Paavo Arhinmäki /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kun eduskunta ryhtyi käsittelemään ensi vuoden budjettia, Eduskuntatalon portailla opiskelijat osoittivat mieltä, jakoivat purkkeja, joissa oli keltaista nestettä. K...:n makua, oli heidän viestinsä. Ainekset tässä huijauksessa, jota vastaan opiskelijat protestoivat, olivat ne, että opintotukea ollaan kiristämässä, heikentämässä mutta ei miltään osin parantamassa.

Opiskelijajärjestöt osallistuivat yhteiseen työryhmätyöhön, jossa pohdittiin sitä, millä tavalla opintotukea voidaan kehittää niin, että työuria pystytään pidentämään alkupäästä sillä tavalla, että opiskelijat valmistuvat nopeammin korkeakouluista. Työryhmä antoi yksimielisen esityksen. Opiskelijajärjestöt hyväksyivät heikennykset, kaksiportaisen tukimuodon — eli ensin saa kandin tutkintoon tuen ja vasta sen jälkeen myöhemmässä vaiheessa maisterin tutkintoon — suoritusmäärien tiukentamisen ja sen, että asumislisä sidottiin opintorahan nostamiseen. Nythän pienituloiset opiskelijat, joiden on pakko asua myös kesällä, ovat voineet nostaa asumislisää, vaikka eivät ole nostaneet opintotukea. Toki se on kuukausia kuluttanut, mutta joka tapauksessa ovat voineet nostaa. Nyt tämä mahdollisuus viedään pois.

Nämä ovat kaikki heikennyksiä, joita opiskelijat vastustavat mutta olivat valmiita hyväksymään kompromissina, kun toisella puolella luvattiin indeksiin sitominen ja huoltajakorotus. No, mitä tapahtui? Mikä on hallituksen esitys, johon tällä lakiesityksellä on rinnakkaislakiesitys? Mitään näitä parannuksia ei tehty, mutta kaikki heikennykset ovat lakiesityksessä, jonka hallitus on antanut.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä lakiesityksessäni puutun näihin kohtiin. Opintoraha pitää sitoa indeksiin. Se on itse asiassa ainoa etuisuus, jota ei ole sidottu mihinkään indeksiin. Se tarkoittaa sitä, että opintoraha jää auttamattomasti jälkeen joka ikinen vuosi. Itse asiassa jo tänä vuonna opiskelijoiden ostovoima on ollut miinusmerkkinen, ensi vuonna se on entistä rajummin miinusmerkkinen. Ja täytyy sanoa, että on aivan kohtuutonta, että kansanedustajille kaavaillaan yli 8 prosentin palkankorotuksia ja samaan aikaan eduskunta ei ole valmis ja hallitus ei ole valmis antamaan indeksikorotusta.

Kyselytunnilla ministeri Kiviniemi puhui siitä, miten mitättömiä summia tulee pääomaverotuksen kiristämisestä tai varallisuusveron palauttamisesta. Indeksiin sitominen maksaisi vajaat 10 miljoonaa euroa, varallisuusveron palauttamisella saataisiin 100—200 miljoonaa euroa. Eivät nämä ole mitään mitättömiä summia, ja näillä pystyttäisiin tulemaan vastaan opiskelijoita.

Arvoisa puhemies! Esitän lakialoitteessani myös selkeätä, 100 euron tasokorotusta opintorahaan. Opintoraha tällä hetkellä on korkeakouluopiskelijoilla korkeimmillaan lähes 300 euroa. Sillä ei kerta kaikkiaan tule toimeen. Esitämme 100 euron korotusta ja indeksiin sitomista. Tämä on se tapa, jolla mahdollistetaan se, että opiskelijat todella pystyvät täysipäiväisesti opiskelemaan, pystyvät nopeammin valmistumaan. Toki 100 euron korotus noin 400 euroon suurimmillaan on tämmöinen kompromissi, askel kohti sitä, että vasemmisto tavoittelee pitkällä tähtäimellä opintorahan korottamista ja koko muunkin perusturvan korottamista 750 euroon kuukaudessa.

