Eeva-Maria Maijala /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esitykseni vakuutussopimuslain muuttamisesta tulee käytännön elämästä. Kyse on ensin ihan yksittäisestä, sitten useammankin henkilön esille tuomasta käytännön ongelmasta, eli on tullut esille todellinen muutoksen tarve lakiin.

Ehdotan siis vakuutussopimuslain muuttamista siten, että jatkuvan vahinkovakuutussopimuksen irtisanominen tulee toimittaa saantitodistusta vastaan. Näin estetään sellainen tilanne, että esimerkiksi postinkulussa tapahtuvien hävikkien vuoksi vakuutuksenottaja jäisi väärään käsitykseen vakuutuksen voimassaolosta. Vahingon sattuessa vakuutuksenottaja ei tällöin joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, kuten muutamissa tapauksissa on käynyt.

Nyt sitten perusteluna tälle esitykselleni on se, että nykyinen lainsäädäntö lähtee siitä, että vahinkovakuutuksen irtisanominen vakuutuksen-antajan puolelta on pätevä, kun irtisanomista koskeva kirje annetaan postin kuljetettavaksi, siis vain yksi kirje, ei edes muistutuskirjettä tarvitse laittaa matkaan.

Tiedoksisaantia todisteltaessa lähettämisperiaate on ensisijainen saapumisperiaatteeseen nähden. Todistukseksi vakuutuksen irtisanomisen pätevyydestä riittää siis se, että vakuutusyhtiöstä asiaa koskeva kirje on lähetetty asianmukaisesti eteenpäin. Mitään kirjallista todistetta ei tarvitse olla siitä, että kirje on edes lähetetty sieltä vakuutusyhtiöstä. Eli yksi kirje laitettu postin mukana menemään eteenpäin, se riittää vakuutusyhtiölle lain mukaisesti.

Mutta me kaikki tiedämme sen, että postia menee joskus vääriin osoitteisiin. Kaikki henkilöt eivät välttämättä lähetä tällaista väärin postitettua kirjettä edelleen vaan hävittävät sen. Meillä itse kenelläkin, ainakin minulla, on kokemusta siitä, että postiimme on tullut useita kertoja toisille ihmisille tarkoitettuja kirjeitä. Pakko kertoa tässä esimerkkinä, että kerrankin meidän postilaatikkoomme tuli yksi pankin tiliote, joka oli yhden meidän kylän isännän tiliote. Kaikki ovat puhuneet, että se on rikas mies. Ai että olisi haluttanut aukaista se kirje, mutta emme me sitä aukaisseet, enkä tiedä tänä päivänäkään, onko se mies rikas vai ei.

Sitten julkisuudessa on usein keskusteltu postissa tapahtuvasta hävikistä. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi heinäkuun 22. päivä vuonna 2011 siitä, että Helsingin postikeskuksessa oli rikkoontunut postia pahimmillaan yli sata kiloa päivässä. Voiko tämä olla totta? Tieto vakuutuksen irtisanomisesta voi jäädä saamatta myös jonkin vastaanottajan puolella tapahtuneen inhimillisen erehdyksen vuoksi.

Jälkikäteen todistelu siitä, onko irtisanomisilmoitus tullut perille, voi osoittautua vaikeaksi. Mikäli tieto jatkuvan vahinkovakuutuksen irtisanomisesta ei ole saavuttanut vakuutuksenottajaa ja vahinko sattuu vakuutuksen irtisanomisen jälkeen mutta ennen kuin vakuutuksenottaja on saanut tästä tiedon, voivat vakuutuksenottajalle tästä koituvat seuraukset olla muuten todella vakavat ja raskaat.

On selvää, että kaikkeen oikeudellisesti merkittävään toimintaan ei voi liittää todisteen kirjallista saantitodistusta, vaan on luotettava meidän oloissamme melko varmaan postinkulkuun, mutta erittäin tärkeissä tilanteissa, tärkeissä postilähetyksissä, käytetään kuitenkin edelleen kirjattua kirjettä tai muuta sellaista tapaa, jolla varmistetaan vastaanottajan todella saaneen asiakirjat haltuunsa. Esimerkiksi kun tuomioistuin tai syyttäjä toimittaa haasteen asianomaiselle henkilölle, on se oikeudenkäymiskaaren 11 luvun mukaisesti tehtävä postitse saantitodistusta vastaan tai edellytetään asianomaiselta todistus tiedoksiannon vastaanottamisesta. Jatkuvan vahinkovakuutuksen irtisanomista vakuutuksenantajan puolelta voi ainakin joissakin tilanteissa verrata tärkeydeltään tällaisiin asioihin.

Vakuutuksenantajille näistä kirjeistä aiheutuvat mahdolliset kustannukset eivät ole kohtuuttomia. Jo yksi tapaus mielestäni on riittävä korvaamaan nämä kustannukset. Elikkä juuri siinä tilanteessa, kun henkilö virheellisesti kuvittelee vakuutuksen olevan voimassa, siitä voi aiheutua tuntuvia seurauksia, ja yrittäjän ollessa kyseessä tällainen tapaus voi tuhota kokonaisen yritystoiminnan ja elinkeinon.

