Arvoisa rouva puhemies! EU-maiden keskimääräinen elintarvikkeiden arvonlisävero on 5,5 prosenttia, Suomessa 17. Valmistuneen selvityksen mukaan veron alentaminen 5 prosenttiyksiköllä alentaisi ruuan hintaa 3,5 prosenttia ja suurimpia hyötyjiä olisivat pienituloiset lapsiperheet, erityisesti yksinhuoltajaperheet, ja näin alennus vaikuttaisi hinta-, ostovoima- ja työllisyysvaikutusten ohella positiivisesti myös tulonjakoon. Suurista ansiotuloveron kevennyksistä ovat hyötyneet eniten suurituloiset kotitaloudet. Niiden ulkopuolelle on jäänyt lähes miljoona ihmistä: eläkeläisiä, opiskelijoita, työttömiä ja muita pienituloisia. Hallitus on poistanut rikkaimmilta varallisuusveron, mutta ei ole pienituloisia auttanut juuri mitenkään.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja on esittänyt ruuan arvonlisäveron alentamista seuraavalla vaalikaudella. (Puhemies: Kysymys!) Kysynkin pääministeri Vanhaselta: Miksi ei hallitus voisi alentaa ruuan arvonlisäveroa välittömästi, koska valtiontalouden tila ja budjettitalous antaisivat siihen hyvät mahdollisuudet?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Myös verotuksen osalla toimitaan pitkäjänteisesti ja noudatetaan hallitusohjelmaa, siinä sovittuja periaatteita. Tällä vaalikaudella, aivan kuten kysyjä esitti, on tehty noin kaksi vuotta kestänyt selvitystyö, jota aika monet ministeriöt olivat tilaamassa, jossa on selvitetty kysymystä siitä, miten ruuan arvonlisäveron alentamisessa ala käyttäytyisi, mitkä olisivat sen työllisyysvaikutukset, kuinka paljon alennuksesta menisi varsinaisiin hintoihin. Tämä on pohja-aineistoa tietysti siihen käytävään keskusteluun, jota sitten tullaan tulevien vuosien veronkevennysvaran käyttämisestä käymään.

Tällä vaalikaudella on tehty noin 3,5 miljardin euron veronkevennykset tarkasti kohdistaen niin, että saadaan mahdollisimman suuri työllisyysvaikutus ja pystytään yrittäjyyttä edistämään. Olen huomannut, että erityisesti vasemmistoliiton puolelta on pidetty tätä veronkevennystasoa tarpeettomankin suurena, mutta myöskään hallituksella ei ole tarkoitus tällä vaalikaudella tehdä tämän suurempia kevennyksiä.

Arvoisa puhemies! Vastaus oli odotettu: siirtää ratkaisut jälleen seuraavalle vaalikaudelle. Tämä on helppo vastaus hallitukselta, mutta ei varmasti tyydytä niitä pienituloisia kansalaisia, jotka kaipaisivat tätä helpotusta alentuneena ruuan hintana. Miksi hallitus ei nyt toimi, kun olisi mahdollisuus, kun päähallituspuolueen eduskuntaryhmäkin on sitä mieltä, että tähän asiaan pitäisi puuttua?

