Täysistunnon pöytäkirja 91/2013 vp

PTK 91/2013 vp

91. TIISTAINA 1. LOKAKUUTA 2013 kello 14.04

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys eduskunnalle voimalaitosverolaiksi sekä laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 §:n ja verotilistä annetun lain 1 §:n muuttamisesta

 

Lasse  Männistö  /kok:

Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä täällä hallituksen esitys voimalaitosverosta, jolla kerättäisiin kiinteistöverotuksessa 50 miljoonaa euroa vuosittain uusiutuvan energian tuotantolaitoksilta, eli niin sanottu windfall-vero.

Ehkä aluksi voi pohtia tätä aikaa, jota me elämme. On tietenkin kaikille selvää, että valtion verotulot ovat vähentyneet ja julkinen talous on epätasapainossa, ja siitä näkökulmasta toki se, että valtion verotuloja pyritään lisäämään, on ihan arvokas ja kannatettava tavoite, mutta oikeastaan tämän esityksen osalta näitä muita positiivisia puolia on aika vaikea löytää. On nimittäin myös niin, että tässä ajassa etenkin uusimman tutkimustiedon valossa päästöjen vähentäminen on asetettava keskiöön ja sitä kautta vihreä energiapolitiikka varmasti kärsii, jos päästöttömiä energialähteitä ruvetaan lisää verottamaan. Tässä verossa kyse on nimenomaan pistemäisestä verosta päästöttömille energiamuodoille. Oikeastaan kolme neljäsosaa veron tuotosta kerättäisiin suomalaiselta vesivoimalta, ja voi kysyä, mikä järki on päästöttömien energialähteiden lisäverolla tässä ajassa.

Kolmanneksi voi nähdä, kun Suomen talous on haasteiden keskellä, että erityisen olennaista ovat suomalaiset työpaikat, investoinnit ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyky. Voi helposti nähdä, että tällainen ylimääräinen lisävero päästöttömän energiantuotannon osalta heikentää investointiympäristöä. On selvää, että tämä poliittinen viesti jollain tasolla vähentää halukkuutta investoida päästöttömään tuotantoon. Kun tämän päästökaupan perusperiaate on nimenomaan tukea päästöttömiä energiamuotoja, niin voi nähdä, että jollain tavalla ristiriita tämän veron ja globaalin energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden välillä on selvä.

Sen lisäksi nyt käsittelyssä olevassa esityksessä voimalaitosten rakennusten ja rakennelmien veron perusteena ovat jälleenhankinta-arvot. Voi kysyä, millä tavalla nämä oikein kuvaavat päästökaupasta saatua niin sanottua ansiotonta voittoa eli onko tämän veron peruste ylipäätään oikea.

Kolmanneksi tietenkin voi arvioida, mitkä ovat tämän veron aiheuttamat haitat suhteessa sen hyötyihin. Esimerkiksi Mankala-yhtiöiden osalta tämä lisäkustannus siirtyy suoraan osakkaiden maksettavaksi. Esimerkiksi täällä Helsingissä voidaan suoraan laskea, että pelkästään kunnallisen energiayhtiön kautta lisämaksu helsinkiläisille vuosittain on yli miljoona euroa joka ikinen vuosi. (Mauri Pekkarinen: Helsingin siirtoverkko siirtyy muun maan maksettavaksi!)

Sen jälkeen voi päätyä vain lopputulokseen, että kilpailukyky on asetettava keskiöön, ja näen, että nyt itse asiassa energiapolitiikassa kannattaisi ottaa juuri päinvastainen suunta, ei välttämättä pisteverojen lisäämisen muodossa vaan pikemminkin niin, että tuettaisiin päästötöntä, uusiutuvia energialähteitä hyödyntävää energiapolitiikkaa. Sen lisäksi toki toivon laajemminkin, että kaikki uudet investoinnit päästöttömiin energialähteisiin Suomessa muodostuvat kannattaviksi. Toivon, että yksikään ydinvoimakeskustelussa viime aikoina esillä ollut hanke ei ole puoluepoliittisen tai poliittisen arvioinnin kohteena, vaan toivon, että niissä keskitytään puhtaasti kustannusten ja tuottojen analyysiin, mikä ei ole poliittinen kysymys vaan sijoittajien itsensä arvioitavissa.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Männistö käsittelikin varsin perusteellisesti tätä voimalaitosveroa, ja puutun vain kahteen erilliseen kohtaan tiiviisti. Ensimmäinen on yrityselämän kilpailukyky ja toinen on tämä energiaomavaraisuuskeskustelu, jota viime vuosina me olemme hyvin paljon käyneet.

Ensinnäkin tähän elinkeinoelämän kilpailukykyyn: On usein sanottu, että yksi Suomen kilpailukyvyn elementti on energia, kilpailukykyinen energian hinta, ja tässä tapauksessa voi helposti sanoa, että mikäli tämän tyylisiä muutoksia tehdään, niin se on energiahintakysymys. Energian hinta nousee, ja jälleen yksi kilpailukyvyn elementti on entistä haasteellisemmassa tilanteessa.

Toinen erittäin tärkeä kilpailukyvyn elementti on ollut meidän kehittämämme Mankala-yhtiöt, eli teollisuus on myöskin omistanut energiantuotantoa omalta taholta, ja sitten on saatu kustannuksen mukaisesti ilman voittoa energiaa tästä omasta tuotannosta, jolloin tuleekin hyvä kysymys, että mikä on se ansioton voitto, jos tässä ei ole voittoa näitten Mankala-yhtiöitten toimesta aikaisemminkaan tehty. Eli silloin verot tulevat suoraan asiakkaiden maksettavaksi, suoraan sekä kuluttajien puolelle että myöskin yrityspuolelle. Tämä on yksi elementti taas, josta keskustellaan, että paljonko meillä on tulevaisuudessa Suomessa työpaikkoja verrattuna kenties joihinkin muihin maihin, eli en pidä siinä suhteessa hyvänä uudistuksena, kun keskusteltiin siitä, että nyt ei yhtään lisää kustannuksia yritystoiminnalle ja ennen kaikkea teollisuudelle, joka käyttää paljon energiaa.

Toinen teema, joka on ollut paljon esillä viime vuosina, sekä tällä kaudella että viime kaudella eduskunnassa, on energiaomavaraisuus. Sähkönkin osalta energiaomavaraisuus tai sähkön omavaraisuus on noin 75 prosenttia, jolloin täytyy kysyä, että lisäävätkö tai heikentävätkö tämän tyyliset verot, joita me ymmärrämme lähinnä valtiontalouden näkökulmasta, investointihalukkuutta Suomeen. Fortumhan on kärjekkäästi jopa sanonut, että on ollut helpompi tai vakaampi toimintaympäristö naapurimaassa investoida kuin Suomessa, ja se on aika huolestuttava viesti, että Suomea ei pidetä vakaana investointiympäristönä. Siinä suhteessa tämä on aika mielenkiintoinen, ja minä olisin toivonut tämän tyylistä analyysia myöskin tässä.

