lukea, ehkä säästää, ei oleellisesti, mutta jonkin verran myöskin kustannuksia eduskunnan osalta.

Tässä puhemiesneuvoston ehdotuksessa myöskin korjataan se tilanne, että eduskunta valitsee vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä koko vaalikauden ajaksi Euroopan neuvoston jäsenet Suomen valtuuskuntaan, samoin pankkivaltuutetut ja Suomen Pankin tilintarkastajat. Ainoastaan Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnan jäsenten valinta jää vielä valtiopäivittäin tehtäväksi. Mielestäni tämä on perusteltu ja hyvä esitys, ja toivon mukaan perustuslakivaliokunta tämän pikaisesti käsittelee ja tämä tulisi voimaan sitten ensi maaliskuun 22. päivänä pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen. Voi sanoa, että monta turhaa kokousta ja monta turhaa päätöstä jää sitten tämän jälkeen tekemättä. Minusta tämä on käytännönläheinen ehdotus, vaalien jälkeistä parlamentaarista toimintaa selkeyttävä.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä uudistus valiokuntapaikkojen jakoon on erittäin tervetullut, enemmän kuin ehkä arvaattekaan. Vanha käytäntö on sellainen, että kansanedustajaa, joka on johonkin valiokuntaan valittu, ei voida edes koko ryhmän päätöksellä siitä pois vaihtaa, vaan siihen tarvitaan kyseisen henkilön oma eroilmoitus. Varsinkin tilanteessa, missä hallitus vaihtuu kokonaisuudessaan, hallituspuolueet vaihtuvat, voi tulla isojakin muutoksia ryhmien valiokuntapaikkajaossa, ja silloin se voi tarkoittaa monenlaisia muutoksia. Nykyjärjestelmässä on voinut käydä niin, että kun henkilö on valittu johonkin tehtävään, sitten joku toinen henkilö, joka olisi siihen ollut sopivampi, ei olekaan siihen päässyt siksi, että kyseinen henkilö ei halua erota.

Itsekin olen kokenut tämän viime vaalien jälkeen, kun valiokuntapaikat jaettiin. Kun silloinen ministeri Korhonen jäi ilman valiokuntaa, niin ryhmässämme ei löytynyt ketään muuta, joka olisi suostunut siirtymään omalta paikaltaan pois, jolloin ed. Immonen vaihtoi paikkaa kanssani ja minulle jäi loppukädessä tulevaisuusvaliokunnan jäsenyys. Se johti siihen tilanteeseen, että minulla oli kaksi aamupäivävaliokuntaa päällekkäin, mikä työ oli täysin mahdoton hoitaa, ja jouduin luopumaan toisesta eli tässä tapauksessa perustuslakivaliokunnan jäsenyydestä. Mutta toki minulla eduskunnassa tekemistä on senkin jälkeen ollut. Tulevaisuusvaliokunta on ollut erittäin mielenkiintoinen ja haasteellinen paikka erityisesti näin oppositiossa ollessa.

Mutta jotenkin kyllä huomasin sen, että tuollainen tilanne, missä joudutaan vaihtamaan puoliväkisin paikkoja, kyllä johtaa epätarkoituksenmukaisiin loppuratkaisuihin. Uskon, että isommissa puolueissa tämä on vielä hankalampi tilanne, kun näitä siirtyviä henkilöitä pitäisi olla useampia. Tämä on erittäin tervetullut uudistus, ja toivon, että sitten kivuttomasti seuraavien vaalien jälkeen tämä uudistus lähtee käyntiin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Yhdyn niihin näkemyksiin, että tämä on oikein erinomainen esitys. Tämä on poliittisen elämän todellisuuden mukainen esitys nyt. Minusta tässä on sisällä loistava pro gradu -tutkielman aihe valtio-opin laitoksille, jotta selvitetään se, miksi tätä ei ole pystytty toteuttamaan aikaisemmin. Mikä on ollut se erityinen syy, poliittinen, inhimillinen syy, joka on estänyt näin menettelemästä? Jos siihen löytää loogisen selityksen selittämään sen ajassa, niin sehän tarkoittaa sitä, että siinä on suorastaan väitöskirjatasoinen oivallus kysymyksessä, koska se paljastaa jotakin aivan syvintä tästä meikäläisestä poliittisesta järjestelmästä, koska talonpoikainen järki sanoo, että juuri näinhän pitää tehdä.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa puhemies! Muistan, kun tästä käytiin keskustelua maa- ja metsätalousvaliokunnassa ja silloin pohdittiin sitä, että erittäin paljon tapahtuu EU-asioissa, joita maa- ja metsätalousvaliokunta seuraa aktiivisesti viikoittain, ja pyysimme silloin miettimään, onko maa- ja metsätalousvaliokunta sellainen, joka olisi tärkeä myös valita jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Mutta kuten tästä nyt olen ainakin itse lukien ymmärtänyt, niin periaatteessa, jos erityisiä tarpeita on, joku muukin valiokunta voitaisiin myös tarvittaessa nimittää kuin mitä tässä on lueteltu. Tämän haluan tässä vaan tuoda esiin käydystä keskustelusta.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa puhemies! On todella helppo yhtyä siihen, mitä täällä ed. Pulliainen toi esille, että talonpoikaisen järjen olisi pitänyt jo aikaa sitten sanoa, että näinhän täytyisi menetellä, kun kuitenkin tämä parlamentti on aika vanha, juhlimme jo sataa vuotta, ja tätä käytäntöä ei ole voitu muuttaa, vaikka tämä on tiedetty, tämä ongelma on ollut jokaisten vaalien jälkeen. Erittäin kipeitä asioita myöskin henkilötasolla on sattunut sen takia, joten on todella hyvä, että tämä muutetaan.

Sitten mitä tulee näihin muihin valiokuntiin, mitä toimikunta on nimennyt ja esille tuonut, niin totta kai jokaiselle löytyy perusteluja, mutta me jokainen tiedämme, että se ensimmäinen kuukausi vaalien jälkeen on omalla tavallaan niin hektistä aikaa, että ei silloin lainsäädäntötyö lähde käyntiin, enkä minä usko, että ne EU-asiatkaan niin kiireellisiä maatalouden kohdalla ovat, että siinä tätä tarvitaan. Sitähän voi harkita sitten, jos siihen on tarvetta.

Arvoisa puhemies! Vielä totean — tosin ei nyt ed. Nurmi ole paikalla — että muun asian yhteydessä ed. Nurmi toi esille sen, että valiokuntien kokoukset pitäisi tehdä julkisiksi ja avoimiksi, mikä liittyy mielestäni myöskin tähän eduskunnan työskentelyyn. Olen kyllä ehdottomasti sitä mieltä, että parlamentissa valiokuntien kokousten pitää olla asiantuntijoiden ja kansanedustajien keskinäisiä ja niitä ei pidä avata julkisuudelle.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä mainita tämän muutoksen tähän tilanteeseen, parannuksen, joka esimerkiksi vuonna 95 vaalien jälkeen tapahtui. Kun valittiin valiokunnat ja vasemmistoliiton ryhmästä erkani muutamia henkilöitä oppositioon, niin osassa valiokuntia hallituspuolueen kansanedustajan paikalla istui opposition edustaja. Sellainen tilannehan voi syntyä muissakin puolueissa joskus, jolloin on kohtuullista tietysti, että hallituksen ja opposition välinen voimasuhde säilyy oikeanlaisena ja muutenkin että valiokuntaryhmät toimivat sellaisina kuin pitää toimiakin.

Keskustelu päättyy.