Arvoisa rouva puhemies! Tällä lakialoitteella puutun myös yksityiskohtaan, joka on ehkä räikein ongelma opintotuessamme. Itsenäisesti asuvat täysi-ikäiset, alle 20-vuotiaat toisen asteen opiskelijat ovat edelleen vanhempiensa varassa. Erityisesti ammatillisiin oppilaitoksiin monesti joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Olet täysi-ikäinen, asut itsenäisesti, mutta et saa opintotukea sen vuoksi, että vanhempien tulot ovat liian korkeat. Miten täysi-ikäisen, itsenäisesti toisella paikkakunnalla asuvan toimeentulo voi olla kiinni vanhemmista? Esitämme tässä, että toisen asteen opiskelijoilla olisi samat oikeudet kuin korkeakouluopiskelijoilla saada itsenäisesti asuessaan täysi-ikäisinä opintotukea.

Arvoisa puhemies! Ainoa, mitä hallitus lupaa opiskelijoille ensi vuonna, on ateriatuen korottaminen. Se tarkoittaa aterioiden hinnannousun kompensoimista. Ateriatuen arvo opiskelijalle, jos hän syö joka arkipäivä opiskelija-aterian, on 2 euroa kuukaudessa. Hallitus siis antaa opiskelijoille 2 euroa kuukaudessa. Nyt varmaan monet opiskelijat jo pohtivat ja räknäilevät, että kun tulee näin kova korotus, mihinkähän sen mahtaisi käyttää. Sillä saa kerran viikossa ostettua kahvikupin opiskelijalounaan yhteydessä.

Tämä osoittaa sitä, että opiskelijat hallitus on unohtanut. Vasemmisto ei ole unohtanut opiskelijoita. Me haluamme tukea mahdollisuutta täysipäiväiseen opiskeluun, nopeaan valmistumiseen sitä kautta, että opintotukea korotetaan, se sidotaan indeksiin ja toisen asteen opiskelijat saavat samat oikeudet kuin korkeakouluopiskelijat.

Annika Lapintie /vas:

Rouva puhemies! Tämä opintorahan pienuus on aikamoinen häpeäpilkku, kun samaan aikaan puhutaan siitä, että opiskelijoiden pitää suoraan koulusta mennä nopeasti opiskelemaan ja heti löytää se oma alansa, ei enää voi edes vaihtaa alaa, tai se on tehty vaikeammaksi nimenomaan näiden taloudellisten seikkojen takia. Jos kuvitellaan, että 300 eurolla kuukaudessa pystyy elämään, niin sehän ei ole totta, ja se asettaa erityisesti opiskelijat hyvin eriarvoiseen asemaan. Vaikka monet vanhemmat kuinka haluaisivat auttaa täysi-ikäisiä lapsiansa, kun nämä vielä opiskelevat eikä näillä ole tuloja, niin se ei kerta kaikkiaan aina ole mahdollista. Kaikilla vanhemmilla ei sellaista rahaa ole.

Sen lisäksi, jos ajatellaan, että tarkoituksena on nopeuttaa opintoja, niin sinänsä varmasti ihan positiivista, että hankitaan kokemusta työelämästä, mutta kyllä se vain hidastaa opintoja. Täysipäiväinen opiskelu on edellytys sille, että pysyy monilla kursseilla mukana, ja edellytys myös sille, että sitten valmistuu ajallansa. Ei voi olla niin, että tehdään vain näitä keppejä ja jätetään kokonaan porkkanat pois.

Ed. Arhinmäen esittelemä lakialoite siitä, että opintorahaa nostetaan 100 eurolla, on askel oikeaan suuntaan mutta ilmiselvästi riittämätön: 400 eurollakaan kuukaudessa ei pysty opiskelemaan täysipäiväisesti. Tähän hirveän usein kuulee sen vastauksen, että sitten pitää ottaa sitä opintolainaa. Mutta tilanne ei ole sama kuin oli aikanaan 1970-luvulla ja 1980-luvullakin vielä, että opintolainasta selvisi sillä, että inflaatio söi sitä ja sen lisäksi sai varmasti työpaikan valmistuttuaan. Tämän päivän opiskelijoita kohtaan on kohtuutonta vaatia heitä ottamaan lainaa, kyllä se opiskelu pitää voida hoitaa opintorahalla.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä, että opintotuen kehittämisestä keskustellaan. Haluan tässä yhteydessä sanoa sen, että sinivihreä hallitus on pitkästä aikaa korottamassa opintorahaa. Jos katsotaan, milloin viimeksi opintorahaa on korotettu, niin opintorahaa korotettiin silloin, kun itse olin Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen sosiaalipoliittisena vastaavana, ja silloin uudistettiin opintotukijärjestelmää. Silloin tehtiin opintotukijärjestelmästä sellainen, että se on opintorahapainotteinen, ja kului melkein 16 vuotta, ennen kuin opintorahaa nostettiin.