Tai toinen näkökulma, kun puhutaan, että ansiotonta voittoa tässä verotetaan: Meillä samanaikaisesti pitäisi uusia koko energiapuolen investoinnit, että ne tehtäisiin uusiin, innovatiivisempiin energioihin Suomessa, sanotaan vaikka jätteestä kultaa -konsepti, jossa yhtenä tulee energiaa, sähköä. Kuinka paljon se vähentää mahdollisuuksia näiltä yrityksiltä tehdä tämän tyylisiä uusia, ehkä vähän tulevaisuuteen suuntautuviakin investointeja, jotka voisivat olla myöskin vientiasioita sitten tulevaisuudessa? Eli jälleen kerran tämä vero nostaa rahoituskustannuksia.

Siinä suhteessa pidän haastavana tätä esitystä, jonka ymmärrän lähinnä vain niin, että valtion puolella pitäisi saada verotuloja. Mitkä ne käytännön vaikutukset, kerrannaisvaikutukset vaikka työpaikkojen muodossa ja investointipäätösten muodossa ovat — se ei välttämättä kuitenkaan ole hyödyksi koko kansantaloudelle eikä myöskään valtion verotuloille.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ole hallituksen puolesta tätä asiaa täällä vastaamassa ja en kaikin puolin edes kannata tätä esitystä, mutta kyllä nyt on ihan pakko korjata kahdessa edellisessä puheenvuorossa esille tullut, minusta ihan perustavaa laatua oleva virheellinen käsitys.

Edellä sanottiin, että tämä ei niin kuin innosta investoijia tulemaan Suomeen ja investoimaan uusiutuviin energialähteisiin. Edellisessä puheenvuorossa sanottiin, että tämä vähentää investointihaluja päästöttömiin vaihtoehtoihin. Miten tämä niitä vähentää, koska eihän tämä vero koske uusia investointeja ollenkaan, ei sentinkään vertaa? Ei sentinkään vertaa. Tämä koskee niitä vanhoja investointeja, jotka ne vanhat investoijat ovat tehneet niihin ydinvoima- ja eräissä tapauksissa vesivoimainvestointeihin, ei lainkaan uusia investointeja, jos uusi investoija tänne tulee.

Tämän verran minusta hallitusta pitää puolustaa ja kertoa, muistuttaa, mikä tämän sisältö on. Korostan: minä en kannata kaikin osin tätä ja tulen kohta kertomaan, miltä osin en kannata.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän se tietysti on myöskin niin, että Suomen kokoisessa markkinassa, Suomen kokoisessa maassa ei nyt ihan hirvittävästi näitä energiapuolen investoijia ole eikä suomalaisia yrityksiä, että tänne ei ihan kuin sieniä sateella niitä nouse. Jos katsotaan, että ne yhtiöt, jotka toimivat, jotka ovat tehneet jo aikaisemmin investointia, joutuvat niistä vanhoista investoinneista, jotka ovat vielä puhtaitten energialähteiden investointeja, maksamaan nyt sitten jälkikäteen veroa, niin kyllähän se ilman muuta houkuttaa miettimään sitä, mihinkä ne käytetään: käytettäisiinkö ne investointeihin vai käytetäänkö ne verojen maksuun. Ehkä tässä kuitenkin jonkinlainen korrelaatio on myöskin vanhojen yhtiöiden osalta.

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkariselle voi todeta, että oikeastaan kahdesta suuntaa. Niin kuin puheenvuorossani totesin, mikäli edustaja Pekkarinen sen tarkkaan kuunteli, tämän veron antama poliittinen viesti vähentää halukkuutta investoida päästöttömään tuotantoon. Niin kuin varmasti kaikki tietävät, investointipäätökset energiatuotantoon ovat poikkeuksellisen pitkäaikaisia ja myös tuotot niistä saadaan vasta vuosien kuluttua, joten tästä näkökulmasta jatkuvuus ja ennustettavuus ovat niitä keskeisiä elementtejä, joilla voimme tukea investointeja päästöttömään tuotantoon. Sen lisäksi vero nostaisi yhtiöiden rahoituskustannuksia, koska liiketoiminnan kannattavuus heikkenee tämän veron takia, ja on aivan selvää, että jos liiketoiminnan kannattavuus heikkenee, niin yleisellä tasolla se silloin vähentää investointihalukkuutta. Eli vaikka tämä vero kohdistuukin olemassa oleviin laitoksiin, ei uusiin investointeihin, niin välillisesti se kuitenkin vähentää investointihalukkuutta uusiutuvaan energiatuotantoon, päästöttömään energiatuotantoon, ja tämä on erittäin huono viesti.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliittinen viesti, mikä se on? Ensinnäkin poliittinen viesti on se, että tämä ei koske uusia investointeja eikä vuoden, oliko se, 2004 jälkeen tänne tehtyjä investointeja, ei edes ihan uusiakaan. Kymmenen vuotta vanhoja ja tästä eteenpäin olevia investointeja tämä vero ei koske. Kaiken lisäksi tällä verolla kerätään niitä rahoja — ja se on se toinen poliittinen viesti — joilla rahoilla niitä, jotka investoivat uusiutuviin, tuetaan, niitä uusiutuvia investointeja. Näinkinhän tämän asian voi... Nyt minä vielä kolmannen kerran korostan, että tässä on asioita, joita en hyväksy kaikilta osin, mutta tämä perusprinsiippi, minä pidän siitä kiinni, että yritän sanoa, niin kuin minä koen tämän asian. Tässä puhujat minun mielestäni vähän tulkitsevat väärin.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä ymmärrän hyvin tämän keskustelun, mutta metsäteollisuus on viestittänyt tästä sillä lailla, että metsäteollisuus haluaa nimenomaan kaupallistaa näitä uusia biotalouden tuotteita, kehittää nykyisiä tehtaita, ja sieltä on tullut tämmöistä viestiä, että tämmöinen kotikutoinen lisätaakka ei tähän kannusta vaan ajaa teollisuuden toimeliaisuutta muille maille. Kyllä se on aika vahva viesti, ja sitä pitäisi kyllä kuunnella. Siinä mielessä ymmärrän edustaja Männistön ja edustaja Jaskarin huolen tästä aiheesta. Itse jaan tämän huolen kyllä vahvasti.

