Arvoisa puhemies! Työllistyminen on aikuiselle vammaiselle henkilölle erityisen tärkeää, jos hän on saanut ammatillisen koulutuksen. Myös sosiaalisten suhteiden ja yhteiskuntaan kuulumisen kannalta se on tärkeää. Työministeriö on valmistellut lain sosiaalisista yrityksistä. Siinä kuitenkin tuki vammaisen henkilön työllistymiseen on määräaikainen. Kysyisin aluksi:

Miksi päädyitte työministeriössä tällaiseen ratkaisuun, että vain määräajaksi tämä tuki myönnetään?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tämä on todellakin määräaikainen vammaisen ihmisen kohdalla siten, että tuki voidaan myöntää kolmeksi vuodeksi ja sen jälkeen työvoimatoimiston harkinnalla vielä kolmeksi vuodeksi. Silloin se on kuusi vuotta, ja nykyisillä työmarkkinoilla kuuden vuoden työrupeama on aika pitkä, vaikka on totta, että meillä on vammaisia, jotka varmasti tarvitsisivat tuon tuen koko työuransa ajaksi.

On tehty se rajaus, että sosiaalisessa yrityksessä tämä on kolme plus kolme vuotta, mutta sen sijaan, kun työllistämistukijärjestelmää ollaan uudistamassa, niin siinä etsitään mallia, jolla vaikeammin vammaisia voitaisiin tukea jopa pysyvästi. Mutta tässä sosiaalisen yrittäjyyden mallissa ei ole niin tiukkaa rajaa sen suhteen, miten vaikea tuo vamma sen työn tekemisen kannalta on.

Arvoisa puhemies! Monissa EU-maissa tuetaan nimenomaan pysyvästi työllistymistä jopa yrityksiin ja julkiselle sektorille ja kolmannelle sektorille. Näistä on saatu erittäin hyviä kokemuksia myös työyhteisön moniarvoisuuden kannalta. Kysyisin nyt:

Onko nimenomaan yrityksiin tarkoitus järjestää tukea, pysyvämpää?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Pysyvän tuen ajatus on nimenomaan se, että se olisi kaikille yrityksille tai yhdistyksille tai mille tahansa, joka työnantajana toimii. Tässä vaiheessa on päädytty siihen, että sosiaalisessa yrityksessä tuo tuki on suhteellisen korkea ja se on tietyn määräajan, koska on myös hyvin erilaisia vammaisia ja halutaan nähdä, lähtevätkö sosiaaliset yritykset ikään kuin toimimaan siten, kuin on ajateltu, vai tuleeko siitä tietyn tyyppinen kermankuorintasysteemi, jolla otetaan ne kaikkien vähiten vajaakuntoiset henkilöt töihin ja sitten siihen saadaan tuki. Mutta tavallaan se vamman asteen ja tuen suuruuden määrittely on vaikeaa, ja tätä kautta katsotaan nyt, onko mahdollista löytää sellaista mekanismia, joka olisi pysyvä tietyn henkilöjoukon kohdalla.

Arvoisa puhemies! Työnantajat eivät uskalla palkata vammaista tai vajaakuntoista, vaikka hän olisi pätevin hakijoista, koska työnantajat pelkäävät esimerkiksi liikuntarajoitteisen henkilön työkyvyttömäksi tulemista. Tällöin tuleva eläke jää kokonaan viimeisen työnantajan maksettavaksi. Keskisuurten ja suurten työnantajien eläkevastuu vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen esteenä on todella huomattava. Tämä varmasti ministeriössä ja hallituksessa tiedostetaan.

Mitä hallitus aikoo tehdä, että vammaisilla ihmisillä on tasa-arvoinen kohtelu suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä myös työnteon suhteen?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Nuoremman vammaisen osaltahan näitä järjestelmiä on juuri vuonna 2001 muutettu, niin kuin täällä oli aikaisemmin esillä: eläkkeen lepäämään jättäminen jnp. Tässä työeläkejärjestelmän uudistuksessa, joka tulee voimaan 2005, minun mielestäni on kyllä jonkinlaisia parannuksia myöskin tähän viimeisen laitoksen problematiikkaan. Jotakin siinä on tehty, mutta juuri käymässämme keskustelussa työmarkkinaosapuolien kanssa myös tämä asia tuli esille, ja mehän haemme nyt kaikkia niitä keinoja, joilla voimme vaikuttaa ikääntyvien ihmisten työllistymiseen, jolloin tämä viimeisen laitoksen problematiikka on tärkeä.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Valtaosa vammaisista työllistyy kuitenkin avoimille työmarkkinoille ilman minkään tyyppistä tukea, ja sekin pitää pitää mielessä, kun puhutaan työllisyydestä. Mutta eduskunnassa oleva yhdenvertaisuuslaki tuo tiukempaa säätelyä myös vammaisten työsyrjimättömyyteen, koska siinä lähdetään siitä, että myös työnantajalla on tietyn tyyppinen näyttövelvollisuus siitä, että hän ei ole syrjinyt vamman perusteella pätevää työnhakijaa, jos ikään kuin syrjityksi itsensä kokenut kokee, että tällainen tilanne on, ja jos syrjintä tulee toteen näytetyksi, siitä seuraa sanktio, joka on selvää rahaa.