Erittäin hyvä on, että hallitusohjelmassa jo sovittiin ja tehtiin merkittävä parannus opintorahaan. Mutta olen samaa mieltä siinä teidän kanssanne, että ei voi olla niin, että nyt sitten odotetaan 16 vuotta, vaan on hyvin tärkeää, että osana perusturvan arviointia katsotaan, mikä on kohtuullinen opintotuen taso. Pidän tärkeänä sitä, että se on jatkossakin opintorahapainotteinen, mutta laina on yksi elementti opintotuessa. Koulutuksen tasa-arvo on niin tärkeä asia suomalaiselle yhteiskunnalle, ettei voi olla kiinni perheen tai opiskelijan varallisuudesta se, pääseekö opiskelemaan. Siinä mielessä pidän erittäin tärkeänä sitä, että opintorahaa voidaan korottaa, ja jatkossa myöskin opintoraha pitää sitoa indeksiin, ettei se jää jälkeen.

Uskon, että seuraavissa hallitusneuvotteluissa mietitään sitä, miten koko opintotukijärjestelmä kehitetään sellaiseksi, että se vielä enemmän kannustaa nopeampaan opiskeluun, mutta se ei saa olla sellainen, että se rankaisee niitä opiskelijoita, jotka eivät jostain syystä opinnoissaan pääse etenemään. En ole tätä kyseenomaista lakialoitetta ihan tarkkaan lukenut, mutta halusin tämän tässä yhteydessä sanoa. Pidän arvokkaana, että näitä aloitteita tehdään, jotka tähtäävät opintotuen kehittämiseen.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Entiselle opetusministerille, ed. Sari Sarkomaalle, tulee onneksi nyt mahdollisuus äänestää sen indeksiin sitomisen puolesta. Kysymys on rinnakkaislakialoitteesta opintotukilaissa, ja siinä nimenomaan esitetään indeksiin sitomista juuri niistä syistä, mitä ed. Sarkomaa hyvin toi esille.

Viime vaalien alla opiskelijaliike erittäin voimakkaasti ajoi ja kampanjoi ja osoitti mieltä. Täällä eduskuntatalon edessä oli tuhansia ihmisiä. Eri paikkakunnilla sadat ja tuhannet opiskelijat marssivat ja vaativat sitä, että se, mitä on lähes 16 vuoden aikana hävitty, kun opintotuki ei ole ollut sidottuna indeksiin, se pitää ottaa takaisin. Ja se paine oli niin kova, että olisi hallituspuolue ollut mikä tahansa, opiskelijalle oli luvattu se, ja se piti toteuttaa.

Nyt tämä indeksiin sitominen tarkoittaa sitä, että samanlaista kamppailua ei tarvitsisi käydä vuodesta toiseen. Toki indeksiin sitomisen lisäksi tarvitaan tasokorotus, jolloin opintorahan taso on sellainen, että sillä pärjää. Mutta tärkeää on myös se, että se on indeksissä, jotta se ei vuodesta toiseen jää jälkeen, vaan seuraa kehitystä.

Sari Sarkomaa /kok:

Kunnioitettu puhemies! Haluan tässä vielä lopuksi todeta sen, että tämä on tärkeä tavoite, että myöskin opintotuki sidotaan indeksiin. Meillä ensi vuoden talousarvioesitys on käsittelyssä, ja on hyvä, että tätä täällä eduskunnassa arvioidaan ja katsotaan, mikä opiskelijoiden ja opintotuen osalta se kokonaisuus on.

Mutta haluan kiinnittää myöskin huomiota siihen, että on erinomaista, että ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä on myöskin ateriatuen korotus. Eli tyhjän päälle opiskelijat eivät jää.