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On sinänsä ihan arvokasta, että edustaja Pekkarinen täällä avoimesti toteaa, että häntä ei huolestuta tämä esitys. On toki selvää, että jos vaihtoehtona olisi ollut se, että näihin uusimpiinkin laitoksiin kohdennetaan tällainen perusteeton pistevero (Mauri Pekkarinen: Ei tietystikään!) tai tuleviin investointeihin, niin se olisi ollut vielä mittaluokkaa suurempi ongelma. Kysyisin ehkä vielä, minkä takia sitten tällainen pistemäinen lisävero nimenomaan päästöttömälle energiatuotannolle, joka selvästi valuu näiden energiayhtiöiden omistajien maksettavaksi ja sitä kautta heikentää kilpailukykyämme, miksi näkisimme tämän nyt erityisen perusteltuna tässä ajassa, jossa kilpailukyky on haasteiden keskellä muutenkin. Minä en kerta kaikkiaan muita kuin tämän valtion verotulojen lisäämisperusteen tässä voi nähdä.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen selvitti näkökulmaa, että pystytään tätä kautta tekemään, uusia investointeja tukemaan. (Mauri Pekkarinen: Ei se ole peruste!) Tämä on mielenkiintoinen näkökulma tähän asiaan. Minä näen sen enempi tällaisena, että onko vakaa toimintaympäristö investoida. Yhtäkkiä voitaisiin jatkossa tehdä niin, että kaikelle vanhalle toiminnalle voidaan yhtäkkiä lätkäistä jonkinlainen vero, jotka on maksettu ja investoitu jo pitkän aikaa sitten ja varsinkin, kun se liittyy puhtaaseen tuotantoon. Kysynkin edustaja Pekkariselta myöskin sitä, että kun yksi Suomen valtti kilpailukyvyssä ovat olleet juuri nämä Mankala-yhtiöt eli itselle tuotettu sähkö, niin nyt tähän väliin mennään myöskin. Onko edustaja Pekkarinen myöskin sitä mieltä, että itselle tuotettu sähkö pitää välissä mennä verottamaan?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Ja kun kysyttiin, niin vastauspuheenvuoro, edustaja Pekkarinen.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minustahan nyt on jo tämä käynyt täysin selväksi, että tämä hallituksen esityshän täällä kaatuu, kun te kerran vastustatte sitä. Totta kai saatte meistä siihen ilman muuta kaverin. Se on ilman muuta selvää.

Kun täällä edustaja Männistö veti äsken johtopäätöksen, että minä en ole huolestunut teollisuudesta ja niin pois päin tai että mitä Mankalasta ja niin pois päin, niin en kannata sitä, että Mankala-yhtiöille tämä kohdentuu, en kannata sitä, että teollisuudelle tämä kohdentuu. Mutta kumpikaan edustajista ei ole millään tavalla käynyt sitä filosofiaa läpi, mistä pohjimmiltaan koko tämä ilmiö tulee. Kun päästökauppajärjestelmä syntyi, näitten yhtiöitten kassaan alkoi virtaamaan miljoonittain euroja sen seurauksena, että jotkut joutuivat maksamaan. Ideahan tässä on, että sieltä vähän otettaisiin ja käytettäisiin sitten niitten uusiutuvien investointien tukemiseen ja rahoittamiseen. Mutta tähän liittyy niitä huonoja... Minulla on kohta puheenvuoro. Perustelen ne seikat, mitä minä en tässä hyväksy, myöhemmin ja tarkemmin, mutta tässä perusasiassa olen teidän tulkintanne kanssa kyllä todellakin eri mieltä.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen ihan samaa mieltä kuin edustajat Männistö ja Jaskari tässä asiassa, mitä tulee liittyen tähän kilpailukykyyn ja toimintaympäristöön. Nämä ovat erittäin merkittäviä tekijöitä.

Mutta tähän filosofiaan. Siis Euroopan unionin päästökaupallahan pyritään ohjaamaan nimenomaan energiantuotantoa, päästöttömän energian tuotantoa. Nimenomaan ohjaavuus on se avainsana. Ja sitten kun lätkäistään sille teollisuudenalalle tai energiantuotantoalalle, joka toimii päästöttömästi, tämmöinen vero pelkästään sillä perusteella, että se on päästötöntä, (Mauri Pekkarinen: Ei!) niin tässä viedään se ohjaavuusvaikutus kokonaan pois, ja tämä on minun mielestäni se filosofia, joka kaikkien näitten muitten negatiivisten asioitten päälle ei sovi tähän. Mutta puheenvuorossa vähän lisää siitä.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ettei edustaja Pekkarinen joudu yksin täällä puolustamaan hallituksen esitystä, niin pyysin tämän puheenvuoron. Nimittäin tässä salissa taidan olla ensimmäinen hallituksen edustaja, joka uskaltaa puolustaa hallituksen esitystä. Kyllähän tämä logiikka on päivänselvä, ja se menee juuri niin kuin edustaja Pekkarinen sanoi.

Siinä vaiheessa, kun päästökauppajärjestelmä EU:ssa otettiin käyttöön, näiden vanhojen vesivoima- ja ydinvoimalaitosten markkina-arvo ja tuottoarvo nousivat radikaalisti, kun tämä toimintaympäristö muuttui. Sen vuoksi on käynnistynyt keskustelu, pitäisikö näitä tästä EU-tasoisen lainsäädännön muutoksesta aiheutuvasta markkina-arvon ja tuotantoarvon kohoamisesta tulevia voittoja verottaa jotenkin eli ottaa esimerkiksi uusiutuvien energioiden investointien rahoittamiseen, näihin tukiin, näitä varoja, ja nyt niitä otetaan yksi kymmenesosa siitä. Eli 500 miljoonaa ovat nämä ylimääräiset voitot, ja nyt 50 miljoonaa otetaan muuhun käyttöön, ja se ei kyllä uhkaa yhdenkään energiayhtiön tulevia investointeja.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Ja ehkä tulee toinen hallituspuolueen kannatus. — Edustaja Kuusisto.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Tämän hallituksen esityksen mukaan tämä vero kohdistuu vain vanhoihin voimalaitoksiin, niin kuin Pekkarinen kertoikin, ja se ei vaikuttaisi uuden sähkön tuotantokapasiteetin investointipäätöksiin, joten kielteisiä vaikutuksia ei olisi myöskään halukkuuteen investoida uuteen päästöttömään tuotantoon. Olisi äärettömän tärkeää, että jossain vaiheessa keskusteltaisiin myös siitä, miten me saamme tämän meidän sähköverkon paremmaksi. Se vuotaa paikoitellen, ja sähkönsiirto ei ole kauhean taloudellista eikä asianmukaista.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Nyt aletaan ehkä pääsemään sinne asian ytimeen. Sanotaan, että päästökaupasta johtuen tehtiin myöskin tämä, että tehtiin tällainen windfall-vero. Eiköhän silloin pitäisi kuitenkin korjata sitä päästökauppaa sellaisena virityksenä mieluummin. Jos me haluamme suunnata jonkinlaiseen toimintaan eli päästöttömään energiantuotantoon ja vähäpäästöiseen, niin eikö pitäisi sitä tehdä eikä korjata joitain muita osa-alueita, että joku on päässyt hyötymään, kun on jo aikaisempina vuosina ja vuosikymmeninä investoinut päästöttömään voimalaan?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Nyt sitten päästään taas puhujalistaan.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus on luvannut, ettei se aiheuta kotimaiselle teollisuudelle lisää rasitteita. Nyt kuitenkin hallitus on tuomassa uuden rasitteen, jolla voi olla kohtalokkaat seuraukset. Kotimaista, päästötöntä energiantuotantoa rankaisevasta voimalaitosverosta tulisi mielestäni luopua.