Näin ollen edellä esitetyn perusteella esitän, että vakuutussopimuslain 16 §:n 2 momentissa olevaa kohtaa muutetaan siten, että kun nykyinen teksti on, että "irtisanomista koskeva ilmoitus on lähetettävä vakuutuksenottajalle viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä", tämän virkkeen perään lisätään virke: "Ilmoitus on toimitettava postitse saantitodistusta vastaan."

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Vahinkovakuutussopimuksen irtisanominen on varsin järeä ja ilmeisesti aika harvinainenkin toimenpide, mutta jos ja kun sellainen tapahtuu, minusta siitä pitäisi tiedottaa saantitodistusta vastaan. Tämän vuoksi kannatan edustaja Maijalan lakialoitteen toteuttamista lainsäädännössä.

On selvää, että saantitodistusmenettely on aika raskas menettely, mutta mielestäni sen käyttöä on aika turhanaikaisesti vähennetty viime vuosina ja viime aikoina. Lakimieskoulutuksen saaneena rakastan saantitodistusmenettelyä. Se varmistaa tiedon perillemenon. Uskon, että edustaja Maijalallakin jo kokeneena kansanedustajana on tässä jokin käytännön tapaus taustalla, kun hän on tämän hyvin asiallisen lakialoitteen tehnyt.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Todellakin alun perin esityksen taustalla oli yksi käytännön esimerkki, ja sitten, kun tästä oli Lapin Kansassa juttua, sen jälkeen minulle tuli useita puhelinsoittoja tapauksista, missä muutkin olivat tämän tilanteen kohdanneet.

Mikä oli minusta tässä tilanteessa todella paha, oli se, että kyse oli yrityksestä, joka oli kyllä sitten myöhemmin maksanut vakuutuksensa, mutta ei hän ollut omasta mielestään saanut ikinä tätä irtisanomisilmoitusta. Vahingot olivat todella suuret, eikä niitä käräjäteitsekään pystytty mitenkään korjaamaan, mutta koko asia olisi voitu korjata sillä, että olisi ollut yksi kirjallinen todiste siitä, että tämä kyseinen vakuutussopimus on irtisanottu. Todellakin, ihan niin kuin Kivirantakin sanoi, käräjäoikeudessa kokemukseni on se, että suhteellisen helpolla tavalla nämä saantitodistukset voidaan toimittaa perille.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Tämän edellä kuullun perusteella kannatan Maijalan lakiesitystä.

Pitkään maaseudulla asuneena koin itse yllätyksen postinkulussa viime vuodenvaihteessa, kun päätin siirtää Salon Seudun Sanomat tulemaan kakkosasuntooni ja ajattelin, että homma on sillä selvä, kun ilmoitan Salon Seudun Sanomille osoitteen, mihin se pitäisi lähettää. Sitten odottelin viitisen päivää, kun ei lehteä vain näkynyt eikä kuulunut. Sitten soitin Salon Seudun Sanomiin, tarkistin osoitteen, ja osoite, mihin olin pyytänyt lähettämään, oli siellä ihan oikein. Sitten soitin paikalliseen postikonttoriin, ja siellä minulta kysyttiin, että olettekos ilmoittanut, että otatte vastaan postia tähän osoitteeseen. Kaupungissa postin vastaanottamiseen ei riitä se, että osoite on oikein ja luukku on ovessa. Se on yllättävää, ja saattaa olla monelle suomalaiselle epäselvää, että tämmöisiä kaikenlaisia paragrafeja on olemassa, että Posti ei hirveästi tiedota näistä.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Itsekin asustelen maaseudulla, ja minulla on useampiakin kokemuksia siitä, että posti ei aina tule perille, taikka jos lähetys tulee, niin se on jossakin vaiheessa avattu. Näin ollen en luota sataprosenttisesti siihen, että näinkin merkittävä kirje voi tulla perille, vaikka Posti muutoin toimii hyvin, mutta aina poikkeuksia tapahtuu.

Nimenomaan, kun vakuutuksen irtisanomisella voi olla merkittäviä taloudellisia seuraamuksia, sellaista mahdollisuutta ei saa olla, että tulee tulkinta, onko vakuutus voimassa vai eikö se ole. Silloin kun sen päättyminen toimitetaan vakuutuksenottajalle tiedoksi saantitodistuksella, sen jälkeen kaikki tulkinta ja spekulaatio poistuvat siitä. Jos vahinko tapahtuu, niin vakuutuksenottaja tietää, että vakuutus ei ole enää voimassa. Tämän takia minä kannatan erinomaisen hyvää lakiesitystä. Toivon, että se tulee saamaan käsittelyssä lain voiman ja päästään tästä ongelmasta eroon.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan." Näin lukee Olaus Petrin tuomarinohjeessa, joka löytyy muun muassa Suomen lain teoksen alkulehdiltä. Eli kyse on tässä puhtaasti oikeudenmukaisuudesta, ja sitä toivomme tällä toteutettavan.