On myöskin hyvä, että yliopistot saavat enemmän lisärahaa kuin koskaan aikaisemmin ainakaan niiden hallitusten aikana, missä vasemmisto on ollut mukana. Mutta on tärkeää, että jatkossakin koulutukseen panostetaan, ennen kaikkea näihin tasapuolisiin opiskelumahdollisuuksiin, koska siinä todellakin on Suomen tulevaisuus. Mutta pidän tärkeänä, että ihan mahdollisimman pian lähiaikoina opintotuki saadaan sidottua indeksiin, ja pidän ihan hyvänä, että myöskin eduskunta sitä arvioi, kun budjettia käsitellään.

Ihan lopuksi haluan sanoa sen, että tietenkään aina maailma ei tule hetkessä valmiiksi ja näyttää siltä, että opposition linja on se, että tuetaan sitä hallituksen esitystä ja esitetään vielä vähän lisää, till, siihen, mitä budjetissa on. Tämä ainakin osoittaa sen, että sinivihreä hallitus on oikeilla linjoilla.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Sarkomaa selvästi ei ole tutustunut hallituksen esitykseen, koska tämä ei ole "till" hallituksen esitykselle. Hallitus esittää tiukennuksia opintotukeen, jota opiskelijajärjestöt vastustavat, mutta hallitus ei esitä mitään niitä positiivisia asioita, joita yhdessä opiskelijajärjestöt työryhmässä yksimielisesti ovat esittäneet. Ei esitä huoltajakorotusta, ei sitä indeksiin sitomista. Ymmärtääkseni opintotuesta vastaava ministeri Wallin vei budjettiriiheen indeksiin sitomisen, joka olisi ollut alle 10 miljoonaa euroa vuodessa, mutta nimenomaan valtiovarainministeriö, jota johtaa kokoomuksen puheenjohtaja ministeri Katainen, torppasi indeksiin sitomisen. Mutta on hienoa, että ed. Sarkomaa on indeksiin sitomisen kannalla. Toivon, että teette voimallisesti töitä sen puolesta, että täällä eduskunnassa voidaan tämä kokoomuksen tekemä mustelma korjata ja saadaan tuki sidottua indeksiin.

Ateriatuen korottaminen ei paljoa opiskelijoita lämmitä. Jos syöt viitenä päivänä viikossa kuukauden ajan, se on yhteensä noin 2 euroa. Eli kahvikupin verran opiskelijoille hallitus on valmis antamaan, ja itse asiassa ateriatuki on jo syöty etukäteen, koska aterian hintahan nousee. Nyt tällä paikataan tätä hinnan nousua.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! Totean vielä sen, että hieman hämmästelen sitä, että ed. Arhinmäki vähättelee niitä lisäyksiä, joita ensi vuoden talousarviossa tulee opiskelijoille. Itse olen sen verran iäkkäämpi parlamentaarikko ja politiikan harjoittelija, että kyllä muistan ne vuodet, milloin me olemme lähestulkoon opiskelijaliikkeenä, itsekin olen vanha opiskelijapoliitikko, marssineet sen puolesta, että saadaan ateriatuen korotukset. Ne eivät ole itsestäänselvyyksiä. Mielestäni on erittäin tärkeää ja kokoomukselle oli tärkeää, että myöskin tämä ateriatuen korotus tuli.

Budjetti on tietenkin koko hallituksen päättämä, ja tähän kokonaisuuteen päädyttiin. Mielestäni on hyvä, että indeksikorotusta katsotaan, mutta tästä huoltajakorotuksesta olen samaa mieltä. Itse olin silloin Sylin sopo-vastaavana, kun opintotukilakia tehtiin, ja silloin ajatukset ja odotukset perheiden huomioimisesta olivat korkealla, niin että kyllä tällä hetkellä pidän yhtenä epäkohtana sitä, että jos opiskelija hankkii perheen ja kannustetaan, että nuorena hankitaan lapsia, jos se nyt opiskelijalle sopii sattumaan elämäntilanteeseen, niin tällä hetkellä opintotuki ei tule tässä vastaan. Lapsiköyhyys, perheiden köyhyys, on iso haaste myöskin Suomessa, ja siinä mielessä toivon, että löydetään ratkaisut siihen, että opiskelijaperheiden asema pystyttäisiin paremmin huomioimaan, että voidaan yhdistää opiskelu ja perhe nykyistä paremmin myöskin taloudellisesti.