Hallituksen kaavailema päästöttömälle kotimaiselle tuotannolle kohdistettu voimalaitosvero on perusteeton. Se heikentäisi kotimaisten toimijoiden investointiedellytyksiä ja asemaa kansainvälisillä sähkömarkkinoilla. Voimalaitosvero on lisäksi EU:n ilmastopolitiikan vastainen ja kohtelee tuottajia epätasa-arvoisesti.

Esitetyllä voimalaitosverolla tavoitellaan päästökaupasta aiheutuvan niin sanotun "lisätuoton" verottamista, kun päästökaupan nimenomaisena tarkoituksena on ollut päästöttömän tuotannon tekeminen kannattavaksi fossiiliseen tuotantoon nähden. Päästöttömyys veron perusteena on näin ollen lähtökohtaisesti täysin tavoitteiden vastainen.

Voimalaitosvero sotii kestävän energiapolitiikan tärkeintä elementtiä, pitkäjännitteisyyttä vastaan. Vero on vakava heikennys jo nyt vaikeasti ennustettavaan toimintaympäristöön, ja se on ennakkoon jo vaikuttanut sijoittajien näkemykseen Suomen maariskistä. Kohonnut riskitaso puolestaan nostaa investointeihin vaadittavan lainarahan hintaa ja nostaa hankkeiden kustannuksia. Siten esityksen perusteluissa esitetty väite, ettei vero vaikuttaisi uusiin investointeihin, on täysin perusteeton. Se voi jopa pahimmassa tapauksessa toimia investointien esteenä.

Arvoisa puhemies! Voimalaitosvero rankaisisi erityisesti vesivoiman tuottajia suhteettomasti. Monet suunnitellun veron piiriin kuuluvat vesivoimalaitokset ovat vaihtaneet omistajaa vuoden 2004 jälkeen, ja näissä yrityskaupoissa on huomioitu myös päästökaupan vaikutukset. Siten monet, usein pienet voimayhtiöt joutuvatkin veron myötä kaksinkertaisiksi maksumiehiksi.

Vero kohdistuu myös ennen 2004 valmistuneeseen, teholtaan yli 1 megawatin tuulivoimaan.

Voimalaitosvero voi olla erittäin vaarallinen ennakkotapaus suomalaiseen teollisuuteen investointeja harkitsevien toimijoiden näkökulmasta. On myös suuri riski, että EU-komissio edellyttää myös kotimaisen yhteistuotannon, siis sähkön ja lämmön yhteistuotannon, verottamista EU:n kilpailulainsäädännön mukaisesti. Voi olla, että chp-voimalat tulevat verotuksen piiriin nimenomaan kilpailuneutraliteettivaatimuksen johdosta.

Hallitusohjelmassa todettiin säädettäväksi windfall-vero vesi- ja ydinvoimalle. On hälyttävää, kuinka vähäisellä harkinnalla hallitus riskeeraa myös muut tärkeimmät kotimaisen päästöttömän tuotannon lähteet. Mikäli tällainen kilpailuneutraliteettinäkemys ja EU:n kautta tuleva määräys johtavat siihen, että nämä muutkin — yhteistuotanto, energiantuotanto — joutuvat verolle, niin tämä olisi selvitettävä ennen kuin tätä hallituksen esitystä viedään loppuun asti.

Yksi hallituksen tärkein tehtävä on turvata yritysten vakaa ja kilpailukykyinen toimintaympäristö. Esitetty voimalaitosvero on ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa.

Esitänkin, että hallitus vetäisi tämän perusteettoman esityksen pois ja lopettaisi kokonaan kaavailut päästöttömän kotimaisen tuotannon verotuksesta.

Sauli  Ahvenjärvi  /kd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys on valitettava esimerkki energiapolitiikasta, jonka ennustettavuus ei ole kohdallaan. Energiakysymykset ovat erityisesti energiaintensiivisen vientiteollisuutemme kannalta elintärkeitä. On ehdottoman tärkeää, että vuosikymmenten päähän ulottuvia investointeja tehtäessä erilaiset epävarmuustekijät voidaan minimoida. Muuten käy joko niin, että kannattavuuslaskelmat ovat liian pessimistisiä ja investoinnit jäävät alimitoitetuiksi, tai niin, että laskelmat ovat liian optimistisia ja matkan varrella törmätään kannattavuusongelmiin. On toki selvää, että liiketoimintaan aina sisältyy riski. Kaikkia epävarmuustekijöitä ei koskaan pystytä eliminoimaan.

Arvoisa puhemies! Voimalaitosveron perusteluiksi siis mainitaan voimalaitosten ansioton hyötyminen päästökaupasta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, ja kuten äskeisessä debatissa täällä todettiin, monen teollisuusyrityksen kohdalla kyse päästöttömän sähköenergian tuotannossa on oman energiatarpeen tyydyttämisestä. Lakiesityksen yleisperusteluissa todetaankin, että voimalaitosveron valmistelun lähtökohdaksi asetettiin alun perin se, että teollisuuden omatuotanto- ja osakkuussähköön ei kohdistettaisi veroa, (Mauri Pekkarinen: Juuri näin!) mutta oikeudellisten, teknisten, veron soveltamisalan rajauksiin ja EU:n valtiontukikysymyksiin liittyvien ongelmien takia veroa ei voitu ottaa käyttöön tällaisen rajauksen pohjalta. (Mauri Pekkarinen: Olisi voitu!) Näiden äsken mainittujen teollisuusyritysten kohdalla voimalaitosvero on perusteeton ja ennakoimaton lisärasite, joka heikentää näiden yritysten tuotteiden hintakilpailukykyä markkinoilla.

