Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Tuloerot ovat kasvaneet. Vasemmistoliitto ei
hyväksy tuloeroja kasvattavaa politiikkaa. Työmarkkinatuki
on jäänyt 30 prosenttia jälkeen 15 vuoden
aikana reaalipalkoista. EK on asettanut ensi vuodelle vain 1 prosentin
palkankorotuskaton, joka merkitsee reaaliansioiden laskua pieni- ja
keskituloisille palkansaajille. Hallituksen puolesta tätä linjausta
on tuettu ja vaadittu malttia työntekijöiltä.
Kuitenkin ensi ja tänä vuonna esimerkiksi kansanedustajien
palkkoja nostetaan 8 prosentilla, kun metallityöntekijöiden
ja kaupan työntekijöitten palkkoja vaan runsaalla
prosentilla.
Arvoisa pääministeri, onko tämä kohtuus
ja oikeudenmukainen linja palkankorotusten ja veropolitiikan osalta?
Pääministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että Suomi
pysyy jatkossakin kilpailukykyisenä, ja on selvää,
että palkkaratkaisut ovat osa tätä Suomen
kilpailukykyä mutta eivät ainoa osa. Tähän
meidän kilpailukykyyn vaikuttavat myös monet muut
tekijät niin kuin se osaaminen, mitä panostamme
tutkimukseen ja tuotekehitykseen, millainen infrastruktuuri meillä on
eli missä kunnossa meidän tiet ja laajakaistaverkko,
sekä maantiet että rautatiet, ovat, ja samoin
sitten tietenkin, minkälainen yritysverotus meillä on
ja laajemminkin verotus, (Ed. Tennilä: Entäs tämä eriarvoisuus?)
mutta siihen vaikuttaa myöskin sitten se, onko meillä eheä yhteiskunta,
ja näiden kaikkien asioiden eteen myöskin tämä hallitus
on tehnyt toimenpiteitä.
Mutta mitä tulee yksityiskohtaisesti tähän
palkanmuodostukseen, niin toivon, että työmarkkinajärjestöt
löytävät ikään kuin
nykymallia paremman tavan sopia palkkaratkaisuista. Me olemme siirtyneet
siitä aikaisemmasta tupojen ajasta nyt tällaiseen
melkoisen avoimeen tilanteeseen, ja toivon, että me pystyisimme
pitämään myös hyvistä sopimisen
elementeistä jatkossa kiinni.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Ministerin palkkatasolla kolmen edellisen vuoden aikana,
siis 2008—2010, teidän käteenjäävä tulonne
on lisääntynyt noin 3 000 euroa elikkä yli 1 000
euroa vuodessa. Te puhutte, että eriarvoisuutta ei kasvateta.
Tämä kasvattaa todella eriarvoisuutta, kun on
katsottu, että esimerkiksi työtön, kuten
täällä on tullut esille, hyötyy
13 euroa vuodessa tästä kunnallisen verotuksen
perustulovähennyksestä elikkä runsaan
euron kuukaudessa. Eikö tämä kasvata
eriarvoisuutta? Emme voi hyväksyä myöskään
sitä, että hyvätuloisille nostetaan palkkoja
prosentuaalisesti paljon enemmän, koska se antaa esimerkiksi
euroina vielä huomattavasti korkeammat palkankorotukset. Tämä palkkalinja
ei ole hyväksyttävä. Vasemmistoliitto
ei tällaista palkkalinjaa hyväksy, mikä nyt
myöskin tätä taloa koskee.
Pääministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Hallitus ei näitä palkkaratkaisuja
tee eikä ole tässä päättävässä asemassa,
(Ed. Kuoppa: Veroratkaisut tekee!) joten sinänsä tuo
puheenvuoro oli osoitettu varmasti toiseen osoitteeseen, työmarkkinajärjestöille,
mutta hallituksen näkökulmasta on tietenkin syytä kannustaa
sellaisiin ratkaisuihin, jotka pitävät Suomen
kilpailukyvyn kunnossa.
Merja Kyllönen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Olimme yllättyneitä jo
vuonna 2009 siitä, ettei hallitus poistanut työmarkkinatuen
tarveharkintaa, vaikka se listoilla pyöri jo pidemmän aikaa.
Mikä oli selitys sille, että suurin perhe- ja lapsiköyhyyttä aiheuttava
tekijä jäi korjaamatta?
Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula
Arvoisa herra puhemies! Työmarkkinatuen tarveharkinnan
poistaminen on asia, joka on ollut ja on vastedeskin, niin kauan
kunnes se poistaminen tehdään, niillä listoilla,
missä mietitään, miten kaikkein pienimmän
toimeentulon varassa elävien ihmisten elämäntilannetta
voidaan parantaa. Kun edustaja kysyy, miksi sitä ei ole
vielä poistettu, niin me olemme tehneet viime vuosien aikana
sosiaaliturvaan erilaisia tasokorotuksia. Me olemme esimerkiksi
jo tälläkin kyselytunnilla esiin tulleen takuueläkkeen
tuomassa ensi vuonna kaikkein pienimmän eläketulon
varassa olevien ihmisten elämäntilanteen parantamiseen.
Tämä ei ole vielä ollut lopullisen päätöksenteon
joukossa, mutta kyllä se sosiaali- ja terveysministerin,
niin kauan kuin minä mukana olen, listalla on.