Kysynkin valtiovarainministeri Heinäluomalta, onko hän valtiovarainministerinä sitä mieltä, että tällä tavalla ei ole mahdollista pienituloisten asemaa parantaa. Mikä on teidän kantanne elintarvikkeiden arvonlisäveron mahdolliseen alentamiseen?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Muistuttaisin kuitenkin, että tämä on Matti Vanhasen hallituksen kyselytunti eikä seuraavan hallituksen kyselytunti. (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Näiden vasta tehtyjen tutkimusten mukaan ruuan arvonlisäveron alennuksesta kaksi kolmasosaa kohdistuisi hyvätuloisille ihmisille. On mielestäni hieman erikoista, että vasemmistoliitto näkee tämän kysymyksen köyhyyden ja pienituloisuuden hoitona. Ruuan arvonlisäveron alentaminen maksaisi lähemmäs 500 miljoonaa euroa. Tuolla samalla summalla voitaisiin korottaa kansaneläkettä, lapsilisää, työmarkkinatukea ja pienintä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa. Eikö olisi järkevämpää käyttää mahdollinen liikkumavara tähän?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kaikki nämä valinnat käytetään menolisäyksinä tai veronkevennyksinä. Ne ovat tietysti poliittisia valintoja, joita tekevät hallitus ja eduskunta. Kysymykseen sisältyi mielipide. En pysty ottamaan kantaa, onko se oikea vai väärä. Se oli mielipide.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin, ministeri Heinäluoma, kyllä kyselytunnilla teidänkin pitäisi vastata, kun kysytään asiallisesti ja perustellen.

Minäpä kysyn toisinpäin: Kun nyt ovat kumminkin tutkimustulokset tulleet, joissa selvästi osoitetaan, että ruuan arvonlisäveron alentamisella hyöty kohdentuu sinne pienempituloisiin suhteellisesti kaikista parhaiten, ja kun me katsomme edellisiä veronkevennyksiä — otetaan 15 vuotta vaikka aikajanaksi — 15 vuoden aikana ei ole suhteellisesti tapahtunut sellaista veronkevennystä, joka olisi nimenomaan suhteellisella osuudella paremmin painottunut heikompi- ja pienempituloisille elikkä siihen köyhään kansanosaan, niin miksi, jos on varaa veronkevennyksiin, sitä ei tehdä sitten ruuan arvonlisäveron kautta, kun me pystymme nyt selvästi jo osoittamaan työllisyysvaikutukset, sosiaaliset vaikutukset ja myös elintarvikeketjuun positiiviset vaikutukset? Mikä on se syy, miksi sitä ei voida ajatella tehtäväksi ruuan arvonlisäveron kevennyksen kautta, jos veronkevennysvaraa syntyy?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhanenhan selvitti jo nykyisen hallituksen linjaa, ja koko hallitus seisoo tietysti sen ohjelman takana, joka eduskunnalle vuoden 2003 keväällä esitettiin ja joka on täällä aikoinaan hyväksytty. Siinähän on kerrottu hallituksen linja veropolitiikassa. Hallitus painottaa voimakkaasti työn verotuksen keventämistä. Sitä kautta luodaan uusia työpaikkoja, tulee uusia verotuloja, ja tämä luo myös toimintatilaa jatkoon. Tämä linja on ollut erittäin toimiva yhteydessä tulopolitiikkaan tehtyjen ratkaisujen kanssa. Sen tuloksena meillä on yli 60 000 ihmistä enemmän töissä kuin mikä oli tilanne vaalikauden alussa, (Ed. Kuoppa: Ja paljon enemmän köyhiä kuin aikaisemmin!) joten työllisyys on ollut se päällimmäinen tekijä, joka on veropolitiikkaa ohjannut myös tämän hallituksen aikana, ja tämä linja on tähän mennessä ollut erittäin kestävä.

Sitten ensi vaalikauden arvio on eri arvio, ja sitä tekee kukin puolue tahollansa, mutta siihen tällä hallituksella ei ole yhteistä käsitystä olemassa. Siksi täytyy keskittyä siihen, mitä tehdään tämän hallituksen aikana tässä ja nyt.