Toinen periaatetasolla nurinkurinen piirre tässä esitetyssä verossa on edustaja Männistönkin täällä esille ottama piirre, että se kohdistuu nimenomaan päästöttömään energiantuotantoon. Tämä tapaus näyttääkin kaksinkertaiselta virheeltä. Päästökauppajärjestelmässä nähdään virhe, jota nyt paikataan uudella järjestelmällä, joka ei sekään ole virheetön, ja näistä virheistä näyttää jälkimmäinen edellistä isommalta.

Arvoisa puhemies! Isojen teollisten investointien kannattavuuslaskelmissa esiintyy termi "poliittinen riski". Sillä on hintansa. Suomessa tulisi pyrkiä sellaiseen energiapolitiikkaan ja lainsäädäntöön, jossa poliittinen riski minimoituu. Toisin sanoen energiapolitiikan pitää olla ennustettavaa. Erityisen tärkeää tämä on nyt, kun vientiteollisuutemme kamppailee hintakilpailukykyongelmien kanssa ja kun ollaan käynnistämässä isoja, vuosikymmenten päähän ulottuvia investointeja perusvoiman tuotantoon.

Arvoisa puhemies! Ainoa positiivinen piirre lakiesityksessä on se, että veron taso on nyt selvästi alempi kuin hallituksen alkuperäisissä kaavailuissa.

Jari  Lindström  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen voimalaitosveroa koskevan esityksen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa kerrotaan muun muassa, että kummankin ydinvoimalaitostoimintaa harjoittavan yrityksen verorasitus olisi noin 4—6 miljoonan euron luokkaa ja vesivoiman osalta summa olisi jonkin verran pienempi, muutamista tuhansista jopa 2—3 miljoonaan euroon asti. Verolla ei olisi kuulemma vaikutusta sähkön tukkuhintaan, ja näin ollen vero jäisi rasittamaan voimalaitosten omistajayritysten tulosta.

Toisaalta Energiateollisuus ry on antanut asiasta hieman toisenlaisen lausunnon: "On todennäköistä, että voimalaitosvero tulisi välillisesti nostamaan sähkön hintaa lakiehdotuksen perusteluista poiketen. Tällöin myös päästöttömän sähkön hinta nousee."

Herra puhemies! Ympäristövaikutuksista esitys toteaa, että verolla ei olisi kielteistä vaikutusta halukkuudella investoida uuteen päästöttömään tuotantoon. Kuitenkin esimerkiksi Energiateollisuus on kommentoinut esitystä ihan suomen kielellä näin: "Kun päästökaupan nimenomaisena tarkoituksena on ollut päästöttömän tuotannon tekeminen kannattavammaksi fossiiliseen tuotantoon nähden, päästöttömyys veron perusteena on jo lähtökohtaisesti täysin järjetön."

Metsäteollisuudesta on kuultu muun muassa seuraavaa: "Metsäteollisuudessa halutaan kaupallistaa uusia biotalouden tuotteita ja kehittää nykyisiä tehtaita. Kotikutoinen lisätaakka ei tähän kannusta vaan ajaa teollisuuden toimeliaisuutta muille maille." Siis muille maille!

Yksi hallituksen tärkeimmistä tehtävistä on turvata yritysten vakaa ja kilpailukykyinen toimintaympäristö, eikö niin? Siksi olen perännyt energiapolitiikkaan ennustettavuutta. Nyt voin toki ennustaa, nimittäin vaikeuksia suomalaiselle teollisuudelle ja ennen kaikkea sen piirissä olevien työpaikkojen määrälle, ja sellaiseen ei tällä maalla ole varaa.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! 50-luvulla, 60-luvulla, 70-luvulla suomalaiset energiayhtiöt investoivat muun muassa ydinvoimaan ja myös vesivoimaan. Tehdessään näitä investointeja ne eivät tehneet niitä sitä varten, että ne sillä varautuisivat eurooppalaiseen päästökauppajärjestelmään, joka alkoi vuonna 2005. Niillä investoinneilla olivat omat perusteet.

Kiotosta lähtien prosessi maailmassa kulki siihen tapaan, että eurooppalainen päästökauppajärjestelmä lähti liikkeelle vuonna 2005. Käytännössä se nosti nimenomaan päästöllisen — jota oli valtaosa kumminkin jo tuotannosta vielä siinä vaiheessa — energian hintaa erittäin merkittävästi ja sitä kautta kaiken energian hintaa erittäin merkittävästi. Siinä vaiheessa pahimmillaan päästöoikeuksien hinta, siis tonnia kohti, taisi käydä yli 20 euron tasossa, mikä käytännössä tarkoitti, että niinä aikoina kuukaudessa tai vuositasolla se hinnannousu oli todella merkittävää. Hinnannousu perustui nimenomaan niiden kustannusten nousuun, joilla oli päästöjä ja jotka joutuivat näistä päästöistään maksamaan. Näiden kustannukset siis nousivat, ja se nosti esimerkiksi sähkön hintaa kauttaaltaan kaikkien markkinoilla olevien kannalta.

Käytännössä tämä hinnannousu satoi suoraan näitten aikanaan vuosikymmeniä sitten ydinvoimaa rakentaneitten ja myös vesivoimaa rakentaneitten yhtiöitten laariin. Niille ei tullut sentinkään uutta kustannusta, siis sentinkään uutta kustannusta. Se satoi kaikki suoraan näitten yritysten laariin. Eri maissa Euroopassa on eri tavoin, ei täsmälleen samalla tavalla ymmärtääkseni mutta eri tavoin puututtu tähän ilmiöön näitten taakse jääneitten vuosien aikaan. Suomessa tähän juttuun ei ole puututtu.

Täällä äsken yhdessä puheenvuorossa, edustaja Lindströmin puheenvuorossa, tuli esille ajatus siitä, että tämä merkittävästi meillä hintaa nostaisi, jos tämä järjestely menisi läpi. Siitä on hivenen vaikea uskoa, että se kovin paljon nostaa, mutta en nyt käytä aikaa sen enempää sen seikan selvittämiseen.

Tämähän koskee Fortumia ja Kemijoki-yhtiöitä ja Teollisuuden Voimaa ja jonkun verran Pohjolan Voimaakin, ja kun nämä yritykset otetaan pois, niin sitten kovin paljon ei kovin monia muita, koska 1 megaan asti ei ole ollenkaan veroa ja 10 megaan asti asteittain vero vasta nousee. Siis pieni tuotanto on kokonaan, käytännössä kokonaan, tämän veron piiristä pois. Näin noin yleisesti ottaen.