Marjaana Koskinen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Meillä on tällä hetkellä sosiaali-
ja terveysvaliokunnassa ollut käsittelyssä Sata-komitealta
tullut laki toimeentulotuen leikkauksesta alle 25-vuotiaitten nuorten
kohdalla, eli tulisi tämmöinen lisäleikkuri
heille, jos he eivät suostu aktiivitoimenpiteisiin. Jos
muistan oikein, tälle vuodelle toimeentulotukeen ei tullut
lainkaan indeksitarkistusta, ja toimeentulotukea ei ole myöskään
tasokorotettu viimeiseen 20 vuoteen lainkaan. Kysynkin nyt peruspalveluministeri Risikolta:
Koetteko, että tämä toimeentulotuen
kohtelu on oikein meillä Suomessa? Meillä on esimerkiksi
lapsilisää saavien toimeentulotukiasiakkaitten
kohdalla ollut semmoista rahaa, että toimeentulotukiperheet
ovat käyttäneet sen elämiseen. Eli ainut,
mikä toimeentulotukeen nyt tulee Sata-komitean ja hallituksen
esityksenä, on se, että nuorten, alle 25-vuotiaitten,
toimeentulotuki heikkenee.
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Toimeentulotukihan on aina se viimekätinen
tuki. Meillä on syyperusteinen, syyhyn perustuva, sosiaaliturva:
jos esimerkiksi on vammaisuuteen tai sairauteen liittyvä toimeentulon
heikkous, niin yritämme saada korvattua sen niillä etuisuuksilla.
Se toimeentulotuki on aina siellä loppuvaiheessa. Elikkä ratkaisu ei
ole se, että toimeentulotukea lisätään,
vaan se, että me saamme niitä etuisuuksia, jotka
nyt esimerkiksi sidotaan indeksiin jne., lisää.
Mutta olen samaa mieltä kanssanne siitä, että toimeentulotuen
tarve kuitenkin aina laman aikana tulee lisääntymään,
ja meidän on nyt lisättävä tukea
ja mietittävä, mitä, koska tarve tulee
lisääntymään. Sitä koko
ajan arvioidaan, kuinka paljon toimeentulotukea lisätään.
Mutta kyllä lähtökohta on se, että niiden
ensisijaisten etuuksien pitää olla ensin kunnossa.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Suuri köyhyyttä aiheuttava
asia on työttömyys, jolloin työllistyminen
on kaikkein parasta sosiaaliturvaa. Hallitus on onnistunut hyvin
siinä: vaikka taantuma oli historian kovin yksittäisenä vuonna
tarkasteltuna, niin massatyöttömyyttä ei syntynyt,
ja myöskin nuorisotyöttömyys on saatu
kääntymään voimakkaaseen laskuun.
Mutta ongelmaksi tulee pitkäaikaistyöttömyys
ja erityisesti ne, jotka olivat työttömänä jo ennen
taantumaa. Monet heistä ovat vieläkin työttömänä,
ja nyt pitää tätä ryhmää erityisesti
tavoitella. Siellä on monia sellaisia henkilöitä,
jotka tarvitsevat erilaisia kuntoutustoimia ja muita ennen kuin
he voivat päästä työhön
kiinni, mutta ennen kaikkea he tarvitsevat sitä, että hyvin
tarkasti yksilöllisesti käydään
läpi, mikä heillä on työllistymisen
esteenä ja mitä se edellyttää. Tanskassa
on käytössä tällainen malli,
että on näin voimakkaasti toimittu, ja siellä on
onnistuttu työttömyys pudottamaan alle 5 prosentin.
Voisimmeko me ottaa mallia sieltä Tanskasta?
Työministeri Anni Sinnemäki
Arvoisa puhemies! Viime perjantaina itse asiassa julkistettiin
tutkimus, jossa arvioitiin tämän nyt taittuneen
taantuman ja 1990-luvun alun laman eroja. Yksi — hyvä kyllä — selkeistä eroista
on se, että työttömyys ei ole noussut
lähimainkaan sille tasolle kuin 1990-luvun alussa, ja tämä on
osaltaan hallituksen elvyttävän politiikan ansiota.
Toinen johtopäätös tuosta tutkimuksesta
oli se, että työttömyyden varjo on todella
pitkä ja 1990-luvun alusta se nimenomaan on ollut sitä. Meidän
täytyy nyt kaikilla käytettävissä olevilla resursseilla,
viranomaisten hyvällä toiminnalla ja hyvällä palvelukyvyllä suoriutua
paremmin siitä, että ihmiset, jotka ovat olleet
työttömänä tämän
taantuman aikana, pääsisivät työmarkkinoille
huomattavasti paremmin kuin miten kävi 1990-luvun laman
jälkeen. Siinä kaikki uudet mallit, Tanskasta
otetut (Puhemies: Minuutti!) tai muut, ovat käytössä.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Pieni- ja keskituloisten reaaliansiot laskevat
ensi vuonna, ja hallituksen veroratkaisut ovat sellaisia, jotka
eivät kyllä tätä laskua korvaa.
(Ed. Martti Korhonen: Näin se on!) Näin ollen
on merkillistä, että hallitus puhuu pienituloisten puolesta
mutta samanaikaisesti tuloeroja kasvatetaan tietoisesti. Tämäkö on
se keskustalaisen pääministerin linja? Ja tämä talo
näyttää esimerkkiä omilla palkkaratkaisuillaan.
Tämäkö on se, mihin keskustapuolue pyrkii?
Pääministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! En pysty hahmottamaan, mihinkä ed. Kuoppa
viittaa pieni- ja keskituloisten ansioiden alentumisella.
Jos hän viittaa palkkaratkaisuihin, niin palkkaratkaisut
eivät ole hallituksen käsissä.
(Vasemmistoliiton ryhmästä: Veroratkaisut ovat!)