Kaarina Dromberg /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tieteelliset seurat ovat perinteisesti olleet keskeisiä tieteellisen kirjallisuuden ja aikakauslehtien julkaisijoita. Tutkimustulosten julkaiseminen ja tieteellinen julkaisutoiminta ovat kiinteä osa tutkimusprosessia. Sen vuoksi tieteellisten yhteisöjen julkaisutoimintaa voidaan pitää elimellisenä osana julkisen vallan ylläpitämää tutkimusjärjestelmää. Merkittävä julkinen tehtävä Tieteellisten seurain valtuuskunnalla on myös tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskuksen ylläpito. Sen toiminta perustuu julkaisujen kansainvälistä vaihtoa koskevaan Unescon yleissopimukseen vuodelta 1958, johon Suomi on liittynyt vuonna 1967. Ottaen huomioon valtuuskunnan toimintaan liittyvät julkisoikeudelliset piirteet ja valtuuskunnan historiallinen tausta valiokunta pitää valtuuskunnan oikeudellisen aseman järjestämistä lainsäädännöllä tarpeellisena.

Valiokunta korostaa sitä, että tieteestä tiedottaminen ja tieteen kansanomaistaminen ovat keskeisiä tavoitteita myös julkisessa tiedepolitiikassa. Siinä tutkijoiden muodostamilla tieteellisillä yhteisöillä on ollut pitkään tärkeä rooli, mikä ilmenee myös Tieteellisten seurain valtuuskunnan toiminnassa muun muassa Tieteen päivien järjestäjänä.

Niinpä sivistysvaliokunta esittääkin, että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä sivistysvaliokunta on tehnyt varsin lyhyen, mutta tyylikkään mietinnön. Tässä ne kaikki olennaiset pointsit on tuotu varsin hyvin esiin. Olen aika yllättynyt siitä, että eikö ole aikaisemmin ollut Tieteellisten seurain valtuuskunnasta lakia, kun tässä on nyt ehdotettu sellainen säädettäväksi. Nimittäin tiedeyhteisö itse on pitänyt näistä asioista keskinäisillä sopimuksilla oikein hyvää huolta, on hoitanut aika taitavalla tavalla näitten tieteellisten aikakauskirjojen julkaisemiseen varallisuutta, joka on ohjattu tämän valtuuskunnan käytettäväksi.

Asia, joka minua aivan erikoisesti tässä tutkimusjärjestelmän osana kiinnostaa, on se, että valiokunta kiinnittää huomiota nyt siihen, että pitäisi tätä kansantajuista puolta kehitellä. Nimittäin nämä Tieteen päivät, jotka nyt taas kohta ovat, ovat yksi hyvin merkittävä asia. Mutta aivan yhtä hyvin voisi siihen lisätä myöskin tiedettä popularisoivien hengentuotteitten julkaisemisen tukemisen, koska sitä tänä päivänä kaivataan, kun elämme tietoyhteiskunnassa.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Perustutkimus on tärkeä kasvualusta Suomen menestykselle. Vasta sitten, kun perustutkimus on voimissaan, myös yksittäiset innovaatiot voivat menestyä esimerkiksi it-alalla, joka on Suomen metalliteollisuuden selkäranka. Samoin Suomi on menestynyt hyvin myös metsäteollisuuden suhteen ja siellä olevan tieteen suhteen ja biolääketieteen, joka lähtee sieltä mukaan. Tässä mielessä kansalaisten motivointi tieteeseen ja tieteen popularisointiin on tärkeä asia. Tässä mielessä hallituksen esitys on todella tärkeä, että kansalaiset saavat tietoa, mihin tieteen rahat menevät.

Kaarina Dromberg /kok:

Arvoisa puhemies! Minusta tässä käytettiin erittäin arvokkaita puheenvuoroja tästä kansanomaistamisesta. Usein tiedepiirit jäävät semmoiseksi elitistiseksi joukoksi, joka ei pysty sitten kuitenkaan populaarisesti sitä viemään kansan keskuuteen. Tietysti joku tiedekeskus Heurekahan palvelee tämän tyyppistä asiaa myös omalta osaltaan, jossa nuoria ja lapsia viedään tieteen pariin. Aika paljon on nyt tullut myöskin sellaista tiedekirjallisuutta, joka on osoitettu suorastaan lapsille ja ihan 4—5-vuotiaille. Minun mielestäni se on erinomainen tapa viedä tieteen taitoja ja osaamisia eri tasoille. Se lähtee mahdollisimman varhaisesta vaiheesta. Tämän tyyppinen asiakin on minusta erinomaista työtä, mitä voitaisiin vielä enenevässä määrin tehdä.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tiedettähän on hyvin monenlaista, on vitsitiedettä ja on sitten sellaista ydinfysiikkaa ja kemiaa, joka menee hyvin yksityiskohtiin, mutta kuitenkin sitten jossakin päässä kiepsahtaa ihan tavalliseen arkeen. Myös ihan käytännön terveydenhuollossa voidaan ottaa hyviä esimerkkejä tieteenteosta, kuinka tutkitaan esimerkiksi melun vaikutusta ihmisen terveyteen. Oli kuinka oli, Suomessa on paljon tietoa, mutta kuitenkaan täällä ei ole yhtäkään yliopistosta saatua Nobelin palkintoa. Mielestäni on aika kyllä panostaa tähän ja vielä paljon on tehtäväsarkaa. Näin me saamme näitä nuoria mielellään oppimaan ja kiihotamme heitä lukemaan ja tekemään tiedettä. Se ei sovellu kaikille, mutta ehkä joku löytää sieltä sitten oman työrupeamansa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti: Ed. Dromberg äsken kiinnitti huomiota siihen, että aika nuorille lapsillekin voitaisiin ajatella tätä tieteen popularisointia.

Arvoisa puhemies! Minä tätä testasin muutama vuosi sitten erään sellaisen proggiksen yhteydessä, jossa nimenomaan olisi ollut mahdollisuus tämän eläimen erittäin "hauskojen" elämäntapojen takia. Tämä kohderyhmä ilmoitti, että joo, jos niin sanotusti vakavasti otettava tiedemies tekee tämän työn näin, niin uskottavuus menee. Tällä tarkoitan nyt sitä, mitä ed. Dromberg äsken juuri sanoi, että jos sellaisen hengentuotteen julkaisija tai tukija olisi Tieteellisten seurain valtuuskunta, se olisi ihan toinen juttu. Elikkä toisin sanoen sillä tavalla osoitettaisiin, että tämä on arvokasta yhteiskunnallista toimeliaisuutta.

Kaarina Dromberg /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä oli erittäin varteenotettava puheenvuoro siinä mielessä, että jopa neljä—viisivuotiaat lapset ovat kiinnostuneita tieteestä. Nyt kun tulee televisiosta näitä tiedesarjoja, oma lapsenlapseni, viis- ja puolivuotias, osaa hermostosta kaiken. Eli sen täytyy lähteä mahdollisimman varhaisesta vaiheesta, ja se kiinnostus tulee jo silloin ja iskee pieniin ja nuoriin.

Tietysti on hieno asia, että nyt meillä on oikein laki olemassa elikkä tämä arvostus tätä työtä kohtaan saadaan lain tasolle. Minusta on aivan erinomainen asia, että saadaan tähän muotoon myöskin tehtyä tämä laintasoinen tehtävä ja saadaan se arvovalta, mikä tieteelle kuuluu.