Mitä tulee vielä toistamiseen siihen, innostaako vai kannustaako tämä varsinkin niitä uusia investoijia, jotka eivät ole näitä ydinvoimainvestoijia olleet, innostaako nämä näitä vai iskeekö se jotenkin päähän niitten investointi-intoa, niin minun on äärettömän vaikea ymmärtää, miten tämä vero iskisi sellaisia investoreita jollakin tavalla päähän, kun ne itse eivät tällä hetkellä kenties tuota ollenkaan, tai jos ne tuottavat päästöllisiä, niin nyt jos ne investoivat uusiutuvaan, se investointi on verotonta, siihen ei ollenkaan liity veroa. Ja päinvastoin osiltaan tämä rahoitus, mikä tätä kautta tulee, on sitä rahaa, millä tuetaan sitä uusiutuvan energian rakentamista tähän maahan. Näin tämän järjestelmän kokonaisfilosofian osalta.

Näiltä osin minä tavallaan sympatiseeraan sitä perusajatusta, jolleka tämä hallituksen esitys kaiken kaikkinensa rakentuu. Mutta minäkin olen huolissani siitä, miten suomalaiseen teollisuuteen ja elinkeinoelämään, mihin kaiken kaikkinensa tämä kohdistuu. Siinä mielessä se, että ensinnäkin tämä Mankala-järjestely on tässä mukana, siis että vero kohdistuu myöskin Mankala-tuotantoon, on huono juttu, ja myöskin ylipäänsä vientiteollisuuteen, sekin on vähän huono juttu.

Näistä syistä, kun täällä kerran hallituspuolueitten piirissä oli vahvaa ajattelua, että tämä pitää kaataa, niin sellainen on ihan tervetullut ajatus. Ymmärrän näin, että edustajat täällä, jotka käyttivät puheenvuorot, ovat siinä määrin vakavasti otettavia edustajia, että näin täällä sanoessaan heillä on tavallaan vahva tuki omista eduskuntaryhmistään. Kun näin on, niin on ilman muuta selvää, että me olemme valmiita näistä syistä, ei periaatteessa, en henkilökohtaisesti ainakaan periaatteessa tätä vastusta, koska näen selvän loogisen johdonmukaisen perusteen olemassa tälle menettelylle. Minä, joka olen uusiutuvan puolesta ja rankasti ja vankasti, olen sitä mieltä tässä mielessä, tämä on ihan hyvä homma, uusiutuvia investointeja ja niin pois päin.

Tässä on myöskin se pieni valuvika vielä, joka jäi sanomatta, että tämä nyt tulee koskemaan jo 2005 edeltävää tuotantoa. Minusta oikea vuosiraja olisi ollut ensinnäkin vuosi 1998. Toisaalta tämän veron mittakin on vähän kyseenalainen sen takia, että nyt päästöoikeuden hinta — minä en ole tarkistanut, mikä on tänään päästöoikeuden hinta — taitaa olla jo lähellä 5:tä euroa, 4—5 euroa, ehkä 5 euroa CO2-tonni, ja tämä on toinen seikka, joka myöskin tämän veron tasoon jonkun verran vaikuttaa.

Arvoisa puhemies! Olen 5 minuuttia käyttänyt. Tähän tapaan problematisoin, ymmärrän tämän filosofisen perustan, se on kestävä, jolle tämä rakentuu. Tämä koskee muutamia, joiden kassaan on tullut miljoonia tässä parhaimmillaan silloin, kun päästöoikeuden hinta oli korkealla. Tämä esitys, jolla periaatteessa pyritään rahoittamaan uusiutuvaa energiaa, saamaan niitä investointeja liikkeelle, on sillä tavalla hyvä, mutta sitten tähän sisältyy muutama sellainen paha valuvika, joiden vuoksi tämä kyllä vaatii myös erittäin kriittisen tarkastelun. Jos hallituksessa on tällaista halua kaataa, niin esimerkiksi henkilökohtaisesti ilman muuta sitten katson siitä samasta ikkunasta tätä, näitten äsken sanottujen yksityiskohtien vuoksi.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! EU:n päästökaupallahan ohjataan päästöttömään energiantuotantoon, ja nyt tällä hallituksen esityksellä puolestaan aiotaan alkaa verottaa juuri tätä päästötöntä energiaa. Ohjaavuus näihin puhtaisiin energiamuotoihin menetetään likipitäen tyystin (Mauri Pekkarinen: Oi, oi, oi!) ja investointimahdollisuudet menetetään, koska ennustettavuus Suomen energiapolitiikan suunnasta katoaa. Toivottavasti edustaja Pekkarinen on sitten näiltä osin oikeassa, kun on kerran eri mieltä, mutta minä uskon, että näin tulee käymään.

Tekisi edes joskus mieli kehua tätä hallitusta, mutta minun näkemykseni mukaan tämä nyt esillä oleva esitys on kyllä todella luokaton, ja kaikki alan toimijat tai suurin osa alan toimijoista kyllä vastustaa tätä. Tässä pitäisi nyt ottaa esimerkkiä esimerkiksi näistä kotiin tilattavien lehtien arvonlisäveron nostamisesta tai autoverosta, mitkä taannoin toteutettiin, miten niissä kävi. Lehtien tilausmäärät romahtivat ja autokauppa likipitäen loppui, eli valtiolle tulevat verot eivät juurikaan ole kasvaneet, mutta muu ahdinko ja kaikennäköinen työttömyys ovat sen myötä lisääntyneet.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni edustaja Pekkarinen kuvasi hyvin tämän filosofisen puolen tähän. Se, mikä minuakin tässä huolestuttaa, on Suomen teollisuuden kilpailukyky, kuinka monta kortta kamelin selkään voidaan vielä laittaa lisää, kun koko ajan tuotannollista puolta siirtyy rajojemme ulkopuolelle. Toinen asia on tietysti tämä Mankala-periaate, ja jos se tässä tulkitaan tuhoutuneeksi, niin kuitenkin se, että teollisuus on voinut hajauttaa energiantuotantoaan ja siten vähentää riskiä ja hyödyntää mittakaavaetua, on Suomen teollisuuden kannalta se kysymysmerkki, jota jään pohtimaan.

Risto Kalliorinne /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä ennakoitavuus on todella tärkeää, ja jos kaksi yksittäistä asiaa, jotka tätä energiapolitiikan ennakoitavuutta ovat heilauttaneet 2000-luvun aikana, pitäisi mainita, niin yksi on varmasti tämä 2000-luvun alussa tullut päästökauppajärjestelmä, joka oli uusi elementti ja jonka vaikutuksia oli aika mahdotontakin tarkasti ennustaa, ja toinen on tietenkin tällä hetkellä menossa oleva liuskekaasubuumi, joka on romahduttanut kivihiilen hinnan, ja tätä kautta, kun kivihiilen hinta on tullut alas, on myöskin metsähakkeen kilpailukyky kärsinyt ja myös turpeen kilpailukyky kärsinyt. Nämä ovat aiheuttaneet hyvin suuria vaikeuksia näitten ennakoitavuudessa, ja esimerkiksi tällä hetkellä voimalaitosinvestointeja on aika hankalaa tehdä, koska ei tiedä, minkälaisiksi näitten raaka-aineiden hinnat tulevat muodostumaan.