Arvoisa puhemies! Minäkin lukeudun siihen joukkoon, joka on sitoutunut tämän hallituksen veropolitiikkaan, mutta se ei kiellä sitä, ettenkö voisi jo puhua seuraavan vaalikauden ja seuraavan hallituksen toivelistasta. (Hälinää) Siihen samaan kehotan muitakin. On hyvä, että myöskin vasemmistoliitto esittää omia tavoitteita. Kysynkin, valtiovarainministeri Heinäluoma:

Kun on oletettavaa, että jos ruuan arvonlisäveroa jossakin vaiheessa alennetaan ja nimenomaan tässä syntyy ostovoimaa mahdollisesti muihin tuotteisiin, joissa arvonlisäverokanta saattaa olla 22 prosenttia, syntyykö tällä alennuksella myöskin valtiontalouteen positiivisia tekijöitä?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Keskustelu käy kovin vaikeaksi, mutta täytyy sanoa niin, että kun täällä pitää edustaa koko hallituksen yhteistä linjaa jokaisen ministerin omissa vastauksissaan, niin ikävä kyllä joudun vastaamaan ed. Kallin kysymykseen, että tämän hallituksen aikana ei synny semmoista liikkumatilaa.

Arvoisa rouva puhemies! Olen aikaisemmin tällä vaalikaudella kiinnittänyt huomiota siihen, miten pääministeripuolue on pettänyt kaikki ne lupaukset, jotka eläkkeensaajille viime vaalien alla annettiin. Ei ole palautettu kansaneläkkeen pohjaosaa, ei taitettua indeksiä ole poistettu, (Hälinää) puhumattakaan 300 euron korotuksesta kansaneläkkeisiin. Mutta nyt kun keskusta on ottanut taas vaaliaseekseen tämän arvonlisäveron alentamisen, niin kysymys kuuluu, kun te vaaditte sitä viime vaalien alla ja täällä salissa on 54 muuta keskustan kansanedustajaa, jotka kaikki vaativat viime vaalien alla elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista, niin yksinkertainen kysymys kuuluu, pääministeri Vanhanen, miksi te ette toteuttaneet tätä teidän keskeistä vaalien alla ollutta vaatimustanne.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämä on hallituksen kyselytunti eikä puolueen kyselytunti, mutta palautan nyt kuitenkin mieleen sen, mikä oli meidän vaaliohjelmamme. Ruuan arvonlisäverotus ei ollut verokysymyksissä suinkaan prioriteettinä, (Hälinää — Eduskunnasta: Se oli prioriteetti!) vaan se oli ilmaistu siten, että vaalikauden loppupuolella siihen voidaan palata, jos siihen edellytyksiä on. Tämä oli silloin helmikuussa ollut tilanne, ja tästä syystä myöskään hallitusneuvotteluissa se ei ollut mikään erityinen ykköskysymys. Halusimme keskittää veronkevennykset erityisesti tuloverotuksen ja yritysverotuksen keventämiseen.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että keskustellaan, mutta keskustelussa olisi syytä pitää mukana suhteellisuus ja kokonaisuus. Kun nyt on tehty selvitys vain verotuksen osalta yhdestä kysymyksestä, niin mielestäni täällä aivan oikein ed. Sinnemäki kiinnitti huomiota, että samoihin päämääriin, esimerkiksi pienituloisten toimeentulon parantamiseen, päästään myös muilla toimenpiteillä jopa tehokkaammin kuin verotuksen avulla. (Ed. Lamminen: Miksi ette ole tehneet?) Sen takia suhteellisuusnäkökulmasta pitää muistuttaa, että se kansaneläkekorotus, joka tuli voimaan syyskuun alusta, (Eduskunnasta: 5 euroa!) on suurempi vaikutuksiltaan kuin se arvonlisäveron alennus, mistä täällä nyt puhutaan erittäin suurena lisätoimeentulona pienituloisille. Sen takia kysynkin hallitukselta:

Kun hallituksen yhtenä tehtävänä on valmistella myös erilaisissa katsauksissa aineistoa tulevalle vaalikaudelle, tullaanko näissä katsauksissa katsomaan nimenomaan kokonaisuutta eikä ottamaan vain yhtä näkökulmaa, esimerkiksi verotusta, keinoksi vaikuttaa tällaisiin asioihin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Luonnollisesti ministeriöittäin virkatyönä on tehty tulevaisuuskatsaukset, joissa tarkastellaan kunkin hallinnonalan keskeisiä kehittämistarpeita, joita eteen tulee, mutta tulonsiirtojen ja verotuksen kohdalla voin kyllä sanoa, että nämä katsaukset eivät kysymyksiä ratkaise, vaan jokainen puolue ottaa vaaleissa kantaa ja vaalien jälkeen muodostettava hallitus muodostaa sen kauden ohjelman. Uskon, että silloinkin tullaan sekä tulonsiirtojen että verotuksen puolella toimenpiteitä tekemään, mutta se on sen ajan kysymys.

Tämä hallitus tekee työnsä loppuun oman ohjelmansa pohjalta, ja johtuen siitä, että olemme olleet siinä hyvin johdonmukaisia, on mahdollisuus meillä käydä positiivista keskustelua siitä, että taitaa olla jotain jaettavaa seuraavallakin kaudella.

Arvoisa puhemies! En tiedä, mikä kätketty viisaus sisältyy siihen, että Suomella pitää olla EU-maista lähes kallein ruuan alv.

Mutta, arvoisa puhemies, kun Suomi maksaa arvonlisäveropohjaan perustuvaa jäsenmaksua EU:lle ensi vuonna budjettikirjan mukaan 246 miljoonaa euroa, niin olisin tiedustellut, pienenisikö tämä arvonlisäveropohjaan sisältyvä maksu vai mitä sille tapahtuisi, jos ruuan alv:tä laskettaisiin 5 prosenttia. Eli pienenisikö mahdollisesti tämä jäsenmaksuosuus?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ymmärtääkseni ei ole vaikutusta siihen, koska EU-jäsenmaksu ottaa pohjakseen sen arvonlisäverovelvollisen toiminnan piirissä olevan liikevaihdon, ja sen tähden meillä on samat arvonlisäverosäännöt jokaisessa maassa. Siitä muodostuu tietty laskentapohja tähän. Sen sisällä on maiden välillä isoja eroja arvonlisäveron suuruudessa, mutta ne erot eivät vaikuta siihen maksuosuuteen, joka meillä EU:lle on.

Rouva puhemies! Kyllä hallituksen ristiriitaiset vastaukset nyt saavat ihan hämmennyksiin. Voisitteko ystävällisesti tarkentaa. Ministeri Heinäluoma sanoi, että hallitus pitäytyy tiukasti hallitusohjelmassa, mutta eihän esimerkiksi varallisuusveron alennus ollut hallitusohjelmassa ja varallisuusveron poiston siitä huolimatta toteutitte. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja on vaatinut ruuan arvonlisäveron alentamista, ja sen lisäksi käydään kiivasta keskustelua, kilpalaulantaa, siitä miten perintövero pystytään poistamaan. Viime viikolla ei ollut rahaa eläkkeitten tasokorotukseen, eikä edellisellä viikolla ollut rahaa opintotuen korotukseen. Eli mihin nyt on varaa ja mihin ei ole varaa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus toteuttaa ohjelmaansa. Se luo tiettyä uskottavuutta maan talouden hoitamiseen, ja osana sitä ohjelmaa on se, että myös tämän viimeisen vuoden talousarvio pitää viedä kehysten puitteissa lävitse. Se luo Suomen talouteen sellaista uskottavuutta, jonka varaan myös tulevaisuutta voidaan rakentaa. Hallitus puolustaa omaa ohjelmaansa, joka on tässä eduskunnassa hyväksytty. Siinä on sekä myönteisiä puolia että siihen sisältyy myös se vastuu, että pidämme nyörit tiukasti kiinni emmekä lähde, vaikka hieman liikkumatilaa on tullut, jakamaan tätä enemmän.