Mutta päästökauppaa ja liuskekaasua ei aiheuttanut mikään Suomen hallituksen yksittäinen poliittinen päätös, vaan toimintaympäristö EU:n tasolla ja globaalisti muuttui niin rajusti, mutta Suomen hallituksen ei pidä siitä näin suuria muutoksia aiheuttaa.

Tämä windfall-vero on sitten mittakaavaltaan aivan lilliputtisarjan asia verrattuna näihin kahteen muuhun, mitkä äsken mainitsin. On ihan turha maalata sellaisia kauhukuvia, että nyt teollisuus katoaa ja tämä romahduttaa investointihalukkuuden ja syö työpaikat sun muut vastaavat. Aivan varmasti energiateollisuuden raportissa mustamaalataan, koska he pyrkivät lobbaamaan hallitusta ja ovat ihan hyvin lobanneetkin, sillä 170 miljoonaa oli tarkoitus alun perin kerätä tällä ja nyt kerätään vain 50 miljoonaa. Tämän tuottotavoite on tipahtanut alle kolmannekseen siitä alkuperäisestä, eli on tähän viestiin reagoitu ja tätä tavoitettu on muutettu. Tämä 50 miljoonaa nyt on semmoinen raha tällä hetkellä, että energiateollisuuden herroilla melkein Levin ruskareissuilla tipahtaa taskusta tämmöinen raha, tämä on sen verran lilliputtiasia niissä taseissa ja niissä tuotoissa. 1 000 miljardia annettiin yhteensä verohelpotusta. Sen minä näen kädenojennuksena ja sitä ei kyllä tämä windfall-vero romuta ollenkaan.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä täytyy kyllä kysyä, kun täällä väitetään, että se ohjaavuus katoaa: mihinkä se ohjaavuus katoaa tässä? Vuoden 2004 jälkeen, viimeisen 10 vuoden aikaan tapahtuneita investointeja vero ei koske lainkaan eikä tästedespäin tapahtuvia investointeja uusiutuviin. Sillä tavalla tämä tietysti koskee, että tällä hallitus hankkii rahaa, jolla tuetaan niitä uusiutuvia, mutta ei suinkaan rangaista. Näin on tämän ohjaavuuden suhteen.

Mitä tulee siihen, että hallitus joillakin asioilla heikentää ohjattavuutta, niin niitä kyllä hallituksella on, ja niistä, arvoisa puhemies, hölmöin oli se, että hallitus päätti tämän vuoden alusta lähtien korottaa turpeen verotusta ja pudottaa suomalaisen puun jo kertaalleen sille päätettyä muuttuvahintaista tuotantotukea. Uusi järjestelmä romutettiin — ei sitä nyt romutettu, mutta sitä heikennettiin radikaalisti, niin paljon, että kivihiilestä tuli näitä kotimaisia bioenergiavaihtoehtoja edullisempi vaihtoehto. Tämä on epäjohdonmukaisuuden huippu, ja niin kuin sanottu, tähän esitykseenkin liittyy ihan riittäviä ongelmia nimenomaan Mankalan ja teollisuuden kannalta. Kernaasti voin niiltä osin yhtyä tähän kritiikkiin, mutta en todellakaan siihen filosofiaan, jolle tämä perustuu.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Pekkarinenko on sitä mieltä, että nyt kun annetaan signaali esimerkiksi teollisuudelle tai energiantuottajille, että jälkikäteen voidaan sitten ruveta tekemään veroa, niin sekö ei heikennä toimintaympäristöä, että sanotaan, että uusille investoinneille ei enää? Olisiko mahdollista, että kenties 2025 tehdään näille nykyisille taas samantyylinen juttu? Eikö se heikennä tätä ennustettavuutta ja toimintaympäristöä teidän mielestänne?

Edustaja Kalliorinteelle: Sanoitte, että nämä suurteollisuudessa vain niin kuin rahat tippuvat ja putoavat. Kun katsoo teollisuuden rakennetta, niin kyllä me olemme edelleenkin siinä tilanteessa, että tämä koko teollisuus on ketjuuntunut toisiinsa ja ne päätökset, investoidaanko tänne vai johonkin muualle suurteollisuus, vaikuttavat myöskin koko siihen alihankinta- ja osahankintaketjuun. Ei täällä ole yksittäisiä toimijoita, vaan tämä on kokonainen verkosto, ja silloin kun meidän veturiyritykset päättävät kenties tehdä jotain muuta ja mennä jonnekin muualle siksi, että me emme ole vakaa toimintaympäristö, niin minä olisin huolestunut niistä työpaikoista.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Viittasin täällä siihen, että kun suhteutetaan, niin muistaakseni Fortumin viime vuoden tulos oli yli 1 000 miljoonaa euroa voitollinen. Siis kun yhden yksittäisen yrityksen (Mauri Pekkarinen: Ne investoivat Ruotsiin ja Venäjälle!) tulos on tällainen ja siihen verrattuna tästä verosta nyt sitten esimerkiksi Fortumille tietty siivu tulee, niin ei tämä todellakaan kyllä romuta toimintaedellytyksiä, kuten täällä on sanottu. Eli nämä rahat, jotka pyörivät tässä energiateollisuudessa, ja ne voitot, jotka siellä on tällä hetkellä saatu nimenomaan näillä vanhoilla päästöttömillä voimalaitoksilla, ovat ihan eri mittaluokassa kuin on tämä vero, joka tänä päivänä on täällä käsittelyssä.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Jaskari puhui ennakoimattomuudesta, ja sitähän tässä oli kyllä. Minä myönnän yhdeltä osalta. Mikä se ennakoimattomuus oli? Ei Fortum, ei TVO, ei PVO, ei Kemijoki tiennyt aikaisemmin, että yhtäkkiä heidän kassaansa vierähtää yhteensä satoja miljoonia euroja sen seurauksena, että Eurooppa käynnisti päästökauppajärjestelmän ilman, että heille tuli sentinkään kustannuksia. Juuri näitten yhtiöitten kassavirta vahvistui yhteensä jollakin sadalla miljoonalla eurolla. Tässä mielessä ennakoimattomuus oli ihan totta.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Sitten puhujalistaan.

Arto  Pirttilahti  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tuossa on asiaa hyvin jo käyty lävitse, ja itse olen kanssa teollisuuden osalta hyvin huolissani siitä, kuinka tämä Mankala-periaate tulee tässä kärsimään. Mankala-periaate on erittäin hieno yhteisinvestointijärjestelmä, millä saadaan erilaisia voimalaitoksia rakennettua eri puolille Suomea, ja todellakin periaatteen mukaan niistä ei voittoa ole muodostunut. Tämä on varmaan yksi semmoinen vahva asia. Hassi ei onnistunut tuolla EU:ssa tätä kaatamaan, ja toivottavasti me emme itse täällä omilla päätöksillä tätä Mankala-periaatetta tule kaatamaan.

Kalliorinteelle näistä hallituksen omista toimenpiteistä: Kyllä aika pitkälle menee tämän turpeen verotuksen nelinkertaistaminen. Yksi semmoinen asia, minkä olisi hallituksen toivonut tässä vaiheessa tekevän, on tämän verotuksen poistaminen. Tätä helpottamalla me olisimme saaneet kotimaisen energian — meillä on noin 30 prosenttia, vain ja ainoastaan, kotimaista energiaa kokonaisenergiasta — käyttöä nostettua. Hakkeen tuki on sidottu siihen energiaan, turpeen verotukseen ja turpeen hintaan, joten olisi saatu lisää hakettakin liikenteeseen.

Kävin Etelä-Savon Sähkössä, missä tehdään hakkeella sähköenergiaa. Kivihiilen hinta oli siinä 9 euroa megawattitunti, suomalaisen metsähakkeen hinta oli 21 euroa megawattitunti ja turpeen hinta oli 22 euroa megawattitunti. Tämän vuoden aikana sen turpeen hinta oli 34 prosenttia noussut. Toki siellä on sateet, mutta tämän veron merkitys on kyllä ihan kova.

Eli nykyhallitus on tukenut tällä omalla toiminnallaan kivihiilen kannattavuuden parantumista. Nämä investoinnit, mitä nyt sitten tehdään maakunnissa, mistä tässä on puhuttu, ovat lähestulkoon sitten näitä kivihiili-investointeja, ainakin näissä kuntakohtaisissa investoinneissa.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän on pakko nyt kuitenkin kommentoida. Me tiedämme tämän turpeen ja puun tilanteen molemmat — olemme arvoisan edustajan kanssa talousvaliokunnassa — mutta kun me tiedämme myöskin sen, miten se muodostui. Eli se muodostui sitä kautta, että sidottiin puu ja turve toisiinsa, että jos toista muutetaan, niin toistakin täytyy muuttaa. Se oli silloisen elinkeinoministeri Pekkarisen aikana, kun tämä muutos tehtiin, ja EU-puolella ei ole mahdollista niin nopeasti saada. Täytyy puhua se koko totuus tästä kysymyksestä, miten se asia on.

Mutta tämä liittyy myöskin siihen päästökauppakysymykseen. Eli nyt on mahdollista tehdä todellakin saastuttavaa tuotantoa, ja me kohdistamme tässä päästöttömään tuotantoon verotusta. Kun Pekkarinen puhui yllätyksestä, niin se oli suurempi yllätys, että saivat voittoja. Mutta nämä yhtiöthän tällä hetkellä investoivat sitten siihen uusiutuvaan. Annettaisiin heille mahdollisuus investoida, kun heillä olisi rahaa, eikä oteta heiltä pois, hallinnon kierrätykseen. Eikö tässä olisi paljon parempi, järkevämpi näkökulma suunnata kuin nyt yhtäkkiä sitten kierrätetään tätä asiaa toista kautta?

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmaan kotimaisen energian verotuet eivät ole olleet tarpeeksi pitkäjänteisiä, ja siinä mielessä siinä toiminnassa on parantamisen varaa. Niitä verotukia, jotka on luotu, on liian lyhyin vuosivälein hallituksesta riippuen muuteltu, ja tämä on vaikeaa silloin, kun tehdään ratkaisuja, nimenomaan voimalaitosratkaisuja, jotka vaikuttavat kymmeniä vuosia eteenpäin. Tiedän tämän, kun Oulun Energiassa on maailman suurin kaukolämpöturvevoimalaitos, joka tällä hetkellä pohtii investointeja, ja on hankala laskea, minkä polttoaineen varaan sen tekee.

Mutta kyllä turpeen asema johtuu muustakin kuin verotuksesta. Se johtuu myös siitä, että liuskekaasubuumin myötä kivihiilen hinta on romahtanut ja huonojen sadekesien takia turpeen saatavuus on ollut erittäin heikkoa. Esimerkkinä Oulu: kyllä on ostettu kaikki turve, mikä on saatu, mutta edes rahalla sitä ei ole saatu niin paljon, että se olisi talven yli turvallisesti riittänyt, vaan on pitänyt ostaa kivihiiltä jatkeeksi.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitushan voisi tehdä nopeasti tähän päätöksiä eli helpottaa turvetuotantoalueitten lupaprosesseja, jolloin saataisiin uusia turvetuotantoalueita avattua ja sitä kautta siitä pinnasta parempaa turvetta turveteollisuuden käyttöön. Toinen: Turpeen veron laskeminen varmaan auttaisi myös tässä meidän kotimaisuusasteessa. Tokihan tässä on tämä kiikkulauta tehty, niin kuin edustaja Jaskari sanoi, ja sen varmaan kaikki ymmärrämme täällä. Mutta minä näen nyt kuitenkin hallituksen osalta semmoisia nopeita toimenpiteitä, ei mennä pelkästään sen päästökaupan taakse. Emmekö me nyt kuitenkin täällä Suomessa Suomen yrityselämän kilpailukykyä ajattele ja niin kuin kotimaisen energian kautta?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Sitten varsinainen puheenvuoro, edustaja Kuusisto.

Merja  Kuusisto  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on ihan kommenttipuheenvuoro, ei varsinainen puheenvuoro.

Mutta jos tässä nyt jonkun verran kumminkin tämän hallituksen esityksen johdosta peritään yrityksiltä lisää verotuloa, niin täytyy sitten kääntää se lantti myös toisinpäin ja miettiä, miten paljon kumminkin hallitus on nyt satsannut siihen, että yrityksillä olisi riittävästi voimavaroja tehdä tutkimustyötä ja kehittää muun muassa uudenlaista päästötöntä energiaa. Minun mielestä tämä hallituksen esitys on hyvä. Tosin aina on se vaara, että nämä lisäkustannukset, mitä energiayhtiöille nyt tulee, sitten näkyvät kuluttajan sähkölaskussa. Näinhän varmasti tulee tapahtumaan, mutta minä toivon, että sillä suurella, suurella rahamäärällä, mitä hallitus on osoittanut tutkimustyöhön, saataisiin pian myös joitain tuloksia.

Keskustelu päättyi.