Vasemmistoliitolle haluan kyllä muistuttaa sen, että te olitte hallituksessa vuonna 96, jolloin nimenomaan olitte tekemässä päätöstä, jolla vastoin aiempaa päätöstä ei siirrytty tähän 12 prosenttiin vaan pitäydyttiin 17:ssa. (Ed. Uotila: Se johtui valtiontalouden tilasta!) Silloinkin se tehtiin ajassa, tehtiin niillä perusteilla, jotka silloin talouspolitiikkaan liittyivät, enkä arvostele sitä sen kummemmin.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit ovat esittäneet ruuan arvonlisäveron alentamista 5 prosenttiyksiköllä jo tämän vuoden talousarviossa. Kun tulemme äänestämään tästä eduskunnassa joulukuussa, niin toivon, että tähän vastataan laajemmin myönteisesti. Tällä voitaisiin alentaa ruuan hintaa ja tukea kotimaista maa- ja elintarviketaloutta myöskin. Hanke rahoitettaisiin siirtämällä noin puolet annetuista tuloveronkevennyksistä ruuan arvonlisäveron alentamiseen, eli olemme pohtineet, mitenkä myöskin rahoituspohjaa vahvistaisimme.

Haluan kysyä, keskusteltiinko hallituksessa alkoholiverokeskustelun yhteydessä muiden välillisten verojen laskemisesta. Nyt kun loppukaudesta meille on tullut rahaa, Venäjä on maksanut aiemmin velkansa ja rahaa on tullut, voi sanoa, että ovesta ja ikkunoista tämän vuoden aikana, niin jos nyt ei ole varaa alentaa elintarvikkeiden arvonlisäveroa, näettekö, että tulevalla hallituskaudella on resursseja tulossa jostakin enemmän?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Toivon, että Suomen valtiontaloutta ei koskaan hoideta niin, että kertasuoritus, joka liittyy Venäjän velanmaksuun, käytettäisiin pysyvään veronkeventämiseen, ja sama koskee muita suhdanneluontoisia tulonlisäyksiä, joita tulee. Toivottavasti tänä vuonna tulee merkittävästi sekä tuloverotuloja että arvonlisäverotuloja. Niitä saattaa kertyä jopa enemmän kuin on ennustettu, mutta niitä ei pidä lähteä syömään. Ne ovat nyt hyvän suhdanteen ansiosta tullutta lisää, ja ne pitää panna talteen.

Arvoisa rouva puhemies! Elintarvikkeiden arvonlisäveron alennuksella on myös positiivinen vaikutus Suomen kilpailukykyyn. Nimittäin jos me tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä päädymme veronalennuksen sijasta alentamaan elintarvikkeiden arvonlisäveroa, niin me vältymme nimelliskorotuksilta. Ne nimelliskorotuksethan ovat niitä, jotka luovat lisää kustannuksia, kustannuksia aina kustannusten jälkeen. Kysyn arvoisilta ministereiltä:

Onko mahdollisuus seuraavan tulopoliittisen yhteyden osana ottaa elintarvikkeiden arvonlisäverokeskustelu, kun kuitenkin tämäkin hallitus käy vielä keskusteluja työmarkkinajärjestöjen kanssa?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Ilman muuta on mahdollista keskustella myös työmarkkinaosapuolten kanssa tällaisesta asiasta. Lisäksi tietysti hallitus on täysin vapaa toimimaan tässä asiassa myös ilman tällaisia keskusteluja, mutta ratkaisevaa tietenkin on se, että hallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen talouspolitiikkaan ja myös siihen liittyviin veroratkaisuihin, ja ne ovat voimassa ensi vuoteen saakka. Kysymys on jälleen kerran siitä, millaista politiikkaa tehdään vaalien jälkeen, ja siihen tällä hallituksella ei tietenkään ole yhteistä kantaa olemassa, vaan kukin täällä oleva puolue ottaa sitten aikoinaan ensi keväänä vaalitaistelussa asiaan liittyviä kantoja.

On kuitenkin syytä huomauttaa siitä, että tämä elintarvikkeiden arvonlisäveroasia ei ole mikään yksiselitteinen. Eläkeläisjärjestöjen puolestahan on jo huomautettu siitä, että alennus johtaa (Ed. Uotila: Yhden järjestön!) indeksien kautta tuon edun takaisinottamiseen sekä eläkeläisiltä että eräiltä sosiaalituesta riippuvaisilta, joten täytyy olla rehellinen tässäkin salissa eikä luvata sellaista, mikä ei tule toteutumaan tai joka otetaan toisella kädellä pois.

Arvoisa puhemies! Tämä eläkeläisjärjestö, johon ministeri Heinäluoma nyt luottaa, on sosialidemokraattista puoluetta lähellä oleva eläkeläisjärjestö. Sen järjestön logiikka on se, että mitä kalliimpi ruoka, sitä korkeammat eläkkeet, eli pitäisi korottaa ruuan hintaa, jotta myös eläkkeet nousisivat. Aivan käsittämätön logiikka, samalla tavalla kuin ed. Soininvaaralla, joka tämän päivän lehdessä ilmoitti, että jos elintarvikkeiden arvonlisäveroa alennettaisiin, niin eläkeläiset söisivät kalliimpaa ruokaa, jopa hummereita. Meille on varmasti käynyt hyvin selväksi, mikä on vihreiden linja tässä kysymyksessä.

Haluaisin kysyä ministeri Heinäluomalta: Tiedättekö te, että tällä hetkellä suomalaiset maksavat ruokaveroa enemmän kuin ennen EU-jäsenyyttä sekä suhteellisesti että absoluuttisesti?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Olen tietoinen siitä, että silloin kun EU-jäsenyyteen mentiin ja sitä ennen siirryttiin arvonlisäverojärjestelmään ja EU-jäsenyyden yhteydessä muutettiin vanhoja alkutuotevähennyksiä, niin vuoden 95 alusta kokonaisverotaso elintarvikkeiden osalta hivenen nousi siitä, mitä se oli ennen vuotta 95. Ennen EU-jäsenyyttä meillä keskimääräinen veroaste ruuassa oli ehkä noin 14—15 prosenttia, (Ed. Laakso: Peruselintarvikkeissa 10 prosenttia!) ja sen jälkeen on siirrytty tähän 17 prosentin verokantaan, eli tältä osin ed. Laakson väite on aivan oikein ja voin sen vahvistaa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ehkä tässä yhteydessä kannattaa kuitenkin todeta, että kaikkien elintarvikkeitten osuus elinkustannusindeksissä on 13,8 prosenttia. Jos alkoholituotteet poistetaan siitä, se on vähän yli 12 prosenttia. Tästä voi itse kukin laskea, kuinka paljon eläke pienenee. Jos 100 yksikköä on se arvonlisäveroalennus, niin siitä noin 12—13 prosenttia on se määrä, minkä verran sitten eläke vähenisi. Tätä suurempaa tai tätä pienempää, ottamatta kantaa, onko se suuri vai pieni, tätä suurempaa tai pienempää vaikutusta sillä eläkkeen määrään ei ole.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvä, että verokeskustelua käydään, mutta selvyyden vuoksi kysyisin vaikka pääministeri Vanhaselta, että jos meillä on suunnilleen saman verran niin sanottua pelivaraa käytössä, niin kumpaako te nyt ennemmin priorisoisitte, tuloverojen alennusta, joka kannustaa työntekoa, vai elintarvikkeiden arvonlisäveron alennusta.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen osalta noudatetaan ohjelmaa, niin että tätä spekulointia ei tarvitse käydä. Jatkossa sitten tehdään se, mikä seuraavalla vaalikaudella tehdään, ja lupaan palata sitten puolueen puheenjohtajana aiheeseen, kun sen aika tulee.